Podcasts about ranskaa

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 154. jaksossa vieraanani on kirjailija Tittamari Marttinen, joka saa vaikutteita kirjoihinsa Ranskasta. Miten Tittamarin innostus ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan sai alkunsa? Millaisia kokemuksia kielikurssit Ranskassa ovat olleet? Mitkä ovat Tittamarin lempipaikkoja Pariisissa? Mistä kertoo romaani Ranskalainen romanssi? Mistä Espressomysteerit-sarjan aloittava Myrkkyä mesenaatille -kirja sai sytykkeensä? Miten paljon lapsille ja nuorille työkseen kirjoittava saa heidät lukemaan?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 153. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Kaiju Harinen Turun yliopistosta. Hän on työskentellyt Koneen Säätiön rahoittamassa INTERACT-hankkeessa (Intersectional Reading, Social Justice and Literary Activism). Mitä intersektionaalisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat ja miten ne liittyvät kirjallisuuteen? Miten ranska näkyy hankkeessa? Mitä on vähemmistökirjallisuus? Millaisia ovat feministiset vastakertomukset? Mitä on transformatiivinen pedagogiikka? Millaisia tuloksia on saatu syrjinnänvastaisista lukupiireistä? Miten tällainen syrjinnänvastainen tutkimushanke pyrkii muuttamaan maailmaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 152. jaksossa vieraanani on ranskan vanhempi yliopistonlehtori Maarit Mutta Turun yliopistosta. Hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa KISUVI-hanketta, jossa tutkitaan monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosesseja. Miksi hankkeessa tarkastellaan kirjoitusprosessien sujuvuutta? Mikä on näppäilyntallennusohjelma GGXLog? Miten sanastokeskittyvät liittyvät sujuvaan tekstin tuottamiseen? Miten kirjoitusprosessit eroavat äidinkiellä ja vieraalla kielellä kuten ranskan kielellä? Miten monikielistä kirjoittajatietoisuutta voidaan tukea opetuksessa? Millaisia eroja on opiskelijoiden ja tekoälyn tuottamien tekstien välillä? Millainen on monikielisen kirjoittamisen ja opettamisen tulevaisuus? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 151. jaksossa vieraanani on Jaana-Mirjam Mustavuori, joka on kirjoittanut kirjan Afrikka muutti olohuoneeseeni – Arkea ja juhlaa kahden kulttuurin rajalla (2024, Momentum). Kirja on omaelämäkerrallinen tietokirja, jossa Jaana-Mirjam kertoo arjestaan beniniläisen aviomiehensä kanssa ja pohtii kulttuurien merkitystä. Miten Jaana-Mirjam päätyi ensi kertaa Beniniin? Mitä kaikkia kieliä hänen valtavan kielitaitoinen miehensä Serge osaa? Mikä on ranskan asema Beninissä? Millaisia tavoitteita Jaana-Mirjamilla on ranskan taidon suhteen? Miten yhteisöllisyys näkyy Beninissä? Millaisia väärinymmärryksiä Jaana-Mirjamille on syntynyt Beninissä? Mikä on lopulta kulttuurin merkitys, koska ihmiset kohtaavat eivätkä kulttuurit? Mitä Benin on opettanut Jaana-Mirjamille elämästä?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 150. jaksossa vieraanani on Timo Torikka, joka on suomentanut ranskalaisfilosofi Didier Eribonin teoksen Paluu Reimsiin (2024, Vastapaino). Eribon pohtii homoseksuaalisuuttaan ja suhdettaan työväenkulttuuriin. Miten tätä Edouard Louis'nkin fanittamaa teosta voidaan luonnehtia? Miksi yhteiskuntaluokan käsite hävisi länsimaisesta keskustelusta? Miten Bourdieu'n käsite hajonnut habitus selittää Eribonin luokkahyppyä? Miten Timo päätyi suomentamaan teoksen? Millainen on kielen merkitys luokkahypyssä? Millaisia seurauksia luokkahypyllä voi olla perheeseen? Timo kertoo tulevasta Paluu Reimsiin dramatisoinnista Tampereen Työväen Teatterissa vuonna 2026.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 149. jaksossa vieraanani on näyttelijä Timo Torikka, jolla on pitkä kokemus näyttelijäntyöstä myös Ranskassa. Miten ranskan kieli tuli Timon elämään? Miten hän onnistui saamaan näyttelijäntöitä Ranskasta? Millainen kokemus oli näytellä Maigret-elokuvissa ja kiertää Ranskaa teatterinäyttelijänä? Millaisia eroja on suomalaisessa ja ranskalaisessa teatterissa? Mitä Ranskassa työskentely on opettanut Timolle näyttelemisestä ja elämästä? Mitä vinkkejä hän antaa niille, jotka haaveilevat näyttelijäntöistä Ranskassa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 148. jaksossa puhutaan