POPULARITY
Liikenteessä häiritsee vaalimainokset ja mielenosoittajat. Radiossa puolestaan laulut joissa kiroillaan. Mutta hyttyset lakkaavat häiritsemästä välittömästi, kun kuuntelet tämänkertaisen Kansanradion. Toimittajana Lasse Olkinuora Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja paikalla kolmen tunnin ajan heti ohjelman jälkeen.
Kulttuuriykkösen vieraana on yli puoli vuosisataa radio-ohjelmia tehnyt musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman. Nymanilta on juuri ilmestynyt suorapuheinen muistelmateos nimeltään Monen vuoden jälkeen, jossa hän johdattaa Ylen kulissien taakse ja suomalaisen populaarimusiikkikulttuurin historiaan. Hänen suosituimpia ohjelmia ovat muun muassa Kovan päivän ilta, Muistojen bulevardi, Onnenpäivä, Nuorten sävellahja, Rockradio ja Tähtisumua. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
Näyttelijä ja laulaja Irina Björklundilla on päärooli Ylen Rauhantekijä-sarjassa, joka on polttavan ajankohtainen poliittinen kymmenosainen draama. Se sijoittuu kansainvälisten rauhanneuvottelujen maailmaan, asekauppaan sekä valtaapitävien moniulotteisiin suhteisiin. Uutuussarja pyörii parhaillaan menestyksekkäästi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ja vuoden lopussa sitä esitetään myös laajemmin Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Elisabeth Rehnistäkin innoitusta saanut sarjan päähenkilö Ann-Mari Sundell sai Irina Björklundin ja palkitun Pauanne-nykykansanmusiikkiyhtyeen toteuttamaan yhteisen Barely Ann-Mari -levyprojektin, jonka kappaleet Björklund on sanoittanut. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. Rauhantekijä-sarja on katsottavissa Yle Areenassa.
Kuka auttaa kun lähetyskentällä sattuu lähetille jotain? Mitä tehdä kun kaatuu polkupyörällä? Ohjelmassa asiasta keskustelevat Anssi Savonen ja lähettikuraattori Katriina Sipari sekä kuullaan mitä kävi Japanissa lähetystyössä olevalle Lauri Palmulle. Radiossa kuultiin hieman lyhennetty versio.
Vuonna 2020 Kansanlähetyspäivät lähetettiin radiossa ja YouTubessa. Radiossa oli hieman eri ohjelmaa kuin YouTubessa, muun muassa lähetystyöntekijä Lillian Keskisen ja Niilo Räsäsen haastattelut. Radiossa päivät tuli osittain Raamattuavain Extran paikalla. Studiossa toisena juontajana aluekoordinaattori Anssi Savonen.
Metsäradiossa tavattiin kalastusmestari Pekka Ilmarinen. Hän teki pitkän päivätyön Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella, tarkemmin Porlan kalanviljelylaitoksella. Paikalla on satavuotinen historia ja nykyään se on lohjalaIaisten ja muidenkin erinomainen luontokohde. Luontotoimittaja Juha Laaksonen lähti Porlan lammikoille retkelle lauhassa talvisäässä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Metsäasiantuntija Mike Jurvélius on pitkän uransa aikana kouluttanut ihmisiä torjumaan metsäpaloja eri puolilla maailmaa. Oppia on jaettu teorian, käytännön harjoitusten ja jopa teatterin avulla kymmenissä maissa. Jurvéliuksen mukaan kehittyvissä maissa on tärkeää kouluttaa erityisesti naisia turvalliseen tulen käyttämiseen. Tällä hetkellä palontorjunta ja palojen sammuttaminen ovat ajankohtaista Australiassa, jossa isot metsäpalot roihuavat yhä asutuksen liepeillä. Kuivat eukalyptusmetsät roihahtavat helposti liekkiin pienestäkin kipinästä. Australian metsät ovat tuttuja myös Maik Jurvéliukselle. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle
Tänä aamuna oli pipo vähän liian kireällä, Akilla vieraili oman elämänsä Kari Taalasmaalla ja vastattiin nelivuotiaalle Aleksanterille.
Lapsuus ja ensimmäiset kouluvuodet Rinkebyssä Pohjois-Tukholmassa, sen jälkeen hevoskoulu Skånessa ja työelämä Tornionlaaksossa. Ruotsi on tullut tutuksi Kaisulle etelästä pohjoiseen. "Muistan Rinkebyn värikkäänä ja iloisena paikkana" Lapsuus lähiössä on jäänyt Kaisun mieleen aikana, jolloin tapahtui paljon. Aina oltiin ulkona leikkimässä ja aina löytyi kavereita. Kaisu toimi tulkkina äidilleen, joka ei koskaan oppinut ruotsia, vaikka asui täällä 50 vuotta. "Lukiossa otin ruotsinkielestä parhaat arvosanat ja näytin, että kyllä mä osaan!" Haastattelija: Soili Huokuna. Soilin seurassa soili.huokuna@sverigesradio.se
Öö, tota, niinku joo. Puhuminen ja äänenkäyttö ovat vahvasti sukupuolittuneita toimintoja. Erityisesti naiset käyttävät puhuessaan tyypillisesti paljon täytesanoja, epävarmuuden ilmauksia ja pyytelevät anteeksi silloinkin kun ei tarvitsisi. Kuulostaakseen vakuuttavalta tästä naistapaisuudesta pitäisi päästä eroon – vai pitäisikö? Miten rakentaa feminististä puhumisen estetiikkaa? Puhumisen lisäksi jaksossa keskustellaan murhista ja siitä, mikä naisten naurussa on niin kamalaa.
