Podcasts about maailmaa

Laulaja ja lauluntekijä Anna Puu kävi Perunateatterissa kertomassa omat elämänsä tärkeimmät ruoka-asiat. Maailmaa nähneen rodeolaisen ruokaidentiteetti rakentuu lapsuuden ruokamuistoihin ja ulkomailla asuttuun elämään. Paljon matkustaneen Annan ruokakokemuksiin mahtuu ennakkoluulottomia kokeiluja, mutta paljon myös tuttua ja turvallista. Pitkän ja näyttävän uran kotimaisen musiikin kentällä tehnyt Anna nostaa myös erittäin kiinnostavan pläjäyksen Perunateatterin Kokkausbiisit listalle. Tämäkin jakso kannattaa kuunnella!

Dyyni-elokuvien myötä Hollywoodin eturiviin noussut Timothée Chalamet näyttelee nuorta, muusikon uraansa näyttelevää Bob Dylania perjantaina 7.2. ensi-iltaan tulevassa James Mangoldin ohjaamassa musiikkidraamassa A Complete Unknown. Elokuvassa nuori 19-vuotias Dylan saapuu pennittömänä Minnesotasta New Yorkiin tapaamaan esikuvaansa folk-muusikko Woody Guthrieta. Guthrie ja toinen folk-legenda Pete Seeger vaikuttuvat Dylanin musiikista ja näin alkaa Dylanin matka kohti valtavaa suosiota. Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin monien faniensa pettymykseksi ja järkytykseksi vaihtaa akustisen kitaran sähköisiin soittimiin ja bändiin ja saa petturin maineen. Haluttomuus mukautua ympäristön odotuksiin ja ennalta määriteltyyn muotoon onkin leimannut koko Bob Dylanin monipolvista uraa. Elokuvan tarkastelujakso vuosien 1961-65 välillä luo pohjan ilmiölle nimeltä Bob Dylan, joka samalla muuttaa populaarikulttuurin perustan ja sitä kautta myös koko läntisen maailman olennaisesti toisenlaiseksi. Dylanin noususta kuuluisuuteen ja paikasta kulttuurin suurvaikuttajana keskustelevat ohjelmassa Dylan-tuntijat Jean Ramsay ja Jarkko S. Tuusvuori. Toimittajana on Ville Talola.

Miten autotallista Malmilta lähtevä startup voi haastaa markkinajohtajan ja nousta kansainväliseksi brändiksi, ja vieläpä kodin pienkoneissa?  Tässä jaksossa keskustelemme David Solomonin kanssa MySodasta – suomalaisesta yrityksestä, joka lähti haastamaan jättiläisen rohkealla visiolla ja tinkimättömällä sitoutumisella kestävään kehitykseen. David Solomon on MySodan toimitusjohtaja. Pitkän uransa aikana virvoitusjuoma-alalla hän näki mahdollisuuden: markkinajohtajan tuotteet olivat muovisia, eivätkä ne täyttäneet kaikkia nykypäivän kuluttajien odotuksia. Davidin kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda hiilihapotuslaite, joka ei ainoastaan toimisi paremmin, vaan olisi myös ympäristöystävällisempi ja esteettisesti kauniimpi. MySodan matka alkoi autotallissa, jossa täytettiin kaasupulloja käsityönä. Ensimmäiset tuotteet saatiin Tokmannin hyllyille, ja pian perässä seurasivat S-ryhmä ja Kesko. Nopeasti kasvava yritys otti harppauksia kansainvälisille markkinoille, kehittäen samalla omia tuotteitaan suomalaisen muotoilun ja puukomposiittimateriaalien voimin. Yritys tähtää globaaliksi markkinakakkoseksi. Tämä tavoite tarvitsee jalkautumisen Pohjois-Amerikan ja Aasian markkinoille. Jakson teemoina: • Yrittäjätarina: miten autotallista syntyi kansainvälinen kodinkonebrändi. • Nähtiin mahdollisuus ja tartuttiin siihen: markkinajohtajan haastaminen uudenlaisella ratkaisulla. • Kestävä kehitys ja design: miten puukomposiitista valmistetut tuotteet syntyivät. • Kansainvälistymisen oppitunnit: Ranskan menestystarina ja seuraavat askeleet. Jakson juontaa tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä, joka johdattaa kuulijat MySodan inspiroivaan tarinaan. Kuuntele jakso suosikkialustallasi, kuten Spotify, YouTube tai Apple Podcasts, hakemalla kanavaa nimellä Loyalistic. Jakson blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/mysoda-autotallista-malmilta-koteihin-ympari-maailmaa-vieraana-david-solomonhttps://blog.loyalistic.com/fi/mysoda-autotallista-malmilta-koteihin-ympari-maailmaa-vieraana-david-solomon Seuraa: David Solomonhttps://www.linkedin.com/in/david-solomon-7640b030/ MySodahttps://mysoda.eu/ Antti Pietilä ⁠https://www.linkedin.com/in/anttipietila/⁠ Loyalistic Studio ⁠https://loyalistic.com/fi/studio/⁠ SaaS Finland (osa Software Finlandia) ⁠https://www.saasfinland.com/⁠

Maaperän marraskuu- sarjan kolmannessa osassa puhuttiin siitä, miksi maaperän mikrobien ihmissilmin näkymätön maailma on niin kiehtova ja tärkeä. Haastateltavina ranskalainen sienitutkija Marc-Andre Selosse ja Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Marja Roslund. * Maaperän marraskuu 3/3

Jari Salosta on hämmentävän harva koskaan kuullutkaan, vaikka kaveri on ollut esimerkiksi perustamassa aikoinaan Laundrya ja N2:sta. Jarin kädenjälkeä voi nähdä niin leffajulisteissa kuin lumilaudoissakin, mutta nykyään elämäntapa määrittelee työtahdin eikä toisinpäin. Jos aloittaa uransa suunnittelemalla Kaija Koon sinkun kansia, voi hyvin päätyä tekemään jatkossa töitä vaikka Patagonialle tai Burtonille. Kun työtä tekee itselleen, voi siinä sivussa keskittyä vaikka lumilautalehden toimittamiseen tai ilmastoliikkeen järjestötyöhön. Mutta miten tähän kaikkeen päädyttiin? Se selviää kun kuuntelee tämän podcast-jakson. ------- MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssi-podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa tutustutaan alalla toimiviin ihmisiin sekä heidän tarinoihinsa markkinoinnin parissa. MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssia juontaa MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsen Annika Räihä.

