Podcasts about markku huovila

Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta. Leena Huss, Ruotsin ensimmäinen suomen kielen naisprofessori, on saanut vuoden 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Perusteluissa korostetaan hänen vuosikymmeniä kestänyttä työtään ruotsinsuomalaisten ja muiden kielivähemmistöjen puolesta.”Olen kovin iloinen, että tämä on ruotsinsuomalainen palkinto, tämä on meidän oman yhteisön palkinto, se tuntuu hyvältä.”Näin sanoo Leena Huss, kun tapaan hänet Uppsalan kaupunginkirjastossa helmikuisena päivänä vuonna 2023. Tie vähemmistökielten tutkijaksi ei ollut itsestään selvä. Ammatinvalintaa pohtiessaan Leena Hussin mielessä kävi eläinlääkärin työ. Hänen isänsä kuitenkin teilasi ajatuksen toteamalla, ettei pieni, nuori tyttö sovi ollenkaan eläinlääkäriksi käsittelemään isoja lehmiä ja hevosia. Ura vei yliopistoon ja kieliopintoihin, mutta väliin mahtuivat myös vuodet kauppakorkeakoulussa.Päätös puhua omille lapsille suomea kyseenalaistettiinKaksikieliset lapset ovat Leena Hussin väitöskirjan aiheena. Tutkijakaan ei ole omassa elämässään välttynyt kaksikielisyyteen liittyviltä ennakkoluuloilta. Neuvolanlääkäri antoi aikoinaan ymmärtää, ettei Leena Hussin pitäisi olla niin tyhmä ja puhua lapsilleen suomea. Perheen kielilinjaus on johtanut siihen, että lapset ovat nyt kaksikielisiä, ja kolmannen polven Hussit monikielisiä.Leena Huss on omistanut valtaosan elämästään vähemmistökielten tutkimiseen ja syventynyt myös pienten kielten elvyttämiseen. Suomen kielen tulevaisuuden Ruotsissa hän näkee valoisana.”Näen sen hyvänä. Minusta ruotsinsuomalaisten tietoisuus kielestä ja elvytyksestä on kasvanut valtavasti. Minusta kaikista paras asia on se, että ruotsinsuomalaiset nuoret aikuiset ovat niinkin kiinnostuneita ja aktivoituneita.”Ruotsinsuomalainen elämäntyöpalkinto jaetaan ansioituneille ruotsinsuomalaisille. Sveriges Radio Finskan jakaman tunnustuksen saajan valitsee palkintoraati, jota johtaa Sveriges Radio Finskan entinen kanavapäällikkö Päivi Tompuri. Muut jäsenet ovat toimittajat Jaana Johansson, Hannu Laitinen ja SVT:ssä työskentelevä projektijohtaja Anu Tolonen.Elämäntyöpalkintoja on jaettu vuodesta 2019 lähtien. Sen ovat saaneet myös Esko Melakari, Paula Ehrnebo, Markku Huovila ja Erkki Vuonokari.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Nyheter på finska. Programmets tema är sverigefinsk humor. Komikern Tiffany Kronlöf kröntes till årets unga sverigefinne på galan som Sveriges Radio Finska anordnar varje år. Kronlöf pratar om humorns kraft och berättar hur hon använder den som ett verktyg i sitt minoritetsarbete och beskriver sin egen syn på minoritetshumor. Årets hederspris på galan gick till skämttecknaren Markku Huovila. Han har illustrerat sverigefinnarnas historia och svenskt förortsliv genom satirteckningar i 40 år.

