Podcasts about keskusta

Miten Suomessa riittää lääkärit ja rahat? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok), erikoislääkäri Aki Lindén (sd.) ja Hanna-Leena Mattila (kesk.). SDP ehdottaa hintakattotojärjestelmää vuokratyövoimalle. Keskusta esittää vuosittaista maksukattoa lääkkeille, matkakustannuksille ja lääkärinpalkkioille. Kokoomus haluaisi houkutella terveydenhuoltohenkilökuntaa maailmalta. Koulutetaanko lääkäreitä Suomessa liian vähän? Onko lääkäreillä liian kovat palkat? Millainen omalääkärimalli Suomeen tarvitaan? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Maakuntien taistelupari keskusta ja perussuomalaiset julkistivat kunta- ja aluevaaliohjelmansa. Perussuomalaisten mukaan vaaleissa on puhuttava rahasta, maahanmuutosta ja väestönmuutoksesta, sekä vaatii aluevaltuustorahoja pois ja sekoilua seis. Keskusta sen sijaan vaatii katsetta perusasioihin ja julistaa, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Suuntaavatko kaksi entistä maaseudun puoluetta vaaliviestiään ruuhka-Suomeen vai aitovierille? Kumpi puolueista vetää maaseudun matsissa pidemmän korren? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Lahden Keskustateko 2024 valittiin perjantaina ylivoimaisella äänimäärällä, kun ykköseksi noussut Lahden seurakuntien Kärsimystie-katunäytelmä keräsi huikeat 46,9 prosenttia annetuista äänistä. Äänestys järjestettiin viidennen kerran Lahti City ry:n toimesta. Kärsimystien ohjaaja, näyttelijä, muusikko Petri Liski kertoi perjantaina Radio Voimalla katunäytelmän työryhmästä. - Meillä oli mukana kaksi ammattinäyttelijää, pääroolissa erinomaisena Jeesuksena, Lahden kantava voima, Tapani Kalliomäki, ja Pietarin roolissa Arto Myllärinen, joka ohjasi minua viime kesänä Lappeenrannassa. Lisäksi mukana oli valtavan suuri määrä antaumuksella mukana olevia harrastajia kaikenlaisista lähtökohdista, Liski kuvaili. Ohjaajan mieleen jäi erityisesti yleisön läsnäolo ja hiljentyminen haastavissa, sekavissa ulkotiloissa. - Siellä liikkui yhtä aikaa tuhansia ihmisiä ja seurasi keskittyneesti eri kohtauksia, jotka olivat iloisia ja myös äärimmäisen julmia. Ehkä se on tarinan syvyys ja monipuolisuus, mikä ihmisiä liikuttaa, pohti Liski. Kuuntele haastattelusta myös millainen Lahden keskusta tapahtumineen ja olemuksineen Liskin mielestä on tällä hetkellä.

Ukrainan rauhankokous Sveitsissä päättyi, saatiinko edistystä aikaan? Millainen tilanne on rintamalla nyt? Vieraina tutkija Tyyne Karjalainen, Ulkopoliittinen instituutti ja erikoistutkija Pentti Forsström, Maanpuolustuskorkeakoulu. Kiinan ja Venäjän suhteita sekä maailmanpoliittista asemaa arvioivat studiossa Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen ja Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Viron konservatiivinen kansanpuolue Ekre kipuilee eurovaalien jälkeen. Puolueesta on käynnissä eroamisaalto. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Keskusta ja RKP vaihtoivat molemmat johtoaan viikonlopun puoluekokouksissa. Mikä muuttuu puolueissa uusien luotsien myötä? Vieraina Keskustan ja RKP:n uudet puheenjohtajat. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Tarja Oinonen, Seppo Kivimäki ja Anna Lehmusvesi. Tuottajat Hanna Juuti ja Marija Skara.

Eurovaalit oli ja meni. Kerrankin saatiin yllätyksiä! Tässä meidän kuumat otteemme! (0:28) Kokoomus (10:25) Vasemmistoliitto (23:00) SDP (28:40) Keskusta & Vihreät (34:54) Perussuomalaiset

Keskusta ja RKP saavat viikonloppuna uudet puheenjohtajat ja Vasemmistoliittokin hakee uutta luotsia. Miten kotimaan politiikassa asetutaan uusiin uomiin EU-vaalituloksen jälkeen? Vieraina vastaava päätoimittaja Erkka Railo, MustRead ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Suomi on mukana Nato-harjoituksessa Romaniassa. Bukarestista raportoi ulkomaantoimittaja Roni Kuronen. Kiina ei osallistu Sveitsissä alkavaan rauhankonferenssiin. Mikä on Kiinan rooli Ukraina-politiikassa? Pekingistä raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Millaisin eväin ja odotuksin Ukrainan rauhanprosessia pohditaan viikonloppuna Sveitsissä? Vieraina asiantuntija Mikko Patokallio, CMI ja johtava tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Kultaranta-keskustelujen toinen päivä käynnistyy, mitä tänään luvassa? Politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta raportoi Presidentinlinnasta. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Seppo Kivimäki, tuottaja Marija Skara.

Suomalaisen puoluekentän erikoisuus vaihtaa viikonloppuna puheenjohtajaa. Riittääkö keskustalle vaa'ankieliasema vai onko tähtäimessä vanha loisto? Jatkuuko raon pitäminen muuhun oppositioon? Politiikkaradion studiossa keskustan puheenjohtajaehdokkaat, kansanedustajat Antti Kaikkonen ja Tuomas Kettunen. Toimittajana on Antti Pilke.

Veikka ja Pontus ovat päätyneet erilleen jakson alussa ja löytävät samaan studioon jakson loppupuolella. He puhuvat ääniviesteissä alueellisista eroista sekä sitä, kuinka luokat liikkuvat. Suomessa on tapana katsoa kohti keskusta, oli se Helsinki tai hallitus. Keskusta käskee ja valaisee muuta maata, mutta keskuksesta käsin ei näe muualle kovin hyvin. Mitä näkee Turusta tai maaseudun merenrannalta? Pitäisikö koko luokkajärjestelmä tuhota sen sijaan että puhutaan “sosiaalisesta liikkuvuudesta”? Miten toimia syrjäseutujen pikkuporvareiden kanssa? Veikka etsii itseään Turussa näiden kysymysten kanssa. Pontus makaa Saaren kartanon sängyssä ja miettii tosissaan olemista sekä sitä, onko kukaan “ansainnut” mitään omalla työllään. Nykytanssiosuudessa tarkastellaan Esa Kirkkopellon vahvan käsitteellistä teosta Saatana on kuollut. Ilmassa on postsatanistisen ajan riivausta ilman riivaajaa. Zelda-harppumusiikki soi, salin katosta roikkuu tuplapentagrammi, ja Jorma Uotinen kuolee heti alussa VHS-videolla. Miten ruumiit voisivat oppia olemaan yhdessä ilman hyvää ja pahaa? Osio on tehty yhteistyössä Uuden tanssin keskus Zodiakin kanssa. Jaksossa mainittuja asioita: Asta Leppä: Vapaa ahdistumaan https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010261904.html Zodiak Presents -podcast: https://open.spotify.com/episode/3BXjxdNya3LSELGEaCxXyA?si=jht6nBiKSZOy0fC53DMiVw Pontus Purokuru: Kapitalistinen realismi ja usko yhteiseen https://komeetta.info/2024/03/28/kapitalistinen-realismi-ja-usko-yhteiseen https://www.zodiak.fi/fi/ohjelmisto/saatana-kuollut 11.4. Ilmestyvä Purokuru & Lahtinen: Mikä internetiä vaivaa? [ENNAKKOTILAUS -25 %] https://kirja.fi/collections/pontus-purokuru/products/mika-internetia-vaivaa-9789523521957 Toukokuussa alkava Mikä internetiä vaivaa -lukupiiri: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Sanna Marinin koko hallitusviisikko on poistumassa puoluejohdosta taka-alalle, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonkin ilmoitti viimeisenä vetäytymisestään. Vaihtuvatko naiset nyt miesjohtajiin? Eduskuntavaaleista on alle vuosi, ja kasvot ovat menossa uusiksi. Onko kyseessä syvempi politiikan suunnanmuutos? Nyt puhuvat viisikon jäsenet. Studiossa RKP:n puheenjohtaja, opetusmininisteri Anna-Maja Henriksson ja vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Ohisalo. Keskusta jatkoi Juha Sipilän hallituksen puolueista ainoana vasemmistojohtoiseen Marinin hallitukseen. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on sanonut, että keskustan kannatuksen laskun yhtenä syynä on raju ristiriita Sipilän ja Marinin hallitusten välillä. RKP jatkoi ainoana puolueena Marinin hallituksesta Petteri Orpon oikeistohallitukseen. Uhkaako RKP:tä nyt keskustan kohtalo? Miten perussuomalaisten tuore leikkaushuumori putoaa hallituskumppani Henrikssonille? Toimittajana on Antti Pilke.

