Podcasts about vuosina

Vuosina 1961-2012 ilmestynyt Suosikki-lehti välitti kotimaan ja ulkomaan populaarikulttuurin uutisia useamman sukupolven nuorille. Se oli varsinki alkuaikoinaan käytännössä ainoa kanava, jota kautta nuoret lukijat saivat tietoa idoleistaan ja maailman nuorisokulttuurin ilmiöistä. Nyt Suosikki-lehden historia on kirjoitettu tuoreeseen tietoteokseen. Vaikka pääosassa lehden sisällössä oli musiikki, sen yhteydessä julkaistiin muun muassa elokuva- ja tv-juttuja ja henkilökuvia suosituista urheilijoista. Monet lukijat muistavat Suosikista myös Eki-sedän lääkäripalstan sekä Mauri Kunnaksen piirtämän underground-henkisen Nyrok City-sarjakuvan. Lehden keskiaukeamallla julkaistut julisteet olivat vuosikymmenet teinien omien huoneiden tapettina. Kulkttuuriykkösessä muistellaan omana aikanaan ainutlaatuista Suosikki-lehteä ja sen yhteydessä myös lehden päätoimittajana yli kolme vuosikymmentä toiminutta legendaa, Jyrki Hämäläistä. Muisteloissa ovat mukana Kultaturbo - Suosikki-lehden tarina-teoksen toinen kirjoittaja Mikko Mattlar, lehden pitkäaikainen toimitussihteeri Elina Syrjä, toimittaja Markku Veijalainen sekä lehden entinen päätoimittaja Katja Ståhl ja Nyrok City-sarjakuvaa lehteen piirtänyt Mauri Kunnas. Toimittajana on Ville Talola.

Kirjailija Karin Collinsin Hanko-trilogia kertoo hankolaisten elämästä toisessa maailmansodassa. Suomeksi on ilmestynyt trilogian kaksi ensimmäistä osaa, Säilyt sydämessäin ja Sun luonas kaipuuni on. Avausosa alkaa kesästä 1939, joka oli Hangon viimeinen kesä kylpyläkaupunkina. Kakkososa jatkaa tarinaa kesästä 1940, kun Hanko on vuokrattu Neuvostoliitolle 30 vuodeksi, ja kaupungin asukkaat ovat joutuneet lähtemään evakkoon. Suomenruotsalainen Karin Collins kertoo, mitä kaupungille ja tavallisille hankolaisille tapahtui sotavuosina, ja millainen tutkimusmatka kotikaupungin historiaan romaanitrilogian kirjoittaminen on ollut. Kulttuuriykkösen toimittaa Tuula Viitaniemi.

Tultaessa 80-luvun jälkimmäiselle puoliskolle suomalainen rock-musiikki oli löytänyt oman identiteettinsä. Itsevarmuuden tilassa suomalaiset muusikot alkoivat jo nähdä ulkomaisten esikuviensa perävalot ja myös taso alkoi tuotannollisesti kohota. Tässä Kasarin Lapset -podcastin kaksiosaisessa Suomi-rock -sukelluksessa vuosikymmenen kotimaista rock-levystöä käydään läpi podcastin Suomi-rockin kirjeenvaihtaja Mika Kähkösen kanssa. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Hessu" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Vuosina 1713-1721 Suomessa elettiin Isovihaksi kutsutun sortokauden aikaa. Venäjä hyökkäsi Suomeen osana Suurta Pohjan sotaa, joka sodittiin vuosina 1700-1721.Miehitysaika oli erityisen raaka ja nykyään siitä puhuttaisiin kansanmurhana. Venäläiset toteuttivat Suomessa ennennäkemättömiä raakuuksia. Suomalaisia vietiin Isovihan aikana orjiksi jopa Persiaan asti.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.com

Vuosina 1971 ja 1972 Freeway Phantom-nimellä tunnetuksi tullut sarjamurhaaja aiheutti pelkoa Washington D.C:n alueella Yhdysvalloissa. Sarjamurhaaja kohdisti rikoksensa yksin liikkeellä olleisiin lapsiin ja nuoriin ja hän onnistui liikkumaan niin, ettei hänestä saatu juuri ollenkaan silminnäkijähavaintoja. Myöhemmin on tullut ilmi, että murhien tutkinnan aikana tehtiin useita virheitä ja myös poliisien rasistiset asenteet saattoivat vaikuttaa siihen, ettei tappaja koskaan jäänyt kiinni. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET:Kirja: Blaine L. Pardoe ja Victoria R. Hester: Tantamount: The Pursuit of the Freeway Phantom Serial KillerDokumenttisarjan People Magazine Investigates-sarjan jakso “The Freeway Phantom” (kausi 4, jakso 1)https://www.youtube.com/watch?v=SCXbeALc1PM&ab_channel=Law%26CrimeNetworkhttps://www.youtube.com/watch?v=70GroUAW0Mo&ab_channel=A%26Ehttps://www.youtube.com/watch?v=tO1gK95gup4&t=3s&ab_channel=kwhudson2https://www.youtube.com/watch?v=ZAEPljhYs7k&ab_channel=WUSA9https://www.youtube.com/watch?v=Q6ZJk7ZFKCE&ab_channel=FOX5WashingtonDChttps://www.youtube.com/watch?v=nVc9d_wqSGU&ab_channel=DailyBlastLIVEhttps://www.washingtonpost.com/lifestyle/magazine/six-black-girls-were-brutally-murdered-in-the-early-70s-why-was-this-case-never-solved/2018/05/21/c74d26ec-4e22-11e8-af46-b1d6dc0d9bfe_story.html?noredirect=onhttps://www.washingtonpost.com/archive/politics/2006/06/26/freeway-phantom-slayings-haunt-police-families-span-classbankheadsix-young-dc-females-vanished-in-the-70sspan/08789f47-3d0e-4a88-ad24-cdbcc493698f/?utm_term=.d1bab8e78d61https://www.washingtonpost.com/archive/local/1980/08/03/a-common-bond/9a005910-5376-44e1-b95b-345cc301529f/?utm_term=.8fc100e565e7https://www.washingtonpost.com/archive/politics/1978/11/01/dc-jury-convicts-man-accused-in-green-vega-rapes/8ed7b7b0-6cfe-4630-a8ed-5ff254224d96/?utm_term=.ade63892344ahttps://www.washingtonpost.com/archive/local/1997/09/20/killings-unsolved-25-years-later/4c921bb7-5d9d-4752-99f2-0bd00d6ca0df/?utm_term=.ac10e5090982https://www.washingtonpost.com/archive/local/1983/03/08/green-vega-rapist-convicted-for-third-time/2633eb34-11fc-420f-aa2b-56317c229acc/https://www.washingtonpost.com/archive/politics/2006/06/26/freeway-phantom-slayings-haunt-police-families-span-classbankheadsix-young-dc-females-vanished-in-the-70sspan/08789f47-3d0e-4a88-ad24-cdbcc493698f/https://www.washingtonian.com/2009/07/01/we-want-these-cases-closed/https://www.washingtonian.com/2023/05/22/the-story-behind-dcs-freeway-phantom-serial-killer/https://www.washingtonexaminer.com/dna-discovery-could-solve-1972-freeway-phantom-slayinghttps://casefilepodcast.com/wp-content/uploads/2019/08/Case-121-The-Freeway-Phantom-map.pdfhttps://allthatsinteresting.com/freeway-phantom