Erkki ja Markku saivat kumpikin helmikuussa 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Molemmilla on ollut vaikka kuinka monta rautaa tulessa vuosikymmenten varrella kuuntele ja hämmästy! Erkki Vuonokari sai elämäntyöpalkinnon ruotsinsuomalaisten arkiston johtamisesta ja kehittämisestä, Markku Huovila taas on tehnyt elämäntyönsä taiteen, satiirin ja huumorin alalla. Molemmat ovat ruotsinsuomalaisia merkkimiehiä, ja kuten Markku toteaa, palkinnosta saa potkua uuteen elämäntyöhön, joka alkaa tästä hetkestä. "Mä en enää tunne olevani, eikä mua pidetä siellä (Tenstassa) suomalaisena, vaan pohjoismaalaisena tai jonkun näköisenä alkuasukkaana. Mun ei tarvitse puolustaa mitään suomalaisuutta." Markku Huovila "Opiskelin latinalaisen Amerikan historiaa, mutta se oli teoreettista ennen kuin tapasin ihmisiä, jotka tulivat sieltä pakolaisina Rinkebyhyn. Sellaiset kohtaamiset ovat muuttaneet ihmistä aika paljon." Erkki VuonokariSoili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Kulttuurikeskustelu Koukku on koonnut Ruotsissa asuvia suomenkielisiä kulttuurintenkijöitä mikrofonin äärelle kolme ja puoli vuotta. Mukana satoja keskustelijoita. Kuinka monta tuttua löydät, olitko sinäkin mukana? 138 koukkua kulttuurimeressä On aika sanoa hyvästit. On aika sanoa kiitos! Onneksi kaikki tarinat ovat tallessa podcasteina Koukun sivulla. Näin koukutimme Kulttuurikeskustelu Koukun keskustelut tehtiin aina koukuttajan valitsemassa paikassa, muttei koskaan studiossa. Stereomikrofoni pantiin keskelle pöytää ja sitten sana oli koukuttajasta riippuen varsin vapaa. Aiheet ovat liikkunneet ajankohtaisissa teemoissa, kuten valehtelussa ja #meetoo:ssa. Identiteettiä on pohdituttu monelta suunnalta ja toisinaan kultuuripohdinnat ovat olleet syvästi henkilökohtaisia, kuten esimerkiksi pohdintaa siitä, mikä on omaa ääntämme. Kaikilla koukuttajillamme on myös ollut omat fooruminsa ja keskusteluihin he ovat kutsuneet omaan verkostoonsa kuuluvia kulttuurintekijöitä. Koukulla oli myös oma lukupiirinsä, jota veti Kai Rauhansalo. Ohjelman on tuottanut ja miksannut sekä juontanut Kirsi Blomberg. Koukuttajat vuonna 2015 Tuomas Ojala, toimittaja/rumpali Lina Puranen, kulttuurituottaja/toimittaja. Mika Pohjola, pianisti/säveltäjä/toimittaja. Erkki Kuronen, graafikko/toimittaja. Kirsi Blomberg, kirjailija/toimittaja. Keskustelemassa: 4 x nimetön, Fredrik Furu, Erika Nylund,  Lauri Antila, Harri Ihanus,Nina Sinkkonen, Nina Natri, Kaisa Leka, Topi Saavalainen, Tiina Laine, Paula Jaakkola,Wade Mikkola, Majula Drammeh, Elisa Erävalo, Asko Sahlberg, Leo Ylitalo, Sergei Pavlov, Maru Hietala, Kajsa Heinberg, Pipsa Perrin Poukka, Julia Wiraeus, Johanna Lehesvuori,  Elina Alatalo, Jonas Karén, Sanna-Mari Patjas. Sekä lukupiiriläiset: Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja Anna Pilvinen.   