Podcasts about minusta

Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! | Masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! En tiedä, oletko jo nähnyt esimerkiksi Kelan tutkimus ja tilastot tilillä X:ssä vastaan tullutta tietoa siitä, että masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Minusta meillä on ongelma, josta meidän täytyy puhua. Äsken […] The post Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! appeared first on Astetta parempi elämä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Millaisia tiedonmuruja meistä jää jälkipolville? Entä mitä tietoja tulevaisuuden historioitsijat löytävät meistä 200 vuoden päästä? Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja kyberturvallisuuden professori Seppo Virtanen pohtivat, mitä meistä kerättävälle tiedolle tapahtuu tulevaisuudessa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Jakso ei ole tänään siitä mistä edellisessä jaksossa lupasin, vaan käytännössä höpistään sitä ja tuota. Virheitä tulee aina kuten tässäkin jaksossa, mutta en kerro mikä jopa omaan korvaani pitkän matematiikan kirjoittajana särähti. Löydätkö sen kohdan jaksosta? Ota kalja lapaseen ja kuuntele tarkalla korvalla. (00:28) Alkuhöpinät (19:44) Mediakatsaus Ps. saatiin 10k kuuntelua täyteen.

Teemu Sormunen predikar på finska med titeln "Kan man se från mig att Jesus är mitt liv?" i Metskus serie: Jesus är mitt liv.

3 vuotta sitten Johanna ja Sini aloittivat koulutuksessamme oman ja yhteisen matkansa psykologisen kasvun ja eheytymisen tiellä. Mitä kaikkea se tarkoittaakaan, että on totta, että on yhteydessä omaan sisimpäänsä? Johanna ja Sini kuvaavat upeasti keskustelussaan millä tavalla ja mistä syistä alamme hyvin varhaisessa vaiheessa rakentaa suojaa oman aidoimman itsemme, sisimpämme suojaksi. Rakennamme itsemme omien ja ulkoisten toiveiden mukaiseksi niin, että voimme lopulta kadottaa yhteyden siihen keitä me todellisuudessa olemme. Kuuntele naisten kokemus siitä, kuinka nuo vankkumattomiksi rakennetut suojamuurit on mahdollista purkaa ja miltä elämä sitten tuntuu kun rakennelmat ovat sortuneet. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Uusi Uinnin ABC-podcast kausi starttaa tästä! Haluaisitko aloittaa itse uinnin harrastamisen? Lataa maksuton Aloitusopas: https://www.positiivinenpulahdus.fi/kuntouimarin-aloitusopas ________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät siis myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Instgram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus ________________

2. sunnuntai pääsiäisestä 23.4.2023. Panu Pitkänen puhuu päivän tekstin Joh. 21:15–19 pohjalta.

Kuuntelin hiljattain radiota,jossa käsiteltiin asiaa, jotaei yleensä missään käsitellä,lääkäritkin tahtovat vain käsiänsä levitellä.Mielenterveysongelmat,kuinka usein ne onnettoman lopun saavat?Minusta on aivan uskomatonta,että maastamme löytyy monta onnetonta,joille sanotaan:”Tule parin vuoden pästä uudestaan!”Kuinka monta ihmistä on mielenterveysasioiden takia murhattu,kuinka monta laitoksiin on unohdettu?Yleisesti ihmetellään,kun ei vastuuta ole näköjään kenelläkään.Sairas ihminen voi pitkäänkin hakea apua,onko väkivalta vain hätähuuto?Ja kun ei hätää oteta tosissaan,lopulta vain uhri hautaan saatetaan.Näinkö toimii hyvinvointiyhteiskunta,vai, onko se sittenkin pelkää unta?Ulla-Maija Mantere

Tässä jaksossa puhutaan harvinaisen vähän koirista, mutta sitäkin enemmän koko työuransa omistamisesta eläinten hyvinvoinnille. Jakson vieraat, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan 1. vuoden opiskelija Saana Vatanen sekä 4. vuoden opiskelija Mima Jämsä kertovat miten lapsuuden haaveesta tuli totta ja millainen matka kohti eläinlääkärin uraa on ollut. Juttelemme pääsykokeista, opintojen kuormittavuudesta, tutkinnon sisällöstä ja työharjoittelusta. Ja tottakai myös Saanan ja Miman tulevaisuuden haaveista, sillä voihan eläinlääkärina toimia monissa, ehkä yllättävänkin erilaisissa tehtävissä. Jakso on ensimmäinen osa Isona minusta tulee sarjaa, jossa tullaan käsittelemään erilaisia koira- ja eläinalan opintoja ja ammatteja. Instagram: ⁠@riivatturakki⁠ Tiktok: ⁠@riivatturakki⁠ Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos myös jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta! Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Podcastin ensimmäisessä jaksossa kerron miten tieni vei roomalaiseen Rebibbian vankilaan ja miten minusta tuli vapaaehtoistyöntekijä.

Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta. Leena Huss, Ruotsin ensimmäinen suomen kielen naisprofessori, on saanut vuoden 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Perusteluissa korostetaan hänen vuosikymmeniä kestänyttä työtään ruotsinsuomalaisten ja muiden kielivähemmistöjen puolesta.”Olen kovin iloinen, että tämä on ruotsinsuomalainen palkinto, tämä on meidän oman yhteisön palkinto, se tuntuu hyvältä.”Näin sanoo Leena Huss, kun tapaan hänet Uppsalan kaupunginkirjastossa helmikuisena päivänä vuonna 2023. Tie vähemmistökielten tutkijaksi ei ollut itsestään selvä. Ammatinvalintaa pohtiessaan Leena Hussin mielessä kävi eläinlääkärin työ. Hänen isänsä kuitenkin teilasi ajatuksen toteamalla, ettei pieni, nuori tyttö sovi ollenkaan eläinlääkäriksi käsittelemään isoja lehmiä ja hevosia. Ura vei yliopistoon ja kieliopintoihin, mutta väliin mahtuivat myös vuodet kauppakorkeakoulussa.Päätös puhua omille lapsille suomea kyseenalaistettiinKaksikieliset lapset ovat Leena Hussin väitöskirjan aiheena. Tutkijakaan ei ole omassa elämässään välttynyt kaksikielisyyteen liittyviltä ennakkoluuloilta. Neuvolanlääkäri antoi aikoinaan ymmärtää, ettei Leena Hussin pitäisi olla niin tyhmä ja puhua lapsilleen suomea. Perheen kielilinjaus on johtanut siihen, että lapset ovat nyt kaksikielisiä, ja kolmannen polven Hussit monikielisiä.Leena Huss on omistanut valtaosan elämästään vähemmistökielten tutkimiseen ja syventynyt myös pienten kielten elvyttämiseen. Suomen kielen tulevaisuuden Ruotsissa hän näkee valoisana.”Näen sen hyvänä. Minusta ruotsinsuomalaisten tietoisuus kielestä ja elvytyksestä on kasvanut valtavasti. Minusta kaikista paras asia on se, että ruotsinsuomalaiset nuoret aikuiset ovat niinkin kiinnostuneita ja aktivoituneita.”Ruotsinsuomalainen elämäntyöpalkinto jaetaan ansioituneille ruotsinsuomalaisille. Sveriges Radio Finskan jakaman tunnustuksen saajan valitsee palkintoraati, jota johtaa Sveriges Radio Finskan entinen kanavapäällikkö Päivi Tompuri. Muut jäsenet ovat toimittajat Jaana Johansson, Hannu Laitinen ja SVT:ssä työskentelevä projektijohtaja Anu Tolonen.Elämäntyöpalkintoja on jaettu vuodesta 2019 lähtien. Sen ovat saaneet myös Esko Melakari, Paula Ehrnebo, Markku Huovila ja Erkki Vuonokari.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Minusta on jo pidempään tuntunut, että stressiä ja kuormitusta ajatellaan usein liian yksioikoisesti. Tai ainakin sen monet eri puolet saa aivan liian vähän palstatilaa. Tässä jaksossa tätä ongelmaa koitetaan korjata vieraan kanssa parhaamme mukaan. Pohdimme mm. mistä asioista me ihmiset koemme stressiä? Päästäänkö me jotenkin stressiä karkuun tai siitä kokonaan eroon ja onko se edes tavoiteltavaa? Mitkä on stressiviestinnän ongelma? Voiko stressin tunteesta päästä eroon vaihtamalla näkökulmaa, ts. "taas pitää alkaa liikkua vs alanpa liikkua voidakseni paremmin"? Mitä tehdä kun tuntuu, että kaikki elämässä aiheuttaa stressiä ja suorittamista? Voiko joskus olla parempi muuttaa omaa suhdetta stressiin kuin koittaa juosta sitä karkuun? Mitä eroa on emotionaalisella ja fysiologisella stressillä? Miten elintavat (ravinto, liikunta ja palautuminen) vaikuttaa kykyyn sietää stressiä? Mistä syntyy mindset, miksi ihmiset reagoivat samaan asiaan eri tavoin? Voiko stressiin "vain päättää" että alkaa suhtautua toisin, esim. eri elämäntilanteissa? Mitä ongelmia yleisessä stressiviestinnässä on? Moni uupunut kertoo, että kyky tehdä asioita "menee rikki", että ei pääse enää samanlaiseen toimeliaisuuteen kuin ennen, mistä tämä johtuu? Onko työelämässä työkuorman managerointi yksilön vai työyhteisön vastuulla? Näitä ja muita aiheen supermielenkiintoisia kysymyksiä jaksossa pohtii kanssani psykologian tohtori ja neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Laura Sokka - Kotisivu: https://www.atenta.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/laura-sokka-96591233/ - IG: https://www.instagram.com/laurasokka/ - Work Goes Happy -kirja: https://holvi.com/shop/workgoeshappy/product/988f00b6e185ed5abe060604eafe0179/ - Psykalab-jakso: https://open.spotify.com/episode/3H9jlGQJqsX4NsaEeclNwO?si=70c2b8f3c3034634 - Alia Crum TED-talk: https://youtu.be/0tqq66zwa7g

Puurojengin seitsemännessä jaksossa otan kantaa teidän rehellisiin oletuksiin minusta. Käsittelyssä on muun muassa ylimielisyys, läheisyys parisuhteessa ja olenko romanttinen. Host: Tomas Grekov Palautetta / Ajatuksia: @tomasgrekov (Instagram)

Tässä jaksossa kerron, että minusta tuli tällainen kun näin 11-vuotiaana transvestiitin syövän koirankakkaa.  Lisää täällä: www.stressivapaajohtaja.fi  Musiikkia: www.cliffbarnesband.com 

Tämä on henkilökohtaisin jakso tähän mennessä, koska käyn tässä läpi kasvuani urheilijasta henkiseksi valmentajaksi. Tässä jaksossa tulee paljon oppeja ja oivalluksia, mutta aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi en listaa niitä tähän, kuten yleensä jaksokuvauksissa teen, sillä jokainen saanee tästä tarinasta irti eri asioita. Toivon, että sen sijaan kerro sinä minulle mitä opit ja otit tästä talteen :) Kiitos kun kuuntelet ja kuullaan ensi jaksossa! Terkuin, Sanna --------------------- Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle www.henkisestivahva.fi, josta löydät huikeaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan minut tilillä @henkisestivahvaurheilija, niin näen mitä tykkäsit jaksosta. Kuullaan ensi jaksossa!