Miltä näyttää Keskusta-puolueen tulevaisuus kun puheenjohtaja on vaihtumassa? Keskustelemassa keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen ja keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio. Laaninen nostaa esiin kolme kohtaa puolueen lähihistoriassa joissa oltaisiin voitu toimia toisin. Tapio haluaisi nähdä uudistumista puolueessa, esimerkiksi keskustan perhepolitiikassa voisi ottaa enemmän huomioon perheiden moninaiset muodot. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskusta ruoski itseään kasalla raporttipaperia. On siis [pimpelipompelipimpimpom] raporttikornerin aika! (0:28) Vihreät ja muut vasemmistopuolueet tekivät välikysymyksen hallituksen toimien kohdentumisista nuoriin. (18:19) Työmarkkinoilla kuhisee ja kohisee. Mitä on odotettavissa seuraavaksi? (28:43)

Hallituksen budjettiriihi alkaa. Keskustelemassa kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Suna Kymäläinen, SDP, puheenjohtaja Markus Lohi, Keskusta ja Vile Valkonen, Kokoomus. YK:n yleiskokous alkaa New Yorkissa. Juri von Bonsdorff raportoi. Missä kunnossa Suomen väylät ovat ja mitä niille pitäisi budjetissa tehdä? Keskustelemassa Väyläviraston toimiajajohtaja Virpi Anttila, professori Heikki Liimatainen, Tampereen yliopisto ja toimitusjohtaja Anssi Kujala, SKAL ry. Politiikan toimittaja Kristiina Tolkki raportoi budjettiriihen alkunäyttämöltä Helsingin Mariankadulta. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Anne Achté, Matti Konttinen ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Hanna Juuti.

Miksi Paavo Väyrynen tavoittelee tasavallan presidentin virkaa 2024 vaaleissa? Mitä Väyrynen ajattelee Suomen viime vuosien ulkopoliittisesta linjasta ja mitä Väyrynen tekisi toisin, jos tulisi valituksi presidentiksi? Studiossa presidenttiehdokas Paavo Väyrynen. Jakso on kuvattu 6.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kannattajakortit (1:35) Keskusta (5:35) Alkiolaisuus (8:25) Globalisaatio (13:10) Sotilaallisuus (19:33) Kehitysyhteistyö (22:06) Uusi kylmä sota (27:06) Nato (31:18) Venäjä-suhteet (35:27) Ukrainan sota (37:38) Energiariippuvuus (43:40) "EU oli virhe" (52:21) Rasismikeskustelu (58:12) Sisäpolitiikka (1:01:07) Maahanmuutto (1:04:25) Median moniäänisyys

Miksi Keskustan kannatus on romahtanut? Miten Keskustan talouspolitiikka on kehittynyt Esko Ahon hallituksesta nykypäivään? Mikä on Keskustan rooli suomalaisessa politiikassa suhteessa muihin suuriin puolueisiin ja oliko Keskustalta virhe jättäytyä oppositioon 2023 eduskuntavaalien jälkeen? Studiossa valtiopäiväneuvos ja pitkäaikainen Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Jakso on kuvattu 14.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Keskustalaisuus (4:57) Esko Ahon talouspolitiikka (9:57) Keskustan rooli (12:02) EU ja euro (21:09) Keskusta ja populismi (24:10) Keskustan ydin (30:02) Hallitukseen meno (33:04) Keskustan kannatus (39:21) Ilmastopolitiikka (46:22) Maahanmuutto (48:27) Sipilän hallitus (53:23) Viestintä (55:18) Jakolinjat puolueissa

Onko suomalainen media puolueellinen vai puolueeton? Kestääkö Orpon hallitus? Onko perussuomalaiset rasistinen puolue ja mistä perussuomalaisiin liittyvissä kuohuissa on kyse? Jakso on nauhoitettu 21.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Mielenosoitukset (3:42) Mediakenttä (7:17) Elokapina ja Convoy (12:10) Junnila ja Purra (16:05) Arvopohja 2017 (19:10) Scripta (20:27) RKP ja Kokoomus (24:13) Keskusta (27:47) Median tasapuolisuus (31:05) Toimittajat (33:36) Hallituskelpoisuus (36:07) Vanhat somekirjoitukset (38:04) Rasismi (39:06) Väestö (44:18) Maahanmuutto (48:30) Kulttuuri ja uskonto(54:18) Anteeksipyyntö (59:59) Irtisaunoutuminen (1:03:11) Politiikka (1:05:10) Polarisaatio (1:10:30) Perussuomalaiset (1:18:53) Sanna Marin (1:24:51) "Politiikka on teatteria"

Miten vuoden 2023 hallitusneuvottelut ovat edenneet ja millaista politiikkaa on odotettavissa alkavalla vaalikaudella? Studiossa investointipankkiiri ja neuvotteluasiantuntija Sami Miettinen sekä Iltaleden politiikan toimittaja Elli Harju. Jakso on nauhoitettu 2.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Median rooli neuvotteluissa (4:56) Hallitusohjelma (7:52) Edelliset hallitukset (10:03) Oikeistohallituksen yhtenäisyys (16:56) Neuvotteluiden voimasuhteet (19:30) Sinipuna (23:52) Vähemmistöhallitus (26:58) Keskusta (32:35) RKP (35:06) Asiantuntijat neuvotteluissa (38:36) Riikka Purra (41:07) Politiikka ensi kaudella (48:02) Ilmastopolitiikka

