Podcasts about syntyy

Vapaamuurarit on maailman tunnetuin "salaseura". Sen juuret ovat luultavasti renessanssin ja valistuksen ajan aatevirtauksissa. Vaikka nykyiset vapaamuurarit ovat sangen avoimia toimissaan, on kuitenkin asioita, joita he eivät halua julkisuuteen - mikä salaseura niin haluaisi? Historiantutkija Samu Nyström on päässyt ensimmäisenä tutkijana perehtymään kaikkeen vapaamurarien toimintaan tutkijan etiikalla. Syntyy rikas historiallinen kuva myös syrjitystä järjestöstä maailmanhistorian kulussa.

Raamattupiirisarja Maan ääriin asti käsittelee Apostolien tekoja ja on kuin seikkailukertomus. Seuraa kanssamme kristillisen kirkon syntyä ja sen uskomatonta leviämistä 35 vuodessa koko Rooman valtakuntaan – vastustuksesta ja vainoista huolimatta. Ihastu Paavaliin, tuohon seurakunnan vainoojaan, josta Jeesuksen kohtaaminen teki innosta palavan pakanain apostolin.

Ensin on annettava aikaa selvitä kaaoksesta. Sen jälkeen alkaa itseensä uudelleen tutustumisen aika. Kuka minä olinkaan? Minne hukutin itseni? Deittailu voi tuntua oudolta, mutta sitä kautta pystyy peilaamaan itseään vastapuoleen, ja oppii paljon itsestään. Kun tekee selväksi itselleen ja deittiseuralle, ettei etsi mitään, vaan rauhoittuu tutkimaan itseään, ei ole enää tarvitseva. Syntyy vapauden energia, joka kiehtoo monia.

Tässä jaksossa minulla oli suuri kunnia saada vieraaksi pitkän linjan arvostettu työhyvinvoinnin edelläkävijä. Jaksossa puidaan mm. onko työelämässä teemoja, joista puhutaan liian vähän? Mikä merkitys hyvälle työssä jaksamiselle on hallinnan tunteella, hyvällä toimintakulttuurilla, itsensä johtamisella ja sillä, että itse työstä tehdään kivaa?  Kun stressikuormaa karttuu, mitä sille kannattaa tehdä, miten siihen tulisi suhtautua ja mistä löytyy virtaa? Millaisista aineksista koostuu onnellinen (työ)elämä, mikä merkitys on positiivisten tunteiden ylläpitämisellä, kielteisistä tunteista ulospääsemisellä, empatialla, epäitsekkyydellä, yhteisöllisyydellä ja läsnäolotaidoilla?  Mitä ajatuksia herättää se, että tilastot kertovat suomalaisten olevan onnellisia mutta joskus sosiaalisesta mediasta saa jokseenkin erilaisen kuvan? Mitä tehdä perfektionismille ja liialliselle kiltteydelle? Näitä ja muita teemojen kysymyksiä kanssani pohtii FT, YTM, dosentti, työhyvinvoinnin johtamisen asiantuntija Marja-Liisa Manka. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Marja-Liisa Manka - Kotisivu: https://docendum.fi/- X: https://x.com/marjaliisamanka - IG: https://www.instagram.com/marjaliisamanka/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/marja-liisa-manka-8a621a6/

Maasto on Suomessa juuri nyt rutikuivaa, ja suuressa osassa maata on voimassa maastopalovaroitus. Eri puolilla Suomea on jo roihunnut metsää ja nurmikkoa, ja syynä on useimmissa tapauksissa ollut ihmisen toiminta. Avotulen teko on kielletty varoitusten ollessa voimassa, vaikka kuinka tekisi mieli nauttia nuotiomakkarat tai napata kertakäyttögrilli metsäretkelle mukaan. Mutta mistä meteorologit tietävät, milloin säätila on sellainen, että maastopalovaroitus on syytä antaa? Anna-Kaisa Brenner kävi ilmatieteenlaitoksella tapaamassa meteorologi Tuomo Bergmania.

Millainen on kirjailija Laura Finskan omin tyyli? Mistä syntyi teoksen Muut esille tulevat asiat runsaus? Vieraana kirjailija Laura Finska.

Tässä jaksossa puhutaan köyhyydestä, vapaudesta ja vaurastumisesta. Vähän myös työttömyydestä ja työllistymisestä. Jakson rakenne on seuraava: ensin tarjoillaan haaste maailmankuvallesi. Sitä seuraa helpotus minäkuvallesi. Voi olla, että ensin toteutettava maailmankuvasi kuormitus osoittautuu luottamuksen luhistajaksi. Kaikki eivät valitettavasti kestä kuunnella todennettavia tosiseikkoja, jos ne riitelevät satujen kanssa. Mutta jos kestät, seuraa jakson jälkimmäisellä puoliskolla hyvitys. Saat jotain, josta on sinulle henkilökohtaista hyötyä, vaikka tunnesyistä taistelisit faktoja vastaan. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Mitä kaikkea suurten musiikkiproduktioiden kulisseissa tapahtuu? Vieraana artistituotannon ammattilainen Maiju Talvisto.

Mestari Eckhart oli sydänkeskiajalla, 1200 -1300 –lukujen vaihteessa, elänyt omaleimainen kristillinen mystikko. Eckhart ei ajatellut, että Jumalaa tulisi etsiä mistään ihmisen ulkopuolelta, vaan kehotti kuulijoitaan kääntämään katseensa sisäänpäin, kohti oman sielunsa syvyyttä. Hänen mystiikan teologiansa avainteemoja oli ajatus siitä, että Kristuksen syntymä ei ollut vain historiallinen tapahtuma, vaan jotain mikä jatkuu yhä edelleen ihmisen sisäisyydessä. Tämä kuitenkin edellytti luopumista sekä itsestä että minuuden maailmaan sitovista asioista, ja “hengellisen neitsyyden” saavuttamista. Tästä näkökulmasta Eckhartille avautui joulun, Kristuksen syntymäjuhlan, mystinen merkitys: se, miten Isä yhä edelleen synnyttää Poikansa ihmisen sielun perustassa. 1300-luvun alkuvuosina Mestari Eckhart piti joulun mystiselle merkitykselle omistetun neljän saarnan sarjan, joka on nyt suomennettu kirjaan “Mestari Eckhartin joulu. Neljä joulusaarnaa” (Studium Catholicum 2023). Vieraina ovat kirjan kirjoittajat, teologian tohtori Pauli Annala ja filosofian maisteri Kai Pihlajamaa. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Perjantaina Mallusjoen seurantalolla Takkariklubilla esiintynyt Samuli Putro oli selvästi vaikuttunut klubista. Heti keikan alkupuolella Putro totesi, että yhtye kiertää klubeja ja keikkapaikkoja, mutta että ne ovat “geneerisiä tähän paikkaan verrattuna.” Noin puolitoistatuntisen keikan päätteeksi Putro kehotti olemaan ylpeä Takkariklubista.  Lataus myös näkyi ja kuului. Esimerkiksi Älä sammu aurinko -kappaleen lopussa Putro oli selvästi itsekin fiiliksissään, kuinka hyvin veto meni. Mikä on mallusjokelaisten salaisuus?  Takinkääntöviikosta tunnettu Mallusjoen Nuorisoseura järjestää seurantalolla kulttuuriklubia vapaaehtoisvoimin. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Anni Kivinen kertoo Radio Voiman haastattelussa, että klubilla työskentelee parikymmentä vapaaehtoista. Kivinen arvelee, että osa klubin taiasta on sijainnissa.  - Kaljaa voi juoda muuallakin, tänne tullaan keikan vuoksi, Kivinen sanoo.  Takkariklubia on järjestetty vuodesta 2022 lähtien. Klubin sivuilla kerrotaan, että tapahtumien hommat hoidellaan talkoovoimin rennolla otteella ja suurella sydämellä.  Radio Voiman haastattelusta voit kuunnella, mitä muuta saunan lisäksi Kivinen arvelee liittyvän klubin ainutlaatuisen tunnelman salaisuudeksi!  Toimittaja: Eeva Ristkari

Tänä vuonna julkaisemme podcastina Radio Patmoksessa äänitetyn raamattupiirisarjan Samuelin kirjoista. Sarjan nimi on Kuninkaita ja kuninkaantekijöitä, ja siinä käsitellään Samuelin, Saulin ja Daavidin vaiherikkaita elämäntarinoita. Sarjassa on 53 osaa. Jos kuuntelet yhden osan, kuntelet varmasti kaikki osat - ja opit paljon uusia asioista Raamatusta.

Itkevä lapsi herättää säälin ja avaa tälle tien faaraon hoviin. 2. Moos. 2:1–10. Lukijana Pekka Laukkarinen. Studiovieraana opiskelija Fiia-Iida Tuomikoski. Podcastin tarjoaa Raamatunlukijain Liitto. raamattustartti.fi

Tämänkertaisen vieraan kanssa pohditaan miltä tuntuu, kun väsyy ja uupuu (työ)elämän paineiden keskellä, miten sieltä pääsee ylös ja mitä oppeja tästä kokemuksesta tarttui matkaan. Käymme läpi mm. tilannetta missä oltiin ennen uupumusta, mitä kaikkea tehtiin, ei tehty ja oltiin. Miten väsymys hiljalleen eteni pisteeseen, jossa oli pakko keventää arkea, työtä ja elämää? Mitkä olivat isoimmat ongelmat ja kompastuskivet? Mikä oli tärkein päätös muuttaa arjen kurssia? Millä konkreettisilla asioilla jaksaminen lähti oikeaan suuntaan? Millä tavoin nykyään osaa olla armollisempi itselleen? Miten asetetaan hyvät rajat työn ja vapaa-ajan välille? Millaisia ohjeita oman kokemuksen pohjalta on antaa muilla jaksamisen kanssa kamppaileville? Näitä ja muita teeman kysymyksiä jaksossa pureskelee vieraana yrittäjä ja valmentaja Evgeni Suokas. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Evgeni Suokas - Verkkosivu: https://www.evgenisuokas.com/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/evgeni-suokas-863224241/ - IG: https://www.instagram.com/evgenisuokas/ - Firstbeat-jakso: https://open.spotify.com/episode/3bfhMhZDMHqxHe7umINvgl?si=53191dfbfecf4f5a - Juu ei -kirja, Saku Tuominen

