Podcasts about olemmeko

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Kaarina Hazard muistuttaa, että meitä lähestyy tuotapikaa kansalaisen kaunein hetki eli vaalikoppi. Meidän pitää löytää tavalla tai toisella oikea ehdokas itsellemme. Tähän toimeen meille on suunniteltu vaalikoneita, joita kaikki itseään kunnioittavat viestimet ovat meille tarjonneet jo jonkun aikaa. Vaalikoneet ovat Kaarinan mielestä täysin sekaisin. Ne kysyvät mitä sattuu, sellaisia asioita jotka liittyvät ehdokkaan olemukseen, ei niinkään hänen tekoihinsa. Kaarina on pettynyt vaalikoneisiin ja pyytää kanssakeskustelijoilta apua. Mistä löytyy vapaata, demokraattista kansalaiskeskustelun tilaa, jossa voisi aidosti punnita ehdokkaita? Pienellä ihmisellä ei ole enää puolustajaa, väittää Pekka Seppänen. Ennen vanhaan jos ei saanut ymmärrystä viranomaisten taholta tai eri oikeusasteilta, oli yksi joka ymmärsi ja oli puolellasi: Hannu Karpo. Yhteiskuntamme on nykyään kylmä ja kova, emme me pientä ja vähäosaista yksinäistä ihmistä täällä muista. Kenen puoleen voi nykyään enää kääntyä? Kuka on se, joka pitää pienen ihmisen puolta? Onko se Tasavallan presidentti vai kuka se on? Maija Vilkkumaan aiheena on luksus ja statussymboolit. Luksusbrändit ovat nykyään vaikeuksissa, niiden suosio ja myös tuottavuus on pudonnut. Yhtenä syynä pidetään luksus-statussymbolien arkistumista somen loputtomassa kuvavirrassa. Millaisia voisivat olla luksuksen jälkeiset statussymbolit. Olemmeko palaamassa jonkun vanhan, olennaisen äärelle, kohtaamisten maailmaan, sellaisten kokemusten maailmaan joista ei saa valokuvaa someen?

Olemmeko taitekohdassa luokkaerojen suhteen? Mihin kaikkeen oma yhteiskuntaluokka elämässä vaikuttaa? Sosiologian professori Jani Erola ja erikoistutkija Laura Heiskala keskustelevat siitä, mihin suuntaan luokkaerot ovat Suomessa kehittymässä ja mitkä ovat mahdollisten kehityssuuntien vaikutukset. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Olemmeko me ihmiset tuomittuja sukupuuttoon vai uhkarohkeita tutkimusmatkaajia, jotka työntyvät vaikka madonreiästä tuntemattomaan paremman tulevaisuuden toivossa? Christopher ja Jonathan Nolan uskovat vahvasti jälkimmäiseen. Jumikemujen 150. juhlajakson elokuva on veljesten yhdessä käsikirjoittama ja Christopher Nolanin ohjaama Interstellar (2014), 2000-luvun huikein avaruusseikkailu. Se on myös Mikon lempielokuva. Ennen avaruusseikkailuja katsotaan, miten hyvin Jutan ja Mikon popkulttuuriennustukset vuodelle 2024 pitivät kutinsa, tehdään uudet vuodelle 2025 ja jakson lopussa tietysti sweet chili dipit eli kulttuurisuositukset. Tuu mukaan, nää on eeppiset kemut!

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard on lukenut Ilta-Sanomista Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulokset suomalaisten huolenaiheista, jotka ovat sitten edellisen kyselyn (2,5 vuotta aiemmin) muuttuneet merkittävästi. Valtavasti on noussut kansalaisten huoli eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suhteen. Kaarinan mielestä suomalaiset seuraavat sisäpolitiikkaa hyvin ja tarkasti. Hänestä kyselyn tulokset myös heijastelevat aika lailla hallituksen tekemiä päätöksiä, niiden seurauksia ja niistä syntyvää huolta. Kaarina esittää raatilaisille kysymyksen, mitä ajattelette huolenaiheista ja muutoksista niissä? Seuraako oma sisäinen kansalaispulssinne suomalaista trendiä vai oletteko yhtä mieltä valtiovarainministerimme kanssa, jonka mukaan suomalaiset ovat väärin huolissaan? Maanantaina 6.1. vahvistettiin USA:n presidentinvaalien tulos. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, kenet me itse asiassa olemme saaneet sinne presidentiksi? Saimmeko tupla Trumpin? Castorin ja Polluxin vai Romuluksen ja Remuksen? Onko Elon Musk varjopresidentti, perskärpänen vai Rasputin? Onko hän uhka demokratialle ja jopa ihmishengille? Hilkka tiedustelee keskustelijoilta kahta asiaa. Mikä mies Trump on ja miten Trump-ilmiö on mahdollinen? Amerikkaan on syntymässä plutokratia eli rikkaiden harvainvalta, jossa rikkaat häpeämättä käyttävät rikkauttaan esim. ostavat valtaa. Onko plutokratian pelko aiheeton? Nato-maita on uhattu sotilasvoimien käytöllä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotavoiman käyttöä, jotta Grönlanti saataisiin Yhdysvaltain hallintaan. Pekka Seppäsen mielestä nyt näyttää siltä, että olemme maailmassa jossa Natoon hyökätään jopa Naton sisältä. Onko Suomen Nato-jäsenyys edelleen pelkkä oikotie onneen, vai sotkeudutaanko yhä todennäköisemmin aina vain mutaisempiin velleihin? Olemmeko velvoitettuja puolustamaan Tanskaa, johon Grölanti kuuluu ja olemaan tärkeimmän liittolaisemme vihollinen tässä kiistassa?

