Podcasts about pohjolan

Pääomaomistus kuntoon | Sipilä Asmala | #neuvottelija 325Samuli Sipilä ja Tommi Asmala avaavat pääomaomistamista – miksi se on tärkeää Suomelle, miten se toimii ja mitä jo väliriihessä voitaisiin laittaa kuntoon, jotta suomalainen omistus pääsisi kasvamaan.Esimerkkinä mm. Translinkin kätilöimä Profinder–Ilkka-kasvutarina.00:00 Esittely: Samuli Sipilä ja Tommi Asmala00:39 Pääomasijoittaminen käsitteenä ja uusi ehdotus nimeksi: pääomaomistaminen01:13 Arvon luonti ja pääomaomistaminen, omistamisen merkitys01:50 Pääoma taloustieteessä ja villapaitaekonomistien kieli02:22 Pääoma käytännössä – oma ja vieras pääoma. Sijoittajien ajattelu03:24 Tommi Asmala – Porista Vaasan kautta pääomasijoittajaksi04:15 Varhaisvaikutteet ja esikuvat pääomasijoittamisen uralla05:00 Samuli Sipilä – koputtelun ja Pohjolan kautta pääomaomistajaksi05:26 Juuri Partnersin perustaminen, ensimmäinen rahasto ja kasvusijoittamisen idea06:31 Fonectan databisnes ja Lead Cloud Profinderiksi08:00 Rule of 40 ja kannattavuuden merkitys09:55 Translinkin Profinder-transaktio Ilkan kanssa ja onnistumisen juurisyyt Juuson ja Teron kanssa15:03 Projekti Nobel -kokemuksia ja yhteisen kasvun ja liiketoimintasuunnitelman merkitys17:02 Rahapodin paluu ja Neuvottelija-kanava kilpailuasetelma18:58 Portfolioyhtiöiden kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet20:22 Ruotsin ja Suomen markkinan eroavaisuudet22:30 Blackstonen tekoälyvetoinen playbook-ajattelu ja toistettavuus24:22 Juuri Partnersin sijoitusmalli vs. perinteinen velkavivutettu LBO27:32 Sijoitusfilosofian riskit ja turvamarginaalit29:31 Keskivaiheen pääomaomistamisen tilanne Suomessa31:29 Ulkomaisen pääoman rooli ja Suomi vs. Ruotsi33:02 Perintöveron vaikutukset ja omistajuus35:06 Rahastojen elinkaari ja family office (perheomistajat) -sijoittaminen37:12 Rahastojen ja LP-sijoittajien välinen vuorovaikutus39:06 Pääomasijoittamisen (pääomaomistamisen) vaikuttavuus taloudessa40:29 Kasvun merkitys ja sen mittaaminen42:20 Suomalaisten varallisuus ja sijoittajakunta44:14 Kansainvälinen rekrytointi ja yhteisintressi45:40 Tiedon jakaminen ja alan kehittäminen47:41 Ulkomainen pääoma rahastoissa ja sen puute49:39 Eläkesijoittajien potentiaali ja resurssien käyttö51:10 Suomen kehitys verrattuna naapurimaihin53:17 Juuri Partnersin nimen tarina ja filosofia55:18 Nordic Capitalin kasvutarina ja Samin missattu mahdollisuus pääomasijoittajanaNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Pääomaomistajarahastojen rahastoista SuomessaKatso Sisäpiirijaksot tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Pihlajalinna on tehnyt tuloskäänteen. Samalla liikevaihdon rakenne on muuttunut radikaalisti.Siinä missä vuonna 2021 julkinen sektori toi 430 miljoonan ja yksityinen puoli 220 miljoonan liikevaihdon, viime vuonna voimasuhteet olivat jo lähes toisinpäin: julkisista palveluista tuli enää 270 miljoonaa, yksityiseltä puolelta jo 450 miljoonaa euroa.Isoja ulkoistussopimuksia on päättynyt ja päättymässä, mutta samaan aikaan Pihlajalinna on kasvanut vauhdilla erityisesti vakuutusasiakkaissa. Vakuutusyhtiöiltä kertyi viime vuonna 150 miljoonan liikevaihto, eli kolmannes yksityisen puolen liikevaihtoeuroista.Vakuutuspuolen kasvu alkoi kiihtyä vuonna 2022, jolloin Pihlajalinna osti Pohjola Sairaalan ja solmi samalla yhteistyösopimuksn Pohjolan kanssa. Kun Pohjolan vakuutusasiakas soittaa Pohjola Terveysmestari -palveluun, puhelimeen vastaa Pihlajalinnan työntekijä. Samanlaisen ohjauspalvelun Pihlajalinna tuottaa myös Fennialle.Eikö vaarana ole, että suuremmat kilpailijat kopioivat toimintatavan?"Jostain syystä tätä mallia ei ihan sellaisenaan ole näkynyt markkinalla aikaisemmin", Pihlajalinnan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen sanoo. "Joskus esimerkiksi markkinakolmosena on kiva olla, koska voi tehdä sellaisia asioita, jotka joillekin toisille toimijoille eivät ole yhtä luontevia."Liikevaihdon rakenteen muuttumisen lisäksi Pihlajalinna on saanut kannattavuutensa kuntoon. Yleensä matalakatteiseksi mielletty julkisten palvelujen puoli teki viime vuonna peräti 8 prosentin oikaistun EBITA-kannattavuuden. Tälle vuodelle Pihlajalinna ohjeistaa koko konsernin osalta vähintään 9 prosentin oikaistua EBITAa. Yhteistyössä: Pihlajalinna

Kalataiteilija Sakke Yrjölä on ollut kiinnostunut kaloista jo pikkupojasta lähtien. Hän on maalannut Suomen kalalajeja moniin näyttelyihin ja kalakirjoihin. Viimeisen kolmen vuoden aikana hän on laajentanut retkiään Norjan rannikolle syvien vesien äärelle. Minna Pyykkö tapasi hänet Luonnontieteellisen keskusmuseon tiloissa Helsingissä hänen kalanäyttelyssään. He juttelivat kalojen väreistä, erikoisista muodoista ja kauneudesta.

Vuorineuvosajan valtasekoilut | Junkkari | #neuvottelija 293. Marko Junkkari keskustelee Samin kanssa lähihistoriasta, jolloin vakuutusyhtiö Pohjola haki paikkaansa vahinko- ja henkivakuuttajana, suuren konttoriverkoston hallitsijana ja osana Ilmarisen valtapiiriä. Marko Junkkarin erinomainen kirjan Vallan linnakkeen viimeinen taisto - Kertomus vakuutusjätti Pohjolan lopusta (Otava, 2024) on pohjana väittelylle siitä, onko Suomi päässyt yli vuorineuvosten pankeista ja vakuutusyhtiöstä. Onko Suomi siirtynyt Pohjolan viimeisen itsenäisen toimitusjohtaja Eero Heliövaaran rock and roll kapitalismiin vai olemmeko yhä kasvottoman kabinettipääoman vallassa? #neuvottelija Sisäpiirissä Marko ja Sami keskustelevat eeppisestä Nalle Wahlroos (Mandatum, Sampo) Petteri Fagernäs (Prospectus, Conventum) -taistelusta. Sami aloitti investointipankkiirin uransa Petteri leirissä ennen siirtymistään Lontooseen Credit Suissen, josta tuli myös OP Pohjolan kaltainen finanssitavaratalo Winterthurin oston jälkeen. ERP Nyt! -podcast: https://open.spotify.com/show/1UqweMpnrOYXnInMdkxy5T Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