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Uumajalainen oopperalaulaja Susanna Levonen kertoo, kuinka Tukholman lähiössä kasvaneesta ujosta lapsesta kasvoi oopperalavat valloittanut laulaja. Oopperalaulaja Susanna Levonen oli pienenä mietiskelevä unelmoitsija ja ujo lapsi, mutta rakkaus laulamiseen johti ammatiin, jossa yhdistyvät urheilijan, näyttelijän sekä musiikon taidot.Kesäpuheessaan Susanna Levonen kertoo, miten hän päätyi oopperalaulajaksi ja mitä tämä ammatti on häneltä vaatinut ja antanut."Laulunopettajani sanoi, että minusta täytyy tulla oopperalaulaja, ja että minulla on dramaattinen ääni! Vasta vuosia myöhemmin aloin luottaa itseeni ja omaan vaistooni", Susanna Levonen sanoo.Tuottaja: Jan Jacobson jan.jacobson@sverigesradio.se

Jakson muistiinpanot: https://www.vapautasupervoimasi.fi/blog/sami-sundvik

Kerron oman tarinani kapinoivasta yläastelaisesta aina siihen asti, kun päädyin erikoistumaan akuuttilääketieteeseen. Kaikki lääkärit eivät aina ole olleet koulussa hyviä ja oman paikkansa löytäminen tässä maailmassa voi joskus olla mutkikkaankin tien takana. Tärkeintä kuitenkin on, ettei koskaan luovuta, vaikka välillä vetäisikin henkeä.

1.Se oli se Hetki Hyvinkäällä, jolloin minulle lausuttiin sanat ”tosta Saarisesta pitää tehdä filosofi. 2.Mä selvästi otin siinä kohtaa tuntuvan riskin, koska mä olin työntämässä meidän suhdetta sellaiseen pisteeseen missä se ei ollut sitä ennen ollut. 3.Silloin ymmärsin ettei kyse olekaan E.Saarisesta. Jakso on toteutettu yksinoikeudella PodMelle.

Oikein hyvää ensimmäistä sunnuntaita loppiaisesta ja hyvää uutta vuotta minunkinpuolestani. Tänään vietetään kasteen sunnuntaita. Minulla on tässä saarnantaustalla muutama Susanna Majurin valokuvateos, jotka eivät suoraan liity siihenmitä puhun, ja toisaalta ne liittyvät oleellisesti. Te jotka kuuntelette tätä etänä voittegooglata jonkun Susanna Majurin teoksen vaikka läppärin ruudulle.Susanna oli valokuvataiteilija joka kuoli vuonna 2020. Hän oli ikäiseni ja nuorenakaverini, jonka kanssa pyörittiin Kangasalla – välillä liftattiin Helsinkiin, käytiinkirppiksillä ja sen semmoista. Mulla oli myös hyvä ystävä nimeltä Tero, ja Teronperheen vapaa-ajan asunnolla entisessä koulumiljöössä Susanna kehitti Teronkanssa tuon sadunomaisen tekniikkansa, missä hän levitti suuren kuvallisenkankaan Teron perheen uima-altaan pohjalle.Susannan töissä vesi on hyvin oleellinen elementti – se voi hukuttaa tai viedämukanaan, mutta se myös kannattelee. Näissä teoksissa se kuvaa esimerkiksiihmisen tunteita, muistoja ja alitajuntaa.Vesi onkin hirveän vahva elementti. Päivän evankeliumissa Johannes kastaaJeesuksen. Kasteen sunnuntai on hyvä aika pysähtyä pohtimaan veden painoarvoaluterilaisuudessa ja kasteen merkitystä, elämän ja kuoleman kysymystä – paitsi yksilölle, myös kirkolle. Ihmiset eivät enää kasta lapsiansa, kuulee sanottavan. Miksieivät? Mulla on siis pohdinnan alla kaksi hyvin suurta kysymystä, vesi ja kristillinenkaste, jotka tietenkin myös liittyvät toisiinsa. Aloitan vedestä.* * *Veteen liittyy valtavasti rikasta symboliikkaa ja eri uskonto- ja kulttuuriperinteissä vesiymmärretään olemassaolon alkulähteeksi. Muinaisen intialaisen papin rukous on:”tuokoot vedet meille hyvinvoinnin”. Veteen liitetään uudistumisen merkitys, koska sehävittää ja huuhtoo pois olemassaolevat muodot ja järjestykset, ja avaamahdollisuuden jonkin uuden syntymiselle. Erityisen vahvasti tätä symboloivaterilaiset upotusrituaalit. Upotus on eräänlainen kuoleman vastine ihmisen tasolla, jakosmisella tasolla sitä vastaa suuri tulva, joka aika ajoin hajottaa maailmanalkumereen.Suomalaisessa luterilaisuudessa kasteen ulkoista symboliikkaa on sen sijaan pidettytoisarvoisena. Kastevesi itsessään on vähäpätöistä, vain Jumalan sanalla on useinajateltu olevan merkitystä. Lutherin virressä lauletaan: “Silmä näkee kasteessa vainvettä paljaaltansa, vaan sana Hengen voimassa on siinä veden kanssa”. EeroHuovisen mukaan kasteen ymmärtäminen on ihmiselle ”ylivoimainen juttu”: senäyttää ”vain tilkalta vettä”.Mutta mikä voima tuossa tilkassa vettä piileekään! Johanneksen evankeliuminalussa Kristus kuvataan “todelliseksi valoksi, joka valaisee jokaisen ihmisen”, javarhaiskristillisessä kirjallisuudessa kasteesta puhuttiin vielä “valaistumisen kylpynä”.Klemens Aleksandrialainen esimerkiksi kutsui kastettuja ”valaistuneiksi”. Valonpuolella olemisesta seurasi velvollisuus taistella pimeyttä vastaan. Vesi on Jumalanlahja, joka ravitsee ja pitää yllä luomakuntaa. Jumala loi veden antamaan maallekasvun ja virkistämään ja puhdistamaan meitä.* * *Tuolla vedellä meidät siis kastetaan eli liitetään Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.Mitä se merkitsee? Onko merkitys jotenkin hämärä tai epämääräinen, jos ihmiseteivät halua enää lapsiaan kastettavan?Kysymys on tietenkin monimutkainen ja siihen liittyy maailman muuttuminen jakristinuskon merkityksen muuttuminen yleisemminkin. Nuoret aikuiset eivät olekiinnostuneita kirkosta. Vai sittenkin niin, että kirkko ei ole aidosti kiinnostunut heistä,hankalien kysymysten esittäjistä? Nyt ei kuitenkaan mennä näihin pohdintoihin,pysytään veden äärellä.Kasteen suhteen moni tuntuu miettivän, että “antaa lapsen myöhemmin itsepäättää”. Näinkin voi toki ajatella, ja vanhemmat haluavat joka tapauksessa parastalapselleen – he tekevät ratkaisunsa sen ymmärryksen perusteella, joka heillä onlapsen parhaasta. Itse olen kuitenkin iloinen monesta asiasta jota ei ole tarvinnut itsepäättää. En rakasta jokaista suomalaisen luterilaisuuden pienintä piirrettä, ja muutkirkkokunnat tai irtautuminen kaikesta ovat hetkittäin houkutelleet, mutta on olluthuojentavaa ajatella lopulta, että tähän elämään olen syntynyt ja tähän kirkkoonminut on kastettu. Syntymässähän tulee paljon muutakin, mitä ei voi itse valita –perhe, suku, kulttuuri, kotimaa, äidinkieli ja niin edelleen. Ja mitä omiin lapsiini tuleeniin ajattelen, että he tekevät joka tapauksessa aikuisena omat valintansa niidenasioiden suhteen jotka ylipäätään ovat valittavissa. Minusta on kuitenkin tärkeää ettäheillä on vahvat juuret mistä ponnistaa – yhteisö, perheen ja suvun traditiot.Vanhempien maailmankatsomukset, joihin myöhemmin voi peilata noita omiavalintoja ja elämänpolkuja.Kasteessa itsessään ei ole mitään hankalaa tai vaikeaa. Kaste liittää kastettavanKristukseen, kirkkoon, yhteisöön ja tradition pitkään jatkumoon. Kasteessakastettava liittyy Jeesuksen seuraajiin, taisteluun paremman maailman puolesta.Tietysti kaste on myös salaisuus, kuten kaikki Jumalaan liittyvä on.Uudessa testamentissa kastetoimitukset kuvataan yllättävänkin yksinkertaisina.Niistä puuttuu seremoniallisuus, valmistautuminen ja sanojen tulva. Apostolienteoissa Filippos kastaa tiellä kohtaamansa hoviherran. Kun hoviherra ymmärtää Jeesuksen olevan kirjoituksissa luvattu messias, hän toteaa Filippokselle: ”Tässä onvettä. Estääkö mikään kastamasta minua?” Ei estä, kaste toimitetaan.Kaste on melko yksinkertainen rituaali, siinä ei nykyäänkään lopulta ole kovinmontaa välttämätöntä palasta. Yksi niistä on vesi.Lisäksi voi sitten tehdä omista juhlistaan ihanat ja oman näköiset, jos haluaa.* * *Kuva 4 / Susanna Majuri 3Vielä yksi muisto Susannasta.Silloin nuorena, tai teini-iässä, kun me asuttiin vielä kodeissamme Kangasalla,Susanna oli maalannut huoneensa seinät jollain veteen viittaavalla värillä, entarkkaan muista sävyä. Tuo huone (ajalta ennen sisustusblogeja) oli tosi vaikuttavaja halusin samanlaisen. Oman huoneeni sävyn muistan hyvin – mikään muu kuinveden väri ei tullut enää kysymykseen. Voimakkaan turkoosissa huoneessa olierikoinen, vähän synkkä mutta kaunis tunnelma. Kuin veden alla. Makoilin sielläaikana, jolloin kirkkoon ja kasteeseen liittyvät asiat eivät tuntuneet elämässänimitenkään tärkeiltä, mutta jos nyt jälkeenpäin katsotaan niin vertauskuvia voimuodostaa.Jotain näistä pohdinnoista toivoisin myös tapoihin joilla kastetta sanoitetaan. Vedensymboliikka on voimakasta. Vesi antaa aisteille paljon. Veden voimaa ei kannatapienentää, vesi ei ole koskaan vähäpätöistä tai tavallista. Kristillinen kaste liittyyikiaikaiseen vesipesun symboliikkaan ja initiaatioriittien jatkumoon, mutta tuo niihinjotain aivan uutta – Jumalan armon. Kaste muuttaa maailmaa ja voimaannuttaaihmisen.Loppuun vielä lainaus Susannan sanoista näyttelysalin seinältä: “Etsin yhäalkuperääni. Seuraan vettä. Joskus siitä näkyy vain aavistus. Vesi on kulkureitti,tuntu kodista, alkumme”.