Suomalaisen muotoilun kulta-aika alkoi 1950-luvulla kun suuret nimet voittivat Milanon triennaalien palkintoja. Alvar Aalto, Kaj Franck ja Tapio Wirkkala loivat Suomi-kuvaa selkeän arkkitehtuurin, demokraattisen astiaston ja jäisten Ultima Thule- lasien kautta New Yorkin lennoilla. Myöhemmin Suomi-kuvaa rikastuttivat Timo Sarpaneva, Oiva Toikka, Björn Weckström ja Eero Aarnio. Onko maestrojen aika ohi? Ei ole jos katsotaan muotoilija Antrei Hartikaisen uraa. Hän oli palkittavana Pariisissa Maison&Objet-messuilla syyskuun alussa. Hän saa inspiraationsa Tapio Wirkkalasta ja metsästä. Hän on kysytty muotoilija maailmalla ja valitsee eettiset yhteistyökumppanit. Milla Vaahtera on muotoilija, joka yhdistää värikästä lasia klassiseen messinkiin. Hänen voimavaransa on usko spontaanisuuteen työprosessissa, jossa epäonnistumiset eivät pelota. Milla Vaahteran uniikit lasiesineet ovat löytäneet tiensä kaukaisiin maihin ja sheikkien koteihin. Valokuvaaja Katja Hagelstam on seurannut aitiopaikalta Lokal Galleriastaan suomalaista muotoilua. Millaisia havaintoja hän on tehnyt nykymuotoilijoiden materiaalivalinnoista ja muotokielestä? Mikä on ominaista suomalaiselle muotoilulle nyt? Olemmeko saavuttamassa taas aseman uuden muotoilun maana ulkomailla? Onko kansainvälistyminen myytti? Onko nykymuotoilu tradition muokkailua? Millaisia esineitä maailma ei enää tarvitse? Ohjelman vieraina ovat valokuvaaja Katja Hagelstam, muotoilijat Antrei Hartikainen ja Milla Vaahtera. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa oppositiopuolueita huonosta maakuvasta. Orpon mukaan Suomen maakuva on tahraantunut, koska oppositio antaa väärää kuvaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Aiemmin pääministeri Orpoa on syytetty oppositiosta samasta asiasta. SDP:stä tuohduttiin, että Orpon väite on käsittämätön huomioiden rasistiset puheet hallituksen riveistä ja asiantuntijoiden kritisoimat kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan. Onko Suomen maine mennyttä? Vai ovatko poliitikot tietoisesti jopa halunneet romuttaa Suomi-kuvaa? Mitä isoveli Ruotsissa ajatellaan tanssivan pääministerin ja Pisa-tulosten Suomesta? Kirkastiko Nato-jäsenyys Suomen mainetta maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa? - Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?Lisätietoja:Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Silja Kosola X/Twitterissa.Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähänKaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Tuoreessa Väkevä elämä -jaksossa syvennytään suorittamisen, riittämättömyyden, häpeän ja kehityksellisen trauman ihmeellisiin maailmoihin.  Mitä tarkoittaa kehityksellinen trauma? Miten se syntyy ja eroaako se siitä, jos ihminen vaikka traumatisoituu onnettomuudesta? Miten nämä voivat ilmetä ihmisen käyttäytymisessä myös aikuisena?  Millainen on riittävän vakaa ihminen? Olemmeko me suomalaiset liian järkiperäistä kansaa ja mitä liiallisesta järkeistämisestä voi seurata? Mistä voi johtua arvottomuuden, riittämättömyyden, häpeän ja suorittamisen tunteet ja miten niistä voi päästä eroon?  Miten jakson eri teemat voivat ilmetä parisuhteessa tai työelämässä? Näitä ja muita aiheen teemoja psykoterapeutti ja tietokirjailija Juha Klaavun kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Juha Klaavu - Kotisivu: https://www.klaavu.fi/ - Youtube: https://www.youtube.com/@JuhaKlaavu - FB: https://www.facebook.com/psykoterapeutti.juhaklaavu.9 - IG: https://www.instagram.com/juhaklaavu/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/juha-klaavu-92544bb7/

Tässä jaksossa sukelletaan liikunnan ihmeelliseen maailmaan aihetta syvästi pöyhineen tutkijan kanssa. Pohdimme mm. mitä meidän tulisi ajatella liikkumisen suosituksista, jotka kuulostavat monelle nykyihmiselle todella hurjilta määriltä? Olemmeko menneet passiivisuudessa niin pitkälle, että hyvä määrä liikuntaa kuulostaa överiltä himoliikunnalta? Jos aktiivisuusmäärä on nyt pieni, miten sitä kannattaa lähteä lisäämään? Mikä määrä ja millaista liikuntaan on sellainen, että voidaan rehellisesti sanoa edistävän terveyttä ja hyvinvointia? Miksi liikkumista kannattaisi mitata ja millä keinoilla? Mitkä ovat tärkeimmät terveyshyödyt, joita liikuntaa saa ihmisessä aikaan? Kannattaako keskittyä lisäämään liikuntaa vai parantamaan terveyttä ja mikä ero näillä on? Näitä ja muita mielenkiintoisia aiheen kysymyksiä pohditaan yhdessä liikuntatieteiden tohtori Laura Karavirran kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Laura Karavirta - Verkkosivu: https://liikkuvalabra.fi/

Onko Eurooppa globaalin talouskilpailun häviäjä? Näkyykö horisontissa nääntyvä EU? Ohjelmassa ei eletä tynnyrissä. Perussuomalaisten häviö asetetaan eurooppalaiseen kontekstiin. Millainen on EU:n tulevaisuus, jos Ranskan ja Saksan laitaoikeiston voittokulku jatkuu? Vieraana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Mitä Li Anderssonin hämmästyttävä vaalitulos ja Riikka Purran tappio kertovat äänestyskäyttäytymisen trendeistä? Onko äänestäminen sukupuolettunut: vaikuttaako sukupuoli entistä voimakkaammin äänestyskäyttäytymiseen? Olemmeko matkalla blokkipolitiikan Suomeen ja mitä se tarkoittaa? Väitöskirjatutkija Veikko Isotalo on äänestyskäyttäytymisen asiantuntija. Hän kertoo, mihin suuntaan olemme menossa.

