Podcasts about tasavallan

Golfasiko Suomi itsensä Trumpin suosioon seitsemässä tunnissa? Millainen on geopoliittinen asemamme, jos Trump ja Putin pääsevät sopimukseen Ukrainan kohtalosta? Tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmoitti tällä viikolla, että Suomen on valmistauduttava suhteiden avaamiseen Venäjään. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä meidän pitäisi muistaa ulkopolitiikkamme historiasta? Vieraana on entinen Moskovan suurlähettiläs, Venäjä-asiantuntija René Nyberg.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Kaarina Hazard muistuttaa, että meitä lähestyy tuotapikaa kansalaisen kaunein hetki eli vaalikoppi. Meidän pitää löytää tavalla tai toisella oikea ehdokas itsellemme. Tähän toimeen meille on suunniteltu vaalikoneita, joita kaikki itseään kunnioittavat viestimet ovat meille tarjonneet jo jonkun aikaa. Vaalikoneet ovat Kaarinan mielestä täysin sekaisin. Ne kysyvät mitä sattuu, sellaisia asioita jotka liittyvät ehdokkaan olemukseen, ei niinkään hänen tekoihinsa. Kaarina on pettynyt vaalikoneisiin ja pyytää kanssakeskustelijoilta apua. Mistä löytyy vapaata, demokraattista kansalaiskeskustelun tilaa, jossa voisi aidosti punnita ehdokkaita? Pienellä ihmisellä ei ole enää puolustajaa, väittää Pekka Seppänen. Ennen vanhaan jos ei saanut ymmärrystä viranomaisten taholta tai eri oikeusasteilta, oli yksi joka ymmärsi ja oli puolellasi: Hannu Karpo. Yhteiskuntamme on nykyään kylmä ja kova, emme me pientä ja vähäosaista yksinäistä ihmistä täällä muista. Kenen puoleen voi nykyään enää kääntyä? Kuka on se, joka pitää pienen ihmisen puolta? Onko se Tasavallan presidentti vai kuka se on? Maija Vilkkumaan aiheena on luksus ja statussymboolit. Luksusbrändit ovat nykyään vaikeuksissa, niiden suosio ja myös tuottavuus on pudonnut. Yhtenä syynä pidetään luksus-statussymbolien arkistumista somen loputtomassa kuvavirrassa. Millaisia voisivat olla luksuksen jälkeiset statussymbolit. Olemmeko palaamassa jonkun vanhan, olennaisen äärelle, kohtaamisten maailmaan, sellaisten kokemusten maailmaan joista ei saa valokuvaa someen?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Tasavallan presidentin Alexander Stubbin mukaan maailma on peruuttamattomasti muuttunut. ”Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi”, sanoi Stubb ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan. Mikä on Stubbin viesti ”rakkaille suomalaisille”? Ovatko Stubbin puheet yhdessä selviämisestä kierrätystavaraa presidentti Svinhufvudin puheista 1930-luvulla? Missä asiassa presidentti Stubb teki pesäeron edeltäjäänsä presidentti Niinistöön? Miksi Stubbin uudenvuodenpuhe kuulosti paikoin kuin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin jäähyväispuheelta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on parhaillaan valtiovierailulla Kiinassa. Stubb tapaa tiistaina Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Mitä Stubb tavoittelee vierailulta? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin ja Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Sari Arho Havrèn. Lähetyksessä kuullaan myös Stubbin matkaa seuraavan Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Millä tolalla on hyvinvointialueiden talous? Toimittaja Pietu Heiskanen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin tuloksista. Miten luonnon terveyshyödyistä saataisiin enemmän irti? Keskustelemassa johtava tutkija Jaana Halonen THL:stä ja tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta. Millaista on työvoiman tarve palvelualoilla? Puhelimessa Palvelualojen työnantajat Paltan pääekonomisti Martti Pykäri. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Rasmus Montonen, Seija Vaaherkumpu ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

Miten väkivallan uhan voi tunnistaa pari- ja lähisuhteissa ja miten hakea apua itselle tai lähipiirilleen? Vieraina Ylen oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen, kehittämispäällikkö Elisa Niklander THL:stä ja vastaava sosiaalityöntekijä Tommi Tolmunen Pääkaupungin turvakoti ry:stä. Kyproksen hallintaan liittyvä ikuisuuskiista on jälleen valokeilassa, kun maan johtajat tapaavat epävirallisesti YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa. Kreikan-toimittaja Sara Saureen raportti Ateenasta. Palkkatasa-arvo on tapetilla eduskunnassa, kun hallitus vastaa tiistaina opposition välikysymykseen, joka liittyy niin kutsuttuun palkankorotusten vientimalliin. Vieraina kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Pia Kauma (kok.) ja Nina Malm (sd.). Tasavallan presidentti Alexander Stubbin kolmipäiväinen valtiovierailu alkaa Norjassa. Mitä vierailulta voidaan odottaa? Politiikan toimittaja Pirjo Auvisen raportti Oslosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen. Tuottajana Matti Konttinen.

Miten Donald Trump ja republikaanit reagoivat Trumpin murhayritykseen? Puoluekokous alkoi. Keskustelemassa Pekka Kolehmainen, tutkijatohtori, Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus ja erityisesti republikaanipuolueeseen perehtynyt historioitsija Markku Ruotsila. Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa ns. käännytyslaki tänään. Miten rajavartiolaitos valmistautuu uuteen lakiin? Mikko Lehmus, eversti, Rajavartiolaitos. Kiinan korkein päättävä elin kommunistisen puolueen keskuskomitea on koolla. Esillä erityisesti talouden ongelmat. Pekingistä kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori sekä Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Tuuli McCully. Kauppamarjojen satotilanne. Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto, toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Seppo Kivimäki ja Lotta Lautala, tuottajana Tarja Oinonen.

