Podcasts about punainen

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat: www.viljamilehtonen.fi/konstellaatio Haluatko tukea podcastia? Voit liittyä Patreon tukijaksi sivulla https://www.patreon.com/Miehenmieli Tukijat pääset kuuntelemaan jaksot etukäteen, vaikuttamaan tulevien vieraiden valintaan ja siihen mitä heiltä kysytään. Arkkityyppiakatemia : Neljä arkkityyppiä - Kuningas, soturi, rakastaja ja maagi - Verkkokurssi https://arkkityyppiakatemia.campwire.com/checkout/nelja-arkkityyppia-kuningas-soturi-rakastaja-ja-maagi-ee50c5a8 Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli -podcastia! Tällä kertaa meillä on vieraana psykoanalyytikko Kaj Noschis, joka johdattaa meidät jungilaisen psykoanalyysin maailmaan. Jaksossa syvennymme Carl Gustav Jungin ajatteluun ja hänen teoriansa syntyyn – miten Jungin omat kokemukset, unet ja muistot vaikuttivat hänen ajatteluunsa? Kaj kertoo myös omasta matkastaan jungilaisuuden parissa sekä pitkän ja vaativan koulutuspolun vaiheista. Keskustelussa käsitellään individuaation prosessia ja sen merkitystä henkisessä kasvussa, alitajunnan vaikutusta ulkoiseen maailmaan sekä sitä, kuinka Jungin elämäntarina ja Punainen kirja ovat keskeisiä osia hänen ajatteluaan. Lisäksi pohdimme Jungin näkemyksiä uskonnollisuudesta ja Imago Dei -käsitteestä sekä guru-ilmiöstä ja sen ilmentymistä. Jungin ihmiskuva, hänen suhteensa naisiin ja patriarkaalisuus herättävät myös kriittistä keskustelua. Kaj pohtii, mitä Jungin ajattelu voi tarjota nykypäivän ihmiselle, ja miten Jungin teoriat ovat edelleen ajankohtaisia ja monilla psykologian alueilla vaikuttavia. Käy kuuntelemassa koko jakso, ja anna Jungin syvällisen ajattelun inspiroida sinua! Kaj:n kirja https://www.amazon.com/Carl-Gustav-Jung-psykologia-Finnish/dp/B0D5QQM8K4/ref=sr_1_1?dib=eyJ2IjoiMSJ9.u6pdT6pY7isuC9b3C-24jed5Juf1CsEAI8XyhWZ1-ca5_5ecOBunZlFdPplXFLXREwcWSMFl872uEgNLkW3GrIiQnr3qkIF2HGcmvBRt5p4.eWgdjeIqw-3Md33I_kGsPyPiEVbMyDLlKypl2LVuEn0&dib_tag=se&qid=1727845288&refinements=p_27%3AKaj+Noschis&s=books&sr=1-1 Podcastin sponsorit puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes.

Helsingin Kaupunginteatteri toi ohjelmistoonsa pohjoismaista yhteistuotantona värikylläisen musikaalin Moulin Rougen. Se perustuu samannimiseen Baz Luhrmannin ohjaamaan menestyselokuvaan vuodelta 2001. Mutta miksi juuri vuonna 1889 perustetusta Moulin Rouge -kabareeteatterista on tullut legendaarinen? Ja millainen oli kabareen maailma ja Montmartre 1800- ja 1900-lukujen taitteessa? Moulin Rougen -tarinan sankaritar Satinen tausta on köyhä, eikä hänellä ole varaa antaa sydämensä valita. Naisen asema oli ankea, jos niin oli kyllä köyhän miehenkin. Euroopan kulta-aika "Belle Époque" ei todellisuudessakaan ollut kaikille kaunista ja ihanaa aikaa. Kabareessa sääntöjä rikottiin: alaluokkaan kuuluvalla tanssijattarella oli halutessaan oikeus potkaista silinteri yleisössä istuvan yläluokkaan kuuluvan miehen päästä, ja tälle hurrattiin riemulla. Keskustelemassa ovat Moulin Rougen apulaisohjaaja Kirsi Karlenius, historiantutkija Laura Kolbe ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Torstai tuprutti tällaiset tärpit...Punainen on SE väri, tiedät kyllä missä.Vessa toimii rentoutusmenetelmänä miehillä.Mitä yhteistä on jäätelöllä, prätkällä ja muistilla? Kaiken voi hukata.Seinäjoella kuohuu, mutta liittyykö Cityn Aamu tähän?Tietysti mukana myös kuulijoiden mielipiteitä sekä Pornoo vai Saippuaa- skaba!

OLSC Finland -Podcast! Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: LFC - Everton, UEL, N. Forest. Tulosveikkaukset: TOU: Jouni 3-1, Rasmus 4-0, Krisu 3-0, Ville 3-0. NFO: Jo 3-1, Ra 2-1, Kr 3-0, Vi 2-1 Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu 1 , Jouni 3 , Jussi 1 , Ville - . --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/olsc-finland/message

Bird ihmemaassa on Taiga Sassan tositapahtumiin perustuva matkakertomus, jossa seikkailijatar Isabella Bird matkustaa halki Japanin vuonna 1878. Puhumme myös siitä, miten Punainen jättiläinen julkaisee suomeksi Jun Mochizukin mangan Vanitaksen kirja, Anime Feminist -sivuston BL-mangakahaastattelun synnyttämästä somekohusta sekä siitä, mikä tekee Netflixin One Piece -livesarjasta onnistuneemman kuin aikaisemmat vastaavat länsimaiset versioinnit. Lukujonossa luemme läpi Moto Hagion scifikokoelman A, A'. --- Kommentoi | Mastodon | X | Instagram --- (01:11) – KUULUMISET: KESÄN ANIMESARJAT - My Happy Marriage (Netflix) - Reina Ueda - Chainsaw Man - Sugar Apple Fairy Tale (Crunchyroll) - Jakso 81, jossa puhuimme sarjan ensimmäisestä courista - Zom 100 (Crunchyroll) - Reign of the Seven Spellblades (Crunchyroll) - Don't Toy with Me, Miss Nagatoro (Crunchyroll) - Jakso 48, jossa puhuimme mangan ykköspokkarista lukujonossa (20:08) – BIRD IHMEMAASSA: ESITTELY - Bird ihmemaassa - Sarja Tokio.fi:ssä - Petterin esittely sarjasta Anime-lehdessä 1/2017 (PDF) - Unbeaten Tracks in Japan - Kirja on luettavissa ilmaiseksi Project Gutenbergissä - Blogipostaus kirjasta (22:51) – BIRD IHMEMAASSA: SARJA YLEISESTI JA HISTORIAKUVA - Aron morsiamet, josta puhuimme jaksossa 8 - Katoavan elämäntavan dokumentoinnin merkitys (kuva) - Boshin-sota (1868-1869), jossa vastakkain olivat shogunaatin ja vanhan yhteiskunnan puolustajat sekä Meiji-restauraation ja keisarin nimissä taistelleet vallankumoukselliset - Tokugawa-lojalistien ja Hijikata Toshizoon häviö on edelleen tärkeä juonielementti 30 vuotta tämän sarjan jälkeen tapahtuvassa Golden Kamuyssa, josta puhuimme jaksossa 54 - Ihmiset tulevat pyytämään lääkettä (kuva) - Amerikkalaismies, jonka Bird tapaa Nikkoossa, vähättelee japanilaisia ja heidän kulttuuriaan (kuva) - Cesare - Ōoku: The Inner Chambers, josta puhuimme jaksossa 7 - Bird kokee kulttuurishokin, kun koko kylä saa tietää hänen tapaamansa nuoren tytön kuukautisten alkamisesta, kun tämän hiukset laitetaan aikuisten kampaukselle (kuva) - …mutta muuttaa suhtautumistaan, kun näkee tytön kokevan tapahtuman positiivisesti (kuva) - Shokeeraava sekakylpy (Twitter) - Jakso 86, jossa puhuimme sarjan lisensoimisesta - Huom: suomenkielisen kuvamateriaalin vähyyden vuoksi turvaudumme osassa kuvista ranskajulkaisuun (39:01) – BIRD IHMEMAASSA: ISABELLA BIRD JA TSURUKICHI ITOO - Isabella Bird - Bird on innokas mutta vähän kömpelö seikkailijatar (kuva) - Tsurukichi Itoo - Itoo on ilmeetön ja hillitty mutta pätevä opas ja tulkki (kuva) - Alkuun kaikkitietäväisen oloinen Itookin kohtaa matkalla ihan uusia asioita (kuva) (51:33) – BIRD IHMEMAASSA: MUUT HAHMOT - Sarjassa nähdään useita hauskoja ja persoonallisia sivuhahmoja, jotka kulkevat tarinassa mukana luvun tai kaksi: - Nuhjuinen sänkipäälakinen setämies (kuva) - Ystävällinen kaunissilmäinen riksakuski (kuva) - Vahva ja reipas hevosnainen (kuva) - Lurppasilmäinen, naisille flirttaileva jokilautturi (kuva) - Tohtori James Hepburn (kuva) - Konsuli ja erikoislähettiläs Harry Parkes ja rouvansa Fanny (kuva) (56:49) – BIRD IHMEMAASSA: TYYLI JA VISUAALIT - Alussa kerronta on vähän täyteen ahdettua ja epäselkeää (kuva) - Myöhemmissä pokkareissa Bird ja Itoo näyttävät vielä huomattavasti nuoremmilta (kuva) (01:00:34) – BIRD IHMEMAASSA: JULKAISU - Ennakkopainoksen vs. lehtipistepainoksen painojälki (kuva) - Luupin alla (kuva) - Satamasiansaksa (kuva) - Ito vs. Itō kahdella kielellä (kuva) (01:08:05) – BIRD IHMEMAASSA: SPOILERIOSIO - Charles Maries - Sarja kuvaa Mariesin kauheana jäbänä (kuva) - Birdin selkävaivat (kuva) (01:17:03) – BIRD IHMEMAASSA: YHTEENVETO - Cat Painter of Edo, jota aikoinaan julkaisi englanniksi JManga (01:19:39) – PUNAISEN JÄTTILÄISEN UUSI SARJALISENSSI: VANITAKSEN KIRJA - Anime-lehti: Case Studies of Vanitas ilmestyy suomeksi - Jakso 20, jossa puhuimme Vanitaksen kirjasta - Maaretin arvostelu sarjasta Anime-lehden numerossa 5/2017 (kuva) - Sarja Wikipediassa - Pandora Hearts, mangaka Jun Mochizukin aiempi sarja - Jakso 81, jossa puhuimme Patriootti Moriartyn kohtalosta - Sarja sijoittuu Ranskaan, joten vampyyrit ovat “vanpiiru“ eivätkä “vanpaia“ (01:30:35) – ANIME FEMINIST -SIVUSTON BL-MANGAKAN HAASTATTELU - Anime Feminist: BL Manga Artist Aiba Kyoko on Industry Demands, Artistic Growth, and Writing About Young Carers - Twitter-postauksen kommentit antavat hyvän käsityksen haastattelun saamasta reaktiosta - Paheksuvia kommentteja - Lisää paheksuvia kommentteja - Akateemisia paheksuvia kommentteja - Ilmoitus haastattelun editoimisesta (ja reaktioita siihen) - Alkuperäinen aloitus vs. sen myöhemmin editoitu versio - “Vähän vaikea on tällaisesta kyllä mitään ottaa opikseen” - YouTubettaja Lindsay Ellis canceloitiin maaliskuussa 2021 - AniMat's Crazy Cartoon Castin jakso 149 - Derail - Derail Manga Planetissa - Sen olettamista, että mangaka itse oli keskeyttänyt haastattelun suuttuneena - Valitusta siitä, että mukana oli myös conin tulkin paikan päällä tekemä tulkkaus - Khrusten Santos ei tykännyt Fumi Yoshinagan vetämisestä keskusteluun - Gerard & Jacques - What Did You Eat Yesterday? - Ōoku: The Inner Chambers, josta puhuimme jaksossa 7 (01:57:09) – NETFLIXIN ONE PIECE JA MUUT LIVE-ACTION-SOVITUKSET - One Piece -livesarja Netflixissä - Mangaka Eiicihiro Oda kävi Kaliforniassa sarjan ennakkonäytöksessä - Promovideolla Luffyn näyttelijä Iñaki Godoy vieraili Japanissa ja tapasi Eiichiro Odan tämän työhuoneessa - Petteri povasi Anime-lehden 3/2017 pääkirjoituksessa (PDF), että jatkossa manga- ja animepohjaisia Hollywood-sovituksia tehdään poistamalla niistä kaikki mahdollinen japanilaisuus - Mainittuja länsimaisia live-sovituksia: - Speed Racer (2008) - Dragonball Evolution (2009) - Vuoden 2003-2004 paikkeilla alettiin puhua Neon Genesis Evangelionin Hollywood-sovituksesta, kun Ain't It Cool News postasi Weta Workshopin konseptitaidetta - Ghost in the Shell (2017) - All You Need is Kill / Edge of Tomorrow (2014) - Death Note (2017) - Cowboy Bebop (2021) - Alita: Battle Angel (2019) (02:30:44) – KUULIJAKOMMENTTEJA: ANIMELEFFAT - Jakso 88, jossa puhuimme kuulumisissa The First Slam Dunk -leffasta - Jefun ja Erufailonin Mastodon-keskustelu aiheesta (02:35:24) – KUULIJAKOMMENTTEJA: TAKEHIKO INOUE JA WE NEVER LEARN - Jarmon kommentti Mastodonissa - Marumujun kommentit Mastodonissa - Slam Dunk - Vagabond - We Never Learn - Rent-A-Girlfriend (02:41:47) – KUULIJAKOMMENTTI: A LINK TO THE PAST - Jakso 86, jossa puhuimme The Legend of Zelda: Twilight Princessistä, ja jonka jälkeen saimme jaksossa 87 kuulijakommenteissa suosituksen lukea Shotaro Ishinomorin A Link to the Past -manga - Jarmon kommentti Twitterissä (02:46:55) – LUKUJONOSSA: A, A' - A, A' - Vuoden 2003 japanilaisen uusintapainoksen kansi - Jakso 79, jossa puhuimme Moto Hagion The Heart of Thomas -sarjasta - Jakso 83, jossa puhuimme Moto Hagion A Drunken Dream and Other Stories -kokoelmasta (03:03:17) – LOPETUS