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä ovat keskustelemassa kosmologi ja kirjailija Kari Enqvist, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Kokoomus ja Keskusta jätettiin Pride-tapahtumasta ulos translain uudistamiseen tähdänneen äänestyksen takia. Puolueiden kaikki kansanedustajat eivät kannattaneet translain uudistusta. Konservatiivit voivat nyt halutessaan syyttää Helsinki Pridea kohtuuttomuudesta ja herkkänahkaisuudesta. Mitä seurauksia tällä poissulkemisella voi olla? Heijastaako tämä kanta samaa ehdottomuutta kuin parin viikon takainen Sanna Marinin juhlapuhe New Yorkissa? Ylen Aamu-tv:ssäkin eilen käsitelty asia on Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemä selvitys, jonka pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. On väläytelty myös taiteelliseen ilmaisuun puuttumista eli räpmusiikin sensuuria. ”JÄRJESTÄYTYNEEN rikollisuuden torjunta voi edellyttää taiteellisen ilmaisun vapauteen puuttumista”, näin seisoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemässä selvityksessä. Selvityksen pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. Mitä ajattelee raati jälleen uudesta väkivaltaviihdekohusta, jotka toistuivat yhä uudelleen? Raati miettii myös Iiu Susirajan, Käärijän ja Aki Kaurismäen pohjalta, millainen suomalaistaide voi tulevaisuudessa breikata maailmalla. Kari Enqvist on huolestunut vapaasta kansansivistystyöstä, työväen- ja kansalaisopistojen tulevaisuudesta. Leikkauksia on suunniteltu kansanopistojen yms. rahoitukseen. Esitetyt summat ovat todella suuria. Enqvist ajattelee, että kansanopistot ja muu vapaa sivistystyö on tavallisen suomalaisen kansan kulttuurinen selkäranka. Eli pitääkö olla huolissaan? Rock n' Rollin ja soulin kuningattareksi kutsuttu Tina Turner menehtyi 83-vuotiaana eilen keskiviikkona kotonaan Sveitsissä pitkän sairauden uuvuttamana. Raati muistelee Turneria, hänen uraansa, taitoaan artistina, valtaava hiuspehkoa ja väkevää energiaansa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kokookus ja Keskusta eivät ole enää tervetulleita Priden yhteistyökumppaneiksi, ja siitähän äläkkä syntyi.  Juomatarjoilusta vastaa 8 Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet irtoaa 10% alennusta osoitteessa www.8bitbrewing.fi OY-operaatioiden päämajana ja mukavuusalueena toimii HOB eli Helsinki Original Beerhouse Kalasatamassa, osoitteessa Capellan puistotie 2. Tsekkaa myös instagram @hobhelsinki. Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. CBD-öljyjen ehdoton ykköskauppa on organia.fi. Tilauksen yhteyteen naputtelet koodin otetaan30 niin saat hulppean -30% alennuksen tilauksestasi. Paras nikotiinipussivalikoima löytyy osoitteesta nikotiinipussit.com. Koodilla otetaanyhdet -5% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista! www.happyjuice.eu on the place to go sinulle, joka haluat nauttia vapettelusta täysin nikotiinittomasti. Koodilla teamoy alennusta -15% kaikista tilauksista! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Politiikan puskaradion Jari Hanska kertaa lähes hekumassa politiikan superviikkoa, johon kuului oikeistoblokin voittamat maalit, Sanna Marinin jälkeisen hallituksen spekulointi, NATO:on liittyminen sen perustamispäivänä Jarin perhekunnan kullitetun kynän avulla ja kaikkea muuta. 00:00 Jari Hanska, Jarno Liski, Marko-Oskari Lehtonen ym. muodostavat Politiikan puskaradion 01:12 Sanna Marinin sinimustasta lipusta poliittisen toimittajan unelma-aikaan 03:42 Kullitetun kynän tapaus - Suomi NATO:on 4.4.2023 07:49 Superdramaattiset eduskuntavaalit ja niiden kohokohdat, vaaliennusteiden heittelyt 09:50 Tere Sammallahti, Onni Rostila ja Uudenmaan kuoleman vaalipiiri 12:54 Söikö SDP punavihreän kuplan eväät - Vasemmisto, keskustapuolue ja vihreät romahtivat 14:50 Lin vittuuntuneet eläimet ja Orpon kierrätyspuhe 16:47 Putinistit lensivät pois eduskunnasta. Marinin Hornet-gaten vaikutus? 18:48 Kristillisdemokraatit, RKP pelipaikoilla. Pitkä pohdinta vähemistöhallituksista 25:50 Keskusta taas kerran avainroolissa 30:29 Perussuomaisten pitäisi mennä hallitukseen värjättyään Suomen vaalikartan 34:49 Sanna Marin viestijänä hallituksessa ja nyt sen ulkopuolella 38:37 Presidenttipeli kolmen suuren käsissä. Halla-Aho vs. Purra 41:30 Kansalliskonservativismi vs. woke. Politiikan arvokarttojen aukot. Miksi liberaalit eivät menestyneet. Fasistit-sosialistit-kommunistit 46:08 Politiikan puskaradion kunniaksi viikon vitsi #neuvottelijat #neuvottelija #vaalit #eduskuntavaalit #sannamarin #hallitus #hallitusneuvottelut Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Perussuomalaiset ei ole julkaissut lainkaan eduskuntavaaliohjelmaa, jossa kerrottaisiin kootusti, mitä puolue äänestäjilleen vaaleissa lupaa. Vaaliohjelman sijaan puolueen tavoitteita löytyy useista erillisistä ohjelmista. Mitä tavoitteita perussuomalaiset lupaa toteuttaa tulevalla vaalikaudella? Miksi puolue ei kerro kootusti eduskuntavaalitavoitteitaan? Mikä on perussuomalaisten vaaliviesti? Keskusta vakuuttaa eduskuntavaaliohjelmassaan kulkevansa eteenpäin. Mihin suuntaan keskusta on matkalla, jos puolue on matkalla eteenpäin? Onko keskustan tulevaisuus puhtaassa aluepolitiikassa, vai kukkiiko puolueen sisällä laaja kirjo erilaisia arvoja? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan perussuomalaisten tavoitteita ja keskustan eduskuntavaaliohjelmaa. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä Suomen Keskusta lupaa romaneille, ja miksi romanien kannattaisi äänestää keskustaa eduskuntavaaleissa 2023? Mertsi Lindgren tapaa puolueiden edustajia ja haastaa heitä vastaamaan kysymyksiin, jotka koskettavat raadollisellakin tavalla romaneja nykypäivän Suomessa. Keskusta puolueesta haastateltavana on puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko räväytti ilmoituksella, että nykyinen hallituspohja ei voi jatkaa vaalien jälkeen. Miksi keskusta rajaa vaihtoehtojaan? Vielä tammikuussa Saarikko arvosteli sitä, että pääministeri Sanna Marin tyrmäsi hallitusyhteistyön perussuomalaisten kanssa. Tekeekö Saarikko samaa, josta moittii muita? Politiikkaradion puheenjohtajatentissä vieraillut Saarikko alleviivaa sitä, että uuden hallituksen tärkein tehtävä on Suomen talouden tervehdyttäminen ja ulospääsy velkapolitiikasta.  Saarikko ei sulje mitään leikkauksia ulos. Säästöjä voitaisiin hänen mukaan tehdä esimerkiksi indeksijarrutuksella ja suorin leikkauksin asumistuesta, kehitysyhteistyöstä, turvapaikanhakijoiden asumisjärjestelmästä ja koulutuksesta. Miksi keskusta ei avaa puhumiaan indeksisäästöjä tarkemmin? Onko vaikeammin hahmottuva indeksijarrutus vaalien alla poliittisesti turvallisempi? Oikeistopoliitikotkin sanoivat muutama vuosi sitten, että 1990-luvun laman virheitä ei pidä toistaa. Onko riskinä, että näin kävisi? Toimittajana on Antti Pilke.

Politiikkaradio tarkastaa, millä jengalla nykyhallituksen äärilaidat ovat menossa kevään eduskuntavaaleihin. Miksi vihreillä ja keskustalla on erilainen aikataulu julkisen talouden tasapainottamisessa? Kuinka eri linjalla puolueet ovat hakkuiden ja metsien suojelun suhteen? Studiossa ovat vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jouni Ovaska. Ovaska epäilee, että valtiovarainministeriö pyyhkii vielä puolueiden talousluvuilla pöytää. Suomelan mukaan vaalikausi on kirkastanut, mikä vihreitä ja keskustaa yhdistää ja erottaa. Eri mieltä puolueet ovat yhä esimerkiksi maakuntaverosta, josta toisen mielestä ei tarvitse päättää ensi vaalikaudellakaan. Toimittajana on Antti Pilke.

Kumpi olisi kannatuskyselyjä johtavalle kokoomukselle halutumpi hallituskumppani, perussuomalaiset vai SDP? Nähtiinkö Marinilta hiljattain ovela liike? Mikä kaikki vaikuttaa hallituspohjan muotoutumiseen? Hallituspohjavaihtoehtoja analysoivat poliittisen historian tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija Isak Vento Åbo Akademista. Toimittajana on Antti Pilke.

Keskusta rikkuroi, hallitus jatkanee silti (0:29) Pj-debatti, rasismi ja vuarineuvokset (12:59) Lisää tukia keskiluokalle t. kepu (23:28) Onko palkankorotusvaraa ja tuleeko lakko? (30:35)

Radio Voima selvitti tiistaina alueemme asukkaiden kuusimieltymyksiä. Kysymyksiin vastailivat kuusimyyjät keskustasta, Etelä-Lahdesta, Metsäkankaalta sekä Hollolasta. Keskustassa myyjän mukaan kuusenhankkijoiden toiveet vaihtelevat ja kuusia menee puolimetrisestä kahden metrin kuusiin. - Suosikkimalli on yleisimmin tasapaksu ja suhteellisen leveä. Kuusien myyjä Etelä-Lahdesta kertoo kahden metrin kuusien olevan kaikista suosituimpia. - Täällä on tykätty, että alapuoli on tuuheampi kuin yläpuoli. Metsäkankaalla kuusikauppa käy myös hyvin ja pienet ja kapeat kuuset menevät myyjän mukaan kaupaksi parhaiten. - Sellaiset kerrostaloasuntoon sopivat. Myyjä kertoo myös, että Metsäkankaalla makutuomareita on välillä enemmänkin mukana, mutta toisinaan kuusi hankitaan ihan heräteostoksena. Mutta kuka sitten Metsäkankaalla saa lopullisesti päättää sen, mikä kuusi valitaan? - Lapset, vastaa myyjä empimättä. Seuraava soitto suuntautuu Hollolaan, josta kuusimyyjä kertoo, että kaksi ja puolimetrisiä kuusia on vielä jäljellä. - Ei ole hirveästi enää erikoiskuusia, mutta metsäkuusia löytyy. Erikoiskuuset, kuten hopea- ja mustakuuset sekä pihtakuuset, ovat myyjän mukaan olleet Hollolassa suosittuja. Mieluisin kuusen malli on kapea sekä kaksi ja puolimetrinen. Hollolassa lopullinen valinta tapahtuu myyjän mukaan toisin kuin Metsäkankaalla. Kuka valinnan siis tekee? - Kyllä se yleensä se hallitus on, eli naisväki

Keskusta seikkaili osaksi oppositiota luonnonsuojelulain kanssa. Voiko Keskustaan luottaa? (Hint: Ei.)(0:29) Kokoomuksen vaihtoehtoisbudjetti ei yllättänyt ketään. (19:42) Influensserit kansanedustajina? Miksi ei?(30:03)

Keskusta vaatii samaan aikaan miljoonatukia maataloudelle ja menokehyksissä pysymistä. Miten tämä yhtälö toimii? Haastateltavana valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Hallitus on ajautunut riitoihin, ja monia jo sovittuja hankkeita on heitetty poliittiseen roskakoriin. Mitä hallitus aikoo vielä saada aikaan ennen vaaleja? Entä mitä keskustassa ajatellaan kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) Lapinleuku-kirjoituksista, joista saamelaiset ovat loukkaantuneet? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi eduskuntatyö on ruuhkautunut? Koska nykyisen hallituksen viimeisimmät esitykset on saatava eduskunnan mankelin läpi ennen kevään vaaleja. Tuomas ja Lauri yrittävät ex-tempore avata lainsäädäntöprosessin tyypillistä kulkua. Päivän pääaihe on kuitenkin keskustan näivettyminen - niin Helsingin kuin myös Suomen keskustan. Jakso on äänenlaadultaan vähän peruna, mutta älkää antako sen häiritä.