Suomen turvallisuusympäristön muutos. Torstaina julkaistaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Edellinen selonteko on vuodelta 2021. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset Suomen turvallisuusympäristössä ja mitä selonteolta voidaan odottaa? Studiossa Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on vierailulla Norjassa. Bodöstä raportoi Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos. Ulkomaan lehtikatsauksen toimittaa Puolasta Justas Stasevskij. Rasistisen väkivallan uhka Suomessa. Oulussa on tapahtunut lyhyen ajan sisään kaksi puukotusta keskellä päivää kaupungin keskustassa sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Molemmissa tapauksissa epäillään rasistista motiivia. Millainen uhka rasistinen väkivalta on Suomessa ja miten sitä voitaisiin ehkäistä? Studiossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Anu Castaneda ja Helsingin yliopiston yliopistotutkija Niko Pyrhönen. Juhannuksen menoliikenne. Keskikesän juhlaa lähdetään viettämään ja ruuhkapiikkiä ennakoidaan torstaille. Mitä kesäisellä maantiellä kannattaa huomioda? Puhelimessa Fintrafficin yksikönpäällikkö Eero Sauramäki. Juontaja Mikko Haapanen, tuottaja Jaakko Parkkinen. Lähetystä ovat valmistelleet Roosa Kajander ja Seija Vaaherkumpu.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailu Virossa käynnistyy. Miten Suomen ja Baltian maiden yhteistyö sujuu tilanteessa, jossa ilkeyksiä ilmaantuu Itämeren alueella? Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Keskustelemassa tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittinen instituutti ja Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö Katja Kalamäki, ulkoministeriö. Millaista keskustelua Suomen metsistä käydään tulevissa europarlamenttivaaleissa? Vieraina tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, Luonnonvarakeskus ja väitöskirjatutkija Teemu Harrinkari, Helsingin yliopisto. Miten pyyhkii vanhalla talousveturilla Japanilla nyt? Tokiosta raportoi Heikki Valkama. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anssi Väisänen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Opposition välikysymys sairaalaverkon karsimisesta tänään eduskuntaan. Vieraina sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj Krista Kiuru (sd) ja varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok). Kouvolan yöpäivystys lakkaa, puhelimessa johtajaylilääkäri, toimialajohtaja Marja-Liisa Mäntymaa, Terveyden ja sairaanhoidon palvelut, Kymenlaakson hyvinvointialue. Yksityiskoulujen opettajia lakkoon, puhelimessa neuvottelujohtaja Petri Lindroos, Opettajien ammattijärjestö OAJ. Pikamuoti syö markkinoita kotimaisilta vaatetuottajilta. Vieraina prof. Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto ja johtava asiantuntija Emilia Gädda, Suomen Tekstiili ja Muoti ry. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ensivierailulle Ruotsiin. Tukholmasta raportoi Janne Toivonen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb allekirjoitti Ukrainassa sopimuksen Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä turvallisuusyhteistyöstä ja pitkäaikaisesta tuesta. Mihin presidentti Stubb kytki Suomen? Onko kyseessä Suomen ja Ukrainan välinen yhteisymmärrysasiakirja, vai sitova sopimus? Onko sopimus pelkkää symboliikkaa, vai velvoittaako se Suomea poliittisesti? Solmiko Stubb sopimuksen, jolla Ukraina voittaa sodan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Haastattelussa Jussi Halla-aho Suomalainen Presidentti #neuvottelija 222, toinen #neuvottelija-kanavan presidenttiehdokashaastattelu. 00:00 Jussi Halla-Aho, Eduskunnan puhemies. #neuvottelija -kyselyssä toivotuin presidenttiehdokas-haastateltava. Onko #neuvottelija tai Ivan Puopolon Viikon viisastelu tuttu konsepti? 01:42 Eduskunnan puheenjohtajuus on mielenkiintoinen työ. Kansanedustajat eivät ole eduskunnassa pelleilemässä vaan edustamassa kansaa 04:59 Suomenkin eduskunta matkalla blokkijärjestelmään. Ulkoparlamentaariset voimat paljastuvat vasemmistosta 09:49 Onko perussuomalaisuus oikeistolaisuutta? Uudet vastakkainasettelut vasemmisto-oikeisto-janan ulkopuolella perussuomalaisuuden perustana 11:35 Kansallinen-globaali-ajattelu muutoksessa. Syyt puoluejohtajuudesta luopumiseen eivät ole muuttuneet. Moninapainen maailma. Suomalaisten jaetut arvot 13:50 Bulgakov ja Googol ukrainalaisia, suomalaiset viikinkejä? Kannattaako historiaa muuttaa jälkikäteen? 16:14 Ukrainalaiset voimat Nordstream-putken katkaisun takana? Putken räjäyttäjä teki ison strategisen palveluksen maailmalle 20:42 Onko vasemmistolaisuus (yhä) rähmällään oloa venäläisten intressien suuntaan? 22:25 Israel-Hamas-Palestiina. Kahden valtion malli ja muut mallit 27:20 Kietoutuvatko Ukraina-Venäjä ja Lähi-Idän konfliktit toisiinsa. Globaali etelä ja sota länttä vastaan. Länsimaisen sivilisaation itsealennustila 33:19 Lontoon islamistinen antisemitismi vs. Ruotsin tilanne 36:15 Suomen tilanne maahanmuuton osalta. Francis Fukuyaman teoria yhteiskuntien kunnioituksen pirstaloitumisesta. Kansalaisuuden ansaitsemisen yhdistävä voima 42:31 Erilaisuuksien juhlinta. Yhteisöllisyyden tuhoaminen 44:50 Tasavallan presidentti-instituution arvojohtajuus ja perinteet yhdistäjänä. 46:46 Suomen kristillisen perinteen kunnioittaminen. O'Sullivanin laki vasemmistolaisuuden voimasta pätee kirkkoonkin 50:38 Sami vastaa omaan kysymykseensä neuvottelutaidosta 51:25 Halla-ahon perheen juuret Etelä-Pohjanmaalla ja Tampereella 52:30 Kannattaako vastata spontaanisti kysymyksiin? Miksi et aina vastaa? 53:30 #neuvottelija Sisäpiiri – Mistä Jussi Halla-ahon musiikkimaku muodostuu. Vain tilaajille #neuvottelija #presidentti #perussuomalaiset #vaalit #hamas

Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken jälleen Lähi-itään. Washingtonista raportoi Iida Tikka.  Voisiko kansainvälinen yhteisö tehdä enemmän Gazan kriisissä? Keskustelemassa vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu, Fingo ja maailmapolitiikan prof. Heikki Patomäki. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkaa tänään Maarianhaminaan. Nouseeko Ahvenanmaan oikeudellinen asema keskusteluun? Puhelimessa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti.  Kuhina eläkkeiden ympärillä jatkuu. Kuka maksaa kenenkin eläkkeet nyt ja tulevaisuudessa? Keskustelemassa toimitusjohtaja Mikko Kautto, Eläketurvakeskus ETK ja toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELA. Virolaisopettajat vaativat roimaa palkankorotusta, maata uhkaa nyt opettajalakko. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Suomen luonnon päivää juhlitaan ensi lauantaina jo yhdettätoista kertaa, ja tänä vuonna päivä on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä. Tasavallan presidentin puoliso tohtori Jenni Haukio on toiminut päivän suojelijana alusta alkaen. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan näistä vuosista ja luonnon merkityksestä suomalaisille.

New York peittyi Quebecin metsäpalojen savuihin, jotka värjäävät pian auringonlaskuja Euroopassakin. Tappavia pienhiukkasia oli Manhattaninkin ilmassa satakertainen määrä normaaliin nähden. Pohjoisilla havumetsäalueilla Venäjän ja Kanadan jokavuotiset metsäpalot ovat jokavuotinen riesa ja hiilidioksipäästö. Pelkästään Venäjän metsäpaloista vapautuu hiiltä ilmakehään kolminkertainen määrä Suomen koko kasvuhuonepäästöihin nähden. Pekka Haavisto lähtee pressakisaan kansanliikkeen voimin, oma puolue kun ei ole juuri nyt muutenkaan huudossa. Harkimo ja Väyrynen tuskin jatkoon pääsee, mutta myös toisen kärkiehdokkaan, keskustan Olli Rehnin taustalta löytyy jo yhdistys, Tasavallan parhaaksi ry. Olli Rehnin taustajoukot jo kuopivat kampanjaanlähtöään. Rehnin kampanjasivustojen osoitteet on jo varattu, ja todennäköisesti elokuun alussa Mikkelistä jyrähtää.
 Seitsemättä viikko venyneet hallitusneuvottelut keskittyvät julkisuudessa intohimoja herättäviin budjetin sivuaiheisiin, kuten viinanmyyntiin ja bensanhintoihin. Mouhotkaamme lillukanvarsista! Silloin ei tarvitse pureutua oikeasti hankaliin – ja isoihin aiheisiin.

