Podcasts about uppsalan

Uppsalan ynivärsiteetti hakkee työväkeä meänkielen tutkimuksheen. Tuorestain tipsiä viikonloppua varten. Kuukauen prufili Britta Marakatt-Labba oon läpi elämän taistellu luonon ja saamelaisoikeuksitten puolesta - neulan ja langan avula. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pääkallo mikä oon Uppsalan yniversiteetin halussa haluthan uuestihauata toisten pääkallojen kans joitten hautarauha oon rikottu. Ruottalaiset hakevat apua Suomesta ko hamphaita särkee. Oktuuperin prufili äijä-idoolista, rakhauesta methään, ja siittä miksi kalastajalle joskus vain tarttuu haukia ja särkiä koukhuun. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Ruotsi ei ole enää sama hyvinvointiyhteiskunta kuin ennen, sanoo Uppsalan yliopiston professori Joakim Palme. Silti mielikuvasta yritetään pitää kiinni. Olof Palmen pojalla on terveisiä myös Suomeen.

Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta. Leena Huss, Ruotsin ensimmäinen suomen kielen naisprofessori, on saanut vuoden 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Perusteluissa korostetaan hänen vuosikymmeniä kestänyttä työtään ruotsinsuomalaisten ja muiden kielivähemmistöjen puolesta.”Olen kovin iloinen, että tämä on ruotsinsuomalainen palkinto, tämä on meidän oman yhteisön palkinto, se tuntuu hyvältä.”Näin sanoo Leena Huss, kun tapaan hänet Uppsalan kaupunginkirjastossa helmikuisena päivänä vuonna 2023. Tie vähemmistökielten tutkijaksi ei ollut itsestään selvä. Ammatinvalintaa pohtiessaan Leena Hussin mielessä kävi eläinlääkärin työ. Hänen isänsä kuitenkin teilasi ajatuksen toteamalla, ettei pieni, nuori tyttö sovi ollenkaan eläinlääkäriksi käsittelemään isoja lehmiä ja hevosia. Ura vei yliopistoon ja kieliopintoihin, mutta väliin mahtuivat myös vuodet kauppakorkeakoulussa.Päätös puhua omille lapsille suomea kyseenalaistettiinKaksikieliset lapset ovat Leena Hussin väitöskirjan aiheena. Tutkijakaan ei ole omassa elämässään välttynyt kaksikielisyyteen liittyviltä ennakkoluuloilta. Neuvolanlääkäri antoi aikoinaan ymmärtää, ettei Leena Hussin pitäisi olla niin tyhmä ja puhua lapsilleen suomea. Perheen kielilinjaus on johtanut siihen, että lapset ovat nyt kaksikielisiä, ja kolmannen polven Hussit monikielisiä.Leena Huss on omistanut valtaosan elämästään vähemmistökielten tutkimiseen ja syventynyt myös pienten kielten elvyttämiseen. Suomen kielen tulevaisuuden Ruotsissa hän näkee valoisana.”Näen sen hyvänä. Minusta ruotsinsuomalaisten tietoisuus kielestä ja elvytyksestä on kasvanut valtavasti. Minusta kaikista paras asia on se, että ruotsinsuomalaiset nuoret aikuiset ovat niinkin kiinnostuneita ja aktivoituneita.”Ruotsinsuomalainen elämäntyöpalkinto jaetaan ansioituneille ruotsinsuomalaisille. Sveriges Radio Finskan jakaman tunnustuksen saajan valitsee palkintoraati, jota johtaa Sveriges Radio Finskan entinen kanavapäällikkö Päivi Tompuri. Muut jäsenet ovat toimittajat Jaana Johansson, Hannu Laitinen ja SVT:ssä työskentelevä projektijohtaja Anu Tolonen.Elämäntyöpalkintoja on jaettu vuodesta 2019 lähtien. Sen ovat saaneet myös Esko Melakari, Paula Ehrnebo, Markku Huovila ja Erkki Vuonokari.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Aristoteleen kantapäässä mietitään laihdutuskeinoja pitkässä juoksussa ja kysytään, mistä tulee sana jenkkakahvat. Ohjelman pääaiheena on tällä kertaa ukrainan kieli. Pasi Heikuran vieraana on Uppsalan yliopiston slaavilaisten kielten emeritusprofessori Jussi Nuorluoto. Millainen on ukrainan kieli ja miten se on kehittynyt?