Keskusta esti viikonloppuna saamelaiskäräjälain etenemisen eduskuntaan jo toistamiseen. Miten pahassa jumissa hallituksen työ on? Päätöksenteko kangertelee kohtalokkaalla viikolla, sillä tällä vaalikaudella käsiteltävät asiat on määrä antaa eduskunnalle viimeistään torstaina. Tilanteesta puhuu kolme puoluesihteeriä, eli Antton Rönnholm (sd.), Kristiina Kokko (kok.) ja Mikko Koikkalainen (vas.). Mikä kaikki voi kaatua? Miksi saamelaiskäräjälaista on tullut niin iso asia? Löytyykö kokoomuksesta tukea saamelaiskäräjälain uudistamiselle? Mihin johtaa, jos hallitus alkaa perua esityksiään? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Keskusta syyttää pääministeri Marinia (sd.) hallituksen pelisääntöjen rikkomisesta. Marin on viemässä eduskuntaan saamelaiskäräjälain, jota keskusta ei hallituksessa tue. Kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) mukaan pääministeri on käynnistämässä hallitsematonta tapahtumaketjua, jota kannattaisi vielä harkita. ”Tästä lähtee liikkeelle hallitsematon kehitys, varsinainen hulabaloo”, sanoi Lohi Politiikkaradiossa. Uhkaako keskusta lähteä hallituksesta? Onko käsillä hallituskriisi? Mikä on hallituskriisi? Kuinka monta kertaa Suomen hallitus on kaatunut viimeisten 30 vuoden aikana? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Taas on aika laittaa viikko pakettiin. Tuomas ja Lauri keskustelevat gallupeista, hoitajien sovusta ja viestintätoimistojen vallasta. Keskusta kyykkää. Mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa? Hoitajat saivat sovun, mutta onko yhteisymmärrystä edes mistä? Ja ohjailevatko viestintätoimistot politiikkaa kulisseissa?

Omistusasunto on yhä lähes kaikkien suomalaisten haaveena. Vanha viisaus on, että asunto kannattaa ostaa kasvukeskuksesta, koska silloin asunnon arvo säilyy tai jopa nousee. Asuntojen hinnat ovat olleet kasvukeskuksissa korkeita jo pitkään ja edelleen vain nousevat. Mistä tämä johtuu? Mitä tämä tarkoittaa ensiasunnon ostajille? Kenellä vielä on varaa ostaa asunto kaupunkikeskuksesta? Jasminin ja Kaisan vieraana on asuntomarkkinoita tutkinut tutkimusjohtaja Essi Eerola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATTista.

Yleistä aluevaaleista (0:00) Kokoomus (5:35) SDP & Keskusta (10:10) Perussuomalaiset (16:42) Vasemmistoliitto & Vihreät (23:53) RKP, KD, Liike Nyt, VKK (37:05)

Kokoomus (8:40) SDP & Keskusta (13:00) Perussuomalaiset (20:04) Vasemmistoliitto & Vihreät (23:16) RKP, KD, Liike Nyt (28:47)

Naton ja Venäjän tapaaminen. Mitä voimme odottaa? Keskustelemassa johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, UPI ja johtaja Kristi Raik, Viron ulkopoliittinen instituutti.  Edellisillan puheenjohtajatentin (Keskusta, Vasemmistoliitto ja Vihreät) analyysi. Keskustelemassa politiikan toimittaja Pirjo Auvisen johdolla politiikan tutkijat, yliopistonlehtori Hanna Wass ja eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Kolmen eduskuntapuolueen ryhmänjohtajien keskustelu aluevaaleista. Mukana Juha Pylväs,kesk., Atte Harjanne, vihr. ja Jussi Saramo, vas. Välähdykset kuopiolaisten ja lahtelaisten aluevaalimietteistä. Toimittajana Kuopiossa Antti Karhunen ja Lahdessa Elina Rantalainen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Tarja Oinonen.

Vuoden ensimmäisessä jaksossa Toivo paljastaa symppaavansa keskustapuoluetta, ja keskustelee keskusta-aatteesta ja keskustan kannatuksesta yhdessä Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroosin kanssa. Keskusta on saanut hallituksessa aikaan vaikka mitä, mutta miksei se näy keskustan kannatuksessa? Mihin keskustaa enää tarvitaan tämän päivän politiikassa? Mikä neuvoksi keskustalle puolueena ja keskustalle aatteena 2020-luvulla?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Keskusta kipuilee matalien kannatuslukujen kanssa. Hallitustaival on vaikea, eikä kukaan oikein innostu aluevaaleistakaan. Politiikkaradion vieraana on keskustan entinen puoluesihteeri ja tutkija Pekka Perttula. Hän analysoi sitä, minne keskusta kadotti itsensä 2000-luvulla. Toimittajana on Marjo Näkki.

(0:28) Korona (9:55) Keskusta (17:37) Maakuntavero (27:17) Oleskeluluvat

Radio Novan Iltapäivässä keskusteltiin kämäsistä autoista ja eilisestä somen kaatumisesta. Keskusta parkkeeraamisen kalleus järkytti Eskoa ja Suvin missikisoista aikanaan seurasi yllättävä kohtaaminen. Kadonnutta isää etsitään myös Kaverin puolesta kyselen-osiossa. Kuuntele Novan Iltapäivän parhaat TÄSTÄ.

Kokoomus (0:00) SDP (7:34) Keskusta (14:03) Perussuomalaiset (20:34) Vihreät (25:39) Vasemmistoliitto, Liike Nyt, RKP (32:55)

Savolaisella sydämellä tehty ohjelmasarja! Meijän Kuopio- ohjelmasarja tutkii lupsakkaalla otteella kuopiolaisuuden syvintä olemusta. Sami Turusen luotsaamassa ohjelmassa ääneen pääsevät Kuopion eri alueiden ihmiset, tapahtumat, erilaiset ilmiöt sekä ennen kaikkea monet mielenkiintoiset tarinat. Meijän Kuopio- ohjelmasarjan seitsemännessä jaksossa tutustumme tällä viikolla Kuopion keskustaan ja tämän lisäksi myös Mölymäkeen...tai siis Myllymäkeen...vaiko onko sittenkin kyseessä Myllykallio? Rakkaalla alueella, kun on monta nimeä paikallisten keskuudessa. Aiheesta keskustellaan myös tämän viikon jaksossa enemmän yhdessä Kanta-Kuopion Seura ry:n puheenjohtajan Paavo Lyytisen sekä Niiralan Kulma Oy:n palvelupäällikkö Hanna Harjunheimon kanssa. Paavon kanssa perehdymme erityisesti Kuopion ydinkeskustaan ja Hannan kanssa keskustelemme enemmän Mölymäestä ja sen ainutlaatuisesta tunnelmasta ja historiasta. Hanna on perehtynyt Mölymäen alueeseen laajemminkin muutama vuosi takaperin ja näiden tutkimusten pohjalta valmistui myös 3-osainen videohistoriikki, jossa tutustutaan pistetalojen historiaan ja niiden asukkaisiin. Näistä ja monista muista teemoista puhumme oheisessa jaksossa enemmän. Yhteistyössä: Kumoni Oy YIT Kuopio Lujatalo Kuopio Kuuntele ohjelmasarjan aiemmat jaksot tästä: Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 6: Itkonniemi Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 5: Kelloniemi Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 4: Petonen Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 3: Särkiniemi - Särkilahti Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 2: Levänen - Jynkkä Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 1: Neulamäki

Miten kansa äänesti kuntavaaleissa? Miksi kokoomus sai valtakunnallisesti suurimman kannatuksen ja oli kuntavaalien voittaja? Miksi Sanna Marin -ilmiö ei siivittänyt SDP:tä parempaan tulokseen? Miksi keskusta ei romahtanut, vaikka romahdusta niin moni povasi? Mihin perustui keskustan torjuntavoitto? Jäikö perussuomalaisten kuntavaalijytky vajaaksi, vaikka puolue lisäsi kannatustaan peräti 5,6 prosenttiyksikköä? Mikä selittää perussuomalaisten tulosta, tai valtavia odotusarvoja? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat kuntavaalien tulosta.

Keskusta väittää olevansa se kotimainen. Kokoomuksen sydän sijaitsee oikealla. Perussuomalaiset äänestävät Suomea takaisin. RKP on lähempänä kuin arvaatkaan. Minkä puolueen iskulause on se kaikkein tarttuvin? Kenen kuntavaalislogan iskee tajuntaan kuin miljoona volttia? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Kuntavaalitentissä Suomen Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen. Miten keskusta pitää pienten kuntien puolta? Ja mitä se merkitsee suuremmille paikkakunnille? Joutuvatko menestyneemmät kunnat maksamaan pikkukuntien sote-menot vielä suuremmassa mitassa kuin nykyisin? Keskusta lupaa turvallista muutosta rakennemuutoksen kourissa oleville kunnille. “On alueita joilta esimerkiksi tehdas lähtee, liittyy kokemus siitä, että onko tämä meidän alue tärkeä - onko minun elämäni ja työni merkityksellistä? Se on saanut protestimielialaa. En voi luvata, että lopetettu tehdas palaa, mutta keskusta lupaa turvallista muutosta,” Saarikko kertoo. Mikä on keskustan ja Saarikon näkemys tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta? Keskusta painottaa kuntavaaliohjelmassaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyvään elämään kaikkialla Suomessa. Saarikon mukaan “on oikein, että sellaiseen Suomeen, jossa on iäkkäämpi väestö suunnataan enemmän veroeuroja”. Miten maatalous saadaan hiilineutraaliksi 2035 mennessä? Saarikko kuvailee, että muutoksen kohti hiilineutraaliutta pitää olla “järkivihreä”. Ilmastonmuutoksen maksajiksi eivät saa Saarikon mielestä joutua ne, jotka tarvitsevat autoa maaseudulla. Asumisen hinnoittelussa on suuria ongelmia ja tilanne on Saarikon mukaan kohtuuton. Saarikko lupaa, että keskusta tekee töitä kunnissa kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edistämiseksi.