Kalevan kisojen pääsihteerinä ja Lahden Ahkeran toiminnanjohtajana toimiva Janne Harjula pohti tiistaina Radio Voimalla yleisön olevan ratkaisevassa asemassa kisaviikonlopun onnistumisessa. - Tunnelma syntyy yleisöstä ja se välittyy urheilijoille. Sieltä se välittyy taas takaisin yleisölle. Harjula arvioi viikonlopun kävijämäärän olevan vähintään noin 15 000. - Siinä ovat mukana urheilijat, valmentajat, huoltajat ja kaikki ihmiset. Siihen kyllä pääsemme ja se on ollut meidän minimitavoitteemme. 20 000 olisi Harjulan mukaan jo superonnistuminen. - Toivottavasti olemme mahdollisimman lähellä sitä. Harjula arvioi lauantain kisapäivän vetävän eniten yleisöä Lahden stadionille. - Silloin on pika-aiturit, naisten seiväs, EM-mitalisteja, Topi Raitanen ja se on ykköspäivä, joka näkyy myös lipunmyynnissä. Pääsihteeri nostaa kuitenkin esille myös muiden päivien huikeat kilpailut ja häneen itseensä vaikutuksen tehneen urheilijan. - 23-vuotiaiden EM-kisoissa Juho Alasaari seipäässä pomppasi heti omaksi henkilökohtaiseksi yleisurheilusuosikikseni. Perjantainakin on tiedossa huikeita lajeja, esimerkiksi miesten seiväs. Voittaakohan Juho Suomen mestaruuden, Harjula arvuutteli. Kuuntele koko haastattelu.

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Jonas Rajanto, virtuaalifasilitaattori ja etäkokousmies Grape People -yrityksestä. (www.grapepeople.fi) Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Koronan alussa kaikki halusivat opetella kuumeisesti perustaidot ja tekniikan etäpalavereihin, jotta saatiin kokoukset jotenkin pyörimään. Vasta sen jälkeen päästiin etäkokoustamisen perustaan: psykologisen turvallisuuden ja sitoutumisen pohtimiseen. Turvallisen kokouksen pitämisessä pitää etukäteen miettiä miten edetään systemaattisesti. Onko käsiteltävä kysymys tai aihe oikea tässä tilanteessa ja koskeeko se kaikkia? Kun yhteinen ymmärrys on saavutettu, niin kerätään kaikki erilaiset ratkaisuideat. Näistä valitaan parhaat ja lopuksi sovitaan toimenpiteet jatkoa varten. Kun jokaista on kuultu prosessin aikana riittävästi, niin asiaan voi sitoutua, vaikka lopputulos ei olisi henkilökohtaisesti mieleinen. Luottamusta on vaikeampi rakentaa etänä. Jokainen henkilö etäpalaverissa on omassa todellisuudessaan ja edessä vaihtuu vain nimimerkit palaverista toiseen. Näyttää, tuntuu ja haisee ihan samalta palaverista toiseen. Helposti ihminen lähtee hakemaan vaihtelua jostain muusta kuten puhelimen selailusta tai sähköpostista. Tapaamisen tunnelmaa voi muuttaa haluttuun suuntaan käyttämällä esim. kirjautumismusiikkia. Tulijoille voi kertoa, että aloitamme kohta ja odotellessa voit kuunnella musiikkia hetken ja hengitellä ihan rauhassa. Muita helppoja aloitusmenetelmiä on tehdä sisäänkirjautumisdia, jossa kerrotaan milloin kokous alkaa ja pyydetään muutamaan kysymykseen vastauksia chattiin. Hyviä kysymyksiä ovat mm: mistä liityit tänään kokoukseen, miten päiväsi alkoi (asteikko 1–7), mitä odotuksia sinulla on. Osallistujat joutuvat tulemaan tietoiseksi omasta olostaan ja lukevat muiden vastauksia ja löytävät sieltä yhtymäkohtia ja eroja. Syntyy yhteinen todellisuus, yhteys ja luottamus alkaa kasvaa. Aikaa tähän ei mene kuin 4 minuuttia. Jos etävuorovaikutus ei ole millään tavalla viihteellistä, niin päivien palaveriputket ovat puuduttavia. Viihteellisyyden elementti tekee kokouksesta ainutlaatuisemman ja siitä jää tunne- ja muistijälki. Tietokoneen näyttö myös muistuttaa televisiota ja televisio on kouluttanut meidät odottamaan kiinnostavaa sisältöä, kun me katsomme ruutua. Siinä vaihtuu kuvakulma, on juoni ja draaman kaari. Televisiomaista vaikutusta voi rikkoa sillä, että tekee osallistumisesta vuorovaikutteisempaa tekemällä kyselyjä, jututtamalla chatissa tai laittamalla ihmiset pienryhmiin. Ääniviestejä kannattaisi käyttää enemmän. Niistä välittyy eri asiat kuin sähköpostissa ja ne ovat helpompia järjestää kuin palaverit. Äänen perusteella saa jo kuvan puhujasta ja se auttaa tutustumaan ja luottamaan ihmiseen. Usein se on myös nopeampi tehdä kuin esim. sähköposti. Sähköpostista pitää tarkistaa onko ymmärrettävä ja sopiva kaikille vastaanottajille. Ääniviestissä kuulee jo tauotuksesta ja äänenpainosta esim. epäröinnin, sanojen hakemisen ja tunnetilan. Palavereita pitäisi saada vähennettyä ja ihmisten pitäisi tosi tarkkaan miettiä mihin osallistuu. Älä mene mihin tahansa kokoukseen suin päin. Älä ajattele, että kunhan istun palaverissa, niin aika on hyvin käytettyä. Pitää uskaltaa vaatia palavereiden vetäjiltä tarkennusta kokouksen aiheesta, tarpeellisuudesta ja odotuksista osallistujille. Silloin pystyy itse myös valmistautumaan kokouksiin. Käynnistämällä keskusteluja palavereiden tarkoitukset kirkastuvat. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Markusta kiinnostaa enemmän Hirvien kuin hylkeiden livelähetykset. Minnan TOP3 tv- ja elokuvaromanssit selviävät ja Kimmon auton kilometrit eivät tunnu riittävän rahtialennuksiin. Kuka muistaa elintarviketutkimuksen onnellisuustilastot?

Oletko ihmetellyt, mihin oikeastaan perustuu se, että ulkoilutakissa sade ei pääse sisälle, mutta hikipisarat kuitenkin ulos? Selvitimme millaisia materiaaleja ja kemiaa tekniset vaatteet sisätlävät. Suomessa on ilmaston ansiosta huippuunsa viritettyä teknisten vaatteiden tutkimusta, testausta ja valmistusta, Millaisia kalvoja ja pinnoitteita niihin käytetään? Kuinka vedenpitävyyttä ja hengittävyyttä mitataan? Miten ulkoiluvaatteiden ja ihon välistä rajapintaa tutkitaan? Voiko kehon lämpötasapainoon voi vaikuttaa muutenkin kuin vaatetuksella? Toimittaja: Minna Korhonen Haastateltavat: tuotekehittäjä Heli Sukki ja toimitusjohtaja Johanna Rämö / Foxa Oy erikoistutkija Kirsi Jussila ja johtava tutkija Sirkka Rissanen / Oulun Työterveyslaitos

Tässä jaksossa saadaan ruksittua yli yksi kuulijatoiveista kun vieraaksi saapui pitkän linjan valmennusammattilainen. Pohdimme mm. mikä saa lähtemään hyvinvointialan ammattilaiseksi, mitä mahtavia mahdollisuuksia ura tarjoaa ja mitä kolikon kääntöpuolia on hyvä ottaa huomioon? Mikä on vieraan oman hyvinvoinnin ja suorituskyvyn filosofia ja ajattelumallit ja mitä kaikkea tulee tehtyä, jotta pysyy hyvässä kunnossa? Entä valmentaessa: mitä sudenkuoppia ihmisten on hyvä välttää ja mihin kivijalkoihin kannattaa keskittyä? Mitä tehdä, jotta pelkät hyvät aikomukset saadaan muunnettua myös käytännön tekemiseksi? Mitä tehdä kun liikkeelle lähtö tuntuu vaikealta tai hyvä treenitsemppi pysyy yllä vain 2-3 viikkoa kerrallaan? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii fysioterapeutti, personal trainer ja valmentaja Jessica Reiman. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Jessica Reiman - Kotisivu: https://jessicareiman.com/ - IG: https://www.instagram.com/jessicareiman/

Timo Leino, Markku Pohjola ja Harri Saukkomaa pohtivat omistajan tahtoa sen eri muodoissaan Suomessa. Heidän kirjansa Omistajan tahto Kuinka se Syntyy? Kuinka se käytetään on nyt julkaistu Alma Median toimesta. 00:00 Intro 00:30 Esittelyt: Omistajan Tahto -kirjan kirjoittajat Timo Leino, Markku Pohjola, Harri Saukkomaa 02:00 Eeva Ahdekivi Solidium-Delimium, Suomi on pääomaköyhä maa 03:49 Omistajuuden muotoja: pääomasijoittaminen, perheyhtiöt, valtio, osuuskunnat. Miksi Pääomasijoittajat ovat melko suoraviivaisia omistajia? Yksityisten ihmisten omistaminen 04:45 ammattiyhdistysliike omistajana “työnantajat eivät neuvottele persauksisten kanssa“, järjestöjen omistaminen 05:50 Nalle Wahlroosin tylsät (?) hallitusnimitykset, Elliot Management, Sampo ja Antti Mäkinen 08:00 Omistajan ääni, hallituksen puheenjohtaja, toimiva johto ja muut sidosryhmät 10:08 Onko ESG turhaa lässytystä? 12:00 Jorma Elorannan ja muiden vahvojen hallituksen puheenjohtaja/toimitusjohtajien näkemyksiä OHJ-komentoketjusta 13:20 Valtion omistajaohjaus – Fortum/Uniper, VR, Posti 16:00 Pettymykset omistajan, hallituksen ja toimivan johdon välillä 18:30 Perhyrityset omistajina: Fredmanit, Paasikivet, merkittävän vähemmistösijoituksen voima strategian muodostamisessa 28:00 Elon Musk 32:00 Stakeholderit ja eläkeyhtiöiden tavoitteet 35:10 Valtaustilanteet kuten Rovio-Playtika, Caverion-Triton-Bain 42:00 Pohjoismainen valtiollinen omistusohjaus 43:00 WEF: Et omista mitään ja olet onnellisempi kuin koskaan, omistamattomuuden typeryyden filosofiat 46:00 Miten omistamisen tahdon tiedottaminen on muuttunut? 48:00 Outro #neuvottelijat #neuvottelija #omistaminen #varallisuus #sijoittajat #omistajuus Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Homo sapiens on outo laji, kun meillä on aivoissa valmiina reseptorit ja systeemit huumeille ja muille riippuvuuksille. Mitä riippuvuus, addiktio, tekee aivoissa ja aivoille ja kuinka siitä selvitään vai selvitäänkö? Miksi joku addiktoituu helpommin kuin toinen? Sokeririippuvuus on puuta heinää, mutta sometukseen ja peleihin voi todella jäädä koukkuun. Kemiallinen riippuvuus viinasta ja huumeista on helpompi ymmärtää, mutta miten peliriippuvuus tai himo-sometus tai muut toiminnalliset riippuvuudet voidaan selittää? Entä miten alttius addiktioihin on voinut säilyä evoluutiossa tuhansia vuosia, vaikka se heikentää yksilön elinkelpoisuutta ja jälkeläisten huoltoa. Tiedeykkösessä addiktioiden kimpussa ovat lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki A-klinikalta ja neurobiologi, dosentti Petri Hyytiä Helsingin yliopistolta. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.