Edessä on vuosisadan mittainen suurvaltojen kilpajuoksu, joka muuttaa maailmanjärjestystä pysyvästi, kirjoittavat ministeri Jaakko Iloniemi ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ulkopolitiikan esseekokoelmassaan. Kuuluuko Suomi suurvaltakilpajuoksun häviäjiin vai voittajiin? Jättääkö Yhdysvallat Naton, jos presidentiksi valitaan republikaanien Donald Trump? Onko Venäjällä edessään vain synkkiä vaihtoehtoja? Kuinka merkittävä sodan eskalaation riski piilee Israelin hyökkäyksessä Libanoniin? Onko äärioikeiston voitto Itävallan vaaleissa osoitus poliittisen tilanteen pysyvästä muutoksesta Euroopassa? Vieraina ovat ministeri ja entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Television vuodet 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin piirtyvät monen muistissa YYA-Suomen kautta ja suomettumisen kautta. Elokuussa julkaistavan Anu Koivusen, Janne Zareffin, Laura Saarenmaan ja Mari Pajalan kirjoittamassa tietokirjassa Kulttuuritelevision aika 1975-1985 aikakauden televisiosta piirtyy kuitenkin huomattavasti moniulotteisempi kuva. Televisiolla oli oma roolinsa ulkopoliittisten linjausten vahvistajana, mutta voimakkaimmin televisio hahmottuu ohjelmapolitiikan kokonaisuuden kautta, jossa näkyy suunnitelmallinen pyrkimys monipuoliseen sisistävään, viihdyttävään ja kasvattavaan sisältöön. Usein kaupalliseksi mielletty Mainos-tv liittyi omalta osaltaan tähän samaan linjaukseen. Nykykatsannossa on ehkäpä vaikea hahmottaa television suurta valtaa mediavälineenä. Ihmisten totuttua jo vuosikymmenten ajan siihen, että ohjelmia voi tallentaa ja nykyisen suoratoiston maailmassa katsoa ylipäätään silloin kun huvittaa, helposti unohtuu, että lineaarisessa ohjelmavirrassa ohjelmat tulivat ja menivät, eikä näkemättä jäänyttä alkua tai loppua voinut mistään katsoa uudelleen. Ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa. Kulttuuritelevision ajasta kaikkineen ovat keskustelemassa tutkijat Anu Koivunen, Mari Pajala sekä Janne Zareff. Ville Talola on toimittajana.

Nokia esitteli vuonna 2003 maailmalle pelipuhelimensa N-Gagen. Vähän kaikki meni mönkään, ja laitteesta tuli naurunaihe. Floppi oli ensimmäinen oire kännykkäjätin ongelmista. Menneitä ei aina kannata hävetä, ja voikin arvella, että N-Gage oli osaltaan auttamassa suomalaisen pelialan nykyistä korkeaa tasoa. Peleihin erikoistunut historiantutkija Heikki Jungman on nyt Kalle Haatasen vieraana

NHL Global Fan Tour -tapahtuman rakentaminen alkaa maanantaina neljältä aamuyöllä Lahden torilla. – Jos ajatellaan, että Turkoositori oli kooltaan noin 900 neliötä niin tälle tapahtumaporukalla sanoin, että tilaa on käytettävissä 2 000 neliötä. Tehdään kuitenkin kompaktitapahtuma-alue, jossa ei ole pitkä matka pisteeltä toiselle, tori-isäntä Timo Arasola kertoo tapahtuman kokoluokasta Radio Voiman haastattelussa. Ilmainen tapahtuma on pysähtynyt yli 30 kohteessa seitsemässä maassa aina Australiaa myöten. Tapahtumalla on tiukka kiertueaikataulu. Lahden tapahtuma päättyy maanantaina kello 20, ja seuraava tapahtuma on aikataulutettu alkamaan jo aamusta Tšekeissä. Maailmaa kiertävä kiekkofestivaali on täynnä kiekkoaiheista tekemistä ja erilaisia toimintapisteitä. Toimintapisteitä ovat esimerkiksi tarkkuuslauonta ja mailankäsittelyhaaste. NHL Global Fan Tour -tapahtuma Lahden kauppatorilla maanantaina 13. toukokuuta kello 10–20. Tapahtuman järjestää NHL-organisaatio. NHL (National Hockey League) on Yhdysvalloissa ja Kanadassa pelattava jääkiekon ammattilaisliiga. Kuuntele koko haastattelu, jossa Arasola kertoo tapahtumasta tarkemmin! Toimittaja: Eeva Ristkari

Tulevaisuus on hiilineutraali, ja ratkaisut sen saavuttamiseksi on tehtävä jo tänään. Tässä jaksossa selvitämme, millainen rooli hiilineutraaleilla ratkaisuilla todella on yritysten kilpailukyvylle tulevaisuudessa. Millaisilla kestävän kehityksen ratkaisuilla Suomen on tarkoitus muuttaa maailmaa? Millä tavoilla rakennetaan kansainvälisiä tutkimus- ja liiketoimintakumppanuuksia hiilineutraalien ratkaisujen saralla? Missä pitäisi saada vauhtia lisää ja panostetaanko Suomessa ylipäätään tarpeeksi kestävän kehityksen innovaatioihin? Vieraina jaksossa ovat Merus Powerin perustajaosakas ja toimitusjohtaja Kari Tuomala sekä Business Finlandin Carbon Neutrality-mission johtaja Helena Sarén, jotka kertovat myös, mikä on hiilikädenjälki ja miten sitä kasvatetaan. 

Tarina Antista, joka päätyy luokkaretkellään lukemaan uutisia ja ratkaisee siinä sivussa koko joukon maailman ongelmia. Tarina on myös sopiva iltasatu! Lastenohjelma Taikalippaan tarinan kertoo Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Antti och nyheterna som ändrade världen. En berättelse på finska av och med Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Mysigt att lyssna på som en godnattsaga!Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipas

Startup-tapahtuma Slush kokoaa vuosittain tuhannet kasvuyritykset ja sijoittajat yhteen talviseen Helsinkiin. Mimmien toimitus otti selvää, miksi näillä nuorilla yrityksillä on merkitystä, ja mitä kaikkien tulisi startupeista ymmärtää.Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Evita Lestinen¨Lue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/miksi-sinunkin-kannattaisi-olla-kiinnostunut-startup-skenesta-nain-nuoret-yritykset-muuttavat-maailmaa Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pirjo Honkasen juttuseurana pitkän uran Campus Crusade for Christ -järjestön työssä tehnyt Helena Jarva.

Toisin kuin Suomessa, Intiassa nuoret uskovat parempaan tulevaisuuteen. Näin sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen, joka kävi juttumatkalla Mumbain kasvavassa metropolissa. Vaikka uusien tornitalojen ikkunasta näkyy kuumuudessa kärvistelevä slummi, hyvin toimeentulevia kaupunkilaisia on yhä enemmän. Suomen keskiluokalla on entistä vähemmän rahaa, mutta Intiassa yhä useampi voi lähteä lomalle ja hankkia auton. Intian talous porskuttaa samalla, kun moni länsimaa ja talousihme Kiina rämpivät hiipuvan kasvun suossa. Miksi Intialla menee näin hyvin, ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Haluaako Intia myös valtaa? Millainen olisi maailma Intian mukaan? Intian pääministeri Narendra Modi on äärimmäisen suosittu, mutta hän ajaa Intian hinduenemmistön asemaa muslimien kustannuksella. Jenny pohtii, voiko Modi sokaistua vallasta ja viedä Intiaa autoritääriseen suuntaan. Toistaiseksi Intia pysyttelee omalla linjallaan. Se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa, mutta on myös Yhdysvaltain kumppani. Miten tämä on mahdollista? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

”Think big” on kulunut ja korni. Mutta valotaitelija/puutarhayrittäjä Kari Kolan kohdalla asian tola on juuri näin: mitä Kari tekee, hän tekee sen isosti. Se on todistettu miehen valotaiteessa lukuisat kerrat, eikä Kari ole lähtenyt kasvitieteellisen puutarhan Botanian kanssakaan himmailemaan . Välillä tulee kynsille, mutta se ei miestä lannista.  Mitä ei välttämättä tule ajateltua on se, että kaiken takana ovat tarinat. Tarinoita Kari haluaa tekemisillään kertoa ja sitä kautta - ei enempää eikä vähempää - muuttaa maailmaa. Kovin montaa karikolaa ei tällä pallolla ole, mutta hyvä että on edes tämä yksi. Kannattaa kuunnella. 

