Podcasts about yhteist

Ränttiä tiedossa! Miten rahat meidän perheissämme jakautuu? Yllättävästi molempien perheissä eletään yhteistaloudessa mutta miten tähän on päädytty? Useiden mutkien kautta! Yhteistä kuitenkin on ajatus siitä, että perheessä kaikki elävät saman elintason mukaan. Kokeiltu siis on prosentuaalinen kulujakauma, yhteinen potti ja paljon muuta! Kaiken edellytys on ollut avoin rahapuhe. Rohkeus tähän tulee taloudellisesta itsetunnosta. Ja taloudellinen itsetunto taas rakentuu *rumpujen pärinää* tarinasta, jota kerromme itsellemme rahasta ja itsestämme! Ja jokainenhan tietää, että omat ajatukset ovat välillä ihan pe**eestä. Eli monesti oma usko on oikeasti koetuksella, jos pelikaani lentääkin turbiiniin. Ronjalla kertoo vinkin siihen, kuinka saada hullu usko omiin mahdollisuuksiin ja siihen että kaikki on mahdollista- myös rahan kanssa. Siispä heitämme jaksossa haasteen teillekin! Eli nyt laitetaan uskomukset ojennukseen ja lähdetään tekemään lisätuloja toukokuussa. Ajatellaan isommin eli mistä voin saada lisää rahaa? Mitä osaamista ja keinoja ratkaista toisten ongelmia juuri sinulla on? Rahan tekeminen on helppoa ja hauskaa eiks je?   Ota meidät seurantaan ja osallistu #snshaaste- ja tule mukaan! 1.5 aloitetaan! :D @romsronja @erjarossi Lisätkää meidät myös suosikiksi Spotifyssä!

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia."Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista."Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla."Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla."Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Vuoden 2023 ensimmäisen Hockey Time -podcastin vieraina ovat kiekkotoimittajat Tapio Ahlroth Kouvolan Sanomista ja Samuel Savolainen Hämeen Sanomista. Pikavisiitillä piipahtaa Pelicansin kannattajaryhmän Lahen Turkoosin keulahahmo Toni Villgren. Jakson sisältö: Pelicans potee kauden ensimmäistä minikriisiä ja juhlii 50 vuotta täyttävää Lahden jäähallia. (00:10) "Täältä Kouvolasta katsottuna Pelicans on yksi Liigan väriläiskistä. Ei kuulu siihen osastoon, joka ei kiinnosta ketään tai herätä mitään intohimoja." Yhteistä historiaa riittää. (11:42) Mitkä seurat ovat Pelicansin kannattajien silmissä rakkaimmat viholliset? (27:27) Toinen vieras saapuu linjoille viivelähdön kautta. (41:37) Liiga pitää avata. Keinot löytyvät kyllä, kun löytyy tahto. "Putoamistaistot kiinnostavat monia enemmän kuin se, kuka voittaa mestaruuden." Jokerit ei vakuuta, vieläkään. (59:49) Mitä kuuluu pk-sektorille eli miltä näyttää pienten ja keskisuurten liigaseurojen tulevaisuus? "Taloudelliset erot ovat repeämässä." (75:40)

Ukrainan sodassa arvioidaan kuolleen noin 30.000 kummallakin puolen rintamalinjaa. Mutta myös kylmyys ja energiakriisi tappaa, samoin kuin Portugalissa kuolee talviviikkoisin 36% enemmän kuin kesällä, Suomessa vain 13%. Myös sähkönhinnan hurja nousu menneisyydessäkin näkyy noin jopa 12% kasvulla kuolleisuudessa. Suomalaisten pitäisi myydä lämmöneristämisen osaamistaan muualle Eurooppaan. Suomen bruttokansantuote ei ole noussut kymmeneen vuoteen. Julkisen sektorin osuus on noussut voimakkaasti 45 prosentista 75 prosenttiin.Samaan aikaan työmarkkinoilta poistuu sata ja tilalle tulee vain 50. Suomeen uutta työvoimaa haikaillaan Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Yhteistä on: halpatyövoiman. Pitäisikö Suomesta tulla EU:n Bangladesh? Suomessa äärettömän monimutkainen puoluerahoituksen lainsäädäntö. Maassamme on sata erilaista puoluesäätiötä, joista puolueiden 12 lähiyhteisöä. Niistä voi lapata rahaa puolueelle rajattomasti. Toisin oli ennen. Vanhaan hyvään aikaan CIA rahoitti demareita ja KGB kommunisteja.

Juuri nyt kuuntelen erästä musiikkihistorian tunnetuimmista kitarapätkistä, eli riffeistä. Riippumatta syntymävuodestasi tunnistaisit sen kyllä. Se menee näin: däddä-dädädää-dä-ädä-ädä. Kitaran varressa heiluu tietysti Keith Richards ja kohta Mick Jagger alkaa vaikeroida tyydytyksen saamisen vaikeudesta. Yksi The Rolling Stones -yhtyeen isoimmista hiteistä sai alkunsa kesken yöunien. Richards heräsi, otti kitaran käteen, painoi nauhurin päälle, veivasi ideansa nauhalle ja nukahti uudelleen. Aamulla hän huomasi, että kasetti oli pyörinyt loppuun ja arvasi, että jotakin siellä nyt on. Olihan siellä, Satisfactionin riffi. Sinä ja minä emme kehittele riffejä työksemme, mutta olennaista tässä tarinassa onkin pari muuta juttua: Uni ja lepo ovat elintärkeitä sekä koko ihmiskeholle, mutta myös uusille ajatuksille. Väsynyt ihminen ei ole kekseliäs. 2.  Keithillä oli sängyn vieressä kitara ja nauhuri. Ilman niitä idea olisi jäänyt jonnekin mielen sopukoihin. Luovuus tuntuu käsitteenä jotenkin haihattelulta. Yrittäjän tekemiseen kekseliäisyys sopii ehkä paremmin. Kyse on kuitenkin samasta asiasta: käytetään päätä, jotta keksitään jotakin uutta. Uusi tuote, uusi markkinointitaktiikka, uusi somepostaus, uusi tapa valmistaa, toimittaa, palvella.  Yhteistä näille kaikille on, että niillä on potentiaalia tuoda lisää rahaa. Ne voivat kasvattaa myyntiä tai pienentää kustannuksia. Ja kääntäen, jos yritys ei uudistu, se jää auttamatta jalkoihin. Sinun tehtäväsi yrittäjänä on siis Varata aikaa levolle ja ajattelulle Varmistaa, että sinulla on aina lähellä aina jokin keino laittaa ideat talteen. Ja tietenkin myös oikeasti tallentaa ne ajatukset. Jos sinulle ei ole kristallinkirkasta mitä hyötyä luovuudesta voisi olla sinulle ja firmallesi, tai että miten voisit kiihottaa kekseliäisyyttäsi, kannattaa kuunnella tuorein Tuplaturinat. Vieraaksemme saapui Pöyrööt-sarjakuvan piirtäjä ja taiteilja Liisa Seppälä, joka on yhdistänyt onnistuneesti taiteen ja kaupallisuuden. Yhdessä puramme mm. Sitä myyttiä, että luovuudessa olisi jotakin maagista. Ei siinä ole. Se on työtä. Liisan taidetta: https://www.liisaseppala.fi Pöyrööt: https://www.poyroot.fi Avot Design Oy: http://www.avot.fi

Lisää yhteistä velkaa Euroopan unionille? Löytävätkö Eu-maat yhteistä säveltä energiakriisin ratkaisuun, kun hinnat nousevat ja kansakin napisee? Keskustelemassa ennustepäällikkö Päivi Puonti Etlasta sekä väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.  Ranskasta raportoi Jari Mäkinen, Ranskassa ay-liike ja hallitus ovat napit vastakkain, kun inflaatio ja energiakriisi kuohuttavat. Kuka on pätevä hoitamaan lapsiamme? Keskustelemassa helsinkiläisen päiväkoti Roban johtaja Kaisa Viitanen, kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.) sekä kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Taide kiinnostaa. Taidemuseoiden suosiosta haastateltavana Sara Hildenin taidemuseon johtaja Anna Hjort-Röntynen. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen, tuottajat Marija Skara ja Hanna Juuti.

Miksi Ukraina tuntuu näin läheiseltä? Jenny kävelee Kiovan kaduilla ja pohtii, kuinka on aiemmin pitänyt Ukrainaa kaukaisena ja vieraana maana. Suomalaisilla on erityinen kohtalonyhteys Ukrainaan, uskoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Huumori on mustaa, alkoholi vahvaa ja ruoka kaivetaan maasta. Yhteistä on myös historiassa: uhka on tullut idästä. Samankaltaisuus näkyy myös siinä, miten avoimia ja urheita ukrainalaiset ovat hyökkäyksen keskellä. Harva haluaa salata mitään, päinvastoin. Suomesta katsottuna Ukraina on tähän asti näyttänyt kuuluvan Venäjän vaikutuspiiriin. Onko kuva Ukrainasta ollut Venäjän tulkinnan välittämä? Kun Venäjä hyökkäsi, Ukrainan rajat alkoivat piirtyä entistä kirkkaampina. Euroopassa ymmärrettiin viimein, että länsimaiset arvot ovat ukrainalaisten arvoja. Luvassa on tunnepitoinen jakso, jossa puhutaan sodan sijaan ihmisistä ja jonka lopussa Suvi päätyy lausumaan runon. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhteistä tiedontuotantoa, fasilitoituja neuvotteluja, konfliktikartoituksia – mitä yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu on ja mitä keinoja se tarjoaa nykyisten sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin? Aiheesta keskustelemassa CORE-hankkeen johtaja, ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen.

