Podcasts about miten suomessa

Miten Suomessa riittää lääkärit ja rahat? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok), erikoislääkäri Aki Lindén (sd.) ja Hanna-Leena Mattila (kesk.). SDP ehdottaa hintakattotojärjestelmää vuokratyövoimalle. Keskusta esittää vuosittaista maksukattoa lääkkeille, matkakustannuksille ja lääkärinpalkkioille. Kokoomus haluaisi houkutella terveydenhuoltohenkilökuntaa maailmalta. Koulutetaanko lääkäreitä Suomessa liian vähän? Onko lääkäreillä liian kovat palkat? Millainen omalääkärimalli Suomeen tarvitaan? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ihmetellään miksi meitä suomalaisia kiehtoo niin paljon se, mitä vaikkapa naapurimme tienaa? Olemmeko me itse suoraselkäisiä veronmaksajia vai uskaltaisimmeko jopa ottaa riskejä vältelläksemme veroja? Pohdimme myös miten paljon viihdeohjelmalla, kuten Elämäni biisillä, voi olla vaikutusta presidentinvaalikampanjaan. Viitataanko tulevaisuudessa ohjelman jaksoon ja todetaan, että tämä oli ratkaiseva presidentin valinnassa? Käsittelemme lisäksi Sixten Korkman -ilmiötä. Mistä Korkmanin suosio johtuu ja miksi hänestä on tullut arvoprofeetta, joka täyttää jopa kirkkoja arvopuhekiertueellaan? Miten Suomessa ylipäänsä pääsee suosituksi intellektuelliksi ja mahtuuko tänne kerrallaan aina yksi setäikäinen profeetta? Lisäksi kysymme ovatko nykyajan isät omia isiään ja isoisiään parempia lastensa kanssa. Kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita ihmettelevät Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Ukrainan tilanne viikonlopun jälkeen. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Suomen turvallisuuspolitiikka juuri nyt, kun Naton ovet eivät vieläkään auenneet. Vieraina ulkoasiainvaliokunnan pj. Jussi Halla-aho (ps) ja jäsen, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk). Katujen väkivalta Pohjoismaissa pahentunut. Tukholmasta raportoi toimittaja Soili Huokuna Sveriges Radio Finska ja Kööpenhaminasta toimittaja Karoliina Kantola. Miten Suomessa voisi ehkäistä katuväkivallan ryöpsähdystä? Vieraina tutkimusjohtaja Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti ja tutkijatohtori Markus Kaakinen, Suomen Akatemia. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittaja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Ukrainan Odessasta raportoi ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen.  Natoon hakeminen nytkähtää eteenpäin, kun presidentti ja pääministeri ilmoittavat kantansa. Kuinka historiallisista hetkistä on kyse? Vieraina politiikan tutkijat apulaisprof. Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta ja poliittisen historian dosentti Mikko Majander Ajatuspaja Magmasta.  Miten Suomessa varaudutaan mahdollisiin Venäjän vaikuttamispyrkimyksiin Nato-prosessin aikana? Vieraina Perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksesta sekä Maksujärjestelmät-osaston päällikkö Päivi Heikkinen Suomen Pankista.  Ulkomaanlehtikatsaus Berliinistä, Anna Saraste.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Mikko Haapanen ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Kulttuurikeskustelu vaatii syntyäkseen tiettyjä olosuhteita ja tietyt elementit. Pitää esimerkiksi olla Paula Vesala sekä hänen sanansa “heiluttaisin kirvestä Marinin ja Kiurun suuntaan”, niin johan lähtee! Nyt selvitämme millainen on suomalaisen kulttuurin keskustelun anatomia. Kulttuurikeskustelu on keskustelu, jonka aihe tai keskustelijat kuuluvat kulttuurin ja taiteen kentälle. Miten Suomessa syntyy laajempi ja vaikuttava kulttuurikeskustelu, ketkä sitä käyvät ja missä? Suomalaisen kulttuurikeskustelun anatomiaa selvittävät professori, mediatutkija Anu Koivunen sekä kulttuuritoimittajat Jussi Ahlroth Helsingin Sanomista sekä Tuomas Karemo YLEstä. Jakke Holvas juontaa.