Kauan siinä kesti, mutta nyt se on täällä! Sarjan toisessa jaksossa käydään läpi mitä sodan molemmat osapuolet ajoivat, mitä olivat ne määräävät tekijät mitkä johtivat ihmisten ajautumisen eri puolille ja miten taistelut oikein alkoivat. Jaksosarja on toteutettu yhteistyössä Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön kanssa. Sotaa ja historia podi kiittää.Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu: https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Mitä tapahtui Jevgeni Prigožinin lentokoneelle ja onko Prigožin kuollut? Mikä motiivi Putinilla on voinut olla Prigožinin eliminoimiseksi ja mitä Putin pyrkisi viestimään Prigožinin murhalla venäläisille? Miten Ukrainan vastahyökkäys Venäjää vastaan on edennyt? Miksi länsimaisten hävittäjien vieminen Ukrainaan on kestänyt ja voiko F-16-hävittäjien antaminen Ukrainalle muuttaa sodankäynnin tasapainoa merkittävästi? Studiossa OSINT-analyytikko Emil Kastehelmi ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen. Jakso on kuvattu 24.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Eduard Dietl ja Hitler (2:00) Prigožinin kone (4:18) Petturit (7:52) Wagner (10:48) Kremlin tilannekuva (12:14) Räjähdys (16:21) Putin (18:00) "Ainut vaihtoehto" (19:51) Lavastus (22:56) Prigožin (25:30) "Onnettomuus" (29:26) Puhdistukset (31:52) Lännen tiedustelu (41:50) Ukrainan vastahyökkäys (45:54) Kalusto (48:51) Liike (50:57) Yhteisoperaatiot (53:33) Virheet ja haasteet (59:10) Onnistumiset (1:03:09) Lennokki-iskut Moskovaan (1:07:56) Partisaanit (1:09:25) Psykologinen sodankäynti (1:15:37) "Punainen viiva" (1:18:22) F-16-hävittäjät (1:20:46) Sotateknologia (1:22:57) Politiikka (1:25:56) Sodan tasapaino

OLSC Finland -Podcast! Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Vieraana Rasmus Junila! Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: Wataru Endo. Bournemouth ja Newcastle FPL Liiga: https://fantasy.premierleague.com/leagues/auto-join/g40sd4 Tulosveikkaukset: NEW: Jouni 1-3, Ville 0-1, Krisu 1-2, Rasmus 0-2 Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu - , Jouni - , Jussi - , Ville - . --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/olsc-finland/message

Tänään minulla on vieraana Natalia Nordling. Olen tavannut Natalian monta kertaa verkossa, mutta tänä keväänä tapasimme ensimmäisen kerran kasvokkain, kun olimme suomen kielen opettajien koulutuspäivillä Helsingissä. Olipa mukava jutella Natalian kanssa! :) Kysymyksiä: 1. Milloin Natalia alkoi opiskella suomea? 2. Miksi hän alkoi opiskella suomea? 3. Kuinka Natalia päätyi Tampereelle? 4. Mistä aiheesta Natalia teki suomen kielen tutkielmansa? 5. Mitä töitä Natalia on tehnyt Suomessa? 6. Millaisia oppilaitoksia Natalian nykyiset työpaikat ovat? 7. Mikä on Natalian mielestä mukavinta suomen kielen opettajan työssä? 8. Mikä on joskus hankalaa tai raskasta? Oppikirjoja, jotka Natalia mainitsee: 🔹 Kato hei! https://finnlectura.fi/oppimateriaalit/suomi-toisena-kielena/kato-hei/ 🔹 Samalla kartalla https://arthouse.fi/sivu/tuote/samalla-kartalla-1/72824 🔹 Harjoitus tekee mestarin https://arthouse.fi/sivu/tuote/harjoitus-tekee-mestarin-1/32892 🔹 Elämänmenoa https://arthouse.fi/sivu/tuote/elamanmenoa/1962968 Selkokirjoja, jotka Natalia mainitsee: 🔹Juurihoito: https://www.privatefinnishlessons.com/juurihoito 🔹 Teemestarin kirja: https://avain.net/tuote/emmi_itaranta/teemestarin_kirja_selkokirja_/9789523043176 🔹 Punainen kuin veri: https://www.privatefinnishlessons.com/punainenkuinveri

Frans on palannut värikkäältä Lontoon reissultaan ja homma rokkaa taas totuttuun tapaan! Aika heivata Almiron? Ødegaard essential? Entä Toney? Kannattaako enää edes omistaa Cityn keskikenttäpelaajia? Onko ManUn vire tullut jäädäkseen? Aika myydä kaikki Liverpool osakkeet? Tämän lisäksi pohditaan vähän uusia pelaajahankintoja sekä managerirulettia. Hyppää messiin!

Frans on palannut värikkäältä Lontoon reissultaan ja homma rokkaa taas totuttuun tapaan! Aika heivata Almiron? Ødegaard essential? Entä Toney? Kannattaako enää edes omistaa Cityn keskikenttäpelaajia? Onko ManUn vire tullut jäädäkseen? Aika myydä kaikki Liverpool osakkeet? Tämän lisäksi pohditaan vähän uusia pelaajahankintoja sekä managerirulettia. Hyppää messiin!

Tuomo ja Sami soittivat tuloksia odottaessa toisilleen! Tulos ei ole vielä selvillä, mutta Vaalirankkureilla on silti otteita. Olivatko kyselyt oikeassa? Kuinka vaalitulos vaikuttaa Trumpin presidenttikampanjaan? Entä kauanko tämä odotusmayhem kestää? --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

Juha Yli-Jaakkolan ja Reijo Piippulan podcast-sarja suomigospelista.