Andrei Koivumäki on kiinteistöalan piinkova ammattilainen ja menestyksekkään Neliöt Liikkuu LKV:n perustaja. Jaksossa Andrei kertoo, kuinka mielipiteitä herättävä ja onnistunut henkilöbrändi luodaan. Jakson kuunneltuasi osaat välttää asuntokauppojen yleisimmät sudenkuopat. Rahanarvoisia vinkkejä luvassa! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

 Raamattu rakkaaksi Linja auki Pidä yhteyttä yllä Yhteistä leipää Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle. Mitä tarkoittaa episteeminen epävakaus, millä tavoin salaliittoteoriat muistuttavat uskontoja, ja mikä yhdistää eri aikojen salaliittoteorioita? Mediatutkija, uskonnon ja digitaalisen maailman apulaisprofessori Katja Valaskivi kertoo. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Janne Harjukoski on Fida International ry:n romanilähetystyön koordinaattori. Hänen vaimonsa Anne Harjukoski työskentelee miehensä rinnalla, ja perhe on tehnyt laaja-alaista romanityötä eri puolilla Eurooppaa. Anna-Liisa Liljefors hoitaa samassa järjestössä varainhankintaa sekä kummityötä. Yhteistä näille kolmelle on se, että he kaikki ovat kasvaneet samassa kylässä, Keski-Pohjanmaan Kaustisella. Lapsuuden ystävyys on kehittynyt siten, että he kaikki työskentelevät samassa järjestössä ja kokevat erityisesti Itä-Euroopan romanityön sydämen asianaan. Toivon Kipinä -kampanja on tämän ystävätiimin ajankohtaisin työsarka ja sen avulla viedään muun muassa jouluiloa Itä-Euroopan lapsille. Tämänkertaisessa Romano mirits -ohjelmassa kuulemme lopuksi jouluevankeliumin romanikielellä. Käännöksen on tehnyt Henry Hedman. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Vuosi sitten jääkiekkouransa päättänyt Lasse Kukkonen ja urheilupsykologi Eero Mikkelä kannustavat OlympiaCastissa nuoria urheilijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämään niitä. Itsensä tunteminen urheilijana auttaa kehittymään oikeissa asioissa. - Itsetuntemus, sen tunteminen, että kuka on urheilijana ja mikä sulle sopii, on ihan älyttömän tärkeä asia ja ihan lajista riippumatta. Kuka olet urheilijana ja millainen kilpailija olet, mikä sopii sun ominaisuuksiin? Ajatus lähtee siitä, että tietää ylipäänsä, että kuka urheilijana on ja vähän reflektoi sitä, pohtii sitä mikä just itselle sopii. Muutenhan urheilusta tulee aika vaikeita, kommentoi Mikkelä. Kiekkourallaan lukuisten valmentajien luottopelaajana tunnettu Kukkonen tietää kokemuksesta, miten vahvuuksien tunteminen auttaa kehittymään. - Uran loppupuolella sanottiin, että olen henkisesti vahva, mutta en mä syntynyt henkisesti vahvana, vaan harjoittelin tietoisesti sitä asiaa, itseni tuntemista, Kukkonen sanoo. - Sellaiselle pelaajalle, joka pystyy joukkuetta auttamaan, löytyy pelipaikka aika usein. Itse sain pelata aika pitkän uran, mutta en ollut ihan hirveän hyvä jääkiekkoilija fyysisiltä tai taidollisilta ominaisuuksiltani. Mutta aika nuorena hoksasin, että pystyn auttamaan joukkuekavereita aika paljon. Sain olla aika monessa paikassa sen takia ja itse asiassa kehityin sitten sitä kautta pelaajanakin aika paljon. Se mihin voin ja mihin haluan oikeasti vaikuttaa, on se juttu, hän jatkaa. Tulevissa Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleissa Suomen joukkueessa on urheilijoita kahdeksassa lajissa. Yhtenäinen joukkue rakentuu yhteisillä pelisäännöillä. - Huumori ja tutustuminen sekä asioista keskusteleminen on aina semmoisia hyviä lähtökohtia. Kukaan ei ole suurempi kuin joukkue, ja kaikki huomioidaan, tuli siellä millaista menestystä vaan. Pyritään luomaan semmoinen ilmapiiri, jossa kaikki saa olla omia itsejään ja tulee kohdatuksi myös omana itsenään siellä kisatilanteessa, toteaa Mikkelä. Kotimaansa edustaminen arvokilpailuissa on harvinaista herkkua ja Kukkonen muistaa haaveilleensa maajoukkueesta jo pienestä pitäen. - Ei silloin lapsena vielä NHL:stä unelmoitu, sitä unelmoitiin maajoukkueesta. Olin 14-vuotias, kun 1995 voitettiin maailmanmestaruus. Kyllähän se oli semmonen hetki, että tiesin, että tuolla haluan olla joskus. Se unelma heräsi silloin, kertoo Kukkonen. - Viimeiset kisat palasin 2018 olympialaisissa, ja kyllä se sama tunne säilyi hyvin pitkältä. Kyllä se oli aina semmoinen spesiaalihetki, kun sai sen leijonapaidan laittaa. Se on oikeasti aika iso etuoikeus.

Klisee-yhtyeen Miko Heikkinen, Teemu Jauhiainen ja Aki Merta vierailivat Voiman iltapäivässä verestämässä muistoja yhtyeen perustamisesta ja kertomassa hiljattain julkaistusta esikoisalbumista. Yhteistä taivalta on takana nyt 5-vuotta ja esikoisalbumin levynjulkkarikeikkaa juhlitaan Mössöllä. Haastattelussa kuultiin myös yhtyeen unelmista ja tavoitteista tulevalle, sekä loppuvuoden keikkatarjonnasta.

On hienoa nähdä omia piirteitä lapsissaan. Vai onko? Ei ainakaan kaikkien juttujen kohdalla. Jaksossa puhutaan siitä miten pilaamme lapsemme huonoilla tavoillamme ja miten neurooseista ei päästä eroon edes seuraavan sukupolven astuessa estradille. Äänessä: Eemeli ja Tomppa Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä K-Supermarket Hertta, se tavallista parempi ruokakauppa! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Motorola, älykkäämpää teknologiaa kaikille!

Kinky näyttäytyy monella tavalla ihmisten elämässä, ja se merkitsee erilaisia asioita kokijoilleen. Yhdelle kinky voi olla elämäntapa, toiselle identiteetti ja kolmannelle harrastustoimintaa – tai kaikkia näitä limittäin ja vuorotellen. Yhteistä kuitenkin tuntuu olevan, että kinky tekee elämästä mielekkäämpää.

BoardTalks-podcastin kahdeksannen jakson vieraana on Ahlströmin sukuun kuuluva yritysjohtaja ja yksi Suomen tunnetuimmista markkina-asiantuntijoista Peter Seligson. Hän on Ahlstromin ja sittemmin Ahlstrom-Munksjön hallituksen pitkäaikainen jäsen ja entinen hallituksen puheenjohtaja. Jaksossa keskustellaan osaavasta omistajuudesta, omistajatahdon muodostamisesta ja sen viemisestä hallitukseen, miten omistajien keskinäisiä erimielisyyksiä ratkotaan ja mitä asioita omistajatahtoon erityisesti kuuluu. Lisäksi jaksossa syvennytään Private Equityn päätöksenteko- ja sparraustapoihin.

Tässä jaksossa tutustutaan listautumisanteihin (aka IPO:ihin). Miten yrityksestä tulee pörssiyhtiö? Entä miten pörssiin listautuvaan yhtiöön voi itse sijoittaa? Kysymyksiin vastaa mimmien sijoitusystävä Karo Hämäläinen. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa kirkkohallituksen jumalanpalvelusasiantuntija Terhi Paananen kertoo siitä mitä hänen työhönsä kuuluu ja miten hän pitää yhteyttä eri kirkkoihin. Kaikkiin kirkkoihin ja yhteiskuntiin, jossa seurakunnat toimivat on korona vaikuttanut rajusti. On hyvin erilaisia tapoja, joilla Jumalanpalveluksia ja kokoontumisia on toteutettu. Yhteistä on se, että ne ja kaikki yhteydenpito on jouduttu ja joudutaan tekemään etänä. Terhi tuo esiin myös yksityisen ja yhteisöllisen hengellisyyden puolia. Hän avaa näkökulmia tähän aikaan ja nouseviin trendeihin. Niistä hän ottaa esiin kehollisuuden tulemisen vahvemmin osaksi hengellistä elämää. Hän toteaa yhteisöllisyyden ja sen kaipuun olleen jo vahvasti nouseva trendi ennen koronaa ja korostuneen korona-aikana. Tämän vuoksi syntyy uusia jumalanpalvelusyhteisöjä, kun ihmiset haluavat antaa oman panoksensa seurakuntien toimintaan. Terhi Paananen kertoo myös pienen tuokiokuvan, siitä millaista on ollut kasvaa Kalevi Lehtisen tyttärenä ja miten arjen hengellisyys näkyi lapsuuden kodissa. Terhi Paanasta jututti KRS:n varatoiminnanjohtaja Kalle Virta. Haastattelu on palasteltu tämän jakson ensimmäiseen ja toiseen osuuteen. Ohjelman kolmannessa osuudessa juuri eläköitynyt kanttori Pentti Solje kertoi siitä miten usko kirkastui rippikoulussa. Musiikki ja usko kietoutuivat yhteen. Näin kutsumus julistaa evankeliumia musiikin keinoin, kanttorina kirkastui. Pentti kertoi myös vuonna 1987 pidetystä Missio Helsingissä, jossa Billy Graham puhui ja Kalevi Lehtinen tulkkasi. Sen jälkeen syntyi hoitava pienryhmä, joka on kokoontunut näihin päiviin asti. Pentti on kantanut siinä vastuuta, mutta kokenut sen itselleen erittäin hoitavaksi. Kokoontumisissa on ensin puoli tuntia hengellisiä lauluja, sitten puoli tuntia Raamatun lukua ja sen äärellä viipymistä ja lopuksi puoli tuntia rukousta. Pentti kertoi myös Jumalan huumorintausta ja jakoi hauskan rukousvastauksen. Pentti Soljetta jututti KRS:n kouluttaja Kristiina Nordman. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Maailmalla on voimistunut poliittinen liikehdintä, joka vastustaa gender-ideologiaksi kutsuttua toimintaa, ja jota usein kuvaillaan myös salaliitoksi. Gender-ideologiaa vastustavien tahojen aatteet ja tavoitteet ovat usein keskenään ristiriitaisia. Yhteistä heille on yhteinen vihollinen: sateenkaarivähemmistöt. Johannes Lehtinen lukee Julian Honkasalon artikkelin. Linkki juttuun: https://politiikasta.fi/gender-ideologia-ja-sivilisaation-romahtamisen-kuvitteellinen-uhka/