Koukuttajat 2016 Silja Turunen, konserttipianisti Jesse Piisinen rap-artisti, kouluttaja Tanja Hagert, laulaja/romaniaktiivi Domino Kai, romaniaktiivi. Sonja Skibdahl laulaja/lauluntekijä, musiikin opettaja Adam Huuva, laulaja/näyttelijä, kieliaktivisti Salla Vartiainen Majula Drammeh    Keskustelijoina: Sanna Ruohoniemi, Armaan Madar, Anu Koivunen, Philip Teir, Kalle Kniivilä, Leo Ylitalo, Orvokki Palm, Sabina Hagert, Esa Rautiainen, Juhani Hemmilä, Jukka Korpi, Marjaana Lehmonen Nilsson, Maarit Turtiainen, Jani Nikula, Sami Bergman, Markus Lyyra, Ulla Marjatta Pohjanen, Sinikka Hämäläinen, Ingrid Blomerus, Leila Blomerus, Andreas Winborg, Emilia Robins l Elina Söderström, Hanna Kanto, Kaapo Ijas, Saara Rauvala, Bengt Pohjanen, Markku Huovila, Anna-Karina Bogren, Laura Santala, Anna-Karina Bogren ja Pirjo Backman Piroth, Anja Siikanen, Merja Ruth,Irma Ihalainen, Annie Johansen, Merethe Eidstø Kristiansen, Arvid Petterson, Silvo Karjalainen, Anu Niskanen Naing, Pirkko Karjalainen, Anders Eriksson, Hilla Tuominen, sekä opintopiiriläiset: Alinda, Anita, Diana, Laimi ja Milaja. Mukana tietenkin myös Koukun lukupiiriläiset: Keijo Knutas, Anna Pilvinen ja Hanna Hallakumpu. Koukuttajat 2017 Sonja Skibdahl, muusikko Silja Levander, konserttipianisti ja vaatesuunnitelija Anna Fält, laulaja, erikoisalana kansanmusiikki Jesse Piisinen, räppäri ja kouluttaja Adam Huuva, muusikko/näyttelijä Manolo Diaz Rämö, dokumenttiohjaaja Susanna Hedman, vapaa-ajan pedagogi Kimmo Tetri, näyttelijä Tanja Hagert, laulaja/ romaniaktiivi Domino Kai, romaniaktiivi Salla Vartiainen, kuvataiteilija Erkki Kuronen graafikko, radiotoimittaja Kai Rauhansalo, lukupiiri/kuvaaja Kirsi Blomberg, toimittaja/kirjailija/ohjelman tuottaja. Keskustelijoina 2017 Lukupiirissä: Kai Rauhansalo, Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu Milja Rossi, Hedda Wallén, Nina Kerola, Anders Eriksson, Hilla Tuominen, Kaapo Ijas, Saara Rauvala, Anu Koivunen, Philip Teir, Kalle Kniivilä, Eija Vartiainen, Markku Huovila, Carmen Åkerlund, Mikael Hagert, Veikko Grönfors, Antti Naukkarinen, Mark Janhunen, Esko Vuonokari , Mari Lamminpää, Matti Sumari, Silja Tuovinen, Hedda Heiskanen, Saana Kähkönen, Heli van der Valk, Leo Ylitalo, Fredrik Hangasjärvi ja Jan Johansson, Maja Mella, Daniel Särkijärvi, Mauri Liebendörfer, Lotta Happonen, Carita Vainikka, Anne Sseruwagi, Johanna Parikka Altenstedt, Merja Diaz, Marjatta Nenander, Jaana Huusko, Marjatta Stobin, Sabina Hagert, Orvokki Palm, Özen Erdinç, Emilia Ruottala, Pentti Ruottala, Nadja Itäsaari Häikiö, Martta Partio , Tea Secka, Heidi Piisinen ja kaikki Axevallan kesässä yleiskeskusteluun osallistuneet Koukuttajat 2018 Anna Martta Partio kulttuurituottaja, kirjoittaja. Nadja Häikiö Itäsaari, lauluja/lauluntekijä. Marko Taimi, karaokevoittaja. Silja Levander, konserttipianisti/vaatesuunnittelija. Kimmo Tetri, lasten kulttuurituottaja/ näyttelijä. Manolo Diaz Rämö, dokumenttielokuvaaja/toimittaja Salla Vartianen, taiteilija/nettiaktiivi. Erpo Heinolainen, runonlausuja/toimittaja Pirjo Rajalakso,Levysepän toimittaja. Johanna Dickson, Kohtauspaikan toimittaja Kirsi Blomberg, kirjailija/toimittaja/tuottaja, Keskustelijoina: Outi Köster, Jonathan Hilli, Aarne Schwartz,  Leila Annikki Airissalo Heikkilä, Venla Odenbalk, AJ Turtiainen,Nina Wall, Maissi Uusitalo, Soili Vuolteenaho ja Tomi Liljeqvist, Mia-Marika Andin, Mirjami Rustanius,Anna Maria Mäki, Mari Pyy, Elina Pulli, Seija Helander ja Raija-Liisa Viirret, Tarja Karlsson Häikiö,  Henri Gylander, Victoria Rixer, Eeva Lindh,  Mark Janhunen, Antti Naukkarinen, Maja-Stina Åsberg,  Milja Rossi, Tapio Danerlund, Maija Suomalainen, Tamara Piilola, Kasper Muttonen, Katarina Rodopoulos, Pekka Tuppurainen, Kirsti Kokkonen Södergren, Lea Wennberg, Elina Ylhäisi, Julia Radliff, Mari Rantanen, Sarianna Kranz, Nina Kerola. Elina Aho, Tuija Valén, Aili Kotka,  Heikki Kotka,  Maija Haanpää. Lasse Haanpää. Jaana Johansson.   