KalloCastin jaksossa numero 92 pureudutaan lähtökohtaisesti miesten MM-kotikisoihin, jotka pelataan 3.-11.12. Helsingissä. Miesten kisoista käydään läpi joukkueita sijoilta 5-9 ja 1-4. Jakson muita aiheita ovat meneillään olevat naisten MM-kisat Uppsalassa ja pelattu alkusarja. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Spotifysta, Acastista ja Itunesista Pääkallon podcastit-tililtä. Jakson sisältö: 1. Erä: Uppsalan turnaus 00.00-16.07 - Suomi-Ruotsi - mitä jäi käteen? - Säästelikö Suomi? - Alkusarjan kokonaiskuva? 2. Erä: Miesten MM-kisat 16.08-42.19 - Kärkinelikon haastajat: Latvia, Tanska, Norja, Slovakia ja Saksa - Mihin kunkin rahkeet riittää? - Ylipäänsä asiaa näiden maiden tilanteesta - Pelaajanostoja 3. Erä: Miesten MM-kisojen mitalisuosikit 42.20-1.23.39 - Kärkimaat Sveitsi, Tshekki, Ruotsi ja Suomi - Onko Sveitsi pudonnut kelkasta? - Missä Tshekki menee isojen muutosten jälkeen? - Ruotsi on löytänyt itseluottamuksensa. - Kuka korvaa Savosen Suomen joukkueessa - Viikon posi ja nega

KalloCastin jaksossa numero 90 käydään läpi naisten MM-kisoihin liitettyjä kohuja, miesten liigan kurinpitokysymyksiä ja valitaan sählyjulkkisten tähdistökentällinen. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Itunesista, Spotifysta ja Acastista. Jakson sisältö: 1. Erä: NAFL ja Uppsalan kisat 00.00-25.09 NAFL tulee taas Naisten MM-kisat - Porua kisa-areenasta - Mistä kaikki johtuu? - Mikä kohussa on tasa-arvoa ja mikä ei? - Onko kisoja huomioitu tarpeeksi tähän mennessä 2. Erä: Kurinpito ja kova peliä 25.10-48.10 - Kurinpitojärjestelmä on jälleen puhuttanut, miksi? - Videotuomarin rooli - Kovan pelin reunaehdot - Mistä oli kyse Kukkolan tapauksessa? - Mistä oli kyse Lindforsin tapauksessa? 3. Erä: Brandytyöryhmä 48.11-1.03.11 - Suomen sählyjulkkismaajoukkueen valmennus sekä tähdistökenttä - Viikon posi ja nega - Ottelunostot KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin kanssa.

Nyheterna radio 15:00

Reeta Akkanen ja hänen kaksi sisartaan ovat adoptoitu eri maista. Suomessa ventovieraat olettavat tuon tuosta, etteivät Akkasen perheen lapset puhu suomea. Ruotsissa taas Reetalle puhutaan lähes aina ruotsia. Reeta Akkanen muutti Tukholmaan kesätöihin kolme vuotta sitten ja päätyi jäämään. Hän aloitti esikouluopettajan opinnot Uppsalan yliopistossa. Täällä monella hänen opiskelutovereistaan on juuret ulkomailla ja suurin osa olettaa, että Reeta on ruotsalainen. Kun hän alkaa puhua, saattaa joku kysyä, että mistä hän on kotoisin. Tuntemattomat aloittavat englannilla Reetan kotikaupungissa Naantalissa tilanne oli päinvastainen. Siellä tuntemattomat alkoivat usein puhua englantia hänelle, vaikkeivat muuten puhuneet englantia. Minä en pidä englannin puhumisesta. Itse adoptiota hän ei juurikaan mieti. Reetan äiti Tuija Lehesvirta sanoo, ettei hän edes tiedä, millaista on kasvattaa omia biologisia lapsia, sillä kaikki hänen lapsensa ovat adoptoituja Aasiasta. "Äitiydessäni saan olla utelias sitä kohtaan, millainen lapseni ihan oikeasti on - ilman, että peilaan heihin omia tai suvun yhteisiä piirteitä. Sain itse aina kuulla, etten ole matemaattisesti lahjakas, vaikkei se pitänytkään paikkaansa." Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan viides osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore The Quiet Night Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