60% suomalaisista asuu omistuskämpissä – tämä fakta tuli täytenä yllätyksenä, ainakin Ninalle ja Susanille. Entä mitä muita jännittäviä faktoja kodit pitävät sisällään? Niitä lähdettiin metsästämään niin Suomesta kuin myös Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Miten Suomessa asutaan ja miten se eroaa muuhun maailmaan? Matkaoppaana tässä jaksossa on OP:n ekonomisti Joona Widgrén.

Suunnitelma Uudenmaan asettamisesta karanteeniin syntyi sen jälkeen kun hallitus ja THL huomasivat ettei tehohoitopaikkoja välttämättä riittäisi jokaiselle suomalaiselle. Tehohoitopaikkoja on mahdollista lisätä tuhanteen, mutta silti lääkäreillä voi epidemian edetessä olla edessään raskas päätös: kuka hoidetaan ja kuka jää ilman hoitoa. Toimittaja Elli-Alina Hiilamo selvitti, miten lääkärin tekee uransa vaikeimmat päätökset.HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien julkaisema päivittäispodcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa.

1960-luvulla satiiriohjelma Me krokotiilien isäntä Matti Kuusla heitettiin omassa tv-ohjelmassaan ulos eduskuntatalosta. 1980-luvulla Hukkaputkessa ystävällismielinen neuvostosukellusvene ajoi ystävällismieliselle karille Itämerellä. 1990-luvulla Frank Pappa Show’ssa pilkottiin valtiovarainministeri Iiro Viinasen pahvikuva lama-ajan leikkauksena. Kuinka suomalaisessa tv-viihteessä on naurettu vallalle ja valtaapitäville? Onko poliittinen satiiri Suomessa kesyä myötäilyä vai kovaa naljailua? Vai onko suomalaisten suhde vallanpitäjiin niin vakava, että pelkästään se naurattaa? Miltä näyttää suomalaisen poliittisen satiirin kokonaiskuva? Nauretaanko Suomessa vallalle ja politiikalle? Vieraana on politiikan ja satiirin välisestä suhteesta kirjan kirjoittanut toimittaja ja käsikirjoittaja Janne Zareff. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eläimistä ihmisiin siirtynyt tuorein koronavirus on hommattu kiinalaisen lihatorin kautta lepakoista. Tätä ennenkin koronavirukset ovat siirtyneet lepakosta, varsinaisesta isännästään, väli-isäntien kautta ihmiseen. SARS levisi aikoinaan kiinalaisesta lepakosta sivettikissan kautta maailmalle Aasiasta ja MERS kamelien kautta Lähi-Idästä. Lajirajan vast'ikään ylittänyt zoonoosi eli eläimistä ihmisiin ja takaisin tarttuva tauti on tuoreeltaan ärhäkkä ja voi tappaa uuden isännän, jolta puuttuu vastustuskyky eläintautia vastaan. Ajan myötä virus ja ihminen sopeutuvat ja mukautuvat toisiinsa ja viruksen aiheuttama tauti lievenee. Miten Suomessa ja pärjätään uuden Wuhanista tulevan koronaviruksen kanssa, siitä kertoo infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan uusi koronavirus ei ollut yllätys, sillä eläinten taudit siirtyvät ihmisiin, kun lajirajan ylitykselle tehdään suotuisat olot. Ihmisille vanhat tutut koronavirukset aiheuttavat tavallisia räkätauteja, mutta Wuhanin koronavirusversio on uusi ja siksi kovempaa sorttia. Mikä tekee uudesta koronaviruksesta ikivanhoja tuttavuuksia pahemman ja miten se suhtautuu aikaisempiin vakaviin koronavirustauteihin SARS:iin ja MERS:iin. Tiedeykkösessä puhutaan vakavista koronaviruksista infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Kuva: All Over Press aleksej sarifulin / Alamy

Elämä ei todellakaan ole oikeudenmukainen, sen tiedämme kaikki. Mutta sentään kuolema koittaa jokaiselle tasan kerran. Miten Suomessa kuollaan ja kuinka kuolevia ihmisiä autetaan? Millainen on nykysuomalaisen suhde kuolemaan ja kuinka tuo suhde muuttuu ajan mukana? Kuolemasta, surusta ja saattohoidosta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat sairaanhoitaja Anu Koskela ja pastori ja kirjailija Kai Sadinmaa.