OLSC Finland -Podcast YNWA-Golf Tänä vuonna kisataan Lahden Golfissa 27.8. Jo perinteeksi muodostunut YNWA-Golf järjestetään tänä vuonna Lahden Golfissa. Pelimuotona tasoituksellinen lyöntipeli (maksimi hcp 36). Lähtöajat 10:30-11:30. Kilpailu on avoin kaikille Liverpool FC:n kannattajille. Ilmoittautumiset ynwagolf@hotmail.com Ilmoittautumisen yhteydessä kerrothan myös kotiseurasi. Kilpailumaksu 50€ sisältää Green Feen lisäksi rangepoletin sekä kisan jälkeen burgerin / pizzan Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Vieraana Napit Edellä -Podcastista, Rasmus Junila! Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: Palace peli. Mikä on rike ja mikä ei? Jotain jalkapalloon liittyvää ja annettiin sääliä ManU:lle :o Liity meidän FPL liigaan https://fantasy.premierleague.com/leagues/auto-join/hoj2bk ja koita voittaa meidät! Tulosveikkaus: Jouni 0-4, Jussi 0-7, Krisu 1-2 ja Rasmus 2-4. Seuraava jakso ManU pelin jälkeen joku kaunis päivä :) Aiheena: ManU, mahdolliset CL vastustajat ja Bournemouth. Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu - 0, Jouni - 0, Jussi - 0, Ville - 0 --- Send in a voice message: https://anchor.fm/olsc-finland/message

Marsiin muuttamisen mahdollisuutta on kaavailtu yllättävän yksityiskohtaisesti. On laadittu suunnitelmia siitä, minne siirtokunnat kannattaa Marsissa sijoittaa, millaisen alumiinikupolin alla elettäisiin sekä miten ihmisten arjen pyöritys Marsin pinnalla toteuttaisiin. Marsilla on varmasti tärkeä osa ihmiskunnan tulevaisuudessa, koska sen jälkeen kun ihminen on käynyt siellä tutkimusmatkalla, tulemme palaamaan sinne todennäköisesti pysyvästi. Tulevaisuudessa siitä mitä todennäköisimmin tulee ihmiskunnan toinen kotiplaneetta. Punainen naapuriplaneettamme on ainoa jotakuinkin ihmiseloon sopiva taivaankappale koko aurinkokunnassamme. Vaikka emme pysty hengittämään siellä, voisi sen pinnalla kävellä kevyessä avaruuspuvussa ja ihailla auringonlaskua (joka punaisella planeetalla on muuten sininen). Tiedeykkösessä tutustutaan Mars-planeettaan parhaan mahdollisen oppaan kanssa: Kaliforniassa Nasan Jet Propulsion Laboratoryssä työskentelevä Richard Zurek on Mars Reconnaissanse Orbiter -luotaimen tiedejohtaja, joka on seurannut Marsin tutkimusta aitiopaikalta 50 vuoden ajan. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Tällä kertaa siis arvostelussa Pixarin uusin elokuva Turning Red eli Punainen.

Anssi Savosen haastattelussa selviää mille uudelle kielelle Raamatun punainen lanka on käännetty viimeisimmäksi.

Keramiikkaradiossa on vieraana tänään Punaisen pastillin yrittäjä Minna Kemppi. Minna on opiskellut artenomiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa ja keramiikka-artesaaniksi Forssan ammatti-instituutissa. Juttelemme sekä opiskeluajoista että yrittäjäksi kasvamisesta. Jakson rakenne: 00:00:40 Ornamon joulumyyjäiset 00:03:18 Tekstiili vaihtui saveen 00:04:54 Tammelan kouluaikojen muisteloita 00:08:42 Irlannissa keramiikkakursseja ja kansainvälistymismahdollisuudet opinnoissa 00:11:15 Opiskelu artenomiksi HAMKissa 00:15:05 Opintojen erot 00:19:26 Media- ja kulttuuriyrittäjyys (YAMK) Turussa 00:23:41 Vinkkejä yrittäjyyteen 00:26:04 Ornamo ry 00:29:02 Täyspäiväinen yrittäjyys 00:30:37 Punaisen pastillin tuotteet 00:45:06 Verkkokauppa, postittaminen ja valokuvaaminen 00:47:39 Jälleenmyynti 00:50:29 Opettaminen ja ohjaus Punainen pastilli eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/punainenpastilli/ Verkkokauppa: https://punainenpastilli.fi/ Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio-105813995157674 Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YT: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Katri Valan runo Punainen kuu (Wsoy 1924). Kuuluttaja Jari Aula.

Idän jättiläinen… Punainen kolmonen… Kiekkoleijona #52... Legendaarisilla jääkiekkoilijoilla on useita lempinimiä, mutta vain harva nimi herättää edelleen yhtä paljon kunnioitusta lätkäfanien keskuudessa, kuin Saipan ja HIFK:n puolustajasuuruutena tutuksi tullut Lalli Partinen. Partinen pelasi Saimaan Pallossa vuosina 1959-1969, luotsaten kapteenina joukkueensa sen ensimmäiseen ja tähän asti ainoaan pääsarjamitaliin, SM-pronssiin. HIFK:ssa hän vaikutti vuosina 1969-1977, juhlien kahdesti Suomen mestaruutta (1970 ja 1974). Hän lopetti peliuransa vuoteen 1977. Aikalaistensa joukossa kookkaan Partisen pelityyli oli raju. Hänen ennennäkemättömän kovat taklauksensa pehmensivät vastustajan toisensa perään. Reippaista otteista kertyi myös runsas määrä jäähyjä – peräti 858 minuutin verran. Partinen johtikin Suomen pääsarjan jäähytilastoa aina kauteen 2002-2003 asti. Elokuussa 80 vuotta täyttänyt Partinen ehti pelata myös viisissä MM-kisoissa sekä yksissä olympialaisissa. Peliuransa jälkeen hän toimi Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana ja joukkueenjohtajana monilla maajoukkuetasoilla. Saipa on jäädyttänyt hänen pelinumeronsa 3. Jean Mancini haastatteli Lalli Partista puhelimitse 23.9.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kannen kuvalähde: SaiPa

Kassu saa Brunon omistajana kuulla Fransin räkäistä naurua ja se saa hänet painamaan villikortin pohjaan. Ruodinnassa ovat M23 ja Pohjois-Lontoon derbyt. Missasiko Bruno pilkun tahallaan? Onko Gabriel Jesus vihdoin ja viimein essential? Mitä tehdä Diogo Jotalle? Tämän lisäksi Kassu avaa Manchester City fanien UEFA-biiffiä. Tätä ette halua missata! Let's go!

Kassu saa Brunon omistajana kuulla Fransin räkäistä naurua ja se saa hänet painamaan villikortin pohjaan. Ruodinnassa ovat M23 ja Pohjois-Lontoon derbyt. Missasiko Bruno pilkun tahallaan? Onko Gabriel Jesus vihdoin ja viimein essential? Mitä tehdä Diogo Jotalle? Tämän lisäksi Kassu avaa Manchester City fanien UEFA-biiffiä. Tätä ette halua missata! Let's go!

https://www.subscribestar.com/vihapuhefm

Himajakso! Mikä on kodin merkitys meille, tai mitä se oli ennen? Entä mikä tekee kodin? Hyppää etenkin unelmoimaan tai eroamaan mieltymyksistämme. Luvassa pohdintaa tyylisuuntauksista ja sisustusunelmista ja tottakai - toteutettuja projekteja pilkotaan! Kuvia voitte vakoilla myös meidän ig: @wanderwhypodi  w/ love J&A

Jalkapalloilija Linda Ruutu aloitti Punainen kortti rasismille (PKR) järjestön projektipäällikkönä vuonna 2020. Lisäksi hän on Kansallisen liigan yksi seuratuimmista pelaajista ja HJK:n kapteeni tällä kaudella. Jaksossa puhutaan PKR:n toiminnasta ja siitä millä tavalla järjestö pyrkii luomaan kaikille yhdenvertaista pelikenttää. Mikä sai Ruudun lähtemään kesken pelaajauran PKR:n projektipäälliköksi?

Aivot on keskeinen keskushermoston osa. Kuten kaikkialle elimistöön myös aivoihin kertyy kuona-aineita, ja ne on tarpeen puhdistaa. Siitä pitää huolen aivojen viemärijärjestelmä eli glymfaattinen kierto. Tämän puhdistussysteemin toiminta kiihtyy unen aikana ja varsinkin syvässä univaiheessa. Väitöstutkija Heta Helakari Oulun yliopistosta tutkii eri univaiheiden vaikutusta aivojen puhdistumiseen. Rappeuttavien aivosairauksien, kuten MS-, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, syntyyn ovat osallisina aivoihin jääneet haitalliset proteiinit. Aivoja huuhtovan nestevirran saa liikkeelle elimistössä toistuva syklinen liike: sydämen sykintä, sisään- ja uloshengityksen paineaalto sekä verisuonten sykintä. Näitä aivoihin ulottuvia pulssiaaltoja tutkitaan erittäin nopealla toiminnallisella magneettikuvantamisella. Aivoista otetaan kuva 10 kertaa sekunnissa. Väitöstutkija Timo Tuovinen Oulun yliopistosta on tutkinut, onko Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivojen puhdistusta ajavien voimien sykintä erilaista aivojen sisällä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. KUVATEKSTI: Toiminnallisen magneettikuvan tuloksena ylempänä terveet aivot ja alempana Alzheimerin tautia sairastavan aivot. Punainen signaali näyttää aivojen sykintää. Tämä signaali kuvastaa aivoja puhdistavan glymfaattisen järjestelmän toimintaa, ja siinä on selvä ero Alzheimerin tautia sairastavien ja terveiden aivoissa. Kuva Oulun toiminnallisen neurokuvantamisen ryhmä.