Ranskan myydyimmästä kirjailijasta Mélissa Da Costasta. Hänen esikoiskirjansa on ilmestynyt suomeksi nimellä Kaikki taivaan sini (2024, Tammi) ja toinen suomennettu romaani on Toivoa versovat päivät (2025, Tammi). Vieraanani on romaanien suomentaja Saana Rusi. Mitä ranskalaiskirjailijasta tiedetään? Millainen oli hänen tiensä omakustannekirjailijasta kansainväliseen menestykseen? Miksi De Costasta tuli niin suosittu? Mistä romaanit kertovat? Ovatko teokset feel good -kirjallisuutta? Millaista kieltä Da Costa kirjoittaa ja millaista niitä on ollut suomentaa? Kenelle Saana suosittelee Da Costan romaaneja? Saana lukee myös otteen Kaikki taivaan sini -romaanista!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 147. jaksossa vieraanani on Ranskassa viihtyvä Anne Dahl, joka on julkaissut esikoisromaaninsa Sinussa asuu tuulet (Momentum, 2024). Miten Tinder ja korona-aika liittyivät siihen, että Ranska tuli Annen elämään? Miten Anne jakaa aikansa Suomen ja Ranskan välillä? Millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miksi Anne halusi kirjoittaa romaanin? Miten hän sai esikoisromaaninsa julkaistua? Mikä on kirjan sanoma? Miten Anne löysi oman äänensä kirjoittaa? Millaisia neuvoja Anne antaa niille, jotka haaveilevat oman kirjansa julkaisemisesta? Anne lukee myös otteen esikoisromaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 146. jaksossa vieraanani on Espoon elokuvajuhlien toiminnanjohtaja ja frankofiili Tytti Rantanen. Miten ranskan kieli tuli Tytin elämään? Millaisia matkamuistoja Tytillä on Pariisista? Mitä ranskankielisiä elokuvia Espoo Cinéssa esitettiin ja mitkä niistä olivat Tytin suosikkeja? Millainen oli Vanessa Filhon elokuva Consentement? Tarvitseeko ranskalainen elokuva nostetta? Millaisia trendejä ranskalaisessa elokuvassa on nähtävissä?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Saksa on yksi Euroopan suurista - niin taloudellisesti kuin poliittisesti - mutta nyt Saksa on ajautunut sisäpoliittiseen kriisiin - ja etsii suuntaa myös Euroopassa. Mitä Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel ajattelee maailmanmenosta nyt? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi. Eu-huippukokouksessa pohditaan EU:n suuntaa, muuttoliikettä ja sotatantereita. Keskustelemassa yliopistolehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta sekä vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Ranskaa kuohuttanut oikeudenkäynti päättyy tällä viikolla. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Kuinka uusi mineraalistrategia ottaa huomioon luontoarvot? Onko strateginen autonomia tärkeämpää kuin luonnonsuojelu? Keskustelemassa teollisuusneuvos Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen Suomen luonnonsuojeluliitto. Haastateltavana myös Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen. Tanskalaisia lehtiä on lukenut Karoliina Kantola. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 145. jaksossa vierainani ovat käännöstieteen apulaisprofessori Simo Määttä ja väitöskirjatutkija Merja Nivala Helsingin yliopistosta. He ovat toimittaneet Tero Halosen kanssa teoksen Helsingin ja isänmaan puolesta J.A. Ehrenströmin kirjeenvaihtoa C.J. Walleenin ja R.H. Rehbinderin kanssa 1814-1826 (2024, Helsinki-Seura). Kirjassa on suomennettu kirjeitä, joita nämä suomalaiset kirjoittivat ranskan kielellä. Miksi 1800-luvun alun suomalaismiehet kirjoittivat toiselleen kirjeitä ranskaksi? Keitä olivat Ehrenström ja hänen kirjeenvaihtokumppaninsa? Miten he olivat oppineet ranskaa? Mistä aiheista kirjeissä kirjoitettiin? Millainen hanke kirjeiden suomentaminen oli? Millaisia käännösperiaatteita kirjeiden suomentamisessa noudatettiin? Millaisia haasteita suomennostyössä oli? Mitä kirjeet opettavat meille 1800-luvun elämästä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 144. jaksossa vieraanani on Sini Kalke, joka on tarkastellut oppikirjoja ranskan maisteritutkielmassaan Helsingin yliopistossa. Sini tutki, miten eri ranskankielisiä kulttuureja esitetään J'aime-oppikirjoissa. Mistä Sini sai kimmokkeen tarkastella aihetta? Miten opetussuunnitelmassa ohjeistetaan eri kulttuureista opettamista? Mitä käsitteet kulttuuri, sterotypia ja toiseus tarkoittavat? Kuinka paljon oppikirjat huomioivat eri ranskankielisiä kulttuureja? Mitkä maat esitettiin posiitivisesti? Entä mitkä maat esitettiin negatiivisesti? Millaisia terveisiä Sini lähettää oppikirjantekijöille?