Tässä podcast-episodissa syvennytään integraatioiden maailmaan ja kovaan vauhtiin päässeen Frendsin kasvutarinaan kun Loyalisticin Antti Pietilä saa vieraaksi Antti Toivasen Frendsiltä. IT:tä ei enää yritetä rakentaa monoliittien varaan, vaan moderni IT muodostuu kasvavasta joukosta yritys-, yksikkö- ja osastotason järjestelmiä, sovelluksia sekä pilvipalveluita, ja löytyypä monelta soppaan vielä viime vuosituhannelta periytyneitä “höyrykoneita”, joiden yli prosessit rakennetaan integraatioiden avulla. Integraatioiden rakentamisen täytyy olla helppoa, mutta monipuolista, ja niiden valvonnan ja ylläpidon tehokasta. Ketteryys ja luotettavuus ovat valttia myös integraatioiden maailmassa. Integraatioiden toteutuksessa käytetään usein integraatioalustaa, kuten suomalaisen Frendsin enterprise integration Platform-as-a-Service (eiPaaS) ratkaisua. FRont-End Dialup Systemiksi alunperin kutsutusta järjestelmä on tänään jäljellä vain nimeksi otettu Frends-lyhenne. Itse järjestelmä on moneen kertaan nahkansa matkalla luonut. Pitkä matka on soittomodeemeista enterprise iPaaSiin tehty. Näyttää, että Frends on lopulta osunut kultasuoneen, sillä kasvu on nyt lätkämailan lapaakin jyrkempää. Menestys ei kuitenkaan ole tullut nopeasti, sillä alkava vuosi on samalla Frendsin 30:nes. Pitkä on myös ollut podcast-vieraan, Antti Toivasen, Frends-ura, sillä se alkaa 25 vuotta sitten freelance-koodaajana, ja on siitä jatkunut liki kaikkien toimintojen yli miehen mielestä tärkeimpään, eli markkinointiin. Nykyisin Chief Storyteller-tittelillä häärivä Antti vetää Frendsin markkinointia, mutta tuntee tuotteen, firman ja integraatiomaailman kuin omat taskunsa. Tarjolla onkin harvinaisen syvää ja monipuolista näkemystä. Tarkkakorvainen löytää episodista myös muutaman menestyksen salaisuuden. Kuuntele episodi, niin tiedät missä integraatioiden maailmassa mennään, miten ne ovat kilpailuetu ja tutustut samalla Frendsiin, josta tulet varmasti kuulemaan vielä paljon lisää. Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/moderni-it-syntyy-integraatioalustan-avulla-vieraana-antti-toivanen-frends Seuraa: Antti Toivanen https://www.linkedin.com/in/anttitoivanen/ Friends eiPaaS https://frends.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön. Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi.

Mitä syntyy kun kirkkoherra rupeaa miettimään kuolemaa ja Suomen kovia kokenutta kanssa? Syntyy kirja nimeltä Kauhea kuolema ja karmivat kohtalot Suomen historiassa. Dokumentit raakalaismaisista veriteoista, kansan keskuudessa levinneet legendat ja synkeät sotadokumentit sekä arkeologiset löydöt johdattelevat synkkien suomalaiskohtaloiden jäljille. Haastateltavana on tietokirjailija ja Limingan kirkkoherra Pekka Tuomikoski. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Rentous ei ole huippusuoritusten este, vaan edellytys. Tehokkain, laadukkain ja kestävin työnteko syntyy rentoudesta käsin.

Resilienssi on ollut kuluneina vuosina monen lehtiartikkelin aiheena. Tässä jaksossa pureudumme sen anatomiaan aihetta tutkineen asiantuntijan kanssa. Pohdimme mm. mitä resilienssi ihan tarkalleen ottaen on? Onko se periytyvä ominaisuus ja voiko sitä vahvistaa oikeita asioita tekemällä? Vahvistuuko resilienssi elämän myrskyissä pakon edessä vai onko parempi tehdä hallittuja ja vapaaehtoisia täsmäiskuja epämukavuusalueelle? Miksi omien rajojen tunteminen on tärkeää resilienssin kannalta? Miten reflektointi ja resilienssi kulkevat käsi kädessä? Mitä tarkoittaa lause "resilienssi harvoin syntyy nirvanasta"? Voiko resilienssiä järkeillä paremmaksi vai vaatiiko se aina fyysistä tekemistä? Voiko elintavoilla (ravinto, liikunta, palautuminen) vaikuttaa resilienssikykyyn? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohdimme resilienssitutkija Laura Vallin kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Laura Valli - IG: https://www.instagram.com/resilienssikoulu/ Essentialismi-kirja: https://gregmckeown.com/books/essentialism/ Huberman Lab -podcast: https://open.spotify.com/show/79CkJF3UJTHFV8Dse3Oy0P?si=b739201ae4f441a2 Maaret Kallio -jakso (Toivo): https://open.spotify.com/episode/6dL1hKvoZJRTIciFnvcenE?si=6756c11285934c9f Ulrika Björkstam -jakso: https://open.spotify.com/episode/0TSDpGqlgaRfywCttV2qBj?si=520d4852e0cb428c Toimijuus, luottopakki: https://www.instagram.com/p/CerMEAANZNP/ Palaudu ja vahvistu -kirjat: https://www.tammi.fi/kirja/kaisa-jaakkola/palaudu-ja-vahvistu/9789520401641

Sosiaalinen media on viime vuosina ottanut jykevän paikan yhteiskunnallisessa keskustelussa, mediakentällä ja politiikassa. Mitä tapahtuu, kun koko maailman ihmisten eri maailmankuvat avautuvat toisilleen, tiedon ja päätöksenteon virta nopeutuu, ja poliitikoilla pyörii jatkuvasti päässään some-kela? Syntyy öyhökratia. Tästä ilmiöstä Minea Koskinen, Johannes Koponen ja Jussi Pullinen ovat kirjoittaneet kirjan. Mikä se on, ja miten se toimii? Miten se vaikuttaa moderniin vallankäyttöön? Miten Marinin kohua voi tulkita öyhökratian kautta? Onko se tehnyt meistä entistä polarisoituneempia? Ja miten meidän tulisi käsitellä yhteentörmääviä maailmankatsomuksia? Tervetuloa kuuntelemaan. Isakin "off-topic" kirjat: Kim Stanley Robinson - Ministry for the Future Robin Hanson - The Age of Em --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Itkevä lapsi herättää säälin ja avaa tälle tien faaraon hoviin. 2. Moos. 2:1–10. Podcastin tarjoaa Raamatunlukijain Liitto. Lukijana Pekka Laukkarinen. raamattustartti.fi

Monimuotoisuuskeskustelu (diversity, equity, inclusion, DEI) pyörii paljon rekrytoinnin ympärillä ja mietitään, pitääkö diversiteettiä hankkia vain diversiteetin vuoksi. Mutta mitä jos koko aihetta lähestyisi enemmän mukaan ottamisen näkökulmasta? Onko työpaikkamme sellainen, että eri taustoista olevat osaajat haluaisivat tänne töihin? Millaista täällä olisi olla töissä ihmisellä, joka poikkeaa enemmistöistä tavalla tai toisella? Aiheesta keskustelevat jaksossa Riimu Solutionsin toimitusjohtaja Ville Saarinen sekä DEI-asiantuntija Sara Salmani.Tutustu aiheeseen lisääHarvard Implicit Association TestYhdenvertaisuussanastoSetan sateenkaarisanastoTHL:n tasa-arvosanastoFindix: Report on the Diversity of Finnish Companies 2020Atomico: The State of European Tech 2020Peakon Employee Expectation Report 2021Caroline Criado Perez: Invisible WomenDaniel Kahneman: Thinking, Fast and SlowJennifer L. Eberhardt: Biased: Uncovering the Hidden Prejudice That Shapes What We See, Think, and DoJune Sarpong: DiversifyPatty McCord: Powerful: Building a Culture of Freedom and ResponsibilityPamela Fuller, Mark Murphy, Anne Chow: The Leader's Guide to Unconscious Bias: How To Reframe Bias, Cultivate Connection, and Create High-Performing TeamsIbram X. Kendi: How to Be an AntiracistErin Meyer: The Culture MapDolly Chugh: The Person You Mean to Be: How Good People Fight BiasCatherine Sanderson: The Bystander Effect: The Psychology of Courage and Inaction

Niitä on erivärisiä ja kokoisia. Toiset linnut munivat niitä enemmän ja toiset vähemmän. Eräs tunnettu biologi on kirjoittanut, että lintujen munat ovat yksi evoluution suurista ihmeistä, dinosauruksilta peritty taito ja ominaisuus. Mutta miten muna saa alkunsa ja miten se kehittyy ja putkahtaa sitten pesään. Näistä asioista meille kertoo eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola. Retkikaverina Espoon Suomenojalla on Juha Laaksonen.