Melko nopeasti vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johto huomasi, että myös uusi valtio tarvitsi jonkinlaista muotia. Jo NEP-kaudella 1920-luvulla alettiin perustaa pieniä yksityisiä muotiateljeita, joissa ommeltiin mittatilauspukuja ja juhlaleninkejä. Vallankumouksen ja kansalaissodan aikana koko Venäjän vaatetuotanto oli tuhoutunut. Alun perin neuvostokulttuurin perustajat ajattelivat, että tulevaisuuden tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muotia ei tarvita vaan kaikilla on samanlaiset vaatteet. Suunnittelijat suunnittelivat eri ammattien edustajille omat uniformut ja ajateltiin, että näillä samoilla vaateparsilla tullaan toimeen vuodesta toiseen. Vaikka 1930-luvun Neuvostoliitossa oli ankaria nälänhätiä ja julma puhdistuskausi, Stalin arvasi, että joitakin porkkanoita on kansalle annettava. Tällöin alettiin kaupunkien uudelle eliitille tarjota uusia luksustuotteita, mm. juhla-vaatteita ja samppanjaa. Neuvostoliiton paradokseja on myös se, että ensimmäinen neuvostomuotitalo avattiin Moskovassa toisen maailmansodan aikana, jälleen pahimman kurjuuden keskellä. Kuitenkin muodin tarpeellisuudesta käytiin keskustelua aivan 1970-luvulle asti. Osa taloustieteilijöistä oli edelleen sitä mieltä että muoti on turhaa eikä se kuulu sosialistiseen talousjärjestelmään. Tärkeä neuvostomuodin suunnannäyttäjä oli 1950-luvulla avattu Moskovan GUM-tavaratalo, jossa oli oma muotitalo, joka järjesti myös muotinäytöksiä hyvin usein. Kalle Haatasen vieraana on Uppsalan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Jukka Gronow.

Melko nopeasti vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johto huomasi, että myös uusi valtio tarvitsi jonkinlaista muotia. Jo NEP-kaudella 1920-luvulla alettiin perustaa pieniä yksityisiä muotiateljeita, joissa ommeltiin mittatilauspukuja ja juhlaleninkejä. Vallankumouksen ja kansalaissodan aikana koko Venäjän vaatetuotanto oli tuhoutunut. Alun perin neuvostokulttuurin perustajat ajattelivat, että tulevaisuuden tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muotia ei tarvita vaan kaikilla on samanlaiset vaatteet. Suunnittelijat suunnittelivat eri ammattien edustajille omat uniformut ja ajateltiin, että näillä samoilla vaateparsilla tullaan toimeen vuodesta toiseen. Vaikka 1930-luvun Neuvostoliitossa oli ankaria nälänhätiä ja julma puhdistuskausi, Stalin arvasi, että joitakin porkkanoita on kansalle annettava. Tällöin alettiin kaupunkien uudelle eliitille tarjota uusia luksustuotteita, mm. juhla-vaatteita ja samppanjaa. Neuvostoliiton paradokseja on myös se, että ensimmäinen neuvostomuotitalo avattiin Moskovassa toisen maailmansodan aikana, jälleen pahimman kurjuuden keskellä. Kuitenkin muodin tarpeellisuudesta käytiin keskustelua aivan 1970-luvulle asti. Osa taloustieteilijöistä oli edelleen sitä mieltä että muoti on turhaa eikä se kuulu sosialistiseen talousjärjestelmään. Tärkeä neuvostomuodin suunnannäyttäjä oli 1950-luvulla avattu Moskovan GUM-tavaratalo, jossa oli oma muotitalo, joka järjesti myös muotinäytöksiä hyvin usein. Kalle Haatasen vieraana on Uppsalan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Jukka Gronow.