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 143. jaksossa vieraanani on Janne Salo, joka on suomentanut Guillaume Apollinairen (1880–1918) runoteoksen Alcools (2024, Kustannusliike Parkko). Esipuheen on kirjoittanut Tuija Vertainen. Mitä ranskalaisrunoilijan elämästä tiedetään? Mistä runokokoelmassa Alcools on kyse? Miksi teoksen nimi liittyy alkoholiin? Millainen on Apollinairen tyyli? Mitä teemoja hänen runoissaan esiintyy? Millaisia käännösperiaatteita Jannella oli? Mikä oli runojen suomentamisessa haastavinta ja palkitsevinta? Mikä on Jannen lempiruno? Janne lukee myös otteen suomennoksesta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 142. jaksossa puretaan kieltenopiskeluun liittyviä myyttejä yliopistossa! Puhumme yliopistossa tapahtuvassa kielenopiskelusta, joka johtaa kandin- tai maisterintutkintoon. Emme siis käsittele kielitaito-opetusta, jota annetaan esimerkiksi yliopistojen kielikeskuksissa. Murramme seuraavat yliopistolliseen kieltenopiskeluun liittyvät myytit: Myytti 1 : Opiskelijat tulevat kielikouluun. Myytti 2: Jos puhuu kieltä hyvin – tai jos ei osaa vielä puhua – ei kannata pyrkiä kieltä opiskelemaan. Myytti 3: Kaikki opiskelijat ovat vieraan kielen puhujia. Myytti 4: Opiskelussa pyritään natiivimaiseen kielitaitoon. Myytti 5: Kieli ei voi olla tieteenala. Myytti 6: Kieltenopiskelijat opiskelevat tutkinnossaan pelkkää kieltä. Myytti 7: Kieltenopiskelijat valmistuvat joko opettajiksi tai kääntäjiksi. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 141. jaksossa keskustelen suomentaja Kristina Haatajan kanssa ranskalaiskirjailija Emmanuel Carrèren teoksesta Jooga (2024, Sammakko). Miten ranskan kieli tuli Kristinan elämään? Millainen kirjailija on Emmanuel Carrère? Mistä teos Jooga kertoo? Mikä Joogan suomentamisessa oli hankalinta ja mikä parasta? Mikä on Kristinan lempiteos Carrèrelta? Millaisia huolenaiheita Kristinalla on liittyen ranskan kielen asemaan Suomessa? Kristina lukee myös otteen alkuteoksesta ja suomennoksesta!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 140. jaksossa vieraanani on Mira Kotamäki, joka on saanut valmiiksi ranskan kielen maisterintutkielmansa Helsingin yliopistossa. Mira on tarkastellut ranskan kieltä ja monikielisyyttä suomalaisessa työelämässä. Miten Mira sai kipinän ranskan kieleen? Miksi Mira halusi tarkastella monikielisyyttä maisterintutkielmassaan? Mitä monikielisyys tarkoittaa? Keitä olivat Miran tutkimuksen osallistujat? Millainen kielitaito tutkittavilla oli? Millaisia kokemuksia osallistujilla oli monikielisyydestä suomalaisilla työpaikoilla? Mikä on ranskan kielen asema suomalaisessa työelämässä? Mitä suomalaisessa työelämässä voitaisiin oppia Miran tutkielman tuloksista? Mira antaa myös vinkkejä muille tutkielmantekijöille! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 139. jaksossa vieraanani on Marjo Mäenpää, joka on kirjoittanut kirjan Tulivuorikaupunki Kongossa – avustustyötä Afrikan sydämessä (Bazar 2023). Miten Marjo päätyi kolmekymppisenä avustustyöntekijänä työkomennukselle Itä-Kongon kriisialueelle? Millaista oli alkaa käyttää ranskaa työkielenä? Millaista avustustyö oli? Millaisia kulttuurishokkeja Marjo koki? Miksi Marjo halusi kirjoittaa kirjan kokemuksistaan ja millainen prosessi se oli? Vieläkö Marjon veri vetää maailmalle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 138. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Kristina Ranki, joka on historian väitöskirjassaan tutkinut suomalaista frankofiliaa vuosina 1880-1914. Kristinan väitöskirjaan perustuvat kirjat, Les deux amours ja La patrie et la France ovat viime vuonna ilmestyneet ranskaksi käännettynä. Miten ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri ovat tulleet Kristinan elämään? Mitä frankofiili tarkoittaa? Keitä 1800-1900-lukujen vaihteen suomalaiset frankofiilit olivat? Mitä Kristina sai tutkimuksessaan selville? Miten Kristina sai ranskalaisen kustantajan kustantamaan teoksensa? Millainen prosessi oli yhteistyö kääntäjän kanssa? Mitä voisimme oppia menneiden aikojen suomalaisilta