4. adventtisunnuntai 19.12.2021. Ilkka Kujala puhuu päivän tekstin Matt. 1:18–24 pohjalta.

Miksi joulupukki pitää sinusta enemmän kuin minusta? Näin kyseli peruskoulunopettaja Jane Garfieldin oppilas toiselta joulun jälkeen vajaa vuosikymmen sitten. Suurten tuloerojen Lontoossa myös ero oppilaiden saamien joululahjojen määrässä oli huima. Viime aikoina avuntarve on kasvanut, sillä koronaepidemia on kasvattanut tuloeroja entisestään. Garfield perusti Toy Project -hyväntekeväisyysjärjestön. Sen toiminta on laajentunut jo Afrikkaan ja Intiaan saakka. Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen. Tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila. Tämä on Moniääninen Eurooppa -ohjelmasarjan viimeinen jakso. Sarjaa on kuultu Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa vuoden 2018 alusta. Sen kaikki jaksot ovat kuultavissa Yle Areenassa.

Lapsesta saakka Linda-Maria unelmoi olevansa jonain päivänä tavallinen ja normaali, sellainen kuin muut. Päälle parikymppisenä hän sai ADHD-diagnoosin ja ymmärsi, että hänen erilaisuudelleen on nimi. Diagnoosi on tuonut helpotusta, mutta myös lopullisen ymmärryksen siitä, ettei Linda-Mariasta koskaan tule sellaista kuin muut. Kuinka hyväksyä neuroepätyypillisyys ja oppia elämään sen kanssa yhteiskunnassa, joka on rakennettu neurotyypillisille?

Minusta on hienoa päättää #diippiishittii sarja lempitunteeseeni: ihmettelyyn. Awe -ihmetellä, kummastella, olla jonkun itseään suuremman äärellä, tunnetta haluan kokea tasaisin väliajoin - oli se sitten taiteen, luonnon tai rakennuksen edessä. Ihmettely ja hengailu on itseasiassa paljon muutakin ja asioita, joita meidän 'suorittajien' pitäisi alkaa arvostamaan enemmän. Tästä minun kanssa on tässä jaksossa keskustelemassa palkittu tutkija Noora Pyyry. Syvä kiitos kaikille upeille vierailleni tästä korkeakoulusta, jonka minulle ja kuulijoille tarjositte. Kiitos teille kuuntelijoille mukanaolosta ja mahtavista kommenteista. Katsotaan saako #diippiishittii jatkoa joskus ja jossain muodossa :) // Diippii shittii - tunteet työelämässä on Camilla Tuomisen samannimisen radio-ohjelman remasteroitu comeback. Hänellä oli ohjelmasaan vieraana suomen eturivin asiantuntijoita, joista jokaisen kanssa keskustellaan yhdestä teemasta josta ei meidän mielestä puhuta tarpeeksi. Camilla (KTM, psykologian perusopinnot) on tunnekouluttaja, kirjailija ja vuoden business vaikuttaja. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut kolme tunteiden johtamista työelämässä käsittelevää kirjaa ja viimeisin: "Tunteet ei kuulu työpaikalle" (Otava) ilmestyi 09/2020. Lisätietoa: www.camillatuominen.com//

#Diippiishittii toiseksi viimeinen jakso on tässä! Aiheena Business coaching! Minusta on huikeaa kuinka yhä useammassa yrityksessä ymmärretään, että oman mielen johtaminen on työntekijöiden hyvinvoinnin & menestyksen avaintaito, ja sparrauskaveri siinä tuo tulokset huikeasti paljon nopeammin esille. Vieraana jaksossa on johdon coach Sari Vuohtoniemi True Potential:sta ja viestintä- ja markkinointijohtaja Miia Eloranta, jotka kertovat myös miten tällainen coaching suhde käytönnössä toimii. Kuunteluiloa! // Diippii shittii - tunteet työelämässä on Camilla Tuomisen samannimisen radio-ohjelman remasteroitu comeback. Hänellä oli ohjelmasaan vieraana suomen eturivin asiantuntijoita, joista jokaisen kanssa keskustellaan yhdestä teemasta josta ei meidän mielestä puhuta tarpeeksi. Camilla (KTM, psykologian perusopinnot) on tunnekouluttaja, kirjailija ja vuoden business vaikuttaja. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut kolme tunteiden johtamista työelämässä käsittelevää kirjaa ja viimeisin: "Tunteet ei kuulu työpaikalle" (Otava) ilmestyi 09/2020. Lisätietoa: www.camillatuominen.com//

Emiliano Muzio & Leea Mattila. Psykoterapiasta puhutaan paljon, mutta psykoterapeuttina työskentelemisestä ei niinkään. Psykologian opiskelija, Pihka, keskustelee psykoterapeutin, Emiliano Muzion, ja psykoterapeuttiopiskelijan, Leea Mattilan, kanssa siitä, millaista terapeuttina toimiminen käytännössä on. Molemmat vieraista ovat taustaltaan psykologeja. Jaksossa käsitellään esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millainen ihminen sopii terapeutiksi? Miten kliinikkona voi pysyä tutkimustiedon perässä? Voiko asiakkaan kanssa muodostua ystävyyssuhde? Tekeekö asiakkaille joskus mieli sanoa suorat sanat? ps. Huomasimme, että studion uusien mikkien säädöissä on vielä hieman hakemista, minkä herkkäkorvainen saattaa kuulla :). Toivottavasti se ei häiritse kuuntelunautintoa, sillä sisältö on huippua!