”Me keskitymme vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja sijoituksilla tehdään pikkuisen ylimääräistä siihen päälle”, Sammon sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta linjaa. Monien vahinkovakuutusyhtiöiden liikeidea nojaa sijoitustuottoihin. Vakuutusliiketoiminnalla päästään niukin naukin omilleen, mutta taseen sijoitusomaisuudella tehdään tulosta. Sampo on toista maata. Se keskittyy tekemään rahaa vakuutusliiketoiminnalla. Sampo-konserni tavoittelee alle 85 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Luku on kansainvälisessä tarkastelussa kova, mutta Pohjoismaissa se on keskeisimpien verrokkiyhtiöiden Trygin ja Gjensidigen luokkaa. Voisihan ikuisuushorisonttinen vakuutusyhtiö tehdä myös taseen sijoituksilla? ”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”, Hurmerinta selittää. Pohjoismaisten vahinkovakuuttajien poikkeuksellista operatiivista tehokkuutta selittänee osaltaan markkinan oligopolistinen rakenne. Esimerkiksi Suomessa kolme suurinta eli Pohjola, LähiTapiola ja Sammon If hallitsevat yhdessä 80 prosenttia vahinkovakuutusmarkkinasta. Isossa-Britanniassa, jossa Sampo omistaa lähinnä digitaalisilla alustoilla toimivan Hastings-yhtiön, vahinkovakuutusmarkkina on varsin toisenlainen. Saarivaltiossa vakuutuksia myydään pääasiassa hintavertailusivustojen kautta, mikä vaatii yhtiöiltä erittäin tarkkaa hinnoittelua ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin. "Hastings voi muuttaa hintojaan jopa sata kertaa kuukaudessa, kun taas Pohjoismaissa hinnat päivitetään yleensä vain kerran kuukaudessa. Tämä hinnoittelun joustavuus on yksi Hastingsin keskeisistä kilpailuvalteista", Hurmerinta kertoo. Kahdentoista kuukauden kuluttua eli syyskuun 2025 lopulla keskuspankkien ohjauskorot ovat nykyistä alemmalla tasolla molemmilla puolilla Atlanttia. Sitä mieltä on markkinoiden konsensus. S-Pankin korkoihin erikoistunut johtava salkunhoitaja Marko Ojala on pääpiirteissään samaa mielstä markkinoiden kanssa. Hän muistuttaa, että pitkän nollakorkoajan jälkeen keskuspankit ovat viime vuosina viimein päässeet harjoittamaan normaalia keskuspankkipolitiikkaa. ”Uskon, että EKP ei tule ainakaan laskemaan korkoja nopeammin kuin markkinat hinnoittelevat", hän lisää. Yhteistyössä: Sampo Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Nalleja ikkunalaudoilla, maskeja, käsidesiä, etäisyyksien pitämistä, rauhaa, pelkoa sairastumisesta, sairastumisia, yksinäisyyttä, yhteyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Korona muutti ihmisten elämää monin eri tavoin. Kokemuksissa voi olla yhteneväisyyksiä, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat samanlaisia. – Aluksi korona muutti elämäämme paljon. Emme puolisoni kanssa tavanneet juuri ketään. Kun ymmärryksemme koronan leviämistavoista kasvoi ja saimme ensimmäiset rokotteet, aloimme palata normaaliin arkeen, kertoo nimimerkki Jojo Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Elämää korona-ajassa -teos pohjautuu 84:n 18–30-vuotiaan nuoren aikuisen kertomuksiin elämästään koronapandemian keskellä vuosina 2020–2022. – Osalle vaikutukset olivat kevyempiä kuin toisille. Osa nuorista aikuisista puhui korona-ajasta hyvinkin positiivisesti eri syistä. Toisilla taas kokemuksissa korostuivat yksinäisyys, kärsimys, eristyneisyys ja vaikeus saada tukea omaan tilanteeseen, kertoo nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Koso ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Arppa (2023) Luulin että Gallagher, Liam (2020) Liam Gallagher -WASH YOUR HANDS Compilation Honkatukia, Päivi, Kallio, Jenni, Määttä, Mirja (2024) Elämää korona-ajassa — Poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana (2024). Vastapaino. Pedersen, Jan (2017) Pohjolan eläimet äänessä. Tammi Vanhala, Ville (2015) Seura: Huhuu naaraat, minä täällä, olen vanha ja yksinäinen – tämän huuhkaja kertoo huhuillessaan syksyisin https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/huhuu-naaraat-mina-taalla-olen-vanha-ja-yksinainen-taman-huuhkaja-kertoo-huhuillessaan-syksyisin/

Pohjolan Kartano on Hartolan Pohjolan kylässä sijaitseva emolehmä- ja kasvinviljelytila. Tila on perustettu vuonna 1779 ja sijaitsee kulttuurihistoriallisessa miljöössä. Tilan toiminta jatkuu edelleen ja sitä kehitetään koko ajan. Kartanon väentupaan on keväällä 2024 avattu tilamyymälä, jossa myydän tilalla kasvatettua pihvilihaa ja muita lähialueen tuotteita. Tila on perheviljelmä, jossa on myös perheen pienimmille monenmoista puuhaa. Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti tilan yrittäjä Sanna-Kaisa Tervalalle, joka kertoi millaista on toimia Hartolassa historiallisella paikalla. Kuuntele koko haastattelu! Pohjolan Kartano on mukana myös lauantaina 13.7. järjestettävässä Avoimet maatilat – Taste of Häme -tapahtumassa. Tilan kotisivut

Norjalaiset ovat Pohjolan onnenpekkoja. Valtion öljyrahaston turvin yhteiskunnan rattaat on voideltu toimimaan liukkaasti. Julkisen sektorin psykologikin voi elää herroiksi, kaikilla on teslat ja pizzat maksavat 20 euroa. Onko norjalaisten hyvinvointi vain rahan tuomaa vai voisimmeko oppia heiltä jotain muutakin hyödyllistä? Tänään kadehdimme norjalaisia luvan kanssa ja koitamme ottaa opiksi.

Pohjolan turvallisuustilanne on esillä tänään alkavassa Pohjoismaiden päämiesten huippukokouksessa Tukholmassa. Millaisiin käänteisiin pitää vielä varautua ja mitä Ukraina meiltä odottaa? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa ja Venäjä-asiantuntija Hanna Smith. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Kuivuus hankaloittaa nyt maanviljelystä. Tulevan kauden satonäkymistä keskustelemassa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik sekä kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgria keskusten liitosta. Puhelimessa maitotilallinen Matti Kivelä Sysmästä. Kouluvuosi alkaa olla taputeltu, millaisin tunnelmin oppilaat lähtevät kesälaitumille? Aänessä yhdeksäsluokkalaiset Mindy Lindroos ja Minni-Maria Koivunen länsisuomalaisesta Ruskon kunnasta. Toimittajana Tarja Hiltunen. Juontaja Mira Stenström, toimittaja Elina Sonkajärvi ja tuottaja Hanna Juuti.

Pohjolan puolustus Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen. Vieraina kenraali evp., kansanedustaja, Jarmo Lindberg (kok) ja tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti.  Mitä jäi käteen presidentti Macronin isännöimästä Ukrainan tukikokouksesta, johon väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin matkasi? Pariisista raportoi Jari Mäkinen. Eurooppalainen maatalous ja ruoantuotanto on murroksessa. Miltä traktorimarssit näyttävät suomalaisesta maatalousvinkkelistä katsottuna? Vieraana EU:n maatalousministerien kokouksesta palannut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Puhelimessa tutkimusprof. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus LUKE:sta. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin eli YK:n ympäristökokous käynnistyy Nairobissa. Mitä siltä odotetaan? Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun tuore Talouden ilmestyskirja arvioi, että Suomen tulevaisuus näyttää Pohjolan surkeimmalta. Laboren johtaja Mika Maliranta puolestaan povaa valoisia aikoja ja tuottavuusloikan mahdollisuutta. Pessimisti ja optimisti ottelivat M&A:n studiossa kolme erää talouspolitiikasta ja talouden uudistuksista. Mikä on Suomen suunta? Mitä on tehtävä? Tämän lisäksi M&A:n uusi jakso paljastaa, kuka on kaikkien aikojen suurin taloustieteilijä. Lupaamme yllätyksen! Kirjalllisuutta Kangasharju, Aki (2023). Talouden ilmestyskirja; velka inflaatio nollakasvu ja politiikan umpikuja. Docendo

Miten viikonloppu on sujunut itärajalla? Puhelimessa kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos. Pohjolan turvallisuustilanne. Ruotsin pää-, ulko- ja puolustusministerit tänään suomalaiskollegojensa vieraina. Studiossa kansanedustajat Mika Kari (sd), Pekka Toveri (kok) ja ex-puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk). Onko Gazan perjantaiaamuna alkanut tulitauko pitänyt? Tel Avivista raportoi Vilma Romsi. Millaiset ovat rintamalinjat Ukrainassa juuri nyt? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Ukrainan sotatilanne ja lisäaseistuksen tarve. Vieraina Emil Kastehelmi ja vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Roosa Kajander ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Tällä viikolla vieraana on inspiroiva Meri Mort, jonka kanssa istuimme sohvalle nauhoittamaan jakson joogasta, villistä naiseudesta, luovuudesta ja magiasta ja paljon muusta! Meri Mort on kuun kulkija ja villi nainen, joka nauttii valon ja varjon leikistä. Meriä inspiroi luovuuden vapaassa virrassa kulkeminen, elämän siirtymäportit, ihmisten yhteen tuominen ja feminiinin mystiikan maisemissa vaeltelu.  Hän ohjaa Vanda Scaravellista inspiroitunutta Vapauden joogaa, naisten piirejä ja -retriittejä, sekä Mustaa joogaa. Hän on Terra Soul Jooga -opettajakouluttaja ja taiteilija joka kuvittaa ja kirjoittaa kuun valossa. Hänen uusimmat kirjansa ovat Varjojen voima, Lumoava tyttö, sekä pian ilmestyvä Pohjolan lumo. www.merimort.com @merimort  

