Podcasts about pariskunta

Kun kahden lapsen äiti Corryn Rayney katosi tanssituntinsa jälkeen Australiassa vuonna 2007, syyttävä sormi osoitti heti hänen aviomiestään Lloydia. Pariskunta oli eroamassa ja Lloydilla oli täydellinen motiivi vaimonsa tappamiselle. Mutta onko Lloyd todella syyllinen? * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä- podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET: https://www.youtube.com/watch?v=lG-_bMbyb0s&ab_channel=60MinutesAustraliahttps://www.supremecourt.wa.gov.au/_files/Judgment_Summary_Rayney.pdfhttp://www.austlii.edu.au/cgi-bin/viewdoc/au/cases/wa/WASC/2017/367.htmlhttps://thewest.com.au/news/wa/i-had-three-year-affair-with-rayney-woman-ng-ya-296779https://thewest.com.au/news/wa/corryn-rayney-murder-calls-for-independent-review-of-forensic-evidence-found-in-car-in-hope-of-finding-clues--c-8754651https://thewest.com.au/news/crime/opinion-ben-harvey-on-why-one-person-could-not-have-murdered-corryn-rayney-they-way-police-say-c-8954917https://thewest.com.au/news/court-justice/corryn-rayney-crime-scene-twist-as-photos-reveal-carpark-clues-that-could-catch-a-killer-c-8738235https://www.perthnow.com.au/news/nsw/lloyd-rayney-place-card-found-near-kings-park-burial-site-ng-80eed32ba2eb31ae03e8c7add1bf5ed3https://www.perthnow.com.au/news/wa/sex-offender-allon-lacco-talked-of-dumping-body-ng-5784d147fb9256572c2a2be55a31dbe7https://www.perthnow.com.au/news/wa/ivan-geoffrey-eades-linked-to-corryn-rayney-murder-case-jailed-for-bashing-deaf-woman-ng-3b4eb4139c88a060efd18ef5fa3b7caehttps://www.perthnow.com.au/news/wa/lloyd-rayney-phone-tapping-allegations-massive-ng-d6fa4b81653c74b13b2699dc959de07ahttps://www.perthnow.com.au/news/wa/lloyd-rayney-defamation-trial-sharon-coutinho-gives-evidence-ng-c45055cb6edb8aa504795b3e6cea4b6ehttps://www.perthnow.com.au/news/wa/lloyd-rayney-neighbour-thinks-he-killed-wife-ng-a7c309f65eaf9aa0e2a2f18724368984https://www.perthnow.com.au/news/lloyd-rayney-awarded-massive-sum-after-winning-second-defamation-case-over-murderer-comments-c-8713600https://www.theguardian.com/australia-news/2015/may/12/eight-years-on-western-australia-police-reopen-corryn-rayney-casehttps://www.theguardian.com/australia-news/2015/jul/01/fresh-corryn-rayney-inquiry-to-include-review-of-dna-evidencehttps://www.theguardian.com/australia-news/2017/dec/20/lloyd-rayney-gets-262m-damages-for-being-named-suspect-in-wifeshttps://www.theguardian.com/australia-news/2015/aug/05/lloyd-rayney-contests-decision-to-cancel-his-licence-to-practise-lawhttps://www.theguardian.com/australia-news/2015/may/11/corryn-rayney-wa-police-order-review-of-2007-casehttps://www.watoday.com.au/national/western-australia/the-rayney-murder-mystery-20120706-21lhk.htmlhttps://www.watoday.com.au/national/western-australia/the-rayney-trial-week-six-day-two-20120821-24jn8.htmlhttps://www.watoday.com.au/national/western-australia/the-lloyd-rayney-murder-trial-week-three-20120730-238he.htmlhttps://www.watoday.com.au/national/corryns-body-bled-in-car-after-death-20120822-24mjy.htmlhttps://www.watoday.com.au/national/western-australia/the-rayney-trial-day-three-of-evidence-20120726-22t34.htmlhttps://www.watoday.com.au/national/western-australia/evidence-was-planted-rayney-to-pa-20120726-22uwo.html