John Wayne Gacy oli 1970-luvulla Yhdysvalloissa toiminut sarjamurhaaja. Vuosina 1972–1978 hän raiskasi ja murhasi ainakin 33 poikaa ja nuorta miestä. Gacy tunnettiin myös nimellä "tappajaklovni", sillä hän oli esiintynyt hyväntekeväisyystapahtumissa Pogo-nimisenä klovnina. Vuonna 1980 Gacy tuomittiin kuolemaan ja teloitus tapahtui lopulta toukokuussa 1994.

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Tämän torstain jaksossa on aiheena sarjamurhaajaa Ted Bundy. Vuosina 1974–1978 Bundy tappoi lukuisia nuoria naisia ympäri Amerikkaa. Hän tunnusti 30 murhaa, mutta lopullista lukumäärää ei varmaksi tiedetä.

Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Miten sote-menojen kasvua voidaan hillitä? Onko hoitajapulaan ratkaisuja? Mitä palveluita voidaan priorisoida? Entä millaisia valintoja seuraavan hallituksen tulee tehdä? Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen ja apulaisprofessori Paulus Torkki. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Veera Paananen. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Miten estämme sosiaali- ja terveyspalveluiden romahtamisen? -tapahtumassa Tiedekulmassa 14.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/RRLmvTYyl44

Vuosina 1979-1983 sarja hirvittäviä murhia järkytti Adelaiden kaupuinkia Australiassa. Uhrit olivat kaikki nuoria miehiä, jotka olivat kadonneet kaupungin pohjoisosissa. Uhrit olivat iältään 14–25-vuotiaita, ja useimpien todettiin kärsineen väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa ja/tai ruumiin silpomista ennen kuolemaansa… Sisältövaroitus! Jakso sisältää kuvauksia väkivallasta. Ikärajasuositus jaksolle on K-18. Osa 1/2 Osan 2/2 ja kaikki Ratkaisemattomat -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Clevelandin sieppaukset kertovat kolmen naisen kamalan sieppaustarinan. Vuosina 2002–2004 Ariel Castro sieppasi Michelle Knightin, Amanda Berryn ja Georgina "Gina" DeJesuksen Ohion Clevelandin kaduilta ja piti heitä vankina "kauhujen talossa" reilut 10 vuotta! Naiset elivät mitä kamalimmissa oloissa ja kärsivät niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa päivittäin.

Joskus filosofia on kuin irrallaan maailmasta ja kovin abstraktia. Niin sen joskus kuuluu ollakin. Liian usein syynä on kuitenkin huonot kirjoittajat, kääntäjät ja täsmentymättömät käsitteet. Saksassa filosofi Wolfram Eilenberger on ottanut viime vuosina taakakseen filosofian popularisoinnin ja onnistunut siinä tyylikkäästi. Kirja "Vapauden tuli" kertoo filosofiasta toisen maailmansodan alla ja aikana. Esiin nousee neljä vapautta tavoittavaa naisfilosofia: Simon de Beauvoir, Hannah Arendt, Simone Weil ja Ayn Rand. Heidän filosofinen ajattelunsa kumpuaa eri traditioista, mutta kiivas pyrkimys ymmärtää vapautta suhteessa historiaan, Jumalaan ja orjuuteen tekee heistä aikalaisia. Tommi Uschanov on kääntänyt kirjan sujuvuudella, joka vastaa alkuperäistä laitosta. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vuosina 1967-2005 toiminnassa ollut CEDU kertoi tarjoavansa oppimis- ja kuntoutusmahdollisuuksia niin sanotuille ongelmanuorille CEDU:n eri puolilla Yhdysvaltoja sijaitsevissa sisäoppilaitoksissa. Useiden tulkintojen mukaan CEDU oli kuitenkin vain sisäoppilaitokseksi naamioitu kultti, johon lapset ja nuoret huijattiin mukaan valheellisilla lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta. Lähteet: https://survivingcedu.wordpress.com/ https://meaww.com/who-is-james-crummel-paris-hiltons-boarding-school-hunting-ground-child-rapist-killer-cedu-probe https://www.reuters.com/article/us-usa-deathrow-suicide/california-inmate-used-cord-to-hang-himself-in-death-row-cell-idUSBRE84T1LV20120530 https://nypost.com/article/provo-canyon-school-abuse/ https://www.oxygen.com/crime-news/lost-kids-cedu-school-daniel-yuen-disappearance-synanon-cult https://www.youtube.com/watch?v=cAv3p5vv5cs https://charleyproject.org/case/john-christopher-inman https://charleyproject.org/case/blake-wade-pursley https://charleyproject.org/case/daniel-ted-yuen https://www.nytimes.com/2005/08/17/business/a-business-built-on-the-troubles-of-teenagers.html

Vuosina 1862-1928 elänyt Kalle Kajander oli paitsi kirjailija, myös varhainen polkupyörämatkojen raportoija. Vuonna 1889 hausjärveläiselle Kajanderille pälkähti päähän pyöräillä Pariisiin. Tuon matkan kuvaus löytyy teoksesta Kirjeitä polkupyörältä Euroopan eri maista (Hausjärvi-Seura 2008). Päivän mietelauseen on valinnut. J.P. Pulkkinen. Lukijana on Timo Teräsvuori.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia. Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Petra RossiMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia. Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Anna MerikallioMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Petra RossiMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Anna Suominen Musiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Petra RossiMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Cicero oli roomalainen valtiomies ja puhuja, jota on pidetty eurooppalaisen humanismin edelläkävijänä. Vuosina 106-43 eaa. eläneeltä Cicerolta on säilynyt valtavasti kirjeitä, jotka ovat ainutlaatuisia dokumentteja antiikin ajasta. Tuore käännös rikastaa suomalaista kulttuuria sadoilla Ciceron kirjeillä. Keskustelemassa Ciceroa suomentanut Veli-Matti Rissanen. Jakke Holvas juontaa.