LUE TÄSTÄ SAAVUTETTAVA TEKSTIPunarinta, Jumalan pieni köyhäLAULUTässä laulaa punarinta. Punarinta luo alkukevään metsien tunnelman. Sen laulu virtaa kuin kevätpuro, hopeisena ja kesyttämättömänä. Punarinta on hyvin yleinen lintu, jonka laulu kaikuu keväisin lähes joka kuusikosta. Syksyyn taas kuuluu punarinnan tiksutteleva kutsuääni iltojen hämärtyessä. KUTSUÄÄNIKeskiaikaisen legendan mukaan punarinnan rinnassa oleva punaruskea väri on Kristuksen verta. Punarinta sääli ristillä kärsinyttä Jeesusta. Se kiskaisi nokallaan irti orjantappurakruunun piikin, joka oli tarttunut Jeesuksen otsaan. Silloin sen rinta kastui Jeesuksen verestä. Punainen väri jäi punarinnan rintaan muistona hänestä, joka kärsii kaikessa meidän kanssamme. Jatkan legendaa vielä vähän pidemmälle. Kun Jeesus vietiin pois ristiltä ja haudattiin, punarinta jäi odottamaan haudan vierelle. Haudan lähellä se lauloi suruaan. Se lauloi aamun koittaessa ja illan laskeutuessa. Se valvoi, lauloi ja odotti valon syntymää. LAULULintuharrastajien slangissa punarinta on saanut lempinimen ”köyhä.” Nimi kertoo punarinnan yleisyydestä. Punarinnan näkeminen tai kuuleminen on harvinaisuuksien rinnalla ”köyhä” havainto. Kuitenkin tämä pieni ja köyhä lintu tuo paljon iloa maailmaan. Maailma ilman punarintaa olisi paljon kolkompi. Hiljainen lauantai puhuu köyhästä Jeesuksesta. Ennen kuin Kristus nousee ylös, hän laskeutuu alas. Hän laskeutuu alas meidän tuonelaamme, hätäämme ja helvettiimme. Kristus valvoo köyhänä vierellämme. Hän tuntee meidän kipumme. LAULUKristus tuntee koko luomakunnan hädän. Hän kantaa omassa ruumiissaan sukupuuttoon kuolevien lajien ja kuihtuvien ekosysteemien epätoivon. Kristus tuntee punarintojen ja muiden Jumalan pienten köyhien kivun. Hiljainen lauantai ei kuitenkaan pääty haudan hiljaisuuteen. Se kurottaa kohti pääsiäisen kirkkautta. Toivoa on. Kristuksen ylösnousemus palauttaa maailmaan äänet ja värit. Jumala kutsuu meidät luomaan elämää: laulamaan punarinnan kanssa ja puolustamaan elämää. Hiljennymme rukoukseen. Jumala,kiitos punarinnan virtaavasta laulusta, joka tuo kevääseen ilon. Kiitos luomakunnan elämästä, joka hiljaisesti kantaa meitä.Kiitos, että sinä Kristus laskeudut alas,maan multaan, meidän rinnallemme, meidän veljeksemme. Ja kiitos, että nouset ylös,taivaan kirkkauteen, meidän vapauttajaksemme. Näytä meille maailman kauneus ja anna meille viisaus varjella punarintoja ja kaikkia Jumalan pieniä köyhiä. Näytä, että me tarvitsemme toisiamme. Sinussa meillä on toivo. Aamen. Käännämme katseen kohti pääsiäistä punarinnan laulun kautta. Tämä punarinta laulaa Sipoonkorvessa. Hyvää ja siunattua pääsiäistä sinulle!

Koira tarvitsee lihaa. Punainen liha on hieman parempaa kuin valkoinen, mutta suurta eroa ei ole.