Kuka sinua kutsuu?On kiireinen päivä. Minulla on tuhat ja yksi asiaa, jotka pitää hoitaa ja toiset mokomat mielessäsi sekoittamassa pakkaa. Kummassakin kädessä on raskas kassi täynnä uusia tehtäviä. Viuhdon kadulla eteenpäin, on sekava ja epävarma olo. Ehdinkö seuraavaan paikkaan ajoissa? Huomaako kukaan tuota reikää sukkahousuissa? Muistinko ottaa kaiken mukaan? Käännyn kadunkulmasta toiseen ja tuuli lennättää suuni ja silmäni täyteen pitkiä hiuksiani. Koitan kädet täynnä kasseja repiä hiuksia kasvoiltani ja nähdä eteeni. Yksi kasseistani lipeää kädestäni ja läsähtää vesilätäkköön. Siinä hetkessä se tuntuu pieneltä maailmanlopulta, pala nousee kurkkuun... Ei tästä tule mitään... Sitten yhtäkkiä kuulen nimeni jostain. Joku kutsuu minua. Tunnistan äänen, se leikkaa kaiken yli. En osaa ehkä sanoa heti kenelle se kuuluu, mutta tuttu se on. Käännyn vaistomaisesti äänen suuntaan, näen tutut kasvot, pysähdyn ja huokaan. Hetkessä unohdan kiireen ja ahdistuksen. Sekava olo väistyy ja yhtäkkiä, siinä hetkessä kaikki on selvää.Tänään vietetään 2.pääsiäispäivää ja päivän evankeliumi on Matteuksen evankeliumista. Siinä kerrotaan Magdalan Mariasta ja siitä toisesta Mariasta, jotka lähtevät Jeesuksen tyhjältä haudalta yhtä aikaa peloissaan ja riemuissaan viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. Tapahtumiin tulee kuitenkin yllätyskäänne. Jeesus tuleekin naisia tiellä vastaan ja tervehtii heitä. Matteuksen evankeliumi ei ole ainoa, joka kuvaa Jeesuksen ylösnousemuksen todistajina useita naisia. Luukkaan ja Markuksen mukaan haudalla oli enemmänkin porukkaa. Luukas kertoo, että haudalla oli muiden lisäksi ainakin Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria. Markuksen mukaan taas Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome todistivat tyhjän haudan ihmettä. Johanneksen evankeliumi tekee tähän poikkeuksen. Se kertoo kuinka ainoastaan Magdalan Maria tapasi Jeesuksen puutarhahaudalla ja sen mitä kohtaamisen aikana tapahtui. Luenkin teille nyt Johanneksen evankeliumin luvusta 20 nuo jakeet 11–18, jotka valaisevat tapahtumia:Maria seisoi haudan ovella ja itki. Siinä itkiessään hän kurkisti hautaan ja näki, että siinä, missä Jeesuksen ruumis oli ollut, istui kaksi valkopukuista enkeliä, toinen pääpuolessa ja toinen jalkopäässä. Enkelit sanoivat hänelle: ”Mitä itket, nainen?” Hän vastasi: ”Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu.” Tämän sanottuaan hän kääntyi ja näki Jeesuksen seisovan takanaan, mutta ei tajunnut, että se oli Jeesus. Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä itket, nainen? Ketä sinä etsit?” Maria luuli Jeesusta puutarhuriksi ja sanoi: ”Herra, jos sinä olet vienyt hänet täältä, niin sano, minne olet hänet pannut. Minä haen hänet pois.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Maria.” Maria kääntyi ja sanoi: ”Rabbuuni!” - se on hepreaa ja merkitsee: opettajani. Jeesus sanoi: ”Älä koske minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.”    Magdalan Maria riensi opetuslasten luo ja ilmoitti: ”Minä olen nähnyt Herran!” Sitten hän kertoi, mitä Herra oli hänelle sanonut. Maria oli alkuun siis yksin, sekaisin surusta. Hän itki ja oli niin hädissään, ettei tunnistanut edes Jeesusta, kun tämä kysyy, miksi Maria itkee ja ketä Maria etsii. Vasta kun Jeesus kutsui Mariaa nimeltä, kävi Marialle samoin kuin minulle kadulla. Hän tunnisti äänen, pysähtyi ja kaikki olikin yhtäkkiä selvää.Vai oliko? Jeesushan oli kuollut. Hänen ruumiinsa oli nostettu ristiltä, kääritty liinoihin ja laskettu hautaan. Nyt hauta oli tyhjä ja Jeesus seisoi Marian edessä. Mistään mätänemisprosessissa olevasta ruumista ei nyt ollut kyse, koska Maria yritti vaistomaisesti koskea rakasta opettajaansa. Jeesuksen täytyi todellakin näyttää olevan täynnä elämää. Jeesuksen kuolemaa sekavana surrut Maria oli varmasti helpottunut.Jeesus ei kuitenkaan antanut koskea itseensä. Hän oli kuollut ja ylösnoussut, mutta ei vielä taivaasenastunut, kuten hän Marialle kertoi. Jeesus ei ollut enää maailmassa muttei vielä taivaassakaan, joten hänen olomuotonsa oli jollain tapaa muuttunut. Jeesus oli riisuttuna vanhasta hahmostaan eli hän ei ollut enää se, joka oli ennen kuolemaansa. Välitila, jonka keskeltä Jeesus ilmestyy Marialle, oli herkkä. Koskea ei saanut.Kaikki oli kuitenkin Marialle selvää. ”Minä olen nähnyt Herran!” Marialle riittää, että hän näkee ja kuulee.Olemme viime aikoina oppineet kipeälläkin tavalla sitä, miten näkemisen tai kuulemisen olisi riitettävä. Minulla on ollut siinä kylläkin haasteita jo vuosia…Minusta tuntuu, että elämä ajaa minut kiirehtimään, kädet täynnä, tehokkaasti kohti seuraavaa pistettä, vaikka itku kurkussa. Ajattelen, että vielä tämä etappi ja sitten olen parempi ja sitten olen maalissa. Kunnes maaliviivalta näkyy jälleen maali ja pala nousee kurkkuuni. Uskon Jeesuksen katsovan silloin minuun kysyen, mitä sinä itket?Mutta minä en kuule sitä. Minä kuulen vain sen, että juoksin väärin. Käsiini olisi vielä mahtunut. Olisin voinut olla tehokkaampi. Alan seurata uusia ohjeita. Kuuntelen uusia opettajia ja neuvoja. Uusia kyseenalaistuksia ja uusia suosituksia. Jälleen pala nousee kurkkuun, mutta oikean tavan ja tien etsintä jatkuu, samaan aikaan, kun Jeesus kääntyy puoleeni kysyen, ketä sinä etsit?Onneksi Jeesus ymmärtää minua, pientä ihmistä niin kokonaisvaltaisesti, että Hän on minut lunastanut ja nimeltä kutsunut. Ja kun tunnen kuinka minut, niin kuin sinutkin, nimeltä kutsutaan, niin kaikki selkenee. Rabbuuni, ainoa oikea opettajani. Siinähän Jeesus on, ihan siinä takana, kutsuen nimeltä, kutsuen ainoalle oikealle tielle. Sen tien perustavanlaatuiset säännöt ja vaatimukset eivät muutu eivätkä ne ole suuria. Me riitämme. Ilman kiirettä, tyhjin käsin, rikkinäisin sukkahousuin ja sieluin, omana itsenämme. Perussääntönä on rakastaa itseään niin kuin lähimmäistään. On siis muistettava itsensä silloinkin, kun lähtee uudelleen juoksuun, koska eihän sitä antaisi ystävänkään väsähtää matkalla maaliin. Luottaa voi myös siihen, että loppujen lopuksi on vain yksi maali, paikka, jonne pääsemme jonakin päivänä kaikki yhdessä ihmettelemään ihmettä. Kuolemalla voitettua kuolemaa.Jeesus kohtaa meidät kuten minut kohdattiin kadulla. Tai kuten Hän kohtasi Marian haudalla. Jeesus kohtaa meidät suurimman surumme ja pahimman hätämmekin keskellä kertoen, että Hän kulkee kanssamme ja tuntee tuskamme. Kun me onnistumme ja kun me iloitsemme, Hän riemuitsee kanssamme ymmärtäen kuinka ihanaa elämä voikaan olla. Sanotaan, että loppujen lopuksi ihminen on aina yksin, itsensä kanssa. En ole koskaan pitänyt tuosta sanonnasta. Nyt ymmärrän miksi. Kristittynä, en ole koskaan yksin. Minun ei tarvitse olla. Kyse on vain siitä, kuuntelenko, kuka minulle puhuu ja kuka minua kutsuu.

Kannattaa kysyä itseltään kyllin usein, vaikka ihan joka aamu, millaisena ihmisenä haluaa tulla muistetuksi 25 vuoden päästä. Miehen sukupuolielimenä? Sellaisena joka on pöyhkeä ja epäystävällinen? Sellaisena jonka seurassa kannattaa olla varovainen, koska hän ei siedä typeryyksiä, sillä tietää aina paremmin, pohtii kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

Miten minusta tuli henkinen? Aikoinaan, kun jalkani leikattiin, oli aikaa filosofisiin ajatuksiin: Onko totta, että asiat ovat näin, vai voiko se olla toisinpäin? Kotona käsitys oli lähinnä pakanallinen, kaikkea muuta huijaukseksi väittäen. Vai, onko se totta kuitenkin, tätä ajatusta mielessäni pyöritin. Jokainen kokee asiat tavallaan, minun asiani ovat jo mallillaan. Kehoni on kyllä fyysinen, mutta ajatukseni melkolailla henkinen. Saarnaamaan? Tuskin alan milloinkaan? Ulla-Maija Mantere

Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja tsumamin yhteydessä. Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja Kaakkois-Aasian tsunamin yhteydessä. Työelämäpappina hänelle tuli käsiteltäväksi raskaita asioita, kuten työttömyyttä, itsemurhia ja onnettomuuksia. Lennart Koskinen on ollut aina edelläkävijä: ihmisoikeudet, samanarvoisuus sukupuoliseen suuntaukseen tai ihonväriin katsomatta ovat olleet hänen johtotähtinään jo vuosikymmeniä sitten. "Minusta ei koskaan olisi tullut hyvää poliitikkoa, koska olen tunneihminen", Koskinen kertoo. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Overthink Podcastin vieraana muusikko Loki Wildin´. Tässä jaksossa aiheina Levylafka vai itsenäisyys?, vapaus musiikissa, Yksinhuoltajan kasvattama lapse, Sukupuoliroolit, Feminismi ja paljon muuta. Yhteydenotot: overthinkpodcasti@gmail.com tai Instagram direct Some: @Lokiwildin @overthink_podcast @wheredidvictorgo @kysmyselff

A wealthy couple, Mikko and Maria Alanen, moved to Spain in the autumn of 2009. A few months later, Mikko decided to return to Finland. He was soon found deceased in his office.If you have any information about this case, you can send tips to vakivaltarikosyksikko.helsinki@poliisi.fi or to the officer currently in charge of the investigation, Jukka Larkio, at jukka.larkio@poliisi.fiHuge thanks to Tomas and Valentin for becoming new patrons! On Patreon, you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter & Instagram: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSources:MTV Uutiset 20.3.2016: Katajanokalla oudosti kuolleen venemiljonäärin äiti MTV Uutisille: "Mikon kuolema oli tilaustyö" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/katajanokalla-oudosti-kuolleen-venemiljonaarin-aiti-mtv-uutisille-mikon-kuolema-oli-tilaustyo/5796676#gs.9e9gn5MTV Uutiset 30.9.2018: Miljonääriäiti Maria Alasen parisuhde oli riitaisa ja avioerosta puhuttiin ennen Mikko Alasen hämärää kuolemaa – kylmät välit näkyivät tekstiviesteissä: "Tiedän että vihaat minua" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miljonaariaiti-maria-alasen-parisuhde-oli-riitaisa-ja-avioerosta-puhuttiin-ennen-mikko-alasen-hamaraa-kuolemaa-kylmat-valit-nakyivat-tekstiviesteissa-tiedan-etta-vihaat-minua/7090958#gs.8w6yckHelsingin Sanomat 8.11.2019: Toistaiseksi tuntematon mies https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006299957.htmlHelsingin Sanomat 1.11.2019: Oikeus: ”Miljonääriäiti” kavalsi Katajanokalla epäselvissä olosuhteissa kuolleen miehensä jäämistöstä Ferrarin https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006292493.htmlIlta-Sanomat 20.9.2018: Kavalluksesta syytetyn Miljonääriäidin avioliitto säröili aviomiehen eläessä: sotku Ferrarista, elämä ”yhtä rähisemistä” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005835478.htmlIlta-Sanomat 1.11.2019: Miljonääriäiti Maria Alanen todettiin syylliseksi törkeään kavallukseen – jätettiin tuomitsematta rangaistukseen https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006292484.htmlIlta-Sanomat 18.9.2019: Miljonääriäiti ääni väristen käräjillä: ”Minusta on tehty autovaras” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006242866.html

Overthink Podcastin vieraana Somepersoona Jesusguised. tässä jaksossa aiheina Tiktokin pimeä puoli, Tyhmien tatuointien merkitys, Juhon syy Ateismille, DMT, Schrödingerin kissa. Yhteydenotot: overthinkpodcasti@gmail.com  tai Instagram direct Some: @jesusguised @overthink_podcast @wheredidvictorgo @kysmyselff

Tässä jaksossa jutellaan siitä, kun meistä tuli faijoja. Mikä muuttui, mitkä fiilikset, mitkä odotukset ja onko vastannut niitä. Äänessä: Eemeli ja Tuomas Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com

Ajatuksia hyvinvoivasta lampaasta

Tällä kertaa podcast-jaksossa käsittelen aihetta, jonka koen yhdeksi oleellisimmmista teemoista mielen hyvinvoinnin osalta. Minusta on tosi tärkeää pysähtyä välillä tarkastelemaan, millaisia merkityksiä olemme elämäntapahtumille antaneet. Siksi toivon sinun pysähtyvän tämän aiheen äärelle kanssani tässä podcast-jaksossa. The post 63: Tarkista, mitä merkityksiä annat elämäntapahtumille appeared first on Astetta parempi elämä.