Uusi Teenage Mutant Ninja Turtles: Mutant Mayhem on koomikko Seth Rogenin, action-näyttelijä Jackie Chanin ja räppäri Ice Cuben tähdittämä leffa, joka kertoo uudelleen tarinan neljästä renesanssiajan taiteilijaneron mukaan nimetyistä mutanttininjakilpikonnasta. Michelangelo, Leonardo, Rafaello ja Donatello nousevat New Yorkin viemäreistä pelastaakseen maailman toisten mutanttien sekä asekorporaation pahoilta juonilta. Elokuva on esteettiseltä tyyliltään liituvaha- ja vaha-animaation sekoitus, joka on toteutettu tietokonetekniikalla. Kulttuuriykkönen tutkii, mikä pitää 1980-luvulla parodiasarjakuvana alunperin julkaistua Teinimutanttininjakilpikonnia edelleen relevanttina konseptina? Elokuvien, animaatiosarjojen, sarjakuvien, lelujen ja videopelien supersuosio Suomessa alkoi jo 1990-luvulla, jolloin julkaistiin kolme Turtles-toimintaelokuvaa peräkkäin. 2014 julkaistiin edellinen reboot-elokuva tuottaja Michael Bayn toimesta. Mihin uutta elokuvaa ja Turtleseja ylipäätään tarvitaan ajassamme? Ovatko mutantit jälleen pop, ja mitä ne kuvaavat kulttuuristamme? Vieraana Totuus elokuvasta -vlogin Rauli Ylitalo sekä mm. Elämäni supersankarit -podcastin tekijä Antti Melkko. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Satu Vasantolan uusin romaani Kun isä osti Merenkurkun kertoo mielenterveysongelmaan sairastuneesta miehestä tämän tyttären näkökulmasta. Kirjailija on ammentanut tarinaan aineksia omasta elämästään. Toimittajana työskentelevälle Vasantolalle kaunokirjallisuuden kirjoittaminen on tapa ymmärtää maailmaa ja tuntea lämpöä kaikkia ihmisiä kohtaan – heitäkin, joista on vaikeaa pitää.

Lähes 7 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä kuollut koronaan ja liki 700 miljoonaa on toipunut viruksen aiheuttamasta taudista. Pandemia alkaa jäädä taakse ainakin Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa. Mutta korona on jättänyt jälkensä paitsi immuunijärjestelmäämme myös yhteiskuntaan, elintapoihin, bisnekseen, ihmissuhteisiin ja jopa ajattelutapaamme. Mitä olemme viimeisen kolmen vuoden aikana oppineet? Tekisimmekö kaiken samalla tavalla, jos uusi pandemia iskisi? Kuinka virus on muuttanut meitä ja arvomaailmaamme? Vieraina ovat sosiologian professori Terhi-Anna Wilska ja filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen.

Miten chakrat voisi tuoda osaksi arkipäivää, kuinka maadoittua energiahoidon jälkeen ja mistä aloittaa rumpujen kanssa työskentely? Näihin kaikkiin kysymyksiin sukellamme tässä jaksossa, joten tervetuloa kuuntelemaan! Uudista energiasi -minikurssi opettaa sinulle energiapuhdistuksen, energiasuojauksen sekä maadoittumisen salat helposti ja vaivattomasti. Tutustu ja liity mukaan osoitteessa: www.iisaheinola.fi/uudista-energiasi Liity kirjekaverikseni osoitteessa www.iisaheinola.fi ja tutustu myynnissä oleviin rumpuihini täällä. Onko sinulla kysymys? Esitä se minulle tuleviin Kysy Iisalta -jaksoihin klikkaamalla täältä tai osoitteesta https://forms.gle/j8C6UAz573d3d8W3A Instagram | Facebook | iisa@iisaheinola.fi | iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Mika Aaltola kertoo, että ihmisten kanssa keskustellessa tuntuu, että nämä kaipaavat eritoten visioita: minne olemme matkalla ja miksi? Jos pari edeltävää koronavuotta eivät jo tarpeeksi vahvasti vieneet elämän peruskysymysten äärelle, niin viimeistään Euroopan olemassaolon perusteita ravisteli vuonna 2022 alkanut Ukrainan sota. Mutta mahtui vuoteen paljon muitakin huolenaiheita: väki vanhenee, demokratia kriisiytyy, väestöpommi uhkaa, 8 miljardin ihmisen laskennallinen rajapyykki meni jo rikki ja kaiken taustalla ihmiskunta ottaa komeita askelia yhä syvemmälle kohti globaalia ympäristö- ja kestävyyskriisiä. Onko ihmekään, jos jatkuvan selviytymistaistelun keskellä tuntuvat päämäärät olevan hiukan hukassa! Nyt on tosi kyseessä ja tilanne päällä, näitä muita asioita voidaan miettiä sitten jälkikäteen, eikö vain? Paitsi että se turbulentti murrosaika, joka tuntuu vievän meiltä kyvyn katsoa tätä hetkeä kauemmas, rakentaa jo tässä ja nyt myös sitä tulevaisuutta, jonka huomenna saamme. Olisiko vuoden vaihtuessa syytä katsoa peräpeiliin, koittaa oppia menneestä ja kääntää rohkeasti katse myös kohti sitä, minne voisimme toivoa olevamme matkalla? Minkälaisille peruspilareille voisi rakentua iso visio jostakin paremmasta ja mistä tulisi keskustella juuri nyt? Uuden vuoden ja tulevaisuuden kuvia - uusia visioita vai vanhoja lääkkeitä? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin johtaja, politiikan tutkija Mika Aaltola, Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen ja Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Tämä podcast on tallenne Forum Humanum-verkkoluennosta, joka on pidetty 20.10.2021 Sinikka Haapanen - Energia muovaa maailmaa uuteen tilaan Elämme energian aikakautta. Vaikutamme olemuksellamme ympäristöömme, luontoon ja kanssaihmisiin. Miten tulemme tietoisiksi olemassaolomme merkityksellisyydestä tässä ja nyt ? Kuinka opimme viljelemään hyvyyttä ajatuksissa, kohtaamisissa ja arjen toiminnoissa ? Avataan näkökulmia sisäisyyteen, aikaan, rakkaudellisuuteen ja hiljaisuuteen. Tutkimme miten humaani pedagogiikka luo kananvan uuden oppimiseen. Sinikka Haapanen on tehnyt elämäntyönsä nuoruuden ja kulttuurin kentillä. Hän perusti Valon tilan ja kohtaa ihmisiä niin ratkaisukeskeisen terapian kuin energiahoitojen parissa. Muut luennot: Mesokosmos järjesti korona-aikana Forum Humanumin Studia Generalia tyylisiä verkkoluentoja kolmena kautena 2021-2022 työryhmän kanssa, johon kuuluivat Taavi Kassila, Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen sekä Marko Manninen. Taltioituja luentoja on yhteensä 25 kappaletta, jotka löytyvät YouTubesta Mesokosmoksen kanavalta Forum Humanumin soittolistalta. Lisää tietoa luentosarjasta löytyy: https://mesokosmos.com/2022/12/07/forum-humanumin-25-verkkoluentoa-kausina-2021-2022/ Katso myös: Forum Humanumin Facebook sivut: https://www.facebook.com/ForumHumanumFinland Mesokosmoksen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/mesokosminen/