Ståhlbergin perintö on kestänyt hyvin aikaa. Hänen fanejaan löytyy jopa nykypoliitikoista.
Presidenttikausi mahdollisti tehtävät, joilla Ahtisaari tienasi Nobelinsa.
Ensimmäisen naispresidentin heikoista johtamistaidoista liikkuu paljon huhuja, mutta vähän faktaa.
Suomi joutui talvisotaan ulkopolitiittisesti kokemattoman presidentin johdolla. Parempaa ei ollut tarjolla.
Vanhemmiten yksinäinen presidentti tarvitsi perässähiihtäjiään yhtä paljon kuin nämä häntä.
Kautensa jälkeen Koivisto on pohtinut, leikattiinko presidentin valtaa liikaa.
Marsalkan presidenttikausi oli lyhyt, mutta sen perintö Suomelle merkittävä.
Edes elämäkerran kirjoittaja ei osaa kunnolla selittää Niinistön korkeaa kansansuosiota.
Presidenttinä Paasikivi keskitti valtaa itselleen ennennäkemättömällä tavalla.
Suomen historian nuorin presidentti kauhistui itse omaa valintaansa.
Valta tuo yleensä mukanaan vastuuta. Rytin kohdalla kävi myös päinvastoin.
Suomen kolmas presidentti uskoi vahvaan johtajuuteen, mutta vaati ehdotonta lain kunnioittamista.
Miten radiossa kuuluu puhua? Miten radiossa puhutaan? Radiopuhetta on opetettu ja haastateltavia prepattu haastatteluja varten esim. 50-luvulla. Ero lausuntopuheen ja aidon tilannepuheen välillä on valtava. Edelleenkin ihmiselle tuottaa vaikeuksia hyväksyä ja ymmärtää puhetta, jos se ei kuulosta oman viiteryhmän tavalta puhua. Vuonna 2016 Yleisradio on 90-vuotias. Mitä kaikkea vuosikymmenten varrella olemmekaan radiosta kuulleet? Vino sukellus Ylen radioaaltoihin on nimensä enteilemä, vinksahtanut valikoima poimintoja vuosien varrelta. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä, ehkä juuri sinulle. Sarjan toimittajana Pauliina Motturi.
The Blue Pennant et Radiossa vous proposent une preview en deux parties de la saison 2016 de College Football. Voici la 1ère partie avec les conférences SEC, ACC et Big 12 : - Alabama a-t-il les moyens de se succéder ? - Florida, Georgia, Tennessee : qui pour dominer l’Est ? - Texas A&M, Auburn, Mississippi State : faut-il être inquiet ou optimiste ? - Florida State et Louisville peuvent-ils mettre à mal Clemson ? - North Carolina, mieux armé en Coastal ? - Nouveaux coaches à Miami, Virginia, Syracuse, Virginia Tech : qui fera meilleure impression ? - Baylor et TCU, en pleine reconstruction ? - Sooners et Cowboys : qui sera maître de l’Oklahoma ? - Texas, la dernière chance pour Charlie Strong ? Aux côtés de Iello (Radiossa), le fondateur et rédacteur du site The Blue Pennant, Morgan Lagrée.
Politiikan toimittaja Jari Niemelä on tehnyt töitä radiossa 40 vuotta. Radioura alkoi jo vuonna 1973, kun hän teki freelancerina radio-ohjelmia. Mutta kun kaikki freenlance- ja määräaikaissuhteet lasketaan yhteen vakinaiseen työuraan, niin laskennallisesti tasan 40 työvuotta on kertynyt tiistaina 29.3.2016. Politiikan toimittajana hän on ollut kolmisenkymmentä vuotta. Ajantasan toimittaja Aki Laine yllätti Jari Niemelän merkkipäivänä haastattelulla ja ääninäytteillä.
A l’orée du nouvel exercice 2015 de College Football, The Blue Pennant et Radiossa consacrent un podcast à la preview de cette saison universitaire. Toutes les informations, conférence par conférence, pour découvrir et observer les forces en présence. Aux côtés de Iello (Radiossa), Morgan Lagrée, fondateur du site The Blue Pennant. Le seul podcast en français traitant du College Football !