Ensimmäisenä otimme kiinni TPS:n naisjoukkueen todelliseen temppuun, eli naisten SM-liigan ylempään loppusarjaan pääsemiseen. Miten temppu tehtiin ja millainen joukkue löytyy tulosten takaa? Asiaa käsittelemässä itseoikeutetusti joukkueen kapteeni Elina Heikkinen. Entä mikä yhteys on suomalaisen viihdemaailman yhden kirkkaimman tähden, Kalle Lambergin, ja TPS:n välillä? Muun muassa Posse-ohjelmasta tuttu Kalle Lamberg vannoo ylpeänä Turun Palloseuran nimeen!

Smartly.io:n global internal communications manager Katariina Juvonen ja Ellun Kanojen Tuomas Lähteenmäki

Eroottista taidetta, junaryöstöjä, väkivaltaisia menneisyyden salaisuuksia, päihdeongelmia ja rakkautta! Tätä kaikkea on luvassa kun Sami Ruokangas ja Pauli Kauppila käsittelevät Cochise-bändiä 70-luvulta ja Jason Isbelliä nykyajasta. Yhteistä näillä artisteilla on, että ne liikkuvat kantrin ja rockin rajamaastossa. Jutuissa ovat mukana myös B.J. Cole, The Pretty Things, Foreigner, Bad Company, David Gilmour, Elton John, Pink Floyd, Procol Harum, Dick Taylor, Mick Taylor, Rolling Stones, Rick Wills, John ”Willie” Wilson, Mick Grabham, Flying Burrito Brothers, Peter Grant, Led Zeppelin, Depeche Mode, Uriah Heep, Ken Hensley, Stewart Brown, Jim Morrison, Ken Burns, Drive-By Truckers, Shonna Tucker, Amanda Shires, Lynyrd Skynyrd, Neil Young, Ronnie Van Zant, Pearl Jam ja Crazy Horse. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/4VEscqOoI5oHwMjAkI7cTN?si=obIrJrBaRbWK2fAzPP_OgA