Suomessa kristityt lapset saavat elää rauhassa, mutta monessa muussa maassa näin ei ole. Open Doorsin lasten ja nuorten vainoa koskeva raportti (Uhattu sukupolvi 2022) paljastaa, että kristittyihin lapsiin kohdistuva vaino on kovaa, eristävää ja identiteettiä muovaavaa.    https://opendoors.fi/olenko-arvokas-kuinka-kristittyjen-vaino-vaikuttaa-lapsiin-eri-puolilla-maailmaa  

 Anu Rask Saarna Hyvän toivon kappelissa 4.9.2022 13. sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 7 Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ”Effata.” Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi. Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.” Jeesus teki ihmetekoja. Ihmeitä. Tän muistan jo lapsuudesta. Päiväkerhossa me katseltiin 70-lukua henkiviä ruskeasävyisiä kuvakirjoja, joissa Jeesus tyynnytti myrskyn, muutti veden viiniksi ja paransi sairaita. Liehuvatukkaisella Jeesuksella oli pitkä valkoinen yöpaita päällä. Siellä päiväkerhossa hoitotädit lukivat meille kirjoja myös ääneen, ja nää kirjoissa esiintyneet spektaakkelit tulkittiin kirjaimellisesti. Näin oli tapahtunut – Jeesus oli kävellyt yöpaidassa ja tehnyt ihmeellisiä asioita. Tämä ihmeenomaisuus oli keskeinen merkki kristinuskon totuudellisuudesta. Kirjojen lauseet olivat tosiasiallisia ja kirjaimellisesti totta. Sille uskolle, jota meille lapsille opetettiin, oli siis keskeistä nimenomaan uskominen. * * * Mitä Jeesus itse asiassa teki, kun hän teki ihmeitä? Oliko hän joku kiertävä tempputaikuri, joka teoillaan halusi vakuuttaa ihmiset uskomaan itseensä ja tekemiinsä ihmetekoihin? No, nää tämmöset on meidän kysymyksiä. Me tieteellisen maailmankuvan omaavat ihmiset kyselemme, onko tää mahdollista, ovatko tällaiset ihmeet mahdollisia? Jeesuksen ihmetekojen hyväksymisestä tulee tärkeä vedenjakaja tutkijan ja uskovaisen – tai sitten erilaisia uskonnollisia painotuksia omaavien ihmisten välillä. Jeesuksen ajan ihmiset elivät maailmassa, johon ihmeet kuuluivat luonnollisena osana. Magia ja ihmeet olivat ihmisten maailmankuvan peruskäsitteitä. Siihen aikaan kysymys kuului, kuka ihmeen pystyi suorittamaan ja millä voimalla hän sen teki. Ihmettä itsessään ei kyseenalaistettu ja niitä tekivätkin monet vaeltavat tietäjät ja parantajat. * * * Jeesuksen tekemissä ihmeissä oli kuitenkin jotain ainutlaatuista ja poikkeuksellista. Ihmeet ei olleet itsetarkoitus ja päämäärä, vaan ne välittivät erityistä viestiä. Ihmetekojen kautta Jeesus rakensi maailmaan Jumalan valtakuntaa, missä sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanomaa. Yksilöitä parantaessaan Jeesus paransi ja rakensi samalla koko yhteisöä. Jumalan valtakunnassa on kyse suuresta hyvyydestä ja voimasta, järjestetystä rakkauden valtakunnasta, johon Jeesus pyytää meitä astumaan. * * * Keitä parantamalla Jeesus tänään täällä manifestoisi Jumalan valtakuntaa? Antiikin maailmassa sairaat joutuivat yhteisön ulkopuolelle. Maailmaa ei muotoiltu esteettömäksi, kuurona tai sokeana oli vaikeaa selviytyä. Sairauksien ajateltiin olevan riivaajien aiheuttamia. Myös meidän ajassa yksilöiden haavoittaminen ja ulossulkeminen vahingoittaa koko yhteisöä. Raadollinen esimerkki ovat vaikkapa sodissa käytetyt raiskaukset ja seksuaalinen väkivalta, jonka kokeminen ja näkeminen on erittäin traumatisoivaa ja hajottavaa. Mutta on myös arkisempia esimerkkejä lähempää. Ihmisiä, jotka sairaus tai huono-osaisuus työntää yhteiskunnan ja yhteisöjen ulkopuolelle. Yhteiskunta on täsmalleen niin vahva kuin sen heikoin lenkki, sanotaan. Tänään täällä Hyvän Toivon Kappelilla meitä on siunattu arkeen ja niihin tehtäviin, joita syksy meille kullekin tuo. Meistä monella on tärkeitä tehtäviä Jumalan valtakunnan rakentajina. Parantajina Huolenpitäjinä. Koskettajina. Kuuntelijoina. Jumalan valtakuntaa rakennetaan elämällä, toimimalla Kristuksen käsinä tässä maailmassa. Pave Maijasen Pidä huolta -kappaleessa kuvataan Jumalan valtakunnan periaatteita aika hienosti. Luen sanat tämmöiseksi pieneksi loppurukoukseksi, voit kuunnella biisin vaikka kotiin päästyäsi. Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii Anna almu sille joka elääkseen sen tarvii Muista siellä rakentaa missä koti maahan sortuu Koeta niitä rohkaista jotka päätöksissään horjuu Sillä jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa Pidä huolta luonnosta se susta huolen pitää Pidä kiinni päätöksistä niistä voima itää Muista vanhukset ei kuulu vanhainkotiin Toimi niin ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin Aamen 

Miten sosiaalinen media, meemit ja huumori vaikuttavat politiikassa? Haastateltavana tutkijat Saara Särmä Tampereen yliopistosta ja Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta. Luhtakallion mukaan esimerkiksi masentuneet ja asunnottomat ovat saaneet sosiaalisen median ja kuvien kautta näkyväksi itseään ja näkemyksiää. Särmä nostaa esiin, että monet ammattiryhmät ja erityisesti hoitajat ovat onnistuneet meemien ja huumorin kautta tuomaan työnsä arkea esiin meemien kautta. Miksi esimerkiksi Vladimir Putinista ja Sanna Marinista on niin paljon meemejä? Mikä merkittys Putin-meemeillä on Ukrainan sodassa? Miten Yhdysvaltojen entisen ulkoministerin Hillary Clintonin tuki Marinille sosiaalisessa mediassa vaikuttaa Marinin julkisuuskuvaan? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä yhteistä on leffoilla ja muotoilulla? Mitä arkkitehti voisi oppia elokuvaohjaajalta? Miten elokuvaelämys voi vaikuttaa suunnittelijan työhön? Tai puvustus identiteettiin? Mitkä ovat elokuvahistorian ikonisimmat tilat? Anni Korkmanin vieraana elokuva-alan asiantuntija, Rakkautta&Anarkiaa -filmifestivaalin toiminnan johtaja Anna Möttölä.