''Katsokaa omaan sydämeen, siellä ei oo aina helppoja asioita, mutta siellä on kauniita ja totuudellisia asioita.'' Tässä jaksossa puhutaan haavoittuvuudesta, omannäköisestä elämästä ja yksityisen minän rajoista. Yle Perjantain juontaja Sean Ricks muutti Yhdysvalloista Tampereelle isänsä menehtyessä syöpään ja jaksossa hän kertoo, miten tämä vaikutti myöhemmin isättömyydestä johtuvan haavan käsittelyyn. Miksi erilaisten ihmisten ja ilmiöiden ymmärtäminen on tärkeää oman kasvun kannalta? Missä tilanteissa haavoittuvaisena olemista on hyvä harkita? Mistä asioista Sean unelmoi? Hersyvän ja samalla syviin vesiin sukeltavan keskustelun aikana Sean myös paljastaa, millaiset haastattelutilanteet hänellä on jäänyt erityisesti mieleen Yle Perjantain kuvauksista. Palautetta jaksosta voit lähettää Rohkaisuryypyn mimmeille suoraan @rohkaisuryyppypodi Instagramissa, kiitos kun kuuntelit!

Voisiko seuraava eteläkorealaisen Squid Gamen kaltainen maailmanmenestyssarja tulla Suomesta? Ainakin suomalaiset sarjat löytävät nykyään tiensä muun muassa Netflixin ja HBO Maxin suoratoistopalveluihin, niillä on faneja ympäri maailmaa ja tuotantoihin saadaan koko ajan lisää rahaa, minkä ansiosta asioita sarjoja voidaan tehdä entistä laadukkaammin.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Laura Kukkonen.Tämä podcast julkaistiin 10.2.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Vaiherikas vuosi 2021 on hyvä päättää pohdiskeluun hyvän elämän anatomiasta. Minulla oli suuri kunnia saada vieraaksi henkilö, jonka ajattelua, kirjoittamista ja tapaa kohdata ihmisiä arvostan suuresti. Jaksossa kävimme läpi mm. miten löytää optimistinen elämänasenne ja mitä ajatella kun maailma kaikkine ikävine tulevaisuudenkuvineen heittää ympärillä volttia? Olemmeko me ihmiset oman onnemme seppiä vai tarvitaanko mukaan myös muita ihmisiä ja ympäröivää yhteiskuntaa? Mitä ajatuksia jakson vieraalla herää siitä, että onko meitä homo sapiens -nisäkkäitä tarkoitettu elämään modernin maailman hektisessä melskeessä? Olemmeko me ihmiset jakautuneet yhä syvemmälle omiin poteroihimme ja voimmeko löytää yhteisen sävelen paremman maailman rakentamiseen? Mitä yli 12 000 kohtaamista yöllisessä radio-ohjelmassa suomalaisen kanssa opetti? Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä kanssani pohtimassa monessa mukana ollut The One and Only Pekka Sauri. Linkit: Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Pekka Sauri - Twitter: https://twitter.com/pekkasauri - Kotisivu: https://www.pekkasauri.fi/

Turkinkielisen satelliittikanava Al Hayatin kautta on perustettu Turkissa ensimmäinen arabiankielinen seurakunta. Avainmedia lähetysjärjestön arabiosaston johtaja

Kapitalistisessa talousjärjestelmässä eriarvoisuus on osa koneen toimintaa. Moderni maailma on saanut aikaan ilmastokriisin ja lajikadon. Serbialais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja eriarvoisuustutkija Branko Milanović väittää, että rahakone tuottaa jatkuvasti uutta yläluokkaa ja alati rikastuvia rikkaita. Forbesin mukaan maailmaan syntyy uusi miljardööri joka 17 tunti. Äärimmäinen köyhyys on lisääntymässä ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki, Henri, kertoo, että hän joutui opiskeluaikana ottamaan pikavippejä saadakseen ruokaa ja vuokran maksetuksi. Henri sanoo, että raha pitää hänet kiinni yhteiskunnassa, Professori Arto O. Salosen mukaan inhimillisten perustarpeiden tyydyttäminen pitää tuoda jokaisen ihmisen ulottuville maailmassa. Jokaisella on oikeus olla arvokkaasti olemassa. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja Raunio. Tuottaja: Pertti Ylikojola.

101 Aarretta Raamatusta -Lasten Raamatusta osa 62

Tämän viikon aiheena on onnellisuus, ja tässä GRL GANG -jaksossa Rosanna pohtii onnellisuutta omalta kannaltaan. Mitkä asiat tekevät Rosannan onnelliseksi?

Kerron tässä jaksossa omasta työstäni eli siitä, kuinka kirjoitan yleiskielisen kirjan selkokirjaksi. Vertaile alkuperästä tekstiä ja selkomukautusta: https://docs.google.com/document/d/1jn9UOl0xv4J3TaX2jTOWOg-fdpqCNw6M22rcvu6yTqE/edit?usp=sharing Voit tutustua kaikkiin selkokirjoihini täällä: www.hannamannikkolahti.com Haluatko ostaa selkokirjojani? Saat koodilla SELKOKESA 40% alennusta Avaimen selkokirjoista. Koodi on voimassa elokuun loppuun asti. https://avain.net/tuoteryhma/helppolukuiset_kirjat/1958074

Suuri osa toimeentulotuesta kuluu asumisen kustantamiseen. Miten asumista oikeastaan pitäisi tukea? Entä minkälaisen yhteistyön avulla toimeentulotuen hakijat saisivat myös tarvitsemansa palvelut? Keskustelijoina ovat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Essi Eerola, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto ja Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula. Keskustelua johdattelee Aalto-yliopiston taloustieteen professori ja Helsinki GSE:n Tilannehuoneen vetäjä Otto Toivanen.

Raamattupiiri 1. Mooseksen kirjaan. 48 opiskelukertaa. Mukana Radio Patmoksessa Mailis Janatuinen, Helvi Jääskeläinen ja tiimi.

Tässä jaksossa toteutetaan jälleen kuulijatoiveita ja vieraana on useampaan kertaan toivottu vieras. Mistä syntyy hyvä elämä arjessa ja työssä, miten uskaltaa loikata kohti uutta ja epävarmaa epäonnistumisen pelon kolkuttaessa takaraivossa? Mitä hyötyä on valmentajan hankkimisesta, hyvistä tavoitteista ja miten mukautua vallitseviin olosuhteisiin niiden alati muuttuessa? Näitä ja muita päivän teemoja kanssani jaksossa pohtii suuri urheilufani, business coach ja luennoitsija Aleksi Litovaara. Linkit: https://www.aleksilitovaara.com

Väkevä elämä -podcastissa on usein pohdittu mistä syntyy terveys, hyvinvointi ja hyvä arjen vireystila. Mutta entä jos tavoitteena onkin huippusuoritus kilpailussa tai omassa liikuntaharrastuksessa, mitä silloin tulisi tehdä ja ottaa huomioon? Tai onko huippusuoritukseen yltäminen ylipäätään syntymälahjana saatu harvojen ja valittujen etuoikeus vai voiko meistä jokainen päästä siihen harjoittelemalla? Entä riippuuko huippusuoritus kehon vai mielen kyvyistä? Voiko apua saada valmistautumisrituaaleista, olosuhteista tai mielenhallinnasta? Näitä ja muita huippusuorituksen kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii urheilijoiden mentaalivalmentaja Panu Kuhlberg. Linkit: - https://huippusuoritus.fi - https://goodhabitsbadhabits.com/thebook/

Episodi 12.  Tämä audiosarja perustuu Jorma Pihkalan teokseen Valo voittaa pimeyden. Sarja kuljettaa läpi Apostolien tekojen ja kuvaa, miten Jumala toimii hämmästyttävällä tavalla, niin että evankeliumi leviää kaikkialle Rooman valtakuntaan monenlaisesta vastustuksesta huolimatta. Sama Pyhän Hengen voima vaikuttaa myös tänään ja siksi kirja on ajankohtainen tämän päivän seurakunnille. 

Itsevarma ihminen viihtyy omissa nahoissaan, mutta välittää myös muista. Tämän päivän työelämässä tarvitaan monessa tehtävässä itsevarmuutta esiintymiseen, myymiseen tai omien taitojen esille tuomiseen. Uskallusta kertoa omia ideoita, perustella mielipiteitä ja kommentoida muiden ajatuksia. Tässä jaksossa etsitään tapoja, joilla rakentaa omaa itsevarmuutta ja tarkastella omaa polkua. Vieraina ovat Sara Parikka, joka on 29-vuotias kolmen pienen tytön äiti ja yrittäjä. Pitkän Salatut elämät -uran jälkeen hän on siirtynyt siirtynyt työskentelemään laajemmin media-alan moniosaajana. Nyt Sara on julkaissut kirjan Itse tehty - opas omannäköiseen työelämään. Toisen näkökulman tuo näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja psykoterapeutti Kari Ketonen. - "Itsevarmuus ja tie pois ahdistuksesta löytyy sisäisen läsnäolon tilasta", hän toteaa. Millä keinoin hän itse on pyrkinyt pois esiintymisjännityksen ja ahdistuksen kehästä?