Lauri Törhönen on elokuva- ja televisio-ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän on ohjannut yhteensä 13 pitkää elokuvaa, joista tunnetuimpia ovat kenties Riisuminen (1986), Kasvoton mies (1995), Hylätyt talot, autiot pihat (2000), Raja 1918 (2007) sekä neljä Vares-elokuvaa (2011-2012). Hän on ohjannut myös Salatut elämät -sarjan jaksoja. Vuosina 1995 - 2006 Törhönen toimi Taideteollisen Korkeakoulun elokuvataiteen professorina. Hänelle on myönnetty elokuvataiteen valtionpalkinto vuosina 1989 sekä 2007. Tammikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jossa noin 20 naista kertoi Törhösen häirinneen heitä seksuaalisesti. Törhönen on kiistänyt kaikki häirintäsyytteet, pyytäen kuitenkin anteeksi niiltä, joita hän on “katsomalla, koskemalla tai puhumalla loukannut”. Yli kolme vuotta Me Too -liikkeen jälkeen Lauri Törhönen on edelleen elossa – vaikka moni hänet haluaisi julistaa jo kuolleeksi. Jean Mancini haastatteli Lauri Törhöstä puhelimitse 10.6.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Anneli Salo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_T%C3%B6rh%C3%B6nen#/media/Tiedosto:Lauri_T%C3%B6rh%C3%B6nen_I9172_C.JPG) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/. Kuvaa muokattu.

Ulvilalaissyntyinen tohtori Maria Kallionpää (s. 1981) on kansainvälisesti aktiivinen säveltäjä ja pianisti, joka työskentelee tällä hetkellä apulaisprofessorina Hong Kong Baptist Universityssa ja residenssisäveltäjänä University of Nottinghamin Mixed Reality Laboratoryssa. Vuosina 2016–2018 hän työskenteli postdoc-tutkijana University of Aalborgissa, jossa hän tutki pelillistämistä sävellystekniikkana. Kallionpää palkittiin Opera di Roman Fabbrica Young Artist Development Programissa ja sai tehtäväkseen säveltää oopperan, joka sai ensiesityksensä Teatro Nazionale Romessa vuonna 2017. Yhteistyössä kollegansa Markku Klamin kanssa Kallionpää sävelsi Pohjoismaiden ensimmäisen kokopitkän nukkeoopperan Croakin, joka sai ensi-iltansa Porissa vuonna 2018. Hänet palkittiin Académie de France à Romen tunnustuksella vuonna 2016. Kallionpää sai tohtorinarvonsa säveltämisessä University of Oxfordissa vuonna 2015.

Pääsiäisenä 2021 sattui kolme vakavaa kelkkaonnettomuutta, joissa kuoli kaksi ihmistä. Onnettomuudet olivat järkyttäviä – niissä menehtyi nuoria henkilöitä. Otsikot ovat kertoneet muistakin kelkkaonnettomuuksista läpi talven. On ollut reitiltä suistumisia, nokkakolaria ja jäihin putoamisia. Onko kelkkailu holtittoman vaarallista? Tilastojen valossa kehitys on näyttänyt paremmalta kuin uutisotsikoissa, sanoo Liikenneturvan moottorikelkoista ja mönkijöistä vastaava yhteyspäällikkö Petri Niska. Kun liikennevakuutuksista on korvattu pahimpina vuosina yli 1000 onnettomuutta, ovat korvausmäärät olleet viime vuosina noin 600 onnettomuuden tietämillä. Suurin osa onnettomuuksista on suhteellisen lieviä. Vuosina 2014–2018 sattui yhteensä 41 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi 45 henkilöä. Vuonna 2020 onnettomuuksissa kuoli kolme kelkkailijaa. Tänä keväänä kuolemantapauksia on ollut kaksi, molemmat pääsiäisenä. Mitä muuta tilastot kertovat onnettomuuksista? Korostuuko niissä esimerkiksi nuorten osuus? Millaisia kelkkaonnettomuudet yleensä ovat ja miten ajamiseen liittyviä riskejä voi minimoida? Peltipailakka-podcastin jatkojaksossa avataan moottorikelkkailun turvallisuutta ja turvattomuutta. Toimittajana on Tapio Nykänen.