Kesäkuussa menehtyneen säveltäjä Kaija Saariahon viimeiseksi jäänyt sävellystyö, trumpettikonsertto HUSH saa kantaesityksensä Radion sinfoniaorkesterin toimesta 24.8. Helsingin Musiikkitalossa. Kapellimestari Susaana Mälkin johtama teos on räätälöity solistilleen, jazztrumpetisti Verneri Pohjolalle. Verneri Pohjola nousi laajemman yleisön tietoisuuteen tultuaan valituksi vuonna 2004 Pori Jazzin nuoreksi muusikoksi. Sittemmin hänestä on tullut yksi maan kansainvälisesti tunnetuimmista jazzmuusikoista. Pohjolan tuotantoa leimaa monipuolisuus ja vuorovaikutus erilaisten musiikkityylien parissa. Yhteistyökumppaneiden joukossa on ollut myös Verneri Pohjolan oma isä, basisti ja säveltäjä Pekka Pohjola. Minkälainen prosessi teoksen valmistuminen ja esitykseen valmistautuminen ja sitä kautta yhteistyö Kaija Saariahon kanssa on Pohjolalle ollut? Mitkä asiat häntä ovat vuosien varrella innostaneet? Ja miksi monipuolisen lahjakkaan muusikon pääinstrumentiksi oikeastaan lopulta valikoitui trumpetti? Verneri Pohjola on Kulttuuriykkösessä puhumassa musiikistaan, kiinnostuksistaan sekä tulevasta HUSH-teoksen kantaesityksestä. Ville Talola haastattelee.

Lohen pintaperhokalastus on yksi maagisimpia aiheita, joihin perhokalastaja voi uppoutua. Siihen kun lisätään lohen pintaperhokalastuksen elävä legenda ja pioneeri sekä erään erittäin kuuluisan lohipintaperhon kehittäjä, ollaan niin sanotusti asian ytimessä. Lohen pintaperhokalastuksen grand old man, mutta ilmeisesti tälläkin hetkellä lohijoella päivystävä Heikki "Mr. Pompero" Anttonen saapui vieraaksemme kertomaan tarinoita pohjoisen lohijoilta aina 1960-luvulta alkaen. Saamme myös kuulla Heikin eli itse perhon kehittäjän kertomana tarinan legendaarisen pomperon synnystä, joka on varmasti Pohjolan kuuluisin lohipinturi nykyaikana. Tätä jaksoa voi kutsua todelliseksi historian havinaa tihkuvaksi lohiukon unelmaksi, joka vie kuuntelijan 1960-luvun Neideniltä Varanginvuonon pikkujoille, Kymin pinturilohien tarinoihin sekä muihin uskomattomiin hetkiin. Kiitos Espoon Perhokalastajat, että saimme hyödyntää kerhotilaanne osana äänitystä. Nyt on aika antaa legendan puhua! Suurkiitos Heikki Anttonen, että tulit kertomaan tarinasi.

Jo pelkkä pohjoisuus on kantanut mukanaan maagisuuden merkkejä rautakaudelta lähes nykyisyyteen. Historioitsija Karolina Kouvola on tutkinut, millaista magiaa viikingit harjoittivat, millainen oli kylänoita, ja miten kateellisessa kansassa jonkun onni oli aina toiselta pois. Karolina Kouvola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Oikeisto: “Valtionvelka murentaa Suomen!” Vasemmisto: “Teidän velkahysterianne meidät tuhoaa!” Maliranta & Apunen: “Nyt kaikki ottavat voileipää ja rauhoittuvat!” M&A sukeltaa läpi politiikan pintakuohun ja tutkii, miksi Suomen velkasuhde painuu kohti pohjaa ja samaan aikaan Ruotsin ja Tanskan kevenee. Syy on työn tuottavuuskilpailu, jossa putosimme kärryiltä ja ero naapureihin vain kasvaa. Onko meille siis luvassa pysyvää kurjuutta ja rooli Pohjolan banaanitasavaltana?

Jos väitellään mikä on maailman vanhin ammatti, niin magianharjoittaja olisi ainakin kilpailemassa tittelista. Mutta mitä se magian harjoittaminen tai noituus on oikein ollut? Uskontotieteilijä Karolina Kouvola otti tehtäväkseen kartoittaa noituuden historiaa pohjoismaissa ja tulokset ovat nyt todettavissa hänen kirjassaan, Pohjolan noituus. Kirjassa piirtyy pysäyttävä kuva siitä miten ihmiset uskoivat noituuteen ja olivat jopa valmiita tappamaan noituudesta epäiltyjä. 1600-luvun noitahysteria oikeudenkäynteineen ei kuitenkaan levinnyt muista Pohjoismaista kovinkaan laajalti Suomeen. Noitasyytöksiltä eivät voineet suojautua edes kirkonmiehet. Naissyytettyjä puolestaan epäiltiin irstailusta paholaisen kanssa. Mikä sai monen epäillyn tunnustamaan syyllisyytensä? Ja miksi pääsiäinen on noidille otollista aikaa? Noidista puhumassa on Karolina Kouvolan lisäksi Tampereen yliopiston Suomen historian yliopistolehtori Marko Nenonen, joka on yli 30 vuoden ajan tutkinut noitavainojen historiaa. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Entiselle turvetuotantoalueelle asennetaan 150 000 aurinko­paneelia, metsään nousee tuulipuisto. Pohjois-Pohjanmaan Utajärvi harppaa kohti vetytaloutta.

Charly on taas täällä! Jengi toivoi Charlya vieraaksi, joten tottakai laitetaan uutta jaksoa kasaan Charlyn kans! Meidän turvallisuusympäristössä tapahtuu tällä hetkellä paljon, joten kysyttiin Charlyltä, että mihin kaikkeen suomalaisten ja erityisesti reserviläisten kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä tästä kaikesta pitää ajatella. Juteltiin siis kansainvälisistä harjoituksista, Nord Streamistä, illegaaleista, droneista, ydinaseista sekä tietysti meidän lempiaiheista eli viestinnästä ja reserviläisten roolista maanpuolustuksessa laajemmin.Joko oot maistanu meidän ja Olaf Brewingin yhteistyössä tekemää M/22 olutta? Lue lisää täältä: https://www.olafbrewing.com/m22Mighty Finland Podcastia tehdään meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa: Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.com Varusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fi Savotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fi Studion juomahuollosta vastaa Savonlinnalaisen Olaf Brewingin ja meidän yhteinen Olut M/22.Ota meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa tai ei niin rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Mitä yhteistä on Suomen lentokoneteollisuudella, punavangeilla, Ruotsin kuninkaalla ja podin tekijöillä? Kaikki ovat löytyneet jossain vaiheessa Suomenlinnan muurien sisäpuolelta.Suomenlinna on yksi Suomen seitsemästä UNESCO:n maailmanperintökohteesta ja todellinen historiallinen helmi Helsingin edustalla. Tämän linnoituksen porttien sisäpuolella ovat toimineet vangit, sotilaat ja kuninkaat, jokainen jättäen oman jälkensä tämän ainutlaatuisen kohteen historiaan. Suomenlinna toimii tavallaan myös peilinä koko Suomen historiaan, Ruotsin suurvaltakaudelta aina näihin päiviin asti.Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan ja Ehrensvärd-seuran kanssa. Lisätietoja Suomenlinnasta ja sen tapahtumista löytyy osoitteesta www.suomenlinna.fi