Kuvittele maailma, jossa et voi luottaa mihinkään sosiaalisessa mediassa näkemääsi uutisklippiin. Pääministerin lausunto saattaa olla deepfake, tekoälyllä tuotettu väärennös. Suomen ulkoministerin kommentti, joka kiertää somessa, paljastuu Venäjän tekoälyllä tuottamaksi hybridioperaatioksi. Tervetuloa maailmaan, jonka keskellä elämme jo nyt. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson puhui taannoin arabiaa tekoälyllä tuotetussa poliittisessa mainoksessa. Olemmeko matkalla kohti paranoidia tilaa, jossa joudumme koko ajan epäilemään jokaista uutisklippiä? Millaisessa informaatioympäristössä elämme 10 vuoden kuluttua? Mikko Alasaarela on tekoäly-yrittäjä ja algoritmivaikuttamisen asiantuntija. Hän kertoo algoritmien vallasta ja deepfake- väärennösten maailmasta. Olemmeko kohta algoritmien ehdollistamia Pavlovin koiria, jotka odottavat seuraavaa deepfake-spektaakkelia?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi lumimaiseman keskellä kommentoidaan Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kouluissa järjestämiä presidentinvaaleja.   Professori Anu Koivunen haluaa puhututtaa ritareita Euroviisuista. Muusikot ovat jättäneet Ylelle boikottivetoomuksen, jonka mukaan Israel pitäisi jättää pois Euroviisuista. Miten Ylen pitäisi toimia?  Kirjailija Juha Itkonen arvostelee "klikkijournalismin ikiliikkujia" luettuaan Helsingin Sanomista näyttelijä Amanda Palon haastattelun ja sen jatkojutut varastamisesta. Toimitusjohtaja Taru Tujunen ihmettelee, miksi väistyvä presidentti Sauli Niinistö oli närkästynyt ulkopolitiikan retoriikassa käytettävistä terneistä, kuten "Nato-Suomi"-uussanan käytöstä. Olemmeko modernin kremnologian ääressä?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus on pyytänyt kaikkia presidenttiehdokkaita kirjoittamaan näkemyksensä Suomesta suomalaisen kirjallisuuden kautta. Useamman ehdokkaan essee on jo ilmestynyt. Mitä kuuluu suomalaisen kirjallisuuden pyhään ytimeen ja miten politiikka ja kirjallisuus kietoutuvat yhteen? (EDIT: Keskustelussa Mirva Saukkola muistaa väärin ehdokas Alexander Stubbin biisivalinnan Elämäni biisi ohjelmassa. Se oli Kaija Koon kappalle Supernaiset eikä Finlandia.) Yleen on lähetetty satoja viestejä, joissa vaaditaan Suomen vetäytymistä Ruotsin Malmössä toukokuussa järjestettävistä Euroviisuista, jos Israelin annetaan osallistua kilpailuun. Vaatimusten taustalla on Israelin ja palestiinalaisen terroristijärjestön Hamasin välinen sota. Pitäisikö euroviisuja boikotoida? Tanskan Margareeta II on ilmoittanut luopuvansa valtaistuimesta. Hänen seuraajakseen nousee hänen poikansa Frederik, joka on pettämiskohun keskellä. Miten vallanvaihto tulee vaikuttamaan Tanskan maakuvaan ja tanskalaisten suhteeseen monarkiaansa? Kun maailmassa tuntuvat jylläävän suuret voimat, ihminen kääntää katseensa itseensä, koska se on enää ainoa, mihin hän kokee voivansa vaikuttaa. Se on otollista aikaa uudenvuodenlupauksille. Ketä varten kehitämme itseämme, ja pitäisikö pikemminkin tähyillä ulospäin itsestä? Helsingin Sanomien toimittaja Tero Kartastenpää kysyy kolumnissaan miksi emme enää halua katsoa elokuvien seksikohtauksia. Olemmeko astuneet uuspuritanisuuden aikaan elokuvien seksikohtauksissa? Mikä on seksikohtauksen funktio ja miten ne pitäisi tehdä? Vakioraatilaisista mukana ovat kirjailija Tiina Raevaara, Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Olemmeko me ihmiset oman onnemme seppiä, ympäristömme tuotoksia vai jokin näiden yhdistelmä? Siinä tämän Väkevä elämä -jakson pääteema. Vieraan kanssa pohditaan mm. miten muut ihmiset vaikuttavat meihin yksilöihin, negatiivisesti ja positiivisesti? Entä miten me yksilöt vaikutamme muihin ihmisiin ja siihen millaiseksi elämän polkumme muodostuu? Onko jokainen oman onnensa seppä? Miten yhteisöllisyyttä edistetään kolmella eri tasolla: mahdollistavalla, toiminnan ja kokemuksen tasolla? Mitä ovat ihmisen perushyvät? Miten yksinäisyydestä johtuvia ongelmia taklataan? Miten sosiaalinen media vaikuttaa meihin yksilöihin ja kanssakäymiseen muiden kanssa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä sosiaalietiikan tutkijatohtori Taina Kalliokosken kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Taina Kalliokoski - Taina Kalliokoski: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/taina-kalliokoski - Linkki: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/yhteisollisyys-syntyy-yhteisen-hyvan-tavoittelusta - Linkki: https://blogs.helsinki.fi/socialethics/2017/05/15/laake-yksinaisyyteen/