Päijät-Hämeen ja Suomen vuoden 2024 opettajapariksi valittu opettajapariskunta Lea Smolander ja Esa Liukkonen kertoivat Radio Voimassa keskiviikkona juhlistaneensa voittoja julkistamistilaisuuden jälkeen. - Olen saanut työpariltani, mieheltäni, jo kaksi vuotta sitten shampanjapullon kiitoksena hyvin hoidetusta lukuvuodesta. Eilen oli sen aika. Nautimme lasilliset. Tärkeimpänä asiana opettajan työssä Liukkonen pitää "myrksylyhtynä" toimimisen. - Emme ole kansankynttilöitä, vaan myrskylyhtyjä. Meidän tehtävämme on saada oppilaassa viriämään halu oppia, Liukkonen alleviivasi. - Meidän tehtävämme on antaa koko luokkayhteisölle tukea, turvaa ja olla luotettavia aikuisia, Smolander jatkoi. Kuuntele haastattelusta, millaisia vinkkejä matematiikkaa mielellään opettava Liukkonen antaa matemaattisen kiinnostuksen herättämiseksi ja onko palkittu opettajapari tehnyt mielestään virheitä ja mitkä asiat heitä kaduttavat. Kuulet myös esimerkiksi pitäisikö liikunnanopettajana toimivan Smolanderin mielestä liikunnasta antaa lainkaan numeroarvosanaa ja miten kodin ja koulun välinen yhteistyö heidän mielestään toimisi parhaiten.

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Laulaja Saija Tuupanen ja stand up -koomikko Sami Hedberg Markus Parkkisen haastattelussa. Pariskunta on julkaissut ensimmäisen yhteisen kappaleen "Joitain toisii". Haastattelussa kuullaan ketkä ovat Saijan ja Samin musiikillisia esikuvia, miten Sami päätyi kappaleelle laulamaan sekä minkälaisia työkuvioita heillä on luvassa. Kuuntele mielenkiintoinen jakso!

Nastolalaisen Metallisorvaamo A. Pakarisen yrittäjät Johanna ja Jani Pakarinen keräävät uusia ja uudenveroisia tavaroita Ukrainasta sotaa pakeneville. Ainakaan tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan käytettyjä vaatteita. Hygieniatuotteet ja ruoka otetaan ilolla vastaan. - Naisille terveyssiteitä, teini-ikäisille pojille sukkia ja alusvaatteita. Myös deodoranttia kaivataan, listaa Johanna Pakarinen vinkkejä Radio Voiman haastattelussa. Avustustarvikkeita voi toimittaa perjantaina 18.3. kello 15–17 Spatium Toimitilojen tarjoa­maan tilaan osoitteessa Sammonkatu 8 D. Sunnuntaina kello 12 on mahdollista hakea tavaroita samasta osoitteessta. Tarvikkeita jaetaan Lahteen ja Päijät-Hämeeseen saapuville Ukrainan pakolaisille, heitä majoittaville tai heitä hakemaan lähteville. Aikatauluista ja mahdollisuukista lahjoittaa myöhemmin tavaraa voi lukea Facebook-ryhmästä Supplies & Help for Ukrainians Lahti/Päijät-Häme Tarvikekeräys. Kuuntele haastattelu, jossa Pakarinen kertoo, mistä ajatus keräyksestä lähti ja minkälaista apua ihmiset ovat tarjonneet! Toimittaja: Eeva Ristkari