Tässä podcastin jaksossa mietitään, miksi taidealan yrittäjiltä pyydetään alennuksia mutta ruokakaupan kassalta ei. Miten tarjoushaukkoihin pitäisi suhtautua ja mitä heille pitäisi sanoa? Kysyin podcastin Facebook-ryhmässä kommentteja alennuksiin liittyen, ja niitä tulikin kiitettävästi. Aihe on siis valitettavan monelle tuttu! Poimin muutamia kommenteista tähän jaksoon luettavaksi. Jos sinulta on joskus pyydetty ilmaista työtä tai alennusta, ota kuva tai video itsestäsi samalla, kun kuuntelet jaksoa, lataa se Instagramiin ja tägää @luoviapodcast. Minusta on ihanaa jakaa ja kommentoida teidän juttujanne ja ennen kaikkea nähdä, ketkä siellä kuuntelevat podcastiani. Haluaisin kuitenkin tehdä myös näkyväksi sitä, että tämä on todella yleinen asia: et ole yksin, jos sinulta pyydetään alennusta. Ota kuva vaikka villasukistasi, jos et halua ottaa kuvaa itsestäsi. Jaan niitä sitten Luovia-podcastin IG-tarinoissa. Jakson runko 00:33 Johdanto jaksoon 01:49 Ilmaistyötä suunnitellusti vs. sattumalta 04:47 12 ihmisen lista (konkreettinen vinkki) 06:50 Päätä omat periaatteesi ilmaistyölle 09:50 Harrastaja vs. ammattilainen 12:37 Kuka määrää työn hinnan? 13:26 Puuhastelua vai työtä ja taidetta? 17:12 Milloin näkyvyysseteli kannattaa, milloin ei? 19:10 Milloin ilmainen työ voisi olla perusteltua? 20:26 Kehitä systeemi, milloin annat alennuksia vai annatko lainkaan 22:56 Opettele sanomaan “ei” 24:37 Myy lopputulosta, ratkaisua, älä työaikaa 25:11 Kohderyhmän merkitys 28:16 Vedä rajat ja pidä niistä kiinni 32:35 Tervetuloa Luovia-ryhmään! Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Jos koodia ei saa tiivistettyä elegantiksi yhden rivin sinfoniaksi on se vääjäämättä ala-arvoista. Vai onko? Tässä jaksossa pitkästä aikaa rakkaiden kuuntelijoidemme kysymyksiä aina sankarikoodareista lipeäkielisiin työhaastatteluissa selittelijöihin.KysymyksetMiten lomakkeet pitäisi toimia error viestien kohdalla, onko hyvä kertoa yleisellä ilmoituksella että lomakkeessa on virheitä ja sitten jokaisen inputin kohdalla erillinen viesti että tässä kentässä on jokin virhe? Pitäisikö myös focus siirtää lomakkeen yläpuolelle esim siihen yleiseen virheilmoitukseen? Jan LehtinenKuuntelin vasta jakson 55 ja siitä jäin miettimään, että mitä ongelmaa prettier ja vastaavat työkalut yrittävät ratkaista? Onko koodin laadun näkökulmasta mitään väliä, onko välilyönnit ja pilkut kohdillaan? Jokin roti tietysti pitää olla, ettei kaikki koodi ole kirjoitettu yhteen putkeen yms. Joskus minulle on kerrottu, ettei ole ammattilainen, jos koodi ei ole formatoitu ja metodit aakkosjärjestyksessä. Toinen perustelu automaattiselle formatoinnille on ollut, ettei PR diffeissä ole turhia formatointimuutoksia. Tästä minusta päästään eroon sillä yksinkertaisella tavalla, ettei formatoida koodia, jota ei ole muutettu. Minusta tiimissä on muita ongelmia, jos PR katselmoinneissa pitää nillittää välilyönneistä. Tietysti yksi tapa saada nillittäjät hiljaiseksi on prettier ja vastaavat työkalut. Mitä mieltä olette asiasta? ps. Teidän podcast on parsa! Jatkakaa hyvää työtä ;) 11X-devaajaKokemuksia level-100 sankarikoodareiden kanssa työskentelystä? Siis heistä, jotka kirjoittaa erittäin elegantteja onelinereita, mutta joiden koodia ei kukaan muu ymmärrä, saati uskalla muuttaa. Level-50 semi-ok-koodariMiksi työntekijää haettaessa on lueteltu vaatimukset mutta kuitenkaan hyvin harvoin palkataan vaatimusten mukaan? Eli rehelliset eivät päädy töihin mutta lipeväkieliset selittelijät kyllä.Moikka! Olen viime vuoden lopussa aloittanut webbidevauksen ja ala kiehtoo minua todella paljon. Mitkä asiat olisivat tärkeintä oppia liittyen frontend devaukseen, ja onko backend hyvä opetella samalla? Kiinostukseni on kuitenkin enemmän frontendin puolella. P.s ihan loistava podcast! (Tomi)LinkitWebbidevaus.fi 65 - Ronja Pahaoja: SPA-saavutettavuus ja kuulijoiden Q&ABroken Windows TheoryFull Stack OpenJakson valinnatRiku: ParasiteAntti: Calm – Rest masterclassOta yhteyttä!@webbidevauswebbidevaus.fi

Muusikko ja poliitikko Mikki Kauste lausahti twitterissä taannoin "mä oonkin aika yksioikoisesti metsästystä vastaan" https://twitter.com/Inka_Maarja/status/1199727261844422660 Sen sijaan, että olisimme alkaneet riidellä aiheesta somessa, sovimme että tapaamme podcastin merkeissä ja käymme näkemyksiä läpi henkilökohtaisen keskustelun kautta. Ja henkilökohtaista keskustelu olikin. Lähtökohtana oli Mikin epäilys, joka liittyi metsästyskokemukseen olennaisesti kuuluvaan tappamiseen. Yleensä tällaiset kyseenalaistukset menevät metsästäjällä ihon alle, koska oma prosessi tappamisen suhteen on hyvin eri paikassa. Tämä muodostuu usein hyvän keskustelun käymisen esteeksi. Niin ei tässä tapauksessa kuitenkaan käynyt ja hyvä niin. Mikki istui keskustelemaan nimenomaan halusta oppia metsästyksestä uutta ja koska keskustelua ei viety väittelyksi heti ensi metreiltä, ymmärrys todella lisääntyi. Keskustelun lopputuloksena lähetin Mikille Metsästä-kirjan luettavaksi, nimmareilla varustettuna. Minusta on valtavan hienoa, että juuri Mikin kaltaiset ihmiset tuntuvat kiinnostuvan kirjasta kunhan he jotain kautta löytävät sen ääreen. Sen parempaa lääkettä luontokeskustelun polarisoitumiselle en ole vielä itse onnistunut löytämään.

Rakastin sosiaalista mediaa, kunnes tajusin olevani vain yksi huomiohakuisista, sanoo Laura Hallamaa kolumnissaan.

Jakson #7 sisältö:En pystynyt 2-3 vuoteen kävelemään säännöllisesti kantapää- ja jalkapöytä-kipujen takia. Nyt vihdoin jalat ovat siinä kunnossa, että voin taas kävellä ilman, että menee viikko töpötellessä kipeiden kantapäiden ja jalkapöytien kanssa. Olen kaivannut kävelyä, sillä kävellessä voi nauttia luonnosta, kuunnella kirjaa, opiskella, harjoitella esiintymistä, ideoida uusia juttuja tai jutella kaverin kanssa. Kävely on mielestäni yksi parhaista ihmisen harrastuksista.

"Minusta musiikki on lapsille erittäin hyvä portti maailmaan", totesi Eerolle viikon vieraileva kapellimestari Dimas Ruiz Santos. Lapset voivat oppia musiikin välityksellä paljon – mutta on meilläkin opittavaa lapsilta! Mimmit-yhtye esittää Joensuun kaupunginorkesterin kanssa torstaina 19.9.2019 Musapatti-konsertin, jossa lapset (ja aikuiset) pääsevät nauttimaan monipuolisesta musiikista, tanssista ja animaatioista sekä oppimaan uusia asioita.

Kesäpuhujat 2019 Kesäpuheessaan Keijo J Salmela kertoo, miten hän sai roolit kahdesta Harry Potter -elokuvasta ja mitä Cloe-koira hänelle merkitsee.  Helsingborgilainen paikallisjulkkis, 1,15 metriä pitkä näyttelijä, on värikäs näky. "Minulla on aina mukavan näköiset vaatteet, keltaista, roosaa ja hattuja. Minusta päällä pitää olla väriä, kun mustia vaatteita on joka paikassa", hehkuttaa Keijo J Salmela. A-L Hirvonen Nyström anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Konsultti Stinde Koistinen kertoo tarinansa, joka on dramaattinen,  vaan ei epätavallinen. Miksi ihmiset hyvinvointivaltiossa päätyvät  konsulteiksi? Mitä tästä voimme oppia? Käsikirjoitus, ohjaus, äänisuunnittelu ja tuotanto: Aki Kiminki. Päärooleissa: Stinde Koistinen: Aki Kiminki, Seppo Tönttö: Janne Pullinen, Liisa Pörsä: Helena Valtonen. KATSO LISÄÄ: blogi, muut roolit yms https://www.pilipalisaatio.fi (https://www.pilipalisaatio.fi/) ...sekä Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube: hakusana/hashtag "pilipalisaatio".

Tällä kertaa Ohjaamocastissa kysytään, mikä minusta tulee. Keskustelemassa tulevaisuudensuunnitelmista Ada, Ari ja Ohjaamon psykologi Laura.