Runsain, lahtelaisille tutuin yksityiskohdin kuvitettu Helga ja Helmeri ilmastoagentteina -kirja kertoo, kuinka Lahdessa kunnostettiin pahoin saastunut Vesijärvi kaikkien kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi, ja innostuttiin sen myötä muistakin ympäristöasioista. Kirja on tehty joukkoluovuudella yhdessä lukijoiden kanssa. Helga ja Helmeri ilmastoagentteina – kirjan tapahtumamiljöö on Lahti, mutta se antaa paljon arkisia vinkkejä ympäristöystävälliseen elämäntapaan lapsiperheille asuinkaupungista riippumatta. Tämä on tärkeä osa ympäristöpääkaupungin viestintää. – Tarkoitus on saada teemavuoden innoittamana Lahden hyvät käytännöt leviämään. Toivottavasti tämä kirja osaltaan innostaa esimerkin voimalla kaikkia suomalaisia lapsiperheitä pohtimaan valintojensa ilmastovaikutuksia, toteaa Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 projektin viestintäpäällikkö Saara Piispanen. Kirja on tilattu lahtelaiselta Merkityskirjat-pienkustantamolta, joka painattaa kirjansa ympäristöystävällisesti lahtelaisessa Kirjapaino Markprintissä. Kyseessä on lastenkirjailija Terhi Kankaan ja kuvittaja-graafikko Anna Aallon neljäs yhteisöllinen lastenkirja. Merkityskirjojen ideologian mukaisesti myös tilauskirja on tehty joukkoluovuudella yhdessä lukijoiden kanssa. Helga ja Helmeri ilmastoagentteina -kirjan suureksi sankariksi paljastuu Lahden urheilukeskuksen lähimaastossa suppakuopassa asuva Siippo Superkisu, joka lähettää lapset ilmastoagenttiseikkailulle Lahteen. Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat ovat ommelleet hahmosta maskotin, jota nähdään kevään aikana erilaisista ympäristöpääkaupunkivuoden tempauksissa. Tarvikkeet maskottiin on lahjoittanut Eurokangas. Myöhemmin tällä viikolla Siippo jakaa kirjoja satunnaisesti kohtaamilleen lapsille Lahden keskustassa. – Superkisun on kuvittajan avuksi luonnostellut 6-vuotias Julie hahmopuuhapajassamme. Hovilaisen serkkuperheellä on elävät esikuvat Lahdessa ja koululaiset Hollolan Kalliolan koulusta ovat ideoineet kasvisravintolaan päivän ruokalistan, lastenkirjailija Terhi Kangas kertoo muutamia joukkoluovuusesimerkkejä kirjan sisällöistä. Kirja jaetaan lähiaikoina kaikille Lahden kaupungin koulujen ekaluokkalaisille koulureppuihin. Muut luokka-asteet saavat kirjan käyttöönsä sähköisenä, jotta sitä voidaan hyödyntää myös osana koulujen ympäristökasvatuksessa Lahdessa. – Moni ekaluokkalainen on tässä kohtaa vuotta jo oppinut – tai on juuri oppimassa – lukemaan itse. Haluamme ruokkia juuri lukemaan oppineiden lasten lukuintoa uniikilla kirjalahjalla, perustelee Saara Piispanen. Kirjaa on painettu pieni erä myös myyntiin. Lahdessa sen voi hankkia Palvelutorin Lahti-Pisteestä Kauppakeskus Triosta. Kirja jatkaa itsenäisenä teoksena Merkityskirjojen hyvää tekevästä trilogiasta tutun Lehmusvirran perheen seikkailuja. Vuosina 2017–2019 julkaistun trilogian myynnillä kerätään varoja kirjojen järjestökumppaneille. Helmikuun alkuun mennessä kirjojen myynnillä oli kertynyt suomalaiseen järjestötyöhön yhteensä jo yli 18 000 euroa. Lastenkirjailija Terhi Kangas oli haastattelussa Radio Voiman maanantai-iltapäivässä.