Jenni Haukio on kirjoittanut kirjan Sinun tähtesi täällä - Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Kirjaa avaa hänen isänmaan hyväksi tehdyn työn sekä konkreettista että henkistä puolta. Hänen kirjansa on katsaus Suomen erityislaatuiseen luontoon, kirjalliseen ja taiteelliseen aineettomaan perintöön ja aikamme lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarvittaviin tekoihin. Tohtori Jenni Haukio on nyt osa kirjallista perinnettä, jota presidentin puolisot ja kirjailijat Ester Ståhlberg ja Sylvi Kekkonen ovat olleet luomassa. Millä tavalla hän halusi jatkaa tätä perinnettä? Vuonna 1999 ilmestyi Jenni Haukion runoteos Paitasi on pujahtanut ylleni. Tämä teos sai valtakunnallisen Runo-Kaarina-palkinnon. Toinen runoteos Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata ilmestyi vuonna 2003 ja kolmas Sinä kuulet sen soiton ilmestyi vuonna 2009. Millä tavalla hänen oma luontosuhteensa on ollut innoittajana? Jenni Haukio on kokenut että laaja joukko suomalaisia runoilijoita eri aikakausilta on kulkenut hänen rinnallansa tämän yhdentoista vuoden matkan presidentin puolisona. Hän kirjoittaa myös niistä myyteistä, joita edelleen liitetään presidentin puolisoon. Mitkä nämä myytit ovat? Millä keinoilla hän on pystynyt olemaan anonyymi? Mitkä erityiset hetket valtiovierailuilla ovat olleet hänelle merkityksellisiä? Jenni Haukio on ohjelman vieraana. Pia-Maria Lehtola on juontajana.

Joko hallituspohja häämöttää? Hallitustunnustelija Petteri Orpo tapaa tiistaina vielä keskustan, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset. Suorassa eduskuntatalolta politiikan toimittajamme Jyrki Hara. Porvarihallitusta kohti? Studiossa keskustelemassa hallitusneuvottelujen etenemisestä kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman, keskusten varapuheenjohtaja Jouni Ovaska ja perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari. Lisää ammuksia Ukrainaan. Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuivat maanantaina keskustelemaan muun muassa eurooppalaisen ase- ja ammustuotannon kiihdyttämisestä, jotta Ukraina saa vaatimaansa apua. Riittääkö EU:n ja länsiliittolaisten apu siivittämään Ukrainan vastahyökkäystä? Suorana Kiovasta toimittaja Maxim Fedorov. Etelä-Afrikan peli suurvaltojen kanssa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa tällä viikolla Etelä-Afrikkaan ja Namibiaan. Keskustelujen aiheena on muun muassa geopolitiikka. Etelä-Afrikka osallistui helmikuussa sotaharjoituksiin yhdessä Venäjän ja Kiinan kanssa ja maa on myös kehittyvien maiden löyhän yhteisön BRICSin puheenjohtajamaa. Mihin Etelä-Afrikka pyrkii? Studiossa ulkoministeriön Afrikka-politiikan tiiminvetäjä Maria Kurikkala ja Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso. Sudanin evakuoinnit. Sudanin asevoimien ja RSF-joukkojen taistelujen seurauksena maa on sisällissodan partaalla ja valtiot pyrkivät evakuoimaan kansalaisensa pois kriisialueelta. Onko suomalaiset saatu turvaan taisteluilta? Puhelimessa ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner.  Juontaja Mikko Haapanen, tuottaja Jaakko Parkkinen

Vuoden 2023 valtiopäivät on avattu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julisti valtiopäivät avatuksi Niilo Tarvajärven sanoin ”Ylös, ulos ja lenkille!”. Eduskunnan puhemies Petteri Orpo (kok.) vastasi koivistomaisin fundeerauksin, että ”Kaikki tulee menemään hyvin”. Keitä ovat presidentti Niinistön mainitsemat ”yksinedustajat”? Miksi puhemies Orpo puhuu ”meistä” ja ”heistä”? Meistä jotka ovat hyvän puolella; ja heistä – niistä toisista. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvistaa tänään Suomen Nato-lait, mitä se merkitsee? Puhelimessa tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti. Keskiviikon puheenjohtajatentin jälkilöylyt. Vieraina tutkijatohtori Johanna Vuorelma, Tampereen yliopisto ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Ylen politiikan toimittaja Matti Koivisto haastattelee. Keskisuurten vaalitaisto. Illan kolmen puolueen puheenjohtajatenttiä alkulämmittelevät eduskuntaryhmien puheenjohtajat Jussi Saramo (vas), Eeva Kalli (kesk) ja Atte Harjanne (vihr). Ulkomaanlehtikatsaus Kreikasta, toimittajana Sara Saure. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Matti Koivisto ja Atte Uusinoka, tuottaja Hanna Juuti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti uudenvuodenpuheessaan synkän tulkinnan Venäjästä. Niinistö puhui kahden maailmankuvan rajasta, jonka ”tällä puolen on mahdotonta edes kuvitella, että jonkun kansakunnan mieleen tulisi aloittaa sotiminen”. Mikä on Niinistön viesti suomalaisille Venäjästä kansakuntana? Miten Niinistön puhe eroaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) Facebook-päivityksestä, jossa Halla-aho kirjoittaa: ”Ihmiselämän kunnioittamisesta tulee sodassa luopua, koska ”Sota-aikana siitä on haittaa”? Mikä on suvaitsevaisuuden sudenkuoppa, josta presidentti Niinistö varoittelee? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kansallisteatterin juhlanäytelmä Ensimmäinen tasavalta kertoo suomalaisen demokratian synnytystuskista ensimmäisen presidenttimme Kaarlo Juho Ståhlberg (1865–1952) näkökulmasta. Jaksossa näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Esa Leskinen sekä historian tutkija ja helsinkiläinen kunnallispollitikko Oula Silvennoinen pohtivat Ståhlbergin merkitystä tasavaltallan ja oikeusvaltion puolustajana aikoina, jolloin yhteistä venettä keikutettiin sekä vallankumousta haikailevan vasemmiston että Lapuan liikkeessä, kyydityksissä ja sisäasiainministeri Heikki Ritavuoren murhassa kiteytyvän oikeistorakadikalismin tahoilta. Samalla pohditaan myös, mitä näytelmä opettaa meille nykyajan poliittista jännitteistä ja miksi historian tutkiminen on aina tärkeää.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Suomen Ruotsin suurlähettiläs Maimo Henriksson kertoo keväästä 2022, jolloin sekä Ruotsi että Suomi tekivät historialliset Nato-päätöksensä. Hän paljastaa myös hurjia yksityiskohtia matkoistaan Venäjällä ja vie mukanaan päivään, jolloin hänen varhainen lapsuutensa loppui. Maimo Henriksson on tehnyt yli 30-vuotisen uran Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Hänen ensimmäinen tehtävänsä vuonna 1989 liittyi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatjovin Helsingin vierailuun, joka muistetaan myös Gorbatjovin ensimmäisestä kännykkäpuhelusta.Sittemmin Maimo Henriksson on ollut paljon tekemisissä Suomen Venäjän-suhteiden kanssa ja myös asunut Venäjällä: "Jokaisen matkan jälkeen minulla oli tapana istahtaa nojatuoliini Moskovan kotimme pienessä kirjasto- ja TV-huoneessa ja huokaista helpotuksesta taas yksi matka, josta selvisin hengissä!"Ruotsiin Maimo Henrikssonilla on ollut vahvat siteet ensin ruotsalaisen isoisänsä ja sittemmin myös äitinsä puolison kautta.Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa hän aloitti syksyllä 2021 ja on jo ehtinyt olla mukana historiallisissa hetkissä täälläkin. Suomen presidentti Sauli Niinistö teki päätöksen Suomen liittymisestä Naton perussopimukseen ollessaan valtiovierailulla Tukholmassa: "Itse hetki oli hyvin koruton, Tasavallan presidentti etäyhteydellä suurlähetystön kokoushuoneessa, Suomen hallitus etäyhteyden päässä Helsingissä. Tarkkakuuloisimmat kollegat kokoushuoneen ulkopuolella kuulivat kynän koputuksen siinä se oli!"Tuottaja Sari-Anna Söderman sari-anna.soderman@sverigesradio.se