frankofiileiltä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 137. jaksossa vieraanani on Matilda Suhonen, joka toimi Pariisin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenen avustajana. Matilda on opiskellut kansainvälistä urheilujohtamista yliopistossa Pariisissa. Miten Matilda onnistui oppimaan ranskaa ilman kouluopintoja ranskalaisella juustotilalla? Mitä on vaatinut, että ranskasta on tullut Matildan toinen kotikieli? Miten Matilda pääsi avustamaan KOK:n jäsentä? Miten Matilda sopeutui työharjoitteluun Salomonilla? Millainen kokemus Pariisin olympialaiset on ollut Matildalle? Millaisia neuvoja Matilda antaa nuorille, jotka ovat sitä mieltä, että englanti riittää? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 136. jaksossa puhutaan 1600-1800-lukujen ranskalaisista Lappi-kuvauksista ja niiden suomennoksista. Vieraanani on aiheesta väitöskirjan tehnyt Merja Torvinen. Mistä Merja sai idean tutkimusaiheeseen? Oliko tutkimukseen helppoa löytää aineistoa? Keitä olivat ranskalaiset, jotka matkustivat tuolloin Lappiin? Miten ranskalaismatkaajat kuvasivat Lappia? Kuka nämä Lappi-kuvaukset on suomentanut? Millaisia käännösstrategioita suomentaja on käyttänyt? Millaisia ovat nykyajan ranskalaiset Lappi-kuvaukset? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 135. jaksossa puhutaan teoksesta Ranska Helsingissä vuodesta 1890, jonka ovat toimittaneet Outi Merisalo ja Sini Sovijärvi. Julkaisun taustalla on Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys. Mistä Outi ja Sini saivat idean tähän kirjaan? Mistä kirja kertoo? Millainen historia Helsingin Ranskalais-suomalaisen yhdistyksellä on? Millainen vaikuttaja kulttuurisuhteissa oli vuonna 1884 Helsinkiin saapunut 25-vuotias ranskalainen opettaja Marie de Verneuil? Millainen historia on romaanisella filologialla? Miten oopperatähti Aino Ackté vaikutti suomalais-ranskalaisiin kulttuurisuhteisiin? Millaisia olivat ranskalaisen elokuvan kultaiset vuodet 1930–60? Miten ranskalaisvaikutukset näkyivät helsinkiläiseliitin ruokakulttuurissa? Millainen historia on Helsingin ranskalais-suomalaisella koululla?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 134.  jaksossa keskustelen ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmen kanssa ranskalais-sveitsiläis-korealaisesta kirjailijasta Elisa Shua Dusapinista ja hänen esikoisromaanistaan Hiver à Sokcho (Sokcho talvella, Siltala, 2023) Kuka on Elisa Shua Dusapin? Mistä hänen esikoisromaaninsa kertoo? Millainen lukukokemus se oli Lindalle? Millaisen vastaanoton romaani on saanut? Suomentaja Anu Partanen palkittiin Maurice de Coppet -palkinnolla, millaisesta palkinnosta on kyse? Kenelle Linda suosittelee romaania?  Linda vieraili myös jaksossa #114 puhumassa ranskalaiskirjailijoista Marguerite Durasista ja Annie Ernaux'sta.   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 133. jaksossa keskustelen Tuija Vertaisen kanssa hänen uudesta teoksestaan Sabotöörin siluetti. Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä (2024, SKS). Mistä Tuija sai idean kirjoittaa teos ranskalaisperäisistä sanoista? Miten lainattujen sanojen alkuperää voi tutkia? Miten ranskasta on tullut lainasanoja suomeen? Millä perusteella Tuija valitsi sanat kirjaan? Mikä on Tuijan lempisana? Mistä buffet-sana on peräisin? Miten kalsarit ja ranskan kieli liittyvät yhteen? Mitä sabotööri ja siluetti tarkoittavat? Mitkä ranskalaisilta kuulostavat ilmaisut eivät olekaan ranskaa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 132. jaksossa puhutaan liikkuvuudesta ja sen poetiikasta afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Vieraanani on akatemiatutkija Anna-Leena Toivanen Itä-Suomen yliopistosta. Millanen on Anna-Leenan suhde ranskan kieleen? Miten hän kiinnostui afrikkalaisesta kirjallisuudesta? Mitä liikkuvuustutkimuus tarkoittaa? Millaisia teoksia Anna-Leena on tarkastellut? Millaista on ollut Anna-Leenan oma liikkuvuus ranskankielisessä Afrikassa? Mitä tarkoitetaan jälkikolonialistisella kirjallisuustutkimuksella? Millaisia tutkimustuloksia Anna-Leena sai, kun hän vertasi ranskan- ja englanninkielistä afrikkalaista kirjallisuutta?