Hallituksen sote-esitystä on kritisoitu kalliiksi ja valtaa maakuntakeskuksiin keskittäväksi. Onko näin? Keskustelemassa kansanedustajat sote-valiokunnasta Markus Lohi (kesk.), Mia Laiho (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.). Kokoomuslaisen ajatuspaja Toivon selvityksen mukaan maakuntauudistus keskittää vallan suurille kaupungeille, ja lähes puolet kunnista saamassa vain 0-1 paikkaa tuleviin aluevaltuustoihin. Laiho on huolissaan pienempien kuntien mahdollisuuksista vaikuttaa uudessa järjestelmässä, koska pieneltä paikkakunnalta tulevilla on vaikeampi päästä aluevaltuustoon kuin suuremman kunnan asukkaalla. Lohi tyrmää ajatuspaja Toivon selvityksen. Hän korostaa, että ei voida etukäteen tietää, miten ihmiset tulevat maakuntavaaleissa äänestämään, ja myös pienten paikkakuntien ehdokkailla on hyviä mahdollisuuksia päästä aluevaltuustoon. Viljanen korostaa, että enemmän pitäisi tuoda alueellista ajatusta, ei pelkästään yksittäisten kuntien näkökulmasta, vaan koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Keskusta on muuttanut mieltään maakuntaverosta. Lohi kertoo, miksi maakuntavero ei enää keskustalle maistuisi, vaikka siitä on sovittu hallitusohjelmassa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä hallituksen kehysriihessä tapahtuu? Onko keskusta kriisissä? Keskustelemassa SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi. Miten paljon Suomi voi velkaantua? Suomen julkinen velka on noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja nousee tänä vuonna 70 prosenttiin. Jos koronakriisin velkahintalappua verrataan muihin maihin, yli 10 prosenttiyksikön nousu ei ole pahimmasta päästä: Kreikka, Italia, Britannia ja Espanja ovat velkaantuneet 20 prosenttiyksikköä vastaavassa ajassa. Mitkä ovat niitä työllisyyskeinoja, joita juuri nyt tarvitaan? Onko koronaelvytys työllisyystoimi vai ei? Millaisessa kriisissä keskusta on juuri nyt? Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) sanoi eilen, että usko hallituksen toimintakykyyn horjuu. Toimittajana Linda Pelkonen.

Millaista vääntöä käydään hallituksen puoliväliriihessä? Keskustelemassa kansanedustajat Petri Honkonen (kesk.), Satu Hassi (vihr.) ja Elina Lepomäki (kok.). Hallituksen puoliväliriihestä odotetaan päätöksiä muun muassa työllisyydestä, työttömyysturvasta, turpeesta ja työperäisetsä maahanmuutosta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on tehnyt kompromissiesityksen, josta nyt keskustellaan Säätytalolla. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on kommentoinut, että sovintoesityksen työllisyystoimilla ei ole tarpeeksi vaikutuksta julkiseen talouteen. Millaisia työllisyystoimia nyt tarvitaan? Esillä on ollut esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja paikallisen sopimisen laajentaminen. "On isoja näkemyseroja, mutta uskon, että kaikilla on tahtoa löytää ratkaisu. Se kuuma peruna on kestävyysvaje", Hassi kertoo. "Tottakai neuvottelut ovat vaikeat", Honkonen kommentoi. Hassi kertoo, että paikallisessa sopimisessa voisi edetä pienin askelin. Hän kokee, että vihreät ovat tässä kysymyksessä keskustan ja SDP:n välissä. Vihreät esittää, että työttömyysturvaa voisi sitoa suhdanteisiin. Lepomäki kritisoi hallituksen taloudenpitoa suorasanaisesti. "Jos katsotaan muutamia vuosia eteenpäin, nyt olisi korkea aika tehdä jotain sille, ettei tästä tule uusi menetetty vuosikymmen", Lepomäki sanoo. Keskusta ja vihreät ovat kiistelleet turpeen polton vähentämiseen liittyvistä keinoista. "Hallitsematon turpeen alasajo pitää lopettaa ja tukea näitä yrittäjiä", Honkonen toteaa. Vihreät on samaa mieltä turveyrittäjien tukemisesta siirtymävaiheessa, mutta Hassin mukaan "vihreille olennaista on, että ne toimet, joilla tuetaan näitä ihmisiä ei pitkitä turpeen polttoa". Toimittajana on Linda Pelkonen.

Nimeäminen on valtaamista ja miehittämistä, ja siksi asiat nimetään nyt uudestaan englanniksi, sanoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi kolumnissaan.

Miltä näyttää Suomen taloustilanne? Mitä eväitä taloustutkijat antavat hallituksen puoliväliriiheen? Haastateltavina Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Lehmus kertoo, että korona ei tuonut aivan niin huonoa taloustilannetta kuin arvioitiin aiemmin, ja vienti on lähetynyt jo nousuun. "Viime vuosi meni onneksi Suomen kannalta paljon paremmin kuin pelättiin. Toteuma on ihan Euroopan parhaasta päästä. Monessa maassa pudotus oli kolme kertaa jyrkempi", hän kertoo. Pylkkänen puhuu K-mallisesta elpymisestä, jossa toisilla toimialoilla ja kotitalouksilla menee todella hyvin ja toisilla ei. "Tämä tekee hyvinvointipolitiikasta haasteellista", hän toteaa. Hallitus aloittaa puoliväliriihensä keskiviikkona. Keskustan mukaan hallituksen pitäisi tavoitella 20 000-30 000 uutta työpaikkaa. Lehmuksen mielestä tuo tavoite voisi olla korkeampikin. Pylkkänen korostaa, että talous lähtee jokatapauksessa kasvuun kun koronakriisi taittuu ja silloin tulee jokatapauksessa työpaikkoja lisää. Hän myös korostaa, että hallitus ei luo työpaikkoja vaan olosuhteiden parantamista: työntekijöiden osaamisen päivittämistä niihin tarpeisiin, joita on, sekä osa-aikatyön luomista. Keskusta esittää ansiosidonnaisen keston porrastamista ja paikallisen sopimisen laajentamista. Hallituskumppaneista ainakin vasemmistoliitto ei ole ollut keskustan kanssa samoilla linjoilla. Pylkkäsen mielestä puoliväliriihessä pitäisi tulla päätöksiä liittyen ilmastopolitiikkaan. "Jos talous lähtee jokatapauksessa kasvamaan ja velkaantuminen ei ole riehaantunut, voi siinä mielessä katsoa helpottuneena tulevaisuuteen ja lähteä systemaattisesti kasvattamaan tuotantopotentiaalia. Koulutettu työvoima on meidän tärkein luonnonvara, ja siitä kannattaa pitää huolta", Pylkkänen sanoo. Lehmus pitää työllisyystoimia kiireellisinä, mutta pitää myös ilmastopolitiikkaa tärkeänä. Voidaanko koronaelvytystä pitää työllisyystoimena? Tästä ollaan erimielisiä hallituksessa ja taloustutkijoiden keskuudessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustan puoliväliriihituska, THL:n kritisoidut koronamallinnokset ja bensan hinta poliittisena aktivoijana. Toimittajina Olli Seuri, Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. Asiantuntijoina äänessä sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja taloustieteilijä Marita Laukkanen. #jetp