Ihmiset pelkäävät useita asioita koiriensa ruokavaliossa. Ne ovat usein samoja, joita pidetään epäterveellisenä omistajalle. Koira ei ole kuitenkaan ihminen ja se tarvitsee erilaista ruokaa kuin omistajansa, ja liha on silloin tärkein. Silti koiran ruokinnassa ei tarvitse pelätä suolaa eikä lihan väriä. Itseasiassa punainen liha olisi paras vaihtoehto koiralle. Podcast voidaan kiteyttää yhteen toteamukseen: punainen liha ei ole vaarallista omistajalle, eikä se ole haitaksi koirallekaan. Jotta tuohon toteamukseen päästään, niin taas kierretään pitkä matka mutkitelle ja asiasta toiseen hyppien. Punaisen lihan ja suolan kammoaminen tulee ihmisten omista terveysasioista. Ajattelutavassa muinainen Pohjois-Karjala projekti on tärkein. Itärajalla syötiin aikoinaan epäterveellisesti, tehtiin kovaa työtä ja kuoltiin sydänkohtaukseen keski-iässä. Syyksi nostettiin liiallinen suolan käyttö sekä punaisen lihan suuri osuus ruokavaliosta. Aidommin kyse oli kasvisten puuttuminen, karut elinolot, lapsuusajan aliravitsemus sekä kehno terveydenhoito. Ihmisten ruokintasuosituksia kuitenkin painotettiin ja samalla opeteltiin syömään järkevämmin. Kehitys oli järkevä ihmisille ja paransi terveydentilaa sekä leikkasi kuolleisuutta. Mutta tuo koskee koiranomistajia, ei koiria. Samalla opittiin syömään ravintolisiä. Jopa liioitellen, mutta valokeilaan saatiin uusiakin, jo unohdettuja asioita - kuten D-vitamiini. Unohdettuja siksi, että kalanmaksaöljy oli laajasti käytössä risitaudin ehkäisyssä, mutta kehityksen myötä sen käyttö unohdettiin (onneksi, nimim. kalanmaksaöljysukupolveen kuuluva). Sittemmin tuli pillerit kuvioihin ja samaan aikaan THL päätti romauttaa ihmisten D-vitamiinisaannin. Jotenkin se liittyy terveyteen, mutta en ole koskaan oivaltanut miten. Itselläni D-vitamiinitasot olivat kuitenkin vain niukinnaukin riittävät, vaikka koin huolehtineeni asiasta. Samalla hypätään ensimmäiseen sivujuonteeseen. Ravintolisien käyttöä omistajan omassa ravitsemuksessa pystyisi vähentämään lautasmallin avulla, mutta mitä sitten tehdään kun ei vaan halua? Minulle tulee vahvasti kasvispohjaisesta ruokavaliosta laihdutuskuurin aikana aivan tolkuton ummetus. Se ei jihdu sinällään kasvisruuasta, vaikka korkea kuitupitoisuus altistaakin. Se tulee ruuan vähyydestä. Koirilla yleisimmät ummetuksen aiheuttajat ovat liian vähäinen liikunta ja liian alhainen ruokamäärä, usein jopa päivätasolla, mutta varsinkin per annos. Uusi tietoisuus terveellisestä ruokavaliosta siirtyi myös koiriin. Ongelma on siinä, että siirto tarkoitti ihmisten ravintosuositusten ja lautasmallin kopiointia koiran ruokakippoon. Se on väärin, koska koira ei ole ihminen. Yhtä vähän lintua, marsua tai akvaariokalaa voi tai saa syöttää kuin ihmistä. Sitten siirrytäänkin toiseen sivujuonteeseen. Syy siihen, että ei tajuta erottaa koira ihmisestä, on koiran inhimillistäminen. Oman käsitykseni mukaan se jihtuu vahvasti siitä, että ihmisiltä puuttuu ihmissuhteet tai suhteet muihin ihmisiin on tavalla tai toisella vääristyneet niin odotusten kuin oletustenkin mukaan. Kun lemmikki korvaa ihmiset, niin ihminen alkaa suhtautumisessaan muuntamaan koiraa ihmisen rooliin, koska on sosiaalinen laumaeläin. Mutta se ei toimi, aivan yhtä vähän kuin että marsu olisi koiran laumakumppani tai russeli hevosen. Ihmisten ruokapyramidi ei kerro ruoka-aineryhmien tärkeyttä. Se kertoo vaadittavat syöntimäärät, jotka perustuvat niin ravintoaine- kuin energiatiheyteen. Sen jälkeen asian lipsahti käsistä ja siirryin suoraan hevosten ruuansulatukseen ja siitä seuraavassa hypyssä selittämään miksi hevosten syömättömyys ja koirien jatkuva syöminen aiheuttaa kummallekin ruuansualtusongelmia. Syy on eläinlajille väärä tapa altistua vatsahapoille - hevosella on oltava koko ajan ruokaa, koska sillä on keskeytymätön ruuansulatus, mutta koiran pitää syödä paljon harvakseltaan, jotta sillä ei olisi keskeytymätöntä ruuansulatusta. Eläinlajit määräävät omat taroeensa, ei miten ihmisellä asiat ovat. Tarkoitus oli kuitenkin muistuttaa, että koiran ravintopyramidi oli täysin päivastainen ihmisten malliin. Siksi kumpaakaan mallia ei voida siirtää toiselle. Terveillä koirilla kaksi tai kolme ruokintakertaa ei perustu koiraan, vaan omistajaan itseensä - ja omistaja heijastaa omat halunsa koiraan. Koiralle terveellisin tapa syödä olisi kuitenkin kerran päivässä melkein joka päivä.  Ihminen saattaisi aika ajoin tarvitakin suolaa lisää, varsinkin jos jodioidun pöytäsuolan käyttöä on leikattu piilosuolapelon takia tai hikoillaan paljon kuntoilun yhteydessä, mutta koiralla ei ole varsinaista lisäsuolan eli natriumin tarvetta oikeastaan koskaan. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin että lisäsuola olisi koiralle haitallista, Koira saa natriumin ja kloorin ravinnostaan. Määrä lähtee helposti kohoamaan, jos ruuan osana käytetään munuaisia tai vaikka haetaan jodia tai kaliumia mineraalisuolasta. Koiralla on petona korka suolan sietokyky, aivan samoin kuin vaikkapa A-vitamiininkin suhteen. Se tarkoittaa sitä, että suolan saantia ei tarvitse koskaan terveellä koiralla miettiä tai laskea - ellei ole utelias. Punaista lihaa tutkittiin ongelmien aiheuttajana siksi, että sitä syötiin eniten. Mutta se oli enemmältikin seuraus, ei syy. Oikeastaan mitään muuta kuin punaista lihaa ei ollut. Broileri löysi itsensä suomalaiseen ruokapöytään vasta 80-luvun alussa ja 10 vuotta aiemmin moista ei ollut edes olemassa. Joten lähelle nykyaikaa ainoa korvike punaiselle lihalle oli kala, ja se mahtui ruokavalioon ainoastaan rannikkoalueilla. Merialueella syötiin silakkaa ja sisämaan järvialueilla muikkua. Ylipäätään lihan syöminen niissä määrin kuin sitä nykyään kulutetaan on uusi asia. Kivikautista ruokavaliota suosivat mielellään puhuvat metsästäjäkeräilijöiden ruokavaliosta ja ohittavat sen, että moinen syöminen loppui kivikauden loppuessa, metsäsuomalaisia lukuunottamatta. Keskiaikaisissa kaupungeissa, itseasiassa jo aiemmin viikinkikaudella, syötiin vahvasti viljaa ja naurista, lihaa nähtiin harvoin - ellei kuulunut varakkaaseen luokkaan. Siitäkin vähästä katolisen kirkon monet paastopäivät kielsivät lihan ja sen tilalla syötiin kalaa. Useimmiten suolattuna. Paitsi, jos kuului työväkeen, eikä talo tarjonnut paastokalaa. Taas poiketaan hieman syrjäteille ja muikun myötä ihmettelen miten Pohjois-Savon maitokarjan laitumet kyettäisiin muuttamaan tuottavaksi viljelymaaksi. Levesyasteet ja maaperä kun eivät muuksi muutu, vaikka kuinka haluttaisiin palata Babylonin aikoihin ja laittaa koko kansa maata viljelemään. Punaista lihaa koitetaan välttää, jopa pelkokertoimeen asti, koska punainen liha lisää tulehduksia punainen liha altistaa paksusuolen syövälle Kumpikaan väite ei sinällään pidä paikkaansa. Se, että (punaisesta) lihasta saadaan rasvahappoa arakidonihappo, josta valmistetaan mm. tulehdusvälittäjäaineita, on päätetty ymmärtää niin, että (punaisen) lihan rasvan sisältämä arakidonihappo aiheuttaisi tulehduksia. Ei se sitä tee. Tulehdusvälittäjäaineet reagoivat tulehdustiloihin, joka on eri asia. Jopa asiateksteissä törmää väitteeseen, että omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA lisääminen vähentäisi arakidonihapon tuotantoa, koska kilpailu arakidonihappoa tuottavasta entsyymistä vähentäisi tuotantoa. Tuo ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ensinnäkin lihasta nimenomaan saadaan arakidonihappoa suoraan (hassua, että kaikilla syötävillä eläimillä se on ollut oleellinen osa niiden aineenvaihdunnan vaatimia rasvahappoja). Toiseksi, entsyymikilpailu tapahtuu vain, kun muutetaan perus-omega-6 rasvahappo linolihaposta (LA) ja samaan aikaan perus-omega-3 rasvahaposta alfalinoleenihappoa (ALA) reitin kautta kuutosissa arakidonihappoa ja kolmosissa EPA:aa. Mutta lihasta saatiin suoraan arakidonihappoa riittävästi (joka on de facto koirille ehdollisesti välttämätön ja kissoille käytännössä välttämätön rasvahappo), joten muunnoksella LA:sta ei ole merkitystä, ja EPA on jo mikä on, ei siihen tarvita enää muunnosta. EPA/DHA-lisä vähentää hieman tulehdusreaktioita, mutta aivan toista kautta. Linolihappo on ehdottomasti välttämätön rasvahappo. Yksi sen merkityksellinen rooli on ihossa ja puutos aiheuttaa mm. ihon kuivumista, hilseilyä ja kutinaa. Siksi suosittelen aina iho-oireisille perusruuan rasvamäärän lisäämistä, koska jos rasvaa saadaan grammoina liian vähän, niin silloin saadaan liian vähän myös tärkeintä rasvahappoa linolihappoa. Linolihapon tärkein saantitie on lihan rasva. Jossain määrin myös osa kasviöljyistä. Sen sijaan niin usein ehdotettu, ja käytännössä aina tyrmäämäni, omega-3 lisät kalaöljynä eivät käytännössä tee mitään hyödyllistä, iho-oireissakaan. Myös kolesterolia pelätään rasvoissa, ja varsinkin punaisen lihan rasvassa. Se on suora kopio ihmispuolelta, ja täysin väärä. Koira säätelee kolesterolia tehokkaasti maksassa ja rasva-aineenvaihduntansa kautta, eikä koiralla ole koskaan mitään terveysriskejä kolesterolista. Jos verikoe näyttää korkeampaa kolesterolia, niin joko on juuri syöty tai rasvaa tarvitaan kolesterolin kuljettamana. Se, että omistaja voi kuolla sydänkohtaukseen pitkäaikaisen korkean kolesterolin seurauksena, on vain ja ainoastaan omistajan ongelma. Se muuttuu koiran ongelmaksi vasta sitten, jos omistaja ei anna ruokaa tuuperrettuaan lattialle. Punainen liha altistaa suolistosyöville, ja varsinkin paksusuolen syövälle. Paitsi että ei altista. Ei ole koskaan altistanut. Kyse on lihajalosteista (luonnollisuusihmiset riemuitsee, koska nyt prosessointi on paha). Omistaja alentaa riskiään syömällä vähemmän meetvurstia ja grillimakkaraa ja koiraa harmittaa, koska makupalojen saanti vähenee. Mutta jos koiralta otetaan nakit pois tuon pelon takia, niin liioitellaan. Nakit eivät ole sinällään terveellistä ruokaa, mutta eivät ne koiran suolistoa riko. Jos saman pelon takia poistetaan myös (punainen) liha, niin siirrytään liioittelusta vahvasti ruokintavirheen puolelle. Punaisen lihan ravintoarvot ovat parempia kuin valkoisen. Hiukan, ja useimmiten merkityksettömästi, mutta on kuitenkin. Kalaa ja lihaa taasen ei pitäisi sinällään laittaa edes vastakkain, sillä vaikka kalankin liha on perusteiltaan vastaavaa kuin maaeläinten, niin se on kuitenkin niin aminohappo-, mineraali- kuin rasvakoostumukseltaan sen verran erilaista, että vertailu on turhaa. En sano sitä podcastissä, mutta kala täydentää punaista lihaa. Sen sijaan jos pohja on kalalla, niin samaa etua ei saada käyttämällä punaista lihaa täydentäjänä - silloin aletaan poistumaan optimista. Mutta tuokin on nippelitason rakettitiedettä, ei varsinaisesti merkityksellinen asia. Punainen liha ei ole yleisin allergian aiheuttaja. Ei ole koskaan ollut. Ehdottomasti suurin osa allergisiksi diagnosoiduista ei ole koskaan edes saanut punaista lihaa, nautaa tai mitään muutakaan. Ne ovat saaneet broileria, joskus kalkkunaa, viljoja, perunaa ja hernettä. En osaa muutenkaan päättää kumpi on suurempi hoitovirhe ja osoitus eläinlääkärin laiskuudesta, haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hoitaa koiraa: allergiadiagnoosi itsessään vai sen hoitoon määrätyt funktionaalisten ruokien häpeäpilkut anallergenicit ja hyporuuat. Se, että punaiseen lihaan perustuvat tuotteet eivät aina kuitenkaan sovi koiralle, johtuu monista muista syistä. Sellaisista kuten huonosta laadusta, kehnosta sulavuudesta tai koiran muista terveydellisistä ongelmista. Kyse on kuitenkin aina ruuasta, ei siitä minkä väristä liha on. Koska kiukutteluun päästiin, niin ei voida ohittaa kollageenituotteina nivelten hoitoon myytäviä vedätyksiä. Ne ovat broilerin rustoa ja sitä saa paljon enemmän huomattavasti halvemmalla mistä tahansa broilerin jauhelihasta. Niveliähän moinen teurasjäte ei tietenkään hoida. Punainen liha on mahdollisuus, ei uhka. Mutta jos joutuu miettimään koiran ongelmia ruuan kautta, niin miettikää ruokaa kokonaisuutena ja mistä oleellisista komponenteista se koostuu. Lihan väri on totaalisen toissijaista. Koira ruokintaan kuin koira. Ihminen ei ruoki muitakaan lemmikkejään kuten itseään, joten miksi koiraa pitäisi kohdella eri tavalla? Podcastissä mainittiin Meta-foorumi. Se on Katiskan virallinen keskustelufoorumi. Monellakin tapaa kuin Facebook, mutta parempi, laadukkaampi ja paljon toimivampi. Tutustu, testaa ja kokeile.

Leif Nummela avaa Raamatun punaista lankaa yhdeksänosaisessa podcastissa.  Osa 1.  Sarja löytyy myös videoina Janoinenlammas.fi -sivulta.

Miten Helsingin pormestari valitaan? Mitä on shorttaus? Onko palatsi sittenkin hotelli? Ja muita ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

SUOMI-KORIS (3:16) - Seagullsin voittoputki poikki Okko Järven 47 pisteellä - Jyri Lehtonen KTP:n loppukauden päävalmentajaksi TAMPEREEN PYRINTÖ - Pyrintö-fanien erikoisnurkan vieraina Kalle Kinos ja "Punainen mies". Kenelle vastustajalle punakaarti rakastaa huutaa, miten syntyi Punainen mies ja kuinka kovasti Antero Lehdon lähtö kirpaisi kannattajia? Ja kuika tähän kaikkeen liittyy Haribo-nalle? (8:14) - Haastattelussa Tampereen Pyrinnön joukkueenjohtaja Elisa Hakanen. Aiheina mm. Damon Williamsin menestysvuodet, Pyrintö vs. Bisons -rivalryt, Lehdon loikkaus paikalliskilpailijaan sekä Tampereen kaupungin kanssa kehittyvä pyrintöläiskulttuuri. (34:25)

Lahjojen 3 väriä -sarjan neljännessä osassa korkataan auki toinen kategoria: punainen alue. Otetaan tarkempaan tarkasteluun evankelioimisen, auttamisen ja naimattomuuden lahjat.