Uusimman uutiskatsauksen aiheina tällä kertaa: Venäjällä vaikuttavan bloggaajan ja tämän tyttöystävän saama vankeusrangaistus "uskonnollisten tunteiden loukkamisesta", krimiläisten arvokkaiden museoesineiden ympärillä vallitseva kiista ja suomalaisen Santa Maria -maustefirman Venäjän markkinamuutokset. Uutiskatsauksen uutiset: Aittokoski, Heikki HS. 26.10.2021, Oikeuden päätös Hollannissa: Skyyttien kultaista kypärää ei palauteta Krimille vaan Ukrainaan: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008360095.html Aittokoski, Heikki HS. 30.10.2021, Pariskunta tuomittiin Venäjällä vankeuteen Instagram-kuvasta, jossa he olivat harjoittavinaan suu­seksiä Pyhän Vasilin katedraalin edustalla: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008370446.html HS. 27.10.2021, Venäjä teilasi hollantilaisen tuomioistuimen päätöksen Krimin kulta-aarteesta – oikeuden mukaan esineet luovutettava Ukrainalle: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008364320.html Konttinen, Jussi HS. 28.11.2014, Krimin kulta juuttui Hollantiin: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002781191.html Meduza. 30.9.2021, В Москве таджикского блогера задержали за фото в инстаграме. На нем женщина в куртке «полиция» имитировала оральный секс на фоне собора Василия Блаженного: https://meduza.io/news/2021/09/30/v-moskve-tadzhikskogo-blogera-zaderzhali-za-foto-v-instagrame-na-nem-zhenschina-v-kurtke-politsiya-imitirovala-oralnyy-seks-na-fone-sobora-vasiliya-blazhennogo Meduza. 1.10.2021, Блогера и его подругу, имитировавших оральный секс для фотографии на фоне собора Василия Блаженного, арестовали на 10 суток: https://meduza.io/news/2021/10/01/v-moskve-arestovali-uchastnitsu-fotosessii-kotoraya-v-kurtke-s-nadpisyu-politsiya-imitirovala-oralnyy-seks-na-fone-sobora-vasiliya-blazhennogo Meduza. 29.10.2021, Блогеру Руслану Бобиеву и его подруге дали 10 месяцев колонии за фотосессию с имитацией орального секса на фоне храма Василия Блаженного: https://meduza.io/news/2021/10/29/blogeru-ruslanu-bobievu-i-ego-podruge-dali-10-mesyatsev-kolonii-za-fotosessiyu-s-imitatsiey-oralnogo-seksa-na-fone-hrama-vasiliya-blazhennogo Meduza. 1.11.2021, Бренд специй и приправ Santa Maria уйдет с российского рынка: https://meduza.io/news/2021/11/01/brend-spetsiy-i-priprav-santa-maria-uydet-s-rossiyskogo-rynka

Miten parisuhteessa tulisi riidellä? Osaako sitä kukaan? Mistä riidellään ja miten sovitaan?

Saako suutelemiseen kysyä lupaa? Voiko suostumus olla eroottista? Miten suostumus toimii parisuhteessa?

Jenni on 34-vuotias kahden lapsen yksinhuoltajaäiti ja leski. Lapsuudestaan Jenni muistaa kuinka vanhemmat vaivaantuneina hoitivat jonkinlaisen seksuaalikasvatuksen pois alta ja antoivat ymmärtää, että näistä asioista ei enää sovi puhua. Murrosiän kynnyksellä etelänlomilla Jenni löysi itsensä ensi kertaa mieskatseen alta ja lähti sen kautta tutkimaan omaa seksuaalisuuttaan ja seksikkyyttään – turvallisesti vanhempiensa seurassa ohikulkijoiden vilkuillessa ja huudellessa perään. Aikanaan löytyi itseä vanhempi kumppani, jolla oli lapsia jo ennestään. Pariskunta sai kuitenkin viettää suhteen alun kuherruskautta rauhassa lasten ollessa mukana vain pienen osan ajasta. Kun Jenni puolisonsa kanssa halusi yhteisiä lapsia, tapahtui kaikki helposti. Elämässä oli myös rakennus- ja remonttiprojekteja, jotka toivat etäisyyttä kumppanusten välille. Kunhan unelmien koti olisi valmis, olisi vihdoin aika aloittaa yhteinen loppuelämä. Jennin puolisolta löytyi muiden tutkimusten yhteydessä laajalle levinnyt syöpä, ja yhteiseksi loppuelämäksi jäi lopulta vain kolme kuukautta. Jenni leskeytyi reilut kaksi vuotta sitten ja päätti silloin, ettei halua elämäänsä uutta parisuhdetta, mutta seksiä hän ei haluaisi lopettaa. Seksiseuran etsiminen jännitti, kun ei ollut sitä turvallista parisuhdetta, jossa kelpasi kaikkien äitiyden tuomien muutosten kanssa. Jenni lähti seksitapaamisten avulla selvittämään kelpaisiko edelleen, ja lopulta löytyi myös suhde, joka toimii täydellisesti tässä elämäntilanteessa.

Ovatko Taika Koilahti ja Tommi Holttinen yleisurheilun kovin suomalaispariskunta? Millaista on kahden yleisurheilijan yhteisarki? Miltä tuntuu kun toisen ura on nousukiidossa ja oma tekeminen takkuaa?

