Podcasts about emmek

Mitä on luvassa automaailmassa tänä vuonna? Entä minkälainen näkymä leimasi vuotta 2024? Emmekä malta olla sukeltamatta Kian röyhkeän mainoskampanjan pariin - sen verran se kutkuttelee kohteliaaseen markkinointiin tottuneessa Suomessa. Studiossa Arttu Toivonen ja Henri Posa.Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Muisti ei aina toimi aina niin kuin toivoisimme. Mieleen painuu julkkisjuorut, mutta emme muista mistä säätää eduskunta ja mistä päättää hallitus. Uutta oppiessa yritämme kovasti painaa mieleen asioita, mutta lopulta mieleen painettavat asiat karsitaan unen aikana. Mistä muisti rakentuu ja miten muistikuvat muuttuvat yö yöltä? Oppimisen neurobiologian tutkiminen on kuuma tieteenala. Nyt tiedetään jo hermosolujen tasolla, miksi toistot ovat tärkeitä ja miten nukkuminen edistää tiedon siirtymistä pitkäaikaismuistiin. Haastateltavana apulaisprofessori Juha Saarikangas ja dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden. Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti.2. Kor. 4: 16-18Seurassasi on Kirsi Jokela 

Sosiaalisen median maailma on hyvin suuri ja sillä on paljon valtaa. Some on läpäissyt yksityiselämämme, mutta se on myös politiikan työväline, ja elintärkeä kanava monelle yhdistykselle ja yritykselle. Mutta sosiaalinen media on vielä nuori ja sekava. Se kasvaa kontrolloimattomasti, ja kärsii monista lastentaudeista. Emmekä me vielä tiedä, millä alustoilla ja millä teknologialla me muutaman vuoden kuluttua kommunikoimme. Mihin suuntaan sosiaalinen media kehittyy? Kuinka se muokkaa ajatteluamme ja maailmankuvaamme? Vieraina sometohtori Suvi Uski ja somevaikuttaja Tomas Grekov.

Hei rakas kuuntelija! Pitkästä aikaa pyörähdämme Malesian saaristossa selvittelemässä Selviytyjien juonikuvioita. Ex and The City Suomessa Niki Rantasen ja Artun lantion liikkeet herättivät isoja tuntemuksia meissä molemmissa. Käymme myös läpi Save the Date Suomessa tehtyjä lopullisia päätöksiä alttarille lähdöstä tai lähtemättömyydestä. Emmekä tietenkään unohda Amerikan adoptioperhettämme tai Häähäähäähähäähääpäiväkirjoja. Sokerina pohjalla hyvästelemme rakkaat Harlinit tämän kauden osalta. Jätäthän arvion ja seuraathan meitä myös Instagramissa @ihanoikeestipodcast !

Uusi kausi, uusi Hunajacast! Vieraana päävalmentaja Jussi Ahokas.  Turun Palloseuran Juhlakauden kotiavaus pelataan perjantaina, mutta sitä ennen kuunnellaan tietysti Juhlakauden ensimmäinen Hunajacast, järjestyksessään numero 89.  Avausjakson vieraana on itseoikeutetusti TPS:n päävalmentaja Jussi Ahokas, jonka kanssa mylläämme tulevan kauden lähtökohdat, odotukset, tavoitteet sekä päävalmentajan syvimmät ajatukset.  Emmekä tietenkään unohda TPS:n valkoista peliasua, josta puhuu jo tässä vaiheessa kautta koko urheilua sekä pukeutumista seuraava Suomi.  Saa kuunnella, tai katsoa!

Raamattutunti 30.03.2022: Osmo Hellman

Tämä jakso luo katsauksen markkinoinnin muutokseen. Kun tietää mistä tullaan ja missä ollaan nyt, on helpompi navigoida eteenpäin. Jussi Liimatainen (Vipu) on nähnyt kuinka ensimmäiset suomalaiset verkkopalvelut syntyivät. Hän on myös kokenut, kuinka markkinointi on pikkuhiljaa lunastanut paikkansa liiketoiminnan ytimessä. Amerikkalaisen markkinoinnin koulutuksen saaneena Jussin silmissä Suomessa on kuitenkin edelleen kasvuhaasteita kansainvälistymisessä, kasvuhalun löytämisessä, ja näitä tukevassa markkinoinnissa. Emmekö ole vieläkään päässeet täysin eroon markkinoinnin tarkoituksen väärinymmärtämisestä? Markkinointia taitaa edelleen vaivata jonkunlainen uskottavuusongelma? Jussin kanssa pohditaan jaksossa myös muutosjohtamisen haasteita: mistä löytyy tarvittavat elementit onnistuneeseen transformaatioon, ja mikä vastuu muutoksen keskellä on yksilöllä? Jussi haastaa myös asintuntijaorganisaatiot katsomaan peiliin: aikaa tulee löytyä myös oman tontin kuntoon laittamiseen. “Se on huono selitys, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä!”