Kalmarin unionin idea oli kaunis, mutta toteutus ontui pahasti. Unionissa kaksi vanhaa verivihollista, Tanskan ja Ruotsi, yhdistyivät saman majesteetin alle. Tanskan mukana yhteiseen liittoon tulivat Norja ja Islanti, ja Ruotsin mukana suuri osa nykyisen Suomen alueesta. Unionin aikana koettiin kuitenkin lukuisia sisäisiä valtataisteluja, ja lisäksi paineita tuli ulkopuolelta, idästä ja etelästä. Voitettuaan sodan Ruotsin kruunusta Tanskan kuningatar Margareeta I:stä tuli pohjoismaisen liiton ensimmäinen hallitsija. Kalmarin unioni solmittiin vuonna 1397 ja eripurainen liitto päätyi katastrofiin 1520-luvulla. Pian Ruotsin ja samalla siis Suomen hallitsijaksi nousi voimakastahtoinen Kustaa Vaasa, josta kuulemme myöhemmässä Tiedeykkösessä. Mitä tuo unioni tarkoitti jäsenmailleen ja erityisesti Ruotsin Itämaalle eli Suomelle? Mitä jos unionia ei olisi purettu, vaan koko Pohjola olisi edelleen, 500 vuotta myöhemmin, yhden ja saman hallitsijan alaisuudessa? Entä olisiko järkeä perustaa Pohjoismaihin uusi unioni? Haastateltavina ovat professori Marko Lamberg sekä Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Pitkästä aikaa PWE haastattelu - Viimeksi Leffakulissien takana- podcast sarjassani haastattelin elokuvaohjaaja Tuukka Temosta kun toimiala oli vielä vahvasti koronan temmellyksessä. Nyt pääsemme Tuukan kanssa pohtimaan hänen viimeisintä Pohjolan satoa - elokuvan menestystä sekä mitä nyt näin koronan jälkeen on tapahtumassa. Pääsemme mielenkiintoiseen keskusteluun myös seksuaalivähemmistöjen edustuksesta, elokuvarahoituksesta sekä dramaattisesta katsojakäyttäytymisen muuttumisesta. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/popcornwithesko/message

Päivän mietelauseena kuullaan Edith Södergranin runo Pohjolan kevät. Mietelauseen on valinnut Seija Aunila. Lukijana on Jalmari Laine.

Suomessa ja Ruotsissa on varauduttu Venäjän mahdollisiin vastatoimiin Nato-jäsenyyshakuprosessin aikana. Suojelupoliisin ja Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpon mukaan esimerkiksi kyberhyökkäysten riski on kasvanut. Samaan aikaan Nato-maa Virossa pohditaan, ovatko maan venäläiset riski maan turvallisuudelle. Ohjelmassa käsitellään Pohjolan ja Viron sisäisen turvallisuuden tilannetta Ukrainan sodan sekä Suomen ja Ruotsin Natoon hakeutumisen aikana. Lisäksi kysytään tiedusteluasiantuntijalta, millaista salaista tietoa venäläiset nyt Suomesta havittelevat. Ohjelman toimittavat Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle.

Mike Pohjola, käsikirjoittaja ja kirjailija analysoi käsikirjoittamista erityisesti menestyssarjojen The Office (Kontori), Game of Thrones (Valtaistuinpeli), The Rings of Power (Mahtisormukset) kautta. Pääosa jaksosta keskittyy spekulointiin mitä sisältöä ja teemoja Amazon Primen Rings of Power tulee sisältämään ja minkälaisia vapauksia käsikirjoittajat, kuvaajat, tuottajat ja näyttelijät ottavat. Lopussa Mike ja Sami puivat moraaliselta kannalta väärältä vaikuttavaa Mike Pohjolan Spede Pasanen -käsikirjoituksen hylkäystä ja kilpailevan tuotannon aloitusta Yellow Filmsin toimesta. Pohjolan Spede-elokuva toteutunee kuitenkin uudella kulmalla mm. Speden pimeää puolta analysoiden, joka nousi Lenita Airiston kirjan myötä uudeksi kohuksi. 00:00-03:29 Mike Pohjolan esittely, käsikirjoittaminen, The Office, Konttorin lokalisointi Suomeen, Sami Hedberg 03:30-06:04 Westerosin kirjeenvaihtaja, Game of Thrones kausien 6-7 epäonnistuminen mm. Jon Snow ja Daenerysin suhteen 06:05-07:03 Amazon Primen Rings of Power -sarja, Mahtisormukset, JRR Tolkienin adaptaatio vs. Peter Jacksonin elokuvat 07:04-26:05 Rings of Power -trailerin analysointi. Mitä hyvää ja toisaalta kaanonin vastaista on luvassa syksyllä 2022 kun ensimmäinen kausi julkaistaan? Pohjolan ja Miettisen odotukset ja spekulaatiot. 26:06-30:40 Spede-gatet. Onko Suomen elokuvien tuotantokulttuuri moraalisesti rappeutunut? Mike Pohjola valittelee luottamuksen menetystä kun valmiin käsikirjoituksen hyväksymisen sijasta tuotantoyhtiö ilmoittaa tekevänsä Spede Pasanen elokuvan, mutta eri kulmalla. Tarvittaisiinko Suomeen USA:n käytäntöjä? 30:41-31:47 Mitä muuta Mikellä on työn alla? Agemonia roolipeli, historiallista fiktiota ym. #neuvottelija #neuvottelijat #mahtisormukset #konttori #käsikirjoittaminen #käsikirjoitus #elokuvatuotanto #viihde #neuvottelijat #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Pääsin haastattelemaan Tuukka Temosta ja Miska Haakanaa, Temosen uuden elokuvan Pohjolan Satoa tiimoilta. Haastattelu kuitenkin katosi, koska puhelimen (jolla kuvasin) muisti tuli täyteen. Vaikka minulle sanottiin monen tahon toimesta ettei videota pysty pelastamaan, jos tallennus keskeytyi. No nyt onneksi viikkoa myöhemmin tallennus löytyi, eli ilmeisesti kun puhelimesta vapautui tilaa niin tämän myötä se jotenkin siirtyi pilven kautta toiselle laitteelle ja myös puhelimeen. Eli loppu hyvin kaikki hyvin ja tässä siis haastattelu video ja audio muodossa. Puhuimme Temosen ja Haakanan kanssa komedia leffoista ja komedian tekemisestä ja esimerkiksi siitä millaisia komedia leffoja Tuukka Temonen fanittaa tai mistä on ammennettu tätä leffaa varten. Ja Tuukka myös valotti hieman millainen on seuraava elokuva, joka häneltä tullaan näkemään ja onko se komediaa vai jotain muuta.

Tällä kertaa arvostelussa Tuukka Temosen kotimainen maalaiskomedia elokuva Pohjolan Satoa. Mukana myös tekijöiden haastattelu, joka teknisten syiden takia on vain noin 3 min pitkä.

Manuela Bosco on suomalais-italialainen kuvataiteilija, joka vietti lapsuutensa itäsuomalaisissa metsissä karjalaisen mumminsa perinnelauluja kuunnellen. Hänen soolonäyttelyään, Pohjolan tietäjänaiset, kuvataan moniaistilliseksi. Mitä se tarkoittaa? Manuela Boscolla on takana urheilijan ja näyttelijän ura. Nyt hän on siirtynyt kuvataiteen pariin. Uransa alkuvaiheessa hän maalasi bambeja ja tänään teoksissa värit ja muodot, jotka ovat toteutettu impasto-tekniikalla, ovat pääosassa. Manuela Boscon teosten sisällä on muinaisen mytologiamme naisarkkityyppien salattua tietoa. "Kollektiivimuistimme aktivoituessa alkuvoimainen tieto, viisaus ja parantamisen taito ovat nousemassa juuristamme elävään yhteyteen kanssamme. Oman äänemme lähteelle." kertoo Manuela Bosco. Taidenäyttelyssä tuoksuvat suomalaisen kansanperinteen tuoksut, kataja ja väinönputki. Suurikokoiset abstraktit maalaukset ammentavat Pohjolan kymmenestä naisarkkityypeistä. Keitä he ovat? Manuela Bosco on ohjelman vieraana. Pohjolan Tietäjänaiset Gumbostrandissa 25.11.2021-9.1.2022. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Itämerensuomalaista perinnettä on tutkittu kaksi vuosisataa, mutta mitä oikeastaan ymmärrämme itämerensuomalaisesta symboliikasta? Timo Heikkilä on itsenäinen tutkija, kirjailija ja eräs niitä harvoja, jotka ovat tulkinneet laajemmin Pohjolan symboliikkaa ja metafysiikkaa. Tässä jaksossa kuljemme viime vuosisatojen ajatusten läpi ja avaamme uusia näkymiä perinteen tulkintaan. Ehkäpä emme ole vielä ottaneet kuin muutaman askeleen matkalla esivanhempiemme maailmankuvan ymmärtämiseen.

