Podcasts about neuvostoliiton

Tutustumme jaksossa Whiskey on the Rocks -sarjaan ja pohdimme, millä tavoin ymmärrystä historiasta rakennetaan tv-sarjan ja näyttelijän työn kautta. Tiivistetysti satiirinen draamakomedia Whiskey on the Rocks kertoo kylmän sodan aikana tapahtuneesta neuvostoliittolaisen sukellusveneen karilleajosta Ruotsin aluevesillä vuonna 1981. Noin viikon kestänyt sukellusveneselkkaus oli todellisuudessa merkittävä rajaloukkaus Ruotsin alueella, ja Whiskey on the Rocks -sarjassa tämä todellinen historiallinen tapahtuma kiedotaan osaksi draamakomediaa. Onko sarjojen tarkoitus opettaa historiasta vai ainoastaan hyödyntää menneisyyttä lähtökohtana ja inspiraationa fiktiivisille tapahtumille? Kuulemme myös, minkälaista on eläytyä menneisyyteen näyttelijän työssä. Mitä historiaan perustuvien tapahtumien ja henkilöiden omaksuminen vaatii? Jakson vieraana on näyttelijä Elsa Saisio, joka näyttelee sarjassa Neuvostoliiton suurlähettilästä Aleksandra Kosyginaa, joka on sarjaa varten rakennettu fiktiivinen henkilö. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Disney+ kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #127 Draamakomediaa ja kylmän sodan sukellusveneselkkaus →

Venäjä julkisti Istanbulissa kovat rauhanehdot Ukrainalle. Tulitaukoon ja rauhaan Venäjä suostuu vain, jos Ukraina luopuu Venäjän miehittämistä alueista kokonaan ja vetäytyy. Noudattaako Venäjän presidentti Vladimir Putin rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton sota-ajan johtajan Josif Stalinin oppeja? Kertooko maailmansodan historia mihin ehtoihin Ukraina ei voi suostua? Ovatko Ukrainan vaihtoehdot yhtä vaikeita kuin Suomella vuonna 1944? Vieraina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander Ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Talvisodasta on kirjoitettu paljon ja tullaan taatusti kirjoittamaan enemmän. Venäläistutkija Timofei Malikov lähestyy aihetta kuitenkin vieraamman aineiston valossa. Hänen perspektiivinsä on venäläisessä tutkimuksessa ja arkistolähteissä. Venäläisessä näkökulmassa on samanlaisia aineksia kuin Venäjän nykyisessä informaatio- ja hybridivaikuttamisessa. Yhtymäkohtia ei ole vaikeaa huomata. Venäjäntutkimuksen professori Timo Vihavainen keskustelee teoksen merkityksestä ja avaa sitä suomalaisille.

Jaksossa käsittelemme Suomen idänsuhteiden pitkää historiaa eli Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosisatojen saatossa. Tarkastelemme idänsuhteiden historiaa erityisesti museoympäristössä, sillä jakson keskiössä on Tampereen keskustassa sijaitseva Idänsuhteiden museo Nootti. Keskustelemme jaksossa, mitä Nootti-museo tarjoaa kävijöilleen ja millä tavalla se käsittelee idänsuhteita. Mitkä ovat Suomen idänsuhteiden käännekohdat? Minkä vuoksi Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välinen historia herättää paljon tunteita? Mitä on tärkeää ymmärtää idänsuhteiden historiasta, jotta voi ymmärtää idänsuhteita nykypäivässä? Jakson vieraaksi olen saanut Idänsuhteiden museo Nootin museojohtajan Kalle Kallion. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Idänsuhteiden museo Nootin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #124 Idänsuhteiden vaikeaa historiaa ja museotyötä →