  Tässä jaksossa kerron, mitkä kaksi asiaa ovat palveluita markkinoivalle yrittäjälle juuri nyt oleellisimpia tänä vuonna 2021. Mitä sun pitäisi tehdä, jotta pääsisit kohti unelmiasi ja turvaisit yrityksesi toiminnan? Kerron myös, mitä itselleni tapahtui viime vuonna, miten löysin vihdoin luottamuksen itseeni ja universumiin ja siihen, että kaikki järjestyy.     Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä:   Hyvää uutta vuotta! Tämä on vuoden 2021 ensimmäinen lähetys, tänään on 1.1.2021, ja haluan ihan ensimmäisenä toivottaa sulle oikein hyvää, onnellista, rakkaudellista ja ihanaa vuotta 2021.   Toivottavasti se tulee olemaan sun vuosi, se vuosi, joka käynnisti sun tien kohti sun unelmia tai jopa se vuosi kun sun unelmat tulee todeksi.    Vuosi 2020 on ollut todella erikoinen, varmasti jokaiselle. Vuosi sitten ei tällaista vuotta olisi osannut ennustaa. Näin ollen ei voi tietää, mitä tämä vuosi tuo tullessaan, mutta sitäkin isommalla syyllä ja tuoreesta kokemuksesta oppineena, on pari juttua jotka sun kannattaa yrittäjänä tehdä.    Viime vuosi ei ollut paha, vaan oikeasti kaikki oppi, vastoinkäymisten tuoma viisaus, on aina hyvästä. Uskon että tämä on ollut monelle henkisen kasvun vuosi, itselleni ainakin.    Oman epätieteellisen arvioni mukaan jopa puolet ihmisistä ovat alkaneet miettiä elämänsä tarkoitusta, merkityksellisyyttä, etenkin jos ulkoiset tilanteet, vaikka töiden loppuminen, asiakkaiden kaikkoaminen, ovat pistäneet kriisin partaalle.    Kriisit, jos mitkä, sysäävät ihmiset eteenpäin kasvun polulla.    Näin kävi itselleni jo pari vuotta sitten, kun erosin ja sitten noin puolen vuoden kuluttua vajosin ihan pohjalle. Tässä tilanteessa moni menettää kaiken, mutta digibisnesmallin ansiosta, itse en menettänyt. Otin kuitenkin ison lainan, jotta pystyin ottamaan pidemmän ajan vapaata, ja palkkaamaan assarifirman hoitamaan yrityksen asioita.    No mutta. Viime vuosi, siis 2020 oli itselleni huikea henkisen kasvun vuosi. Vaikka bisnes meni ihan hyvin, niin mistään huikeasta kasvusta ei voi puhua. Olen ottanut todella paljon omaa aikaa töiltä, ja se kyllä näkyy bisneksessä. Olen maksanut velkoja, niin taloudellisia kuin henkisiä.    Loppuun palamisesta ei toivu kuukaudessa tai parissa. Itselläni on mennyt noin puolitoista vuotta ja viimein alan todella nähdä valoa. Tai no, ehkä voin sanoa että olen jo siellä, valossa.    Mutta olen niin onnellinen, että digibisnes antaa mahdollisuuden tähän. En joudu konkurssiin ihan heti, jos jäänkin kotiin lepäämään. Ja kun taas alan tehdä töitä, tulee aina myyntiä. Mulla on vahva luotto siihen, että asiat järjestyy.   Ja se onkin se juttu. Muistan kun kirjoitin vuosia sitten Mamaonbis-blogiin, jonka perustin vuonna 2013, miten taloudelliset ongelmat vääjäämättä vaikuttavat yrittäjän hyvinvointiin. Että mikään keino ei sitä estä, kukaan ei voi olla rauhallinen ja zen, kun tili tyhjenee.   Oi miten väärässä olinkaan. Ja olen niin onnellinen, että nyt sen olen viimein oivaltanut!   Useimmilla ihmisillä tämä kuitenkin menee niin. Voi sitä stressin määrää, kun ei tiedä mitä seuraavana kuukautena tulee eteen. Tai tuleeko mitään? Onko edessä konkurssi tai velkaantuminen. On vaikea elää onnellisuuden pilvessä, kun tulevaisuus näyttää mustalta.   Mutta se onkin se juttu.   Kun löytyy luottamus siihen, että kaikki järjestyy, voi kaaoksenkin keskellä tuntea onnellisuutta ja rauhaa. Luottamus universumiin ja luottamus itseen.    Jos burnoutin keskellä en pystynyt katsomaan itseäni peilistä, koska olin niin pettynyt itseeni, saavutuksiini, mikään, ei sitten mikään riittänyt mulle, ja vaikka asiat eivät olleet niin huonosti, tuntui että teen kaiken väärin. Olen vääränlainen. Tyhmä, huono, epäonnistuja. Niin jos silloin ajattelin niin, niin nyt asiat ovat ihan toisin.    Nykyään en herää aamulla ahdistusta itkien, vaan hymyillen. En työnnä suuhuni sipsejä, nakkeja ja sokeria, vaan vain sellaista ruokaa, joka tekee hyvää. Enkä syyllistä ketään nyt, roskaruoallekin on paikkansa, jos sydän on vähänkin synkkä ja energiat matalalla. Mutta vaikka vuosia olin yrittänyt elää terveellisemmin, jotta voisin paremmin, en tiennyt, että jotta voisin elää terveellisemmin, mun pitää ensin voida paremmin.   Nyt näen kysymysmerkkejä sun ajatuksissa, selitän tarkemmin, ja nyt mennään hetkeksi vähän syvälle...    Mun piti siis paikata se musta aukko sisältäni, ennen kuin pystyin alkaa pitää huolta itsestäni.    Ja se musta aukko oli kaivertunut sinne vuosia, joten se ei ollut nopea juttu. Olin yrittänyt täyttää sitä ihan väärillä asioilla, mutta onneksi löysin viimein sen mikä oli oikea. Löysin sen oikeastaan, koska suostuin vastaanottamaan apua.    Ja millä se aukko täyttyy? No rakkaudella tietenkin. Rakkaudella itseä ja kaikkia kohtaan.    Sen sijaan, että syyllistäisin ja sättisin itseäni vanhoista asioista, ajattelen itseäni myötätunnolla.    Moni sanoo, että kukaan ei ole itsen pahin kriitikko, kuin itse on. Kun mikään ei koskaan riitä. Pitäisi tienata enemmän, myydä enemmän, syödä paremmin, jumpata enemmän, jaksaa enemmän, olla parempi äiti tai isä, olla enemmän läsnä kaikille, etenkin itselle, nukkua enemmän ja paremmin, pystyä parempaan, saada kehuja, mainetta, kunniaa ja etenkin rahaa.    Jos ei, niin on huono, epäonnistunut ja surkea luuseri. Ja tätä vain siis omasta mielestään. Ei muiden. Tai harvemmin muiden. Toki monen elämästä voi löytyä niitä, jotka jatkuvasti muistuttavat sun epäonnistumisista, riittämättömyydestä ja siitä että tuokin olisi pitänyt tehdä paremmin. Ja vaikka näistä ihmisistä pääsisi eroon, tätä työtä voi jatkaa itsenäisesti. Kunnes pääsee pohjalle. Ja silloin on pakko tehdä päätös: jatkaako loppuun saakka, vai haluaako nousta ylös.   Eikä aina riitä, että sen päätöksen tekee kerran. Se pitää tehdä aina uudestaan ja uudestaan. Valita rakkaus ja valo, vihan ja pimeyden sijasta.   Ja kyllä, viime vuoden todella uin näin syvissä vesissä. Tai no, viimeiset vuodet. Se ei ehkä ole näkynyt ulos asti, teille asti, mutta se vain todistaa sen, että koskaan ei voi tietää, mitä prosesseja ihmiset käyvät läpi omassa elämässään. Ne eivät näy somessa, koska niistä ei välttämättä puhuta edes läheisimmille ihmisille.   Ja jos nyt itse olet prosessissa, mä voin luvata sulle, että valoa on näkyvissä ja saatavilla, sieltä pääsee ylös, lopulta.    Aah, toivottavasti en rönsyile nyt liikaa, mutta tuntuu että tästä aiheesta olisi niin paljon sanottavaa.  Yritän nyt pitää jutun kasassa paremmin.   Ne pari juttua, jotka sun kannattaa siis tänä vuonna tehdä. Mitä ne ovat ja miksi?   No ihan ensin se, että löydät sun unelman. Tarkennat sitä.    Mä kuuntelin just yhden audiokirjan, joka onkin ensimmäinen, jonka jaksoin kuunnella ihan loppuun saakka. Mun on vuosia ollut vaikea keskittyä lukemaan kirjoja, olen yrittänyt kuunnella niitä sen sijaan. Mutta sekin on ollut haastavaa. Nyt kuitenkin tämän kuuntelin.   Mikä se oli? The law of attraction. 80-luvun lopulta Esther ja Jerry Hicksin julkaisemana. Alunperin 5 cd:n kuunneltavana audiokirjana, nyt Audiblesta.    Siis vetovoiman laki. Mä yritin etsiä onko tää ensimmäinen siitä aiheesta julkaistu kirja, mutta tietoa on paljon. Ilmeisesti jo Buddha on sanonut "Kaikki mitä olemme, on tulos siitä, mitä olemme ajatelleet."   Mutta olet varmasti tästä kuullut. Itsekin olen puhunut tästä jo vuosia sitten blogissani. Mutta nyt tunnustan, että en ollut perehtynyt asiaan perusteellisesti. Enkä tässä tule muuta nyt asiasta sanomaan, jottei tämä jakso paisu ihan valtavaksi, kuin että kaikki, mistä tänään olen puhunut, liittyy vetovoiman lakiin.   Ja tää oli mulle ihan huikea oivallus. Mä en ole koskaan sisäistänyt tätä juttua, vasta kuin nyt. Ja toisaalta, olen puhunut näistä aiheista todella monta vuotta tietämättä, että ne liittyvät vetovoiman lakiin   Siis se, että olen viimein hyväksynyt itseni, annan muiden olla mitä ovat ja itse olen aidosti sellainen kuin olen. Että osaan ajatella positiivisesti tulevaisuudesta, vaikkei sille olisi ilmeistä syytä. Kaikki se liittyy vetovoiman lakiin. Unelmia ei voi saavuttaa, jos jatkuvasti keskittyy siihen, miten paljon ahdistaa!    Joten miten tärkeää on juurikin se, että yrittäjänä löydät oman fokuksesi. Se mistä aina puhun. Fokus, erikoistuminen, brändivisio. Sekin liittyy vetovoiman lakiin. Sun fokus on viesti universumille. Ja vieläpä se, että teet mitä rakastat, ilolla, sekin liittyy sun unelmien saavuttamiseen. Kun sun tekemiseen liittyy positiivista tunnetta, se vahvistaa universumille sitä, mitä sä haluat. Ja auttaa sua saavuttamaan sen.   Joten jos haluat saada sen mistä unelmoit, tee vain sellaisia asioita, joita rakastat. Mitä tarkemman fokuksen sä löydät sun bisnekseen, sen varmemmin sä saavutat sen, mitä haluat.   Mutta näistä tulen puhumaan enemmän 12.1. webinaarissa, Unelmien vuosi 2021.   Kahteen vuoteen en ole pitänyt unelmien ja tavoitteiden suunnittelun ja aikatauluttamisen webinaaria. Vuosina 2017-2018 ja 2019 järjestin heti tammikuussa vuosisuunnittelun webinaarin, mutta nyt en kahteen vuoteen. Ja syynä on juuri tuo, mistä tänään olen puhunut. Mä en ole itse pystynyt unelmoimaan. Tavoitteiden asettaminen on ahdistanut, koska mun ennakkoasenne alkoi olla jo sitä, että en saavuta niitä kuitenkaan.   Ja usko on se, minkä unelmat vaatii. Jos et usko, että pystyt ne saavuttamaan, et saavutakaan.   Hassua, ja oikeasti aikamoista ahdistusta on aiheuttanut tässä parin vuoden ajan juuri se, että miten minä, minä, joka suunnittelin jo vuonna 2013 Unelmien suunnittelun Plannerin, työkirjan unelmien toteuttamiseen, ja joka on puhunut tästä jo niin monta vuotta, ei PYSTY edes unelmoimaan! Nyt pystyn sen sanomaan, koska nyt pystyn taas. Mutta pitkään se oli poissa. Nyt tiedän, mitä pitää tehdä silloinkin, jos unelmia ei ole. Senkin kerron webinaarissa.    Mutta nyt tosiaan vielä se toinen juttu. Mikä oli se toinen juttu, jonka sanoin alussa, että sun pitäisi tehdä?   No viedä sun osaaminen verkkoon. Jos et vielä sitä tehnyt. Suunnitella sulle sellainen bisnesmalli, joka sallii sullekin sen, että voit välillä ottaa vapaata. Lomaa. Sairaslomaa. Mietiskelyvapaata. Retriittivapaata. Mikä tahansa on se juttu, mitä haluaisit itsesi eteen tehdä. Omaa aikaa.   Nimittäin kun et myy vain omia tuntejasi, sulla vapautuu aikaa.   Kun sulle tulee tuloa verkosta, sä vapautat omaa aikaasi. Tämä on sekä unelmien elämän rakentamista että riskienhallintaa. Kun sun tulot ei tipahda nollille silloin, kun sä et jostain syystä pysty tekemään töitäsi, niin sä olet taloudellisesti turvassa.   Ja siitä tulen myös puhumaan webinaarissa. Tämä vuosi 2021 on ehdottomasti se vuosi, jolloin viimeistään kannattaa rakentaa omaa digitaalista palvelua. Missä muodossa tahansa. Missä suuruudessa tahansa. Kokonaan ei digibisnekseen tarvitse siirtyä, mutta muiden palveluiden ohella verkkokurssin tai verkkovalmennuksen rakentaminen kannattaa ihan ehdottomasti.   Näistä kahdesta asiasta voisin puhua pidempäänkin. Siis unelmien muodostamisesta, unelmien tärkeydestä ja digibisneksen tai koko bisnesmallin rakentamisesta. Mutta ei tässä sen enempää, jatkan webinaarissa, jossa mulla on 1,5 tuntia aikaa.   Tule ihmeessä mukaan, aloittamaan vuosi yhdessä. Löydät fokusta tekemiseen, uuden punaisen langan ja motivaatiota aloittaa vuosi tehokkaasti. Sillä on aivan huikea ero, teetkö töitä reagoiden tilanteisiin, vai johdatko sä tilanteita itse.   Toivottavasti nähdään webinaarissa. Aivan mahtavaa vuoden alkua sulle. Kiitos että olet siellä. Muista että olet rakas, tärkeä, arvokas, riittävä, ja mä en oikeasti nyt vain sano tätä, vaan todella lähetän sulle kaiken rakkauden. Ota se vastaan. Kiitos vielä, moikka.