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nauttinut presidenttikausillaan poikkeuksellisen suurta kansansuosiota. Niinistö on ollut suosittu presidentti, jonka toimia ulkopolitiikan johdossa on pidetty onnistuneena. Ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan Niinistöä kiiteltiin erityisesti Venäjä-suhteiden hoidosta. Kansainvälisessä mediassa Niinistöä tituleerattiin jopa Putin-kuiskaajaksi. Kuinka onnistunutta Niinistön ulkopolitiikka on ollut Suomen kannalta? Mistä tekijöistä rakentui Niinistön ulkopoliittinen linja ”aktiivinen vakauspolitiikka”? Onko ”aktiivinen vakauspolitiikka” ollut menestyksekäs ulkopolitiikan linja? Mikä on Niinistön edistämän ”Helsingin hengen” saldo? Kääntyikö presidentti Nato-jäsenyyden kannalle vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tasavallan presidentti Niinistön Yhdysvaltain matkan saldo. Washingtonista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Millaisiksi Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat muotoutumassa? Vieraina maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto ja toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Office. Itämeren turvallisuus muuttuneessa tilanteessa. Vieraina kansainvälisten asioiden johtaja Rasmus Hindrén, Hybridiosaamiskeskus ja kansainvälisten yhteyksien yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos. Ulkolinja dokumentoi trilogiassaan Ukrainan sodan ensihetket ja seuraukset. Vieraana toimittaja Minna Pye. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Matti Konttinen ja Päivi Dahl. Tuottaja Hanna Juuti 

Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi ja Nato. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tekevät vierailun Yhdysvaltoihin. Iida Tikka raportoi Washingtonista. Mitä päivän huipputapaamiselta sopii odottaa? Voiko Turkki pysäyttää Nato-prosessin? Asiantuntijoina väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta ja tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Kansanedustajat Nato-keskustelun jälkeen. Miten Nato-prosessi onnistui ja mitä on seuraavaksi luvassa, kun Suomen jäsenyyden ratifiointiprosessi käynnistyy? Pohtimassa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtana Juha Pylväs, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja SDP:stä sekä puolustusvaliokunnan jäsen Sofia Vikman Kokoomuksesta. Helleaalto, vakoiluskandaali, Nato; ulkomaanlehtikatsaus Espanjasta, toimittajana Maija Salmi. Saamelaisparlamentaarikot Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kokoontuvat tänään Inarisssa. Ilmasto on keskeinen aihe, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo, Veikko Eromäki, Katariina Lahtonen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on valtiovierailulla Ruotsissa kuninkaan kutsusta. Samaan aikaan Ruotsin hallitus on päättämässä vuosisataista liittoutumattomuuden ajanjaksoa yhtä jalkaa Suomen kanssa. Mikä ajoi liittoutumattomuudestaan tunnetun Ruotsin liittymään Natoon? Ruotsin ja Suomen Nato-päätöksiä analysoivat Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi Suomen tulee liittyä puolustusliitto Natoon? Miksi liittyminen ei kannattaisi? Miten Suomen turvallisuus ja ulkopolitiikka muuttuvat Nato-jäsenyyden myötä? Keskustelemassa kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Matias Mäkynen (sd.) ja Antti Häkkänen (kok.). Veronika Honkasalo vastustaa Suomen liittymistä Natoon. "Pitkällä aikavälillä globaalisti tarkasteltuna tämä lisää jännittteitä maailmassa. Allekirjoitamme Naton myötä tällainen ydinasejärjestelmä, tekee ydinaseriisunnasta vaikeampaa ja lisää aseellista voimapolitiikkaa", Honkasalo perustelee kantaansa. Mäkysen mukaan Nato-jäsenyys "varmistaa rauhan jatkumisen Suomessa. Pidäke, jota ikävä kyllä joudutaan rakentamaan, on tarpeellinen, jotta Suomeen ei kohdistuisi aggressioita tilanteessa jossa Venäjä on valmis käyttämään jopa sotilaallista voimaa ajaakseen poliittisia tavoitteita". Häkkänen toteaa, että "Nato-jäsenyys lisää rauhan edellytyksiä myös pohjolassa". Hän muistuttaa millaista puolueettomuuspolitiikkaa tehtiin sata vuotta sitten epäonnisin seurauksin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat eilen, että Suomen ulkopoliittinen johto lähettää Nato-hakemuksen sen jälkeen kun sitä on käsitelty eduskunnassa. Vain kymmenkunta kansanedustajaa on vastustamassa Nato-hakemusta, joten lopputulos on odotettavissa. Voiko Suomen Nato-jäsenyydelle kuitenkin tulla vielä mutkia matkaan vai onko reitti jo täysin selvä? Entä miten varmistetaan turvallisuus aikana, jolloin Naton turvatakuita ei vielä ole? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomi sai etanapostia: kirjeen Venäjän ulkoministeriöstä. Oliko kyseessä viesti, nootti, ukaasi, muistutus vai heippalappu? Millä nimellä diplomaattisia viestejä kutsutaan? Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kohtasivat valtiopäivien avajaisissa. Puhuivatko maamme ylimmät instituutiot toisilleen vai toistensa ohi? Mistä kaikesta presidenteillä on ollut tapana eduskunnalle puhua? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mestari & Testari -podcastin studiossa vierailee tällä kertaa Bitin oma toimittaja Kaj Laaksonen. Jakson varsinaisena aiheena onkin retropelaaminen, jonka keskiössä on pyöreitä täyttävä Commodore 64. Tasavallan tietokoneesta riittää sekä lämpimiä että kirveleviä muistoja. Vuonna 2022 ei ole enää häpeä olla nörtti, mutta tilanne ei ole aina ollut yhtä ruusuinen. Jaksossa tartutaankin hetkeen, jolloin pelaamisesta alkoi ensimmäistä kertaa tulla hyväksytty harrastus valtavirran silmissä. Tämä hetki oli ensimmäisen PlayStation-konsolin julkaisu. Viikon uutisaiheissa Spotifyn hullutukset sekä Microsoftin kukkaronnyörejä venyttänyt Activision Blizzard -kauppa. Juontajat: Teemu "wabbit" Hiilinen ja Tomi Walamies Vieraana: Kaj Laaksonen Äänitys ja editointi: Joonas Tuominen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi uudenvuodenpuheessaan Venäjän toimien kylmentämää Euroopan tilannetta. Venäjä on vaatinut Naton laajentumisen estämistä ja puhunut Euroopan jakamisesta etupiireihin. Presidentti Niinistön mukaan "kylmän sodan jälkeinen aika on totisesti ohi". Mitä aikaa elämme, jos kylmän sodan jälkeinenkin aika on ohitettu? Presidentin mukaan Suomella on mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti: "hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme". Pitääkö Suomen "kiiruhtaa" vai "malttaa" sotilaallisessa liittoutumisessa? Mikä on Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen linja? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Vuosi on vaihtunut tavanomaista rauhallisemmin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että eripura on pahempi uhka kuin pandemia. Suomalaisten huoli työttömyydestä on vähentynyt. Lakkoja lakot metsäfirma UPM:n tehtailla. Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Sää.