Tiistain aiheita: - Aamun vieras on karlstadilainen hanuristi ja musiikinopettaja Pasi Pasanen, joka osallistui äskettäin Tukholmassa pidettyyn accordeon- eli harmonikkafestivaaliin - Lundissa on viime viikkoina käyty kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa hevosen paskasta kaupungin kaduilla - Spice-huumeen epäillään syksyn aikana myrkyttäneen useita henkilöitä ympäri Ruotsia. Spicea on monta eri sorttia,  joista osaa ei ole kielletty laissa - Marraskuisen metsän adventtiaarteita on etsimässä toimittajamme Pirjo Hamilton Bessie-koiransa kanssa. Paikka on Uppsalan tuntumassa pienen salaisen karpalosuon reunamilla - Yksi Tanskan suurimmista ongelma-asuntoalueista eteläisessä Kööpenhaminassa on rauhoittunut kaupunkiviljelyn avulla. Ilkivalta alueelta saatiin loppumaan muutama vuosi sitten alkaneen  kaupunkiviljelyhankkeen avulla. Tanskansuomalainen puutarhuri Jann Kuusisaari on mukana hankkeessa - Länsigötanmaan aluehallinnon alainen kansallisten vähemmistöjen järjestötuki jatkuu seuraavat neljä vuotta.  Jaossa on rahaa samalla tavalla kuin ennenkin, mutta uuttakin on järjestötukeen ujutettu - Uumajassa eletään kulttuurivuoden viimeisiä kuukausia. Ja niinpä ne ovatkin tapahtumia täynnä. Viikonvaihteessa oli sekä viimeisen saamelaisen vuodenajan, syystalven elin tjakttjadalvvien ja uuden kulttuuritalon avajaiset - Aamun visa. Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Aamun vieraina ovat tänään suomalaiset radiotähdet Ali ja Husu. Iranista alunperin olevan Ali Jahangirin ja suomensomalialaisen Mohamed Abdirahim Husseinin vetämä Ali ja Husu -ohjelma on noussut Suomessa nopeasti radiohitiksi. Katri Nisula on tavannut rääväsuisen kaksikon, jonka pilkalta eivät välty sen enempää maahanmuuttajat kuin kantasuomalaisetkaan - Yhä useammalla järjestöllä on edessään tiukka pohdinnan paikka, mistä löytää aktiiveja ja vastuunkantajia. Uumajan Suomalainen Kerho sai valittua uuden puheenjohtajan vasta ylimääräisessä jäsenkokouksessa yli kuukausi sääntömääräisen syyskokouksen jälkeen - Kielto puhua suomea työpaikalla 6 vuotta sitten  kuohutti tunteita, ja nosti mediamyrskyn sekä täällä Ruotsissa että Suomessa. Uppsalan kunnan sosiaalialan esimies kielsi tuolloin Tiina Kiveliötä ja Stina Bernsteniä puhumasta suomea työpaikalla. Entä nyt? - Aamun visa: löytyykö sitä oikeaa vastausta? Tiistaiaamussa ahertaa Jorma Ikäheimo.

---BSK: Aamun vieraana on nuori uppsalalainen ihmisoikeusaktiivi Nina Carlsson. 25-vuotias Nina työskentelee tutkimusassistenttina Uppsalan yliopiston eteläsaamen kielen elvytystä koskevassa projektissa, ja toimii vapaa-aikanaan Punaisen Ristin pakolaisryhmän vetäjänä. Tiina Laitila Kälvemark on tavannut Nina Carlssonin Uppsalan englantilaisessa puistossa ja keskustellut hänen kanssaan ihmisoikeuksista:

Kirsi Höglund halusi tutkijaksi jo alle 10 vuotiaana. Perheessä ja suvussa ei ollut yliopistoperinteitä, mutta äidin kannustava suhtautuminen tyttären opiskeluhaluun oli tärkeää. Tällä hetkellä monikielinen filosofian tohtori Kirsi Höglund työskentelee Uppsalan yliopistossa ammattijärjestö SACO:n henkilöstöorganisaattorina. Kirsi Höglund kävi peruskoulun 6 luokkaa Rinkebyn suomenkielisillä luokilla. Monta kertaa häntä ja hänen perhettään varoiteltiin lasten kielitaidoista tulevaisuudessa.