Rakkausvalmentaja Mia Halosen mukaan verkkotreffailua leimaa ulkonäkökeskeisyys. – Meidän vanhempiemme etsiessä kumppania oli joku kylän kaunein, nyt vastassa ovat kaikki maailman ihmiset, Halonen summaa Radio Voiman haastattelussa. Halonen sanoo, että ammattikuvaajan pakeille ei tarvitse suunnata, mutta verkon treffisovelluksen tai -sivun kuvien pitäisi olla edustavia otoksia itsestä, mutta rehellisiä. Pääkuvan olisi hyvä olla kasvokuva. Kuvalla annetaan verkkotreffailun maailmassa ensivaikutelma. – Moni arastelee kokovartalokuvien laittamista, mutta rehellisyys kannattaa, jotta voi sitten tavata ihmisen, joka ihastuu sinuun eikä siihen illuusioon, jonka olet itsestäsi verkkoon luonut. Samalla välttää pettymyksen ensitapaamisella, kun et vastaakaan luomaasi illuusiota. Myös Radion Voiman taajuudella juontanut Mia Halonen on ollut toimittajana useissa tosi-tv ohjelmissa ja kirjoittanut lehtijuttuja. Halonen meni naimisiin vuonna 2016 kanadalaisen Tim Poustien kanssa. Mia tapasi Timin verkossa ja muutti miehen perässä Kanadaan. – Aikaeron vuoksi tapasimme alkuun videoyhteydellä, laitoimme ruokaa yhdessä ja kahvittelimme. Se oli hyvä tapa tutustua. Ennen ensikohtaamistamme yritin olla lataamatta liian suuria odotuksia tapaamiseen, vaan ajattelin, että pääsen tapaamaan kivaa ihmistä, joka joka tapauksessa laajentaa minun elämänpiiriäni, Halonen sanoo. Pariskunta kuitenkin rakastui palavasti ja Halonen muutti Poustien kotimaahan Kanadaan. Myös ystävät kannattaa valjastaa myös auttamaan, eli kertoa heille avoimesti, jos omassa elämässä olisi tilaa uudelle ihmiselle. Halonen kannustaa tapaamaan kiinnostavat ihmiset nopeasti, vaikka videopuhelun merkeissä. – Tietenkin, jos etsii kirjekaveria niin sitten voi kirjoitella maailman tappiin, mutta muuten kannattaa tavata pian, jotta saa aidon kuvan toisesta ihmisestä. Halonen muistuttaa, että ensimmäinen kohtaaminen pitää aina järjestää julkiselle paikalle. Halosen mukaan pelisäännöistä pitää keskustella siinä vaiheessa, kun seksi astuu kuvioihin. Muuten verkkotreffailuun kuuluu, että voi tapailla useita samaan aikaan. Kuuntele Radio Voiman podcastista, minkälaisia vinkkejä Halonen antaa verkkotreffailuun, ja mitä hän sanoo ghostaamisesta ja ohareista, jota heinolalainen Ville myöntää tekevänsä.

Miten hengellinen laulu syntyy? Millaista on gospelmusiikin kieli? 12.8. Jätkäsaaren Hyvän toivon kappeliin saapuu suomalaisen gospelin ja hengellisen laulun syvällinen tekijäkaksikko, kirjailija Kaija Pispa ja muusikko Jaakko Löytty. Pariskunta kertoo tiestään uskon kielentäjänä ja säveltäjänä; keskustelun lomassa kuullaan Jaakon lauluja hänen esittämänään. Anu Rask ja Elsa Sihvola juontavat tilaisuuden ja musisoivat mukana. Yleisö on tervetullut osallistumaan keskusteluun.

Murhapäiväkirjojen kuudennessatoista jaksossa puhun Kaliforniassa 1980-luvun alussa liikkuneesta sarjamurhaajapariskunnasta, Michael ja Suzan Bear Carsonista. Pariskunta uskoi, että heidän tehtävänsä on puhdistaa maailma (tai ainakin osa Kaliforniaa) noidilta.