Tämä jakso luo katsauksen markkinoinnin muutokseen. Kun tietää mistä tullaan ja missä ollaan nyt, on helpompi navigoida eteenpäin. Jussi Liimatainen (Vipu) on nähnyt kuinka ensimmäiset suomalaiset verkkopalvelut syntyivät. Hän on myös kokenut, kuinka markkinointi on pikkuhiljaa lunastanut paikkansa liiketoiminnan ytimessä. Amerikkalaisen markkinoinnin koulutuksen saaneena Jussin silmissä Suomessa on kuitenkin edelleen kasvuhaasteita kansainvälistymisessä, kasvuhalun löytämisessä, ja näitä tukevassa markkinoinnissa. Emmekö ole vieläkään päässeet täysin eroon markkinoinnin tarkoituksen väärinymmärtämisestä? Markkinointia taitaa edelleen vaivata jonkunlainen uskottavuusongelma? Jussin kanssa pohditaan jaksossa myös muutosjohtamisen haasteita: mistä löytyy tarvittavat elementit onnistuneeseen transformaatioon, ja mikä vastuu muutoksen keskellä on yksilöllä? Jussi haastaa myös asintuntijaorganisaatiot katsomaan peiliin: aikaa tulee löytyä myös oman tontin kuntoon laittamiseen. “Se on huono selitys, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä!”

Autofiktiokeskustelu käy taas kuumana, mutta keskustelu pyörii taas tekijöissä. Emmekö osaa keskustella taiteesta kun jumitamme vain moralistis-eettisissä vaatimuksissa? Miksi vaadimme myös tv-sarjoilta epärealistisia voimaantumistarinoita tai kehityskertomuksia, vaikka todellisuus näyttää päinvastaista? Puhumme myös White Lotus ja Morning Show -sarjojen tavasta käsitellä etuoikeuksia ja vallankäyttöä. Lopuksi Jonna intoilee myös amerikkalaisen Mary Karrin muistelmista Valehtelijoiden kerho, joka näyttää että joskus hyvin kerrottu tarina on totuutta tärkeämpi.

Ukrainassa lämpötila nousee, venäläiset kalistelevat kalashnikovejaan. Miten jälleen kiristynyt Ukrainan-tilanne heijastuu talouteen – ja Suomeen? Rokotuspaikoilla rähistään, kaikki eivät halua otsikoissa ollutta AstraZenicaa suoniinsa, vaikka se olisi monin verroin turvallisempaa kuin koronan saaminen. Kuopiossa paljastui, etteivät kaikki erityisryhmissä rokotteita saaneet olleetkaan oikeasti erityisryhmäläisiä. Rokotusjono-ohittelijoita epäillään olevan muuallakin Suomessa. Mitä heistä pitäisi ajatella? Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi raportin työllistämistoimista ja haluaa siirtää vastuuta kuntatasolle. Miksi kaikki vouhkaavat työttömien paimentamisesta? Miksi emme keskitä kaikkia voimia uusien työpaikkojen luomiseen?

Jakso 14. !Emme kannusta runsaaseen alkoholin käyttöön, vaan suosittelemme kohtuullisuutta. Emmekä kannusta alaikäisiä juomaan alkoholia! Keväisessä jaksossa pohdimme, miksi Mouhouksen oluen on pannut lohjalainen eikä jyväskyläläinen panimo. Lisäksi käsittelemme erittäin tärkeitä musiikkimaailman aiheita. Lopuksi annamme omat kevätkuuntelusuosituksemme. Nämä artistit ja levyt kannattaa ottaa kuunteluun! Jakso on ennakkoäänitetty viikko sitten. Instagram: @patriisikellari PK:N PERJANTAILISTA: https://open.spotify.com/playlist/2OUraX4bsNGDc49rMmrgFq?si=EJqRlQX4RlCRATS5lelWCA Musiikki: Chill Wave by Kevin MacLeod Lähteet: Rumba, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat

Olen tapiolalainen. Kun tein tätä jaksoa, ymmärsin että näen kotikaupunginosani aivan liian usein negatiivisten silmälasien läpi. Kyllä, siihen on syytä, en halua että uimahalli puretaan, tai että Silkkiniitty kavennetaan. Mutta on myös kyse siitä, onko lasi puolitäysi vai puolityhjä.

Keskustelijoina ovat kirjailija Juha Itkonen, toimittaja Ruben Stiller ja muusikko Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta etänä johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Kasvomaskien käytöstä tehtiin päätös. Yli 70-vuotiaat kokevat ristiriitaa eristäytymiskehotuksien edessä, mikä avuksi? Rautakaupassa käyttäydyttiin kuin vaara olisi ohi. Emmekö jaksa enää noudattaa suojautumismääräyksiä? Lopuksi kiistelyä siitä, mikä olisi paras aikakausi, jonne haluaisi nostalgisesti palata.