Tässä podcastissa juttelen siitä, miten päästä alkuun isoilta ja vaikeilta tuntuvissa kotiprojekteissa. Edellisessä podcast-jaksossa Katri Manninen kertoi, että tarkkaavuushäiriöisellä hankalalta tuntuva projekti saattaa jäädä tekemättä, koska on liian työlästä hahmottaa, mistä pitäisi aloitta ja mitä pitäisi tehdä. Minusta tuntuu, että … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 69: Isot projektit ja kuinka niistä selvitään appeared first on Arkijärki.

Te Kysytte, Me Vastaamme! Avasimme jälleen katsojien lähettämiä kysymyksiä sisältävän arkun, ja arvoimme sieltä kourallisen tiukkoja kysymyksiä vastattavaksi. Kysymykset Jos ette webbidevaisi työksenne, mitä tekisitte? Sami Versionhallintaan löytyy monta keinoa. Git, svn, mercurial, main-01-02-2019-final-final.js vai jokin muu? Mitä itse suositte? Sakari Paljonko saatte palkkaa? Muutama arkinen asia, jotka ilahduttavat teitä? Rölli Miten elementti keskitetään pystysuunnassa CSS:llä? Anonyymi Moni huippu-urheilija ja sirkustaiteilija yms. harjoittelee. Milloin koodari harjoittelee? Minusta tuntuu siltä, että kun harjoitellaan, niin harjoitellaan tuotannossa eli silloin kun tehdään asiakkaalle koodia. Mutta eikö olisi kannattavampaa harjoitella harjoituksissa ja sitten kun tehdään asiakkaalle, niin sitten suoritetaan? Tomi-boiii Miksei webbidevaus.fi:n yksittäisten jaksojen playerissa ole vieläkään sitä "progressbaria" :S demonstraatio -> http://www.giphy.com/gifs/VIucH2I0HIkPOMjMxr tsipilai Kuuntelen usein podcastejanne matkalla töihin ja takaisin kotiin. Työmatkani kestää noin 15 minuuttia, joten jaksot jäävät usein kesken, ja jatkan niitä myöhemmin. Toivoisin podcastien webbiplayeriin ihan rehtiä kelausominaisuutta. Pikkasen kyrsii kelata esim 45min podcastia rämpyttämällä 15sec eteenpäin tai nopeutuksella. Muuten kaikki hyvin ja kiitos huikeasta setistä ja mukavasta höpöstelystä! Jupe Linkit React Finland Git flow Jakson valinnat Riku: The Office (US) Antti: Mojito Sokerisiirappi Vahva minttu Ota yhteyttä! @webbidevaus webbidevaus.fi

Taide on osa arkeamme, vaikka emme sitä aina huomaakaan. Mutta oikeutemme taiteeseen tekijänä tai kokijana ei ole aina ja kaikkialla yhtä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti turvattu. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, miten jokapäiväinen jokahenkilön oikeutemme taiteeseen toteutuisi nykyistä paremmin ja miten vaikuttaa tuleviin päättäjiin. _____ Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Producers Finlandin puheenjohtaja. Ammattiesiintyjä, äiti ja aika hauska tyyppi."  Fatim Diarra (vihr.)  Elisa Gebhard (sdp)  Eeva Kärkkäinen (kesk.) : "Olen 29-vuotias pääministerin erityisavustaja ja valtiotieteiden kandidaatti Töölöstä. Puolustan ilmastoa, hyvinvointiyhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä sekä inhimillistä ja tulevaisuuteen katsovaa maailmankuvaa. Minusta politiikassa pitää keskittyä riitelyn sijaan ratkaisuihin ja yhteistyöhön. Kaikki viisaus ei aina asu yhdessä kuplassa. "  Tuomas Nevanlinna (vas.) Puhetta heidän kanssaan viettelee Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen. Lämmin kiitos myös Suomen Säveltäjät ry:lle, joka tarjosi meille hienot tilat keskustelujen nauhoitukseen.

Aika ajoin tuntuu, että Suomessa on taiteilijan mentävä aukko. Että järjestelmät, olosuhteet ja tuet on tehty enemmän taiteilijan arjen jarruiksi kuin tueksi. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, mistä aineksista rakentuisi taiteilijan ja taiteen ideaali-Suomi. _____ Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Producers Finlandin puheenjohtaja. Ammattiesiintyjä, äiti ja aika hauska tyyppi."  Fatim Diarra (vihr.)  Elisa Gebhard (sdp)  Eeva Kärkkäinen (kesk.) : "Olen 29-vuotias pääministerin erityisavustaja ja valtiotieteiden kandidaatti Töölöstä. Puolustan ilmastoa, hyvinvointiyhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä sekä inhimillistä ja tulevaisuuteen katsovaa maailmankuvaa. Minusta politiikassa pitää keskittyä riitelyn sijaan ratkaisuihin ja yhteistyöhön. Kaikki viisaus ei aina asu yhdessä kuplassa. "  Tuomas Nevanlinna (vas.) Puhetta heidän kanssaan viettelee Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen. Lämmin kiitos myös Suomen Säveltäjät ry:lle, joka tarjosi meille hienot tilat keskustelujen nauhoitukseen.

Taiteilijakin voi saada lapsen, sairastua ja päästä eläkkeelle. Tulot hänelle voivat tulla monista eri lähteistä. Vuosikymmeniä eri hallitukset ja eduskunta ovat yrittäneet työstää taiteilijan mentävää sosiaaliturvajärjestelmää Suomeen siinä onnistumatta. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, miten sosiaaliturvasta voitaisiin tehdä enemmän taiteilijaystävällinen. ------- Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Producers Finlandin puheenjohtaja. Ammattiesiintyjä, äiti ja aika hauska tyyppi."  Fatim Diarra (vihr.)  Elisa Gebhard (sdp)  Eeva Kärkkäinen (kesk.) : "Olen 29-vuotias pääministerin erityisavustaja ja valtiotieteiden kandidaatti Töölöstä. Puolustan ilmastoa, hyvinvointiyhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä sekä inhimillistä ja tulevaisuuteen katsovaa maailmankuvaa. Minusta politiikassa pitää keskittyä riitelyn sijaan ratkaisuihin ja yhteistyöhön. Kaikki viisaus ei aina asu yhdessä kuplassa. "  Tuomas Nevanlinna (vas.) Puhetta heidän kanssaan viettelee Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen. Lämmin kiitos myös Suomen Säveltäjät ry:lle, joka tarjosi meille hienot tilat keskustelujen nauhoitukseen.

Nimi on enne. Minusta tuli minä, koska äitini antoi minulle nimen Minna Canthin mukaan. Sainhan esikuvakseni naisen, joka rakasti ihmisyyttä ja puhui kokonaisia maailmoja. #MinnaCanth175

Yritystoimintaan on nykyään yllättävän helppoa saada ulkoista rahoitusta. Minusta tämä ei aina ole hyvä juttu.

Siitä puhe, mistä taiteessa puute. Valtion suora tuki kulttuurille ja taiteelle on 0,8 % budjetista. Sillä saadaan aikaan toki ihmeitä. Mutta samalla ylläpidetään luovien alojen matalia tuloja sekä alan ammattilaisten ja toimijoiden epävarmuutta tulevaisuudesta. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, miten taiteen rahoitusta pitäisi kehittää. _____ Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Producers Finlandin puheenjohtaja. Ammattiesiintyjä, äiti ja aika hauska tyyppi."  Fatim Diarra (vihr.)  Elisa Gebhard (sdp)  Eeva Kärkkäinen (kesk.) : "Olen 29-vuotias pääministerin erityisavustaja ja valtiotieteiden kandidaatti Töölöstä. Puolustan ilmastoa, hyvinvointiyhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä sekä inhimillistä ja tulevaisuuteen katsovaa maailmankuvaa. Minusta politiikassa pitää keskittyä riitelyn sijaan ratkaisuihin ja yhteistyöhön. Kaikki viisaus ei aina asu yhdessä kuplassa. "  Tuomas Nevanlinna (vas.) Puhetta heidän kanssaan viettelee Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen. Lämmin kiitos myös Suomen Säveltäjät ry:lle, joka tarjosi meille hienot tilat keskustelujen nauhoitukseen.

Tänään pohdin tavaroita, raivaamista ja järjestyksen pitämistä. Tai sitä, miksei järjestys pysy. Minusta moni juttu kiteytyy siihen, haluaako nähdä vaivaa ennen vai jälkeen. Miksi minusta on helpompi sanoa tavaroille ei ennen kuin ne tulevat kotiin Miksi kiinnymme tavaroihin Toisaalta ein … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 62: Ennen vai jälkeen? appeared first on Arkijärki.

Daniel Hukari - Miksi minusta ei tullut Jedi-ritaria by Uusi Verso

”Ihmiset haluavat henkilökohtaista voittoa niin kyltymättömästi, ettei ole väliä kuka jää henkiin hyödyntämään pääomaa. Minusta on nyt aika yrittää luoda järkevää kehityksen tapaa, joka perustuu kollektiivisiin tarpeisiin eikä yksilön voittoihin.” Kirjeitä tulevaisuudesta on äänikirjamainen podcast-sarja, jossa globaalin etelän ihmiset (ja yksi pohjoisenkin) pohtivat aikamme paikallisia ja kaikkiallisia ympäristöongelmia ja sosiaalisia epäkohtia, ja etsivät niihin ratkaisuja. […]

Kaarina Hazard on valmis ottamaan järeät keinot käyttöön ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. - Minusta on tullut kierrätysnsatsi. Muovinkierrätyksen ohella keskustelua kuumensi tänään SAK:n Viimeinen niitti kampanajan kuvien poisvetäminen ja Oulun ihmisroskakohun jälkipyykki. Pauli Aalto-Setälän johdolla keskustelivat Kaarina Hazard, Maija Vilkkumaa ja Taru Tujunen. @pyöreäpöytä

Velka on edelleen eteläisen Euroopan maiden suuri ongelma. Ja tulee olemaan sitä lähimmät vuosikymmenet, sanoo espanjalainen taloustieteilijä Juan Carlos Martínez Lazaro. Etenkin Espanjassa ovat velkatasot nousseet tuntuvasti talouskriisin aikana. - Ennen kriisiä Espanjalla oli yksi EU:n vähiten velkaisista julkistalouksista; vuonna 2007 velkaa oli noin 35 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Tänään velkaa on käytännössä 100 prosenttia bkt:sta, laskee Martínez. Espanjan julkisen talouden velka on siis kolminkertaistunut viime 10 vuoden aikana. Tämä aiheuttaa ison korkorasituksen. - Minusta se on hirveää ja vakava virhe, sanoo Martínez. Hänen mukaansa Espanjaa, Portugalia ja Italiaa uhkaa Kreikan kaltainen kohtalo, jos maat eivät saa velkaantumistaan kuriin Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo. Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila. Kuvan henkilö: EU:n kriisimaiden talouteen ja politiikkaan erikoistunut espanjalainen taloustieteilijä Juan Carlos Martínez Lazaro. Kuva: Jyrki Palo.