Pieni valtio Itävaltalainen kk | Kujanpää Laakso Metelinen | #neuvottelija 324. Neuvotteluklubi on Emmiliina Kujanpää, Mikko Laakso, Sami Metelinen ja Sami Miettinen. Itävaltalainen taloustiede, valtion interventioiden välttäminen, Sveitsin liittovaltiomallin alueellinen verokilpailu ja paikallinen itsehallinto vertutuvat Suomen monikerroksiseen verotukseen ja säätelyyn. Verotus vaikuttaa talouskasvuun, omaisuudensuojaan ja yksilön vastuuseen.00:00 Neuvotteluklubi goes Sysmä: Sami Metelinen ja Teemu Nikin elokuva 100 litraa sahtia00:32 Emmiliina Kujanpää Mikko Laakso: Verotuksen rooli ja omaisuudensuoja01:41 Saksan perustuslakituomioistuimen linja: 50 % verokatto ja omaisuudensuojan rajat02:23 Saksan malli, perustuslakioikeus ja kansalaisten oikeuksien suoja03:04 Kapitalismin ydin, valtion rooli, verotuksen hyvinvointitappiot ja moraalinen näkökulma03:40 Työn verotuksen kireys, hyvinvointitappioiden kasvu ja työnteon kannustimet04:12 Thomas Pikettyn veronäkemykset, sosiaaliturvamaksut04:41 Eläkejärjestelmän haasteet ja perustili05:14 Opintotuen vaikutus tuloeroihin elinkaarimallissa, verotuksellisen oikeudenmukaisuus06:23 Suomalainen verotusjärjestelmä: verokortit, palkasta automaattisesti pidätettävät maksut ja läpinäkyvyys08:35 Omistuskulttuuri, talonpoikaiskulttuuri ja porvarikulttuuri – vanha liberalismi vs. nykyinen kehitys10:40 Makrotalous vs. mikrotalous, yksilöiden preferenssit ja valtiovallan rooli12:51 Vapaiden markkinoiden ennuste Neuvostoliiton romahduksesta, Road to Serfdom14:33 Keynesiläinen synteesi, kansantalous moottorina ja kokonaiskysynnän pelkistäminen16:38 Valtion kulutus, moottorivertaus ja itävaltalaisen taloustieteen kritiikki18:49 Rahapolitiikan rooli, Fiat-raha vs. kultakanta sekä Friedrich von Hayekin free banking20:22 Vaihtoehtoiset rahoitusmallit, likviditeetti, verotuksen kohdentuminen ja osakesäästötilin vaikutukset22:25 Osakesäästötilin veromalli vs. suora osakeomistus, realisointiverot ja kannustimien vinoumat24:34 Perintöveron ongelmat (lesken asunto, riitaiset kuolinpesät, ajoitus) 26:36 Yrityksiin kohdistuva vero vs. kansalaisille siirtyvä verorasitus, näkökulmia verotuksen lopulliseen maksajaan28:06 Kuntavero, maakuntavero ja monikerroksinen verotus – uudet kerrokset vai vanhojen purkaminen?30:00 Julkinen sektori, turvalliset julkishyödykkeet ja valtion tehtävien supistaminen minimiin32:05 Terveys- ja sairaanhoidon kulut, vakuutusmalli vs. yleisverotus, sote-uudistuksen rahoitus33:41 Hyvinvointivaltion haasteet, perustilin idea ja yksilön vastuu omista kuluista35:46 Retoriset ansat verokeskustelussa (perintövero vs. työn verotus) ja valintaharhat37:53 Valtion velkaantuminen tulevien sukupolvien verotaakkana, nuorison näkökulma41:53 Muiden rahojen tuhlaaminen – Milton Friedmanin neljä tapaa kuluttaa rahaa ja korruption riski44:03 Ronald Reagan -viittaus: The government is not the solution to our problems; the government is the problem46:05 Valtion ja bisnesintressien liittoutumisen riski, oligarkian piirteet47:38 Vastikkeellisuuden puute Suomen sosiaalietuuksissa ja historian vaikutus49:40 Leikkaus vs. anteliaat tuet -keskustelu, diskurssin muuttamisen vaikeus51:59 Arvonlisävero- ja alv-kantojen pyörittely poliittisessa päätöksenteossa54:46 Pohdinta Sysmästä ja sen kulttuuriteoista, paikallisidentiteetti ja leffakokemukset56:44 Sveitsin liittovaltiomalli, Zonderbundin sota ja alueellinen vero- ja kilpailujärjestelmä59:17 USA:n osavaltioiden verokilpailu, sales tax vs. liittovaltion kulutusverot01:01:40 Rakentamattomat investoinnit ja valtion Bridge to Nowhere -ilmiö01:03:44 Marginaaliverojen kireys Suomessa, hyvinvointialueiden rahoitus ja huoli uudesta verokerroksesta01:05:21 Kuntien ja maakuntien itsehallinto, toteutumattomat periaatteet#neuvottelija Sisäpiiri vertaa Sveitsiä EVA:n maakuntien SuomeenTue Samia ja katso sisäpiirjaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Tällä historiallisella päivämäärällä Mary Shelleyn Frankenstein-romaani julkaistiin sekä ensimmäiset espanjantautitapaukset havaittiin Yhdysvalloissa. Lisäksi presidentti J.K Paasikivi astui virkaan ja Mihail Gorbatshovista tuli Neuvostoliiton johtaja.

Neuvostoliiton johtaja Nikita Kruschev on kuvaillut Kekkosta seuraavalla tavalla “Hän on kuin miekkalija joka hyökkää heti suoraan ja rehellisesti". Tässä jaksossa parrasvaloihin pääsee taas Urho Kekkonen, Suomen pitkäaikaisin valtionpäämies, jonka pitkää ja vaiheikasta presidenttikautta puimme oikein urakalla tänään. Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Jakson pääasiallisena lähteenä ja innoituksena on toiminut vastikään julkaistu Juhani Suomen Ulkoministeriä kaatamassa, joka löytyy näppärästi alla olevasta linkistä https://www.suomalainen.com/products/ulkoministeria-kaatamassa?srsltid=AfmBOooHsrMPBUwYK0YwilNpDVw13Tb09Nix34FFwBtRwl0R8Iwnbamx

Tällä historiallisella päivämäärällä SS Herakles rantautui Turun satamaan mukanaan 2500 kilogrammaa aitoa kahvia, Olympialaisissa oli Miracle on ice -hetki, kun Yhdysvallat voitti Neuvostoliiton jääkiekko-ottelussa, Buckinghamin palatsi tiedotti Charlesin ja Dianan kihlautuneen, Suomen mäkihyppymaajoukkue voitti kultaa ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Suomen ja Neuvostoliiton solmiman, jatkosodan päättäneen välirauhan rauhanehtojen toteutumista valvoi Suomessa liittoutuneiden nimeämä valvontakomissio syksystä 1944 aina syyskuun 1947 loppuun. Valvontakomissiolla oli pääsy kaikkeen viranomaistieton Suomessa ja sen langettama varjo Suomen itsenäisyyden ja poliittisen kulttuurin ylle jatkui tavalla tai toisella Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Aika herätti suomalaisissa pelon neuvostomiehityksestä ja laajoista vangitsemisista, kuten oli tapahtunut etelänaapuri Virossa. Näiltä molemmilta Suomi kuitenkin säästy. Christer Pursiaisen viime syksyllä julkaistu kirja Zdanov Tornissa kuvailee valvontakomission aikaa Suomessa ja kuvailee suomalaisten vallanpitäjien ja valvontakomissiota johtaneen kenraalieversti Andrei Zdanovin keskinäisiä suhteita. Teos sai viime viikolla Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinnon. Valvontakomission aikana Suomi määrättiin mm. mittaviin sotakorvauksiin sekä tuomitsemaan joukon valtakunnan eturivin poliitikkoja vankilaan sotasyyllisinä. Miten Suomi selvisi Zdanovin kurin alta? Onko nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa jotakin, joka muistuttaa tuosta ajasta? Keskustelijoina ohjelmassa ovat Christer Pursiainen ja historian professori Antero Holmila. Toimittajana on Ville Talola.