Putin ja Biden aloittivat vuoropuhelujensa sarjan puhelulla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi kireää maailmantilannetta ja sen mahdollisia ratkaisuyrityksiä. Millaisissa tunnelmissa vuosi vaihtuuu Virossa, Britanniassa ja Ranskassa. Toimittajat Rain Kooli, Tallinna, Auli Valpola, Lontoo ja Jari Mäkinen, Bordeaux. Euro 20 vuotta: Euron ylä- ja alamäet. Pääjohtaja Olli Rehn, Suomen Pankki. Euro 20 vuotta: Kuolleiden kätköistä on löytynyt viime vuosiin asti markkoja jopa satojen tuhansien arvosta. Millainen oli euroseteleiden ja kolikkojen syntyprosessi? Eurosetelien uudistaminen ja digitaalinen euro, missä vaiheessa se on? Vieraana Suomen Pankista osastopäällikkö Päivi Heikkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marija Skara, Mikko Haapanen ja Anna Nevalainen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Tähän jaksoon meillä oli suuri kunnia saada vieraaksemme tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Toista kauttaan istuva presidentti Niinistö on viime aikoina peräänkuuluttanut mm. ihmisvelvoitteisiin heräämistä ja ilmastokriisiin reagoimista, sekä puhunut mm. “Helsingin hengestä”. Mitä hän näillä tarkoittaa? Tässä jaksossa kuulemme pohdiskelevaa ja keskustelevaa presidentti Niinistöä, jonka kanssa istuimme alas keskustelemaan aiheista kuten ilmastonmuutos, demokratia, EU ja kansallisvaltiot, suurvalta-politiikka, maailman johtajat, ja muista. Onko kestävän kehityksen ja ja kilpailukyvyn kannustimet ristiriidassa? Miten suurten johtajien henkilökemia vaikuttaa konkreettiseen politiikkaan? Miten nurkkakuntainen planeettamme kohtaa globaalit ongelmat? Onko rauhallisessa ja demokraattisessa Euroopassa tuudittauduttu ja unohdettu, että voima ja valta on edelleen valuuttaa maailmanpolitiikassa? Tervetuloa kuuntelemaan. --- Jakson kaupallinen yhteistyökumppani on Mjuk. Mjuk on uniikki suomalainen markkinapaikka, jossa voit ostaa ja myydä käytettyjä, hyväkuntoisia kalusteita. Koodilla ”Futucast” saat noutokulun pois myyntituotoista. Katso lisää osoitteessa www.mjukhome.com --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä osui keskelle Afganistanin romahdusta. Presidentti Niinistön mukaan maailma kaipaisi nyt "Helsingin hengen" elvyttämistä globaalilla tasolla. Ihmisoikeuksien rinnalle Niinistö nosti puheessaan ajatuksen ihmisvelvollisuuksista. Miten presidentti tulkitsee maailman menoa? Miltä näyttää Sauli Niinistön ulkopolitiikan linja? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Bidenin ja Putinin tapaamisen kommentointi ja Suomen ulkoministerin analyysi. Kirjeenvaihtajat Mika Hentunen, Washington ja Erkka Mikkonen, Moskova. Studiossa keskustelemassa ulkoministeri Pekka Haavisto. Bidenin ja Putinin tapaamisen jälkimainingit, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, vanhempi tutkija Jussi Lassila, Ulkopoliittinen instituutti ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg. Suomen matkustusrajoitukset höllentymässä. Tallinkin toimitusjohtaja Margus Schults ja toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Ulkomaanlehtikatsaus Lontoosta. Toimittajana Pasi Myöhänen. Kolumni. Anna-Sofia Nieminen: Tiesitkö, että enemmistö yrittäjistä pystyy pitämään yhtäjaksoisia lomia? Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Mira Stenström, Hanna Juuti ja Matti Konttinen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Radio Novan Aamussa Aki saa kuulla Markuksen ja Minnan pyörittämästä lehtimafiasta, jonka toimintaan on nyt kajottu. Minna tuo lässyn kielisten uutisten konseptin takaisin ja hakeeko Aki nyt töihin Tasavallan presidentille? Kuuntele parhaat palat tästä!

Tasavallan ykkösimitaattori Jarkko Tamminen soitteli Voiman jouluaamuun suoraan Tarjan synttäreiltä. Mukana bileissä olivat myös Sale ja Uotisen Jorma.

Tasavallan johtava F1 asiantuntija Ossi Oikarinen ei ole huolissaan Valtteri Bottaksen sopimustilanteesta Mercedes-tallissa. Ossi Oikarinen vieraili Voiman aamussa torstaina 10.12.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) puoluekokouspuhe kuuden tunnin työpäivästä kohahdutti. Oliko Marinin puhe virhe, visio vai harkittu yritys sekoittaa pakkaa ennen budjettiriihen työllisyyspäätöksiä? Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui suurlähettiläspäivillä. Niinistön mukaan EU:ssa ollaan vaarallisella tavalla tulkittu perussopimuksia jatkuvasti uudelleen. Mitä Niinistö tarkoitti? Mihin Niinistö viittasi? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Erikoisjaksossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohtii suomalaisten ulkopoliittisen osaamisen nykytilaa ja kykyämme selvitä koronaepidemian yli sekä nostaa esiin jäljellä olevan presidenttikautensa keskeisiä tavoitteita. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari.

Tasavallan presidentin ja pääministerin välinen nyrkkiryhmäviestittely nostattaa tukun kysymyksiä. Miksi Niinistön nyrkkiryhmä ei Marinille kelvannut? Onko tulkinta hallituksen tontille kriisiaikoina uiskentelevasta presidentistä kohdillaan vai pielessä? Näyttikö Niinistö nyrkkiä ja Marin keskisormea, kuten iltapäivälehdessä kirjoitettiin? Yhdistävätkö vai erottavatko kriisiajat ylintä poliittista johtoa? Entä miksi Niinistön nyrkkiryhmä torjuttiin, jos kuitenkin ajatus valmiustoimia koordinoivasta operatiivisesta ryhmästä viedään läpi? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat Suomen toimista koronaepidemian hoitamiseksi, ja siitä ovatko toimet olleet tehokkaita. Ovatko kaikki narratiivit käytössä, myös sellaiset joissa koronan eteen ei pitäisi tehdä niin paljon, ja sellaiset joiden mukaan pitäisi tehdä enemmän? Korona joka tapauksessa tuhoaa talouden, Marko selittää miksi. Tasavallan presidentti ja pm Marin ottivat yhteen ns. "Nyrkki"-asiassa. Pitkien epämukavien hiljaisuuksien varalle Marko suosittelee lukemaan Mauno Koiviston muistelmat (https://www.tammi.fi/kirja/mauno-koivisto/kaksi-kautta/9789513198459), Tuomas suosittelee kuuntelemaan äänikirjana suuren suosikkinsa eli Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen (https://www.bookbeat.fi/kirja/sinuhe-egyptilainen-osa-1-58567).