Kyösti Wilkuna: Tapani Löfvingin seikkailut I osa. Ensimmäinen luku: Syntymäni ja nuoruusvuoteni. Minusta yritetään tehdä kauppamiestä, mutta eräs korvapuusti katkaisee urani. Lukija: Esko Salervo

Kaupallinen yhteistyö: Danske Bank. Pitääkö säästää pahan päivän varalle, vai säästääkö unelmia varten? Kolmistaan-blogista tutun Karoliina Sallinen-Pentikäisen kanssa asiasta keskustelee Danske Bankin Senioristrategi Kaisa Kivipelto, jonka mukaan vaurastuminen kuuluu kaikille. Osallistu keskusteluun #lilytalks. Mitä pidit tästä jaksosta? Anna palautetta tästä linkistä. Lily Talks on viisas, oivaltava ja inspiroiva podcast Trendin ja Lilyn tekijöiltä. Jaksoissa Lilyn bloggaajat keskustelevat vieraidensa kanssa asioista, jotka puhuttavat juuri nyt. Uusi jakso joka keskiviikko.

Ihmiset ovat aika erilaisia sen suhteen, millaisia tunteita tavoitteet heissä herättävät. Toisia tavoitteet innostavat ja inspiroivat. Kuulun itse juuri tähän ryhmään. Minusta tavoitteet ovat motivoivia ja tekevät asioista selkeämpiä ja toiminnasta tehokkaampaa, kun tiedetään mihin ollaan menossa. Jos tavoitteita ei … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 27: Tavarat ja tavoitteet appeared first on Arkijärki.

"Oma raskas elämänvaiheeni alkoi yli kymmenen vuotta sitten. Puolisoni kuoli onnettomuudessa työmatkalla. Minusta tuli 38-vuotiaana leski ja kahden alakoululaisen yksinhuoltaja", kertoo opettajana työskentelevä Johanna. Läheisen kuolema on kärjessä stressiä aiheuttavien elämäntapahtumien listalla. Psykologisesti kuormittavia tekijöitä ovat myös työuupumus tai avioero. Ratkaisuja selviytymiseen on kuitenkin olemassa. Haastateltavana psykiatrian professori Tiina Paunio. Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijana Mikko Lohenoja. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak. Ohjelmassa on mukana ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita aiheesta. Näiden tarinoiden lukijoina toimivat Ida-Maria Bergman, Timo Teräsvuori, Marja Vehkanen, Riikka Rahi ja Marko Tammi.

Keskity vahvuuksiisi, älä heikkouksiin. Nämä viisi ominaisuutta auttavat minua yksinyrittäjänä. Mitä enemmän kehitän näitä viittä puolta itsessäni sitä vahvempi olen yrittäjänä. Mitkä ovat sinun viisi vahvuuttasi, joista hyödyt omassa yrityksessäsi?

Tässä jaksossa pohdiskelen sitä, minkä takia uusia tavaroita on helpompi laittaa kiertoon kuin vanhoja. Olen huomannut, että jos yrittää laittaa vanhaa, tiensä päähän tullutta tavaraa roskiin, alkaa arveluttaa eikö sille kuitenkin löytyisi vielä jotain uudelleenkäyttöä. Minusta tuntuu, että välillä meillä … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 17: Uudet roskat ja vanhat roskat appeared first on Arkijärki.

Minusta piti tulla isona rekkakuski. Ammatinvalinta oli selvä, koska isä ajoi maitoa ja tykkäsin istua kyydillä. Osasin Matti Eskon Rekkamiehen san .. Lisää >> http://ift.tt/2DTlsDu

Tässä jaksossa kerron enemmän kohtaamisestani Tiina ja Sinikka Nopolan kanssa ja kuinka se johti oivallukseen: olen sopivalisti! Minusta tavaroiden ja onnellisuuden kannalta olennaista on se, että tavaroita on sopivasti. Mutta mistä tietää, kuinka paljon on sopivasti? Sopiva on suhteellinen käsite, … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 2: Oletko sinäkin sopivalisti? appeared first on Arkijärki.

Historialliset romaanit ovat olleet suomalaisen 2000-luvun kirjallisuuden suurin trendi. Pietari K. kävi täällä -podcastissa mietitään, miksi suomalainen kirjallisuus on niin kiinnostunut historiasta. Olisiko kyse modernin ihmisen historiataudista taas kerran? Ja miten tähän liittyy inkerinsuomalaisuus? Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Miten syntyy suomalainen presidentti? Kuinka paljon taustavoimat voivat muokata ehdokasta? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat päätoimittaja, politiikan tarkkailija Jussi Lähde ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Milloin kannattaa ilmoittautua kisaan mukaan? Harvoin ensimmäiset presidenttikisaan ilmoittautuneet ovat olleet mukana viimeisten joukossa kun valintaa tehdään. Jatkuva kampanjointi on nykyaikaa huomauttaa Jussi Lähde. Hän varoittaa kaikkia ehdokkaita siitä, että lähtisivät ensimmäisinä puolueen vaaleissa ehdolle. - Hyvä vaalistrategia on sellainen, että puolueella on ns. lume-ehdokas tai jänis, joka avaa ketsuppipullon. Ei saa olla liian innokas. Puoluevetoisten kampanjoiden ongelma on Lähteen mukaan se, että monet kansalaiset kokevat että kampanjoihin ei pääse mukaan kuin "puolueen kielellä" keskustelevat ja sitä ymmärtävät henkilöt. - Siinä on puolueilla mietinnän paikka, että miten pitää puolueen oma väki aktiivisena ja toisaalta ovet auki myös ulkopuolisille. Mustat hevoset politiikan ulkopuolelta eivät presidentinvaaleissa juurikaan juokse kisaan mukaan, muistuttaa Erkka Railo. - Suomessa presidentinvaalikampanja on valtava koko maan kattava operaatio, joka vaatii organisaation, jonka vain puolue pystyy tarjoamaan. Jos ei ole puolueen virallinen ehdokas, on kyllä vaikea nähdä, miten Suomessa voisi päästä ehdokkaaksi. Jalkatyö on kunniassa vaaleissa kuin vaaleissa. Presidentin- ja eduskuntaavaliehdokkaiden yksi keskeinen taito on se, että pystyy kävelykaduilla ja toreilla saamaan kasvokkain kontaktin tavallisten ihmisten kanssa. Jussi Lähde antaa neuvon ehdokkaille. - Jos kampanjointiin on varattu 1000 euroa, käytä siitä 500 euroa kahden tai kolmet hyvät kengät. Muuten tule vilu, menee ääni ja selkäkin kipeytyy, ettekä tule menemään läpi vaaleissa. Tunteet kampanjoinnin välineenä Suomessa oli pitkään tilanne, että julkista tilaa hallisi televisio ja sitoutumattomat sanomalehdet. Erkka Railo kuvailee, että julkinen tila oli kuiva ja asiapitoinen paikka, jossa puhuvat päät keskustelivat tiukkaa asiaa ja politiikkaa. Kontakti äänestäjiin saattoi asiapuheessa jäädä ohueksi. Naistenlehdissä ja myöhemmin myös blogeissa yksityiselämän verhoa hieman jo raotettiin. - Mauno Koivisto toi pehmeämmän puolensa esiin vaimonsa Tellervo Koiviston kautta. Vaimo kertoi naistenlehdissä, että parsii Maunon sukat ja sai ihmisten sympatiat tällä puolelleen. Jussi Lähde arvioi että presidenttiehdokkaiden välinen tunteiden osoittaminen korostuu, jos ehdokkaina ovat mies ja nainen. - Silloin tunteiden osoittaminen ei ole pelkästään miesten välistä hylkeiden urahtelua. Suomessa ehdokkaat ovat niin pitkään samoissa televisio- ohjelmissa ja tilaisuuksissa jopa piinallisen paljon. Silloin ehdokkaiden välisellä dynamiikalla on valtava merkitys. - Naisehdokkailla ei hyväksytä politiikassa eikä muuallakaan työelämässä samaa tunnerekisteriä kuin miehillä. Suomessa voisimme pikkuhiljaa kasvaa tässä asiassa aikuiseksi. Suomessa on aina arvostettu asiapitoista kampanjointia, loanheiton määrä on ollut vähäistä. Vastustajan panetteluun syyllistynyttä on arvosteltu ankarasti, muistuttaa Erkka Railo. - Esim. Tarja Halosta yritettiin epävirallisia väyliä pitkin leimata henkilöksi, joka oli puhunut aikoinaan DDR:stä myönteisesti. Minusta se pikemminkin toimi hänen hyväkseen kuin vastaan. Seuraavissa presidentinvaaleissa epävirallisten tahojen, aktiivisten ja innokkaiden kannattajien harjoittama loanheitto tulee kasvamaan ennakoi Erkka Railo. Kampanjaväki ja puolueen puurtajat Jussi Lähde intoutuu kehumaan ehdokkaan puolison merkitystä kampanjoinnissa. - Hän on se, joka laskee kierroksia kiihkeässä kamppailussa. Suomessa on valtava määrä nais- ja miespoliitikkoja, joiden ura on tuhoutunut siihen, että puoliso on elänyt liian voimakkaasti poliitikon puolesta uraa, kuluttanut hänet henkisesti loppuun. Kampanjapäällikön toimenkuvaan kuuluu pitää langat käsissään ja antaa ehdokkaalle tilaa keskittyä oman viestinsä ylläpitämiseen tiivistää Erkka Railo. - Eräs eduskuntavaaliehdokas kertoi kampanjapäällikönsä pitävän aina mukana suklaata, jotta ehdokas itse pysyy hyvällä tuulella ja pystyy voittamaan tehokkaammin kansalaiset puolelleen. Kampanjapäällikön ei tulisi olla liian poliittinen henkilö, aprikoi Jussi Lähde. - Jos molemmat sekä ehdokas että kampanjapäällikkö ovat poliittisia, kampanjasta jää ihmisiä kiinnostavia sävyjä pois ja koko kampanja ei tule menestymään. - Kampanjan aikana mennään ihmissuhteissa niin syvälle ihon alle, että irrottautuminen vaalien jälkeen voi olla hankalaa. Kampanjapäällikölle kamppailun jälkeinen aika, miten purat ja irrottaudut siitä on vaikeaa, erilaiset vertaistukiryhmät olisivat heille tarpeen. Molemmat keskustelijat Jussi Lähde ja Erkka Railo arvioivat ulkopolitiikan nousevan seuraavissa presidentinvaaleissa keskeiseksi teemaksi. Siinä presidentillä on vielä Suomessa merkittävä rooli.