NBA-tuokion 111. jaksossa puhutaan Ukrainan koripallosta. Jakson virallinen Ukrainan ystävä on Sportspot. Ohjelmassa: ajankohtaiset tapahtumat (3:10), ukrainalainen koripallo Neuvostoliiton aikana (21:29), ukrainalainen maajoukkuekoripallo (1:15:54) sekä ukrainalaiset pelaajat NBA:ssa (1:58:17).

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till SverigeLapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitetOhjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.Mikä oli Lapin sota?Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksiaJuuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle. Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.Lapin sodan evakot RuotsissaRuotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Ensimmäisen maailmansodan loputtua Eurooppa oli murroksessa: Vanhat valtakunnat luhistuivat ja niiden raunioista nousi uusia ideologioita ja kansakuntia. Tässä jaksossa puhutaan näistä uusista valtioista suurimman, eli Neuvostoliiton alkuajoista, laajenemispyrkimyksistä ja siitä salaisesta pelistä, mitä esirippujen takana käytiin sosialistisen maailman, vanhojen valtakuntien sekä uusien kansakuntien välillä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Jakson pääasiallisena lähteenä ja innoituksena on toiminut vastikään julkaistu Arto Koskisen Marskin Kuriiri, joka löytyy näppärästi alla olevan linkin kautta.https://www.suomalainen.com/products/marskin-kuriiri-2?srsltid=AfmBOoo5jrWcOH-6t1Tfp8v8-KGvFLHxZLEnEn2ymbv0uT3m1goO-yGa

Raamattua ei ole vielä saatavilla kaikilla kielillä, joten työtä on vielä paljon jäljellä. Avainmedia Lähetysjärjestö on tukenut käännöstyötä erityisesti suomensukuisille kielille Venäjällä. Näitä kieliä on 12 ja käännöstyössä ollaan hyvässä vaiheessa. Miten käännöstyötä kansainvälisesti koordinoidaan ja missä vaiheessa Raamatunkäännöstyö on erityisesti entisen Neuvostoliiton maiden alueilla? Muun muassa näihin kysymyksiin ohjalmassa vastaa Avainmedian kielenkääntäjä ja Idäntyön asiantutija Heikki Jäntti. 

Neuvostoliiton ja Venäjän hallitsijoista on kirjoitettu tänä vuonna kaksi verevää ja vetävää romaania. Sanna Marinista tehty viihteellinen podcast on ollut hitti Yle Areenassa. Pirkko Saisio kirjoittaa romaanissaan Suliko (Siltala, 2024) Josif Stalinin tien maailmanparantajasta julmaksi despootiksi ja miljoonien murhaajaksi. Nina Honkanen kirjoittaa romaanissaan Rakkaani, Vladimir (Into, 2024) itänaapurimme johtajasta fiktiivisen rakkaustarinan kautta. Miira Karhulan, Risto Karhulan, Johanna Hartikaisen ja Simo Ritarin käsikirjoittama Sanna Marin ーmiljoonat seuraa -podcast (Yle, 2024) kertoo Marinin noususta pääministeriksi, ottaen myös taiteellisia vapauksia. Milloin ja miten saa mennä toisen ihmisen pään sisään, ja kirjoittaa tälle motiiveja ja tunteita? Saako hirmuhallitsijaa inhimillistää, entä miten voi selittää suomalaisen poliitikon tekoja, parisuhdettakin? Kirjailijoita Pirkko Saisioita ja Nina Honkasta sekä Sanna Marin ー miljoonat seuraa -podcastin käsikirjoittajaa ja ohjaajaa Miira Karhulaa haastattelee Pauliina Grym.

Historian saatossa on jälleen tapahtunut paljon tällä päivämäärällä. Sensuuri on lakkautettu Suomessa, DDR:ssä järjestettiin ensimmäiset yksipuoluevaalit, Saddam Hussein sai 100 prosenttia äänistä, Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsoville. Osiossa myös synttärivisa!

Mistä pahuus syntyy?Valistuksen aikakauden kynnyksellä Euroopassa levisi omituinen ilmiö: ihmiset uskoivat noitien lentelevän yöllä noitasapattiin parittelemaan paholaisen kanssa. Tämän uskomuksen vallassa lukemattomia ihmisiä syytettiin noituudesta, poltettiin roviolla tai mestattiin. Tässä jaksossa keskustelen suomen historian dosentti Marko Nenosen kanssa noitavainojen psykologiasta ja pahuuden synnystä. Nenonen on erikoistunut noitavainojen ja liikenteen historiaan, sekä kerännyt maineen huippusuosittuna lehtorina Tampereen yliopistolla.Keskustelemme siitä, miten noitavainot syntyivät, miksi ne levisivät ja mikä sai ne aikanaan päättymään. Pohdimme millaisia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä niiden taustalla oli. Miten pelko, epäluulo ja yhteisön paine vaikuttivat ihmisten toimintaan? Lisäksi pohdimme pahuuden käsitettä. Olisimmeko me nykyajan ihmisetkin olleet itsekin 1940-luvun Saksassa natseja, ja aiemmin osallistuneet noitien metsästämiseen? Olemmehan samanlaisia biologisia olentoja edelleen.Lisää aiheita:- Mikä oli saamelaisten jumala?- Mitä noitavainoihin osallistuneet mahtoivat ajatella itsestään hulluuden päätyttyä?- Noitavainojen verrattavuus esimerkiksi Neuvostoliiton tekemiiin puhdistuksiin- Lisäävätkö nykyisen maailman piirteet taipumuksia pahuuteen?- Sivistyksen merkitys ihmisen psykologialle ja yhteiskunnalleJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Vuonna 2023 näyttelijä Elsa Saisio teki ensimmäisen kansainvälisen roolityönsä venäjän ja ruotsin kielillä. Hänen hahmonsa on Neuvostoliiton suurlähettiläs tuotannossa Whiskey on the rocks. Aihe liittyy dramaattiseen päivään vuonna 1981, kun neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille lähellä Karlskronan laivastotukikohtaa Ruotsissa. Teatterissa Elsa Saisio muuntautui Frida Kahloksi laulaen espanjaksi. Elsa Saision mielestä Kahlon roolityössä oli jotakin hyvin vapauttavaa. -Frida Kahlo oli hyvin aistillinen, seksuaalinen, ja sellaisen roolin näytteleminen oli ihanaa. Toimittaja on Rita Trötschkes.