Lisää tulisia bisnessisältöjä: www.bonfire.fi

Puolueet tuntevat sinut paremmin kuin koskaan aiemmin. Vaalimainoksia räätälöidään ja kohdennetaan. Sinuun myös yritetään vaikuttaa entistä tehokkaammin. Miten sosiaalinen media on muuttanut vaalivaikuttamista? Espanjassa yleisradioyhtiö jäi toiseksi venäläistaustaisille Twitter-tileille vaalien alla. Ranskassa vuodettiin presidentinvaalien alla hakkerjoituja dokumentteja. Ruotsissa automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät puolustusvoimien tutkimuksen mukaan selvästi valtiopäivien alla. Miten Suomessa ministeriöt ja puolueet ovat varautuneet vaalivaikuttamiseen? Entä miten kansalaisten tulisi suhtautua muuttuneeseen tilanteeseen ja uudenlaisiin vaikuttamispyrkimyksiin? Studiossa ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja tietoturvayhtiö F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. "Someen on kerätty valtavasti tietoa meistä kaikista, meidän toiveista ja haaveista - kun tällainen tieto valjastetaankin poliittiseen käyttöön - mun mielestä se on vaarallista ja siksi se pitäisi kieltää", Hyppönen kertoi tammikuussa Ylen A-talkissa. Nyt hän perustelee Politiikkaradiossa, miksi on vaarallista valjastaa poliittiseen käytöön ihmisten tietoja.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  16. jaksossa Tuuli Holttinen haastattelee Johannaa. Tarkastelun kohteena ovat Suomessa asuvien ranskalaisten opettajien puhuttelutavat. Sinuttelevatko vai teitittelevätkö he opiskelijoitaan? Miten opettajat perustelevat puhutteluvalintojaan? Onko sillä väliä, sinutteleeko vai teititteleekö opettaja?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Joka vuosi lähes 30 000 suomalaista sairastuu syöpään. Syövän hoito on kehittynyt viime vuosi kovaa vauhtia ja Suomi tällä alalla Euroopan kärkimaita. Toisaalta väestön ikääntyessä myös sairastuvien määrä kasvaa. Miten Suomessa syöpäsairauksia hoidetaan? Miten itse potilaat ja heidän läheisensä suhtautuvat syöpädiagnoosiin? Kuinka suuri vaara uskomushoidot ovat syöpäpotilaille? Roman Schatzin vieraina ovat HYKSin syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson ja Turun yliopiston kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen professori Juhani Knuuti.

Miten Suomessa syleillään fasismia? Entä mistä fasismin sitten tunnistaa?

Miten muslimi irtautuu Islamista ja hänestä tuleekin harras kristitty? Mikä on kirkon rooli ja asema tämän päivän yhteiskunnassamme? Miten kirkko auttaa turvapaikanhakijoita jotka ovat kääntyneet kristityiksi? Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miten maahanmuuttovirasto ottaa selvää, ovatko turvapaikanhakijat oikeasti kääntyneet kristinuskoon? Mitä kysyy maahanmuuttovirasto kristinuskoon kääntyneeltä turvapaikanhakijalta? Miten Suomessa asuvat muslimit suhtautuvat turvapaikhankijoihin, jotka ovat luopuneet uskosta? Studiossa vieraana Mikaelinseurakunnan pastori Jonathan Westergård sekä irakilainen turvapaikanhakija Matti sekä iranilainen Mira, jotka ovat kääntyneet kristityksi Suomessa. Puhelinhaastattelussa Maahanmuuttovirasto sekä Nuoret muslimit ry.n hallituksen jäsen Muttaqi Khan.

Miten Suomessa taataan ikääntyville transvestiiteille yhdenvertainen vanhuus? Saako pappa meikata vanhainkodissa? Millaista on tyttöillä Kainuussa? Vieraina suorassa lähetyksessä olivat trasvestiitti Eveliina/Ensio sekä projektipäällikkö Salla-Maija Hakola Setasta. Homo- ja lesbotutkimuksen pioneeri Kati Mustola tarjoaa meille katsauksen ristiinpukeutumisen ja dragkulttuurin historiasta. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Miten Suomessa elää musiikilla ja miten Suomen tilanne eroaa muun maailman tilanteesta? Millainen suhde musiikkiin syntyy kun sen parissa elää neljännesvuosisadan kiertäen ympäri maailmaa niin suurien kuin pienienkin kokoonpanojen kanssa? Elämästä musiikin parissa on meille kertomassa Janne Haavisto.