AamuQAQAssa puhutaan tällä kertaa digitaalisesta palvelumuotoilusta ja siitä, miten niin työntekijä- kuin asiakaskokemuksesta saataisiin itkettävän hyvä. Vieraana hurmaava markkinointiguru, Kuulun operatiivinen johtaja Mari Kellokumpu. Sinäkin luulet todennäköisesti tekeväsi päätöksiä järkipohjalta, mutta loppupeleissä ne ovat tunteet, jotka ohjaavat. Siksi luottamuksen rakentaminen on ensisijaisen tärkeää. Se syntyy, kun osoitetaan, että ymmärretään aidosti, mikä on asiakkaan pohjimmainen ongelma ja saadaan asiakas vakuuttuneeksi siitä, että ongelma pystytään ratkaisemaan. Äärimmäisen tärkeää on myös konfliktitilanteiden hoito niin, että kaikille osapuolille jää tilanteesta hyvä maku suuhun. Parhaassa tapauksessa luottamusta saadaan syvennettyä reklamaatiotilanteen hyvällä hoidolla. Vuorovaikutuksessa on onnistuttu silloin, kun keskustelun päättyessä ollaan paremmalla mielellä kuin aloittaessa. Mari antaa myös timanttisen vinkin mini-workshopista, jonka avulla asiakaskokemusta on helppoa lähteä parantamaan: 1. Listaa ylös asiakkaiden useimmin kysymät kysymykset - saat tietoon ostamisen esteet 2. Kysy viisi kertaa MIKSI - löydät juurisyyn 3. Päätä, miten tuo juurisyy poistetaan. Mukana jaksossa myös Perffiparoneiden Uutispaneeli, jossa aiheena testiautomaatio ja sen tuomien hyötyjen aikataulu. Jos automaatiota on rakennettu vuosia, eikä se ole löytänyt yhtään bugia, onko se ollut hyvä automaatio? Ihan mahtavaa settiä siis jälleen kerran, tätä et halua jättää kuulematta!

Kulttuurikeskustelu vaatii syntyäkseen tiettyjä olosuhteita ja tietyt elementit. Pitää esimerkiksi olla Paula Vesala sekä hänen sanansa “heiluttaisin kirvestä Marinin ja Kiurun suuntaan”, niin johan lähtee! Nyt selvitämme millainen on suomalaisen kulttuurin keskustelun anatomia. Kulttuurikeskustelu on keskustelu, jonka aihe tai keskustelijat kuuluvat kulttuurin ja taiteen kentälle. Miten Suomessa syntyy laajempi ja vaikuttava kulttuurikeskustelu, ketkä sitä käyvät ja missä? Suomalaisen kulttuurikeskustelun anatomiaa selvittävät professori, mediatutkija Anu Koivunen sekä kulttuuritoimittajat Jussi Ahlroth Helsingin Sanomista sekä Tuomas Karemo YLEstä. Jakke Holvas juontaa.

Leif Nummela avaa Raamatun punaista lankaa yhdeksänosaisessa podcastissa.  Osa 4.  Sarja löytyy myös videoina Janoinenlammas.fi:stä.

Joskus elämässä on tehtävä isoja muutoksia, jotta elämään syttyy jälleen sisäinen ilo. Sannan ilo ei ole syntynyt hetkessä, vaan kaikki on lähtenyt liikkeelle suuresta muutoksesta, joka on ollut pakollinen.

101 Aarretta Raamatusta osa 12

Huippusuoritukset eivät synny silloin, kun aivot ovat aktiivisimmillaan, vaan kun olemme rauhallisilla alfa- ja theta-aivoaalloilla.Tämä on minipodi blogiartikkelista, jonka löydät kuvien ja lähteiden kera osoitteesta www.flow-akatemia.fi

Harva asia on askarruttanut ihmiskuntaa yhtä paljon kun onnellisuus. Miksipä ei, kuka meistä nyt ei haluaisi olla ympäri vuoden onnellinen ja nautiskella elämän suurista ja pienistä iloista. Mutta mistä onnellisuus syntyy ja mitkä asiat ovat sille myrkkyä? Onko meillä olemassa jotain tiettyä objektiivisen todellista "oikeaa" onnellisuutta vai onko kyseessä aina kokijan subjektiivinen tuntemus? Voiko onnea kokea jos elää niukkuudessa vai pystyykö arjen pienistä asioista nauttimaan vasta yltäkylläisyyden vallitessa? Näitä ja muita onnellisuus teeman ympärillä askarruttavia kysymyksiä sain vieraakseni lähetykseen pohtimaan onnellisuustutkija Ilona Suojasen. Kirja: Stumbling on Happiness, Daniel Gilbert

Tässä Havaintoja parisuhteessa -podcastin jaksossa Sami Minkkinen saa vieraakseen Kun sanat riittävät -runosivustoa pitävän Hanna Katajarinteen. Jaksossa Sami …

Ihminen kukoistaa muiden ihmisten kanssa. Meistä tulee onnellisia, kun olemme yhteydessä muihin ihmisiin. Siksi kyky kokea myötätuntoa on tärkeää. Nykyiseen, hyvin itsekeskeiseen ja digitaaliseksi muodostuneeseen maailmaan, tarvitaan enemmän myötätunnon taitoja.

Kerron, kuinka selkomukautus syntyy. Unohdan myös paljon asioita. :) Voit katsoa lisäksi diaesityksen selkokirjoista: www.bit.ly/selko-lukumiitti Kaikki selkomukautukseni ovat täällä: www.hannamannikkolahti.com

Golf on laji, joka haastaa pelaajaa aina - et ole koskaan valmis, se tekee hyvää pääkopalle ja sen parissa ulkoilee huomaamattaan, vetävät golfaajat yhteen harrastustaan. Huoltamolla perehdytään nyt golfin saloihin. Golfvalmentajat Jenni Kuosa ja Ilkka Helavirta antavat vinkkejä lajin aloittamiseen ja oman pelin kehittämiseen. Mikä vetää viheriölle? Mistä osatekijöistä hyvä peli koostuu?

Usein ajattelemme virheellisesti, että vihaan tulisi vastata vihaisuudella. Sanna nostaa esiin Dalai Laman opetuksia, joissa vihaan vastataan rakkaudella, myötätunnolla ja suvaitsevaisuudella. Kun vastapuoli kohtaa rakkautta, hänestä tulee aseeton.

BoMentiksen Marjut Alatalo puhuu palautekulttuurista. Mistä palautekulttuuri syntyy? Mitä sinä voit itse tehdä saadaksesi palautetta itsellesi tärkeistä asioista? 

Tämän juttusarjan haastatteluja tehtäessä ei ollut minkäänlaista tietoa siitä, että maailma on sarjan julkaisemisen aikaan pantu säppiin vaarallisen tartuntataudin vuoksi. Koronakriisin keskellä ekologinen jälleenrakennus tuntuu asialta, joka voisi odottaa.Kun pöly laskeutuu, voi asiaa tarkastella myös laajemmin. Korona on paljastanut, miten haavoittuvaisia maailmanlaajuisiin riippuvuuksiin sidotut yhteiskunnat ovat. Samalla se on pakottanut katsomaan lähelle, pieniin, arkisiin ja usein huomaamattomiin asioihin. Läheiset ja kodin ympäristö tulevat lähemmäksi, hyvässä ja pahassa. Lähelläkin on kauneutta, ja yhteisössä voimaa – jopa etäyhteyksin. Toisaalta paikalleen juuttuminen ja tulevan pelko ahdistavat. Korona on myös näyttänyt, että ihmiskunta kykenee ratkomaan suuria ongelmia nopeasti. Sekä politiikassa että makrotaloudessa voidaan tehdä tarvittaessa hyvin suuria päätöksiä. Koronakriisin jälkeen koittaa jälleenrakennuksen hetki. Koulut avautuvat ja yrityksiä nousee jaloilleen. Syntyy myös paljon uutta. Tämä kaikki voi olla ekologista tai vähemmän ekologista, riippuen rakentajien tahdosta.Kriisin jälkeen tulee myös tapahtumien henkisen työstämisen aika. Mitä enemmän kriisin aikana tuhoutuu, sitä enemmän tarvitaan henkistä jälleenrakennusta. Hyvin usein historiassa tämä puoli jälleenrakennuksestaon jäänyt kaikkein pienimpään osaan. Sillä puolestaan on ollut arvaamattomia seurauksia, jotka ovat ulottuneet sukupolvien yli. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeinen henkinen jälleenrakennus on Suomessakin vielä osin kesken. Miten maailmaa rakennetaan uudestaan niin, että sielukin pysyy mukana? Tapio Nykäsen haastateltavina Jälleenrakennus 2.0 -sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa ovat tutkijat Tere Vadén ja Karoliina Lummaa BIOS-tutkimusyksiköstä ja kulttuurihistorian professori Marja Tuominen Lapin yliopistosta.

Kuinka asiantuntija menee maailmalle YouTube-kanavan avulla? Ja kuinka menestyvä kanava rakennetaan? On tavoitteenasi sitten oman asiantuntijuuden esilletuominen (ja myyminen) tai yrityksen kansainvälistyminen, voi YouTube olla yksi parhaita kanavia menestykseen. YouTubella voi parhaimmillaan saavuttaa todella suuria yleisöjä pienissäkin aihealueissa. Mutta kilpailu on kovaa, eikä menestyminen on helppoa. Toisaalta nyt kun maa on määrätty etätöihin, voi siihen aidosti olla myös aikaa ja mahdollisuus. Meille aikuisille ammattilaisille, lue keski-ikäisille kalkkiksille, YouTube ei ole samalla lailla tuttu kuin nuorisolle. Siihen tulee korjaus tässä episodissa kun Antti Pietilän vieraaksi tulee Matti Sulanto, jonka Sulantoblog -kanava on parissa vuodessa ottanut paikkansa YouTubessa. Keskustelun kantava teema on “kuinka kansainvälinen asiantuntijan YouTube-kanava luodaan ja viedään menestykseen?”. Ja asiaa lähestytään Matin oman kanavan kautta. Katso ja kuuntele episodi, niin kuulet mitä vaiheita tiellä menestykseen on, paljonko työtä ja aikaa se vaatii, sekä mitä temppuja on menestyksen eteen tehtävä. Voit kuunnella episodin myös suosituimmissa podcast-sovelluksissa hakemalla “Loyalistic” tai linkillä https://anchor.fm/loyalistic Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/nain-syntyy-asiantuntijan-kansainvalinen-youtube-menestys-vieraana-matti-sulanto-sulantoblog ----------------------------------------------------------------------------------------------- Matti Sulanto Matti Sulannon Sulantoblogia voit seurata YouTubessa: https://www.youtube.com/channel/UCbTioHxiyv-KeNztc4xLF8A Antti Pietilä Antti Pietilää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila j ----------------------------------------------------------------------------------------------- Voisiko tällainen podcast sopia teidän markkinointiin? Mietitään yhdessä millainen konsepti toimisi parhaiten. Voit varata ajan ilmaiseen kartoituksen tästä: https://loyalistic.com/kartoitus

Avotakan Sohvaryhmän toisen kauden ensimmäisessä jaksossa tapaamme yrittäjä, bloggaaja Sara Parikan. Vasta rakennuttamaansa taloon muuttanut Sara kertoo uudesta kodistaan ja valinnoistaan. Kuinka sisustuksesta saa kauniin ja toimivan, kun siellä elää ja mellastaa lapsiperhe? Uusi jakso jälleen kahden viikon kuluttua!