Elpyykö turismi ikinä? Kansainvälinen turismi väheni ja koneet jäivät maahan pandemian vuoksi kaksi vuotta sitten. Uusia uhkia matkailualalle tuo Euroopassa sota Ukrainassa. Myös ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt muuttavat kohteiden valintaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla turismin tulevaisuutta. Ohjelman toimittavat Jari Tanskanen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainan tilanne ja mietteet maassa kun sotaa on käyty kolme kuukautta. Puhelimessa Kiovaan palannut edustuston päällikkö Päivi Laine. Studiossa Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Mitä Virossa ajatellaan Suomen ja Ruotsin Nato-tien haasteista? Viron eduskunnan riigikokun puolustusvaliokunnan pj Enn Eesmaa. Apinarokko leviää ja huolestuttaa ympäri maailmaa. Ilkka Julkunen, virusopin professori, Turun yliopisto, asiantuntijalääkäri Leif Lakoma, THL ja toimittaja Maija Salmi, Barcelona. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Veikko Eromäki, Atte Uusinoka ja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten sijainnit, alueet ja etäisyys vaikuttavat talouteen? Miksi talouden toiminta kasaantuu toisille alueille ja toiselle ei? Talousmaantieteen professori kertoo luennollaan, miten talouden toiminta on tilasidonnaista, miten sitä voidaan tutkia ja kuinka spatiaalinen talousjärjestelmä rakentuu. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/tommi_inkinen

Idention Joonas Korgan vieraili KTI Laskutuksen Sami Saarenpään isännöimässä Kassakuntoon podcastissa. Tällä kertaa ihmettelyn kohteina ovat kryptovaluutat, web 3.0 sekä NFT:t ja niiden mukanaan tuomat mahdollisuudet. Joonas kertoo myös, miten Identio on rakennettu kahden kaveruksen toimesta vahvaksi IT-alan toimijaksi.

Keskustelijoina Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ounaaminen ja äärimmäinen ovat sanoja, jotka pitää kieltää! Ja olympia-sana pitäisi lausua oikein! Ruben Stiller kysyy, pitäisikö Suomessa järjestää Nato-kansanäänestys, ja vastaa itse ei. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, miten tässä kävi näin. Hänen mukaansa pelokas Putin hyppyyttää maailmaa. Keskustelussa mainitaan mm. nurkkaan ahdistettu rotta, neuvostoimperiumin rauniot ja pelko. Pekka Seppänen puhuu terveydestä: pitäisikö Suomen mennä Chilen ja Meksikon tielle ja liimata epäterveellisiin elintarvikkeisiin varoitustarroja?

Rahoitusala on yksi säännellyimmistä elinkeinoelämän osa-alueista. Vaatimuksia kohdistuu niin tiedonantoon, pääomapuskureihin kuin rahoitettaviin kohteisiin. Sääntelyn pohjimmainen tarkoitus on muuttaa maailmaa paremmaksi, mutta vastaavatko toimet tavoitteisiin? Pysyykö ala päätähuimaavan sääntelytahdin vauhdissa, vai tulisiko välillä vetää henkeä? Miten Basel III:n kaltaiset entistä tiukemmat pääomavaateet tai EU:n kestävän kehityksen taksonomia muuttavat rahoitusalan toimintaa? Huomisen talous -podcastin kevätkauden avausjaksossa puidaan rahoitusalan kiristyvää sääntelyä. Keskustelemassa Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen sekä lakiasioista ja viestinnästä vastaava johtaja ja toimitusjohtajan sijainen Mari Tyster.

Medialähetystyö on tavoittaa tänäkin vuonna ihmisiä siellä missä he ovat. Mitä työhaasteita alkanut vuosi tuo tullessaan? Avainmedia lähetysjärjestön toiminnanjohtaja Marko Selkomaa

Mistä johtuu maailmanlaajuinen konttipula, joka haittaa tavaroiden kuljetusta? Miten paljon Suomen meriliikenteen kuluihin voivat vaikuttaa EU:sta tulevat kaavailut uusista ympäristöperusteisista maksuista? Miksi nämä maksut iskevät nimenomaan Suomen meriliikenteeseen erityisen isosti? Ja miten Suomen olisi kannattanut toimia EU:hun päin, mikäli se pitää tätä tilannetta Suomelle hankalana? Haastateltavana on johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood Keskuskauppakamarista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Opetuslapset lähtivät Jeesuksen kuoleman jälkeen kukin omaan suuntaansa. Mitä heidän retkistään voidaan todellisuudessa tietää? Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso selvittää, minne kahdentoista apostolin jäljet johtavat. Opetuslapset liikkuivat isolla alueella ja heidän vaiheistaan on säilynyt iso määrä historiankirjoitusta ja legendoja. Tiettävästi vain Johannes säästyi marttyyrikuolemalta, muut apostolit teloitettiin eri tavoin. Pietarin vaiheet Roomassa ovat varsin hyvin tunnettuja. Perinteen mukaan Pietari itse halusi tulla naulituksi ristille väärinpäin, koska halusi osoittaa olevansa vähempiarvoisempi kuin Jeesus. Pietarin oletetulle hautapaikalle kohosi myöhemmin Pietarinkirkko.Johanneksen veljen Jaakobin kohtalo on kiehtova. Kuuluisa espanjalainen pyhiinvaellusreitti Camino de Santiago johtaa hänen hautapaikalleen Santiago de Compostelan katedraaliin. Hänen hautapaikkansa herättää yhä ihmetystä ja epäilyä, koska Jaakob tiettävästi teloitettiin Jerusalemissa. Perimätieto kertoo, että Jaakob olisi aiemmin ollut lähetystyössä Espanjassa, minkä vuoksi hänen ruumiinsa olisi kuoleman jälkeen kuljetettu sinne. Jaakobin hauta löydettiin tarinan mukaan uudestaan vasta 800-luvulla.Luultavasti pisimmälle apostoleista päätyi Tuomas, jonka jäljet johtavat Intian Chennaihin. Alueella vaikuttaa yhä noin kuusi miljoonaa tuomaskristittyä. Tämä ryhmä uskoo polveutuvansa Intian ensimmäisistä kristityistä.Apostoleiden retkiä on usein kyseenalaistettu ja yleisesti hyväksyttyjä todisteita kaikista niistä tuskin koskaan saadaan. Podcast pohtii, mitä retkistä ja niiden merkityksestä pitäisi ajatella. On mahdollista ajatella, että Jeesuksen lähetyskäsky sai apostolit toimimaan varsin sanatarkasti. Jeesus kehotti heitä tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen, joten on luultavaa, että apostolit lähtivät kukin eri suuntiinsa.Siksi pitkät matkat eivät tunnu epäuskottavilta. Apostolit olivat valmiit kuolemaan uskonsa takia eivätkä siksi oletettavasti pelänneet matkojen koettelemuksia. Tarinat vievät heitä Intian ja Espanjan lisäksi Etiopiaan, Britanniaan, Armeniaan ja moneen muuhun maailmankolkkaan. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo jokaisen apostolin oletetun reitin.