Miten koronan hoito on näyttänyt kriisivalmiutta ajatellen? Mihin suuntiin kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden hoitaminen EU:ssa todennäköisimmin ovat kehittymässä? Mitkä ovat ne ja asiat, joihin huoltovarmuuteen kiinnitetään huomiota ja mihin nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota? Haastateltavana on EU:n ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikan tutkija Niklas Nováky Wilfried Martens Centre for European Studies ajatuspajasta ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me kaikki olemme tulivuorten lapsia. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Mikä yhdistää Prinsessa Viktoriaa, dekkarikirjailija Agatha Christietä ja muotisuunnittelija Riikka Ikäheimoa? He kaikki ovat lapsena ja nuorena kohdanneet erityisiä vaikeuksia ja silti aikuisena menestyneet. Millä tavalla he ovat eläneet erityisen elämän? Mia Malmin kirja Leijonatarinoita erityislle lapsille tarjoaa inspiroivia esikuvia jokaiselle meistä lähtökohdista riipumatta. Minkälainen supervoima erilaisuus voi olla? Vieraina ovat kirjailija/toimittaja Mia Malmi, Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen ja muotisuunnittelija Riikka Ikäheimo. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Karjalassa ja Pohjanmaalla ei hirveästi anteeksi pyydellä, sillä kattaus on kaikista maakuntakierroksistamme rankin – kevyimmästä päästä löytyy goottirockia ja popmetallia! Mutta niin vain taas tämä nippu bändejä todistaa miten tasokasta, persoonallista ja mieleen jäävää musiikkia tahkotaan suurten rahoittajien hyppysten ulkopuolella. Mikä tahansa näistä bändeistä voi olla se seuraava iso juttu, ja meille on kunnia heidät teille esitellä! 01. Memoremains (Seinäjoki, metalli)© Riku-Pekka Lappalainen Add together catchy pop melodies, headbanging metal riffs, groovy disco beats and a hint of symphonic epicness and you have the recipe for Memoremains.  Mixing the most fertile elements of metal, pop and disco, Memoremains has created a recognizable sound that stands apart from similar artists in the genre. While the influences echo clearly throughout their music, Memoremains brings something new, creative and refreshing to the scene.  The quintet is a fury on the stage and their soldout debut gig at Bar 15 was chosen as "The Best Gig of the Year at the Venue". Since the very first show, the road has already taken the group to a European tour and summer festivals in Finland - including Provinssi, one of the biggest festivals in Finland.  Year 2019 was a rollercoaster and climaxed to gigs and a new single. Always flirting between metal and pop it was probably just a matter of time when this genre bending band would release their first pop cover song. Sorry!  2020 Memoremains wastes no time and is fiercely working on their debut album after COVID-19 cancelled all the spring and summer gigs. A series of singles was released to support the album including Pounding Heart, Bring It On and Eternal Fame! The stage is set for the release of The Cost of Greatness! Keikat:   5.12.2020 Rytmikorjaamo, Seinäjoki w/ Battle Beast  LINKITKotisivuInstagramFacebookTwitterYoutube Spotify    PARASTA KOTIKULMILLASeinäjoella on aika kattavat livemusamahdollisuudet. Monissa paikallisissa baareissa saattaa ihan vahingossakin törmätä johonkin orkesteriin. Keikkoja järjestellään paljon. Myös festareita tietysti löytyy kesällä isoa ja pienempäänkin!  Parhaat keikkapaikathan ovat Seinäjoella tietysti Rytmikorjaamo ja Bar 15! Rytmikorjaamolta löytyy monenmoisia bändejä ja artisteja läpi vuoden. Sitten jos vähän intiimimpää kellaritunnelmaa haluaa, niin kantsii tosiaan suunnata Warttibaariin.  TUE Meillä aukeaa kotisivuillemme Memoremains Shop ihan lähiviikkoina, eli parhaiten tuette bändiä tilailemalla sieltä suoraa Memoremains-merkkareita. Toimintaa pystyy tukemaan tietysti myös keikoilla käymällä ja musaa luukuttamalla!   02. RiESA (Seinäjoki, punkmetal)© Tomi Salminen RiESA sai alkunsa 2018 kun vanhat kaverit perustivat uuden bändin. Yhteistä historiaa ja yhteisiä projekteja on ollut pikkupojista asti. Tyyli muotoutui paljon debyyttialbumin tekoprosessin aikana ja studiosta lähti huomattavasti määrätietoisempi bändi kuin sinne meni. Jo debyytin jälkeen päästiin keikkailemaan hyvin ja samalla taottiin uusia biisejä. Palaset loksahtivat kunnolla kohdilleen kun Pahasta- biisi syntyi. Vahva visio ja into synnytti Paholaisen musiikkia- EP:n, jota bändi pitää ensimmäisenä valmiina versiona bändistä. Hullut hurtat- sinkku striimasi hyvin ja Pahasta- video valittiin kisailemaan Oulun musiikkivideofestivaaleille. Bändi huomioitiin hyvin eri medioissa, yhdessä arviossa ärsyynnyttiin kun genreä ei saatu tarkasti määriteltyä ja toisessa tituleerattiin edelläkävijäksi. Bändi oli molemmista innoissaan. Keikkoja riitti, sana levisi ja biisihanat olivat auki. Toinen pitkäsoitto Olipa kerran Sikakylä on hyvin erikoinen ja härkäinen satu. Konseptialbumi ilmestyy 11.9. ja sitä pohjustaneet sinkut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Myös musiikkivideoihin paljon panostava bändi ylitti itsensä Circus Colosseum- videolla. Levynjulkkareita vietetään Nummijärven Motosoundissa kera Kotiteollisuuden. Loppuvuodesta keikkaillaan niin paljon kuin mahdollista ja suunnitellaan jo ensi vuoden kuvioita.  LINKITSpotifyYoutubeFacebookInstagramLevykauppa X  PARASTA KOTIKULMILLA – Hyvä sijainti, helppo lähteä keikalle minne päin tahansa.  – Kovin oma keikkakokemus on ollut Kultainen Kulaus- ravintolan parkkihallissa järjestetty punk- ilta. Miljöö täydellinen, tupa täynnä ja kaikki toimi. Toivottavasti jatkavat vastaavien iltojen järjestämistä kun tilanne normalisoituu. Rytmikorjaamo on hieno keikkapaikka, Mallaskosken panimoravintolassa kannattaa käydä kesällä kaljalla.   TUE Jos meno maistuu niin kuunnelkaa, se tässä se oleellisin. Toivottavasti nähdään keikoilla!   03. Nameles (Lappeenranta, metal) Nameles on vuonna 2016 perustettu metalliyhtye lappeenrannasta. Riku myllymäki laulajakitaristi, leadkitaristi jesse kojo, basisti joni pakarinen ja rumpalina toimii eetu kamunen. 4 vuotisen uran aikana yhtye on äänittänyt räsynukke nimisen ep.n, omakustanne täyspitkän kohtalo ja kasvu nimisen singlen. Keikka kalenterikin näyttänyt ihan hyvältä siihen nähden että tehdään aivan kaikki itse. Seuraavan kerran meidät näkee lavalla 11.9 mikkelissä ja lokakuussa joensuussa. Ja tietenkin varmistettuna paikka nummirock 2021 lavalla ensi kesänä. Paikka aukesi kaaoszinen bändikilpailusta. Tuska-torstai kilpailuun ollaan osallistuttu 2 kertaa ja 3 kertaa päästiin soittamaan vuosina 2019 ja 2020. Pisin saavutus siinä kilpailussa oli semifinaalit helsingissä. Meillä on single odottamassa että se laitetaa levy-yhtöihin ja toivotaan että nappaa, koska kappale on sen verran kova että ei ole enää järkeä ainakaan tässä vaiheessa julkasta omakustanteisesti. LINKITSpotify FacebookYoutube PARASTA KOTIKULMILLA Lappeenrantalaisen yhtyeenä mukavimmat paikat soittaa ovat totem ja lucky monkeys. Molemmat ovat yhtyeen jäsenten kantapaikkoja. TUE Paras tapa tukea meitä on tulla keikoille, seurata somekanavia ja kuunnella meidän musiikkia.   04. PaleSloth (Joensuu, stoner/sludge-metal)Paleslothin historia kantaa pitkän ajan taakse. Ensimmäinen bändin esiaste lienee ollut olemassa jo silloin, kun veljekset Samuli ja Joonas Myller innostuivat 2000-luvun alkupuolella tarttumaan kitaraan ja rumpukapuloihin osittain oman isänsä musiikillisen harrastuneisuuden ja painostuksen vuoksi. Kaksikko on soittanut keskenään käytännössä aina, ja teoriassa sen visio bändistä on elänyt kauan sen mukana. Alkusysäys varsinaiselle bänditoiminnalle lähti kuitenkin Joonaksen ja Simo Puustisen (nykyisin Decrowned-bändin kitaristi) yhteisistä musisoinneista, joihin liittyi hyvin pian mukaan myös Samuli. Vuosien 2007-2008 aikana Palesloth oli kasvanut sen verran, että veljesten ja Simon lisäksi bassoa hakkasi Arttu Laakkonen. Tuomas Lautanen hyppäsi ensimmäisen kerran bändin vokaaleihin samoihin aikoihin. Tuolloin kaikki bändin jäsenet olivat vielä saman kylän alueelta Kiihtelysvaarasta.  – Käytiin aikaisemmin kaikki samaa peruskoulua, joten sitä kautta tunnettiin toisemme ja musiikilliset mieltymyksemme, joten oli loogista, että ajauduttiin yhdessä saman katon alle fiilistelemään instrumenttien kera. Taisi touhu tuolloin olla vielä enemmänkin covereiden soittamista kuin omien biisien sahaamista. Mahtoi meillä olla kolme omaa biisiä ja muuten soiteltiin Slayer-, Kreator– ja Sepultura-osastoa. Rässipainotteisesti lähdettiin siis liikenteeseen!  Hommat eskaloituivat kuitenkin ajan saatossa sen verran, että porukka alkoi sinkoilla omiin suuntiinsa osittain erimielisyyksien takia mutta myös osaltaan opintokiireiden ja työkiireiden myötä. Myllerin veljekset jäivät jälleen pitkäksi toviksi soittelemaan keskenään, mikä oli varmasti se suurin alkusysäys sille, että rässin sahaaminen sai jäädä, ja he alkoivat keskenään vääntää enemmän sellaista, joka tuntui omalta.  Aikaa vierähti taas vuosia. Vuoden 2017 loppuun mennessä bändi oli saanut taas uutta verta ja lihaa joukkoonsa. Tällä kertaa veljesten lisäksi bassoa työsti Jaakko Saavalainen, ja toiseen kitaraan hyppäsi veljesten isän humppabändissä vaikuttava Jani Pulkkinen. Biisejäkin oli siunaantunut seitsemän kipaletta, jotka olivat kutakuinkin valmista kauraa pientä hieromista lukuun ottamatta. Alkuperäinen visio oli, että Samuli hoitaisi kitaran lisäksi vokaalit, mutta bändi päätyi kuitenkin kysymään, vieläkö Tuomas Lautasta kiinnostaisi lähteä kokeilemaan.  – Tuomasta kiinnosti, ja pitkälti sillä tiellä ollaan, ja samalla poppoolla ollaan yhä jatkamassa toimintaa. Hyvin pian biisien isojen linjojen varmistuttua hypättiin vuoden 2018 alkupuolella Joensuun GURU-studioon äänittämään ensimmäistä täyspitkää. Koko homma tehtiin omakustanteisesti, digitaalijakelussa avitti Samsara Records. Paleslothin ensimmäinen täysipitkä ”The Burden of Existence” julkaistiin 1. päivä kesäkuuta vuonna 2018.  – Pähkinänkuoressa Paleslothin biisit saavat usein alkunsa Samulin ja Joonaksen keskinäisistä ideoinneista. Koko ensimmäinen levy on Samulin ja Joonaksen kädenjälkeä lukuun ottamatta Janin kitarasooloja. ”The Burden of Existence” -rieskan punainen lanka kulkee vahvasti ihmisyydessä. Tietynlaista inhorealismia, ihmisyyden peili, draaman kaari kulkee kutakuinkin siemensyöksystä kohti helvettiä.  – Emme ole kauhean mielellään halunneet määritellä itseämme kovin tiukasti mihinkään genreen. Jäsenten musiikilliset idolit sekä suurimmat vaikuttajat löytyvät kuitenkin vahvasti tuolta stoner/sludge-metallin syvistä syövereistä, ja olemme pyrkineet ammentamaan noista sfääreistä mahdollisimman paljon omaan tekemiseen unohtamatta kuitenkaan sitä halua toteuttaa omaa juttuamme.  – Tavoitteenamme on keikkailun lisäksi saada mahdollisimman tehokkaasti uutta materiaalia pihalle. Istutaan parhaillaankin studiossa tätä haastattelua kirjaillessa. Ensimmäinen albumi oli tietynlainen ”wrap-up” pitkän ajan historiaa, joka oli aika saada yksiin kansiin ja ulos luolastaan. Nyt on hyvä keskittyä tyylimme kehittämiseen uuden materiaalin muodossa. Toistaiseksi ei olla vielä Joensuuta kauemmaksi keikkailtu, mutta tähän mennessä jokainen keikka on ollut hyvä ja ikimuistoinen kokemus. Yleisöltä on tullut ”high fivejä” ja energiastamme on pidetty, mikä on ollut toki iloinen yllätys. Varsinaisia huonoja kokemuksia ei ole vielä vastaan sattunut. – Toivotaan, että sellaisiakin tulee, kaikki on kotiin päin!  Seuraavan kerran Paleslothin möyrintää pääsee kokemaan livenä 23. päivä maaliskuuta Joensuun La Barressa.  Palesloth  Tuomas Lautanen – vokaalit  Joonas Myller – rummut  Jaakko Saavalainen – basso  Jani Pulkkinen – kitara  Samuli Myller – kitara/laulu    Julkaisut  ”The Burden of Existence” (2018) LINKITFacebookYoutubeSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA    Paikallislehtemme Karjalaisen haluan nostaa pedestaalille kun tekivät mukavan jutun meistä taannoin paperilehteen ja interwebsteriin myös. Juttu löytyy täältä.    Ei maha Kiihtelysvaaraan paljon kummasia lempiseikkoja mahtua :D Vasta poltettu kirkko meiltä löytyy! Tule ja koe! Kuoleva kyläpahainen on sopiva taiteellinen indikaattori tän tyyppisen musiikin tekemiselle. Joensuun ehdoton ykköskeikkapaikka on La Barre ja siellä on tullut useamman kerran PALESLOTH remmin kanssa tanssahdeltua lavalla.   TUE Paras tapa tukea toimintaamme on ostaa EP levykäistä bandcampimme kautta / striimata niin pirusti kapitalismin luomissa striimauspalveluissa. Mielekästä toki myös jos joku joskus keikallekkin eksyy.   05. Killing Attack (Joensuu, metal)Killing Attackin historia alkaa alkuvuodesta 2015 jolloin nykyisen kokoonpanon laulaja/kitaristi ja rumpali muuttivat aikaisemman bändinsä nimen ja musiikkityylin nykyiseen Thrash metallin. Sittemmin bändiin on liittynyt soolokitaristi ja basisti vaihtunut nykyiseen. Nykyinen kokoonpano on ollut kasassa tammikuusta 2016. Bändi on vuosien saatossa keikkaillut Joensuun alueella ja viime vuonna myös ensimmäinen Joensuun ulkopuolinen keikka Helsingin Roihuvuoressa. Julkaisuja on yksi demo-EP ja kaksi sinkkua ennen vuoden 2020 kesäkuussa julkaistua debyyttialbumia Decadence. Tulevaisuuden suunnitelmissa on mahdollisimman ankaraa keikkailua ja myöskin uusien biisien sävellystä.  