Kirjailija Minna Lindgren on kirjastojen lainauslistojen kärkinimi. Vuosina 2013–2015 ilmestynyt Ehtoolehto-trilogia on ollut suurmenestys niin Suomessa kuin maailmalla. Tuoreimmat romaanit Vihainen leski (2018) ja Kaukorakkaus (2019) olivat myös menestyksiä. Minna Lindgren käsittelee huumorilla ja lämmöllä ikääntyviä ihmisiä ja antaa heille arvokkuuden. Miksi suhtaudumme Suomessa niin huonosti vanhenevia ihmisiä kohtaan? Toukokuussa ilmestyy Minna Lindgrenin romaani Aina on Toivoa, se on fiktio koulumaailmasta. Minna Lindgren on Kulttuuriykkösen vieraana. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa. Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia? Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa? Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vuosina 2001-2005 kaksi naista kuoli samanlaisen henkirikoksen uhrina melko lähellä toisiaan - joku oli tunkeutunut naisten kotiin ja puukottanut heitä lukuisia kertoja. Vuonna 2008 kolmas nainen joutui samanlaisen hyökkäyksen kohteeksi, mutta selvisi hyökkäyksestä hengissä. DNA- tutkimukset veivät poliisit Michael Gargiulon jäljille. Tutkimusten perusteella alkoi vaikuttaa vaikutaa siltä, että Michael oli ehkä tappanut ensimmäisen uhrinsa jo vuosia sitten, ollessaan vielä teini-ikäinen.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Hearbeat of the HoodLÄHTEET:https://www.youtube.com/watch?v=4cz5Q0goDTg&t=621shttps://www.laweekly.com/chiller-killer-michael-gargiulo-accused-of-murdering-ashton-kutchers-girlfriend-got-close-as-their-helpful-repairman/https://www.washingtonpost.com/nation/2019/10/19/jury-says-hollywood-ripper-should-die-murder-two-women/https://www.latimes.com/california/story/2019-10-18/michael-gargiulo-penalty-verdicthttps://www.oxygen.com/crime-time/michael-gargiulo-convicted-killing-2-ashley-ellerin-hollywood-ripperhttps://www.cbsnews.com/pictures/serial-killers-victims-michael-gargiulo-stabbing-deaths/https://www.oxygen.com/martinis-murder/maria-bruno-hollywood-ripper-michael-gargiulohttps://www.courthousenews.com/emotional-testimony-as-hollywood-ripper-trial-winds-down/https://abcnews.go.com/US/hollywood-ripper-murderer-learn-hell-sentenced-death-killing/story?id=66109594https://www.latimes.com/local/lanow/la-me-ln-michael-gargiulo-serial-killer-trial-20190501-story.htmlhttps://lawandcrime.com/live-trials/live-trials-current/michael-gargiulo/heres-what-happened-in-the-hollywood-ripper-opening-statements/https://www.latimes.com/california/story/2019-10-07/opening-statements-in-penalty-phase-of-hollywood-ripper-trialhttps://www.latimes.com/california/story/2019-08-07/michael-gargiulo-murder-trial-closing See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa porojen sallitun enimmäismäärän vuosikymmeneksi kerrallaan. Vuosina 2010–2020 suurin sallittu poromäärä on 203 700 yksilöä. Kuinka tärkeä porotalous on koko Suomen kannalta? Mikä on porotalouden kulttuurinen merkitys? Entä miten se vaikuttaa pohjoiseen ympäristöön? Vieraina ovat kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen ja Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja ja poromies-lehden päätoimittaja Anne Ollila.