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla. Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle? Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen. Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen. Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa. Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä. Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu? Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä. Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi. Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi. "Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi. Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen. "Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Sitran megatrendit 20-luvulle, tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva. Insertissä Geologian tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Mika Räisänen. Tasavallan presidentin puhe, puheviestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta. Kelan uusi pääjohtaja Outi Antila. Puhelu Etelä-Mantereelle, suomalaisretkikunnan johtaja Mika Kalakoski. Ulkomaanlehtikatsaus Lontoosta, Pasi Myöhänen. Kolumni, Pekka Seppänen: Ketterä strategia on kuin neliskanttinen ympyrä. Uusinta: Sitran megatrendit, tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Mira Stenström ja Marja Ala-Kokko. Tuottajana Tarja Oinonen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään myöntänyt vuoden 2019 kansainvälistymispalkinnot. Vuoden kasvuyrityksenä palkittiin mekaanisen puunjalostuksen johtava yritys Suomessa, Keitele Forest Oy. Tulokasyritys on digitaalisen mainonnan kohdentamisen ja automatisoinnin työkaluja tarjoava Smartly.io Solutions. Yhteisöpalkinnon sai Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, joka on vaikuttanut keskeisesti yli 2 miljardin euron arvoisten ulkomaisten investointien saantiin Kymenlaaksoon.

Suomalaiset kotitaloudet velkaantuvat ja se mietityttää monia ekonomisteja. Ylijohtaja Leena Mörttinen valtiovarainministeriöstä etsii keinoja kotitalouksien velkaantumisen vähentämiseksi. Kuopion tapahtumien jälkipuintia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain presidentin Valkoisessa talossa. Mitä vierailulta on odotettavissa. Arviolta noin 80 % maailman muovista päätyy kaatopaikalle tai roskana luontoon. Miten muoviongelmaa ratkaistaan? Vieraina kestävän kehityksen ja kiertotalouden asiantuntijat Maija Pohjakallio ja Jutta Laine-Ylijoki. Aamun kolumnisti on Maryan Abdulkarim. Hän puhuu suomalaisesta koulusta, joka on maailman paras. Ykkösaamun juontaa Päivi Neitiniemi, toimittajat Hannele Muilu ja Atte Uusinoka, tuottaja Seija Vaaherkumpu.

Mistä näissä eurovaaleissa äänestetään, ja millä perusteilla oma ehdokas kannattaa valita? Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Miltton Europen johtava neuvonantaja Lotta Nymann-Lindegren ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi puivat Ville Blåfieldin kanssa eurovaalien tärkeimmät teemat ja europarlamentin valtasuhteet Tasavallan erikoislähetyksessä. Kuuntele koko keskustelu podcastina!

Ville Blåfieldin vieraina Tasavallan paneelissa mediatutkija Anu Koivunen sekä toimittajat Salla Vuorikoski ja Reetta Räty. Miksei Suomessakin voisi toimia vähemmistöhallitus? Millaisia hallituskoalitioita sunnuntain vaalitulos mahdollistaa? Kuuntele koko keskustelu podcastina.

Ville Blåfieldin vieraina Tasavallan vaalipaneelissa Suvi Auvinen, Maryan Abdulkarim ja Erkki Perälä. Jos kerran anarkisti äänestää, pitääkö meidän muidenkin? Kuuntele koko keskustelu podcastina.

Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies Hanna Mahlamäki ja vapaa toimittaja, kriitikko Oskari Onninen pohtivat Ville Blåfieldin kanssa muun muassa, miksei kulttuuripolitiikka nouse puheenaiheeksi vaalien alla. Lisäksi arvaillaan, ehtiikö demareiden kannatus enää sulaa, ja miten käy pienpuolueiden sinisistä feministeihin. Kuuntele koko keskustelu podcastina.

Politbyroo-podcastista tuttu vaikuttajaviestinnän asiantuntija Sini Korpinen, Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikön tehtävästä väitöskirjavapaalla oleva Antti Alaja ja MustRead-verkkojulkaisun päätoimittaja Anne Moilanen arvailevat Ville Blåfieldin kanssa eduskuntavaalien tulosta ja tulevaa hallituskokoonpanoa. Panelistit pitävät gallupien valossa mahdollisena, että hallitustunnustelijaksi nousee vaalien jälkeen Jussi Halla-aho. Mutta lähtisikö kukaan perussuomalaisten hallitukseen? Kuuntele koko keskustelu podcastina.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti hallituksensa eroilmoituksen tänään. Sipilän mukaan hallitus ei voi jatkaa sen tärkeimmän uudistuksen sote-uudistuksen kaaduttua. Tasavallan presidentti myönsi Sipilän hallitukselle eron. Hallitus jatkaa toistaiseksi toimitusministeristönä. Mitä nyt tapahtuu? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat tilannetta.

“Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo meille kaikille eteen luopumisen vaadetta. Aineellisen yltäkylläisyyden ja jatkuvan kasvun aika on muuttumassa.“ Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe innoitti Kulttuuriykkösen pohtimaan sitä, mitä ilmastonmuutos ja luopumisen vaade tarkoittavat suomalaisen autoilukulttuurin kannalta. Auto on harvaan asutussa Suomessa rakas kapine, ja Suomessa onkin 2,6 miljoonaa henkilöautoa ja kolme miljoonaa ajokorttia. Mitkä ovat vuoden 2019 autoilun utopiat? Ja onko autoilu enää seksikästä? Keskustelemassa ovat Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ja Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtaja, sosiologi Kalle Toiskallio. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Elämäsi muuttuu ja syynä on IKEA. Miksi mies häviää Linnanmäellä aina? Tasavallan presidentin myöntämät uudet yllättävät ylennykset.

Viimeisessä Tasavallassa Ville Blåfieldin haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. ”En kyllä suoraan sanottuna ihan osaa määritellä, mikä on äärioikeistoa tai äärivasemmistoa”, Niinistö pohtii haastattelussa. ”Ääriliikkeitä kylläkin.” Haastattelussa puhutaan sisäisen turvallisuuden lisäksi muun muassa sosiaalisista medioista, Vladimir Putinista, Donald Trumpista ja iästä. Kuuntele koko haastattelu podcastina.

Lapsuuden metsäretket voivat olla seikkailua. Ne auttavat liikkumaan, rauhoittavat, tuovat iloa elämään, opettavat huomaamaan asioita ympärillä. Ja monesti niiden muistot voivat säilyä läpi elämän. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huoli siitä, että suomalaiset lapset eivät enää liiku metsissä niinkuin ennen, ja siksi viime torstaina vietettiin lasten metsäretkipäivää. Päivän aikana yli 20 000 lasta ympäri Suomen lähti metsäretkelle. Minna Pyykkö kävi Keinumäen koulun kanssa Espoossa retkeilemässä, ja jututti koulun oppilaita mm. Anttia, Valtteria ja Joelia, metsäretkipäivän äitiä Arja Kaasista, opettaja Kira Hurmetta ja Alma Holmia, ja retkellä mukana ollutta Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Tasavallan presidentti julkaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisen kirjoituksen, joka saa podilta hyvinkin positiivisen vastaanoton. Teinit ihailevat kyselyn mukaan vanhempiaan ja Emilia puhuu tietenkin Euroviisuista. Niinistön blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Ville Blåfieldin haastattelussa kaksi Liike Nytin seitsemästä perustajasta. Helene Auramo ja Sarian Antila kertovat, miten liike syntyi ja mihin sillä pyritään.

Tasavallan panelisteina Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi ja viestintätoimisto Ellun Kanojen Sini Korpinen. Käsittelyssä muun muassa Minna Helle, Harry Bogomoloff ja Jari Lepän maataloustuet. Ville Blåfield isännöi.

Pormestari Jan Vapaavuoren eritysavustajan paikan juuri jättänyt Lotta Backlund ja ex-ministeri ja -kansanedustaja Osmo Soininvaara puivat Tasavallan paneelissa muun muassa ensimmäisten maakuntavaalien järjestämisen ongelmat, tuoreet puoluekannatus- ja puoluebarometritulokset, EU-komission budjettiesityksen ja Antti Rinteen eläkeläisille lupaaman vappusatasen. Ville Blåfield isännöi.