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 131. jaksossa keskustelen kääntäjä Mirka Ulannon kanssa Asterixin suomentamisesta. Uusi sarjakuva-albumi Valkoinen iiris ilmestyi 2023 (Story House Egmont). Miten Mirka kiinnostui aikoinaan ranskan kielestä ja miten hänestä tuli ranskan kääntäjä? Miten Mirka pääsi suomentamaan Asterix-albumeja? Millaista on kääntää sarjakuvia verrattuna muihin tekstilajeihin? Millainen haaste on suomentaa latinasta peräisin olevia sitaatteja? Miten löytyivät vastineet Trubadourixin lauluihin? Entä miten päädyttiin hellittelynimityksiin possuseni ja Liinukka? Millä tavoin ranskalainen kustantaja valvoo Asterix-käännöksiä?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 130. jaksossa puhutaan ranskalaisesta ruuasta Prisca Leclercin kanssa, jonka keittokirja Brasserie – Reseptejä Pariisista (Readme.fi) valittiin vuoden 2023 kotimaiseksi keittokirjaksi. Millainen on Priscan suomalais-ranskalainen tausta? Miksi Prisca halusi tehdä keittokirjan ranskalaisesta ruuasta? Mikä on keittokirjan kantava ajatus? Millainen prosessi se oli tehdä? Mitä tarkoittavat bouillon, brasserie ja bistro? Mitä ovat kvenellit ja île flottante? Kenelle Priscan keittokirja sopii?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 129. jaksossa keskustellaan Ranskan myydyimmästä kirjailijasta Guillaume Mussosta. Vieraanani on kirjan Tyttö ja yö (Siltala) suomentaja Anna Nurminen. Kuka on tämä ranskalainen menestyskirjailija? Miten juuri tämä Musson teos valikoitu suomennettavaksi ja miten Anna sai suomennostyön? Mistä tarinassa on kyse? Millaista on Musson kieli? Millainen kokemus oli tämän dekkarin suomentaminen? Kenelle Anna suosittelee kirjaa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 128. jaksossa keskustelen kirjailija Tommi Melenderin kanssa unkarilaissyntyisestä mutta ranskaksi kirjoittaneesta kirjailijasta Ágota Kristófista, jonka kuuluisa trilogia sisältää osat Iso Vihko, Todiste ja Kolmas valhe. Kaksi jälkimmäistä osaa on pitkän odotuksen jälkeen suomennettu. Kuka oli Ágota Kristóf? Mistä  trilogia kertoo? Millainen oli Kristófin kerronnan etiikka? Mihin Kristófin ilmaisuvoima perustuu? Miksi kielellä on keskeinen rooli trilogiassa? Mitä totalitarismi tekee kielelle? Miksi trilogia on edelleen ajankohtainen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 127. jaksossa keskustellaan uudesta tiedekirjastani Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023, SKS), joka on myös avoin sähköinen julkaisu. Haastattelijana toimii suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta. Miten Johannasta tuli ranskan kielen opiskelija ja tutkija? Millaisella tutkimuksella Johannan ura alkoi? Mistä tuli idea suomenkieliseen tiedekirjaan? Miksi suomalaisen ja ranskalaisen kohteliaisuuden vertailu on kiinnostavaa? Millaisia kiinnostavia tutkimustuloksia löytyi, kun Johanna tarkasteli ranskalaisten käsityksiä suomalaisesta kohteliaisuudesta ja suomalaisten käsityksiä ranskalaisesta kohteliaisuudesta? Millainen rooli kohteliaisuudella pitäisi olla kielenopetuksessa? Mihin suuntaan kohteliaisuutemme on muuttumassa? Ketä kirja voi kiinnostaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  126. jaksossa vieraanani on Edouard Louis'n romaanista En finir avec Eddy Bellegeule (suom. Ei enää Eddy) kirjallisuustieteen maisterintutkielmansa tehnyt Mikko Viinamäki. Hän vieraili Lotta Toivasen kanssa keskustelemassa Edouard Louis'n romaaneista jaksossa #62. Miksi Mikko halusi jatkaa Eddy-romaanin tutkimista maisterintutkielmassaan? Mistä romaani kertoo? Miksi Mikko halusi hyödyntää myös kielitieteellistä lähestymistapaa kirjallisuustieteellisessä tutkielmassaan? Millainen on Eddy-romaanin kertoja? Millainen on kielellisen väkivallan vaikutus kertojaan? Miten kieli muuttui, kun päähenkilö pakeni väkivaltaisesta yhteisöstä? Millainen prosessi oli maisterintutkielman kirjoittaminen? Mitä vinkkejä Mikko antaa muille tutkielman kirjoittajille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  125. jaksossa vieraanani on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto, joka on kirjoittanut muistelmansa Hajanainen. Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023). Miten Milja kiinnostui elämäkertojen kirjoittamisesta? Mitkä olivat Miljan ensimmäiset muistot Ranskasta? Mitä vaati se, että Milja jäi ilman vanhempiaan käymään lukiota Ranskassa? Miten hän selvisi vaikeasta avioliitosta Amerikassa? Millaista oli taiteilijaelämä Pariisissa? Millainen elämänmuutos oli asettua eteläranskalaiseen pikkukylään? Miten ideaaliminä saadaan vaiennettua? Pelottiko omien kipeiden asioiden avaaminen muistelmissa? Milja lukee myös otteen kirjastaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  124. jaksossa vieraanani on taiteen akateemikko Hannu Mäkelä, joka on kirjoittanut yli 200 teosta. Keskustellaan hänen teoksestaan Proust on Proust. Matka aikaan, paikkaan ja ihmiseen (2023, Levoton lukija). Millainen merkitys Marcel Proustin teoksella Kadonnutta aikaa etsimässä on ollut Hannun elämässä? Miten Proustista tuli kirjailija, joka kirjoitti klassikkoteoksen? Mihin osiin kirja jakautuu ja mistä siinä on kyse? Millaisia vaikeuksia Proustilla oli löytää kustantaja? Miksi klassikkoteos on kestänyt niin hyvin aikaa? Miten uskaltaa tarttua tähän massiiviseen teossarjaan?   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  123. jaksossa puhutaan kirjallisista väärennöksistä. Vierainani ovat Sanna Nyqvist ja Outi Oja, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia (Gaudeamus, 2018). Teoksen mehukkaimmat palat ilmestyivät äänikirjasarjana (2023). Miten kirjallisia väärennöstyyppejä voi luokitella? Miten voidaan tietää, onko joku plagioinut vai ei? Väheneekö vai lisääntyykö tekijäkeskeisyys tulevaisuudessa? Millainen identiteettivarkaus paljastui Ranskan Goncourt-palkinnon voittaneella kirjailijalla 1970-luvulla? Millainen kirjasota syttyi, kun ruotsalainen esikoiskirjailija oli perustanut yhden romaaninsa luvuista ranskalaisen kirjailijan Georges Perecin novelliin? Mitä tapahtui kun nuori kirjallisuuskriitikko kirjoitti V.A. Koskenniemen  plagioineen runoja ranskalaiselta runoilijalta? Voiko väärennöksistä olla jotakin hyötyä? Millainen on väärennösten tulevaisuus tekoälyn aikakaudella? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  122. jaksossa vieraanani on suomentaja Ville Keynäs, joka on suomentanut ranskalaiskirjailija Georges Perecin romaanin Häviäminen (2023, Teos). Perec kirjoitti romaaninsa ilman ranskan yleisintä vokaalia e:tä, ja Ville suomensi sen ilman suomen yleisintä vokaalia a:ta. Millainen kirjailija Perec oli? Millaisia teemoja romaanissa on? Miten sujui romaanin suomentaminen ilman a-kirjainta? Mitä teos voi antaa suomalaiselle nykylukijalle? Ville lukee myös otteen suomennoksestaan. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Syyrian länsimaissa henkipattona pidetty Al-Assad sai kutsun Kiinaan tapaamaan Xi:tä. Kiina ostaa Syyriasta öljyä, mutta taustalla on myös valtapoliitista halua rakentaa tukijalkoja Lähi-Itään. Mutta seuraava Kiinan ruutitynnyri taitaa edelleen olla Taiwan… Ammatillinen peruskoulutuksen palkkajakauma hämmentää: millä matkailu- ja ravintola-alan tyntekijät – tai media-alan ihmiset tulevat toimeen? Miten alle 2000 euron bruttopalkalla selviää pääkaupunkiseudulla?
 Ranskaa, englantia ja hollantia oppii. Sen sijaan suomi on vaatii suunnilleen vuoden päätoimisen opiskelun.
Suomea vaikeampaa oppia on mandarin- ja kanton-kiina, japani, korea ja arabia – joissa kaikissa on omat kirjasimet. Pitäisikö meidän kaikkien sittenkin opiskella edes englantia? Paras metodi oppia kieliä on edelleen rakkaus eli ns. lakana-linguaphone.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  121. jaksossa vieraani on eläköitynyt Helsingin yliopiston ranskan professori Mervi Helkkula. Mikä oli ranskan kulta-aikaa Helsingin yliopistolla? Millaisia muistoja Mervillä on hänen omilta opiskeluajoiltaan? Miten vuoden 2010 yliopistouudistus muutti yliopistoa? Mitkä ovat Mervin parhaat muistot Helsingin yliopistosta? Miten opiskelijat ovat vuosien saatossa muuttuneet? Millaista tutkimusta Mervi on tehnyt urallaan? Miten vieraiden kielten opiskelu saataisiin nousuun? Mikä on ranskan merkitys Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  120. jaksossa puhutaan ranskalais-marokkolaisesta kirjailijasta Leïla Slimanista. Vieraanani on filosofian tohtori Anne Riippa, joka toimii käännöstieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Kuka on ranskalais-marokkolainen kirjailija Leïla Slimani? Millaisista teemoista hän kirjoittaa? Millainen romaani on Kehtolaulu ja miksi siitä on tullut niin suosittu? Mitä tarkoittaa kerronnallinen empatia ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Mistä Toisten maa -trilogia kertoo? Millaisen vastaanoton Slimanin korona-ajan päiväkirjat saivat?