Helsingissä Vuosaaren hylätyssä lukiossa on esitetty suomalais-venäläisen Helsinki 98 -teatteriryhmän sovittamia näytelmiä valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitsin dokumenttiromaaneista. Neuvostoihmisen loppu kertoo Neuvostoliiton totalitarismista rinnastuen kriittisesti nykyiseen Venäjään ja Sinkkipojat Afganistanin sodasta tavalla, joka vertautuu Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan. Jaksossa vieraana ovat näytelmien sovittamisesta osaltaan vastannut Martti-Tapio Kuuskoski ja niissä näyttelevä Elli Närjä. Keskustelussa pohditaan esitysten estetiikkaa ja sanomaa sekä totalitarismin olemusta ja sitä, miten sitä voi käsitellä dokumenttiromaanien ja teatterin keinoin.

Illegaali on vakoilija, joka elää ja toimii valehenkilöllisyyden turvin kohdemaassaan toimeksiantajansa lähettämänä. Neuvostoliitto rakensi valehenkilöllisyyksiä muun muassa vuonna 1952 tehdyn varkauden avulla, kun neljä Suomen ortodoksisen kirkon luovutettuun Karjalaan jääneiden seurakuntien kirkonkirjaa varastettiin Kuopiossa sijainneesta varastosta. Eräitä suomalaisina esiintyneiden illegaalien henkilöllisyyksiä rakennettiin Neuvostoliiton tiedustelun toimeksiannosta manipuloimalla näitä kirkon kirjoja. Illegaaleja on liikunut myös Pohjois-Savossa ja Kuopiossa. Dosentti Juha Pohjonen kertoo lisää muun muassa Pohjois-Savossa liikuneista illegaaleista sekä vuonna 1952 tapahtuneesta kirkonkirjojen anastuksesta Anssi Saarelaisen haastattelusa. Photo by Dariusz Sankowski on Unsplash

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Talvella 1940 nuori ruotsalainen hävittäjälentäjä Matti Sundsten on yksi 9000 ruotsalaisesta vapaaehtoisesta Suomen talvisodassa. Matin kone syöksyy maahan, ja hän putoaa Neuvostoliiton linjojen taakse. Selviytyäkseen hän hiihtää yksin pakkasessa neljä vuorokautta. Kun Matti löytää suomalaisjoukkojen luo, he kohottavat aseensa häntä kohti.Sotakokemukset vaikuttavat myös Matin poikaan BengtiinMatti jää henkiin, mutta talvisota ei koskaan jätä häntä kokonaan. Hänen poikansa Bengt kasvaa painajaisia näkevän isän kasvattamana ja oppii jo varhain, että isän unet liittyvät sotaan.Suomessa jokainen perhe kantoi sodan traumaa mukanaan. Ruotsissa Bengt Sundstenilla ei ollut kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa Matti-isän kantamia arpia.Ohjelma tehtiin syksyllä ja talvella 2023/2024.VILL DU HÖRA PROGRAMMET PÅ SVENSKA? KLICKA HÄRHaastateltavat: Bengt Sundsten/Matti Sundstenin poika, Ville Kivimäki/Historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosenttiReportteri: Hanna SihlmanKäsikirjoitus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila KälvemarkTuottaja: Lotta HoppuKertoja: Tiina Laitila KälvemarkOtteita lukevat: Tuomas Ojala, Jan Saaristo, Anne Surakka ja Maiju RistkariLoppumiksaus: Hanna MelanderTalvisota 1939–1940Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryVinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Talvisodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimat suorittivat viisi pommitushyökkäystä Kuopion kaupunkiin, ja kaupungissa rekisteröitiin yhteensä 24 ilmahälytystä. Kaupungin yllä nähtiin yhteensä 84 viholliskonetta, jotka pudottivat 411 räjähdyspommia ja 112 palopommia. Ensimmäinen pommitus Kuopiota kohtaan tapahtui 6. tammikuuta 1940. Helmikuun 3. päivän suurpommitus samana vuonna ol ivaikutuksiltaan kaikkein tuhoisin tapahtuma. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Pekka Kankkunen kertoo tarkemmin 3. helmikuun pommituksista ja syistä miksi Kuopio kiinnosti vihollista. Kuvassa Pekka Kankkusen taustalla olevaan silloiseen Hotelli Osuusravintolaan osui pommi. Podcastissa kuullaan kuinka osumasta selvisi nuorimies kuin ihmeen kaupalla.