Koukussa kuulimme myös haastatteluja kulttuuriaiheista, jotka oli tehty muihin Sisuradion ohjelmiin. Monet niistä löytyvät edelleen Koukku-sivun runsaasta linkkitarjonnasta. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Kielipuolen termitalkoot tuottavat sanan, joka tarkoittaa kastroimatonta poroa ja käsitteen, joka kuvaa kauko-ohjattavaa pientä ilma-alusta. - Kielenhuoltaja Riina Heikkilä ja Henna Leskelä löytävät vastineita muun muassa sanoille drönare ja hoverboard.- Viikon uudissana: zikavirus- Västeråsissa suomen kurssi nuorille päättyi ja opit olivat tarttuneet. Sisuradio testasi oppilaiden taidot viimeisellä kurssikerralla. - Göteborgiin tulee uusi kunnallinen kaksikielinen esikouluosasto syksyllä.- Maija-Liisa Savolainen on ollut mukana poronhoitotyössä yli kymmenen vuoden ajan. Hän sanoo, että kuohimaton poro on hirvas. Hänellä on paljon muitakin porotaloustermejä takataskussaan. - Markku Huovila lähestyy pakinassaan tuohtumuksen aiheita niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Juontaja Merja Laitinen.

Ruotsissa ei ole sensuuria kuin elokuvan suhteen, mutta viikon keskustelijat Markku Huovila, Anna-Karina Bogren, Laura Santala ja viikon koukuttaja Salla Vartiainen löytävät sitä monesta paikasta. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och SisuradioHyvä, paha tai/vai sekä että?Kulttuurikeskustelu Koukku vierailee tällä kertaa Tukholman kulttuuritalon sarjakuvakirjastossa, jossa poistettiin lastenhyllystä Tin Tin -sarjakuvakirja. Tämä tapahtuma on lähtökohtana Koukun sensuurikeskustelulle.Vaikka luulisit eläväsi vapaan sanan ja vapaan taiteen maassa, ei esimerkiksi kirjastosta voi lainata mitä tahansa. Sensuuri puhutti moneen suuntaan: "Mielummin avataan ikkunoita, kuin pannaan niitä kiinni. Eli jos joku loukkaantuu, niin hän saa sanoa ja perustella mikä loukkaa.""Kuka kieltää ja sensuroi? Jos näyttelyn pitäjä sensuroi, niin se on tosi vaikeaa.""Toisaalta on olemassa myös lakeja, joita täytyy noudattaa."Joissakin tapauksissa keskustelijoista tuntuu, että sensuuria tarvitaan suojaamaan vaikkapa heikompia vahvemman pilkalta ja loukkauksilta."Toisaalta (hyllystä poistettu) Tin Tin Afrikassa on niin kauhea, että lapsikin huomaa, miten huono se on."Toisaalta vapaa sana takaa moninaisuuden, johon uppoaa myös kyseenalaiset tuotteet. "Dan Park joka tekee rasistisia juttuja, häntäkin sensuroidaan, onko se sitten OK?"Sensuuri voi johtaa myös valheelliseen ja epätäydelliseen maailmankuvaan. Erityisesti historian vääristely sensuurin avulla. "Kenenkä tulkinta on oikea?" Vaikka sananvapauden rajoitukset koetaankin yhtenä suurimmista uhista demokratialle, päätyy Kulttuurikeskustelu Koukun paneeli asiakohtaiseen arvioon sensuroinnin suhteen. Lopullista ratkaisua ei ole, vaan keskustelun täytyykin jatkua. Myös tästä ohjelmasta on poistettu yksi lause, paljastaa ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg. Lause on poistettu tasapuolisuus- vaatimuksen perusteella.Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Kielenhuoltaja Henna Leskelä kertoo suomen kielen uusista sanoista, jotka liittyvät maahanmuuttoon. - Maahanmuutto on jättänyt jälkensä myös kielenkäyttöön Suomessa. Muunmuassa suvakki ja mokuttaja ovat maahanmuuttoon liittyviä sanoja. - Turkkilais-suomalainen lapsiperhe joutuu monien kielivalintojen eteen. Tapaamme malmöläisen Hanna Okurin perheen, jossa Hanna puhuu suomea, hänen miehensä turkkia ja 4-vuotias tytär osaa molempia kieliä, mutta turkki on suomea vahvempi. Vanhemmat puhuvat bad english keskenään ja lisäksi kaikki tietenkin käyttävät ruotsia.- Markku Huovila muistelee pakinassaan Palmen murhaa 30 vuotta sitten ja sitä seurannutta poliisityötä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puivat sanaa pirkka ja kreikan sekä suomen kielen mahdollisia yhtäläisyyksiä.

Suomen kansallisvaltioksi moderniin aikaan muodostunut alue oli ammoin monikielinen. Nykyään siellä kuuluu paljon englantia. - Kielten tutkija Janne Saarikivi sanoo, että kun nykyisen Suomen alue asutettiin heti jääkauden jälkeen, siellä puhuttiin useita erilaisia - meille tuntemattomia - kieliä. Myöhemmin siellä kaikui suomalais-ugrilainen saamen kieli ja vasta sen jälkeen kieli, josta nykysuomi on kehittynyt. - Kun viisitoistavuotias Visa Penttinen Helsigistä viestittelee kavereidensa kanssa WhatsApp- tai Telegram-sovelluksilla, hän voi kirjoittaa brb tai ttyl, be right back tai talk to you later. Englanninkieliset lyhenteet ovat arkea nuorten kommunikaatiossa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät vastauslaatikossaan muun muassa englanninkielisten sitaattilainojen lausumistapoja.- Pilapiirtäjä Markku Huovila vahvistaa pakinassaan sen, että mäkikotkan lentävät lauseet lentävät. Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Suomen papan puuro on parasta, mutta mitä se oikein on? Perheissä syntyy sanoja ja sanontoja, jotka vain perheenjäsenet ymmärtävät. - Perheet käyttävät usein hauskoja omia sanoja ja sanontoja. Monesti ne ovat lasten keksimiä. Yhteistä keksityille sanoille on se, että ne ymmärretään vain perheen sisällä. Samalla ne kantavat sisällään historiaa ja paljon tunteita. Kirsi Blomberg on etsinyt perheiden omia sanoja löytänyt muunmuassa upin, tomskun ja Suomen papan puuron. - Västeråsilaisessa Pajusen perheessä on musiikki yleisin kieli. Kun veljekset Raimo ja Reijo Pajunen ryhtyivät perustamaan omaa yhtyettä, haluttiin sukunimi mukaan bändin nimeen, sillä olihan isä Kalevi Pajunen säestänyt itseään Olavi Virtaa. Pekka Pohjola Groupilta ajateltiin lainata group-sanaa bändin nimeen, mutta se ei toiminut, koska ruotsinsuomalainen yleisö äänsi sen joko ruuppa tai ruuppi. - Kaunokirjallisuuden kääntäjä Janina Orlov hakee käännöksiinsä hyvää rytmiä. Hän kääntää suomesta ja venäjästä ruotsiksi ja sanoo, että kieli pitää tuntea kaikilla aisteillaan. Janina palkittiin käännöstyöstään Suomen valtion ulkomaisella kääntäjäpalkinnolla. - Myös viikon pakinoija Markku Huovila on pohjakoulutukseltaan kääntäjä, siksi hän varmasti osaakin käännellä ja väännellä sanoja niin taitavasti. Sanakarikatyyriä odotettavissa.- Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Hannele Ennab vastaavat kysymyksiin muunmuassa orja-sanasta ja äijistä sekä ämmistä. Juontajana Merja LaitinenKielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Runoilija Tuija Nieminen Kristofersson kertoo mitä sanoja hän suosii ja mitä hylkää. - Sanat kuten kaik´ kun tarkoitti kaikkea ja pyhä, usko, isänmaa eivät toimi nykyrunoudessa edes ironiana, arvelevat runoilija Tuija Nieminen Kristofersson ja Kielipuolen reportteri Kirsi Blomberg. - Luomu on oikeastaan ihan onnistunut vanha uudissana, miettii kielenhuoltaja Henna Leskelä. - Sana finne ja sverigefinne ovat herättäneet tunteiden kuohun puolesta ja vastaan, kielenhuoltaja Riina Heikkilä selvittää sanan merkityksen. - Strängnäsiläinen Marjatta Piippo kompastelee hallinnollisiin sanoihin, ihmettelee mikä on maakäräjät. - Markku Huovila keskittyy pakinassaan kadunnimiin kuten Snickarbacken. #kielipuoli haastaa sinutkin runoilemaan! Juontajana Merja Laitinen.

Viikon kolumnisti Markku Huovila ajaa pyörällä takaa verenpunaista palloa ja toisella metsäretkellä maistellaan mitä eteen sattuu. - Luonnonantimet maistuvat sanoina tai makuina lautasella. Kirsi Blombergin ja Pirjo Jurmun suussa sulaa ketunleipä.- Viikon uudissana on halpuuttaa- Eskilstunassa on kuvattu tv-sarjaa, jossa suomen kuvitellaan olevan Ruotsin maan valtakieli ja suomalaisten enemmistönä väestössä. - Vastauslaatikossa mietitään voisko hångla olla kismailla vai pitäisikö vain sanoa honglata. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielinevostosta ovat asialla. Kielipuolena studiossa Merja Laitinen.

Berliinin muurin murtumisesta tulee marraskuun 9. päivä kuluneeksi 25 vuotta. Kristiina Ruuti oli paikalla muurin murtuessa. Berliinin muuri erotti Itä-Berliinin ja sitä ympäröineen Itä-Saksan eli DDR:ksi kutsutun valtion Länsi-Berliinistä 1961-1989. Jorma ikäheimo haastattelee Kristiina Ruutia Huomenta Ruotsi -ohjelmassa 7. marraskuuta 2014. - Syksyn ja talven pimentyessä monet päättävät vaihtaa maisemaa toiselle puolelle maapalloa. Niin tekee myös Raimo Helle, joka on viimeiset kymmenen vuotta viettänyt kaikki talvet Thaimaan lämmössä. - Sisuradiossa pohditaan tällä viikolla sitä, mikä merkitys monikielisyydellä on vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle. Jenni Jaloselle erikielisyys aiheuttaa huolta huomisesta, sillä Suomessa asuvan isän ruotsin taidot ovat ruostumassa ja hänen omat suomen kielen taitonsa ovat samanaikaisesti katoamassa. - Mikä merkitys tunnekielellä on silloin, kun ihminen sairastuu psyykkisesti? Sairaanhoitaja Anne Kilpelänaho työskentelee Gävlessä psykiatrian päivystysvastaanotolla. - Vänersborgilainen Ritva Härkönen on tarttunut toimeen ja lähettänyt kunnan päättäjille kirjelmän, jossa vaaditaan suomenkielistä hoitoa vanhuksille ja tehdään selväksi mitä laki edellyttää. - Markku Huovila ruotii pakinassaan ajankohtaisia ilmiöitä. - Aamun vieras on saameradion pitkäaikainen toimittaja Kalle Mannela. Lähetys tulee Eskilstunasta, studiossa Hannu Laitinen.