Killing Attackin kokoonpano:  Atte Heikkilä: Kitara ja laulu  Niko Parviainen: Kitara ja taustalaulut  Arttu Heikkilä: Basso ja taustalaulut  Panu Vuojolainen: Rummut  LINKITKotisivuFacebookSpotifyInstagram: @killingattackofficialYoutubeBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA Joensuussa parasta on metallin soittajien yhteilöllisyys ja paljous  Joensuussa keikkapaikkana ehdottomasti ravintola La Barre  TUE Paras tapa tukea on tietenkin tulla keikoille (seuraava Kuopion Ottopojassa 19.9.), ostaa levyjä Levykauppa Äx:stä, kuunnella musiikkia Spotifysta ja kehottaa kaveria tekemään samoin.    06. MIrroria (Oulu, goottirock) Mirroria on suomalainen goottirocki yhtye joka on perustettu Oulussa 1995. Ensimmäinen demo, joka jäi nimeämättä ja oikeastaan myös julkaisematta, äänitettiin alkuvuodesta 1996. Nauhalla oli vahvoja folk-vaikutteita. Jonkinlaista pienimuotoista mainetta nauha keräsi kasetilta kasetille levitettynä kuitenkin.     Toinen kahden biisin nauha äänitetttiin loppuvuodesta 1996. Se poikkesi hyvin paljon ensimmäisestä, sisälsi kaksi raitaa "The evil dream" ja "The path". Kyseessä oli eräänlainen kokeilu; raakaa industrial saundia ja hulluutta sekoitettuna.       Sen jälkeen seurasi seuraavan vuosituhannen alusta useita CDr-julkaisuja.  Celestial signs (2002) sisälsi aika pitkälle akustiselle kitaralle perustuvia herkkiä goottipop-balladeja. Levyä miksattiin pitkään ja tunteella, ja sen miksaus meni aika lailla pieleen.  Forever dead (2005) oli edeltäjäänsä huomattavasti rokimpi.   The evil dream... The path (2006) oli eräänlainen kokoelma joka sisälsi bändin siihenastisen uran varrella äänitettyjä nauhoja hieman epäloogisesti sekoitettuna.  Canticles of the damned (2008) oli iso harppaus oikeaan suuntaan. Melodista ja synkkää goottirokkia.  So deeply lost (2009) oli hieman raskaampi ja tunnelmaltaan omituinen.  Hidden in this lovely night (2009) oli tupla albumi sisältäen aika pitkälle akustisen, vaikka välillä säröisen rokkaavammankin, melankolisen sinfonian.  Kolme edellistä julkaistiin samaan aikaan CDr muodossa syksyllä 2010.   God's images & Devil's reflections(2011) oli omituinen tunnelmaltaan, ja lisäsi vielä enemmän absurdia meininkiä Mirrorian musiikkiin.  Has anyone heard about liberty..? (2012) Oli aika raskas ja industrial-vaikutteinen, ehkä Killing joke lähinnä kuuluu sieltä.  Adore(2013) oli raastava ja demoninen, psykedeelinen ja kokeileva, päätti yhden aikakauden bändin historiassa.         Bändin ensimmäinen aito painettu cd oli Wind has brought the most beautiful snowflake (2017); jo kypsempään saundiin perustuva levy ja aika massivinen eepos.      Sitten seurasi vielä pari CDr-julkaisua: Moonlight - the silence of the dimensions (2017) oli tupla-CDr joka sisälsi yhtyeen julkaisemattomia nauhoja, ja sekä vanhan että uudelleen miksatun ja soitannoltaan hieman päivitetyn version Celestial signsistä.  The Earth is Not pure oli tahatonta mustaa huumoria sisältävä, hieman jopa Ennio Morriconen tyylisiä sävellyksiä sisältävä CDr-julkaisu.  Yhtyeen tuorein Dreams made flesh, God made God on aito painettu tupla-cd sisältäen paitsi uuden albumin myös yhtyeen edellisen The Earth is not pure-albumin. Tämä on hyvinkin omalaatuinen teos, varsinaista riffittelyä on suhteellisen vähän ja kuultavissa on myös deathrock-vaikutteet. Levyä voisi kutsua myös progressiiviseksi, mutta se on harhaa pääpainon ollessa pikemminkin hallitussa kaaoksessa. Levyn yhdestä biisistä "Night calls me sin" julkaistiin myös video Youtubessa.      Mirrorian tyyli on jatkoa – ja se on saanut vaikutteita sekä old school goottirock, deathrock post-punk bändeistä että uudemmista loistavista bändeistä. Yhtyeen musiikki on melankolista, abstraktia, psykedeelistä, surrealistista ja kokeilevaa. Silti mielestämme sopivampaa leimaa ei ole kuin goottirock vaikka sen rajoja venytetäänkin.       Vaikutteita olemme saaneet bändeiltä kuten Bauhaus, Fields of the nephilim, Siouxsie & the banshees, Joy division, varhainen Christian death, The Cure, Virgin prunes... Lista on pitkä. Myös uudempi goottimeininki on antanut vaikutteita.       Sanoitukset ovat runollista tajunnan virtaa sivuten mystiikkaa, dualismia, surua, rakkautta ja koko ihmisen tunteen kirjoa. Poliittista sanottavaa sieltä on turha etsiä, vaan jos siltä vaikuttaa se on henkilökohtaisella tasolla koettua raivoa yhteiskunnan fasistisia piirteitä kohtaan. Korkeintaan siis anarkismia, jos yhtään mitään poliittista.      Yhtye ei voi tehdä keikkoja kokoonpanon suppeuden vuoksi, mutta toivomme että tutustutte meihin. Ostan itsekkin kaiken musiikkini aitona ja fyysisenä ja toivomme että jos kiinnostutte, ostatte meidän musiikkia cd-muodossa. Iso osa vanhemmista levyistä löytyy netistä mm. Spotifystä.    Yhtye on jäänyt kolmen vuoden levytystauolle, ideoita kypsytellään ja toivutaan yhden yhtyeen jäsenen vakavasta käsivammasta. LINKITDiscogs.comSpotifyApple MusicYoutube   07. Garter Snake (Oulu, rock) Garter Snake on pirteää ja hyväntuulista rock-musiikkia soittava yhtye Oulusta. Yhtyeen soundi nojaa tiukkoihin kitarariffeihin, nokkeliin sanoituksiin sekä naissolistin vahvaan ääneen. Kokoonpanon muodostavat Hannu (kitara), Veikko (basso), Henni (laulu), Ita (rummut) sekä Mikko (kosketinsoittimet).  Garter Snake on julkaissut Penchant for Mischief nimeä kantavan EP:n, jolta on tähän mennessä lohkaistu musiikkivideosingleksi kappale Ménage à Moi. EP on kuunneltavissa kaikissa suurissa suoratoistopalveluissa ja musiikkivideo löytyy YouTubesta (linkit alla).  Korona-pandemiasta johtuneen pakotetun keikkatauon olemme käyttäneet hyödyksemme ja säveltäneet lähestulkoon albumillisen uutta musiikkia, jota olisi tarkoitus lähteä pikapuoliin äänittämään studioon. Uutta Garter Snake -materiaalia siis luvassa, mahdollisesti vielä vuoden 2020 aikana! LINKITSähköposti: gartersnakeband@gmail.comFacebookSpotifyYouTube PARASTA KOTIKULMILLA - Parasta Oulussa on ehdottomasti rakastettu yöllinen olento, joka tunnetaan mystisenä Nakkifakiirina. Joka viikonloppu, tuulessa tai tuiskussa, tämä yön väsymätön ritari tuo hotdog-kärrynsä Rotuaarille ja tarjoilee   sieltä nakkisämpylöitä väsyneelle ja nälkäiselle juhlakansalle. Nakkifakiirin antimet ovat usein tarjonneet sekä unohtumattoman makuelämyksen, että paljon tarvittua energiaa kotiin raahustamiseen.  - Paras menopaikka? 45 Special. Alakerta. Rokkidisco joka viikonloppu, taattua menoa. - Paras ruokapaikka? Kauppuri 5:sen gourmet-burgereita voi suositella varauksetta. - Paras keikkapaikka? Hevimesta tarjoilee hyvät puitteet ja runsaasti eri rock-genrejen ja ala-genrejen keikkoja (sekä edullista tanssijalanvoitelunestettä).   08. lieteAllas (Tyrnävä, rock)Bändi kasattiin osin peukaloiden pyörittämisen, tekemisen puutteen takia ja luonnollisesti myös rakkaudesta musiikkiin TYRÄROKKIIN vuonna 2002, jolloin se muutamien reenien ajaksi toi yhteen perunapitäjä Tyrnävän silloin nuoret ja anarkistiset punkkarit.  Heitä ei siihen aikaan löytynyt pienestä pitäjästä kuin trioksi asti, jollaisena bändi kuultiin ja nähtiin aina lokakuuhun 2011, jolloin se hankki riveihinsä Obelix Mädän. Mörinävoitoinen laulu jäi taustalle ja keulaan alettiin käyttää korkeampia ääniä biisien muuttaessa hieman suuntaa raskaampaan ja jopa suoraviivaiseen heavyyn punkkia unohtamatta.  lieteAllas soittaa aina, kun niin sovitaan ja keikat ovat aina lupaus seikkailusta – tsekkaa TYRÄROKKI-live 2020 (linkki alla!!!)  Aadolf: Basso, laulu  Benito: Kitara, laulu  Kemppainen: Rummut  Obelix Mätä: Laulu  LINKITFacebookYoutubeSpotifyYoutube   PARASTA KOTIKULMILLA Hienoja keikka- ja ruokapaikkoja: https://www.facebook.com/ravintolaranni https://www.facebook.com/Tikankontti   09. Sonia Icaros (Tiisteenjoki, rock)Mä olen Sonia Icaros, laulaja-lauluntekijä. Mun suurin missio on voimaannuttaa ihmisiä ja pitää heikompien puolta. Ehkä mä oon yhdenlainen Soturiprinsessa, joka ratsastaa hevosellaan paikalle kun joku tarvii lohdutusta tai tukea. En voi sietää epäoikeudenmukaisuutta tai väärää vallankäyttöä ja tulenkin väliin jos sellaista kohtaan. Siksi mä laulankin. Vaikuttaakseni ympäröivään yhteiskuntaan laulamalla rohkaisua niille, jotka tarvii sitä siinä hetkessä. (Oon tehnyt biisejä myös erilaisissa laitoksissa ja palvelukodeissa niiden ihmisten tarinoista.)  Mun kynästä lähtee koskettavia tarinoita ja kauniita melodioita, teen suurimman osan musiikistani alusta loppuun saakka itse. Mun musiikki on taidevivahteista pop-rockia, jossa yhdistyy symboliikka ja syvälliset tarinat helposti kuunneltaviin sävelkulkuihin. Tanssi ja liiketaide on mulle rakasta ja mun biiseihin onkin tehty myös tanssikoreografioita. Näitä tullaan näkemään esimerkiksi mun tulevassa musavideossa.  Käy kuuntelemassa, voisko mun musa koskettaa tai lohduttaa sua jollain tavalla!  LINKITKotisivuSpotify YouTube Tyttö joka ei tarvitse ystävää  Viimeisimmät hienot jutut ovat olleet esiintyminen Antti Railion kanssa Kuninkuusraveissa 2020, saimme laulaa siellä Maamme-laulun yhdessä. Olen myös säveltänyt Seinäjoen Kuninkuusravien teemabiisin "Oodi hevoselle", joka laulettiin Lahden viime vuoden kuninkuusraveissa Ketolan Oskun kanssa noin 30 000 henkilön yleisölle täältä.  Lisäksi sain nyt heinäkuulle elämäni ensimmäisen taiteilija-apurahan omaan sävellys- ja sanoitustyöhöni Musiikin Edistämissäätiöltä.  PARASTA KOTIKULMILLA Etelä-Pohjanmaalla parasta on upea, puhdas luonto ja peltoaukeat. Täällä on tilaa olla ja hengittää vapaasti. Luoda rauhassa laulujaan lakeusmaisemassa. Kotikylässäni Tiistenjoella parasta on meidän oma levy-yhtiö Luovuuden Lakeus Records ja tietysti pankki, joka on mahdollistanut tämän kaiken. Myös retro-baari Tarina-Tupa on mainitsemisen arvoinen paikka, valtatie 66:sen varrella. TUE Paras tapa tukea toimintaani on käydä kuuntelemassa biisejä ja tilata vaikka albumini osoitteesta yhteys@soniaicaros.com. Myös ainakin Radio Pookista ja Järviradiosta voi toivoa minun musiikkiani soitettavaksi.  Uusia biisejä on tulossa jatkuvasti ja olen myös kirjoittanut muille artisteille viime aikoina. Sitä työtä teen mielelläni oman artistiuteni lisäksi.  Olen saanut kunnian päästä muutama vuosi sitten myös Suomen Musiikintekijät ry:n jäseneksi. Siellä saa olla kovassa seurassa ja sitä arvostan kovasti :).    10. Glass Wipe (Kemi, punk)© Jussi Tuominen/JT17_photography Glass Wipe on:  Mrs. La Dande - Laulu/Kitara  Salvador Juan - Basso/Taustalaulu  Dr. El Marco (Love) - Rummut  -Glass Wipe on Kemistä Tampereelle ja Jyväskylään muuttanut punkbändi, joka jättää harvat kylmäksi livemeiningeillään tai kemiläisellä luonteillaan. Aiempiin vaikutteisiin verraten bändi on nykyään lähemmäs Skeittipunkkia energisyydellään ja tempoillaan, ynnä muilla musiikillisillä pensseleillään.       Glass Wipe on perustettu vuonna 2013 bändin "etuasteen" tullessaan tiensä päähän. Bändiin liittyi Salvador Juan ja Danden pitkäaikainen soittokaveri Dr. El Marco (Love) molemmat aluksi tuuraajina, lopulta muodostaen bändin nykyisen/voimassa olevan kokoonpanon keväällä 2015.       Bändille on aina ollut tärkeintä keikkailu, ja siinä bändi on parhaimmillaan. Kuluneen seitsemän vuoden aikana yhtye on ehtinyt tehdä noin sata keikkaa yli kymmenellä paikkakunnalla. Bändistä onkin tullut yksi tutuimmista nimistä Suomen skeittipunkkiskenessä Suntracen, Teresa Banksin, Kurituksen ynnä muiden rinnalla. Glass Wipen toimintaa tuetkin parhaiten käymällä keikoilla ja kuuntelemalla heidän musaansa!        Seuraavan levyn teko ja äänitys aloitetaan lokakuussa 2020, jolloin uuden Glass Wipen musiikin odotus saa alkaa!  ERITYISET KEIKAT ym. MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT:  -HKI Skepu Fest 2019 (ensimmäinen suomessa), esiintynyt lähes kaikissa kemiläisissä tapahtumissa 2013-17 + kesävisiitit, DANDEFEST (oma festivaali Kemissä), keikat Kannuksen MONARILLA, S.kärt studio-livesessio (Fast Decade Records), lämppäyskeikkoja mm: Tryer, Jaakko & Jay, Flesh Roxon, The Scum Orchestra, Madcraft, Softengine jne. Keikkailu ympäri Suomea aina Kemistä Helsinkiin ja Turusta Kotkaan jo usean vuoden ajan!  -Bändin haastattelu Saundi-lehdessä.  -2 täyspitkää levyä Rabbit Hole (2015), Grateful & Allergic (2018). Kolmas levy 2021.  -1 ep Franklin? (2013)  -1 julkaisematon elokuva ;)  LOPUKSI: Kiitos Tuspe, Mika Puro, Takitsu, Saukin Koriskenttä, Urbanpark ja HapagLoydi, ja äidit ja isät, kaverit ja opettajat, sekä Kemin loistavat open stage jamit. Paras menomesta Kemissä siis Ankkurin ja Sisäsatamat Open Stage -jamit missä ikinä ovatkaan!  LINKITInstagram FacebookBandcamp Spotify Youtube Youtube, vol. 2    Ajastus  0:00:00 Intro  0:01:07 Memoremains (Seinäjoki, metalli)  0:08:16 RiESA (Seinäjoki, punkmetal)  0:13:17 Nameles (Lappeenranta, metal)  0:18:00 PaleSloth (Joensuu, stoner/sludge-metal)  0:23:05 Haastattelussa Petri Varis (vastaava tuottaja, Ilosaarirock)  0:34:37 Killing Attack (Joensuu, metal)  0:39:55 Mirroria (Oulu, goottirock)  0:44:03 Garter Snake (Oulu, rock)  0:48:22 lieteAllas (Tyrnävä, rock)  0:52:56 Sonia Icaros (Tiisteenjoki, rock)  0:59:00 Glass Wipe (Kemi, punk)  1:04:49 Outro  