Miksi dinosaurukset yhtäkkiä kuolivat kokonaan sukupuuttoon? Tätä on pohdittu vuosikymmeniä, mutta viime aikoina tutkijoilla on vahvistunut käsitys joukkotuhon syystä. Jo 1970-luvun lopulla tutkijat Luiz ja Walter Alvarez kollegoineen havaitsivat, että liitukauden ja sitä seuranneen paleoseenivaiheen välisissä kivikerroksissa esiintyi poikkeavan paljon iridiumia. Kyseinen metalli on hyvin harvinainen maankuoressa, mutta sitä esiintyy asteroideissa. He esittivät dinosaurusten joukkotuhon syyksi asteroidin törmäystä — mutta heitä ei uskottu. Mysteeri ratkesi, kun Jukatanin niemimaalta löytyi 1990-luvulla valtava törmäyskraatteri, Chicxulub. Se vahvisti, että valtava asteroidi todellakin törmäsi maapallolle tuohon aikaan. Millainen maailma tuohon aikaan oli. Monia tuttuja eläimiä ja kasveja oli jo olemassa. Asteroidin törmäys oli kohtalokas: maailma oli sen jälkeen hyvin erinäköinen. Haastateltavana selkärankaispaleontologi ja dinosaurustutkija Mikko Haaramo. Toimittaja Mari Heikkilä.

Millaisilla deiteillä olemme käyneet esim. New Yorkissa ja Aasiassa ja miten nämä eroavat Suomen meiningistä? Yksi iso osa podcastiämme on se, että puhumme deittailusta globaalisella mindsetillä ja syystä; koska olemme itse kokeneet näitä yli 15 vuoden ajan! Haluamme jakaa tarinoita ja kokemuksiamme kuuntelijoille Suomessa, jotka eivät ehkä ole päässeet treffailemaan ulkomailla tai eivät ole koskaan deitannut ketään eri kulttuurista/maasta, mutta ovat kiinnostuneita. This is for you! Seuraathan meitä IG:ssä @queentalkpodcast ja muista katsoa viikottaiset livemme, jossa voit kysyä meiltä kysymyksiä!

HS Visio -podcastin 4-osaisessa vaalisarjassa talouden ja politiikan toimittaja Emil Elon haastateltavana ovat Juhana Vartiainen, Anni Sinnemäki, Nasima Razmyar sekä Paavo Arhinmäki. Elon haastatteluissa Helsingin pormestariehdokkaat kertaavat virheitään ja puhuvat vallasta.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.6.2021 Sananlaskut 30: 7-9, Matt. 16: 24-27  Johdanto: Koulujen päättäjäisten suuri siirtymä Eilen vietin Suurta Siirtymäpäivää. Omat lapseni jättivät molemmat omat koulunsa, nuorempi kuutosluokkalainen alakoulun ja vanhempi ysiluokkalainen yläkoulun. Kummilapsemme taas vietti lakkiaisia lukion jälkeen.   Vanhan koulun jättäminen taakse ja uuteen siirtyminen on lapsille ja nuorille iso askel. Sitä se on myös vanhemmille. Mieleen nousee yhtä aikaa haikeutta ja iloa. Tippa linssissä kuuntelin lasten upeiden opettajien puheita. On koskettavaa todistaa nuorten kasvua.  Paljon hyvää on takana, ja paljon on edessä.   Millä eväillä uuteen elämään lähdetään? Siitä puhuvat tämän pyhän tekstit. Niissä minua puhuttelivat kaksi erilaista suuntaa, jotka molemmat vievät kohti elämää. Nämä suunnat ovat kohtuullisuus ja antaumus.   I Kohtuus kaikessa Aloitan kohtuudesta. Siitä sanotaan Sananlaskujen kirjassa näin: ”Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.”Vanha sanonta kuuluu: ”Kohtuus kaikessa”. Se on hyvä elämänohje. Se on erityisen tärkeä nykyaikana, jossa eri väestönosien väliset jännitteet kasvavat. Maailmanlaajuinen kilpailu ajaa ihmisiä toisiaan vastaan. Se synnyttää voittajia ja häviäjiä. Sosiaalisen median ristiriitoja ruokkivat algoritmit lisäävät vettä myllyyn.  Siksi tarvitsemme Sananlaskujen sanomaa kohtuudesta: ”Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.” Sananlaskuissa etsitään kultaista keskitietä, tasapainoa. Maailmassa toki tarvitaan itsensä likoon laittavia yrittäjiä. Silti Jumala ei ole tarkoittanut maailma sellaiseksi, jossa yksi prosentti omistaa yhtä paljon kuin 99 prosenttia. Maailmaa ei pidä rakentaa niin, että vain rikkain eliitti pystyy elämään hyvää ja turvallista elämää. Liian suuret tuloerot hämärtävät kokemuksen yhteisestä ihmisyydestä.     Samaa Sananlaskujen henkistä jatkumoa on tasapuolisuus, erilaisten näkökulmien punnitseminen oikeudenmukaisesti. Ja samaa henkistä perintöä ovat maltti ja harkinta. Sananlaskujen viisaus ohjaa meitä pois pikatuomioista sosiaalisen median seinämillä, baareissa ja kadunkulmissa. Erityisesti tänä nopeana aikana tarvitsemme harkintaa ja malttia.     Kohtuullisuuden hyvettä tarvitsemme myös suhteessamme luomakuntaan. Kirkon ilmasto-ohjelman nimi on ”Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus.” Talousjärjestelmämme ja kulttuurimme ruokkivat meissä jatkuvaa janoa saada lisää. Sananlaskujen vanha viisaus johtaa meitä kohti uutta ajattelua. Tärkeintä ei olekaan saada eniten vaan saada kohtuullisesti.   ”Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.” Sananlaskujen viisaus ohjaa meitä kysymään, mitä oikeasti tarvitsemme. Hyvä elämä ja menestys täytyy ymmärtää jonain muuna kuin jatkuvana materian, elämysten tai vaurauden kasvuna.   Meidän on löydettävä uudelleen hyvän elämän juuret Jumalan läsnäolosta, kulttuurista, toisistamme ja luomakunnan yksinkertaisesta ilosta. Vähemmän on enemmän, kun syvennymme nykyhetkeen emmekä vaadi koko ajan lisää. Jeesus sanoo: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?” Meidän tehtävämme on löytää uudelleen sielumme sen sijaan että yrittäisimme ostaa kaiken.     II Antamalla elämäni löydän elämäni Kohtuullisuuden jälkeen käännän katseeni kohti antaumusta. Jeesus sanoo: ”Se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” Jeesuksen sanat tulevat kohti. Ne kutsuvat minua antaumukseen. Kristittynä eläminen ei tarkoita sivusta seuraamista, vaan esiin astumista.  ”Joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” Kristuksen seuraamisessa ei ole kyse varman päälle pelaamisesta. Jeesuksen seuraaminen on heittäytymistä kuiluun luottaen, että joku ottaa kiinni. Jeesus kutsuu minut olemiseen, jossa oma egoni ei ole kaiken keskipiste. Keskipiste, kaiken ydin on Kristus, rakkaus josta kaikki elämä kumpuaa. Kristittynä eläminen on jatkuvaa kulkemista ja kääntymistä kohti ydintä.   ”Joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.”  Antamalla itseni löydän itseni. Kun jätän oman itseni ja elämäni Kristukselle, elämääni virtaa kepeytttä. Persoonani ja tunteeni, saavutukseni ja pettymykseni, ihmissuhteeni ja yksinäisyyteni suhteellistuvat. Voin elää niitä todeksi suhteessa Kristukseen. Kun en itse ole kaiken mitta, elämääni virtaa kepeyttä, valoa ja lämpöä.   Tämä ei tarkoita, että elämästä tulisi helppoa. Elämä ei ole tarkoitettu helpoksi. Se on tarkoitettu elettäväksi, elettäväksi Kristuksen kanssa. Kristuksen seuraaminen riisuu meistä pois epäaitoa olemista ja vie meitä kohti totuutta ja aitoutta. Se myös sattuu, usein vereslihalle asti.   Samalla Jeesuksen seuraaminen vie meidät kohti aitoa lähimmäisyyttä, jossa emme laskelmoi vaan välitämme. Kristuksen seuraaminen antaa meille tuntevan sydämen ja avoimet kädet. Hän kutsuu meidät välittämään toisistamme. Kristus kutsuu meitä lähimmäisyyteen niin lähimpien ihmisten kanssa kuin harrastuksissa, kaduilla ja politiikassa. Jeesus vie meidät välinpitämättömyydestä välittämiseen.   Lopuksi: Jeesuksen seuraaminen vie meidät kohti kohtuullista elämäntapaa ja täyttä antaumusta. Emme löydä elämän tarkoitusta vaatimalla itsellemme aina vain enemmän ja enemmän. Löydämme tarkoituksen antamalla itsemme Jumalan ja elämän käyttöön. Näillä eväillä siis kohti elämää! 