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ihmetellään miksi meitä suomalaisia kiehtoo niin paljon se, mitä vaikkapa naapurimme tienaa? Olemmeko me itse suoraselkäisiä veronmaksajia vai uskaltaisimmeko jopa ottaa riskejä vältelläksemme veroja? Pohdimme myös miten paljon viihdeohjelmalla, kuten Elämäni biisillä, voi olla vaikutusta presidentinvaalikampanjaan. Viitataanko tulevaisuudessa ohjelman jaksoon ja todetaan, että tämä oli ratkaiseva presidentin valinnassa? Käsittelemme lisäksi Sixten Korkman -ilmiötä. Mistä Korkmanin suosio johtuu ja miksi hänestä on tullut arvoprofeetta, joka täyttää jopa kirkkoja arvopuhekiertueellaan? Miten Suomessa ylipäänsä pääsee suosituksi intellektuelliksi ja mahtuuko tänne kerrallaan aina yksi setäikäinen profeetta? Lisäksi kysymme ovatko nykyajan isät omia isiään ja isoisiään parempia lastensa kanssa. Kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita ihmettelevät Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Poliisi varoittaa nuorisorikollisuuden kasvusta ja raaistumisesta. Suomessa hoetaan, ettei Ruotsin tie ole meidän tiemme. Onko Suomi Ruotsin tiellä? Vedetäänkö keskustelussa mutkat suoriksi? Vieraana on Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen . Kansanedustaja Anna Kontulan mielestä parlamentarismi ei ole tulevaisuuden hallintomuoto. Millainen on Anna Kontulan utopia? Mikä parlamentarismissa mättää?

Kulttuuriykkösen vieraana on helsinkiläinen kirjallisuudentutkija Iida Turpeinen, jonka esikoisromaani Elolliset vie lukijan 1700-luvulle merenneidon ja ison merilehmän äärelle. Elolliset kertoo kolmen vuosisadan ajan suhteesta tieteen ja taiteen välillä. Miksi ihminen haluaa aina herättää henkiin sen, minkä hän on aikaisemmin tuhonnut? Milloin se on myöhästä? Olemmeko jo menettäneet toivon? Iida Turpeinen valmistelee väitöskirjaa luonnontieteiden ja kirjallisuuden risteymistä. Hän on ohjelman vieraana. Toinen vieras on yleisen historian juuri eläkkeelle jäänyt professori Heikki Mikkeli, joka valmistelee kirjaa luontosuhteen historiasta. Hänen luonnon ja ihmisen välisen suhteen aatehistoriaa käsittelevät kurssinsa yliopistolla olivat isossa roolissa myös Iida Turpeisen romaanin taustalla. Kolmas vieras on Luonnontieteellisen museon museomestari Janne Granroth. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millainen on median ja perussuomalaisten välinen suhde? Teatteriohjaaja Susanna Kuparinen ja Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kertovat oman näkemyksensä perussuomalaisten pelikirjasta. Katsomme myös peiliin: miksi kesällä järkytyttiin rasismista, joka on ollut kaikkien tiedossa? Ei ole peilin syy jos naama on vino. Olemmeko menossa kohti trumpilaista Suomea ja faktojen jälkeistä maailmaa? Millaista murrosta suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa eletään? Yliopistotutkija Johanna Vuorelma analysoi ajan merkkejä.

Avaruus on tutkimattomista korpimaista viimeinen, mutta entäs kotiplaneettamme Maa? Joko sen vaarallisimmat kolkat on kaluttu kokonaan? Planeettamme salaisuuksia avaavat asiantuntijat Juhani ja Anne, mutta kumman totuudet valuvat painovoiman vetäminä viemäristä alas? Kaverukset Tomas ja Onni selvittävät, kuka huijaa. 

Evoluutio näkökulmasta liike on ollut elinehto. Olemmeko vieraantuneet liikunnasta sekä sen vaikutuksesta mielelle? Pienikin muutos auttaa, missä keho on mukana kuten kotityöt ja koulumatkan kävely. Asioita voi tehdä ja aloittaa myös ilman motivaatiota. Vertailusta toisiin voi myös inspiroitua, eikä sen tarvitse olla myrkyllistä. Liikunnasta voi olla apua myös jännityksen purkamiseen vaikkapa ennen hammaslääkäriä. Mihin käytämme aikaa joka vapautuu kun käytämme autoa, robottiimuria ja etätapaamisia? (00:00) Jakso alkaa (00:59) Aiheen pohjustus (03:16) Aiemmin on ollut pakko liikkua (05:55) Arkiliikunta (07:20) Esittelyt (08:25) Liikunta voi hoitaa masennusta paremmin kuin terapia ja lääke (12:35) Rutiinien tärkeys (14:05) Älä mieti liikaa liikkumistapaa (17:18) Liikunta ei vaadi paljoa aikaa (18:17) Mittaaminen (19:53) Liikkeen vaikutus mielialaan (23:20) Motivaatiota ei aina tarvitse olla (28:04) Kehon ja mielen yhteys

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja kysyy: Mitä mieltä olette Jääkiekkoliiton pelisilmästä? – Kulttuurista lukutaidottomuutta, keskisormen näyttämistä? Juha Itkonen tarttuu Euroviisujen jälkipyykkiin: Olemmeko huonoja häviäjiä vai ruotsalaiset huonoja voittajia? Taru Suomesta ja Ruotsista: Kuin tikkarista kiistelevät sisarukset . Mika: Euroviisut on lapsiaikuisten suuri juhla. Juha asiantuntijaraadeista: Tosi tyhmä systeemi! Mika Pantzar haluaa puhua politiikan sanojen merkityksestä. "Leikkaus"-sana on kovin toistettu sana nyt ja aiemmin. Pitäisikö näissä hallitusneuvotteluissa luoda sanoilla uutta todellisuutta? Hän kaipaa eteenpäin katsovaa retoriikkaa. Taru Tujunen muistuttaa, että presidentinvaalit käydään 7 kuukauden kuluttua. Hän ihmettelee, missä viipyy tieto ehdokkaista. Täsmennys lähetyksessä esiettyihin tietoihin: Yksi presidenttiehdokas on virallisesti asetettu. Liike Nyt valitsi presidenttiehdokaakseen Harry Harkimon jo kesällä 2022.