Korona on monien virustautien koetteleman Afrikan uusin vitsaus. Tällä kertaa virus on rantautunut Afrikkaan muualta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, sitä miten kokemukset aiemmista epidemioista kuten ebola-verenvuotokuumeesta auttavat maita nykytilanteessa. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Kuva: SIPHIWE SIBEKO/EPA

Hannu Jortikka on yksi historian menestyneimmistä suomalaisista jääkiekkovalmentajista. Hän on kuudella Suomen mestaruudellaan, eniten mestaruuksia voittanut valmentaja. Hannu on myös valmentanut useita vuosia ulkomailla, voittanut kultaa nuorten maajoukkueen päävalmentajana, sekä voittanut olympiahopeaa Suomen maajoukkueen apuvalmentajana. Jortikka on tunnettu värikkäistä kommenteistaan mediassa, sekä erittäin korkeasta vaatimustasostaan hänen valmentamissaan joukkueissa. Hänet myös aateloitiin Jääkiekkoleijonaksi numerolla 183. Seuraa meitä myös muualla sosiaalisessa mediassa. Instagram: https://www.instagram.com/podcastilmio/ Facebook: https://www.facebook.com/podcastilmio/ Audiovisuaalinen tuotanto: Mikko Suikkari & Henrik Leppänen

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Livenä YouTubessa ja Facebookissa ma-pe klo 18. Seuraa, tykkää ja ♥️

Anni Korkmanin ja Ida Kukkapuron seurassa vierailivat pelisuunnittelija Henri Tervapuro sekä Laine-neulelehden päätoimittaja Jonna Hietala. Tässä jaksossa Helsinki Design Weeklyn keskiössä olivat käsityöt. Henri Tervapuro kertoi Breath of the Ryijy teoksestaan, joka yhdistää pelisuunnittelun ja ryijyt. Breath of the Ryijy on esillä Designmuseon Hyvissä käsissä -näyttelyssä. Jonna Hietalan kanssa keskusteltiin supersuositusta pienlehti Laineesta. Lehden päätoimittaja  […]

Mikä Tero Pitkämäen lopetuspäätöksessä on merkittävää? Saako kellonaikoja pyöristellä? YleX Aamun Viki ja Köpi suorana Yle Areenassa arkisin klo 6.30 alkaen!