On vain hyvää sattumaa, että monet muinaisen Egyptin patsaat ja esinneet ovat säilyneet meille. Suotuisa luonto osaltaan - kuiva aavikko - on ollut niitä säilyttämässä. Muinaisella Egyptillä oli hyvät luonnonolosuhteet Niilin helmassa. Kuitenkin tämä faaraoiden mahtava eliittinen valtakunta sortui uusien tulokkaiden alla. Kirjoitusysteemi hieroglyfeillä siirtyi historiaan. Sitä ei ole pystytty uudestaan tulkitsemaan vasta kuin 1800-luvun alusta. Sami Uljas, Uppsalan yliopistossa egyptologiaa opettava, muinaiseen kieleen perehtynyt tutkija, kiinnostui oudoista koukerioista kirjoissa pienenä pojankoltiaisena. Papyrustekstejä luetaan tänä päivänä tietokoneelta. Jos joitain jäänteitä neljän viiden tuhannen vuoden takaisesta kulttuurista haluaa löytää lähiympäristöstään, niin mahdollisesti hautausmaalta. Marja Siekkinen haastattelee.

Finska Pinnar sai vieraakseen Uppsalan oman Lissi Dancefloor Disasterin, eli Johan Tillin ja Josefin Lindhin. Helmikuun lopulla he julkaisivat debyyttilevynsä Waves ja ovat täten saavuttaneet tärkeän virstanpylvään 5-vuotisella bändiurallaan. Vaikka monet eivät ole kuullut heidän musiikkiaan niin duon logo saattaa olla tuttu - keltainen kissanaama, mitä on levitetty tarrana ympäri Ruotsin kaupunkeja. PÅ SVENSKA: Duon Lissi Dancefloor Disaster från Uppsala besöker Finska Pinnar och berättar bl.a. om vilken recension som håller fötterna på jorden. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa keskusteltiin uudesta big band + hiphop-yhdistelmästä, Melodifestivalenin jälkipyykistä, Iron Man 3-elokuvan trailerista sekä uudesta paavista. Mukana paneelissa Joona Suni, Marikka Patrakka ja Jonatan Reuter. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Uppsalan kaupunginteatterin " Fanny ja Alexander" näytelmä on palannut kotikaupunkiinsa Uppsalaan. Yleisö on ottanut näytelmän itselleen, ja esitykset on loppuunmyyty jo joulukuun puoleenväliin asti. Ingmar Bergmannin "Fanny ja Alexander" -näytelmän tapahtumat sijoittuvat Uppsalaan ja teatteriperhe Ekdahlin porvarilliseen elämään. Alexanderin roolissa on näyttelijä Peter Viitanen, jolle teatteri on koti. Pirjo Hamilton on tavannut Peter Viitasen, Aamun vieraan.

Uppsalan yliopiston suomenkielen professori Leena Huss on valittu vuoden ruotsinsuomalaiseksi naiseksi. Kunnianosoitus myönnettiin hänelle 8. maaliskuuta Tukholman suurlähetystössä naistenpäivän vastaanotolla. Ruotsinsuomalaisten virka-ja liikenaisten yhdistys RUSUVILINA motivoi Leena Hussin valintaa hänen väsymättömästä tutkijantyöstään suomenkielen puolesta Ruotsissa. Sisuradion toimittaja Pirjo Hamilton on tavannut professori Leena Hussin.

Tiina Mykkänen johtaa Uppsalan uutta matkailu- ja kongressitoimistoa Uppsala Destinationia. Hänen ensimmäiset puoli vuotta uudessa työssä ovat olleet kiireisiä, mutta hän uskoo Uppsalan viehätysvoimaan. Uppsala on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki ja viime vuoden lopulla kaupungin väkiluku ylitti 200 000. Pirjo Hamilton haastattelee.

Tiina Mykkänen johtaa Uppsalan uutta matkailu- ja kongressitoimistoa Uppsala Destinationia. Uppsala on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki ja viime vuoden lopulla kaupungin väkiluku ylitti 200 000 rajan. Pirjo Teittinen haastattelee.