Karo Hämäläinen kertoo mitä yhteistä sijoittamisella, juoksemisella ja kirjoittamisella on. Onko sijoittaminen kuin maraton?

Vieraina kirjailija, toimittaja Kaisa Raittila ja kanttori, säveltäjä Sirkku Rintamäki. Elsa Sihvola haastattelee. Musiikkiesityksiä, yhteislaulua.

Tässä jaksossa pureudutaan persoonallisuuksiin ja kuulette lisää meidän luonteista. Voit saada jaksosta enemmän irti kun teet ensin 16personalities-testin. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/kalykylas/message

Iltapäivällä oli tullut toinen, kokonaan punainen uloste, joka äidillä oli mukanaan.

Eriikka Väliahde lukee sadun Sininen kani ja punainen kani. Käsikirjoittaja Teemu Palosaari, äänisuunnittelija Teuvo Lehtinen.

Kirjasammon ja Kirjastokaistan podcast-sarja Kirjan taajuudella tarttuu kirjallisuuden ilmiöihin keskusteluilla, jotka tarjoavat kuulijalle paljon lukuvinkkejä. Sarjaa toimittaa Tuomas Aitonurmi, joka keskustelee jaksojen teemoista vaihtuvien vierailijoiden kanssa. Elämä kirjassa – autofiktiojakso Kirjan taajuudella -podcastin yhdeksäs jakso pureutuu tämän hetken kirjallisuuden "kuumaan perunaan", autofiktioon ja omaelämäkerralliseen kaunokirjallisuuteen. Vieraana on kirjallisuudentutkija ja kustannustoimittaja Päivi Koivisto. Jaksossa käydään läpi autofiktion määritelmiä, pohditaan onko tämänhetkinen omaelämäkerrallisuuden suosio kytköksissä someaikaan ja "itsen esittämisen" prosesseihin, ja mietitään autofiktion, tietokirjoiksi luokiteltavien elämäkertojen sekä runouden välisiä suhteita. Mitä pitäisi ajatella autofiktion kutsumisesta "kirjallisiksi selfieiksi"? Sekä vieras että toimittaja ovat taas valinneet kirjavinkkinsä, ja keskustelun lomassa tulee mainituksi paljon muitakin teoksia. Päivi Koiviston kirjavinkit: Anja Kauranen: Kiinalainen kesä (WSOY 1989) Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava (WSOY 1998), Vastavalo (2000), Punainen erokirja (2003) Peter Sandström: Sinulle joka et ole täällä (Schildts & Söderströms 2012, suom. Katriina Huttunen) Ossi Nyman: Röyhkeys (Teos 2017) Minna Lindgren: Sivistyksen turha painolasti (Teos 2011) Martina Lowden: Allt (Modernista 2006) Tuomas Aitonurmen kirjavinkit: Marko Annala: Värityskirja (Like 2017) Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 1 ja 2 (Aula & Co 2017 ja 2018, suom. Kristiina Drews) Pentti Holappa: Ystävän muotokuva (WSOY 1998) Édouard Louis: En finir avec Eddy Belleguele (2014), suom. elokuussa 2019 nimellä Ei enää Eddy (Tammi, suom. Lotta Toivanen) Saara Turunen: Sivuhenkilö (Tammi 2018) Kirjan taajuudella -podcastia voi seurata sekä Kirjasampo.fi:n että Kirjastokaista.fi:n kautta. Jaksot ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja iTunesissa, josta niitä on mahdollisuus kuunnella myös podcast-sovellusten avulla. Lisätiedot: Jakson kirjat Kirjasammon hyllyssä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjan-taajuudella-podcast-jakso-9 Kirjan taajuudella -sarja Kirjastokaista.fi:ssä, www.kirjastokaista.fi/kirjan-taajuudella-podcast Toimittaja: Tuomas Aitonurmi Vierailija: Päivi Koivisto Äänet ja editointi: Mikko Helander Tuotanto: Kirjastokaista ja Kirjasampo - Kirjastot.fi, 2019

Lasten Luontoiltaan otetaan mukaan nuorimpien kuuntelijoiden soittamia kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Asko Hauta-aho.

Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa. Miehistä tämän suosituksen ylittää 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia. Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi. Mikä selittää lihaan painottuvan ruokavalion epäterveellisyyttä? Haastateltavana ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen.

Kuinka moni ihminen palaa loppuun työssä, josta ei pidä? Niinpä. Kuten tämän viikon Unelmaduunarit-haastateltavan Jonna Hietalankin tapauksessa, yleensä uupumisen taustalla on loputon ja palava rakkaus tehdä työtään. Tämän viikon jaksossa puhummekin siitä, miten luoda omat rajansa työelämässä, kun jano luoda ja intohimo tehdä on suuri. Kansainvälisen neulelehti Laineen perustajana Jonna kertoo myös siitä, miten tehdä elanto marginaalisen asian ympärille; rakkaudesta lankoihin, neulomiseen sekä tarinoihin.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Podcastin 36. jakson vieraana kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja Elina Hirvonen. Jakso taltioitiin 30.08.2018. Videoversio: https://youtu.be/tErrqc4KKFY RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Radikalisoituminen • Itsemääräämisoikeus • Riippuvuus • Kiehumispiste • Äärioikeisto • Polarisaatio • Kantaaottavuus • Journalismi • Sananvapaus • Ristiriitaisuus • Jännitteet • Konfliktit • Väkivalta • Sodat • Nationalismi • Ihmisarvo • Ideologiat • Itsereflektio • Ennakkoluuloisuus • Etuoikeudellisuus • Natsit • Valta • Ääriajattelu • Populismi • Valemediat • Mediakriittisyys • Marginaalit • Valtavirta Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Hirvosen tuleva kirja Prinsessa Rämäpää ja vessasanat https://bit.ly/2ZCJcTG • Hirvosen tuleva kirja Punainen myrsky https://bit.ly/2UWJF4H • Riikka Ala-Harjan kirja Maihinnousu https://bit.ly/2ZCJjyA • Hirvosen Kiehumispiste-dokumentti https://bit.ly/2GytqRa • Hirvosen Sambia-blogi https://bit.ly/2GGWdDk • Pekka Siitoin https://bit.ly/2Gy9dee • Timo Soinin BBC-haastattelu https://bit.ly/2L08DeG ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Tuore Suomen eliölajien uhanalaisarvio ns Punainen kirja julkaistiin perjantaina. Sen mukaan Suomen luonto köyhtyy edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9% oli uhanalaisia, ja jopa kolmannes Suomen linnuista ja sammalista. Arviosta löytyy kuitenkin myös joitain positiivisia muutoksia: esimerkkejä siitä, miten sitkeä suojelutyö kannattaa. Minna Pyykkö kävi juttelemassa Suomen lajien uhanalaisuudesta ja niiden tutkimisen haasteista ympäristöneuvos Esko Hyvärisen, vanhemman tutkijan Ulla- Maija Liukon ja kalatutkija Ari Sauran kanssa. Kuva: Riku Lumiaro

Punainen kirja julkaistiin 8.3.2019. Professori Janne Kotiaho kertoo mistä se kertoo. Mikä on Suomen luonnon tila ja mitä pitäisi tehdä? Entä miten SOTE-keskustelu jatkui kyselytunnilla? Maahanmuutosta ei myöskään taideta päästä eroon kyselytuntiaiheena ennen vaaleja. Och valmaskiner, valmaskiner, hela veckan lång.

Lautapelihetki-podcast täyttää 6.3.2019 yhden vuoden. Sen kunniaksi setä horisee parikymmentä minuuttia vanhoja muistellen, eli Annika Saarron toiveesta kertaus siihen, millaista Mikon peliharrastus on vuosien aikana ollut. Punainen lanka on katkeileva ja hatara, mutta tuleepahan kaikenlaisia anekdootteja vuosien varrelta. Jakso on nauhoitettu 5.3.2019.