Olisiko oma lemmikki ihana? Vaikkapa vinhasti häntäänsä heiluttava koirapallero, joka vastaanottaa isäntäväkensä ovella aina yhtä innokkaasti hypähdellen? Koira tuo omistajalleen paljon hyvää - jonkun, jota paijata ja jonkun, joka pakottaa lenkille. Koira myös vaatii hoivaa ja yhteistä aikaa. Agility on hauska harrastus koiralle ja myös isännälle tai emännälle. Siinä kehittyy vuorovaikutus ja molemmat saavat kipeästi tarvitsemaansa liikuntaa, toteaa Agilityliiton puheenjohtaja Ville Liukka. Tänään huoltamolla piipahdetaan Ojangon koiraurheilukeskuksessa ja kysytään, mitä kaikkea agilitystä saa? Mitä se opettaa? Miten tänä päivänä koiria koulutetaan? Lisäksi pohditaan ihmisen ja koiran suhdetta syvemmin koiran elämää tutkineen eläinlääketieteellisen farmakologian professorin Outi Vainion kanssa.

Millä Youtube-videolla Zaida saa takuuvarmat naurut? Mistä aiheesta Kirsi ei vitsaile edes mustan huumorin varjolla? Mitä hauskaa on teen keittämisessä tai äijissä kahvilan kassalla? Tällä kertaa kuulijoiden tiedonnälkää ruokkii mm. inside-juttujen syntyprosessi ja aggressiivisen huumorin määritelmä. Päivän jaksossa selviää myös, miksi @ilmaisuvaivojapodcast Instagram-feedissä ei meemejä näy.

Oletko koskaan miettinyt mitä yhteistä on aamupaskalla ja Kultaisella Venlalla? Ei mekään, mutta vastauksen siihen kertovat Janne ja Valtteri tässä ilahduttavassa jaksossa. Tähän vuodenaikaan kun ei varsinaisesti eletä enää talvea, mutta ei myöskään kevättä, on tärkeää miettiä asioita mitkä tekevät onnelliseksi ja näin tehdään myös Olohuone -podcastissä.

Ollaan syvällä USA:n maaseudulla, naistoimittaja tulee kesäiseen pikkukaupunkiin, ajelee ympäriinsä vanhalla Volvolla, luukuttaa Led Zeppeliniä ja naukkailee pikkupulloista vodkaa. Jotain on vialla, mutta mitä? Teräviä esineitä (2006) oli amerikkalaiskirjailija Gillian Flynnin esikoisteos. Flynn on sanonut, että hänen tarkoituksenaan oli luoda pikkukaupunki, jota hallitsevat naiset ja nuo naiset eivät ole lainkaan hyväntahtoisia. Flynn tunnetaan myös kirjasta Gone Girl, josta tehdyn menestyselokuvan hän myös käsikirjoitti. Samoin elokuvan Widows, jossa gangsterien lesket ottavat ohjat käsiinsä. Yhteistä näille kaikille on se, että naiset toimivat maailmassa, jossa toimimisen ja arvojen malli on maskuliininen. Sharp Objectsin kuvitteellinen pikkukaupunki Wind Gap yrittää selvitä kahden teinitytön murhasta. Wind Gapista kotoisin oleva toimittaja Camille Preaker tulee kaupunkiin ja kirjoittaa juttuja murhatutkimuksesta, joka ei tunnu etenevän. Hän majoittuu entiseen kotitaloonsa äitinsä ja isä- ja sisarpuolensa luokse. Äiti, paikkakunnan mahtinainen, suhtautuu tyttäreensä omituisella yhdistelmällä epäluuloa ja holhoavuutta. Paljastuu, että Camillen sisko on vuosia sitten kuollut ja Camille itsekin on ollut hoidettavana mielisairaalassa. Sharp Objectsia leimaa viipyilevä, iholle hiipivä ja aisteja kutitteleva syvän etelän ilmapiiri. Se on kuin modernia aistillista proosaa, jossa juopottelevat ja itseään lääkitsevät naiset yrittävät luovia perinteen, rooliodotusten ja myrkyllisten ihmissuhteiden ryteikössä. Sarjan ohjaaja Jean-Marc Vallée tunnetaan myös tv-sarjasta Big Little Lies, jossa naishahmojen keskinäinen virtapiiri on hyvin jännitteinen. Päärooleissa äitinä ja tyttärenä ovat upeat Patricia Clarkson ja Amy Adams. J.P. Pulkkisen kanssa Sharp Objectsista keskustelee Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Ahlroth. Kuva: AOP

Dagmarin WTF Markkinointi -podcastissa puhutaan tällä kerralla lisäarvoa tuottavasta markkinoinnista. Mitä tarkoitetaan value-driven markkinoinnilla ja miten se toteutetaan käytännössä? Mitkä ovat siitä parhaat esimerkit Suomesta ja maailmalta? Podcastissa aiheesta ovat keskustelemassa Heini Nuutinen Dagmar Drivesta ja Julia Isoniemi Dagmar Storiesista. Juontajana on Sanna Ala-Seppälä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

eetta on vantaalainen, yhden lapsen yksinhuoltaja. Reetta on toiminut nykyisessä työsuhteessaan kolmen vuoden ajan, eikä hänelle ole koskaan maksettu lomarahaa. Hän alkaa ihmetellä asiaa ja selvittää, että hän on oikeutettu lomarahaan, mutta työnantaja ei ole samaa mieltä.Tämän tarinan avulla opit, milloin työntekijällä on oikeus lomarahaan.

Perilliset-sarjan panokset asetetaan jo ensimmäisen jakson aikana. On kansainvälisesti tunnettu tanskalainen taiteilija Veronika Grönnegaard, jolla on neljä lasta: Gro, galleristi ja taidealan tuntija, joka on antanut panoksensa myös äitinsä menestykseen; Frederik, juristi ja kaksilapsisen porvarisperheen pää; Emil, hulivilipoika joka yrittää lomakyläbisnestä Thaimaassa; ja Signe, kukkakauppias, joka aivan alussa ei tiedä olevansa Veronikan tytär. Hyvin pian syöpädiagnoosin saanut Veronika kuolee ja hänen tuoreessa testamentissaan pääperillinen onkin Signe. Suurin kiistakapula on Jyllannin ja Sjaellannin välissä olevalla Fynin saarella sijaitseva Grönnegaardin kartano, jossa pääosa Perilliset-sarjan kolmesta kaudesta ja 26 jaksosta tapahtuu. J.P. Pulkkisen vieraana on draaman ja teatterin tutkimuksen professori Hanna Suutela, jonka mielestä Perillisistä löytyy yhteisiä piirteitä niin Henrik Ibsenin draamoihin kuin norjalaiseen sarjaan Skam. Kuva: Per Arnesen

Eero Blåfield on 96-vuotias sotaveteraani, joka oli jatkosodassa eturintamalla. Isänmaan puolustaminen oli Eerolle itsestään selvyys ja hän osallistuikin vapaehtoisesti sotaan, joka kesti yli 4 vuotta. Konfliktiratkaisujärjestö CMI:n rauhanvälittäjä Hussein al-Taee syntyi keskelle sotaa ja ehti nähdä nuorena poikana Irakissa monta sotaa ennen kuin perhe päätti lähteä hakemaan turvaa. Tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi Mahadura&Özberkanissa aiheena sotaa nähneet ja kokeneet - rauhan puolesta töitä tekevät. Mahadura&Özberkan selvittävät miten sota vaikuttaa ihmiseen ja millaista elämä on sodan jälkeen? Miltä näyttää 100-vuotinen Suomi 96-vuotiaan sotaveteraanin silmin ja mitkä terveiset hän lähettää suomalaisille?

Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin antropologian, kyseenalaistaen tämän kaltaisten tieteenalojen hyödyllisyyden. Mitä antropologit osaavat, ja miksi antropologinen tietotaito on merkityksellistä ja työelämän kannalta hyödyllistä? Mitä tarkoitetaan 'oman alan' töillä? Ja työllistyvätkö antropologit 'omalle alalle'? Soveltavan antropologian verkosto aikoo vastata näihin kysymyksiin. The post Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla? appeared first on AntroBlogi.

Keitä me suomalaiset oikein olemme? Mistä kaikkialta tänne on saapunut väkeä ja mitkä eri tekijät ovat vaikuttaneet elinolosuhteisiin ja väestömääriin täällä? Mitä kieliä täällä on aikojen saatossa puhuttu? Kuinka hyvin nykytieteen valossa pitää paikkansa käsitys, että suomalaisilla olisi jossain tietyssä paikassa alkukoti ja sieltä olisi vaellettu tänne? Outi Vesakoski Turun yliopistosta esittelee uusia näkökulmia suomalaisuuden kielelliseen alkuperään. Helsingin yliopiston arkeologian dosentti Petri Halinen kertoo arkeologian uusista näkemyksistä Suomen väestöhistoriaan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Mobiili- ja videopelit ovat parissa vuosikymmenessä nousseet valtavirtailmiöksi. Suomessa peliteollisuutta pidetään uuden taloudellisen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan intohimotyön airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kuitenkaan olevansa töissä. Pelien pelaaminen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajankuluna. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, miksi pelit ovat pelaajille ja tekijöilleen tärkeitä. Mitä pelit pelaajille ja pelien tekijöille merkitsevät? The post Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla? appeared first on AntroBlogi.