Taneli Roininen lähti vuonna 2014 pyöräseikkailulle maailman ympäri. Lopulta neljän vuoden mittaiseksi venähtänyt matka vei Tanelin 38 valtion ja kolmen maanosan halki. Euroopan ympäri poljettuaan Taneli suuntasi Lähi-idän halki Silkkitietä mukaillen Kiinaan ja sieltä edelleen Kaakkois-Aasiaan ja Balille.  Lyhyen tauon jälkeen Taneli jatkoi seikkailuaan Andien poikki Patagoniasta Columbiaan halki rutikuivien vuoristo aavikoiden. Neljän vuoden aikana Taneli pyöräili huimat 44 000 kilometriä uskomattomissa maisemissa vuoristojen, aavikoiden ja viidakoiden keskellä täydellistä bikepacking reittiä etsien. Täydellinen reitti löytyi, ja niin löytyi paljon muutakin! Seikkailut somessa: Seikkailut instassa: https://www.instagram.com/seikkailunjokamiesluokka/ Tanelin seikkailut instassa: https://www.instagram.com/gonebikefishing/ Tanelin blogi: http://www.gonebikefishing.com/ Muita linkkejä: Tietoa Stan-maiden viisumeista: https://caravanistan.com/ Tanelin kartoittaman "Ruta de los Seis Miles" -trackit ja kuvaukset: https://bikepacking.com/routes/ruta-seis-miles-norte/ ja https://bikepacking.com/routes/ruta-seis-miles-sur/ Iohan Gueorguievin kuvaama video päiväkirja samalta reitiltä: Bikepacking Ruta de los Seis Miles and The Road to Rodeo (45days, 1000+km in Argentina EP29+30) Tanelin Arctic Bikepacking Trailin intro-video: Arctic bikepacking trail

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan tuoreesta olympialajista – niin tuoreesta, että se ei ole mukana vielä tulevana kesänä Tokion olympiakisoissa, vaan sitä seuraavissa Pariisin kesäkisoissa vuonna 2024. Kyseessä on breakdance – tai breikki, kuten Suomessa sanotaan. - Olin ihan varma, että lajimme olympiaohjelmaan menee. Se on ollut jo aiemmin nuorten olympialaisissa, ja intuitio sanoi, että nyt myös olympialaisiin. Tanssijana ja puheenjohtajana olen sitä mieltä, että se on tosi siisti juttu, vaikka siinä onkin omat kommervenkkinsä, lajin johtohahmoihin Suomessa lukeutuva Ramona Panula mehustelee OlympiaCastin vieraana. - Näen tässä isoja mahdollisuuksia niille ammattilaisille, jotka haluavat tätä tehdä kilpailumielessä tosissaan. Tämä tuo myös uudenlaista tietotaitoa kulttuurimme sisälle. Näen breikin tulevaisuuden risteyksenä, jossa voi olla taidetta, kulttuuria ja urheilua; kaikki nämä maailmat kohtaavat tässä. Breikki edustaa minulle jotain, joka voi uudistaa urheilumaailmaa – ja myös toisin päin. Panulan rooli breikin arjessa on erittäin monipuolinen. Ramona toimii Suomen breikkiliiton puheenjohtajana, tanssinopettajana ja myös aktiiviurheilijana. Vuonna 2019 Panula sijoittui kansainvälisen tanssiliiton järjestämissä breikin MM-kisoissa 12:nneksi. - Hiphop-kulttuuriin kuuluu tosi vahvasti se, että annetaan takaisin sille kulttuurille. Kun ollaan lapsia ja nuoria, saamme tosi paljon itsellemme. Kun meistä tulee vanhempia ja vastuunottokykyisempiä, on meidän vuoromme antaa takaisin, jotta taataan kulttuurin jatkuvuus. Voimme olla monella tavalla osa sitä kulttuuria, Panula kuvailee. ”Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia” Breikki kuuluu lajeihin, jotka tulevat kansainvälisen urheilujärjestelmän perinteisempään siipeen ns. kulttuuri-identifioituneemmasta perinteestä. Aivan kuten vaikkapa lumilautailun ja freeskin tai kesälajeista rullalautailun kohdalla, näiden kahden maailman yhteen sovittaminen vaatii tasapainoilua. - Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavastamme Olli-Pekka Kärkkäisestä on alusta asti tullut sellainen fiilis, että hän on halukas kuuntelemaan ja oppimaan lajistamme ja vasta sen jälkeen pohditaan, miten tätä hommaa edistetään. Kaikissa maissa se ei ole mennyt näin, ja silloin se kokemus on, että paikallinen skene äänestää jaloillaan. Meille on tullut olo, että pääsemme itse vaikuttamaan tähän prosessiin, Panula kiittää. Kattavassa haastattelussa Panula avaa, kuinka breikin järjestäytyminen kohti perinteisempää urheiluperhettä – lajin vahva oma kulttuuriperimä säilyttäen – on lähtenyt liikkeelle. Yhteistyö on aloitettu sekä Suomen Tanssiurheiluliiton että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. - Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia. Meillä on olemassa olevaa osaamista ja ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään kulttuurissa mukana – paljon esimerkiksi kulttuurituottajia ja tanssipedagogeja. Kun saamme vielä tueksemme nämä pro-tyypit Olympiakomiteasta ja Tanssiurheiluliitosta, tätä yhtälöä on mahtava lähteä rakentamaan.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKin yrittäjyyden huippuyksikössä Tiimiakatemiassa työskentelevän, päävalmentaja Anu Mannerin kanssa johtamisesta. Yrittäjyyteen kuuluu keskeisesti johtaminen. Tiimiakatemiassa opiskelijat saavatkin opinnoissaan monipuolista kokemusta erilaisista johtamistehtävistä. Työssä nuorille on usein tärkeää merkityksellisyyden kokemus sekä vaikuttamisen mahdollisuus. Toki jokainen työntekijä haluaa tulla kuulluksi ja olla näkyvä. Tärkeä onkin osoittaa kiinnostusta myös ihmistä kohtaan eikä vain työntekijänä. Kohtaamisten täytyy myös olla aitoja. Roolien ja tehtävien määrittäminen on usein tärkeää ja siitä hyvä käydä keskustelua yhteisesti. Jokaisen on toki myös tärkeä ottaa vastuu omasta tehtäväkentästään. Halu ottaa vastuuta ja johtaa menevät usein käsi kädessä. Siksi on tärkeää etenkin nuorten kanssa varmistaa myös se, että ei tehdä liikaa. Oleellista on toki myös tuntea ihmiset, jotta tietää kenen kanssa toimitaan mitenkin. Nuorilla on halu löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä ja niin, että koko elämää koskeva tasapaino ja hyvinvointi on tärkeää. Lisäksi arvot eli ikään kuin se minkä puolesta taistellaan, on tärkeää. Maailma on auki ja nuorillakin on usein mahdollisuus valita, joten enää ei automaattisesti suostuta mihin tahansa. Toki voi olla hyvin konservatiivisillakin arvoilla varustettuja nuoria eli tärkeä muistaa, että arvoja on monenlaisia myös nuorilla. Johtajan pitää pystyä seuraamaan maailmaa ja kehittymään itse. Johtaja, joka ei itse kasva eikä kehity on varmaan hiipuva laji. Oleellista on myös ymmärtää, että nuoret usein elävät kausiajattelun kautta eli eivät edes tavoittele pysyvää työpaikkaa, jolloin työnantajalla ja johtajalla ei ole samalla tavoin valta-asemaa kuin aiemmin. Yhteisöllisyyden kasvattaminen etenkin etäyhteyksien kautta on haastavaa. Kaikki tarvitsevat kuitenkin yhteisöllisyyttä. Siksi olisikin tärkeää, että edes välillä olisi mahdollisuus kohdata livenä. Teksti: Mirva Leppälä