“Astun tämän askeleen maani, kansani ja marxilais-leniniläisen elämäntavan puolesta tietäen, että tämä on vain pieni askel matkalla, joka jonain päivänä vie meidät kaikki tähtiin.” Näin sanoi vuonna 1969 kosmonautti Aleksei Leonov laskeutuessaan ensimäisenä ihmisenä Kuun kamaralle tieteissarja For All Mankindissa. Marraskuussa julkaistiin AppleTV+:ssa neljäs kausi For All Mankind -sarjaa, jossa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa, missä Neuvostoliiton ja USA:n välinen avaruuskilpailu ei koskaan päättynyt. Sarjan on luonut mm. Star Trek The Next Generationia tuottanut sekä Battlestar Galactican luonut käsikirjoittaja Ronald D. Moore. Uutuuselokuva I.S.S. kertoo taas kansainvälisen avaruusaseman miehistöstä, kun ydinsota Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä syttyy. Kulttuuriykkönen kysyy, mistä tällaiset vaihtoehtoiseen historiankulkuun perustuvat sci-fi -kertomukset ja niiden suosio ajassamme kertoo, ja mihin suurvaltojen nykyisillä ja todellisilla avaruusohjelmilla, kuulennoilla ja avaruusasemilla pyritään? Kuinka relevantin näkökulman I.S.S. sekä For All Mankind meille maalaavat? Mukana keskustelussa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks, tiedetoimittaja Jari Mäkinen sekä sci-fi -harrastaja Johanna Kröger. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa tuhoisaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa pian kolmatta vuotta. Kotimaassaan hän on hiljentänyt vastustajansa kovalla kädellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma täyttää 60 vuotta. Vuoden ensimmäisessä juhlajaksossa Ylen entiset Venäjän-kirjeenvaihtajat Jyrki Saarikoski ja Hilkka Hyrkkö pohtivat, miksi Venäjä päätyi rakentamaan uutta imperiumia Neuvostoliiton raunoille. He kertovat, miltä tuntui raportoida muun muassa Neuvostoliiton romahduksesta, Tšetšenian sodasta ja Ukrainan Maidan-aukion vallankumouksesta ja miten nämä tapahtumat vaikuttavat yhä Venäjällä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijoina ovat Anders Johansson ja Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

No todellakin saa. Sitä varten Kansanradio on. Tällä kertaa kuuntelijoita puhuttavat "paskalaki", tuloerot ja suomalaisten sinisilmäisyys. Digitalisaatio harmittaa siinä missä pissassa seisominenkin. Ääneen pääsee myös vanhan Neuvostoliiton kannattaja. Ja kuka pussasi peipin petiruumaan?

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Jussi Halla-ahon elämä jakautuu aikaan ennen ja jälkeen Neuvostoliiton romahduksen, hän kertoo HS:n Pressapodissa. Pressapodi haastattelee yhdeksän presidenttiehdokasta heidän arvoistaan sekä siitä, mikä teki heistä sen ihmisen, joka he nyt ovat. Sarjan juontaa HS:n Veera Luoma-aho.Studiossa Veera Luoma-aho.Jakson leikkasi Janne Elkki.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/pressapodi.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.Programmet gjordes av Hanna Sihlman Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Producent: Lotta Hoppu Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva BuskasSlutmix: Sophie Andersson Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti. Programmet gjordes hösten 2023.Vinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryTalvisota 1939–1940Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Sarjan viidennessä osassa käydään läpi Suomen eheytyminen sodan repimästä, köyhästä ja epävakaasta kansakunnasta siihen yhtenäiseen valtioon, joka tulisi nousemaan yksissä miehin vastustamaan Neuvostoliiton hyökkäystä 1939.Jaksosarja on toteutettu yhteistyössä Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön kanssa. Sotaa ja historia podi kiittää.Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu: https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Vasemmistolainen julkaisutoiminta oli myrskyisää 1900-luvun alkupuolella. Ensin haettiin sananvapautta, mutta kohta Stalinin puhdistukset jo tekivät tuhojaan Neuvostoliiton puolella suomalaisten toimittajien murhissa. Valkoisessa Suomessa vankeus oli yleisin huoli. Sotien jälkeen tilanne vaihtui taas, kun vasemmistolaisuus nousi aivan uudenlaiseen asemaan vaaran vuosien jälkeen. VTM ja tietokirjailija Elias Krohn kertoo näistä epävakaista ajoista. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

50 vuotta sitten Norjassa syntyi rukousristiretki Neuvostoliiton kaupunkien ja alueiden puolesta. Kampanja levisi myös Ruotsiin ja Suomeen ja yhteensä lähes 700 seurakuntaa rukoili sitoutuneesti. Millaisia tuloksia saatiin ja uskoiko kukaan tuolloin, että Neuvostoliitto voisi romahtaa ja maahan voisi tulla uskonnonvapaus? Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian Idäntyön asiantuntija Heikki Jäntti.

Miksi autoritaariset valtiot ottavat suurempia sotilaallisia riskejä kuin demokraattiset valtiot? Mikä merkitys elintasolla ja ruuan hinnalla on aseellisten konfliktien syttymiselle? Voisiko nykyisistä konflikteista eskaloitua globaali suursota? Minkälainen toimija BRICS on ja millä keinoilla BRICS-maat pyrkivät horjuttamaan lännen hegemoniaa? Miksi Yhdysvallat on yhteinen vihollinen sekä Venäjälle, Kiinalle että Iranille ja miksi Venäjä ja Kiina suhtautuvat kielteisesti Iranin pyrkimyksiin kehittää ydinase? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 10.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hamasin hyökkäys (4:45) Venäjä (7:59) Jakolinjat (10:43) Media (13:55) Ukrainan sota (20:39) Neuvostoliiton romahtaminen (27:02) Kaksinaismoralismi (31:22) Oppositio (35:18) Ydinaseet (39:44) Autoritarismi ja riskinotto (45:18) Demokratia (47:03) Elintaso (52:56) Kansainvälinen järjestelmä (58:22) Ruoka (1:01:33) Globaali suursota (1:08:51) Proxy-sodat (1:19:28) BRICS (1:25:05) "Yhteinen vihollinen" (1:27:23) Kiina (1:32:02) Iran (1:39:46) Ydinasevallat (1:41:12) Itämeren kaasuputket (1:48:39) Pakolaisaallot