Kulttuurikeskustelu Koukussa on käynnissä viimeinen kuukausi. Lukupiiri on ollut mukana alusta alkaen ja muistelee menneitä. Luvassa myös Ajattomia ajatuksia-sarja ja yksi majava. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Viimeisessä lukupiirissä ajattomia ajatuksia ja muisteloita Tällä erää viimeisessä lukupiirissä käydään läpi parhaita hetkiä ja muistoja vajaan viiden vuoden ajalta. Myös Minna Canth kumppaneineen herättävät keskustelua ajattomine ajatuksineen. Lukupiiriläiset Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja ohjelman juontaja Kai Rauhansalo keskustelevat Sisuradion Ajattomia ajatuksia kirjallisuussarjasta. Minna Canthin ajatukset tyttöjen oikeudesta tieteeseen sai kaikua myös lukupiirissä, jossa keskusteltiin nykyisestä genus-näkökulmasta niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin akateemisessa työympäristössäkin. Muistelo-osuudessa Keijo Knutas kertoi lukupiirissä luettujen kirjojen olleen hyvin erilaisia kuin mihin hän on aikaisemmin tottunut, mutta valtavan mielenkiintoisia ja rikastuttavia. Lukupiirien keskustelut ovat inspiroineet Hanna Hallakumpua paneutumaan poikansa manga-kirjoihin ja keskustelemaan niistä hänen kanssaan.   Muita aiheita Ajattomia ajatuksia Tällä kertaa aiheena on kulttuurikeskustelu. Esimerkki löytyy August Strindbergin kirjasta: Punainen huone. Kirsi Blomberg toimittaa ja Kimmo Tetri lukee tekstit.   Strindbergin, Rödarummet eli Punainen huone nostaa esiin monia vieläkin eläviä teemoja kulttuurielämän arvoista. Ajattomia ajatuksia -sarjassamme on tällä kertaa helppo tunnistaa sekä akateemista snobbailua että taiteen tekemisen kuoppaisen taipaleen kuvausta. Taitelija ja teoksensa Nyky-kansantaide tai ITE-taide, niin kuin sitä myös kutsutaan, on itseoppineiden oman tiensä kulkijoiden taidetta. Suomessa tämän alan taidetta on ollut esillä muun muassa Kiasmassa ja muissa museoissa. Me tutustumme ruotsinsuomalaiseen kansantaitelijaan Urpo Granatiin ja hänen puiseen majavaansa. Toimittaja Riitta Niemi. Koukun juonsi, tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Asioilla on vähintään kaksi puolta, arvioidaan tämän kertaisessa lukupiirissä jossa aiheena kirja, joka käsittelee sisällissodan aikaa. Tutustumme myös Mörrumin kirkon urkuihin. Punainen ja valkoinen puoli koskea Jari Järvelän: Kosken kahta puolta -romaani kuvastaa taidokkaasti Suomen sisällissotaa kahden mummin eri näkökulmista. Lukupiirissä tällä kertaa pohtijoina Elna Nykänen Andersson ja Kai Rauhansalo. Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut lähestyvät Jo perinteisille messuille 10.11. Tukholman Suomen instituuttiin on tulossa ruotsinsuomalaisia ja suomalaisia kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja kulttuurijulkaisuja kuten Liekki ja Äänet. Luvassa on myös ohjelmaa lapsille. Suomalaisina tähtinä on paikalla Sirpa Kähkönen ja Antti Tuuri. Kulttuurikeskustelu Koukussa kuulet otteen Antti Tuurin haastattelusta. Urkupillit saa laskea mutta niitä ei saa koskea Mörrumin kirkossa on hienot urut. Urkuri Marco Bonacci oli mukana jo hankintavaiheessa ja esittelee urkuja toimittajallemme Anna Lotta Hirvonen Nyströmille, joka ei tiennyt kuinka herkkiä kapistuksia urkupillit ovat. Koukun miksaa, juontaa ja tuottaa Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Toimittajana Olli Haapakangas Puheenaiheita: Kirkkokuljetukset. Korko ja lähdevero. Pankki kyselee mistä sait seteleitä. Irtisanomispeli ihmetyttää. Metsäni hiilinielu autoni käyttöön. Suuren ilmastopaneelin tuloksia. Kiitos terveyskeskus, kiitos röntgen. Suurin osa tuensaajista ei edes tarvi niitä. Syökää karpaloita. Kouluruoka 30-luvulla. Punainen risti vei hampaat. Perunoiden pesu on huuhaata.

Löytyykö nuortenkirjallisuudesta samaistumiskohteita kaikille? Millaisia henkilöhahmoja tarvittaisiin vielä lisää? Kirjailijat Salla Simukka, Aleksi Delikouras ja Elina Rouhiainen paljastavat, kuinka heidän kirjojensa henkilöhahmot ovat syntyneet ja pohtivat, miten uskottava nuortenkirjan henkilöhahmo syntyy. Jakso on äänitetty nuorten aikuisten kirjallisuudelle omistetussa Hel-YA-tapahtumassa 29.9.2018. Jaksossa mainitut kirjat: - Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu - L. M. Montgomery: Runotyttö - Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär - L. M. Alcott: Pikku Naisia - Alexander Dumas: Kolme Muskettisoturia - Tuula Kallioniemi: Ihmemies Topi - Elina Rouhiainen: Väki-trilogia (Muistojenlukija & Aistienvartija) - Salla Simukka: Lumikki-trilogia (Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi, Musta kuin Eebenpuu) & Sytytä valot!/Sammuta valot! - Aleksi Delikouras: Nörtti-sarja - Saara Turunen: Sivuhenkilö - Ulla Donner: Spleenish - Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu Jakson musiikit: "Myst on the Moor" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ The Time To Run (Finale) by Dexter Britain (FreeMusicArchive) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ "Crowd Hammer" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Cristiano Ronaldon punainen kortti, selostajalegenda Antero Mertarannan paluu futiksen pariin, Renato Sanchesin nousu Bayernin avaukseen. Mestarien liigan avauskierroksella nähtiin jo roppakaupalla hienoja tarinoita, joita käsitellään tämän viikon Byyrin Penkinlämmittäjät -podcastissa. Musiikki: The League – Soundtrack Of Our Summer

Virkamiesten vastarinnan takia punaisten on ruvettava rakentamaan Suomen hallintoa uudelleen. Tässä auttaa se, että työväenliikkeellä on vahva orga .. Lisää >> http://ift.tt/2DKCm3h

Ståhlbergin perintö on kestänyt hyvin aikaa. Hänen fanejaan löytyy jopa nykypoliitikoista.

Lokakuun vallankumouksesta riitti tarinaa moneen elokuvaan, mutta minne panssarilaiva Potemkin vei matruusinsa ja neuvostoelokuva tekijänsä? Sarjan toisessa osassa ”Punainen valkokangas” vieraana on Kavin erikoistutkija dosentti Jari Sedergren. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Kuinka populistinen Suomen evankelisluterilainen kirkko on? Kuuluko kapitalismi kirkkoon? Miksi Suomessa kateus ei ole synti? Millainen piispa Teemu Laajasalo olisi? Apusen vieraana on Kallion seurakunnan kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja ja Helsingin piispanvaalin ehdokas Teemu Laajasalo. Laajasalo tiivisti ohjelman lopuksi 140 merkkiin reseptin siihen, miten kirkko voisi lisätä taloudellista oikeudenmukaisuutta maailmassa: “Noudattamalla seitsemää suurta hyvettä: viisaus,...

Nu blir det finska igen! Kyllä, DRT50 on Punainen lanka, meidän toinen jakso suomeksi. Tässä jaksossa katsellaan Juhannuksen taustoja, mitetitään paljon ruotsalaista Pienet sammakot-Juhannusperinnettä ja päädytään Ruotsin tunnetuimpaan lastenlaulutekijään. Päälangasta pitää kiinni Kike Bertell ja Mirka Kettunen tuo mukaan omia triviasivulankoja. Mukana on seuraavia lyhyitä musiikkipätkiä: Juha Vainio - Juhannustanssit, Gregorian Chant - La vie de saint Jean-Baptiste, Shakira - Waka Waka, Kummisetä-elokuvan tunnusmusiikki, Tony Aare - Kippis sköl, juodaan öl, Earl Scruggs And Friends - Foggy Mountain Breakdown, Små grodorna, Carola Standerskjöld - Pienet Sammakot, Chanson de l'Oignon, Edith Piaf -La vie en rose, La Marseillaise, J'ai perdu le do de ma clarinette, Santa Lucia, Kari Tapio - Olen Suomalainen, Toto Cutugno - L'Italiano, Alla Pugacheva - Million alykh roz, Mikrofons - Dāvāja Māriņa, Laila Kinnunen - Bää, bää, karitsa, Vieno Kekkonen - Ollin marjamatka, sekä Bensound.com: "Better Days"

Aika-ajoin keskuuteemme laskeutuu harvinaisia tai ainakin vähän erikoisia lintuja. Kovan luokan lintuharrastajille nämä ovat ennenkaikkea pisteiden metsästyksen kannalta tärkeitä tapauksia, mutta ns. maallikkoharrastajien keskuudessakin ne herättävät suurta mielenkiintoa. Vuosi sitten talvella porukka vaelsi Pirkanmaalle katsomaan ja kuvaamaan talveksi Suomeen jäänyttä valkoista ihmettä. Jallu Jalohaikaran kävi bongaamassa sadat, jos ei peräti tuhannet luontoihmiset. Suuren kansainvaelluksen sai aikaan myös pussitiaispariskunnan pesäpuuhat vain 5 km:n päässä pääkaupungimme keskustasta. Pussitiaisen pesäpuun ympäristö tallautui innokkaiden kuvaajien jäljiltä aika ruokottomaan kuntoon ja niinhän siinä lopulta kävi, että linnut hylkäsivät pesän ja siirtyivät rakentamaan uutta vähän rauhallisempaan paikkaan. Tänä talvena on pääkaupungin rannoilla viihtynyt varsin harvinainen valkopäätiainen, jota on myös käyty sankoin joukoin kiikaroimassa ja ennenkaikkea kuvaamassa. Sadat ja tuhannet sulkimet ovat räpsyneet pikkuruisen valkopään ympärillä ja sosiaalinen media on täyttynyt toinen toistaan hienommista kuvista. Ja mikäs siinä, nykyaikana kuka tahansa meistä, jolla on sopivan paksuinen lompakko tai luottotiedot kunnossa, pystyy hankkimaan itselleen laadukkaan luontokuvaukseen soveltuvan kameran. Osa kuvaajista jopa osaa käyttää kameraansa ja jälki on sen mukaista. Loisteliaan hienoa. Harrastelijoiden lisäksi piskuruisen valkopäätiaisen perässä singahtelivat myös putkimiehet - siis ne yli 10 000 euron objektiiveilla aseistetut enemmän tai vähemmän ammattilaiset. Seurasin eräänä pakkaspäivänä rillit huurussa tätä hektistä kuntoilunäytelmää. Tiainen tuli ruokinnalle ja putkimiehet perässä. Monopodi maahan, metrin mittainen maastokuviosuojattu L niinkuin laatulinssi kohti tirppaa ja suljin raksuttamaan väh. 12 ruutua sekunnissa. Seuraavaksi vilkas tiainen pyrähti toiselle ruokintapisteelle ja alte kameraden juoksi perään. Ihan kuin kiusatakseen, valkopäätiainen päättikin seuraavaksi lentää rantaruovikon suojaan. Sanomattakin on selvää, että putkimiesjoukkio laukkasi perään. Saadakseen sen ruudun, sen ainutlaatuisen valotuksen, jonka voi lähettää johonkin luontokuvakilpailuun. Tai julkaista Facebookissa ja Twitterissä. Some like it hot. Kuluvan talven toinen lintukuvaajien suosikki on ollut viiksitimali. Tuo ruovikkojen kätköissä viihtyvä harvinaisuus, jonka olemassaoloa eivät edes kaikki suomalaiset tiedä laisinkaan. Oma jälkikasvuni kymmenen vuotta sitten päiväkodissa ollessaan rupatteli viiksitimaleista henkilökunnan hämmästykseksi. Lintuja harrastava päiväkodin opettaja kertoi myöhemmin poikaa hakiessani, ettei olisi voinut kuvitella 6-vuotiaan puhuvan linnusta, jota harva suomalainen on edes nähnyt. No, meidän kotirannalla niitä on ja siksi jälkikasvuni viiksitimalin tunsi. Jostain syystä tämä talvi on ollut viiksitimalien suhteen huippuhyvä. Jälleen kerran ruovikkorannat ovat vetäneet kuvaajien armeijan näiden viiksekkäiden siipiveikkojen maailmaan. Ja taas sadat, jos ei tuhannet sulkimet ovat louskuttaneet pakkaspäivän raikkaudessa pikselintallennuksen ilosanomaa muistikorteille. Olen nähnyt tänä vuonna ehdottomasti hienoimmat viiksitimalikuvat koskaan. Ja olen ottanut muutaman julkaisukelpoisen itsekin. Tiesittekö muuten että viiksitimalin vanha nimi oli partatiainen? No nyt tiedätte. Nyt on aika lopettaa jorina. Akut on ladattu, eväät tehty ja reppu pakattu. Punainen pipo päähän ja suomalaiseen luontoon suuntaa tämä viiksilumperi, entinen partajönni. Koska se on mun luonto.