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta. Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä. Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan. Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa. Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään. Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  Kesän erikoisjakso tulee Savonlinnan oopperajuhlilta! Vieraanani on ranskankielisen Romeo ja Julia -oopperan tähti, Marjukka Tepponen. Miten Marjukasta tuli oopperajalaulaja? Millainen merkitys Savonlinnan oopperajuhlilla on Marjukalle? Millainen ooppera on Romeo ja Julia? Millaisia haasteita on ranskaksi laulamisessa? Miten Marjukka opettelee ääntämään erikielisiä oopperatekstejä? Miten voi laulaa kielellä, jota ei osaa lainkaan? Miltä tuntuu kosinta kesken esityksen? Miten oopperalaulajan paineensietokykyä on koeteltu?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.   118. jaksossa vieraanani on Valentina Korpi, joka tarkastellut ranskan kielen kandintutkielmassaan kielivalintoja kongolaistaustaisissa perheissä. Miksi Valentina halusi tutkia Suomessa asuvia kongolaistaustaisia perheitä? Mitä kieliä Suomessa asuvissa kongolaisperheissä osataan? Mitkä seikat olivat vaikuttaneet vanhempien kielivalintoihin? Millaisia yhteyksiä jälkikolonialistiseen kielipolitiikkaan tutkimuksessa havaittiin? Millaista tutkimustietoa tarvittaisiin perheissä tehtävien kielivalintojen tueksi?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  117. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, jonka kanssa keskustelen Eric Vuillardin teoksista Kongo/Köyhien sota ja Kunniallinen vetäytyminen. Millainen kirjailija on Eric Vuillard? Mistä Vuillard saa inspiraationsa teoksiinsa? Millaisen tarinan 1800-luvun lopulle sijoittuva Kongo kertoo? Mikä on 1500-luvun Saksaan sijoittuvan teoksen Köyhien sota sanoma? Millaisia haasteita on Vuillardin teosten suomentamisessa? Onko jo viisi Vuillardin teosta suomentaneelle Lotalle on kehittynyt rutiineja? Lotta lukee myös otteen Une sortie honorable -teoksesta ja sen Kunniallinen vetäytyminen -suomennoksesta! Lotta Toivanen on kertonut Vuillardista myös jaksossa #83 ja Edouard Louisista Mikko Viinamäen kanssa jaksossa #62.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.   116. jaksossa puhutaan suomalaisista ja ranskalaisista koronakylteistä, joita Johanna on itse tutkinut. Haastattelijana toimii filosofian tohtori Tuuli Holttinen. Mistä tuli idea tarkastella koronakylttejä? Miten tutkimuksen aineisto on kerätty? Miten kylteissä ohjeistettiin asiakkaita? Millaisia eroja esiintyi suomen ja ranskan välillä? Mitä yllättävää tuloksissa oli? Miten ajatuksia Johannan tutkimustulokset herättivät pyyntötutkija Tuulissa?  Tuuli on kertonut pyyntöjä käsittelevästä väitöskirjastaan jaksossa 50, sinuttelun ja teitittelyn oppimisesta jaksossa 15 ja haastatellut Johannaa ranskalaisten opettajien puhutteluvalinnoista jaksossa 16.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  115. jaksossa vieraanani on Krista Leipivaara, joka tarkasteli ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) presidentti Emmanuel Macronin korona-ajan puheita. Miten argumentaatio ja retoriikka liittyvät poliittisiin puheisiin? Mitä eetokset ovat ja miksi niitä oli tärkeää tutkia? Mikä eetos oli yleisin ja mikä harvinaisin? Millaisin kielellisin keinoin Macron ilmaisi eetoksiaan? Mitä tulokset kertovat poliittisesta diskurssista? Miten maisterintutkielman saa tehtyä valmiiksi?   Krista oli vieraana myös jaksossa 109, jossa hän kertoi ranskan opiskelusta Helsingin yliopistossa.