Sofi Oksasen uusi teos Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan pohjautuu kirjailijan runsaasti huomiota saaneeseen puheeseen, jonka hän piti Ruotsin Akatemian sananvapautta ja demokratiaa uhkaavia tekijöitä käsittelevässä konferenssissa keväällä 2023. Oksanen kirjoitti puheensa pohjalta esseeteoksen, jossa hän kuvaa sitä, miten systemaattisesti, monimuotoisesti ja perusteellisesti Venäjä toimii pyrkiessään tuhoamaan vastustajansa, tälläkin hetkellä, keskellä Eurooppaa. Raiskaus on ollut yksi sodankäynnin väline Ukrainassakin. Siviilien raiskaus vaikuttaa lamauttavasti myös niihin naisiin ja perheisiin, jotka eivät itse ole joutuneet suoraan näiden sotarikosten kohteeksi. "Parantavaa raiskausta" venäläissotilaat taas käyttävät valtaamillaan alueilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluviin siviileihin. Raakuuksien lisäksi Venäjä trolleineen on saanut kylvettyä eripuraa myös Yhdysvaltain feministien keskuuteen, samoin kuin aiheuttamaan riitoja Black Lives Matter - ihmisoikeusaktivistiryhmän sisällä. Oksanen halusi herätellä suomalaisia Venäjän informaatiovaikuttamiseen jo Viron lähihistoriaa käsittelevän Kvartetti-sarjan kolmannessa romaanissaan Kun kyyhkyset katosivat (2012), mutta varoitus kaikui hänen mukaansa kuuroille korville. Kaunokirjallisissa teoksissaan Neuvostoliiton sortotoimia laajasti käsitellyt ja äänekkääksi Kremlin vastustajaksi noussut Oksanen kritisoi esseeteoksessaan myös länsimaiden reaktioita. Hänen mukaansa länsimaat ovat olleet sokeita Venään toimille, ja vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen syntyi suorastaan "krimnesian tila". Hänen mukaansa uudet toimittajasukupolvet eivät enää tunnista vanhoja kylmän sodan aikaisia keinoja ja lankeavat Venäjän asettamiin ansoihin kuten natsiväitteisiin. Sofi Oksasta haastattelee Pauliina Grym.

Kesällä 1942 Laatokalle syntyi historian merkittävin sisävesilaivasto. Se koostui saksalaisista, italialaisista ja suomalaisista aluksista ja näiden maiden miehistöistä. Sotien jälkeinen Suomi ei ole varsinaisesti pitänyt melua aiheesta, olivathan liittolaiset hävinneellä puolella sotaa. Lisäksi laivasto-osasto pyrki katkaisemaan huoltoyhteyksiä piiritettyyn Leningradiin. Merisodan asiantuntija, komentaja Ville Vänskä kertoo tästä vähän tunnetusta sotahistoriasta: suomalais-saksalais-italialaisesta yhteistoiminnasta, iskuista Neuvostoliiton saattueita vastaan ja Suhon majakkasaaren valtausyrityksestä.

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin. – Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. – Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia. – Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin. – Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

29. syyskuuta 1957 Majakin ydinlaitoksella tapahtui historian kolmanneksi vakavin ydinonnettomuus, kun voimakkaasti säteilevän radioaktiivisen jätteen säiliö räjähti levittäen runsaasti radioaktiivisia päästöjä ympäristöön. Laskeuma tavoitti jopa 270 000 ihmistä. Majakin historia on synkkä ja täynnä onnettomuuksia, eikä loppua näy. SV: kuvailua säteilyn vaikutuksista Lähteitä: Aromic accidents, James Mahaffey, 2014 https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_joukkotuhoaseet https://nuclearweaponarchive.org/Russia/Russreac.html https://fi.wikipedia.org/wiki/Tsar-bomba https://www.visapourlimage.com/en/festival/exhibitions/muslumovo-un-village-a-l-ombre-de-la-mort https://www-ns.iaea.org/downloads/rw/projects/emras/emras-aquatic-techa.pdf https://inis.iaea.org/collection/NCLCollectionStore/_Public/31/021/31021196.pdf https://www.environmentandsociety.org/arcadia/nuclear-disaster-kyshtym-1957-and-politics-cold-war https://www.britannica.com/event/Kyshtym-disaster

Kuinka Valko-Venäjän itsenäistyminen tapahtui? Millä tavoin Valko-Venäjän on kehittynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen verrattuna Puolaan ja Ukrainaan? Minkälainen Aljaksandr Lukašenkan ja Vladimir Putinin suhde on ollut ja miten suhde on muuttunut Ukrainan sodan myötä? Studiossa tietokirjailija Toni Stenström. Jakso on nauhoitettu 14.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venäjän hyökkäys Kiovaan (4:48) Valko-Venäjä Neuvostoliitossa (10:48) Neuvostoliiton lakkauttaminen (13:07) Ukraina ja Puola (15:53) Vaalit 1994 (19:17) Lukašenkasta diktaattori (24:46) Lucanomica (27:02) Lukašenka ja Putin (28:51) Talous (31:12) Presidentinvaalit 2020 (33:52) Vaalitarkkailija (36:49) Ukrainan sota (44:22) Prigožinin kapina (51:37) Valko-Venäjän tulevaisuus

Jakso käsittelee suomalaisten kokemuksia ja muistitietoa kylmästä sodasta. Minkälaisia arkikokemuksia suomalaisilla oli kylmästä sodasta? Vallitsiko toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton romahtamiseen saakka samanlainen tunnelma vai muuttuiko kokemus kylmän sodan lämpenemisten ja kylmenemisten mukana? Miten matkustaminen vaikutti näkemyksiin Neuvostoliitosta ja mistä suomalaiset saivat muutoin tietoa kylmästä sodasta? Pohdimme jaksossa myös muistitietotutkimusta ja sitä, mikä merkitys muistoilla on historiakuvan rakentumisessa. Jakson vieraana on Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, jonka kirjoittama kirja Suomalaisten kylmä sota julkaistiin keväällä 2023. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #84 Kylmän sodan kokemuksia ja suomalaisten muistitietoa →