Suomi harmaantuu ja seniorit rulettavat. Olemmeko matkalla konservatiiviseen kiikkustuoli-Suomeen, jossa kartetaan suurten päätösten riskejä? Varman toimitusjohtaja Risto Murto esittää oman näkemyksensä seuraavien vuosikymmenten Suomesta. Euroviisut tulevat, oletko valmis? Kyllästyttääkö vai revitkö pelihoususi? Toimittaja Anna Muurinen on euroviisuasiantuntija. Hän kertoo perjantaina laulukilpailun kulttuurihistoriasta.

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa riippuvuus sähköisistä järjestelmistä on arkipäivää ja nykyinen elämäntapamme nojaa niihin vahvasti. Käytämme sujuvasti henkilökohtaisia tietojamme käsitteleviä verkkopankkeja ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita, ja luotamme sähkö- ja vesijohtoverkkojen toimivuuteen ja laatuun. Mitä tapahtuisi, jos kyberhyökkäys lamaannuttaisi nämä kaikki? Kyberturvallisuuden professori kertoo luennollaan, mitä kyberturvallisuus on, miten sitä toteutetaan ja miksi se koskee meitä kaikkia. Professoriluennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/seppo_virtanen

Työperäinen maahanmuutto on monissa yhteyksissä esitetty ratkaisuksi Suomen talouden ja sitä kautta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen. Mitä hyötyjä ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Olemmeko kenties jo auttamattoman myöhässä kansainvälisessä rekrykilpailussa? Miksi kenenkään kannattaa Suomeen työn perässä muuttaa, kun muitakin vaihtoehtoja maailmalla on? Kuinka luomme vetovoimaa ja pitovoimaa? Vieraina ovat EK:n asiantuntija Mikko Räsänen ja politiikan tutkija Pasi Saukkonen.

Korkein oikeus joutuu pohtimaan puretaanko Anneli Auerin ja Jens Kukan seksuaalirikostuomio. Anneli Auerin lapset ovat ilmoittaneet etteivät heidän todistuksensa olleet totuudenmukaisia. Millainen on tapauksen historia? Mitä se kertoo oikeusjärjestelmästämme ja rikostutkimuksesta? Vieraana Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth. Ohjelman toisessa osassa puhutaan Tinderistä ja deittisovellutusten maailmasta. Miten deittisovellutukset muuttavat käyttäytymistämme? Olemmeko muuttuneet brändiksi ihmissuhdemarkkinoilla? Ketkä voittavat ja ketkä häviävät? Kirjailija, puhetaiteilija Jenni Janakka puhuu suunsa puhtaaksi.

Nuorten parissa työskentelevä ja Heinola Vuoden naisseksi valittu Hanna Tuomikoski kertoi keskiviikkona Radio Voimalla tutkineensa valtakunnallisia tilastoja ja huomanneensa, että vaikka olemme maailman onnellisin maa, niin tyttöihin ja naisiin kohdistuva turvallisuustilanne on täällä heikko. - Olemmeko me peräti Euroopan toiseksi turvattomin maa tytöille ja naisille. Vaikka lapsilla ja nuorilla asiat ovat pääasiassa hyvin, niin omassa työssänikin törmään sellaisiin ikäviin asioihin, mitä nuoret naiset ja tytöt joutuvat kokemaan. Sitä ei voi kieltää, etteikö sitä tulisi vastaan. Tuomikoski toivoo, että kaikki voisivat tuntea olonsa turvalliseksi. - Että ei tarvitsisi miettiä, voinko kävellä tällaiseen kellonaikaan ulkona, miten voin pukeutua tai mitä voin sanoa. Hän jatkaa toivomalla, että nuorten elämässä ei olisi henkistä eikä fyysistä väkivaltaa, vaan että jokainen saisi olla sellainen kuin on, turvassa ja rauhassa. - Että voisi olla oma itsensä. Se ei mielestäni toteudu siinä määrin kuin se voisi toteutua. Kuuntele koko haastattelu:

Olemmeko me Suomessa ymmärtäneet, mitä uhrauksia Nato-jäsenyys oikeastaan tarkoittaa? Tätä pohtii Nato-toimittaja Mika Hentunen, joka ennustaa Suomen pääsevän Natoon vielä tänä vuonna. Suomessa käytävä Nato-keskustelu on keskittynyt Turkin vikurointiin ja aikataulun arvailuun. Vähemmälle on jäänyt puhe siitä, mistä rahat kasvaviin puolustusmenoihin otetaan. Mika uskoo, että Naton rahanjano saattaa vielä yllättää suomalaiset. Edessä on tiukkaa väittelyä. Jenny pohtii, onko Nato rikki, kun se ei saa päätettyä edes omista asioistaan. Turkki horjuttaa jo Naton uskottavuutta, koska se ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Muuttiko maanjäristys Turkin kantaa? Entä voiko jäsenmaata heittää ulos Natosta, jos se on kaikkien muiden kanssa eri mieltä? Mikan mukaan Turkin käytös ottaa monia jo avoimesti päähän. Silti Naton on vaikea tehdä mitään, koska se on luotu päättämään asioista yhdessä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Minusta on jo pidempään tuntunut, että stressiä ja kuormitusta ajatellaan usein liian yksioikoisesti. Tai ainakin sen monet eri puolet saa aivan liian vähän palstatilaa. Tässä jaksossa tätä ongelmaa koitetaan korjata vieraan kanssa parhaamme mukaan. Pohdimme mm. mistä asioista me ihmiset koemme stressiä? Päästäänkö me jotenkin stressiä karkuun tai siitä kokonaan eroon ja onko se edes tavoiteltavaa? Mitkä on stressiviestinnän ongelma? Voiko stressin tunteesta päästä eroon vaihtamalla näkökulmaa, ts. "taas pitää alkaa liikkua vs alanpa liikkua voidakseni paremmin"? Mitä tehdä kun tuntuu, että kaikki elämässä aiheuttaa stressiä ja suorittamista? Voiko joskus olla parempi muuttaa omaa suhdetta stressiin kuin koittaa juosta sitä karkuun? Mitä eroa on emotionaalisella ja fysiologisella stressillä? Miten elintavat (ravinto, liikunta ja palautuminen) vaikuttaa kykyyn sietää stressiä? Mistä syntyy mindset, miksi ihmiset reagoivat samaan asiaan eri tavoin? Voiko stressiin "vain päättää" että alkaa suhtautua toisin, esim. eri elämäntilanteissa? Mitä ongelmia yleisessä stressiviestinnässä on? Moni uupunut kertoo, että kyky tehdä asioita "menee rikki", että ei pääse enää samanlaiseen toimeliaisuuteen kuin ennen, mistä tämä johtuu? Onko työelämässä työkuorman managerointi yksilön vai työyhteisön vastuulla? Näitä ja muita aiheen supermielenkiintoisia kysymyksiä jaksossa pohtii kanssani psykologian tohtori ja neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Laura Sokka - Kotisivu: https://www.atenta.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/laura-sokka-96591233/ - IG: https://www.instagram.com/laurasokka/ - Work Goes Happy -kirja: https://holvi.com/shop/workgoeshappy/product/988f00b6e185ed5abe060604eafe0179/ - Psykalab-jakso: https://open.spotify.com/episode/3H9jlGQJqsX4NsaEeclNwO?si=70c2b8f3c3034634 - Alia Crum TED-talk: https://youtu.be/0tqq66zwa7g

Asuntomarkkinat ovat myllerryksessä ja etenkin asuntovelalliset ovat haastavassa tilanteessa. Miksi korot nousevat? Millaisia ketjureaktioita markkinoilla on parhaillaan meneillään? Haastattelussa osastopäällikkö Samu Kurri Finanssivalvonnasta ja vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Suomen pankista. Kurronen ja Kurri ovat varovaisia arvioimaan, kuinka korkealle korot voivat nousta. Kurronen toteaa, että "kaikki on mahdollista". Kuitenkin Euroopan keskuspankki ennakoi, että inflaatio laskee muutamassa vuodessa, ja Kurronen arvioi, että silloin tulevat myös korot alaspäin. Mutta onko nollakorkojen aikaan enää paluuta? Olemmeko nyt samankaltaisessa tilanteessa kuin 2008 tai 1990? Kurrin mukaan suomalaisten pankkien tilanne on kuitenkin kohtuullinen, vaikka asuntovelallisille on tullut lisää paineita. Kurronen korostaa, että työllisyys on Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla, joten ihmiset pääsääntöisesti pärjäävät, vaikka kulut nousevatkin. Millaista politiikkaa tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa lähestymme ihmisen tunnemaailmaa, toimintaa ja keinoja jäsentää maailmaa hieman totutusta poikkeuksellisella tavalla. Samalla kertaa saamme ruksittua jälleen monen kuulijan vierastoiveen listalta pois. Tällä kertaa pureudumme tutkimaan ihmisen tunne-elämää ja toimintaa enemmän biologian pohjalta.  Pohdimme mm. suuren v*tutustutkimuksen pohjalta, että mikä meitä suomalaisia v*tuttaa ja miten usein tai lujasti? Entä mistä ja miten ihmisen tunteet syntyvät, voiko niitä mitata ja kuvantaa jollain tavalla? Mihin tunteita ylipäätään tarvitaan ja voiko niitä hallita? Menemmekö me ihmiset automaattiohjaus päällä vai teemmekö tietoisia päätöksiä? Onko ihmisen tunteet vain "sykkiviä synapseja" vai jotain mystisempää jossain syvemmällä? Olemmeko luontaisesti optimisteja vai pessimistejä?  Miten rakastuminen syntyy, vaikuttaako siihen sisäinen kauneus, ulkonäkö, vauraus vai jokin muu? Voiko elintapoja muuttaa tahdonvoimalla vai mitä muutokseen tarvitaan? Miksi ihmiset ovat pahoja toisilleen ja tekevät ikäviä asioita? Onko pahuus opittua vai kovakoodattuna ihmisen perimään? Miksi olemme välillä rehellisiä ja välillä valehtelemme? Onko ihmisellä 100% vapaa tahto vai ei?  Näitä ja muita kysymyksiä pohdimme lääketieteellisen kuvantamisen professori, laillistettu psykologi ja tietokirjalija Lauri Nummenmaan kanssa. Linkit: Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Lauri Nummenmaa Kotisivu: https://nummenmaa.fi/kirjat/ Twitter: https://twitter.com/lnummenmaa Kirjat: https://nummenmaa.fi/kirjat/