Elämä ei ole päästänyt kirjailija Markus Kajoa, 61, viime vuosina helpolla: puoliso ja muita läheisiä on kuollut, tuli aivoinfarkti. Mikä Markusta on auttanut selviytymisessä? Kuuntele koko juttu Annan uudesta podcastista!

Jari Salmi on tuttu mies television Pulkkinen-sarjan takaa. Vuosina 1999-2002 pyörinyt komediasarja nosti Salmen suomalaiseen koomikkoeliittiin ja hänen Pulkkinen-hahmonsa ihastutti ja vihastutti. Paidaton, naapuriaan Saulia ärsyttävä Pulkkinen syntyi oluen voimalla. Salmi pohti käsikirjoitustiiminsä kanssa kaljalla sellaista mieshahmoa, joka puhuisi röyhkeästi omista asioistaan. Pitkällisen analysoinnin jälkeen Pulkkisen hahmo syntyi kuitenkin sattumalta. Huumorihommissa Jari Salmi kertoo Pulkkisen syntyhistoriasta ja paljastaa sarjan sketsin, josta hänellä itsellään on paha mieli.

Vuosina 1976-1981 löydettiin eri puolilta Helsinkiä kolme naista samalla tavalla surmattuna oman kotitalonsa kellarista. Surmaa edeltävät illat olivat olleet kaikilla kolmella uhrilla samanlaiset: he olivat olleet viettämässä iltaa eri paikoissa Helsingin keskustan lähistöllä. Huolimatta laajoista tutkinnoista ja silminnäkijähavainnoista, henkirikokset ovat edelleen selvittämättä.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLähteet:https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000964453.htmlhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003990664.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000000714120.htmlhttps://alibi.fi/alibin-parhaat/poliisi-tutkii-uudelleen-vanhat-rikokset/https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=737 See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Harvan maan nykyhistoria on niin surkea kuin Etiopian, jonka kansalaisia ovat piinanneet pahat nälänhädät ja sanoinkuvaamattomia julmuuksia toteuttanut Mengistu Haile Mariamin marxilainen diktatuuri. Vuodesta 1930 Etiopiaa hallinnut keisari Haile Selassie kukistui vuonna 1974 sotilaskaappauksessa. Eversti Mengistu Haile Mariam osallistui keisari Haile Selassien syrjäyttäneeseen ja kadottamiseen omakätisesti. Valtaan noustuaan diktaattori pisti hihat heilumaan ja Mengistun johtamana juntta käänsi maan ulkopoliittista kurssia 180 astetta hankkimalla taloudellista ja sotilaallista apua mm. Neuvostoliitosta ja Kuubasta. Etiopian salaisen poliisin organisointi annettiin urakaksi poliittisesti samoin ajattelevalle DDR:n Stasille. Mengistu Haile Mariam poikkesi useimmista despooteista siten, että hän halusi johtaa esimerkkiä näyttäen ja riisti hengen omin käsin useilta vastustajiltaan. Vainoharhainen diktaattori lähetti aluksi kuusikymmentä keisari Haile Selassien tärkeintä virkamiestä teloitusryhmien eteen ilman oikeudenkäyntiä. Sitten oli puoluetovereiden vuoro. Mengistu murhautti omat ministerinsä konepistoolilla ja tämän jälkeen muutaman kuukauden kuluttua murhattiin Etiopian ortodoksikirkon patriarkka. Mengistun edessä kaikki olivat yhtä syntisiä, niin rikkaat kuin köyhätkin. Vuonna 1976 Mengistu piti puheen valtavalle väkijoukolle maan pääkaupungissa Addis Abebassa. Hän piteli käsissään suuria lasipulloja, joiden hän väitti olevan täynnä vihollistensa verta. Tästä muodostui sitten Mengistun diktatuurisin ottein johtaman uuden hallinnon tapa toimia. Kaikkialla Etiopiassa perustettiin paikallisia komiteoita tutkimaan ja nimeämään vallankumouksen vihollisia. Naapurit pantiin valvomaan toisiaan, vanhemmat lapsiaan ja lapset vanhempiaan. Epäiltyjen nimet kirjattiin ylös keskushallinnossa ja pian valtion palkkaamat miliisit kävivät noutamassa kyseiset henkilöt. Moni löytyi seuraavana päivänä tai seuraavina viikkoina kuolleena; monia ei löydetty koskaan. Mikäli ruumis palautettiin hautausta varten, komiteat vaativat uhrin perhettä maksamaan ne luodit, joilla heidän omaisensa oli tapettu. Mengistun tuhlasi maan bruttokansantuotteesta sotilasmenoihin yli 60 prosenttia. 1980-luvun runsaan kehitysavun Mengistu kanavoi suurelta osin sotilas- ja ylellisyysmenoihin. Koko muun yhteiskunnan rakenteet kärsivät. Vuosina 1984-85 Etiopian kurjuus paljastui koko maailmalle kuivuuden aiheuttaman nälänhädän ajettua miljoonia pakolaisia naapurimaihin. Monille 1980-luvulla eläneelle nuorelle vuosikymmen on jäänyt mieleen siitä, että Länsimaailma lauloi Live Aidia. Live Aid oli usealla paikkakunnalla yhtaikaa 13. heinäkuuta 1985 järjestetty konserttien sarja, jolla kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Konsertteja pidettiin mm. Wembleyllä Lontoossa (72 000 katsojaa paikalla), JFK Stadionilla Philadelphiassa (90 000 katsojaa) sekä pienempiä tapahtumia useissa muissa kaupungeissa, kuten Sydneyssä ja Moskovassa. Televisiosta konsertteja seurasi noin 1,5 miljardia katsojaa sadassa maassa. Konsertin pääjärjestäjinä toimivat Bob Geldof ja Midge Ure. Suurin osa kerätyistä varoista taisi mennä diktattorin omiin taskuihin. Mengistu Haile Mariamin on esimerkki siitä, miten ihminen voi vieraantua omasta kansastaan ja ihmisten hädästä niin täydellisesti, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. 12 diktaattoria sarjaa toimittaa Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia

Suomen Tukholman suurlähetystö sai tammikuussa 2017 uuden suurlähettilään. Hän on Matti Anttonen, kokenut diplomaatti, joka korostaa perinteisten arvojen, kuten rehellisyyden ja ahkeruuden merkitystä. Suomen suurlähetystö Tukholmassa sai tammikuussa 2017 uuden isännän. Hän on suurlähettiläs Matti Anttonen, jolla on takanaan jo yli 30 vuotta Suomen valtion palveluksessa. Matti Anttonen syntyi 1957 Tampereella. Anttonen toimi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä vuodesta 2008 vuoden 2012 huhtikuun loppuun saakka. Me ajattelemme maailman tilaa kovin Eurooppa-keskeisesti. Maailman todellisuus ratkaistaan ihan muualla. Afrikassa väkiluku todella kasvaa ja iso kysymys on, onko ihmisillä siellä elämisen mahdollisuuksia. Anttonen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Hän tuli ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1986. Vuosina 19871991 hän oli avustajana ja lähetystösihteerinä Moskovan suurlähetystössä, sitten kolme vuotta Geneven pysyvässä edustustossa ja vuosina 19941996 hän vastasi ulkoasiainministeriössä EUVenäjä-suhteista. Vuonna 1998 Anttonen nimitettiin Venäjän-yksikön päälliköksi ja vuonna 2001 ulkoasiainministeriön Itäosaston apulaisosastopäälliköksi. Vuosina 20022006 hän oli ministeri ja edustuston päällikön sijainen Suomen Washingtonin-suurlähetystössä Yhdysvalloissa ja sitten energiakoordinaattorina Helsingissä 20072008, kunnes hänet nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan. (Lähde: Wikipedia) Asuin perheen kanssa Pohjois-Ruotsissa 1961. Pakolaisasia oli silloinkin ajankohtainen, vaikka pakolaiset näyttivät erinäköisiltä kuin tänään. Soilin seurassa Matti Anttonen kertoo mietteitään Ruotsin-pestin alkaessa. 2016 hän matkusti Suomen valtion palveluksessa 25 maassa, ja nyt hän toteaa, että tuntuu ihan hyvältä asettautua Tukholmaan ja saada olla paikoillaan. Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta. Ruotsin-virka on ensimmäinen ulkomaantyö, johon kukaan lapsista ei enää ole seurannut mukana. Uudenlaiset vapaa-ajan riennot ovat edessä nyt, kun pari on kahdestaan Tukholmassa ja virka-asunto sijaitsee kivenheiton päässä elokuva- ja muista teattereista. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja Saarikko Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja SaarikkoSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Saku Juhana Tuominen (s. 1967) on suomalainen yrittäjä. Vuosina 1990-2009 Tuominen työskenteli luovana johtajana ja vastaavana tuottajana osaperustamassaan TV-tuotantoyhtiö Broadcastersissa Nykyään Tuominen työskentelee luovana johtajana Idealist Group -yrityksessä. http://www.sakutuominen.comhttps://twitter.com/sakuidealisthttps://www.facebook.com/saku.tuominenhttps://instagram.com/sakuidealist

Aamun vieras Jukka-Pekka Saraste (s.1956) on sukupolvensa johtavia kapellimestareita. Hän aloitti uransa viulistina ennen siirtymistään Jorma Panulan oppilaaksi Sibelius-akatemiaan. Samaan aikaan Paunulan oppilaina olivat myös Esa-Pekka Salonen ja Osmo Vänskä. 30 vuotta sitten sitten Saraste ja Salonen perustivat modernia kamarimusiikkia esittävän Avanti!-orkesterin. Vuosina 1987-2001 Jukka-Pekka Saraste johti Suomen yleisradioyhtiön Ylen sinfoniaorkesteria (RSO). Hänellä on ollut useita kansainvälisiä kapellimesteritehtäviä: Scottish Chamber Orchestra, Toronto Symphony Orchestra, BBC Symphony Orchestra, Oslo Philharmonic ja WDR Symphony Orchestra Cologne.

Vuoden 1918 tapahtumista Suomessa on kirjoitettu paljon, ja aiheesta riittää vielä ammennettavaa. Historiantutkija Samu Nyström lähestyy kuitenkin ajanjaksoa hieman pidemmällä aikajänteellä, myös koko ensimmäisen maailmansodan ajalta, ja hänen tarkastelunsa keskiössä on helsinkiläisten arki noina synkkinä vuosina. Sodan alkaessa ihmiset yrittivät saada informaatiota kaikista lehdistä ja huhuista, ja sotasensuuri oli omiaan levittämään hurjia huhuja. Hyvin suuri osa helsinkiläisistä pakenikin maailmansodan alkaessa maalle turvallisempiin olosuhteisiin.

Teho-osasto on sairaalasarjojen monumentti. Vuosina 1994-2009 valmistunut Teho-osasto on viidentoista kauden, 331 jakson mittainen draama, jossa sattuu kroppaan ja sydämeen. Vieraana käsikirjoittaja Tove Idström. Toimittajana J.P. Pulkkinen. Ohjelma on vuodelta 2010.