Outi Salovaaran Matkalla kadonneessa maailmassa - Neuvostoliiton perillisten jäljillä -tietokirja vie syvälle kommunismin raunioihin ja Venäjän varjossa kasvaneisiin maihin kuten Turkmenistaniin ja Kazakstaniin. Lisäksi Salovaara jakaa kokemuksensa kuivuneen Aral-järven rannalla. Suuri sisämeri on kuivunut lätäköksi ja alueella on kokeiltu biologisia aseita. Sami Tissarin Finlandia-ehdokkuuden saanut Krysa-esikoisromaani on Neuvostoliittoon sijoittuva vaihtoehtohistoria, joka paljastaa neuvostojärjestelmän absurdiuden mehevällä tavalla ja kertoo samalla tekoälystä. Keskustelemassa ovat Outi Salovaara ja Sami Tissari. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Minkälaista oli palvella Neuvostoliiton armeijassa 1980-luvulla? Millainen ilmapiiri armeijassa oli ja miten varastaminen näkyi armeijassa? Miten Virossa suhtauduttiin suomalaisiin ja ruotsalaisiin 1980-luvulla ja miten itsenäistyminen muutti Viroa 1990-luvulla? Studiossa Neuvostoliiton armeijassa 1980-luvulla palvellut Toomas Eelsoo. Jakso on nauhoitettu 1.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Asevelvollisuus (5:27) Armeijaan lähtö (10:59) 45 astetta pakkasta (15:24) Hierarkia (19:54) Posti Neuvostoliitossa (23:02) Propaganda armeijassa (28:52) Mongolia (37:59) Ystävyyssuhteet (40:06) Ulaanbator (45:22) Varastaminen (50:43) Suhtautuminen valtioon (53:30) Viroon palaaminen (55:51) Neuvostoliiton propaganda (1:08:21) Viron itsenäistyminen (1:15:55) Mafiasodat (1:21:16) Viron kehitys

Raamatunkäännösinstituutti täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Alusta lähtien se on kääntänyt ja toimittanut Raamattuja entisen Neuvostoliiton kansojen saataville heidän omalla äidinkielellään. Raamattuja, Uusia testamentteja ja Raamatun osia on käännetty jo 77 kielelle. Avainmedian aloittama ja tukema, 10 vuotta myöhemmin perustettu Helsingin Raamatunkäännösinstituutti vastaa käännöstyöstä suomalaisugrilaisille kielille. 

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli toimittaja ja tietokirjailija Pekka Virkki. Keskustelimme suomettumisesta ja jälkisuomettumisesta. Virkki on juuri julkaissut räväkän tietokirjan Jälkisuomettumisen ruumiinavaus (2023). Suomessa vallitsee yhä eriskummallinen vaikeneminen koko yhteiskunnan läpäisseestä kylmän sodan ajan suomettumisesta. Sitäkin vakavapampaa on ollut jälkisuomettuminen. Virkin kirja kertoo, kuinka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yleinen Venäjän myötäily jatkui muuttaen vain vähän muotoaan. Rakenteet, perinteet ja korruptoivat henkilösuhteet olivat iskostuneet syvälle koko yhteiskuntaan. Räikeitä esimerkkejä jälkisuomettumisesta ovat olleet esimerkiksi ns. Tiitisen listan salaaminen ja Paavo Lipposen toiminta Putinin putkimiehenä. Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja lukemattomat muut keskeiset yhteiskunnalliset toimijat myötäilivät Venäjän kantoja aina helmikuuhun 2022 saakka. Vasta Venäjän avoin sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset. Miksi siihen meni niin kauan? Millä kaikilla tavoilla mafiavaltio Venäjän lonkerot ovat tunkeutuneet Suomeen? Entä kuinka moni tietää, että suomettumisen korruptio levisi paitsi politiikan keskeisiin päättäjiin myös suojelupoliisiin. Suomeen tuli jo vuosia sitten läntiseltä kumppanilta tieto, että Supon pitkäaikainen päällikkö oli kaksoisagentti. Viime aikoina olemme saaneet lukea outoja kertomuksia siitä, kuinka Putinin oligarkeille on myönnetty Suomen kansalaisuuksia. Entä mitä tarkoittaa lustraatio ja miksi se pitäisi vihdoinkin Suomessa käynnistää? Tarvittaisiinko Idänsuhteiden historian ja muistin instituutti, johon kerättäisiin kattavasti tietoa suomettumisilmiöstä koko sen laajuudessa? https://jarkkotontti.net/

Kesällä 1944 puna-armeijan taistelukykyisimpiin kuuluvat yksiköt rynnistivät kahdessa viikossa Karjalankannaksen läpi ja Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Neuvostoliiton punainen aalto pysäytettiin kuitenkin Pohjoismaiden historian suurimmassa taistelussa, Tali-Ihantalassa tykistön, jalkaväen, panssarivoimien ja ilmavoimien yhteistoiminnan avulla.Tässä jaksossa perataan 1944 kesän suurhyökkäys ja selvitetään kuka on taistelukenttien todellinen kuningas.

Raatten tien taistelu on Talvisodan legendaarisin taistelu, jossa epätoivoisesti alivoimainen 9. divisioona Hjalmar Siilasvuon komentamana tuhosi lähes täysin Neuvostoliiton kyvykkäimpiin sotilasosastoihin kuuluvana pidetyn 44. divisioonan. Taistelut käytiin yhden tien varrella keskellä Suomen kylmää talvista erämaata, jossa suomalaisten kekseliäisyys, sisukkuus ja ympäristön tuntemus johti häikäisevään voittoon, josta kirjoitettiin lehdistössä ympäri maailman.

Asiantuntija pitää huolestuttavana, että Suomen naapurissa tulee olemaan valtio, joka on määrittänyt itsensä sotatilaan. Mihin Venäjällä viime viikolla aloitettu liikekannallepano voi johtaa? Liikekannallepano itänaapurissa on ollut edellisen kerran Neuvostoliiton ja toisen maailmansodan aikana, vuonna 1941. Rajantakaista tilannetta ja uhkaa Suomen turvallisuudelle arvioivat Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja, Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ja Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta. Ohjelmassa kysytään, mihin presidentti Vladimir Putin voi vielä ryhtyä. Voiko Venäjältä alkaa laaja joukkopako? Toimittajana on Antti Pilke.