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja käynnistyy. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Ensimmäisessä osassa mukana on viime kuntavaalien kolme suurinta puoluetta. Podcastissa keskustelemassa ovat urheilutaustaiset kansanedustajat Marko Asell (sd) Nokialta, Ville Kaunisto (kok) Kouvolasta ja Hanna Kosonen (kesk) Savonlinnasta.  Liikunta näkyy puolueiden kuntavaaliteemoissa  Kampanjointi kesän kuntavaaleja varten on jo hyvässä vauhdissa, ja puolueet ovat julkaisseet ohjelmiaan. Kansanedustajat nostivat podcastissa näkökulmia, miten liikunta näkyy heidän puolueensa vaaliteemoissa.   Keskusta painottaa kuntavaaliteemoissaan liikunnan saavutettavuutta. - Liikunnan tulee olla lähellä kaikille. Kuntapäätöksenteossa tulee ottaa monipuolisesti huomioon kuntalaisille tarjottavat liikuntamahdollisuudet. Se tarkoittaa esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä, liikuntapaikkarakentamista, nopeaa siirtymistä luontoon sekä sisäliikuntapaikkoja, sanoi kansanedustaja Hanna Kosonen.  Viime kesään asti urheiluministerinä toiminut Kosonen painotti myös lasten ja nuorten harrastamisen lisäämistä koulujen iltapäiviin. Tätä hallitus on edistänyt ja toimeenpanossa rooli on nyt kunnilla.  - Ensi valtuustokaudella kuntapäätöksenteossa on todella tärkeää, että harrastaminen vakiintuu koulujen toimintaan.  Harrastamisen edistäminen näkyy myös SDP:n kuntavaaliteemoissa. Kansanedustaja Marko Asellin mukaan puolueelle tärkeää on lisäksi liikunnan resurssien turvaaminen kuntatasolla.   - Kaikilla kuntalaisilla, lapsilla ja nuorilla, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Pitää olla tarjontaa ja liikuntapaikat kunnossa. Tärkeässä roolissa on myös kuntien ja järjestöjen yhteistyö, jotta yhteistä toimintaa syntyisi ruohonjuuritasolla, painotti Asell.  Kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto komppasi liikuntapanostusten tärkeyttä, jonka lisäksi hän nosti keskusteluun talouden merkityksen liikunnan edistämiselle.  - Kokoomuksessa liikunta on luontaisesti merkittävässä roolissa. Pitää lähteä siitä, että meillä on terveet tilat harrastaa, sekä lapsilla ja nuorilla mahdollisuus liikkua. Tämän lisäksi talouden pitää olla kunnossa, muuten kärsijöinä ovat lapset ja nuoret sekä liikunta: ilman kunnossa olevaa taloutta on vaikea toteuttaa näitä lupauksia ja tavoitteita, totesi Kaunisto.  Urheilun edistäminen lähtee paikallisista olosuhteista  Podcastiin osallistuneet kansanedustajat näkevät kunnan roolin huippu-urheilussa merkittävänä. Koripalloilijana uran tehnyt Kaunisto toivoo, että kunnat olisivat aktiivisia toimijoita urheilun edistämisessä.   - Kunnan rooli huippu-urheilun tukijana lähtee siitä, että lapset on saatava liikkumaan. Toivon, että me Suomessa pääsisimme yhä paremmin siihen tilanteeseen, jossa pysytään kannustamaan sekä opiskeluun että urheiluun aina alakoulusta yliopistoon saakka, sanoi Kaunisto ja kehotti pohtimaan yhtenä ratkaisuna yhtenäiskouluja, jotta liikunnan riemu välittyisi alakoulusta yläkouluun.  Urheilu-urallaan hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuden voittaneen Kososen mukaan kunnilla on tärkeä rooli urheiluedellytysten luomisessa liikuntapaikkojen avulla. Lisäksi Kosonen korosti koulupolun merkitystä, esimerkiksi kunnan mukanaoloa Liikkuvat-ohjelmissa, liikuntapainotuksia ala- ja yläkouluissa, urheilulukioiden tukemista sekä yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa.   - Kuntapäättäjien vastuulla on tukea näitä asioita. Olen iloinen, että esimerkiksi meillä Savonlinnassa on urheiluyläkoulu, lukiossa urheiluakatemiatoimintaa sekä myös urheiluopisto löytyy, kertoi Kosonen.  Opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen esimerkiksi akatemiatoiminnan avulla nousi esille myös Asellin vastauksesta. Lisäksi hän painotti liikuntapaikkojen merkitystä.   - Kunnissa yhtenä tärkeimpänä asiana on, minkälaiset puitteet tarjotaan eri lajeihin. Suoritukset tehdään ruohonjuuritasolla, siitä osa nuorista jatkaa pidemmälle ja kokee kilpaurheilun tärkeäksi, joten liikuntapaikkojen tulee olla hyvässä kunnossa, sanoo Asell, joka on taustaltaan painin olympiamitalisti.  Valtion rahoitus liikunnalle turvattava  Keskustelussa sivuttiin lopuksi myös liikunnan ja urheilun valtionrahoitusta. Rahapelituottojen vähenemisen myötä valtionrahoituksen tulevaisuus liikunnalle on uhattuna.  - Lähtökohta on, että liikunnan rahoitus turvataan. Nyt korona-aikana Veikkauksen tuloutus on pienentynyt, joten on hyvä, että Marinin hallitus päätti kompensoida rahoituksen tälle vuodelle, Asell sanoi ja pohti ratkaisuksi osan edunsaajien rahoituksesta siirtämistä budjettivaroihin.   Myös Kaunisto kannatti liikunnan rahoituksen turvaamista ja siirtämistä valtion budjettiin. - Itse olen tulkinnut eri työryhmien lopputuloksia niin, että liikunnan rahoitus pitäisi saada valtion budjettiin. Tämä olisi selkeä ratkaisu. Rahoitus valtion budjettiin eikä sitä ole missään nimessä varaa alentaa, painotti Kaunisto ja muistutti liikunnan ennaltaehkäisevästä merkityksestä.   - Keskustan mielestä liikunnan rahoitus on turvattava, Kosonen kertoi ja sanoi itse toivovansa satsauksia liikuntaan vielä nykyistä enemmän. - Liikasen työryhmä ehdotti, että pitkällä aikavälillä rahoitus siirrettäisiin valtion budjetin kautta järjestettäväksi. Itse ajattelen samalla tavalla, koska se turvaisi ja vakauttaisi liikunnan rahoitusta. Lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Miltä näyttävät keskustan kuntavaaliteemat? Miksi keskustan sisältä tehtiin vuoto Iltalehteen? Vieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk.). Pirkkalainen pitää keskustalaisten sähköpostien vuotamista järkyttävänä ja vahingoitamistarkoituksessa tehtynä. Vuodetuissa sähköposteissa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) kertoi, että "PS on heittänyt meille haasteen, tanssiin kutsun". Nyt Pirkkalainen kertoo, miten keskusta vastaa tuohon "tanssiin kutsuun". Pirkkalainen korostaa, että kuntavaaleissa ei päätetä hallituksen kokoonpanosta, kuten julkisuudessa on väitetty. Kuntavaaleissa ei hänen mukaansa voi äänestää keskustaa pois hallituksesta. Pirkkalainen pitää ikävänä, että oppositiosta ja mediasta on kerrottu "apupuoluetarinaa", jonka mukaan keskusta olisi hallituksessa vasemmiston ja vihreiden apupuolueena. Tämä ei Pirkkalaisen mukaan pidä paikkaansa. Miksi keskustan kannatus on heikentynyt? Ja millä keinoilla keskusta aikoo sen nostaa? Keskusta vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja toteaa kuntavaaliohjelmassaan, että ne eivät ole tuoneet luvattua hyvää. Keskusta kertoo turvaavansa "tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään kaikkialla Suomessa". Miten tämä on mahdollista tehdä kun pienet kunnat kuihtuvat ja ihmiset pakkautuvat kasvukeskuksiin? Keskustalla on tällä hetkellä 4100 ehdokasta kuntavaaleihin, mikä on Pirkkalaisen mukaan saman verran kuin viimeksikin vastaavaan aikaan. Ehdokaskeskusteluissa on Pirkkalaisen mukaan korostunut se, miten poliitikkoja kohdellaan ja miten sosiaalisessa mediassa keskustelut kärjistyvät. Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) kertoi viikonloppuna pitämässään puheessa, että "tilastojen valossa suomalainen nainen tekee jo älyttömän paljon työtä elämänsä mitassa. Sanon sinulle - suomalainen, ahkera nainen - kelpaat, riität, olet hyvä. Rakennat maata ja rakastat lähimmäistä. Hoidat työt, hoidat lapset, hoidat lapsenlapset, omat vanhempasi, appivanhempasi." Oliko tässä kyse konservatiivisen naiskuvan glorifioinnista, kuten kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) sosiaalisessa mediassa kritisoi? Pirkkalainen korostaa, että puheessa ei ollut kyse konservatiivisuuden glorifioinnista, vaan arvonannosta naisille, jotka tekevät kotona töitä ja hoitavat lapsia. Keskusta kuitenkin tavoittelee tasa-arvoisempaa roolia äitien ja isien hoivavastuuseen eli isien ansiosidonnaisen hoivan kiintiön pidentämistä. Entä mitä tarkoittaa keskustan slogan "Se kotimainen"? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä tuoreet kannatusmittaukset kertovat kuntavaaliasetelmista? Mistä keskustan huono vire johtuu ja mitä sen taakse jää piiloon? Vieraana erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Toimittajina Olli Seuri ja Robert Sundman. #jetp

Miksi keskusta äänesti Haaviston luottamuksen puolesta ja samalla purnasi sitä vastaan? Entä mitä vuodesta 2020 jäi käteen? Vieraina toimittaja-koomikko Jukka Lindström ja professori Anu Koivunen Tampereen yliopistosta. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Hoitajien koronakorvaukset (0:00) Vihreät vs. keskusta ja Haavisto-casen jälkipelit (5:18) Eläkeputki poikki (14:00) Odotukset ja ennustukset vuodelle 2021 (20:29)