Musta kuningatar -televisiodraamasta (Queen´s Gambit) tuli eräs vuoden 2020 suurista suosikeista. Se kertoo shakkilahjakkuudesta, joka taistelee tiensä maailmanmestariksi naissukupuoleen liittyvistä ennakkoluuloista huolimatta. Mutta mitä sarja kertoo itse pelistä? Shakkidraamaa ja siihen liittyvää shakkibuumia ovat ihmettelemässä kansainväliset mestarit Johanna Paasikangas ja Eero Raaste. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus on saanut suuren huomion mediassa. Teknologian on väitetty muuttavan koko valmistustekniikan ja on väitetty, että se on jatkossa ainoa valmistustekniikka mitä käytetään. Asia ei ole näin yksioikoinen vaan teknologiassa on sen leviämistä hidastavia puutteita. Lisäävä valmistus tarjoaa kuitenkin huomattavia etuja, joiden ansiosta sen käyttö tulee yleistymään ja se tulee näyttelemään merkittävää roolia valmistavassa teollisuudessa. Tämän teknologian osaaminen on jatkossa merkittävä osa insinöörin osaamista. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/antti-salminen

Meeri Koutaniemi on palkittu kuvajournalisti ja tähti, jota halutaan naistenlehtien kansikuviin ja television viihdeohjelmiin. Missä määrin julkisuus vaikuttaa hänen työhönsä? Auttaako se vaikeampien ja kipeämpien aiheiden kuten vaikkapa naisten kohtaamaan seksuaalisen väkivallan esilletuomisessa vai onko Meeri julkisuuden myötä joutunut kyseenalaistetuksi uskottavana taiteilijana ja aktivistina? Millä tavalla Meeri rakentaa luottamusta kuvattavan kanssa ja miten suhtautuminen kameraan tai kuvattavana olemiseen vaihtelee eri kulttuureissa? Miten yksin matkustavaan naiskuvaajaan suhtaudutaan eri maissa ja onko Meeri joutunut kuvausmatkoillaan vaaratilanteisiin? Miten kuvaaja saa kustakin ihmisestä haluamansa esiin ja ujostuttaako kuvaajaa itseään ikinä? Missä määrin koronapandemia on vaikuttanut Meerin työtilanteeseen ja onko hän kenties joutunut tekemään uusia aluevaltauksia omassa työssään? Toimittaja on Mira Selander. Syväluotaavia muotokuvia ihmisistä eri teemojen, kulttuurien, ammattien ja niihin liittyvien stereotypioiden takana. Tässä ohjelmassa Mira Selander esittää myös ne kysymykset, jotka juuri sinä haluaisit esittää, mutta et ole tähän asti koskaan vielä kehdannut.

Jakso 31. Meidän graduista ja ylipäänsä syksystä. Mitä Rosannalle kuuluu? Entä Mandélokselle? Miltä koulunpenkille palaaminen on tuntunut? Voiko gradun tekeminen olla hankalaa? Mistä aiheen voi keksiä? Valmistuuko Mandéloz koskaan? Miten Type O Negative liittyy tähän kaikkeen? Ota jakso kuunteluun ja selvitä! Maailmaa pohtimassa Rosanna ja Mandéloz.

Laiton länsitavaran kauppa eli trokaus oli kukoistava ja laaja ilmiö 1970–1990-luvuilla Neuvostoliitossa. Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Leningradissa trokaus kehittyi laajaksi ennen kaikkea suomalaisten turistien ansiosta. Trokauksella oli merkitystä myös neuvostojärjestelmän romahtamisessa. – Farkut tekivät enemmän tuhoa kuin konekiväärit, toteaa tutkija Yury Shikalov. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-farkuilla-voi-muuttaa-maailmaa

Disinformaatio on sen verran iso juttu, että käsittelemme aihetta toiseen kertaan, hieman eri näkökulmasta tällä erää. Maailmaa johdetaan ja harhaanjohdetaan tiedolla. Paljon puhutaan valeuutisista ja disinformaatiosta, ja siitä, että sillä on vaikutusta. Mutta mihin sillä oikeastaan edes on vaikutusta vai onko? Onko sillä niin väliä, jos me itse klikkaamme, tykkäämme tai jaamme vahingossa valeuutisia, varsinkin jos ne on hauskoja? Miten sosiaalisen median käyttäytymisemme vaikuttaa laajemmin? Onko sillä väliä, jos hyväksyy somen kaveripyyntöjä tuntemattomilta? Kanssamme on keskustelemassa F-Securelta Erka Koivunen, joka toimii Chief Information Security Officerina tässä suomalaisessa tietoturvayhtiössä.Erkan kanssa puhumme muun muassa näistä aiheista: 4:00 Mitä on disinformaatio, misinformaatio ja tiedolla harhaanjohtaminen9:00 Miten cyberhyökkäyksiä tunnistetaan ja miltä hyökkäys näyttää? 14:45 Miksi ei kannata hyväksyä kaveripyyntöjä tuntemattomilta?27:15 Millaisia asioita vaikuttajien tulisi ottaa huomioon? 28:45 Mikä vaara ja vaikutus disinformaatiolla on ilmastonmuutokseen? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Meidän pitäisi pyrkiä löytämään ihmisten näkemyksistä hyvä ja käyttökelpoinen, sanoo kirjailija Roope Lipasti.

Salla Kauppila - Jaa Elämää, Etsi Jumalaa, Muuta Maailmaa by Uusi Verso

Keski-ikäistyessä sitä alkaa nähdä, millaisilla tarinoilla on itse elämäänsä selittänyt, pohtii kirjailija Joonas Konstig kolumnissaan.