Danny ja Erika Vikman vierailevat Esko Eerikäisen Sunnuntaibrunssissa. "Jos me mentäisiin naimisiin, niin se tapahtuisi Vegasin Elvis-kappelissa!" Pariskunta kertoo, mistä yhteinen arki koostuu ja kuinka he tukevat toisiaan hektisen elämän keskellä. Pariskunnan ensimmäinen yhteinen biisiprojekti 7300 päivää julkaistiin vastikään yhdessä Oku Luukkaisen ja HesaÄijän kanssa.

Länsi-Suomen Romanit Ry. on Satakunnan alueella toimiva romanikulttuurin yhdistys, joka on perustettu keväällä 2017. Yhdistyksen kantavia voimia on Lindemanin pariskunta, joista Allan Lindeman toimii yhdistyksen puheenjohtajana ja Tamara Lindeman hallituksen jäsenenä. Porissa asuva pariskunta pohtii Romano miritsin haastattelussa yhdistystoiminnan merkitystä. Allan Lindeman kertoo myös työstään lastensuojelun parissa ja siitä, kuinka hän oli nähnyt monien huostaanotettujen lapsien hyötyvän tukiperheiden luona vierailemisesta. Tästä syntyi ajatus, että Lindemanit voisivat toimia tukiperheenä huostaanotetuille romanilapsille, jotka lastensuojelun seurauksena joutuvat kasvamaan ilman oman kulttuurisen viiteryhmänsä tukea. Pariskunta myös pohtii, mitä romaniperheellä olisi annettavanaan pääväestön lapselle, joka saisi tukiperheekseen romaniperheen. Toimittajana Jaakko Laakso.

Peltsin vieraina Sarjakuvataiteilija ja pyöräilijä Kaisa Leka sekä Kristoffer Leka. Pariskunta on kiertänyt paljon maailmaan pyöräillen ja meloen. Heille eteneminen on aika ajatella eikä pelkkä suoritus. Maailmaa näkee fillarin satulasta tai kajakin penkiltä aivan erilailla kuin autosta tai lentokoneesta. Samalla syntyy reissuista sarjakuvia ja muuta mielenkiintoista materiaalia.

Tapaamme Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtajana työskentelevän Allan Armas Lindbergin sekä hänen vaimonsa Sanna Lindbergin, joka toimii järjestössä verkostokoordinaattorina. Järjestötyö on osaltaan vaikuttamistyötä, mutta Lindbergien mukaan ruohonjuuritason kohtaaminen ja ihmisten auttaminen tekee työstä inhimillistä ja palkitsevaa. Lisäksi kuulemme ajankohtaisista ja valtakunnallisista romanityön hankkeista. Ohjelman toimittaa Miriam Schwartz

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja Saarikko Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja SaarikkoSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Perjantai-iltana 13.11. terroristit iskivät Pariisissa useaan kohteeseen, surmaten 130 ihmistä. Vuorokautta aikaisemmin terroristit tekivät itsemurhaiskun Beirutissa, Siinaille lokakuussa pudonneen venäläisen matkustajakoneen tuhosi pommi, vast’ikään Malissa 170 henkeä otettiin jihadistiryhmän toimesta panttivangeiksi. Useilla mittareilla katsottuna maailma on rauhallisempi ja turvallisempi kuin koskaan aikaisemmin historian aikana. Miksi siis ääriryhmien, erityisesti jihadistien, suorittamat väkivallanteot ovat lisääntyneet? Kuinka ilmiötä vastaan voi taistella uhraamatta länsimaisia perusarvoja? Voiko Daesh’in kaltaista järjestöä tuhota perinteisin sodankäynnin menetelmin vai tarvitaanko siihen koko yhteiskunnan läpäiseviä toimia joilla ehkäistään radikalisoitumista? Atte Kaleva ja hänen vaimonsa Leila tulivat maailmankuuluiksi, kun al-Qaidan terroristit sieppasivat heidät juuri ennen joulua 2012. Pariskunta ja heidän itävaltalainen ystävänsä vapautettiin seuraavan vuoden toukokuussa. Atte Kaleva on myös terrorismin tutkija ja pyhän sodan, jihadin, asiantuntija. Hän arvioi tämänhetkistä terrorismin uhkaa ja pohtii keinoja sen torjumiseksi ohjelmassa Isäntänä Tapani Ruokanen.