Houston, we have a rat problem. ... And a tree problem. ...... And a drunk Silvyr Norran problem. That's three--count 'em, THREE--problems. Yikes! Sorry, Houston! Please follow us on Twitch, Twitter, and Facebook, and check out our main podcast, Goats & Dragons: A Dungeons & Dragons Podcast! And if you've enjoyed listening, please consider giving us a rating and review on Apple Podcasts or Stitcher -- we'd really appreciate it. Thanks! - Character art: @KaosNest - Theme song - "Theme for Harold (var. 1)" by Kevin Macleod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ - In-game music - "Heart of Nowhere" and "Faceoff" by Kevin Macleod (incompetech.com)Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ - In-game ambience - "Waterkeep" by Tabletop Audio Licensed under Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International License

Houston, we have a rat problem. ... And a tree problem. ...... And a drunk Silvyr Norran problem. That's three--count 'em, THREE--problems. Yikes! Sorry, Houston! Please follow us on Twitch, Twitter, and Facebook, and check out our main podcast, Goats & Dragons: A Dungeons & Dragons Podcast! And if you've enjoyed listening, please consider giving us a rating and review on Apple Podcasts or Stitcher -- we'd really appreciate it. Thanks! - Character art: @KaosNest - In-game music - Incompetech & Tabletop Audio - Theme song - "Theme for Harold (var. 1)" by Kevin Macleod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Mutta myös poikien auttava puhelin. Emmekä ole ihan varmoja, onko ne enää nuoria, jotka sinne soittelee.

Mikko Maasola puhuu taas. Suomessa puidaan ankarasti, haluamme elää kesä- vai talviajassa. Kansa jakautuu. Emmekö voisi elää samassa ajassa? Maasola puntaroi aikojen eroja.

Kysyimme yleisöltä ja toiveet toteutuvat - Tutkaparin uusimmassa jaksossa käsitellään some-kyselyn tulosten mukaisesti Valioliigaa. Vaan ei viikkoa ilman puhetta Manchester Unitedista. Tämän lisäksi puramme Watfordin ylisuoriutumista, Bournemouthin kompastumista sekä Evertonin hyökkäyspelin haasteita. Tarjolla on myös ennakko viikonlopun huippupeliin Chelsea-Liverpool. Emmekä malttaneet pitää näppejä täysin erossa Mestarien liigastakaan.

Unibetin jokatiistainen Triplatupla-koripallopodcast pureutuu tänään Mäkäläisen & Särren johdolla Susijengin supertärkeisiin karsintapeleihin, jotka ratkaisevat kaikella todennäköisyydellä jo Suomen mahdollisuudet pysyä kiinni kisapaikassa Kiinan 2019 MM-turnausta ajatellen. Aiheina myös alkavan NBA-kauden tämänhetkiset power rankingit, joiden ohessa sivutaan myös uusia pelikenkäsääntöjä sekä urheilijoiden ja politiikan suhdetta. Lisäksi palataan vielä kotimaisia koripallopiirejä ryöpyttäneeseen keskusteluun viime viikoilta. Jakson yleisökysymys koskee USA:n ja muun maailman hypoteettista ottelua ja se innoittaakin myös tämän kertaisen kuulijakilpailun, jossa on palkintona paikat Suomen karsintapeliin Triplatupla-hostien seurassa. Emmekä tietenkään unohda suurta Manu Ginobilia, jolle tämän viikon koripallobiisi on omistettu.

Luksusliiketoiminta on maailmalla miljardibisnestä, ja se kasvaa voimakkaasti. Suomalaisyrityksiltä nämä markkinat ovat jääneet lähes tyystin hyödyntämättä. Emmekö osaa tehdä luksusta vai emmekö osaa myydä sitä? Juho-pekka Rantalan vieraina ovat luksusliiketoiminnan kehittäjät Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta.