"Kauppakorkeakoulussa minulla oli romanttinen ajatus, että haluan kansainvälisen uran ja töihin YK:hon, mutta olin silloin idealisti", sanoo Anna Puu Ali Show'ssa. Ali ja Anna Puu ovat molemmat valmistuneet Kauppakorkeakoulusta, mutta elämä on vienyt kaksikon täysin eri suuntaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Anna Puun neuvo on kirjoittaa unelmat paperille tai sanoa ne ääneen, sillä elämä vie ihmistä tiedostamattakin siihen suuntaan, johon sen kuuluisikin mennä. Voitettuaan karaokekilpailun Dominikaanisessa tasavallassa Anna Puu sanoi ääneen: "Tätä minä haluan tehdä". Ja siitä kaikki alkoi. Anna kertoi Ali Show'ssa olleensa töissä lukuisissa eri paikoissa ennen kuin löysi paikkansa musiikkimaailmassa. "Oli vähän noloa olla Helppo nakki -grillikioskissa töissä ja pitää työpaitaa päällä, jossa luki tuo teksti", nauraa Anna. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

"Tällä hetkellä pohdin hyvin paljon ajan kulumisen tematiikkaa. Kun ihminen vanhenee, sitä alkaa miettimään, onko minulla enää mitään sanottavaa. ", totesi Jorma Uotinen Ali Show'ssa. Ali oli myös huolissaan ajan kulusta ja pohti lähetyksessä, voiko hän tehdä koomikon työtä vielä 30 vuoden päästä vai tippuuko hän jossain kohtaa junasta. Jorma rohkaisi Alia keskittymään tähän hetkeen, sillä emme tiedä hengitämmekö enää huomenna. Ali nimitti Jorman professori Uotiseksi, joka jakeli elämänviisauksiaan Ali Show'ssa. Mikä on Jormalle tärkeintä juuri nyt? Miksi Jorma kokee, että yhteiskunnassa ei oteta huomioon yksilön tarpeita? Miksi Jorma ei lähde politiikkaan kolmen eri puolueen kosiskelusta huolimatta? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna. Iranista Salon kautta Turkuun 10-vuotiaana tullut koomikko Ali Jahangiri muistaa maiden vaihdoksen ajan hyvin. Maahanmuuttotilanne on ollut tunteellinen vanhemmille.Muistan kun mutsi itki ja faija sanoi "kyllä se tästä, kyllä me pärjätään".Koomikko Ali JahangiriHän oppi lapsena suomen kielen nopeasti - kielitaito oli pian äidinkielen tasoista. Kuitenkin nuorena Jahangiri viihtyi paremmin muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Siinä sosiaalisessa viitekehyksessä sain olla oma itseni. Ei tarvinnut toistumiseen kertoa mistä on, kuka on, kauanko olen ollut Suomessa ja miksi osaan näin hyvin suomen kieltä.Komiikkaa kipupisteissäLapsuuden suuret muutokset muovasivat Jahangirista sosiaalisen kameleontin, vaikka huomionhakuisesta nuoresta kasvoikin pohtiva ja hieman vetäytyvä aikuinen. Nuorella iällä opittua kielitaitoa hän käytti myös vanhempiensa kanssakäymisen tulkkaukseen.Saatoin koulusta tullessani lähteä isän kanssa käymään psykiatrilla kuullen hänen itsemurha-ajatuksiaan, ja illalla soittaa kaverille koriksen pelaamisesta.Koomikko Ali JahangiriKosketus komiikkaan on Jahangirilla ollut aina - hän on ollut "luokan pelle". Huomionhakuisuus ja kommentointivalmius ovat saaneet opettajat toistamaan mantraa, jossa hän ei olisi kykeneväinen keskittymiseen, ja että hän häiritsee muiden työtä. Perinteistä palautetta, jota läpi elämäni olen saanut kuulla on, ettei minusta tulisi yhtikäs mitään, Jahangiri miettii.Erilaisuuden edut ja taakkaJahangirista kuitenkin tuli jotakin: hän on opiskellut taloustieteitä, keksinyt oman liikeidean ja saanut myös vuoden 2015 koomikko -tittelin. Taustansa ja ulkonäkönsä erilaisuuden hän on kääntänyt urallaan hyödykseen. Kaikki on perustunut siihen, ja vaalin erilaisuuttani.Rasistisia kommentteja koomikko kuulee harvoin, ja hän sulkee ne hyvin nopeasti pois. Tosin Jahangiri epäilee olevansa rasistisen kommentoinnin kohderyhmää:Olen melkein kaksi metriä pitkä ja painan 127 kiloa. Näytän siltä, että syön huutelijoita aamupalakseni.Koomikko Ali JahangiriErilaisuus on kuitenkin myös taakka. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu on leimannut koomikon keveäksi tilannekommentaattoriksi. Minusta on tullut medialle jonkinlainen turvapaikkaekspertti, vaikken jaksa puhua aiheesta koko aikaa. Luulin, että voisin puhua pakolaisuudesta jonkinlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen nojaten, mutten voikaan.Kehitys on aina hyvästäMielestäni on hieno asia, että lapset voivat katsoa vanhempiaan ja sanoa "noi ei vaan tajuu".Koomikko Ali JahangiriMaailma menee eteenpäin, ja se on Jahangirin mielestä hyvä asia. Sukupolvien tulee aina luoda omaansa edelliseen verrattuna, ja heidän ei välttämättä tarvitse ymmärtää toisiaan.Jahangiri vitsailee, että ehkäpä hänen omien lastensa tulevaisuudessa valkoihoisuus on vähemmistönä Suomessa. Ne ihmiset, jotka tosi asiassa pelkäävät sellaista tilannetta, pelkäävät Jahangirin mukaan jotakin aivan muuta kuin ihonväriä. He pelkäävät kehitystä, ja suomalaisuuden muuttuvaa määritelmää. Kyseessä on osittain silkkaa rasismia ja rotuopin mukaista ylemmyyden tunnetta. Uskon kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä hakee itse paikkaansa yhteiskunnassa, tai he kokevat itse syrjäytyneisyyden tunnetta.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Haaparanta-Tornion rajalla on "kolmashuone" joka yhdistää myös kulttuurin monitoimi-ihmiset. Elina Söderström, Hanna Kanto, Bengt Pohjanen sekä koukuttaja Adam Huuva pohtivat rajoja pitkin ja poikin. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och SisuradioKoukku kolmannessa huoneessaRajalla tuulee ja lämpötila on sama molemmilla puolilla rajan mutta vain Ruotsissa on lunta jalkakäytävällä, toteavat kulttuurikeskustelijat tällä kertaa. Yhteisenä huolen aiheena uudet tiukentuneet säännöt.Raja-alue yhdistää sekä kieliä, kulttuuria, että kansalaisten arkea. Toisaalta kyseessä on hallintoraja, jonka kanssa on osattava elää.Se tuntuvin raja ei välttämättä kuljekaan juuri maiden väliin vedetyllä linjalla vaan rajat voivat olla myös poikkipäin ja limittäin, vaikka raja-asukkaiden omassa päässä. Pakolaisten saapumisen myötä raja on saanut uutta merkitystä. Nyt kaikki eivät enää saakaan kulkea rajan yli vapaasti."Minusta on aivan mahtavaa tutustua turvapaikan hakijoihin, maailma on tullu Haaparantaan.""Mulle tämä alue on niin yhtenäistä, että se ois sama jos raja ois Haaparannan ja Kainun välillä. Ihan pistää syämeen kun alkavat taas rajottaa""Se rajan kolmashuone pitää olla niin pieni, että sinne mahtuu kaikki dissitentit (toisinajattelijat)""Kyllä tämä raja seuraa aina mukana. Yhtenä päivänä tuli yksi vaimo joka sano, että se on minulla vaihtanut vaippoja.""Tässä rajalla on totuttu, että ihmiset tulloo ja mennee""Mulle tämmöset rajat on ihan mahottomia, ihan sama ketä minä kohtaan."Haaparantalainen voi kuulua useampaan kielivähemmistöön, olla paperilla kahden maan kansalainen tai vaikka tuntea itsensä maailman kansalaiseksi ja olla samalla jotakin kautta sukua toiseen vähemmistöön kuuluvan raja-asukkaan kanssa. Näin kävi myös tällä kertaa keskusteluissa mukana olleille.Tuottaja: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Tässä episodissa Ari-Pekka (@ilmirajat) haastattelee Antti Kirjavaista (@anttiki). Luvassa tiukkoja kysymyksiä ja haastamista. Antti kertoo muun muassa, mistä Agile skenessä kehkeytyneessä #NoEstimates pöhinässä on kysymys ja vastaa seuraavaa anti-agile haasteeseen: ”Minusta on todella vaikeaa tilata mitään kun ei paperille tarkasti listata mitä vastinetta rahalleni saan. Kyllä minä olen sitä mieltä että alussa listataan yhdessä tarkasti mitä tehdään ja sitten toimittaja toimittaa tarkalleen listan mukaiset asiat sovittuun hintaan ja jos ei toimita niin sitten ei myöskään saa maksua. Olepa nyt rehellinen ja sanopa kaikille, että tämä ketteryys on sellainen asiakkaan kusetusmalli, jossa asiakkaan on täysin mahdoton tietää mitä vastinetta rahalleen saa.”Lisää tietoa Antista ja Flowasta löytyy osoitteesta www.flowa.fi.