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  114. jaksossa puhutaan kahdesta suuresta ranskalaiskirjailijasta, Marguerite Durasista ja Annie Ernaux'sta, joka voitti vuonna 2022 kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Vieraanani on ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmi, joka tutkii vapaata suoraa esitystä suomen- ja ranskankielisessä nykykirjallisuudessa. Miten lapsuus Ranskan Indokiinassa vaikutti Durasin teoksiin? Mitkä ovat Durasin tunnetuimmat teokset ja mistä teemoista hän kirjoittaa? Millainen oli Durasin värikäs elämä? Miten sosiologiset teemat näkyvät Ernaux'n tuotannossa? Miksi Ernaux'ta on suomennettu melko myöhään? Miksi Ernaux ansaitsee kirjallisuuden Nobel-palkinnon? Mitä tarkoittaa vapaa suora esitys ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Miksi kannattaa lukea Durasin ja Ernaux'n teoksia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  113. jaksossa vieraanani on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen, joka tarkasteli väitöskirjassaan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puheita. Miten Macronin oli mahdollista nousta tuntemattomuudesta suoraan presidentiksi? Miksi Ranskan presidentillä on paljon enemmän valtaa kuin Suomen presidentillä? Voiko Macronia arvioida oikeisto-vasemmisto akselilla? Miten riskiyhteiskunta ja kolmannen tien politiikka liittyvät Macronin politiikkaan? Keiden ajattelijoiden vaikutus näkyy Macronin puheissa? Mitkä ovat Macronin teemat toisella presidenttikaudella? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  112. jaksossa puhutaan Mohamed Mbougar Sarrin menestysromaanista La plus secrète mémoire des hommes, joka ilmestyi nimellä Miesten syvimmät salaisuudet (Gummerus, 2022) Marja Luoman ja Sampsa Peltosen suomentamana. Romaanissa kuljetaan mystisen kirjailijan T.C. Elimanen jalanjäljissä Senegalissa, Ranskassa ja Argentiinassa, ja se käsittelee maailmanhistorian tapahtumia kuten kolonialismia. Kuka on nuori senegalilainen, Pariisissa asuva ja ranskaksi kirjoittava Mohamed Mbougar Sarr? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet on niin suosittu romaani? Miksi Marja ja Sampsa suomensivat romaanin yhdessä? Millainen kokemus oli romaanin suomentaminen yhteistyössä? Millainen on Sarrin kieli ja tyyli? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet kannattaa lukea? Kuullaan myös ote suomennoksesta Sampsan lukemana!   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  111. jaksossa vieraanani on kirjailija ja toimittaja Anneli Vehkoo, joka asuu Pariisissa. Puhutaan erityisesti Annelin uudesta romaanista Se kesä Pariisissa (2022, Karisto), jonka päähenkilö Sini on viisikymppinen nainen, joka kokee kriisin avioeron myötä ja päättää hetkeksi paeta elämäänsä Pariisiin. Miten Anneli päätyi asumaan Ranskaan? Millaista on asua Pariisissa? Miksi Anneli alkoi kirjoittaa romaaneja? Kenelle Se kesä Pariisissa on suunnattu? Miten Pariisissa asuminen on vaikuttanut Annelin kirjoittamiseen? Miten kirjailija pitää kosketusta yllä suomen kieleen? Anneli lukee myös otteen romaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Presidentti Emmanuel Macronin kaudella Ranska on tehnyt paluuta Euroopan johtavaksi maaksi. Macronin visioissa uudistettiin Ranskaa ja rakennettiin voimakkaampaa EU:ta. Onko keltaliivien ja koronaviruksen järkyttämästä Marconin Ranskasta Euroopan mahtimaaksi? Kykeneekö Macronin Ranska seisomaan Ukrainan ja Euroopan tukena Putinin sodan edessä? Vieraana on Macronin Ranskasta kirjan kirjoittanut MTV3:n pitkäaikainen toimittaja, entinen Pariisin ja Brysselin kirjeenvaihtaja, kirjailija Helena Petäistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ranskan presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon menevät istuva presidentti, keskustaliberaali Emmanuel Macron ja äärioikeistolainen Marine Le Pen. Haastateltavina Ranskaan ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen ja Ranskan pitkäaikainen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö. "Ranskaa ei voi koskaan johtaa henkilö jonka sukunimi on Le Pen", Parkkinen sanoo. Le Penin sukuun liittyy stigma, jota Marine Le Pen on pyrkinyt häivyttämään kaikin keinoin. Petäistö arvioi, että Le Penillä on juuri tämän kasvojen pesun takia mahdollisuudet voittaa vaalit. Macron on pystynyt Ukrainan sodan aikana näyttämään hyvää ulkopoliittista johtajuutta, mutta moni näkee Macronin elitistisenä eikä hän ole pystynyt ratkaisemaan eriarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Ratkaisevaksi voi muodostua miten jakautuu vasemmistolaisen Jean-Luc Melenchon merkittävä äänipotti. Toimittajana on Linda Pelkonen.