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Joulu on perinteiden juhla, joten tutkitaanpa joulun perinteitä vanhoista suomalaisista riimusauvoista. Riimusauvathan ovat kalenterisauvoja, joita käytettiin ajan mittaamiseen, maatalousaskareiden ajoittamiseen ja merkkipäivien pitämiseen ennen lukutaidon leviämistä. Heikki Ojan mainio kirja Riimut esittelee monia vanhoja maastamme löytyneitä riimusauvoja. Vanhin säilyneistä sauvoista on vuodelta 1566 ja se on tallessa Pariisissa Sorbonnen yliopistossa. Puisiin sauvoihin on tärkeän päivän kohdalle kaiverrettu ajankohtaa määrittävä symboli. Pyhimysten juhlapäivien kohdalle on kaiverrettu se, mistä pyhimys muistetaan – eli tavallisesti hänen kuolintapansa. Joulukuun alussa juhlittiin Pyhää Nikolausta – joulupukkimme esikuvaa – ja hänen päivänsä kohdalla on usein piispansauva, koska hän oli Myran piispa. Sitten tulee Marian sikiämisen päivä, Annan päivä, Lucian päivä ja vihdoin Tuomaan päivä. Hänen symbolinaan voi olla sormi, jolla Jeesus kehotti epäilevää opetuslastaan kokeilemaan haavaansa, mutta useimmiten olutsarvi. Eikä vain yksi olutsarvi vaan useita. Esimerkiksi Carl Carlesonin kalenterisauvassa vuodelta 1749 juomasarvia on joulukuun 21.12. eli Tuomaan päivästä eteenpäin aina tammikuulle saakka ainakin kahdeksan iloisesti sikin sokin. Oja tulkitsee juomasarvia kirjassaan näin: ”Tuomaan päivä merkitsi joulunvieton ja oluenjuominkien alkamista” ja: ”riimusauvassa on joulukuun lopulla juomasarvia pitkin ja poikin, koska joulu oli entisaikaan oluenjuonnin juhlaa”. Juomasarvia riittää riimusauvoissa aina tammikuun 13:een päivään saakka. Se on niin sanottu ”uusi Nuutti”, Tanskan Knut-kuninkaan kunniaksi vietetty päivä. Aikoinaan se oli joulunajan viimeinen päivä. Ruotsissa juhlan pituus näkyy vielä ilmauksessa tjugondedag jul, eli ”joulun kahdeskymmenes päivä”, mutta Suomessa päättymisen merkkinä oli tuo uusi Nuutti. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”, sanottiin. Olut oli ennen vanhaan tietysti erilaista kuin nykyään, mutta silti suomalaisten tapa viettää ydintalveaan väkijuomien avulla ei riimusauvojen valossa tunnukaan modernien aikojen tapainturmelukselta. Vaikka nykyihminen aloittaakin pikarien kallistelun pikkujoulukaudella jo varkain hyvissä ajoin ennen Tuomaan päivää. Olutkulttuurin tuntija Mikko Hovin mukaan vanha talonpoikainen jouluolut on ollut seudusta vaihdellen talon ylpeys tai maakunnallinen erikoisuus. – Yhteistä on ollut lähinnä se, että se on suurella vaivalla ja rakkaudella pantua ja ettei se ole yhtä mietoa ja vähämakuista kuin muulloin nautittu olut, sanoo Hovi. Nykyään jouluoluina markkinoitavat oluet eivät ole mikään kovin tiukka oma olutlajinsa. Meidän aikamme jouluoluita yhdistää lähinnä tumma väri ja niiden maustaminen vaikkapa neilikalla, kanelilla, kardemummalla ja muilla ns. glögi- ja piparimausteilla. Kovin erikoiseksi jouluolutta ei kannatakaan tehdä, jos sitä on tarkoitus käyttää koko jouluaterian ajan mitä erilaisimpien ruokien palanpainikkeena. – Eivät ne kovin lähellä vanhan ajan jouluoluita ole. Itse tehty sahti ehkä parhaiten voisi muistuttaa sellaista vanhaa olutta, nykyisissä sahdeissa lienee väkevyyttä enemmän. Ja kyllä myös kunnon itse tehty vaarinkalja tulisi muistaa joulupöydän juomia valittaessa, sanoo Mikko Hovi. Liiallinen pikarin kallistelu tietenkin pilaa myös keskitalven juhlapäivän, joten tänä jouluna pohdimme oluita niiden laadun perusteella. Kaikkihan tietävät oluen lajeista markettikaljan, aleoluen ja juoksukaljan, mutta mitä ovat lager, pils ja indian pale ale? Miten toisistaan eroavat pintahiivaoluet ja pohjahiivaoluet? Pitkäaikainen olutkulttuurin tuntija ja olutharrastaja Mikko Hovi kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi

Oletko hetasa ja etosa? Valokeilassa Karjalan kieli ja karjalaiset murteet. - Tukholmassa toimiva Karjalaisten Kilta on yli 40:n vuoden ajan kannatellut karjalan kieltä, murteita ja kulttuuria. Kirsi Blomberg tapasi siellä Salmista Laatokan koillisrannalta kotoisin olevan Lahja Johanssonin. Lahjalta löytyy vielä sanoja Salmin murteella.- Oxelösundissa tapasi joukko peruskoulaisia ja heidän vanhempiaan pikkujoulun merkeissä. Yhteistä koululaisille on se, että he lukevat koulussa suomea. Syksyn ajan ovat hekin, joille ei ennestään ole perustaitoja kielessä, saaneet olla mukana suomen tunneilla. Se on tosi kivaa Lukas Jerkun mielestä. Oppilaat ovat niin innokkaita, että kevätlukukaudella oppitunteja aiotaan pidentää. - Kielenhuoltajien Hannele Ennabin ja Henna Leskelän vastauslaatikossa sanoja kuten läskimooses ja kankkunen. - Viikon pakinan takaa löytyy Andreas Ali Hietala Jonasson, kieliaktivisti ja Ruotsinsuomalaisia sanoja ja ilmaisuja -Facebook-ryhmän perustaja.Juontajana Merja Laitinen.

Suomen papan puuro on parasta, mutta mitä se oikein on? Perheissä syntyy sanoja ja sanontoja, jotka vain perheenjäsenet ymmärtävät. - Perheet käyttävät usein hauskoja omia sanoja ja sanontoja. Monesti ne ovat lasten keksimiä. Yhteistä keksityille sanoille on se, että ne ymmärretään vain perheen sisällä. Samalla ne kantavat sisällään historiaa ja paljon tunteita. Kirsi Blomberg on etsinyt perheiden omia sanoja löytänyt muunmuassa upin, tomskun ja Suomen papan puuron. - Västeråsilaisessa Pajusen perheessä on musiikki yleisin kieli. Kun veljekset Raimo ja Reijo Pajunen ryhtyivät perustamaan omaa yhtyettä, haluttiin sukunimi mukaan bändin nimeen, sillä olihan isä Kalevi Pajunen säestänyt itseään Olavi Virtaa. Pekka Pohjola Groupilta ajateltiin lainata group-sanaa bändin nimeen, mutta se ei toiminut, koska ruotsinsuomalainen yleisö äänsi sen joko ruuppa tai ruuppi. - Kaunokirjallisuuden kääntäjä Janina Orlov hakee käännöksiinsä hyvää rytmiä. Hän kääntää suomesta ja venäjästä ruotsiksi ja sanoo, että kieli pitää tuntea kaikilla aisteillaan. Janina palkittiin käännöstyöstään Suomen valtion ulkomaisella kääntäjäpalkinnolla. - Myös viikon pakinoija Markku Huovila on pohjakoulutukseltaan kääntäjä, siksi hän varmasti osaakin käännellä ja väännellä sanoja niin taitavasti. Sanakarikatyyriä odotettavissa.- Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Hannele Ennab vastaavat kysymyksiin muunmuassa orja-sanasta ja äijistä sekä ämmistä. Juontajana Merja LaitinenKielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Antti: Aivan valloittava seurakunta - Kohti yhteistä visiota

Yhteistä on lähinnä vain sisäinen palo tutkimukseen, kuvailee oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola luonnontutkijoiden kirjavaa joukkoa eri vuosisadoilta. Hänellä on poikkeuksellinen taito tuoda tutkijat eläviksi ja inhimillisiksi. Mihin tutkijoihin hän olisi halunnut tutustua? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kristillisen Lännen ja islamilaisen Idän välinen kuilu ammottaa nykyaikana melkein yhtä syvänä kuin ristiretkien aikaan.Miten kristinusko ja islam ovat toisilleen sukua, kuinka ne eroavat toisistaan ja miksi olemme tapelleet keskenämme jo tuhatviisisataa vuotta? Kristinuskon ja islamin suhteesta keskustellaan tänään Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Suomen Islamilaisen Neuvoston hallituksen varapuheenjohtaja Pia Jardi ja systemaattisen teologian professori Virpi Mäkinen.

Pitkä, kymmenien vanhojen amerikanrautojen letka kiemurtelee Itä-Uudenmaan pienillä maalaisteillä aurinkoisena päivänä. Välillä pysähdytään huoltoasemien isoille pihoille juttelemaan, tervehtimään tuttuja, ja koukkaamaan lisää porukkaa mukaan. Suomessa järjestetään kesäaikaan kymmenittäin erilaisia autotapaamisia ja cruisingeja, jotka ovat suuressa suosiossa. Ratin takaa löytyy sekalaista sakkia kaikista ikäluokista ja taustoista. Yhteistä heille kaikille on kuitenkin rakkaus vanhoihin, amerikkalaisiin kulkupeleihin. Reetta Arvila cruisailee Hanna Paakkarin, Samu Hiltusen, Mika Virran, Jussi Jokisen ja Virve Salosen kanssa.