Raamattuavain Extra vieraili syksyllä 2016 Etiopiassa. Arba Minchissä teologisessa seminaarissa opiskeleva Kusse kertoi, kuinka on ollut mukana perustamassa seurakuntia Etiopiaan. Tässä Kertomuksia kentiltä osuudessa kuulemme miten seurakuntia syntyy. Tue työtä Etiopiassa kansanlähetys.fi sivujen kautta.

- Hyvän rivalryn anatomia⁣ - Cavs vs. Warriors -fiilistely. Lähihistorian kovin rivalry oli itse asiassa myös oikeasti historiallinen.⁣ - Bisons vs. Pyrintö -mähinät! Mistä samaa myskiä takaisin Korisliigaan? ⁣ - NBA:n pöhköimmät ja parhaat bonukset. Mikä on Popovichin dieetti? ⁣ - NBA:n katsojaluvut laskussa. Mistä johtuu kyykkäävät luvut vaikka liiga tekee edistykellisempiä avauksia kuin koskaan? ⁣ - Yleisökysymyksiä pukin säkistä: ⁣ - Markkanen-huolet osa XX ⁣ - Doncicin MVP-runi uhattuna? ⁣ - Veisikö NCAA-sponssisopparit NBA:n maineen? ⁣ - Triplatupla kiittää syksystä! Hyvää joulua kaikille!

Joonas Laurila sairastui 18-vuotiaana syöpään, jossa vaihtoehto oli jalan amputointi tai paranemismahdollisuuksiltaan epävarma leikkaus, jossa koko alkuperäinen jalkaterä puretaan. Joonas valitsi jälkimmäisen, parantui, opetteli uudestaan kävelemään ja tekee nykyään töitä juoksuvalmentajana. Mitä me voimme oppia Joonakselta motivaatiosta ja omien elämänarvojen tasapainosta? Keskustelemme myös siitä, miten rakastua maanantaipäiviin ja olisiko syytä ajatella lomaa yhden kesälomaköntin sijaan palauttavina siivuina pitkin vuotta.

Tällä viikolla Kysy mitä vaan- ohjelmassa pureudutaan tyyliin ja tyylittömyyteen. Mitä mieltä muun muassa monia ykkösrivin artisteja stailaava Minttu Vesala on siitä, kun keski-ikäinen pukeutuu nuorten vaatteisiin? Entä siitä, kun äidit stailaavat lapsiaan? Ovatko suomalaiset hänen mielestään tyylikkäitä vai tyylittömiä ja mikä on ollut stailistin pahin henkilökohtainen tyylimoka? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdota tulevia vieraita: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/19/kysy-mita-vaan-esita-oma-kysymyksesi-ja-ehdota-vieraita

Jakso #7 sisältö: KoivuTV:n Johanna Koivu tapasi monelle 80-luvun lapselle ja nuorelle Raptorista tutun Izmo Heikkilän. Izmo toimii nykyään Bauer Median luovana johtajana eli on aktiivisesti mukana musabisneksessä. Izmo toimi myös suositun Tähdet Tähdet -ohjelman tuomarina, jonka suoraa lähetystä Johanna oli seuraamassa. Johanna nappasi lähetyksen jälkeen kameransa ja kysyi Izmolta, mistä karisma syntyy ja voiko karismaa ostaa? Izmo päivitteli, että Johannalla on "helppoja" kysymyksiä, mutta taikoi "pöytään" hyviä vastauksia. Tässä podcastissa tarjolla ajankohtaista ja kiinnostavaa asiaa karismasta ja siitä mistä tai miten se syntyy.

Aikaisemmissa jaksoissa on tullut useaan otteeseen ilmi, että fysiikan kehittäminen treenaamalla, syömällä ja palautumalla auttaa jaksamaan arjessa, työssä ja elämän melskeessä. Mutta vähemmän käsitelty kokonaisuus on tämän fyysisen puolen vastinpari eli psyykkinen palautumiskyky, toiselta nimeltään resilienssi. Mistä rakentuu henkisesti vahva ihminen, joka kuormituksen alla taipuu mutta ei katkea? Jakson vieraalla, ratkaisukeskeisellä valmentajalla Ulrika Björkstamilla, on aiheesta omakohtaista kokemusta. Hän seisoi vuonna 2008 Mexico Cityn kadulla odottamassa taksia kun yhtäkkiä lentokone syöksyi vieressä maahan ja räjähti.

Mikä tekee hitistä hitin? Heikelä ja Särre selvittelevät, miten hittibiisit syntyvät eri musagenreissä ja onko hitillä aina lopulta sama kaava, puolet uutta, puolet vanhaa? Hitin anatomiaan pureutuvan trilogian ensimmäisessä osassa pohditaan pop-hitin kaavaa. Miten paljon artistin karisma ja valovoima vaikuttavat hitin syntymiseen vai ovatko kaikki listahitit lopulta samaa juustoista tusinapoppia esittäjästä riippumatta? Pop-hitin anatomiaa kommentoi Suomen ykkösrivin pop-tuottaja Jukka Immonen. Työryhmä: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Kipu on viheliäinen vaiva, varsinkin pitkittyessään. Samalla se on kuitenkin myös meidän hyvä ystävämme. Kipuun liittyy lisäksi paljon väärinymmärryksiä. Miten kipu syntyy, mitä se tarkoittaa, onko se ongelma? Vieraana lähetyksessä tietokirjailija ja kiropraktikko Kristian Ekström.

Erilaisia hyvinvointialan valmennusyrityksiä syntyy kuin sieniä sateella. Buumi on selkeästi havaittavissa mutta samaan aikaan moni astuu erilaisiin karhunrautoihin liiketoiminnan, tulojen ja menojen, asiakashankinnan, tiimijohtamisen, valmentamisen ja päivittäisten prosessien pyörittämisen parissa. Liiketoiminnan teoriat on toki tärkeitä mutta saadaksemme käytännön täsmävinkkejä, soitin studioon vieraaksi todellisen business-arjen työmyyrän, Selkrig Performance Unit -personal training studion perustajan, ystäväni Aaron Selkrigin.

Sarjan ensimmäisessä kerromme, miten suomalaiset kokevat oman taloudellisen mielenrauhansa. Tutustumme Danske Bankin teettämään pohjoismaiseen tutkimukseen, jossa suomalaisista löytyy yllättäviä lukuja. Tapaamme myös Reetta Reinikaisen, joka tajusi viime talvena hieman yllättävässä paikassa tarvitsevansa varahaston.

  Tällä kertaa tein tiiviin, lyhyen jakson siitä, miten luot sellaisen tehokkaan mainoksen, johon tartutaan innolla? Ja mitä kaikkea sinun pitää siinä ottaa huomioon? Tein ajatuksen flowssa tähän jaksoon jäävuorimallin siitä, mistä tehokas mainos itse asiassa syntyy. Jos mainos on … Read More The post 19 Kasvata bisnestäsi: Mistä tehokas mainonta syntyy? appeared first on Mamaonbis.

Kolme uutta teosta tuovat aikansa radikaaleimman kirjailijan Minna Canthin tähän päivään: Minna Maijalan esseeteos Punaiset kengät, Minna Canthin novellikokoelma Ihmisen kuvia (toim. Minna Maijala) sekä Suvi Aholan Mitä Minna Canth todella sanoi? Samalla ne tuovat suomalaisen suurnaisen lähelle. Syntyy keskustelu naisen oikeudesta olla luova, oikeasta tavasta rakastaa sekä siitä, onko mustasukkaisuus häpeällinen tunne vain naiselle. Kippis MC 175!

Kolme kirjaa tuovat aikansa radikaaleimman kirjailijan Minna Canthin tähän päivään: Minna Maijalan esseeteos Punaiset kengät, Minna Canthin novellikokoelma Ihmisen kuvia (toim. Minna Maijala) sekä Suvi Aholan Mitä Minna Canth todella sanoi? Samalla ne tuovat suomalaisen suurnaisen lähelle. Syntyy keskustelu naisen oikeudesta olla luova, oikeasta tavasta rakastaa sekä siitä, onko mustasukkaisuus häpeällinen tunne vain naiselle. Kippis MC 175!

Tässä katsaus Suomen kokonaisturvallisuuteen vuonna 2019. Mikä on Turvallisuuskomitea ja mitä ihmettä se tekee? Miten "Ilkeät Ongelmat" näkyvät johtamisessa ja turvallisuudessa? Jouni jos kuka tietää sen.