Keskusta valitsi viikonloppuna puheenjohtajaksi Annika Saarikon. Mitä tämä merkitsee keskustan tulevaisuudelle? Studiossa politiikan toimittajat Marko-Oskari Lehtonen Iltalehdestä, Suvi Hautanen Verkkouutisista ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä. Miten keskustan kärkiehdokkaat Katri Kulmuni ja Annika Saarikko eroavat toisistaan? Puoluekokouksessa pidetyistä puheista voidaan päätellä, millaista linjaa Saarikko vetää verrattuna edeltäjäänsä Kulmuniin. Saarikon ja Kulmunin jäätävät välit näkyivät puoluekokouksessa. Hautanen arvioi, että keskusta on kovan paikan edessä, koska juurisyy kannatuksen laskuun on muualla kuin henkilövalinnoissa. Lehtonen toteaa, että SDP on liikkunut vasemmalle, joten keskustan ei ole enää yhtä helppo olla punamultahallituksessa. Alastalo muistuttaa, että keskustan kannatus on usein sahannut. Lehtonen arvioi, että Saarikon johdolla keskusta voi saada noin viisi prosenttiyksikköä nousua kannatukseen. Entä ottaako Saarikko valtiovarainministerin salkun? Perinteisesti puolueen puheenjohtaja on ottanut raskaimman salkun, joka puolueella on. Vaikka Saarikko on sanonut, että ei ole ottamassa Matti Vanhaselta valtiovarainmisterin salkkua. Toimittajana on Linda Pelkonen.

2. tuotantokauden avausjakso. Ruotsi alkaa olla sellaisessa tilassa, että tutkija varoittaa Suomea samasta kehityksestä. Keskusta valitsi paniikissa itselleen punavihreän puheenjohtajan. Susialoite keräsi yli 50 000 allekirjoitusta vain kuudessa päivässä ja etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Charlie Hebdon oikeudenkäynti alkoi. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan videona myös Youtubesta.

Kesälomat loppuu, korona jatkuu. Vanhanen ratsastaa budjettivankkureilla kohti julkistalouden kehystä. Työllisyystoimet arveluttavat. Keskusta, quo vadis?

1. tuotantokauden päätösjakso. BLM tuo mellakoinnin myös Suomeen. Piilaaksolla on sukupuoli- ja etnisyysongelma. Kokoomuksen nuoressa polvessa kuohuu ja poliittiset mannerlaatat ovat muutenkin liikkeessä - mihin suuntaan Kokoomus ja Keskusta ovat menossa? Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan poliitikkosivulta Facebookista sekä Youtubesta.

Keskustalaiset nimet pyörivät jälleen otsikoissa, vain roolit vaihtuvat. Saapuuko Vanhanen paikalle revolverit paukkuen vai ei, ja missä vielä olemmekaan syksyyn mennessä? Arvioitavana myös uudet tuotantokaudet sarjoista "Sote-uudistus ratsastaa jälleen" sekä "Perussuomalaiset käsiä pesemässä".

Onko tällaisella hallituksella menestymismahdollisuuksia, jonka pääministeri, valtionvarainministeri ja omistajaohjausministeri ovat eronneet sekä lisäksi kaksi ministeriä on poliisitutkinnassa? Menikö Black Lives Matter -miekkarit ihan putkeen? Miksi Ruotsi väärentää Pisa-tuloksiaan? Mikä on Vihreiden ratkaisu valkoposkihanhien aiheuttaessa vahinkoja? Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan allekirjoittaneen poliitikkosivulta Facebookista sekä Youtubesta.

Katri Kulmuni veti johtopäätökset ja erosi valtiovarainministerin tehtävästään. Miksi? Episentrumin keskustapolitiikan erityisyksikkö on perehtynyt Kulmunin johtopäätökseen, ja tehnyt siitä johtopäätökset. Kenestä nousee tänään Suomen seuraava valtiovarainministeri?

Keskusta on poliittinen liike, jonka juuret lepäävät 114 vuoden päässä Maalaisliitossa. 114 vuotta historiaa ja silti joku puhuu tällä hetkellä ja etenkin viime vuoden eduskuntavaalien jälkeen sanaparista Tuntematon Keskusta. Miksi ihmeessä, kaikkihan nyt Keskustan tuntevat! Tulevaisuutta tehdään kuitenkin nyt ja siinä tulevaisuudessa ei auta olla tuntematon. Pitääkö siis ottaa aktiivikäyttöön Santeri Alkio vai kääntyä niin liberaaliksi, että Alkiokin ihmettelisi. Keskustalaisuuden syvimmästä olemuksesta ja puolueen oikeutuksesta olemassaoloon vielä seuraavinakin satoina vuosina ovat keskustelemassa kirjailija ja keskustalaisuuteen syvemminkin tutustunut Juha Itkonen sekä puolueessa usean eri vuosikymmenen ajan vaikuttanut poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen. Keskustelua eteenpäin luotsaa puolueen viestintäpäällikkö Laura Ruohola.

Helsinki Design Weekly -ohjelmassa pureuduttiin Helsingin salaiseen keskustastaan, umpikortteleihin, jotka jäävät piiloon rautaporttien ja ovikoodien taakse. Ida Kukkapuron ja Anni Korkmanin seurassa vierailivat arkkitehti Juha Ilonen sekä Korttelipihat takaisin -liikkeen kaupunkiaktiivi, graafinen suunnittelija Anne-Mari Ahonen.

Kyllä meitä tänään hemmotellaan, nimittäin studiossa tuttujen äänien lisäksi tällä viikolla myös keskustalainen, tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Silja Silvasti. Silja kertoo meille, miksi keskustalla ei mene lujaa. Lisäksi hän avaa sitä, mitä ilmeisesti niin monen median on klikkikiimoissaan tällä hetkellä vaikea avata, eli mitä tarkalleen ottaen erityisavustajan työhön nyt sitten kuuluu - eli mistä niille saatanoille maksetaan? Tämän viikon jakso on siis niin sanottu kepuspecial - eihän sitä tiedä, pääseekö enää tulevaisuudessa sellaisia tekemään, jos vaikka keskustan kannatus tästä vieläkin laskee.

Metsäpalojen torjunta, metsätalousinsinööri, globaalin metsäpalotorjunnan asiantuntija Mika Jurvelius. Charlie Hebdonin iskusta viisi vuotta, Annastiina Heikkilä, Pariisi. Keskustan tila, ministeri Annika Saarikko ja ent. puoluesihteeri Pekka Perttula. Iran, Irak ja USA, Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa ja väitöskirjatutkija Joonas Maristo. Kolumni. Emmi Nuorgam: Uusi vuosi, uusi sinä! Millaista tarinaa kerrot elämästäsi? Uusinta: Metsäpalojen torjunta, metsätalousinsinööri, globaalin metsäpalotorjunnan asiantuntija Mika Jurvelius. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Atte Uusinoka ja Johanna Östman, tuottajana Tarja Oinonen.

Mikä johti pääministeri Antti Rinteen eroon? Sopivatko SDP ja Keskusta samaan hallitukseen? Miten valtion omistajaohjausta tulisi kehittää? Näihin kysymyksiin ottavat kantaa Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo ja toimittaja Matti Virtanen. Keskustelua juontaa Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu Eduskunnassa 4.12.2019. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Luottamuksen rakennuspalikat lahjaksi päättäjille. Ainakin Antti Rinne, Katri Kulmuni, Sanna Marin, Antti Lindtman, Pekka Haavisto, Petteri Orpo#SDP ja #Keskusta ovat olleet keskiössä, kun on keskusteltu hallituksen ja pääministerin luottamuksesta tai ennemminkin sen puutteesta. Tarkempaa erittelyä on tivattu. Tässä podcastissa puran luottamuksen 30 ominaisuuteen, jotka rakentavat (tai tuohoavat) luottamuksen. Tämä on lahjani menneille ja tuleville päättäjille ja johtajille, joita luottamuspula huolettaa. Olkaa hyvä.

Keskusta haluaa kuulla kansaa ja juuri siksi avasimme podcastin äänihanat myös puoluevaltuustovieraille - ja sana oli siis aivan vapaa. No, aivan kaikki parisataa kokousvierasta eivät sanaista arkkuaan avanneet, mutta mukana ovat yksinhuoltajat, gallupit, merimetsot, yrittäjät, maakunnat, translaki, opiskelijat, sote, sudet ja muutama muu asia... Pilkekin on mahtunut välillä silmäkulmaan. Tämä on siis heittämällä Keskustan podcast-historian jaksojen jakso.

Maailmanrauha on aihe, joka puhuttaa aina. Se, että maailmassa, sen joka kolkassa, voisi elää turvallista arkea. Näin ei kuitenkaan ole, joka päivä kuulemme uusia uutisia sodista ja pakolaisvirroissa. On siis aika puhua maailmanrauhasta myös Keskusta-podcastissa. Keskustelemassa puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Keskustelua juontaa toimittaja, Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola. Tiedoksi: Podcast-jakso nauhoitettiin tällä viikolla ennen presidenttien Putin ja Erdogan tapaamista.

Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni valittiin nostamaan kannatusalhossa rämpivää puoluetta. Vievätkö keskustan tiet jatkossa kohti politiikan kultaista keskustaa? Sijaitseeko Kulmunin keskustan poliittinen perunamaa pari piirua vasemmalla, oikealla vai äärikeskellä? Vai onko tavoitteena kannatuksen nostaminen, ei keskusta-aatteen kitkeminen poliittisista rikkakasveista? Nojaako puolueen kannatus perinteiseen aluepolitiikkaan vai "uuteen aluepolitiikkaan", jossa alueita ovat myös Etelä-Suomen metropolit? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Re-Upload. Uppasin äsken väärän tiedoston, tässä oikea! Syksyn ensimmäisessä viesintätoimistossa keskustellaan ajankohtaiset aiheet pinoon. Sami kertoo miten brexit voidaan ratkaista ja Tuomas kertooo miksi keskusta kyntää ja noouseeko se?

Miksi Saksan talous on vaikeuksissa? Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Ulkomaanlehtikatsaus Saksasta. Toimittaja Anna Saraste. Keskusta etsii puheenjohtaja. Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni väittelyssä. Miten estää maahanmuuttajatyttöihin kohdistuva kontrolliväkivalta? Entinen vähemmistövaltuutettu, kansanedustaja Eva Biaudet (r.) ja  mahanmuuttajanuorten keskuudessa tehtävästä nuorisotyöstä väitellyt kansanesdustaja  Veronika Honkasalo (vas.). Kolumni Pekka Seppänen.10 000 euron lentovero ja sohvalle makaamaan. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka Vanninen, Johanna Östman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Toimittajana Olli Haapakangas Puheenaiheita: Voittakaa aloitukset! Lasten harrastukset eivät aikuisille kuulu. Runo Kuningas Paavolle. Keskusta hiivattiin hallitushommista. Verotus ja veikkaus yhdistettävä. Yhteisvastuukeräyksen loppukiri. Taksiasiakkaat villissä lännessä. Vuokrakattoremontti. Satavuotias hirsikoulu homehtuu. Miksi tarvitsemme maahanmuuttajia. Tyhjää retoriikkaa joka paikassa.

Löytääkö keskusta uuden vireen supersankari Santeri Alkion perinnöstä vai kärnäläisestä identiteettipolitiikasta? Entä kenet pohjalaisisännät kelpuuttavat uudeksi puheenjohtajaksi? Vieraana keskustalaisvaikuttaja Silja Silvasti. Toimittajina Olli Seuri, Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp

Venäläisten rahanpesijöiden torjunta. Rikostarkastaja Jarmo Koistinen Keskusrikospoliisista. Kolumni Janne Saarikivi. Romanttinen rakkaus on aikamme yleisin uskonto, mutta onko se totta? Keskusta kriisissä. Keskustavaikuttaja, VTT, Tytti Isohookana-Asunmaa ja professori Markku Jokisipilä, Turun yliopisto. Notre Dame - voiko Kansallismuseo tuhoutua tulipalossa? Osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Tuukka Pasanen, Atte Uusinoka ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Nonsensen Vaalispessu-sarjassa tentataan kahdessa viikossa jokaisen puolueen edustaja Nonsensen tapaan. Tässä minisarjassa meidän missio on innostaa tyyppejä tutustumaan vaihtoehtoihin ja mikä tärkeintä - vaikuttaa äänestämällä.

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana Keskustan Asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Kotimaisuus kunniaan! Ja tietysti luonto. Keskustan täydellisessä maailmassa työpaikkoja on tarjolla ympäri Suomen. Onko itseisarvo pitää koko Suomi asuttuna? Voiko kaupungistumista edes pysäyttää? Heräsikö halu vaikuttaa? Käyppä tekemässä Kioskin vaalibotti, niin tiedät ketä äänestää! vaalibotti.yle.fi Toimittaja: Jussi Latvala Tuottaja: Anna-Maria Talvio Yle Kioski

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska saapuu Politbyroon vieraaksi. Taas! Yhteistyössä Ellun Kanojen kanssa toteutettavan eduskuntavaalisarjan ensimmäisessä osassa pohditaan keskustan tilaa ja tulevaisuutta. Tervetuloa mukaan!

Presidentinvaalien tulos paljastaa karuudessaan demarien ja keskustan ongelmat niin Suomessa kuin Keski-Suomessakin. Tuula Haatainen (sd.) ei pääss .. Lisää >> http://ift.tt/2nnw2rB

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Jenni Karimäen mukaan istuvan presidentin Sauli Niinistön suosion takia kaikki muut .. Lisää >> http://ift.tt/2DT0zro

Puoluejohto päätti, että katkaistaan huhuilta siivet ja Sipilän jatkoaikeet julkistetaan. Lisää >> http://ift.tt/2noQAjh

”Itse sain ehkä neljänneksen keskustan äänistä”, Vanhanen arvioi. Lisää >> http://ift.tt/2DVXKWG

Keskusta hävisi kamppailun Paavo Väyrystä vastaan ja joutuu jatkamaan taistoa eduskuntavaaleissa. Lisää >> http://ift.tt/2rLcH9c

Ei ole helppoa olla radikaali sentristi. Poliitikko, joka tekee vain sitä parasta mahdollista politiikkaa. Liberalistien tuska on käsin kosketeltavaa. Tämän ja muiden aiheiden lisäksi käsitellään myös sarjakuvia ja vihdoinkin sitä jälleensyntymää! Liity Avaruuskahvien yhteisöön: https://www.facebook.com/Avaruuskahvit-742177765949746/ Mene jatkoille MoonTV:n puolelle: https://moontv.fi/

Ei ole helppoa olla radikaali sentristi. Poliitikko, joka tekee vain sitä parasta mahdollista politiikkaa. Liberalistien tuska on käsin kosketeltavaa. Tämän ja muiden aiheiden lisäksi käsitellään myös sarjakuvia ja vihdoinkin sitä jälleensyntymää! Liity Avaruuskahvien yhteisöön: https://www.facebook.com/Avaruuskahvit-742177765949746/ Mene jatkoille MoonTV:n puolelle: https://moontv.fi/

Keskusta on pysynyt sitkeästi Suomen poliittisen vallan keskiössä, vaikka sillä on edelleen vahva agraaripuolueen leima. Koska keskusta on vanha puolue, siihen liittyy paljon vahvoja mielikuvia, niin positiivisia kuin negatiivisia. Politiikan toimittaja Mikko Gustafsson on pohtinut keskustaan iskostuneiden mielikuvien ja myyttien suhdetta puolueen todelliseen olemukseen ja sen politiikkaan. Gustafssonin mukaan perinteisiä alkiolaisuuden perusarvoja ei enää useinkaan mielletä enää keskustan ominaisuuksiksi. Santeri Alkion perusajatuksia olivat muun muassa maaseudun köyhälistön ja sivistyksen puolustaminen Gustafsson sanoo, että keskusta on aina osannut rakentaa poliitikkoihinsa sopivassa määrin kansanomaista leimaa. Keskusta ei ole koskaan ollut liian sliipattu ja siisti vaan aina sopivan kotikutoinen ja kotoisa. Siksi se on menestynyt vaikka pelkästään maaseudun äänillä ei enää päästäkään vallan huipulle.

Seuraavassa Politics for dummies ohjelmassa puhutaan uudesta Keskustapuolueesta. Aihetta käsitellään Keskustan nykyisen kansanedustajan ja eduskuntavaaliehdokkaan Paula Lehtomäen kanssa. Mitä Keskustapuolueella on tarjottavana kansalle näissä vaaleissa ja millainen puolue Keskusta on? Otamme selvillä, että mitkä ovat Keskustan arvot ja tavoitteet politiikassa. Lisäksi mitkä ovat keinot työllisyyden lisäämiseksi ja talouden parantamiseksi? Mitkä asiat tulisivat muuttumaan mahdollisen vaalivoiton myötä ja millä tavoin? Tule mukaan kuuntelemaan, kun haemme vastauksia näihin kysymyksiin ja tutustumme Keskustapuolueeseen.

Toimittajana Olli Haapakangas Aiheita: gallupit, Keskusta, hiusmuoti, valtatie 23, maaorjuus, metsähallitus, Kolmisoppi-järvi, paloturvallisuus, hapanvelli, USA, Piispan heivaus, evakkolapsi, mummuttelu

Keskusta on nyt suositumpi puolue kuin perussuomalaiset. Peruskouluun tulee ehkä lisää tunteja taideaineille. Ruotsin uusi prinsessa saa nimen Estelle.

Keskusta on nyt suositumpi puolue kuin perussuomalaiset. Sadat ihmiset ovat marssineet rauhan ja suvaitsevaisuuden puolesta. Ruotsin uusi prinsessa saa nimen Estelle.

Keskusta-puolue on tehnyt hallitukselle välikysymyksen kuntauudistuksesta. Suomi ei pidä EU:n suunnitelmasta nostaa dieselveroa. Lumisateet jatkuvat.