On ifk:n näköisiä persoonia ja sitten on IFK:n näköisiä persoonia. Jälkimmäistä tyyppiä edustaa Ari Halttunen jota kävimme haastattelemassa näin härkäviikoilla jolloin pelaajia ei juuri saada mikin ääreen raahattua. Melkoisen viikon avaus runko osiossa ja hieman juttua myös Huden ja Järän maajoukkuepestistäkin. Miikka ja Christer omatakeiseen tyyliin jälleen Korjaamolta töölöstä. Tervetuloa messiin  

Vähän vanhemmat radionkuuntelijat muistanevat vielä ajan, jolloin telkkarissa oli ohjelma nimeltään “Ihmeellinen luonto”. Se ja toinen suuri suosikkini oli Jacques Cousteaun “Merten salaisuudet”. Niitä tapitettiin mustavalkotöllöstä ja haaveiltiin pääsystä joskus niihin ihmeellisiin luontokohteisiin. Elämäni muuttui värilliseksi 80-luvulla ja aikuisemmalla iällä on jopa ollut mahdollisuus tutustua ihmeelliseen luontoon omaa takapihaa kauempanakin. Galapagos-saaret on nähty ja tarunhohtoinen Ngorongoron luonnonpuistokraateri. Nälkäni luontomatkailun suhteen ei ole näistä kokemuksista laantunut, päinvastoin. Ja vaikka 52-tuumainen FullHD-televisio tuo joka lauantai “Avaran luonnon” kautta luonnon ihmeet olohuoneeseen saakka, on se silti ihan eri asia seurata omin silmin lippupyrstökolibrin ruokailua etelä-amerikkalaisessa pilvisademetsässä. Tai saimaannorpan könyämistä rantakivelle Linnansaaren kansallispuistossa ihan kotimaan luontoparatiisissa. Jos voittaisin lotossa tai jos saisin sponsorin luontomatkoilleni, niin millainen valinnan vaikeus siitä tulisikaan. Maapallolle mahtuu tuhansia ja taas tuhansia mielenkiintoisia luontokohteita, eikä niitä yhden ihmiselämän aikana ehtisi millään läpikäymään - ei vaikka olisi itse sir David Attenborough. Mutta minne sitä lähtisi, jos olisi ns. rajaton budjetti ja aikaa loppuelämän verran. Noh, listataanpa. Afrikan safarilla olen jo pariin otteeseen ollut. Mutten vielä sellaisella “kunnon safarilla”, jossa näkisi kaiken ja vielä vähän päälle. Kaikki isot kissapedot haluaisin nähdä ehdottomasti. Seurata kaikessa rauhassa gepardien loikoilua savannilla, nähdä leopardin metsästämässä, tiikerin ylimaallisen raukean askelluksen haluaisin päästä todistamaan, mutta sitten pitäisikin jo siirtyä Aasian puolelle vaikkapa Intiaan. Nepalissa kävelin kerran metsikön läpi, jossa kuulemma asustaa tiikereitä. Näin minulle jälkikäteen kerrottiin. Ehkä tiikeri on siis nähnyt minut - bongannut Blomiksen, mutten minä vielä tiikeriä. Entäs sitten sademetsät? Sademetsät ovat äärimmäisen kiehtovia. Niissä elää sellainen kirjo luontokappaleita, että vaikka kuinka rajaisi, kaikkea ei pysty näkemään eikä kokemaan. Listallani on ehdottomasti Costa Rican sademetsät, Borneo orankeineen on sademetsien aatelia ja haluaisin palata Ecuadorin pilvisademetsiin uudelleen pidemmäksi aikaa seuraamaan vikkeliä kolibreja ja alueen muita hämmästyttävän värikkäitä lintuja. Eksoottiset safarit ja trooppiset sademetsät ovat ihan oma juttunsa, mutta niin on myös pohjoisen luonto. Luontomatkailuhaavelistallani on oma paikkansa Huippuvuorilla, jonne matkustaisin jääkarhujen perässä. Seuraavaksi suuntaisin Islantiin. Grönlannissa pitäisi käydä samalla kun kiertää vähän mualimaa. Haluaisin myös vierailla Etelämantereella tervehtimässä pingviinejä ja mursuja. Jos tämän jälkeen lottovoittoa olisi vielä jäljellä tai sponsorin pinna kestäisi, siirtäisin itseni ja kamerani seuraavaksi Amazonille. Sanomattakin on selvää ettei siitä reissusta tulisi lyhyt. Ja jos vielä tämänkään jälkeen taloushallintoni ei suosittelisi luontomatkailuuni leikkauksia, jatkaisin eteenpäin. Siperia. Kiina. Englannin nummet. Punainen meri, Suuri valliriutta. Koko Australia. Uusi Seelanti. Rarotonga. Madagaskar. Zanzibar, no se jo koettu. Utö vielä kokematta. Samoin Valassaaret. Nyt on aika täyttää haaveilevan luontomatkailijan apuraha-anomus. Lottokuponki. Ja jäädä odottelemaan orastavaa kevättä. Sillä vaikka voittaisin lotossa tai saisin sponsorin, en mistään hinnasta jättäisi keväistä luontoretkeä Haukivedelle väliin. Kuutin katse, teeren keväinen pulputus ja veneenkylkeen helisevä jää. Se on mun luonto.

Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä ja eräs heistä on edesmennyt Kiinan kansantasavallan johtaja Mao Zedong, jos mittarina pidetään menehtyneitä henkiä, joita syntyi suuren harppauksen ja kulttuurivallankumouksen aikana useita kymmeniä miljoonia. Suuressa harppauksessa (1958–1960) Maon ajatuksena oli mm. joukkojen tiede, jossa innostuneet talonpojat kykenivät tekemään mittavia suorituksia, kuten laukaiseman satelliitteja avaruuteen ja kehittämään uudenlaisia viljelykasveja. Myös terästuotannon piti olla helppoa talonpojille. Surkuhupaisaa on, että ihmiset sulattivat vokkejaan ja työkalujaan, jotta saataisiin raaka-ainetta teräksentuotantoon, josta oli tarkoitus tehdä vokkeja ja työkaluja. Metallin sulattamiseen tarvittiin tulta ja niinpä hakattiin pois kaikki puut, pensaat, puistot ja sen jälkeen siirryttiin omiin huonekaluihin. Elinympäristöä tuhottiin, koska tuotantoa piti sada aikaiseksi oman hengenmenon uhalla. Osana suuren harppauksen koulutuspolitiikkaa oli koulutusjärjestelmä, joka oli 9-vuotinen peruskoulu ja lukio. Oppitunnit kestivät 10 minuuttia. Tavoitteena oli kuitenkin saavuttaa yliopisto opintoja vastaavia tuloksia. Kulttuurivallankumouksella (1966–1969) Mao halusi väkivaltaista, puhdistavaa kaaosta, jolla hän löi päähän poliittisia vastustajiaan epäonnistuneen suuren harppauksen jälkeen. Vielä 1970-luvulla järjestettiin toukokuun salaliitoksi kutsuttu tutkimus, jossa käytiin läpi 15 miljoonaa ihmistä. Mitään salaliittoa ei ollut koskaan ollutkaan, mutta tutkimuksen metodina oli kiduta ihmistä, saa tunnustus ja usko siihen. Näin syntyivät erilaiset salaliittoteoriat, joita kidutettavat ihmiset keksivät henkensä pitimiksi. Päänsä saattoi menettää kuka tahansa. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on maailmanpolitiikan professori Juha A. Vuori Helsingin yliopistosta.

Aristoteleen kantapäässä pohditaan tänään, mitä kaikkea kätkeytyy brittiläisten pubien nimien taakse. Pasi Heikuran vieraana on pubiasiantuntija Kari Ylänne. Syyskuu 2008.

Perjantaina (8.3) jaetaan ruotsinsuomalainen Kaisa Vilhuinen kirjallisuuspalkinto. Ehdokkaina palkinnon saajiksi ovat Tiina Laitila Kälvemark kirjallaan Kadonnut ranta, Maarit Turtiainen kirjallaan Punainen paasto sekä Raimo Sillanpään Ihmike. Kolmikkoa kuullaan Huomenta Ruotsin aamun vieraana nyt peräkkäisinä päivinä. Ensimmäisenä vuorossa Raimo Sillanpää, jonka Jorma Ikäheimo tapasi viime viikolla.