Juha ja Marita olivat kaksi levotonta teiniä, kun he tapasivat Porissa 1980-luvun lopulla. He seikkailivat ympäri Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa varastellen autoja ja tekemällä asuntomurtoja. Takapenkillä oli kaksi angorakania ja katkaistu haulikko. Juhan haaveena oli, että heistä tulisi samanlaisia pankkiryöstäjiä kuin legendaariset Bonnie ja Clyde. Ei mennyt pitkään, kun hän seurasi amerikkalaisen parivaljakon veristä esimerkkiä.  Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. Taustatutkimus: Emil HansenLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Arno RantanenOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Väinämöinen Broadwaylla, uhka vai mahdollisuus? New Yorkissa asuva, suomalaislähtöinen säveltäjä Johanna Telander työstää Broadwaylle tähtäävää Kalevala-aiheista musikaalia, josta julkaistaan pian konseptialbumi. Juttelemme Johannan kanssa kansalliseepoksen muuttamisesta musikaaliksi, musiikin levyttämisestä Broadway-tähtien kanssa ja siitä, miten suomalainen kansanrunous oikein saadaan aukeamaan kansainväliselle yleisölle. Mukana myös Pohjolan neidon roolin levyllä laulava Reeta Vestman! Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Johanna Telander ja Reeta Vestman. Spiikki: Niina Markkanen. Jaksossa kuullaan erityisluvalla otteet Kalevala the Musical -konseptialbumin kappaleiden Rake ja Joukahainen's Revenge rough mix -versioista. Jakson tarjoaa Lahden kaupunginteatteri.

Nokkonen on yksi ekologisimmista kuitukasveista, joka kasvaa ilman kasteluvettä sekä lannoitteita. Se on kaikkein hengittävin luonnonkuitu, jonka takia sitä on kutsuttu Pohjolan silkiksi. Sanna Kuoppamäki-Luomansuu ymmärsi, että maailma tarvitsee parempia tekstiilimateriaaleja ja nokkonen haastaa erityisesti tehotuotetun puuvillan. Mistä tätä nokkosta saa ja miksi nokkostekstiileistä on niin vähän tietoa tarjolla? Tästä alkoi taival kohti yrittäjyyttä. Sanna Kuoppamäki-Luomansuu on yrittäjä ja Knokkon omistaja. Knokkon myy nokkosta ja kuituhamppua sisältäviä eettisiä ja ekologisia, eurooppalaista nokkosta sisältäviä lankoja, kankaita ja niistä valmistettuja tekstiilituotteita yrityksille ja kuluttajille Seuraa Inspiroivat Naiset Ohjelmaa: Instagram: www.instagram.com/inspiroivatnaisetiTunes: https://apple.co/31TgccL Spotify: https://spoti.fi/3dIUrSl YouTube: https://bit.ly/3dG1j2V Castbox: https://bit.ly/39kGI35 Seuraa Knokkonsta: Knokkon Textiles Company Oy info@knokkon.fi www.knokkon.fi ja www.knokkon.com https://www.facebook.com/knokkon.finland/ https://www.instagram.com/knokkontextiles/ https://www.linkedin.com/company/knokkon-textiles/ Juontaja: Lana Rynty @lanaleksandra

Mitä tapahtuu, kun Forsströmien aviovuoteelle kellahtaa mystinen oululainen renessanssimies lippis päässä? Kuuntele, kun koko Suomen suosikkivävypoika Sampo Marjomaa arvioi Tiian olevan ”käytännöllisen kuuma” ja kertoo, miksi esittelee nykyään pakaroitaan Instagramissa. Puheeksi nousevat julkisuus ja yksityisyys, kaupallisuus ja kaupallinen seksi, sensuuri ja rohkeus sekä seksuaalisuuden käyttövoima. Toki keskustelemme myös ravihevosista, espoolais- ja eiralaisrouvista, Pohjolan emännästä, paavista ja Ted Bundysta. Lisäksi paljastamme, mitkä eroottiset novellit toivat meidät yhteen.

Kesä tulee ja muistot sen mukana! Tällä viikolla, Nora ja Viivi muistelevat menneitä kesiä ja niiden kohokohtia. He käyvät myös läpi tulevan kesän suunnitelmia ja haaveita. Kumpi viettää sen kesämekot liehuen ja kumpi turvautuu Youtube-tutoriaaleihin töiden suhteen? 27:52 Selviytyjät osiossa sihisee oikein kunnolla, kun Viivi ja Kasperi saavat vieraakseen käärmeiden kuningattaren Karoliina Tuomisen! Miten hän päätyikin muiden hampaisiin? Ja mitä taustalla tapahtui, jota ei jaksossa nähty? Tämä, ja paljon muuta, selviävät tässä jaksossa.

Itämerensuomalaista perinnettä on tutkittu kaksi vuosisataa, mutta mitä oikeastaan ymmärrämme itämerensuomalaisesta symboliikasta? Timo Heikkilä on itsenäinen tutkija, kirjailija ja eräs niitä harvoja, jotka ovat tulkinneet laajemmin Pohjolan symboliikkaa ja metafysiikkaa. Tässä jaksossa kuljemme viime vuosisatojen ajatusten läpi ja avaamme uusia näkymiä perinteen tulkintaan. Ehkäpä emme ole vielä ottaneet kuin muutaman askeleen matkalla esivanhempiemme maailmankuvan ymmärtämiseen. The post Jakso 10: Timo Heikkilä – Pohjolan symboliikka ja metafysiikka appeared first on Tietäjä.fi.

Pohjolan myyttiset naiset ovat joukko jumalattaria, haltioita, metsänneitoja ja muita esivanhempiemme kunnioituksen herättäneitä olentoja - kansanperinteemme supersankarittaria. Millä tavalla kansanuskon vanhat tarinat nyt saavat uusia tulkintoja? Kirjan 30 jumalattarella on jokaisella erilainen viesti ja voima, johon voi samastua. Tunnistatko itsessäsi metsän valtakunnan hallitsija Mielikin, vai oletko yhtä voimakastahtoinen kuin Pohjolan matriarkka Louhi? Uskontotieteilijä ja kirjailija Karolina Kouvola on vieraana. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pitkäperjantaina 1953 Soson rautatiepysäkillä tapahtui nelosmurha, joka on kuitenkin jäänyt unohduksiin samalle vuodelle sattuneen Kyllikki Saaren murhamysteerin varastettua suuren yleisön huomion. Suomessa elettiin kiihkeää jälleenrakentamisen kautta, jonka pinnan alla kaikki eivät eläneetkään suurta elintason nousua tai olympiahuumaa. Soson joukkomurha laukaisi julkisuudessa keskustelun jopa kuolemanrangaistuksen palauttamisesta ja se sai lisää bensaa liekkeihin Kyllikki Saaren katoamisen myötä. Tässä jaksossa pohditaan myös suomalaista rikosuutisointia ja kansan kostonhimoa poikkeuksellisten rikosten yhteydessä. Jakson lähteet: Mauri Saunio: Rikos ei kannata - Kuuluisia suomalaisia rikoksia, Tammi 1966 ׀׀ Pia Suo-Yrjö: Soson peto: Soson rautatiepysäkillä vuonna 1953 tapahtunut ryöstömurha ja sitä seurannut julkinen keskustelu kuolemanrangaistuksesta, Joensuun yliopisto  Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Historia, 2009 https://erepo.uef.fi/handle/123456789/9455 ׀׀ Antikainen, Tuure 1977. Kammottava pitkäperjantai. Pohjolan poliisi kertoo 1977, toim. Heiman, O. Elanders Boktryckeri AB, Ruotsi ׀׀ Juho Saari: Kuuluisan kuoleman varjo: Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu?, Gaudeamus 2020 ׀׀ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rikosjutut-1924-taskuvarkaatkin-vankilaan/3123572 ׀׀ https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007287078.html ׀׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Kilpi%C3%A4inen ׀׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Soso ׀׀ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002541600.html ׀׀ http://www.hintanmartat.fi/historia ׀׀ http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201802081182.pdf ׀׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Hintta ׀׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/A._M%C3%B6r%C3%B6 ׀׀ https://www.minilex.fi/a/jatkettu-petos ׀׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Armi_Kuusela ׀׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4aputy%C3%B6t ׀׀ https://deathpenaltyinfo.org/policy-issues/deterrence ׀׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tanssikielto_Suomessa ׀׀ https://www.aamulehti.fi/uutiset/perhe-oli-jo-menossa-nukkumaan-kun-alakerrasta-kuului-askelia-vieras-mies-oli-tullut-taloon-ja-aloitti-yhden-suomen-kammottavimmista-veriteoista-200625776 ׀׀ https://etno.net/sivu/arkkiveisu ׀׀

Puolustusministeri Antti Kaikkonen. Aiheina mm. Ruotsin puolustusministerin puheet Pohjolan yhteistyöstä vaaran uhatessa, sotilaallinen yhteistyö Britannian kanssa, hävittäjähankkeen tilanne, eduskunnan tietovuoro ja uudet alokkaat. Norjan sortuma, minerologian ja geologian professori Tapani Rämö, Helsingin yliopisto. Katsotaan kristallipalloon. Keskustelemassa Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta, arvotutkija, erityisasiantuntija, valtiotieteen tohtori Anneli Portman, THL ja johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch, Väestöliitto. Aiheina Euroopan henkinen yhtenäisyys brexitin jälkeen, arvojen muuttuminen, syntyvyys. Mitä hienhaju paljastaa? Kehitysbiologian professori ja tutkimusjohtaja Seppo Vainio ja tutkimusprofessori Jussi Hiltunen, VTT. Kolumni. Pekka Juntti: Muutamia pöyristyttäviä ideoita suden ja suomalaisen rinnakkaiselon sujuvoittamiseksi. Uusinta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen. Aiheina mm. Ruotsin puolustusministerin puheet Pohjolan yhteistyöstä vaaran uhatessa, sotilaallinen yhteistyö Britannian kanssa, hävittäjähankkeen tilanne, eduskunnan tietovuoro ja uudet alokkaat. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Tarja Oinonen.