Tässä jaksossa keskustelemme vieraan kanssa sisusta, tuosta suomalaisesta asenteesta, jolle ei muista kielistä löydy suoraa vastinetta. Käymme läpi mm. millaista sisututkimusta on aikaisemmin tehty ja millaista jakson vieras teki väitellessään aiheesta? Olemmeko ymmärtäneet sisun tähän mennessä jotenkin väärin tai ainakin turhan kapea-alaisesti hyödyntääksemme sitä parhaiten elämässämme? Onko sisu hampaat irvessä -tyylistä eteenpäin vääntämistä läpi harmaan kiven vai jotain armollisempaa ja joustavampaa? Onko sisu ominaisuus, jonka saa vain syntymälahjana vai voiko sitä kehittää paremmaksi myöhemmin elämässä?  Voiko sisukas ihminen olla myös armollinen? Miten sisu, itsemyötätunto ja joustavuus voivat elää käsi kädessä samassa ihmisessä? Näitä ja muita sisukysymyksiä pohdimme sisusta väitelleen tutkijan Elisabeth Lahden kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Elisabeth Lahti - Kotisivu: https://www.sisulab.com/

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa meillä on studiossa Pasin kanssa Jan Ketonen Adformilta ja Sanna Myller Lähi Tapiolalta. Tässä jaksossa Pasi, Jan ja Sanna keskustelevat evästemuutoksesta vähän laajemmin. Mistä on tarkemmin kyse ja ennen kaikkea, miten se tulee vaikuttamaan markkinointiin. Kolmannen osapuolen evästeitä ollaan pystytty hyödyntämään monipuolisesti markkinoinnin kohdentamisessa. Miten dataa voidaan hyödyntää digimarkkinoinnissa tulevaisuudessa ja miten ihmeessä me tulemme toimeen ilman 3P evästeitä. Entä mikä ID oikein on? 3P evästeiden poistumisesta on puhuttu jo vuosia ja aikataulu on venynyt jo moneen kertaan. Mitä muuta 3P evästeiden tilalle on suunnitteilla tai tulossa? Näihin moniin kysymyksiin Pasi yrittää saada vastauksia Sannalta ja Janilta. Eli nyt kannattaa kuunnella jakso ja oppia lisää.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja on lukenut Evan uutta Nato-kyselyä ja kysyy: Onko Nato-kantanne muuttunut? Juha Itkonen kyselee mielipiteitä Sanna Marinin muotokuvasta. Se tilattiin Marinista, koska hän toimi Tampereen valtuuston puheenjohtajana 2013–2017. Valokuvaaja Meeri Koutaniemen teosta kommentoidaan värikkäästi. Kaarina Hazard haluaa puhua jalkapallosta Qatarin MM-kisojen vuoksi. Hän pohtii, onko kamppailu jalkapallon ulkopuolella kiinnostavampaa kuin itse kisat. Mika Pantzar on huolissaan luettuaan kanadalaisten Maggie Bergin & Barbara K. Seeberin kirjan The Slow Professor. Sen mukaan korporaatiomaisissa yliopistoissa professorit ja tutkijat eivät nauti työstään ja opiskelijoista on tullut vihattavia objekteja. Ovatko opettamisen ja oppimisen ilo katoamassa?

Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Ruben Stiller herättää pyödän äärellä keskustelua saamelaiskäräjälaista. Mistä tässä laissa pohjimmiltaan on oikeasti kysymys? Jääkö tämän keskustelun jälkeen käteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia? Hilkka Olkinuora puolestaan avaa keskustelua mediassa vilisevistä anonyymeistä Tiinoista ja Teemuista. Miksi niin monessa uutisessa ihmiset esiintyvät muutetun nimen takaa? Olemmeko siirtyneet ratkaisukeskeisestä journalismista seuraamusjournalismiin ja kuinka kovalla koetuksella on lukijan luottamus mediaan? Pekka Seppänen palauttaa Donald Trumpin Pyöreään pöytää. Yhdisvaltain entinen presidentti on ilmoittanut olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Onko Trumpilla mahdollisuuksia päästä ehdokkaaksi ja onko hänellä mahdollisuuksia presidenttikilvan finaalissa? Mitä ajatuksia Trumpin hahmo ylipäätään herättää pyöreän pöydän äärellä?

 Olemmeko tuulten vietäviä? Syyllisyys Viha ja pelko Materialismi Hyväksytyksi tuleminen

Mitä vaatii, että palveluita kehitetään asiakkaiden näkökulmasta? Keskustelemme, millaisia pullonkauloja palveluiden kehittämisessä on ja miten viranomaisyhteistyötä kokeilu- ja kehittämishankkeissa johdetaan. Ravistelemme myös ajatusta, onko yhden viraston oman yhden luukun palvelun aika ohi. Strategiavision merkitys kokeilukulttuurin edistämisessä nousee keskustelussa esille. Pääset sukeltamaan elämäntapahtumalähtöisen palvelukehityksen syvään päätyyn, kun keskustelussa avataan taustoja myös "kuoleman ekosysteemiin". Vieraana kehittämisen asiantuntija Mikael af Hällström. Jakso tekstimuodossa: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/podcastit/tulokulma-podcast-15-jakso/

Naistenpäivän kunniaksi asiaa naiseudesta. Millaista on olla nainen tänä päivänä? Miten ulkomailla asuminen on muuttanut meitä naisina? Entä millaisia haasteita siihen liittyy?