Toiselle kaudelle valittu tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki historiaa. Koskaan aiemmin suoran kansanvaalin aikana ei presidentin ylivoima .. Lisää >> http://ift.tt/2DIAZ58

Presidenttikausi mahdollisti tehtävät, joilla Ahtisaari tienasi Nobelinsa.

Suomen kolmas presidentti uskoi vahvaan johtajuuteen, mutta vaati ehdotonta lain kunnioittamista.

Ensimmäisen naispresidentin heikoista johtamistaidoista liikkuu paljon huhuja, mutta vähän faktaa.

Vanhemmiten yksinäinen presidentti tarvitsi perässähiihtäjiään yhtä paljon kuin nämä häntä.

Ståhlbergin perintö on kestänyt hyvin aikaa. Hänen fanejaan löytyy jopa nykypoliitikoista.

Valta tuo yleensä mukanaan vastuuta. Rytin kohdalla kävi myös päinvastoin.

Suomi joutui talvisotaan ulkopolitiittisesti kokemattoman presidentin johdolla. Parempaa ei ollut tarjolla.

Suomen historian nuorin presidentti kauhistui itse omaa valintaansa.

Presidenttinä Paasikivi keskitti valtaa itselleen ennennäkemättömällä tavalla.

Edes elämäkerran kirjoittaja ei osaa kunnolla selittää Niinistön korkeaa kansansuosiota.

Marsalkan presidenttikausi oli lyhyt, mutta sen perintö Suomelle merkittävä.

Kautensa jälkeen Koivisto on pohtinut, leikattiinko presidentin valtaa liikaa.

Tasavallan presidentin kanssa keskustellaan mm. Suomen satavuotisesta urheiluhistoriasta, uuden sukupolven suomalaisurheilijoista, urheilun ja politiikan suhteesta sekä pohdiskellaan kansallisuusaatteen merkitystä valtioiden välisessä kilvoittelussa. Tasavallan presidentti Niinistö kertoo myös, miksi on ottanut osaa jääkiekko-otteluihin toisten valtiojohtajien, kuten Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Palloliiton entinen puheenjohtaja jakaa myös vaikutelmiaan kansainvälisestä urheilupolitiikasta ja mm. kansainvälistä jalkapalloliittoa Fifaa vaivanneista korruptio-ongelmista.

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä ei ole profiloitunut vahvana EU:n kannattajana, mutta entisenä yrittäjänä hän puolustaa erityisesti euron hyötyjä Suomen kaltaiselle vientimaalle. Susanna Turusen haastattelussa Sipilä tunnustautuu Euroopan mieheksi ja Tasavallan presidentin tavoin hänenkin silmissään suuri eurooppalainen idoli löytyy Saksanmaalta, liittokansleri Angela Merkel.

Helli Ruuth on eurajokelainen perheenäiti, joka on kasvattanut yhteensä viisitoista lasta - kuusi omaa lastaan ja yhdeksän lastenlastaan kasvattilapsinaan. Tasavallan presidentti palkitsi Helli Ruuthin äitienpäivänä. Hänelle ojennettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. Helli Ruuthille usko ja seurakunnassa toimiminen ovat olleet elämän kantavia voimia. Muun muassa laulaminen seurakunnan kuorossa on tuonut vastapainoa suurperheen äidin tekemälle kasvatustyölle. Kuulemme Helli Ruuthin ja hänen puolisonsa Veikko Ruuthin ajatuksia vanhemmuudesta ja elämästä. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.

Susanna Turusen vieraana on Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö pohtii podcastissa Euroopan haasteita yhtenäisyyden repeilystä terrorismin uhkaan. Mutta kuka eurooppalainen on tehnyt Niinistöön vaikutuksen? Tai minne Euroopassa hän matkustaisi, jossa saisi oman mielensä mukaan tehdä irtioton virkatehtävistään?

"Maassa maan tavalla. Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan", lausui Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Ohjelmassa "maassa maan tavalla" - sanonnasta mielipiteensa kertovat myös Lenita Airisto, Pekka Haavisto sekä Suomen Sisu. Mutta mitä vanha suomalainen sanonta "maassa maan tavalla" oikeastaan tarkoittaa? Mitä ovat ne suomalaiset tavat, jotka maahanmuuttajien pitäisi omaksua? Onko suomalaisuus ja pohjoismainen arvomaailma vaarassa? Mahadura&Özberkanissa käydään kiivasta keskustelua mm. huivin käytöstä, uskonnon vapaudesta ja kunniaväkivallasta ja etsitään vastausta siihen, pitääkö omasta kulttuurista luopua sopeutuakseen Suomeen. Vieraana studiossa somalialaissyntyiset Mahbuba Musse sekä Uyuni Ahmed ja kantasuomalainen Maiju Abrougui, joka on kääntynyt muslimiksi.

Dominikaanisen tasavallan presidentin Rafael Trujillon lempinimi oli ”Tasavallan ensimmäinen journalisti”, koska sen lisäksi että hän oli kovaotteinen diktaattori, joka kontrolloi armeijaa ja sijoitti sukulaisiaan korkeisiin virkoihin, hän oli myös taitava propagandisti. Kylien vesipumpuissa luki ”Vain Trujillo yksin antaa meille vettä juotavaksi” ja vanhainkodeissa oli kylttejä ”Vain Trujillo yksin antaa meille suojan” Trujillo vertasi itseään mielellään Jeesukseen, ja rakennutti pääkaupunkiin ison valaistun kyltin "Jumala ja Trujillo", kuului sen hyväksi havaittu ja helposti omaksuttava sanoma. Trujillon määräyksestä kaikkien koululasten oli puolestaan aloitettava koulupäivänsä rukoilemalla "Jumalan, valtion ja Trujillon puolesta" Rafael Trujillo oli kiduttaja ja hän kehitteli lukuisia erilaisia kidutustekniikoita, lähtien matalajännitteisestä sähkötuolista aina keppinä tunnettuun sähkösauvaan, joka toimi erityisen hyvin sukupuolielimiin. Trujillon kidutusarsenaalista kaikkein arvostetuin oli kuitenkin Lumipallona tunnettu kääpiö, joka oli erikoistunut puremaan irti miesten sukupuolielimiä. Trujillo viestitti neuvonantajilleen näiden lähestyvästä kuolemasta myöntämällä heille Kristoffer Kolumbus-mitalin. Trujillo testasi myös alaistensa lojaalisuutta vaatimalla päästä sänkyyn näiden vaimojen ja tytärten kanssa, minkä jälkeen nöyryytti alaisiaan lisää pakottamalla heidät mukaan leikkiin. Trujillo oli urheilumies ja rakasti kansan suosimaa baseballia ja perusti oman voittoisan joukkueen. Hän varmisti joukkueensa voitot heittämällä osan vastustajajoukkueesta tyrmään ja kertomalla omalle joukkueelle, että heidän henkensä oli kiinni ottelun lopputuloksesta. Trujillo asetti kannustusjoukkonsa ykköspesän kupeeseen varusteinaan kiväärit ja pistimet. Raimo Tyykiluodon vieraana Rafael Trujillon elämäntyöstä selkoa tekee kirjailija Ari Ahola. Kuva: Wikipedia