Ihminen on niitä harvoja eläinmaailman edustajia, joka harrastaa lisääntymistoimia ihan huvikseen, vain saadakseen siitä hetkellistä nautintoa. En tiedä nauttivatko muut eläimet samalla tavalla, mutta kyllä suvunjatkamistoimenpiteet saavat niin voimakkaita tuntemuksia aikaan, että uskon sen olevan pitkälti kyseiseen toimintoon ajavan voiman. Olen luontotarkkailuvuosieni aikana saanut ja joutunutkin todistamaan useamman lajin lemmenleikkejä. Isojen ja pienien. Onpa joskus osunut omalle kohdallenikin moinen onni, siitä todistuksena olkoon tänä vuonna 15 vuotta täyttävä poikani. Seurailin viime keväänä pihamaallani varpuspariskunnan puuhasteluja. Ensin vähän lennähdeltiin samoille oksille ja pörähdeltiin sinne tänne. Hitaasti lämpenevänä miehenä en heti tajunnut mistä oli kyse. Vasta sitten kun varpusrouva otti tukevan asennon oksalla ja nosti aavistuksen pyrstöään tajusin leikin luonteen. Seurasi kiihkeää sirkutusta, hetkellistä höyhenten pöllytystä ja toimenpide oli ohi. Varpusherra lensi kulman taakse, sikarille kenties tai rehvastelemaan kavereilleen niinkuin koirailla tapana on ja rouva jäi sukimaan tyytyväisen oloisena sulkiaan. Joidenkin viikkojen jälkeen pihapiirissäni sirkutti uuden sukupolven varpuspesue. Vähän isomman luokan lemmenleikkiä pääsin todistamaan Selousin luonnonpuistossa Tansaniassa. Päivän safarilla kierreltyämme luonto-oppaamme pysäytti jeepin ja osoitti apinanleipäpuun alla lepäilevää kahta leijonaa. Uros ja naaras makasivat totaalisen reporankana meistä lainkaan välittämättä. Opas kertoi kyseessä olevan pariskunnan, joka parhaillaan lepäsi aktien välillä. Silmät hämmästyksestä lautasina kuuntelin tarinaa leijonaparin lemmenleikkien kestosta. Pariskunta tunnelmaan päästyään viettää toistensa seurassa kolme päivää ja parittelee jopa 50 kertaa vuorokauden aikana. Luonto-opas sanoi seuraavan paritteluhetken olevan enintään puolen tunnin päässä, joten jäimme sitä odottelemaan. Eipä tarvinnut odotella kuin kymmenkunta minuuttia, uros murahti, nousi ylös, kiersi kumppanin ympäri kerran ja naaras pyörähti selälleen. Leijonakuningas nuuhkaisi naaraan strategiset paikat ja samantien oltiinkin jo itse asiassa. Suoritus kesti muutaman minuutin ja päättyi ison uroksen mylväisyyn. Sitten painauduttiin taas savannin lämpimään pintaan lepäämään ja odottamaan seuraavaa aktia. Sarjassamme lemmenleikkejä, joita en unohda koskaan. Ihmiseläin, kuten todettua, lienee niitä harvoja jotka huvikseen lempivät. Ja mitä eriskummallisimmissa paikoissa. Kerran urbaaniluontoretkellä törmäsin eriskummalliseen näkyyn. Rannalla seisoneessa autossa vilahteli perhonen. Hetken luulin näkevinäni harhoja, mutta olihan se perhonen. Tatuoitu sellainen, joka lennähteli ylös alas. Jälleen kerran hitaasti lämpenevällä miehellä kesti kotvanen ennenkuin tajusin menossa olevan ihmisnisäkkäiden autolemmenleikin. Tässä tapauksessa vetäydyin paikalta hiljaa takavasemmalle hienovaraisesti kuvaamatta. Lempi sykkii luonnossa, onhan kevät. Nauttikaa toisistanne.

Taiteilija-muusikkopariskunta Suvi ja Ville Savolainen asuvat vanhassa kansakoulussa Rutessa, Pohjois-Gotlannissa. Talo on paljon muutakin kuin tavallinen kotirakennus. Suvi ja Ville asuvat ja työskentelevät talon toisessa kerroksessa, jossa on ateljee sekä musiikkistudio. Alakerrassa on majoitustilat pitkäaikaisillekin vieraille ja meditaatiosali. Pariskunta vetää myös taiteilijaresidenssiä.