Mitä sodan syttyminen Ukrainaan merkitsee? Keskustelemassa Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. Minkälaiset suhteet länsimailla jatkossa on Venäjän kanssa? "Venäjän päätös hyökätä Ukrainaan vei loputkin siitä luottamuksesta, jota on ollut Venäjän kykyyyn toimia kansainvälisen järjestelmän puitteissa", Pynnöniemi sanoo. Miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan juuri nyt? Venäjän presidentti Vladimir Putin on kertonut laittaneensa ydinaseensa valmiustilaan. Olemmeko palaamassa kylmän sodan ilmapiiriin? "Globaalia sotilaallista katastrofia tässä on rakennettu jo ainakin 20 vuotta", Patomäki sanoo. Pynnöniemi pitää erittäin huolestuttavana, että ydinase on pinnalla nyt eri tavalla kuin esimerkiksi 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta. Patomäki esittelee kolme mahdollista skenaariota nykyiseen tielanteeseen: Putinin asema voi horjua, sota loppua nopeasti tai sodan eskalaatio. Toimittajan on Linda Pelkonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Jälleen on aika sukeltaa makroravinteita ja kyykkyprogressiota syvemmälle kohti ihmisen hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen syvempiä syövereitä. Tunteet on kaikille tuttu asia mutta mitä ne ihan tarkalleen ottaen ovat?  Onko tunteilla ja esimerkiksi ajatuksia ja ideoilla jotain eroa? Olemmeko me ihmiset järki- vai tunneohjeutuvia? Voiko ja kannattaako päätöksiä tehdessä ja hyvinvointia vaaliessa tunteet laittaa pöytälaatikkoon odottamaan ja edetä vain järjen voimin? Mitä seuraa jos epämiellyttävät tunteet tukahduttaa eikä kohtaa niitä?  Miten kiire ja stressi vaikuttavat tunteisiimme ja niiden kokemiseen? Entä miten innostus ja tunneilmasto, mitä ne ovat ja miten ne kytkeytyvät päivän teemaan? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä superviihdyttävässä jaksossa kanssani pohtii psykologi, tietokirjailija ja yrittäjä Jarkko Rantanen. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Jarkko Rantanen - https://www.emergywork.com/ - https://workplacenordic.com/ - https://www.linkedin.com/in/jarkkorantanen/

Vaiherikas vuosi 2021 on hyvä päättää pohdiskeluun hyvän elämän anatomiasta. Minulla oli suuri kunnia saada vieraaksi henkilö, jonka ajattelua, kirjoittamista ja tapaa kohdata ihmisiä arvostan suuresti. Jaksossa kävimme läpi mm. miten löytää optimistinen elämänasenne ja mitä ajatella kun maailma kaikkine ikävine tulevaisuudenkuvineen heittää ympärillä volttia? Olemmeko me ihmiset oman onnemme seppiä vai tarvitaanko mukaan myös muita ihmisiä ja ympäröivää yhteiskuntaa? Mitä ajatuksia jakson vieraalla herää siitä, että onko meitä homo sapiens -nisäkkäitä tarkoitettu elämään modernin maailman hektisessä melskeessä? Olemmeko me ihmiset jakautuneet yhä syvemmälle omiin poteroihimme ja voimmeko löytää yhteisen sävelen paremman maailman rakentamiseen? Mitä yli 12 000 kohtaamista yöllisessä radio-ohjelmassa suomalaisen kanssa opetti? Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä kanssani pohtimassa monessa mukana ollut The One and Only Pekka Sauri. Linkit: Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Pekka Sauri - Twitter: https://twitter.com/pekkasauri - Kotisivu: https://www.pekkasauri.fi/

Olemmeko me suomalaiset erityinen luontokansa ja onko meillä se paljon puhuttu "erityinen luontosuhdekin"? Kas siinäpä kysymys, jonka äärelle on tällä kertaa hiljentynyt erityinen luontomiehemme Blomis. Tai eihän hän hiljaa koskaan ole, vaan pakisee aiheesta kuin aiheesta ainakin 5 minuuttia. Kuvituskuvana on Blomiksen räpsy metsän kuninkaasta, Otso Mesikämmenestä.

Olemmeko haluttomia näkemään tunnekylmyyttä lapsissa ja nuorissa? Näemme lapset usein ruusunpunaisten lasien läpi, jolloin emme vältämättä halua uskoa että heissä voisi olla psykopatian piirteitä, sanoo lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen. Psykopatiasta puhuttaessa mieleen tulevat usein sarjamurhaajat ja rikolliset, mutta normiväestöstä löytyy myös psykopatian piirteitä ihmisistä, joista osa aiheuttaa kärsimystä ympäristöönsä ja osa ei.  Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Psykopatian monet kasvot -kirja on ostettavissa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen Kustannus Oy Duodecimin yleisistä tietokirjoista.

Olemmeko me fiksumpia kuin aiemmat sukupolvet? Ymmärrämmekö kristinuskon ytimen heitä paremmin? Kerromme miksi teemme podcastia ja miksi kirjoitimme kirjan. 

Kauden kuudennessa jaksossa puhumme kulttuurieroista. Millaisia positiivisia ja negatiivisia eroavaisuuksia maidemme välillä on? Olemmeko kokeneet kulttuurishokkia? Entä löydämmekö samankaltaisuuksia Suomen ja Venäjän sekä Australian välillä?

Keitä me olemme ja millaisessa todellisuudessa me elämme? Olemmeko olosuhteiden uhreja vai oman elämämme arkkitehteja? Ovatko ajatuksemme tulkintoja kokemuksistamme vai väline todellisuuden luomiseen? Maailmanpuun studioon palaa tällä kertaa fyysikko, yrittäjä ja itsenäinen tutkija Johanna Blomqvist, jonka uusi kirja Hypertodellisuus käsittelee... Lue lisää → The post Jakso 70: Hypertodellisuus first appeared on Maailmanpuu podcast.