Marjukka Riihimäki on eläkkeellä, mutta ei ole raaskinut luopua siitä rakkaimmasta tehtävästään eli kuoronjohtamisesta. Hän on vetänyt maankuulua naiskuoro Philomelaa jo 32 vuotta eli sen perustamisesta lähtien. Sen lisäksi hänellä on johdettavanaan itse perustamansa Grex Musicus, jonka juuret johtavat Sibelius-lukioon. Koulun oppilaat halusivat jatkaa laulamista Marjukan johdolla senkin jälkeen kun olivat päässeet koulusta ja siirtyneet kuka töihin kuka opiskelemaan. Punaisen leningin hurma Grex Musicuksen kuuluisa esitys Reddress oli myös kuorolaisille ainutlaatuinen kokemus. Näin yksi kuorolaisista kertoo kokemuksesta: ”Haastava esiintymistila piti kuorolaiset tarkkaavaisina läpi konsertin, mutta kuorolaisten, johtajan ja yleisön kesken vallinnut tiivis yhteys loi tilaan taianomaisen tunnelman, jossa kaikki sukelsimme yhdessä musiikin maailmaan. Reddress haastoi ajattelemaan musiikkia ja esiintymistä uudella tavalla. Se antoi tärkeän opetuksen toisiinsa ja itseensä luottamisesta sekä heittäytymisestä. Uskon, että nämä Reddressin tarjoamat upeat ja ainutlaatuiset kokemukset kantavat pitkälle hedelmää kuorossamme. Philomelan ja Grex Musicuksen lisäksi Marjukka johtaa edelleen useita muitakin kuoroja muun muassa vanhusten palvelutaloissa ja muistisairaiden vanhusten parissa. Sen lisäksi hän kiertää eri puolilla maata opettamassa. Keskeistä hänen opeissaan on ohjata kuorolaiset kuuntelemaan muita. ”Tunnetta – enemmän tunnetta!” Hän peräänkuuluttaa vahvaa ilmaisua ja vuorovaikutusta yleisön kanssa. Marjukka Riihimäki on kiertänyt eri kuorojen kanssa kymmenissä maissa ja niittänyt mainetta niin kuoronjohtajana, pedagogina kuin luennoitsijana.. Hän on saanut useita tunnustuspalkintoja ja voittanut kansainvälisen Tampereen Sävel kuorokatselmuksen pääpalkinnon peräti kaksi kertaa. Tasavallan presidentti myönsi Riihimäelle musiikkineuvoksen arvon vuonna 2009.

Sauli Naantalista soitti Luonnonkukkien loistetta -lähetykseen viikko sitten. Eipä tiennyt Blomis puhelinkanavan liukusäädintä avatessaan millainen mediarumba seuraavasta neljästä minuutista kehkeytyisikään. Yht'äkkiä kaikki tuntuivat olevan kiinnostuneita asiasta aina Ruotsia, Amerikkaa ja jopa Australiaa myöten. Valtavan hienoa sanoisin ma. Sillä luonto, jos mikä on ihmeellinen asia. Sitä voi pohdiskella mielessään Saulin tavoin nähdessään ranta-alpin ja mesiangervon vierekkäin syömässä samaa multaa ja juomassa samaa vettä, että miten niistä voikin tulla niin erilaisia. Samalla tavalla kuin meistä ihmisistä. Nimittäin, moni meistä pallontallaajista tänäänkin syö lihapullansa, riisiannoksensa, sushilautasensa tai kasviskeittonsa eli ruokansa ja juo päälle vaikkapa sitä vettä. Ja silti me kaikki näytämme ihan erilaisilta, ajattelemme eri tavalla, pukeudumme eri tyyliin ja puhumme jopa eri kieliä. Sisäisesti olemme kaikki kuitenkin ajattelevia ihmisiä. Suurimmalta osin. En tosin joidenkin ajatuksia täysin ymmärrä, mutta annan niidenkin rikkaruohojen elää valkolehdokkien, sinikellojen, mustien sarviorvokkien ja punaisten ruusujen keskellä miettimättä glyfosaatin käyttöä. Glyfosaatti muuten, on se kuuluisa aine, joka todellakin tappaa talossa ja puutarhassa. Ajatelkaas rakkaat ystävät hetki. Jos kaikki maailman ihmiset pohtisivat mieluummin mukavia asioita, kuten kukkasia tai mehiläisiä niin miten paljon mukavampaa meillä olisikaan. Päivän uutisvirtakin olisi ihan toisenkaltainen. (uutistunnari tähän!) “Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Naantalista on löytänyt tänään uuden kukkalajin Karjalohjalta. Niinistö otti välittömästi yhteyden Venäjän presidentti Vladimir Putiniin Siperiaan, jossa KGB eli Kreml Generalissimus Birding -yhdistys on ollut viikon ajan bongaamassa harvinaista amerikankuikkaa. Putin onnitteli Niinistöä löydöksen johdosta ja kutsui samalla Angela Merkelin ja Barack Obaman yhteiselle luontoretkelle.” (lopputunnari) Luonnontarkkailu, kasvien kuvaaminen, metsissä samoilu ja bongaus ja ennenkaikkea luontoasioista puhuminen toisille ihmisille vapauttavat energiamme ihan toisille tasoille. Sen sijaan, että kun nykyisin kadulla kulkiessamme bongaamme erinäköisiä ihmisiä samalla miettien kuinka heitä voisikaan kotoa käsin anonyymisti loukata sosiaalisessa mediassa, pysäyttäisimme sen “erinäköisen” kanssakulkijan, aloittaisimme keskustelun - sen paljon puhutun ja peräänkuulutetun dialogin - ja kertoisimme viimeisimmän hyönteishavaintomme puiston nurkalta tai lokinpoikasen piipityksen aikaansaaman ilahtumisen tunteen. Eikö olisikin ihmeellistä ja vapauttavaa. No luonto on. Tiedän ja suorastaan näen nyt monen radiovastaanottimen äärellä otsasuonien pullistuvan ja kuulen verenpaineen kohinan. “Ideologista hönöilyä ja monikulttuurista vapaa-ajattelua ja propagandaa Blomis siellä taas syöttää MINUN verovaroillani” Aivan, sitäpä juuri. Koska se on mun luonto.

Presidentti Sauli Niinistö otti ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit sydämellisesti vastaan hiljattain remontoidussa presidentinlinnassa Helsingissä. Mukana Helsingin-matkalla oli viisi sotaveteraania, kolme lottaa ja koko joukko heidän läheisiään sekä sotaveteraanien ja sotainvalidien yhdistysten edustajia. Presidentti Sauli Niinistö otti vieraat vastaan lämpimällä kädenpuristuksella samaan malliin, kuin itsenäisyyspäivän juhlissa nähdään. Sen jälkeen istahdettiin kahvipöytään ja keskustelu jatkui tiiviinä tunnin verran. Sotaveteraani, kirurgi Heikki Lirberg piti vierailijoiden edustajana puheen herra presidentille ja sai raikuvat aplodit. Presidentti Niinistö nautti silminnähden veteraanien seurasta ja hän intoutui laskemaan leikkiäkin vakavien puheenaiheiden lomassa. Täällä kaikki kuvat sotaveteraanien vierailusta presidentti Sauli Niinistön luona (Tasavallan presidentin kanslia / Republikens presidents kansli) Tasavallan presidentin kanslia: Presidentti Niinistö tapasi Ruotsissa asuvia Suomen sotien veteraaneja     Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista • Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  • Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  • Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  • Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  • Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. • Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. • Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Erikoisjaksossa kuullaan Kansanradion 35-vuotisjuhlalähetystä varten tehdyn haastattelun loppuosa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaa kansalaisten lähettämiin, mm. ydinvoimaa, maataloutta, ja nuoruuden uravalintoja koskeviin kysymyksiin. Lähetys on taltioitu Mäntyniemessä. Toimittajana Jaana Selin.