Suomi erottuu eurooppalaisissa tilastoissa korkean työsyrjinnän maana. Suomessa syrjitään niin vammaisuuden, alkuperän kuin sukupuolenkin perusteella. Mitä se kertoo yritysten arvomaailmasta ja kulttuurista? Valaisimia valmistavan Innojokin toimitusjohtaja, itse näkövammainen Jukka Jokiniemi kertoo, miksi hän palkkaa kahdesta tasavertaisesta hakijasta mieluummin sen, jolla on jokin työkykyä rajoittava ominaisuus. Haastattelu alkaa kohdasta 1:35 Jakson lopussa Ellun kanojen perustaja Kirsi Piha esittelee Adam Grantin kirjan Power Moves: Lessons from Davos. Osio alkaa kohdasta 30:33 Linkki kirjaan: https://www.audible.com/pd/Power-Moves-Audiobook/B07H4XVBBW

Mitä empatia on evoluution ja biologian näkökulmasta? Miksi koemme empatiaa? Voiko empatiaa käyttää väärin? Miten empatiaa voi vahvistaa? "Oli kuumaa, pölyistä ja ahdasta, otolliset olosuhteet reviiririidoille, kun jokainen yritti saada itseään siedettävään asentoon. Kukaan ei tiennyt tulevaisuudesta tai ulkomaailmasta mitään, oli vain siinä ja silloin. Muistan katselleeni "monttu auki" kuinka eräs jääkäri jakoi pullostaan vettä muille", kertoo Skom kokemuksistaan Empatia on ominaisuus, joka on kehittynyt evoluution myötä. Se on auttanut lajiamme selviytymisessä. "Se mahdollistaa harmonisen yhteistyön, motivoi auttamaan toisia ja estää vahingoittamasta toisia", sanoo vapaana empatiatutkijana työskentelevä Sami Keto. Kognitiivisessa empatiassa havaitsemme toisten tunteita, mutta emme ota niihin osaa. Voimme huomata, että joku on peloissaan, mutta emme tunnetasolla kohtaa toisen ihmisen tunnetta. Empatiaa voidaan käyttää väärin, jos siitä poistetaan moraalinen näkökulma, ja halu sekä kyky asettua tunnetasolla toisen asemaan. Täydellinen empatiavaje on pahuutta. "Kilpailuasenteella on empatiaa heikentävä vaikutus", kertoo Keto. Ympäristö, jossa elämme vaikuttaa siihen koemmeko empatiaa. Kovenevassa ympäristössä empatia helposti latistuu ja vaimentuu. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Timo Asikainen, Kaija Kellman, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu Sipilä Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Yksi tärkeimmistä B2B-myynnin menestyksen avaintekijöistä on systemaattisuus kaikissa yrityksen myynti- ja markkinointitoimissa. Miten vaadittavan systemaattisuuden voisi oikein saavuttaa? Loyalisticin Antti Pietilä ja Pro Growth Consultingin Erkki Tuomi tekevät tässä podcastissa selkoa niistä huomioon otettavista asioista, joilla myynnin systemaattisuus ja sen myötä menestys saavutetaan. Tutustu myös Loyalisticin ja Pro Growth Consultingin blogeihin: https://blog.loyalistic.com/fi/ http://blogi.progrowth.fi/blogi

Aitous on ainut keino uskottavuuteen johtajana. Sen vaade korostuu entisestään somessa. Miksi johtajan on itse kirjoitettava twiittinsä ja oltava aina rehellinen? Siitä lisää Bonfire-podcastissa. Keskustelemassa johtajuusviestinnän valmentaja Jukka Saksi sekä OP Ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen. Kuuntele ja oivalla!

Elinkeinoelämän ääni -podcastin viidennessä jaksossa pohditaan, minkälaisia mahdollisuuksia julkisen sektorin digitalisoituminen tuo. Miten tieto saataisiin paremmin liikkeelle? Minkälaista dataa julkinen sektori voisi avata yrityksille? Minkälaisia palveluita digitalisaatio voi synnyttää? Entä miten harvinaisten sairauksien ehkäisy liittyy tähän kaikkeen? Jaksossa paljastuu, miten julkisella sektorilla voitaisiin muuttaa totuttuja toimintatapoja. Erityisesti vieraat pohtivat, miten digitalisaatio hyödyttää sosiaali- ja terveysalaa. Vieraina jaksossa ovat Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ja Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen. Keskustelua johdattelee toimittaja Otto Ahoniemi.

Tässä toisessa jaksossa Niko ja Antti tarkastelevat uudenlaista tapaa ymmärtää sitä, mistä ja miten kokemuksemme elämästä - mukaan lukien kaikki tunteemme ja mielialamme - syntyvät. Miesten mielestä suurin osa ihmisistä on ajautunut elämässään päättymättömään "onnen aarrejahtiin", jossa he pyrkivät etsimään ulkopuolellaan sellaisia asioita ja tapahtumia, jotka tuovat hyviä ja miellettyviä tunnekokemuksia. Niin tämän jakson, kuin koko Zenittäjät podcast -sarjan tarkoitus on havahduttaa kuulijansa näkemään paremmin, miten kokemuksemme elämästä on täysin sisäsyntyinen ilmiö ilman suoraa syy-seurausyhteyttä siihen, mille ulkoisille olosuhteille ja tekijöille olemme altistaneet itsemme nyt tai aiemmin.

Kuuntele, miten Aki Linnanahteen polkupyöräreissusta kasvoi yli miljoona ihmistä tavoittanut tarina, joka koukutti ja aktivoi taajuudella, somessa ja tienpäällä. Yhteistyökumppanimme Biltema oli tyytyväinen yhteistyöhön sekä erinomaisesti onnistuneeseen syksyn myyntiin. Yhteistyö palkittiin RadioAwards -kilpailun voittajana Vuoden some -kategoriassa.

Apunen/Maliranta-podcastin live-erikoisjaksossa kysytään, miksi sosiaalidemokraattisia valtioita syntyy. Mika Malirannan kumppanina Matti Apusta tuuraa poikkeuksellisesti kansanedustaja Juhana Vartiainen. Minkälaiset asiat vaikuttavat sosiaalidemokraattisen valtion syntyyn? Mikä merkitys on instituutioilla? Miten sosiaalidemokratia on toteutunut Pohjoismaissa? Entä mitä eroavaisuuksia sosiaalidemokratiassa on pohjoismaiden välillä? Tässä kahden ekonomistin vetämässä jaksossa Acemoglu-hetki on esillä hieman tavallista laajemmin. Lisäksi selvitetään, minkä sortin sosialisti Juhana...

Markku Putila perusti ensimmäisen kuoronsa Skinnskattebergissä 1976. Sitten tuli muutto Haaparannalle. Siellä hän perusti 1985 Gränsklangen/Rajansävelkuoron, joka on voimissaan yhä tänäkin päivänä. "Vaimo sanoi, että jos myyt klarinettisi, myyt myös sielusi." Markku Putila sanoo, että klarinetti oli hänen ensimmäinen rakkautensa. Se rakkaus syttyi 60 vuotta sitten eikä ole koskaan pettänyt. Toinen ja yhtä pitävä rakkaus löytyi sekin jo yli 50 vuotta sitten. Markku ja Leena Putila viettävät tänä vuonna kultahääpäiväänsä. Kaksikielisten kuorojen lisäksi Markku Putila johtaa myös Sångkören Lyckan-kuoroa Kalixissa. Lapsenlapset ovat Markku ja Leena Putilalle kaikki kaikessa. Isovanhempien ovet ovat aina avoinna perheen nuorisolle.   Ohjelman teknisestä toteutuksesta vastasi äänitarkkaaja Emilia Martin. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Olen pohdiskellut sitä, miksi toisilla ihmisillä on aina siistiä ja miksi taas toisille ei ole syntynyt rutiinia, jolla tavarat menisivät omille paikoilleen. Sain äskettäin aiheeseen liittyvän oivalluksen: kyse on siitä, miten hahmottaa kaikki asiat, joita kodissa tehdään. Jakaako elämän kaikkiin … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 11: Mistä siisteys syntyy? appeared first on Arkijärki.

Pienelle Suomelle imago ja mielikuva maastaan on ollut aina hyvin tärkeä asia. Mielikuvaa ovat ruokkineet urheilusaavutukset, järvet, taistelu suurta itäistä vihollista vastaan, velkojentakaisinmaksuhalukkuus ynnä muut seikat, ja tietenkin metsät. Metsissä on ollut suomalaisten turva kaikkina aikoina. Mutta miten suomalaiset osaavat metsiään hyödyntää mielikuvanrakennuksessa. Paperinvalmistajalle tai sahurille on tärkeää se, minkälainen mielikuva ostajalla on maasta, josta tuotteet tulevat. Samoin se haluaako vaikkapa ranskalainen vaeltelija tulla samoilemaan suomalaisiin metsiin, riippuu pitkälti hänen mielikuvastaan koko maasta. Juuri tällaisten mielikuvien rakentamiseen keskittyy ulkoministeriössä toimiva maakuvayksikkö, jonka toimintaan Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on käynyt tutustumassa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Työ muuttuu ja digitalisoituu, ja sen mahdollistamiseksi vaaditaan valtavasti uutta osaamista, työskentelytapoja ja teknologiaa. Mihin suuntaan IT-tuen tarve muuttuu, ja miltä IT-tukipalvelut näyttävät tulevaisuudessa? IT-työn tulevaisuus -podcast-sarjan yhdeksännessä jaksossa on vieraana Tieto Oyj:n Head of Business Ville Immonen. Podcastin isäntänä toimii Proservian Veli-Matti Viitanen. Podcastissa pohditaan IT-tuen muuttuvia tarpeita tulevaisuudessa. --- Jos tietotyön nykytila ja tulevaisuus kiinnostaa, tutustu tuoreeseen #Tietotyö2018 -trendiraporttiimme. Raportissa kymmenen alan huippuasiantuntijaa kertoo näkemyksensä siitä, miltä tietotyön tulevaisuus näyttää, ja miten näköpiirissä olevat muutokset tulevat vaikuttamaan myös IT-ammattilaisen työhön. Lataa trendiraportti osoitteesta http://bit.ly/tietotyo2018

Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä. The post Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä appeared first on AntroBlogi.

Miten musiikki vaikuttaa meihin? Entä vaikuttaako livemusiikki erilailla kuin äänitetty? Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan tämän viikon Nollahypoteesissa, jossa Annilla on vieraana aivotutkija Minna Huotilainen. Jaksossa keskustellaan myös musiikin roolista tunteiden ilmaisijana sekä siitä, minkälaista potentiaalia musiikilla on hoitomuotona. Musiikin vaikutukset hoitomuotona Musiikin historiasta ja vaikutuksista Unen aikana kuunneltu musiikki parantaa muistia

Kirjailija Marjo Niemi vie henkilönsä, itsensä ja lukijan keskelle häpeää Kaikkien menetysten äiti -romaanissa. Teoksen monologi alkaa, kun uupunut nainen päätyy mustalle näyttämölle seuranaan ainoastaan äitinsä ruumis. Voiko häpeästä päästä eroon?