Kristinuskossa vakiintui jo hyvin varhain ajatus siitä, että erityisen pyhää elämää viettäneet ihmiset pystyisivät toimimaan välittäjinä ihmisen ja Jumalan välillä. Koettiin, että vierailu näiden pyhien ihmisten haudoilla teki osalliseksi heidän pyhästä voimastaan ja tällä tavoin paransi sairauksia ja auttoi hädässä. Niinpä pyhimysten hautapaikat vetivät puoleensa ihmisiä, jotka toivoivat saavansa apua tai jotka halusivat kiittää jo saamastaan rukousvastauksesta. Oman ryhmänsä pyhiinvaeltajia muodostivat ne, jotka lähtivät vaellukselle rangaistuksena tai sovituksena pahoista teoistaan. Todennäköisesti jokainen kristitty osallistui keskiajalla jonkinlaiselle pyhiinvaellukselle. Täällä Pohjolassa pyhiinvaellusten erityispiirre olivat pitkät etäisyydet. Jo lähimpään kirkkoon saattoi olla matkaa, ja paikallisten pyhimysten haudoille useita satoja kilometrejä. Mutta niinpä vain täältäkin lähdettiin kohti etelää, aina Pyhälle maalle asti. Näiden vaellusten myötä maailma aukesi myös Pohjolan asukkaille. Mikä sai rikkaat ja köyhät, naiset ja miehet, lähtemään keskiajalla täältä Pohjolasta, katolisen maailman äärilaidalta, pyhiinvaellukselle jopa tuhansien kilometrien päähän? Tätä pohtivat historian professori Christian Krötzl ja yliopistotutkija Sari Katajala-Peltomaa Tampereen yliopistosta. Toimittaja on Riikka Suikkari.

Kymmenennen jakson kunniaksi tutustumme tällä kertaa neljään erilaiseen tapaukseen. Lähteet: https://medium.com/true-crime-by-cat-leigh/the-eight-day-bride-5b993c9979d3 https://www.thestar.com/news/gta/2017/07/04/what-happened-to-torontos-eight-day-bride.html https://www.vanityfair.com/culture/2013/05/true-crime-elegante-hotel-texas-murder https://www.beaumontenterprise.com/news/article/Wife-of-man-found-dead-at-MCM-Elegante-proceeds-4725451.php https://news.google.com/newspapers?nid=1915&dat=19830710&id=py9SAAAAIBAJ&sjid=FTYNAAAAIBAJ&pg=1329,1547114 https://www.upi.com/Archives/1983/07/10/Rescued-boy-hungry-for-junk-food/7855426657600/ https://www.upi.com/Archives/1983/07/20/A-20-year-old-hiker-missing-for-three-days-on-rugged/9996427521600/ Pohjolan poliisi kertoo 1989

Halló allir! Tässä jaksossa suuntaamme Pohjolan syrjäisimpään kolkkaan, Islantiin. Se lienee monille muita Pohjoismaita vieraampi ja eksoottisempi, mutta älkäämme antako sen olla esteenä bisneksenteolle! Opi ja innostu, kun vieraamme yrittäjä ja kirjoittaja Satu Rämö sekä biologi ja toimitusjohtaja Einar Mäntylä kertovat kokemuksistaan Islannissa!

Hei alle sammen! Tässä jaksossa selvitämme, onko öljyn tuoma varakkuus laiskistanut norjalaisia, ja millaista ryhtiliikettä maassa nyt haetaan. Bisneksenteosta ja elämästä Norjassa kanssamme keskustelevat Juha Hämäläinen Forenomilta sekä Katja Eriksen Business Finlandilta. Tutustu myös Pohjolan toimipisteet yhdistävään yritysverkkoon: www.dna.fi/yrityksille/nordicconnect

Hej allihopa! Tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa keskitymme rakkaaseen lähinaapuriimme ja perinteikkääseen kilpakumppaniimme Ruotsiin. Onko konsensushakuisuus pelkkä myytti vai ruotsalaisen liike-elämän todellisuutta? Tule mukaan kuuntelemaan, kun vieraamme Petronella Posti Solitalta ja Vilma Rissanen Business Finlandilta kertovat kokemuksistaan Ruotsissa! Tutustu myös Pohjolan toimipisteet yhdistävään yritysverkkoon: www.dna.fi/yrityksille/nordicconnect

Tässä jaksossa pääset ilmaiselle mielikuvamatkalle 1200–2010 -lukujen Pietariin! Luvassa Pohjolan Venetsian historiaa ja matkavinkkejä tämän päivän Pietariin.

Ruusujuuri ja väinönputki nostavat suosiotaan - eikä mikään ihme! Niistä molemmista on kosolti apua monenlaisiiin haasteisiin. Kuuntele Lapin jymykasvien terveyshyödyistä ja käytöstä tästä jaksosta! Haastattelussa luonnontuoteyrittäjä, Arctic Warriorsin perustaja Katja Misikangas.

Rajat ovat jälleen auki, ja Ranssi on kiitänyt kohti Norjaa, armottoman Jäämeren hyiseen huomaan. Aino ja Jerry ovat hurahtaneet arktiseen magiaan. Arskan sisäinen napakettu odottaa vielä heräämistään.

Suurissa kaupungeissa ei koskaan voi nähdä täydellistä tähtitaivasta, koska kaupungin hajavalot haittaavat aina tähtien havainnointia. Harvasti asutulla maaseudulla, saaristossa tai Pohjolan perukoilla tähtiharrastukseen on paremmat mahdollisuudet. Mutta entäpä tähtitaivaan valokuvaaminen, miten vaikeaa se on? Juha Blomberg opasti Juha Laaksosta Kittilässä Pallasjärven jäällä tähtitaivaan valokuvaamisessa. Mitenköhän herrat talvisessa pimeydessä, lumisella jäällä oikein suoriutuvat? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Mies, joka ei kaipaa esittelyjä, mutta jolla on niin monta nimeä, ettei tahdo perässä pysyä. Naisia, jotka jostain mystisestä syystä haluavat mennä hänen kanssaan naimisiin, tai ainakin paeta milloin minnekin. Murhia ja muita rikoksia ilman mitään järkeväntuntuista motiivia. Tätä kaikkea tarjoaa jakso jossa käydään läpi pohjoismainen klassikko, Åmselen kolmoismurha – ja vähän muutakin.׀ ׀ Jakson lähteet: ׀ ׀https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0ba33aeb-cb65-47af-a734-56c611830839 ׀Pohjolan poliisi kertoo 1991, Pohjolan poliisin urheiluliitto 1991 ׀https://yle.fi/uutiset/3-5754907 ׀https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/05/kolmoismurhaajan-vaimo-haastattelussa ׀https://www.aftonbladet.se/a/oRWxl7?refpartner=link_copy_app_share ׀https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/oRWxl7/smagangstern-som-blev-trippelmordare ׀ https://www.expressen.se/nyheter/jag-har-lidit-mer-an-juha/ ׀ https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasterbotten/det-varsta-mal-jag-varit-med-om ׀ https://marcusmelinder.wordpress.com/2011/07/25/den-mytiska-bilden-av-en-mordare/ ׀ https://www.vk.se/2018-06-29/trippelmorden-som-skakade-amsele ׀ https://issuu.com/expressen/docs/a__msele/8?ff ׀ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/01/valjakkala-karkasi-vankilasta-1994 ׀ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/01/valjakkala-ei-palannut-lomalta-2002 ׀ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/01/valjakkala-poistui-tyomaasiirtolasta ׀ https://alchetron.com/Nikita-Bergenström ׀ https://sv.wikipedia.org/wiki/Juha_Valjakkala ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikita_Bergenstr%C3%B6m ׀https://alibi.fi/uutiset/valjakkalan-haat-ja-paniikkipako/ ׀https://murderpedia.org/male.V/v/valjakkala.htm ׀ Victoria Larsson: Ett norrländskt trauma, Skivarp: Thorén & Lindskog 2014 ׀

Petopodi on täällä! Puolen Suomen podcastin pilottijaksossa perehdytään Oulun Kärppien menneeseen finaalisarjaan ja puidaan hieman tulevaa.