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraan Erkki Kurosen lähdemme katsastamaan, mitä vaalimainokset ja vaalimökit kertovat meille, kun niitä katsoo visuaalisen suunnittelun ammattilainen. Aamun vieras Erkki Kuronen on graafinen suunnittelija, joka työkseen mutta myös arjessaan katsoo sitä, miltä eri asiat näyttävät nimenomaan visuaalisesta näkökulmasta - Elina Tast-Lahti  äänestää ensimmäistä kertaa Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Hän toivoo, että puolueet kykenisivät tekemään yhteistyötä yli blokkirajojen - Markku Huovila kolumnoi vaaleista - Aamun visa. Perjantaiaamussa Jorma Ikäheimo ja sidekick Erkki Kuronen.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on Arja Saijonmaa, jolta on äskettäin ilmestynyt uusi albumi. Pitkän tauon jälkeen Saijonmaa on palannut sekä levytysstudioon että laulelmien pariin - Sarjassa  "Vaalit ja valitut " kahlataan läpi Ruotsissa käydyt valtiopäivävaalit vuodesta 1970 lähtien - Kulltorpin kylä Gnosjön kunnassa Smoolannissa kasvaa viikonloppuna asukasmäärältään tuntuvasti kun siellä pidetään naisten kahdeksannet moottoripyörätreffit eli Musträffen - Suomen Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti juhliin tänään 40-vuotista taivaltaan. Puhelimessa on johtaja Ismo Söderling - Markku Huovila kolumnoi vaaleista - Juhlallisuudet alkavat Axevallassa. Perjantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Eurooppa ponnistelee ylös talouskriisistä, mutta minkälainen uusi EU on kriisin raunioista kuoriutumassa? Tästä aiheesta puhutaan nyt aamun vieraan kanssa. Hän on Suomessa toimivan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilainen, joka on yksi vastikään julkistetun EU:n suunta -raportin kirjoittajista - Sisuradio on kysynyt EU-parlamenttivaalien ykkösehdokkailta heidän mielipidetään pohjoismaisen yhteistyön tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista EU-parlamentissa. Sosiaalidemokraattien ehdokas Marita Ulvskog on ollut mukana europarlamentissa vuodesta 2009 ja hän toivoo lisää yhteistyötä - Poetry Slam, lavarunoilu, on taiteen laji jossa harrastajat esiintyvät omien tekstiensä kanssa yleisön edessä joko avoimella lavalla tai kilpaillen.  Ruotsin Mestaruus Poetry Slamissa ratkaistaan Uumajassa 28-31 toukokuuta - Ruotsissahan on parhaillaan meneillään supervaalivuosi, joka kiinnostaa hyvin monia. Yksi heistä on piirtäjä Markku Huovila, joka seuraa maailmanmenoa omasta horisontistaan, kuuluisasta Tenstan lähiöstä käsin. Tänään uulemme Markun ajatuksia rasismista - Botkyrkan kunnassa Tukholman eteläpuolella suunnitellaan uutta suomenkielistä vanhustenhoito-osastoa - Sotalapsiasiaa valotetaan pohjoismaisesta näkökulmasta viikonvaihteessa Tukholmassa - Älypuhelin on malmöläisen opiskelijan Ulrika Peldánin mukana melkein kaikkialla. Tapa toimii hyvin täällä Ruotsissa, mutta heti kun ulkomaasta on kyse, kuva vaihtuu. Viime vuoden aikana Ulrika on matkustanut Suomeen jopa pari kertaa kuukaudessa. Ja silloin kännykän käyttäminen ei toimi, varsinkin jos ei halua maksaa kalliita puhelinlaskuja - Finska Pinnareitten illan tarjonnosta - Aamun visa. Perjjantaiaamua isännöi Jorma Ikäheimo.