Miten ja millaisista lähteistä paikallishistoria kootaan? Professori Anu Lahtinen on kirjoittanut elokuussa julkaistun Hyvinkään seudun historian, ja hän kertoo kuinka tänä vuonna 100 vuotta juhlivan, mutta jo monisataavuotisen historian omaavan Hyvinkään historia sai muotonsa: millaisia lähteitä hänellä oli käytössään ja miten niistä valikoitui se historian sisältö, joka on nyt luettavissa Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset -nimeä kantavassa teoksessa. Myös ohjelmassa kuultavat tekstikatkelmat ovat ko. teoksesta. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tutkijoilla on uudenlainen ymmärrys siitä, miten ihmisen mieli syntyy usean ihmisen vuorovaikutuksessa. Virittäydymme toisiimme muillakin tasoilla kuin puheen kautta. Tunteet syntyvät kehossa ja ne vaikuttavat myös autonomiseen hermostoon. Viestimme vahvasti jo ennen kuin olemme sanoneet yhtään sanaa. Miehetkin puhuvat tunteistaan, mutta vain eri tavoin kuin naiset. Vuorovaikutus alkaa synnyttyämme: vauva ei ole tyhjä taulu vaan aktiivinen vuorovaikutuksen synnyttäjä ja osallistuja. Virittäydymme toisiimme viidellä eri tasolla. Haastateltavina ovat psykologian professori Jaakko Seikkula ja psykologian tohtori Virpi-Liisa Kykyri. Toimittajana on Nina Malmberg

Millaista on suomalainen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai seksististä ja rasistista yleistämistä. Huumori on vaikea laji, ja joskus naurattamiseen pyritään helpoimman kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kritisoida valtarakenteita. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tarkastella? Miten valta rakentuu stand-up tilanteessa, ja miten vitsi heijastelee valta-asetelmia? The post Vallankumous syntyy vitsailemalla appeared first on AntroBlogi.

Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä sekasorron keskeltä. Syntyy spontaaneita, epävirallisia muistomerkkejä, kun tapahtumapaikalle viedään kukkia, kynttilöitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viralliset muistomerkit, jotka ilmentävät pidemmälle kehittynyttä tapahtuman käsittelyn prosessia. Kumpikaan muistamisen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai konkretisoimaan sitä, miten ihminen kokee menetyksen ja miten arki muuttuu tragedian seurauksena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosiaalista muistamista menetyksen kautta Perun sisäisen konfliktin (1980–2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa. The post Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta appeared first on AntroBlogi.

Monty Pythonin sketsi Unkarilainen fraasisanakirja pilailee sillä ikiaikaisella idealla, että jospa kääntäisi sanakirjan väärin. Sketsissä unkarilaista turistia näyttelevä John Cleese saapuu tupakkakauppiasta näyttelevän Terry Jonesin pakeille ja koettaa ostaa savukkeita fraasisanakirjan avulla. Turisti yrittää sanoa haluaisin ostaa savukkeita, mutta se on sanakirjassa käännetty englanniksi muotoon en osta tätä levyä, siinä on naarmuja. Tupakkakauppias ei tietenkään ymmärrä mistä on kysymys. Turisti yrittää uudella tavalla ilmaista savukkeiden tarvettaan ja löytää sanakirjasta uuden fraasin: ilmatyynyalukseni on täynnä ankeriaita. Tällä saadaan ostettua jo tulitikkuja. Keskustelu jatkuu kysymyksellä: tulisitko minun luokseni, jotta voisimme bumsy-bumsy? Ja niin edelleen. Sketsi loppuu oikeussalissa, jossa kirjan tekijä joutuu vastuuseen tomppelista fraasisanakirjastaan. Hän yrittää päästä pälkähästä vetoamalla taitamattomuuteensa. Terve! Dearvva! Kiva nähdä! Somá oaidnalit! Mitä kuuluu? Mii gullo? Näin alkaa puolestaan fraasisanakirja suomi–pohjoissaame. Kuulostaa ihan normaalilta fraasisanakirjalta, mutta siitä ei nyt ole kysymys. Kyse on internetiin rakentuvasta fraasisanakirjasta ja internetdokumentista nimeltään Sano se saameksi. ’Rakentuva’ tarkoittaa sitä, että tekijöiden lisäksi hankkeeseen voi antaa panoksensa kuka tahansa, joka haluaa suosikkifraasinsa kääntyvän hankkeessa pohjoissaameksi. Tällä fraasisanakirjalla on oma hashtaginsa, #sanosesaameksi, Twitter-tilinsä, Facebook-sivunsa, fraasien lausumisnäytteet ja mitä vielä. Sano se saameksi –hanke juhli männäviikolla tuhannetta ehdotettua fraasia. Onkin sopiva aika kysyä: mistä kaikki alkoi? Mihin kaikki tähtää? Dokumentaristi Katri Koivula kertokoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula. Sano se saameksi Facebookissa: https://goo.gl/5eabEk

Jani Aaltosen vieraana Kokoomuksen 2. kauden kansanedustaja Elina Lepomäki. Keskustelua kasvusta, yrittämisestä ja sosiaalisesta mediasta. Elina oli yksi viime vaalien äänikuningatar. Sosiaalinen media ja verkko näyttelivät isoa osaa Elinan menestyksessä.

Ihminen on laumasielu, joka haluaa olla osa hyvää tarinaa. Ben & Jerry's -jäätelö, Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja tai Robinin suosio. Kaikki ovat menestyneitä ilmiöitä. Syntyykö ilmiö sattumalta ja voiko sen rakentaa? Kalle Haatasen vieraana tietokirjailija Johanna Puolitaival.

Keskellä kaupunkia, jykevän kivisen jugendtalon yläkerrassa asuu erilainen perhe. Sen jäsenet eivät ole sukua toisilleen, mutta he jakavat elämänsä ja osittain myös neliönsä kuten perheet. Annakerttu Aranko asuu kimppakämpässä, joka on koti hänen lisäkseen neljälle muulle. Kaikki asukkaat ovat aikuisia, kyse ei ole siis perinteisestä opiskelijakimpasta. Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat asukkaat halusivat urbaanin ja ekologisen kodin ja sellaisen löysivät. Samalla he saivat itselleen perheen. Asukkailla on yhteistä tilaa 60 neliötä. Isossa keittiö- ja ruokailutilassa kimppalaiset viettävät paljon aikaa yhdessä kokaten ja seurustellen. Kylpyhuoneita asunnossa on yhteensä kolme. Asukkaiden omat huoneet vaihtelevat kooltaan vajaasta 30 neliöstä muutamaan neliöön ja suurimman osan aikaa he pitävät ovensa auki. Yhtä huoneista käytetään asukkaan luvalla yhteisenä takkahuoneena ja toisessa huoneessa välillä mm. tanssitaan. Annakertulle koti tarkoittaa turvallista paikkaa, jossa saa olla oma itsensä. Hänelle kodin tekevät nykyisin ihmiset, joiden kanssa elämä jaetaan iloineen ja suruineen. Hän on itsekin yllättynyt, miten hienoon yhteisöön on tiensä löytänyt. Annakerttu sanoo, että kimppalaiset ovat hänen perheensä. Tapana on myös, että asukkaat esittäytyvät kaikille kylään tuleville. Niinpä toisten asukkaiden ystävistäkin on löytynyt hyviä uusia tuttavuuksia. Annakerttu ei takerru tavaraan, ainoat asiat, mitkä ovat siirtyneet kodista toiseen, ovat kummitädin keräämät taulut. Annakertun 11 neliön huoneeseen ei tavaraa paljon mahdukaan, eikä hän juuri huoneessaan aikaa vietä muuten kuin nukkumalla. Annakerttu Arangolla on jo aiempaakin kokemusta yhteisöasumisesta, mutta myös omistusasumisesta. Nykyisin hän on vannoutunut yhteisöasumisen puolestapuhuja ja on rakentamassa sen ympärille myös uudenlaista nettipalvelua, jossa niin vuokranantajat kuin sopivaa kimppakämppää etsivät löytäisivät nykyistä paremmin toisensa.

Marko Nieminen kävi 30-vuotispäivänään katsomassa vanhaa maalaiskoulua. Siitä tulikin hieman tavanomaista suurempi synttärilahja, tilaa on rakennuksessa yli 500 neliötä. Jykevä punatiilinen koulurakennus on 1900-luvun alkupuolelta ja rakennuksessa on edelleen alkuperäiset isot pönttöuunit, joilla sitä on lämmitetty. Ne ovat edelleen ahkerassa käytössä, sillä Marko lämmittää lähestulkoon pelkällä puulla. Hän asuu entisessä talonmiehen asunnossa, toisessa päädyssä asuu toinen perhe. Marko Nieminen on kotoisin maalta, eikä koe nykyistä asuinpaikkaansa yksinäiseksi, vaikka se sijaitseekin syrjässä, metsän reunassa. Lähimpään taajamaan on matkaa tosin vain viitisen kilometriä. Markolle koti on rauhoittumisen paikka, työmurheet katoavat polttopuita hakatessa. Maallinen roina ei kotia tee, arvelee Marko, joka yrittää päästä turhasta tavarasta eroon. Tärkeää hänellä on tunne siitä, että on oma pläntti maata varpaitten alla. Hän määrittää, että koti on paikka, jonne ikävöi silloin kun joutuu olemaan sieltä pois.

Maija Nousiainen asuu miehensä ja kahden lapsensa kanssa rivitalokodissa. Melko uudessa ja valoisassa kodissa on myös pieni piha ja mikä parasta, pihalta pääsee lumitalvisin suoraan hiihtämään. Luonto ja ympäristö on Maijalle tärkeää. Mutta tärkeää on myös se, että jokaisen perheenjäsenen on mukava tulla kotiin ja että jokaiselle löytyy kodista omaa tilaa. Esimerkiksi perheen esikoiselle syntyi oma leikkinurkkaus purkamalla eteisestä pari vaatekomeroa. Maijan mielestä tilaa on liian vähän ja todennäköisesti koti vaihtuukin ennen kuin lapset aloittavat koulunsa. Nuorimmainen on jutuntekohetkellä seitsemän kuukauden ikäinen ja siksi Maija onkin nyt kotona lähes koko ajan. Maija Nousiaisen kodissa on myös tavaraa, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle, kuten pari lipastoa, kristallikruunu ja kesäverhot. Maija itsekin toivoo, että heidän hankkimiaan huonekaluja voisi aikanaan siirtyä omien lasten kotiin. Hän katsoo, että kodissa voi sopivassa suhteessa olla tavaraa, joista näkyy sukujen historia ja tavaraa, joista näkyy oma maku. Maijan kodissa on ovet auki myös ystäville. Hänestä on hienoa, että uusien tuttavuuksien ketju linkittyy, kun sekä hänen että miehensä ystävien lapset leikkivät keskenään.