Laskiaissunnuntain kunniaksi Minna Pyykkö jutteli tieteenhistorian dosentin Osmo Pekosen kanssa Olaus Magnuksen kirjasta Pohjoisten kansojen historia. Teos ilmestyi vuonna 1555, oli ensimmäinen kokoava kuvaus pohjoisen oloista, ja Osmo Pekosen mukaan "vei Pohjolan maailmankartalle". Teoksessa pohjoisen talviset olot kuvataan varsin hurjiksi: pakkanen halkaisee kiviä, sudetkin menettävät joskus näkönsä- ja vain sankarilliset ihmiset pärjäävät näissä äärimmäisissä oloissa! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Niin kaukana mutta niin lähellä! Molemmissa Euroopan päädyissä asuneina ja matkustelleina Vainio & Rinnekangas pohtivat leudon välimerellisen ympäristön ja viileän Pohjolan eroja. Mikä suomalaisia vetää Espanjaan, Kreikkaan ja muihin Välimeren maihin? Henna kertoo, miten viikko Portugalissa vaikutti hänen luovuuteensa, ja Juuso purkaa etelän ihmisten ympäröimän arkensa haasteita. Millaisia tuntemuksia etelä herättää sinussa vai paahdatko vain pohjoisessa toisenlaista elämää sen kummemmin ajattelematta?

Nelinpelin räbäyttäjäposse on jälleen lauteilla sylkemässä totuutta mikrofoniin ja luvassa on raekuuron lailla tärykalvoja pommittava täsmäpommitus Pohjolan painavinta runoriimittelyä peli- ja viihdemaailman joka saralta. Vieraana Sami Saarelainen.

Solen går aldrig ned över Mary Kay” - är ute nu! I detta avsnitt får du lyssna till den första Fristående Hudvårdskonsulten i norden, ESSD Marit H. Endresen, när hon berättar mer om den resa hon har gjort i Mary Kay. Såväl som människa som den hon har gjort till 24 länder runt om i världen där Mary Kay har verksamhet.   Podkastepisoden ”Solen går aldri ned over Mary Kay” er ute! ESSD Marit H. Endresen, Nordens første Frittstående Hudpleiekonsulent, har hatt en fantastisk Mary Kay-reise, både innvendig og i hele 24 Mary Kay-land over hele verden. I denne episoden forteller hun om eventyret sitt!   MK Poddenin tässä jaksossa Pohjolan ensimmäinen Itsenäinen Ihonhoitokonsultti ESSD Marit H. Endresen kertoo henkilökohtaisesta kasvustaan Mary Kayn parissa ja itsenäisestä urasta, joka on vienyt hänet 24 maahan, jossa Mary Kaylla on toimintaa.  

Keskustelun pituuden vuoksi tämä jakso julkaistaan kahdessa osassa. Tässäpä keskustelu jossa ohjelman isäntä oli enimmäkseen pihan puolella – ja sekös on aina itselle hupaisaa. Vieraamme Juha Korhonen on näkijä, joka nuorena miehenä alkoi janota totuutta, ja kävi parikymppisenä ensimmäiset kurssinsa jotka veti maineikas Esko Jalkanen. Nyt hän on viettänyt jo puolet elämästään nk. näkymättömän maailman asioiden parissa, ja tutkinut omilla keinoillaan monia myyteiksi jääneitä tapahtumia. Hänelle on auennut näkymä Atlantiksen historiaan sekä sen tuhoon johtaneisiin tapahtumiin – kuin myös tuhon jälkeiseen aikaan, joka tarinoiden mukaan liittyy oleellisesti myös Suomen ja suomalaisten historiaan. Samaista tarinaa Kainuun kuninkaineen on tuotu esiin myös teosofiassa, ja erityisen kiinnostaviksi nämä tarinat tekee se seikka, että "suomalaisten alkuperä on varsin epäselvä ja kiistanalainenkin käsite", kuten Wikipedia kertoo tällä hetkellä. Podcast-juttelumme keskiössä piti olla suomalaisten tuntemattomaksi jäänyt menneisyys, mutta rönsyilimme tasaisin välein myös nykypäivän poliittisiin tilanteisiin. Rönsyt kuitenkin liittyvät aina itse asiaan, ja politiikkaa emme puhu tai tee. Rönsyilyä olisi tullut enemmänkin, jos olisin jokaisessa kiinnostavassa kohdassa pyytänyt Juhaa kertomaan asiasta tarkemmin, ja vaikkei siihen lähdetty, juttua riitti kahden ja puolen tunnin verran. Tämä toinen osa jatkuu suoraan siitä, missä ensimmäinen osa keskeytyi. Kun olin itse väsymyspäissäni kunnon univajeessa tuntui oma koherenssi olevan ajoittain hukassa, mutta ei se mitään – tästä tuli verraton alustus, ja toivottavasti pääsemme joskus toiste uppoutumaan syvemmälle asiaan Juhan seurassa. Detaljeja ei silti puutu tästäkään jaksosta – kuulemme mikä on ollut mestareiden ja kansallishaltijoiden osuus Suomen historiassa Venäjän naapurina, miten ne ovat ohjailleet kansakuntamme vaiheita ja mm. naisten sekä työväen oikeuksien tuomista esiin, mitä oli Mestari Atlas sai aikaan Atlantiksella, keneksi hän inkarnoitui muutaman kerran sen jälkeen, ja keneksi hän on inkarnoitunut nyt. Ja paaaljon muuta. - Ville ▶ Juha Korhosen kotisivut ▶ Juhan kirjoitus Suomen neito ja Pohjolan valo ▶ Juhan kirjoitus Atlantiksen perintö Ohjelmassa sivuttua: ▶ H.P. Blavatsky ▶ Charles Berlitz: Atlantis, kadonnut manner ▶ Otto Muck: Atlantis, kadonnut manner ▶ Suomen kansallishaltia Djwal Khul ▶ Erich von Däniken ▶ Esko Jalkanen ▶ Pirjo Viskari ▶ Edgar Cayce ▶ Pekka Ervast ▶ Kirja: Bockin perheen saaga ▶ Erkki Lehtiranta ▶ Klaus Rahikainen (kirjailijaesittely) ▶ Ihmiskunnan tulevaisuus -retriitti

Keskustelun pituuden vuoksi tämä jakso julkaistaan kahdessa osassa. Tässäpä keskustelu jossa ohjelman isäntä oli enimmäkseen pihan puolella – ja sekös on aina itselle hupaisaa. Vieraamme Juha Korhonen on näkijä, joka nuorena miehenä alkoi janota totuutta, ja kävi parikymppisenä ensimmäiset kurssinsa jotka veti maineikas Esko Jalkanen. Nyt hän on viettänyt jo puolet elämästään nk. näkymättömän maailman asioiden parissa, ja tutkinut omilla keinoillaan monia myyteiksi jääneitä tapahtumia. Hänelle on auennut näkymä Atlantiksen historiaan sekä sen tuhoon johtaneisiin tapahtumiin – kuin myös tuhon jälkeiseen aikaan, joka tarinoiden mukaan liittyy oleellisesti myös Suomen ja suomalaisten historiaan. Samaista tarinaa Kainuun kuninkaineen on tuotu esiin myös teosofiassa, ja erityisen kiinnostaviksi nämä tarinat tekee se seikka, että "suomalaisten alkuperä on varsin epäselvä ja kiistanalainenkin käsite", kuten Wikipedia kertoo tällä hetkellä. Podcast-juttelumme keskiössä piti olla suomalaisten tuntemattomaksi jäänyt menneisyys, mutta rönsyilimme tasaisin välein myös nykypäivän poliittisiin tilanteisiin. Rönsyt kuitenkin liittyvät aina itse asiaan, ja politiikkaa emme puhu tai tee. Rönsyilyä olisi tullut enemmänkin, jos olisin jokaisessa kiinnostavassa kohdassa pyytänyt Juhaa kertomaan asiasta tarkemmin, ja vaikkei siihen lähdetty, juttua riitti kahden ja puolen tunnin verran. Tämä toinen osa jatkuu suoraan siitä, missä ensimmäinen osa keskeytyi. Kun olin itse väsymyspäissäni kunnon univajeessa tuntui oma koherenssi olevan ajoittain hukassa, mutta ei se mitään – tästä tuli verraton alustus, ja toivottavasti pääsemme joskus toiste uppoutumaan syvemmälle asiaan Juhan seurassa. Detaljeja ei silti puutu tästäkään jaksosta – kuulemme mikä on ollut mestareiden ja kansallishaltijoiden osuus Suomen historiassa Venäjän naapurina, miten ne ovat ohjailleet kansakuntamme vaiheita ja mm. naisten sekä työväen oikeuksien tuomista esiin, mitä oli Mestari Atlas sai aikaan Atlantiksella, keneksi hän inkarnoitui muutaman kerran sen jälkeen, ja keneksi hän on inkarnoitunut nyt. Ja paaaljon muuta. - Ville ▶ Juha Korhosen kotisivut ▶ Juhan kirjoitus Suomen neito ja Pohjolan valo ▶ Juhan kirjoitus Atlantiksen perintö Ohjelmassa sivuttua: ▶ H.P. Blavatsky ▶ Charles Berlitz: Atlantis, kadonnut manner ▶ Otto Muck: Atlantis, kadonnut manner ▶ Suomen kansallishaltia Djwal Khul ▶ Erich von Däniken ▶ Esko Jalkanen ▶ Pirjo Viskari ▶ Edgar Cayce ▶ Pekka Ervast ▶ Kirja: Bockin perheen saaga ▶ Erkki Lehtiranta ▶ Klaus Rahikainen (kirjailijaesittely) ▶ Ihmiskunnan tulevaisuus -retriitti

Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli. En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.Sirpa AlhoSoilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.Sirpa kirjoitti kirjeen:Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät muuttaa Nisbackaan. Siskoni ja minä jätettiin lapsettomien tätini huomaan ja vanhemmat lähtivät hakemaan muuttokuormaa. Ei saatu sanoa hyvästejä ystäville.Murrosikä Korsossa 60-luvulla. Kova paikka sopeutua teryleenimekossa Jamesporukkaan. Kävihän se. Yhteiskoulu oli puoliksi yksityinen ensimmäistä vuotta kun tulin. Duunarin kakara otettiin pakolla vastaan. Pehmosta kovikseksi.Lapsenlikkana Helsingborgissa 17-vuotiaana, huono ruotsinkieli lukiossa. Kunnianhimoinen äiti. Seuraavat kesät Sankta Marian mielisairaalassa töissä.Ylioppilaaksi 60-luvun lopulla. Vallankumous houkutteli. Sovittiin kavereiden kanssa, että lakkia ei panna päähän, kun julistetaan, että nyt olette ylioppilaita. Kaikki valkoisissa, minulla punainen tätini (helluntalainen) virkkaama mekko, punainen virkattu baskeri, punaiset sukat ja kengät. Olin ainoa, joka ei pannut valkolakkia päähänsä. Rehtori raivosi, rehtorin vaimo itki. Ruokalan porukka kätteli.Äiti halusi minusta asianajajaa. Lähdin Ruotsiin, meri välissä. Vahva äiti.Lundin yliopsto. Ajattelin olla siellä yhden lukukauden ja tulla takaisin Valtiotieteellisseen. Vallankumous houkutteli. Kommunistisk Ungdom, Vänsterpartiet, toimitsijana. Lahdenperä houkutteli opettajaksi Olofströmiin. 4 vuotta yläasteella. Naimisiin tukholmalaisen Kennethin kanssa. Hän kesti Olofströmiä vajaat kaksi vuotta. Muutto Luulajaan. Koska EN IKINÄ muuttaisi Tukholmaan. 3 vuotta Luulajassa ja sitten Rinkeby, 1984. 3 lasta. Ruohonjuuri harrastusta asuinalueella.Töissä Svenska Fredskommittessa. Muutto Östermalmille, 1991. 10 vuotta Östermalmilla.Töissä Spånga-Tenstassa. Kultur och Intergration. Kvinnocenter i Tensta, Sahra, Mona ja minä Dubaissa.PfMI, Linkworkers- yhteistyötä Irene Molina, Nihad Buran, Roger Andersson, Aleksandra Ålund ja monta muuta.Urban Futures - töissä - Kulturdepartementet.Avioero, ja sitten monen vuoden jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Todella haasteellista.Yhteinen harrastus second hand - kirppiskierroksia riittää!Asuttu Tukholmassa, vietetty pitkiä aikoja Samoksella ja kesät Heinolassa.Pitkäaikainen ystäväni Jasim Mohamed tarvitsi apua Samoksella, kun pakolaisvirrat aukesivat.Sirpa AlhoHaastattelijana Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se 

Pohjolan vapaa talonpoika, joka hallitsi ja viljeli itse omaa perintömaataan, on ollut myös suomalaisten vahvimpia identitettejä. Miten suomalaisten suhtautuminen maan omistamiseen on muuttunut aikojen saatossa? Arvostetaanko tulevaisuuden Suomessa enää omia tontteja tai perintötiloja? Roman Schatz tutkii tänään suomalaisen maanomistuksen historiaa, ekonomiaa ja psykologiaa. Vieraina ovat Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen ja historian tutkijatohtori Petri Talvitie.

Kaksi Edith Södergranin runoa (Hyasintti ja Pohjolan kevät) kokoelmasta Kultaiset linnut. Suom. Uuno Kailas, Karisto 2005. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Myyttinen Atlantis on innoittanut tutkijoita vuosituhansien ajan. Voisiko se löytyä Pohjolasta? Pohjoismaiden historian dosentti Mikko Huhtamies valottaa Itämeren historiaa aina varhaisista myyttisistä kuvista insinööritaitojen suuraikaan 1700-luvulle. Samalla esiin piirtyy kuva eteläisestä Suomesta ja Helsingin seudun strategisesta merkityksestä läpi vuosisatojen.

Berliinin muurin murtumisesta tulee marraskuun 9. päivä kuluneeksi 25 vuotta. Kristiina Ruuti oli paikalla muurin murtuessa. Berliinin muuri erotti Itä-Berliinin ja sitä ympäröineen Itä-Saksan eli DDR:ksi kutsutun valtion Länsi-Berliinistä 1961-1989. Jorma ikäheimo haastattelee Kristiina Ruutia Huomenta Ruotsi -ohjelmassa 7. marraskuuta 2014. - Syksyn ja talven pimentyessä monet päättävät vaihtaa maisemaa toiselle puolelle maapalloa. Niin tekee myös Raimo Helle, joka on viimeiset kymmenen vuotta viettänyt kaikki talvet Thaimaan lämmössä. - Sisuradiossa pohditaan tällä viikolla sitä, mikä merkitys monikielisyydellä on vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle. Jenni Jaloselle erikielisyys aiheuttaa huolta huomisesta, sillä Suomessa asuvan isän ruotsin taidot ovat ruostumassa ja hänen omat suomen kielen taitonsa ovat samanaikaisesti katoamassa. - Mikä merkitys tunnekielellä on silloin, kun ihminen sairastuu psyykkisesti? Sairaanhoitaja Anne Kilpelänaho työskentelee Gävlessä psykiatrian päivystysvastaanotolla. - Vänersborgilainen Ritva Härkönen on tarttunut toimeen ja lähettänyt kunnan päättäjille kirjelmän, jossa vaaditaan suomenkielistä hoitoa vanhuksille ja tehdään selväksi mitä laki edellyttää. - Markku Huovila ruotii pakinassaan ajankohtaisia ilmiöitä. - Aamun vieras on saameradion pitkäaikainen toimittaja Kalle Mannela. Lähetys tulee Eskilstunasta, studiossa Hannu Laitinen.

Inari Bergström ei etunimestään huolimatta viihdy Pohjolan pakkasissa. Boråsilaiset ovat innokkaita bingoajia. Katri Nisula kertoo kolumnissaan suomalaisjohtajien palkoista ja avokätisistä luontaiseduista.

Asiat: - Maemo ja Moblin yhdistyvät Linux Foundationin alaisuudessa toimivaksi Meego-projektiksi - Symbian avautui ihan oikeasti, ja vielä etuajassa - Symbian^3 esiteltiin isojen uudistusten kera - Greg Kroan-Hartman tirauttaa kyyneleen Androidille, forkkasiko Google lopulta kernelin? - Pelot toteutuivat, Oracle siivoaa Java-hankkeita - Oracle lopetti Sunin työskennelleille Gnomen esteettömyysominaisuuksien kehittämisen - Linux pyörittää Pohjolan pörssejä - Linux ohjaa ruotsalaista asejärjestelmää - LLVM's Clang Now Can Build Itself - KDE 4.4 julkaistiin nyt oikeasti - Wikimedia Foundation lahjoittaa servereitä tarvitseville non-profitille Puhumassa: - Henrik - Ninnnu - Sakari