Heinäkuun Popfiltterissä käsitellään outoja ihmisiä, Comic Con 2022 trailereita, sekä yleisesti nörttimaailman melkein uusimpia käänteitä. Tämän lisäksi Jonin uutisissa kuullaan pitkän tauon jälkeen Vesa Keskisen uusimpia kuulumisia.

Nato oli alun perin pelkkä USA:n Britannian ja Ranskan välinen paperi. Vuonna 1949 perustettu Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato syntyi vastaamaan Neuvostoliiton turvallisuusuhkaan. Mutta miksi vielä vuonna 1945 yhdessä aseveljinä taistelleiden liittoutuneriden keskinäiset välit kehittyivät näin nopeasti vastakkainasetteluksi ja vihollisuudeksi? Entä kuinka täpärällä Pohjois-Atlantin liiton hajoaminen on ollut sisäisiin riitoihin? Suomen päätös liittyä puolustusliittoon päätti lähes ikuiselta tuntuneen keskustelun Nato-optiosta. Minkälainen on ollut suomalaisen Nato-keskustelun historia ja minkälaisin äänenpainoin ja keinoin liittymistä on kannatettu ja vastustettu? Haastateltavina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma sekä suomalaisesta Nato-keskustelusta väitöskirjan tehnyt tutkija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Venäjällä juhlitaan tänään Voitonpäivää. Mutta miten voitonpäivän juhlinta onnistuu kun rintamalla tilanne on hankala? Haastateltavina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä presidentti Vladimir Putin piti Punaisella torilla puheen Voitonpäivän kunniaksi. "Tämä oli jollain tavalla viimeinen puhe jonka Putin piti. Hän tuhoaa nyt sen myytin tästä voitosta. Hän hyökkää Ukrainaan ja sitä ei osa venäläisistä ikinä hyväksy, että hän yritti tulla tällä vanhalla Neuvostoliitto-retoriikalla, mutta ei se mene Venäjällä läpi", Koponen toteaa. Hän arvioi, että tällaisia Voitonpäivän juhlaa ei enää samassa muodossa vietetä, eikä hän usko, että Venäjä tässä muodossa enää säilyy. Lassila pitää silmiinpistävänä, että Putin ei sanallakaan maininnut Ukrainasta. Putin ei ilmoittanut liikekannallepanosta ja sodan julistuksesta, mitä ennakkoon osin arvioitiin. Lassila arvioi, että sodan julkinen julistus ja reserviläisten kutsuminen sotaan ei olisi ollut kannattavaa. "Tällaisessa tilanteessa kaikista Putinin silmänkääntötempuista huolimatta on vaikea uskottavasti myydä että kansakunta olisi uhattuna", Lassila kertoo. Koponen arvioi, että liikekannallepano voi olla kuitenkin edessä aika piankin, koska tilanne rintamalla on hankala. Lassila ja Koponen pohtivat myös miltä näyttää Venäjän tulevaisuus. "Tämä on Neuvostoliiton hajoamisen traaginen loppunäytös", Lassila pohtii. Lassilan mukaan Putin kiistää faktoja, kuten Neuvostoliiton hajoamisen 1991. Huhuja Putinin vaihtamisesta on nähty kansainvälisessä mediassa. Onko lähtölaskenta alkanut? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten suomettuminen näkyi Supon toiminnassa kylmän sodan aikana? Haastateltavana väitöskirjatutkija Mari Luukkonen. KGB yritti kylmän sodan aikana kontrolloida Supoa. Luukkonen kuvaa, miten Suomi ja Supo toimi kaksilla raiteilla: ulospäin annettiin toista kuvaa kuin mitä todella tehtiin. Supolla oli Luukkosen mukaan hyvin tarkat perälaudat, vaikka se vaikutti Neuvostoliiton liittolaiselta. Samoin toimi valtion johto: ulkomailla kahdenvälisissä keskusteluissa käytiin ihan erilaisia keskusteluja kuin julkisuuteen ja Neuvostoliiton edustajien kanssa. Supon päällikkö Seppo Tiininen oli henkilökohtaisesti suhteessa KGB:hen kuten oli lähestulkoon koko Suomen poliittinen eliitti. Luukkonen kuvaa KGB:n strategiaa Suomessa "pirullisen nerokkaaksi". On vaikea sanoa missä kulkee laittoman tiedustelun ja normaalin vaikuttamisen raja. KGB pyrki värväämään Suomesta agentteja, joista osa lähti kaksoisagenteiksi eli raportoi Supolle kaiken, mitä KGB yritti heidän kauttaan urkkia. Edelleenkin Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomeen. Suomettumisen ajan kaltaiset toimet ovat Luukkosen mukaan kuitenkin lähellä nollaa. "Kybermaailma mahdollistaa tänä päivänä paljon. Tiedustelupalveluille varmasti agentin värvääminen on suurin kruunu jonka voi saavuttaa", Luukkonen toteaa. Viimeistään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen suhtautumisen Venäjään perinpohjin. Kuitenkin murros alkoi jo Georgian sodasta ja Krimin miehittämisestä. "Kyllä nyt pelataan lännen säännöillä ei idän säännöillä kuten kylmän sodan aikana pakon sanelemana", Luulloken sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Chernobyl on jäänyt historinakirjoihin maailman historian tuhoisimpana ydinonnettomuutena, jonka jälkiseraukset näykvät maapallolla vielä tuhansia vuosia. Omalla tavallaan onnettomuus tarjoaa ikkunan Neuvostoliiton salailun ja valehtelun kulttuuriin ja onpa jotkut tituleeranneet voimalakatatrofin olevan yks pääsyistä Neuvostoliiton romahdukseen alle vuosikymmen onnettomuuden jälkeen.