Kerron teille nyt tarinan, jonka kuulin - urbaanilegenda kenties - mutta haluan jakaa sen Blomiksen luonnon kuuntelijoiden kera - ajateltavaksi ainakin. Kävi nimittäin eräässä ruokatavarakaupassa niin, että, kaupan nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan seuraavalla kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt olla enää satsaamatta ympäristölle haitallisiin muovikasseihin. Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan vihreästä ajattelutavasta. Kassa nenäkkäästi vastasi: "Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan välittäneet tarpeeksi ympäristöstä." Kyseinen vanhempi naishenkilö ajatteli kotimatkallaan, että oikeassahan se kaupan kassaneiti oli: “Ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi ja steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin käyttää yhä uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin. Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä olevaan lähikauppaan. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet. Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska ei ollut näitä kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä missään sähköllä toimivassa kuivaustornissa. Tuuli- ja aurinkovoima kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien sisarustensa pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia. Mutta eihän meillä silloin tosiaankaan ollut mitään vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio tai radio, ei vastaanotinta joka huoneessa. Ja tv-ruutukin oli jokseenkin nenäliinan kokoinen, eikä täyttänyt koko olohuoneen seinää. Keittiössä tehtiin ruokaa, hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei ollut sähkökoneita apuna joka käänteessä. Kahvi keitettiin pannussa, eikä kahviautomaatissa. Kun pakkasimme jotain herkästi särkyvää postipakettiin, käytimme vanhoja sanomalehtiä suojaamaan lähetystä, koska ei ollut styroksia tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan leikanneet bensiiniä polttavalla koneella. Meillä oli työnnettävä käsikäyttöinen ruohonleikkuri Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Oikeassahan kassa siis oli, ei meidän päässämme mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Joimme vettä kraanasta kun janotti, sen sijaan että olisimme joka kerta käyttäneet erityistä pullovettä. Täytimme täytekynät musteella emmekä ostaneet heti uutta kynää, kun muste alkoi ehtyä. Ja vaihdoimme partahöylän terän, heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylsyi. Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon ja lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan, eikä äidin tai isän tarvinnut hoidella heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua. Kotona oli yksi pistorasia huonetta kohti eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille elektronisille laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua vempainta, joka on yhteydessä tuhansien kilometrien päässä avaruudessa olevaan satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän ruokapaikan. Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten tuhlaavaisia me olimme, kun meillä ei ennen vanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia? Pohti tuo vanhempi rouvahenkilö ja käveli parin kilometrin kauppareissulta kotiinsa, sen sijaan, että olisi ajanut kolme pysäkinväliä bussilla. Tällaisen tarinan siis kuulin. Ja jäin sitä pohtimaan. Koska se on mun luonto.

"Älä koskaan aloita julkista puhetta sanoilla "no niin"", totesi pianisti Iiro Rantala Ali Show'ssa. Ja jatkoi: "No niin." Emmekä valehtele, kun toteamme, että lähetyksessä puhuttiin maidon kaksihintajärjestelmästä, öylättien jakamisesta nakkikioskilla ja kerrottiin hanuristivitsejä. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä. Osallistu lähetykseen: yle.fi/puhe tai #alishow

Tänä vuonna helmikuussa on perjantai 13. päivä, mikä on kalenterinlaatijoilta kaunis kunnianosoitus sille, että tasan 40 vuotta sitten kyseisen kuun kyseisenä päivänä julkaistiin niinkin merkittävä levy kuin Black Sabbathin esikoisalbumi Black Sabbath. Black Sabbathin Black Sabbath-levyn aloitusraita on kiehtovasti nimeltään Black Sabbath. Hidas ja jylhä kappale alkaa vapaasti suomennettuna sanoilla: Mikä on tämä hahmo edessäni/ joka osoittaa mua sormellaan/ Käänny pois, lähde juoksemaan/ Saat selville, olen valittu/ Voi ei! Myöhemmin kappaleessa käy ilmi, että hahmo on saatana. Ei ihme, että yhtyettä alettiin pitää okkultistisena. Nykyään kyseisen levyn ilmestymistä pidetään aivan oman musiikkityylin, heavy metal -musiikin lähtölaukauksena. Ilman heavy metalia meillä ei olisi kotoisia menestysyhtyeitämme Nightwishiä, HIM:iä tai Lordia. Emmekä voisi nauttia sellaisista heavyn alalajeista kuin speed metal, doom metal, glam metal, black metal, nu metal, grindcore, gothic meta, death metal ja niin edelleen – erilaisten raskaan musiikin lajien määrä on lähes loputon. Black Sabbath ei tietenkään ollut ainoa raskaan musiikin synnyttäjä. Oman tärkeän panoksensa antoivat sellaiset niin ikään brittiläiset yhtyeet kuin Led Zeppelin ja Deep Purple. Led Zeppelinin nimi on aikansa sisäpiirinvitsi, joka yhdistää lyijyn ja ilmalaivat: ”mikään ei menesty niin varmasti kuin lyijystä tehty ilmalaiva”. Deep Purple – syvä purppura – taas sai saman nimensä Peter De Rosen säveltämästä 30-luvun iskelmästandardista, koska se oli yhtyeen kitaristi Ritchie Blackmoren isoäidin suosikkikappale. Mutta miksi Black Sabbathin sapatti on musta? Mistä he keksivät perustaa uuden musiikkityylin? Onko saatananpalvonta olennainen osa heavy metal -musiikkia? Pasi Heikura haastattelee musiikin tutkija Esa Liljaa. Toimittajana myös Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.