POPULARITY
Tässä jaksossa Milla, Laura ja Pilvi eivät käsittele euroviisuja eivätkä edes 1600-luvun Japania (paitsi ihan pikkuriikkisen), sillä Virallinen Valvoja Lauran tiukassa valvonnassa kaikki pysyttelevät tiukasti tietosuojamaailman mielenkiintoisimmissa uutisissa (uskokoon ken tahtoo että edes Laura pystyy tähän). Virallisen valvojan tuoman ryhtiliikkeen itsevarmuuden myötä aloitamme käsittelemällä tapaus Yleä ja pohdimme, millaisia erilaisia näkökulmia pakollisessa kirjautumisessa kansallisen yleisradion palveluun voi olla tietosuojan näkökulmasta. Siitä siirrymme asiallista aasinsiltaa pitkin uusimpaan Schrems-tapaukseen (Schrems IV? Screhms Five? Schrems Tokyo Drift?), jossa Julkisasiamies on antanut ratkaisuehdotuksensa joka on herättänyt paljon mielenkiintoista keskustelua. Onko henkilötieto kenen tahansa käytettävissä jos se on "julkista tietoa"? Hyvin lähellä tuota uusinta Schrems-rainaa olevaa aihetta käsitellään myös Hollannin tietosuojavaltuutetun tuoreissa linjauksissa siitä miten internetiä saisi kaapia ja köyriä. Lisäksi käuydään kurkkaamassa NOYBin OpenAI:ta koskevaa valitusta (mahdollinen Schrems VI - Jedin paluu?) liittyen muun muassa tekoälyn hallusinaatioihin vastauksissaan, TikTokin lisääntyviä hankaluuksia sekä Yhdysvaltojen uutta ehdotusta kansalliseksi tietosuojalaista. Liity seuraamme kuuntelemaan sangen ryhdikästä jaksoa uutisista (uskoo ken tahtoo, ks yllä) ja tiedät taas tietosuojan maailmasta kaiken mitä tarvitsee tietää! Linkit: Tapaus Yle: https://www.is.fi/digitoday/art-2000010384833.html NOYBin kommentti liittyen Asiaan C‑446/21: https://noyb.eu/en/ag-cjeu-facebook-must-minimize-personal-data-ads-eu Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Asiassa C‑446/21: https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=285201&pageIndex=0&doclang=FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=2196517 Hollannin tietosuojavaltuutettu ja internetin kaavinta: https://autoriteitpersoonsgegevens.nl/actueel/ap-scraping-bijna-altijd-illegaal TikTok ja EU komissio: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_24_926 ByteDance valitsee mieluummin TikTokin sulkemisen Yhdysvalloissa kuin myynnin: https://www.reuters.com/technology/bytedance-prefers-tiktok-shutdown-us-if-legal-options-fail-sources-say-2024-04-25 Yhdysvaltojen ehdotus uudeksi kansalliseksi tietosuojalaiksi: https://iapp.org/media/pdf/resource_center/american_privacy_rights_act_cheat_sheet.pdf https://iapp.org/news/a/how-apra-could-affect-ai/ FISA 702 pidetään voimassa: https://iapp.org/news/a/fisa-section-702s-reauthorization-era/ Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!
Virallisen tiedon puuttuessa on mahdotonta tietää, kuinka paljon ihmisiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on kidnapattu ja kuinka moni on onnistunut pakenemaan. Arvioiden mukaan kyse on jopa kymmenistä tuhansista. Habiba*, Mary*, Esther*, Ijanada* ja Charity ovat vain muutamia niistä vangeista, jotka ovat kertoneet riipaisevan tarinansa Open Doorsille. https://opendoors.fi/kuin-tulen-lapi-viisi-militanttien-vankeudessa-afrikassa-elanytta-kertoo-tarinansa/
Medicare has emerged as a crucial issue in the 2022 federal election campaign, as the major party leaders play down gaffes and reported gaps in policy. The Medicate debate returned to the spotlight as Anne Ruston was named as the next health minister if the Coalition is re-elected next month. - Vaalikampnajan ensimmäisen viikon keskeiseksi aiheeksi nousi Medicare, molempien pääpuolueiden johtajien yrittäessa vähätellä useita aikaisempia virheellisiä lausuntojaan ja poliittisia aukkoja kannaotoissaan.
Virallisen podcastin seitsemännessä jaksossa on aiheena korona ja kulttuuri. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho keskustelevat siitä, miten kulttuuritoiminnan työn jatkumista korona-aikana voidaan edesauttaa ja siitä, miten tärkeää kulttuuri on henkisen kriisinkestävyyden kannalta.
Virallisen podcastin kuudes jakso käsittelee koronaa, taloutta ja työtä. Työministeri Tuula Haatainen ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen keskustelevat kuinka poikkeuksellisissa oloissa vuoden 2021 budjettia on valmisteltu ja kuinka haastavaa on juuri nyt ennakoida talouden ja työllisyyden kehitystä.
Virallisen podcastin historian ensimmäisessä jaksossa keskustellaan peruskoulun alkamisesta. Juontaja Heta-Leena Sierilän kanssa aiheesta ovat keskustelemassa opetusministeri Li Andersson sekä Vantaan kaupungin perusopetuksen opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus. Miten korona näkyy peruskouluissa syksyllä? Mitä koronakeväästä opittiin?
Its raining funny men! Virallisen epävirallisesti Vantaan hauskin ja samalla myös ultimaattisen kuumottava tyyppi päätti tulla roastaamaan äijät aivan suohon. Nollasta sataan saa tämän jakson myötä aivan uuden merkityksen. Äärimmäisen härskillä huumorilla varustettu bisneksestä, elämästä ja arvoista keskusteleva jakso, olkaa hyvät!
Viikon startin tarjoilee NRJ:n Aamu! Virallisen terassikauden alkuun on Suomessa vielä viikko, mutta Jannen kotipihalla on syttynyt jo terassisota. Jerellä taas oli hankaluuksia kortsujen oston kanssa. Mielessä myös golfaajan tervehdys, herkät sokerideittailijat ja leffan loppuun saaminen!
Kiinan nousu viime vuosikymmeninä maailman talousmahdiksi on kohottanut myös kiinalaisten itsetuntoa ja kansallisaatetta. Niinpä maan poliittinen johto näkee nyky-Kiinan tuhansia vuosia vanhan kiinalaisen kulttuurin suorana jatkeena. Virallisen historiankirjoituksen mukaan vasta kommunistinen Kiina pystyi vapauttamaan maan länsimaiden ikeen alta. Kiinan vahvistuminen on johtanut myös siihen, että se on ottanut entistä aktiivisemman roolin maailmanpolitiikassa. Vaikka Kiinalla on nykyään vahvat ja monipuoliset suhteet länteen, on moni asia Kiinassa on eri lailla kuin mitä meillä luullaan. Toimittaja Mari Manninen on asunut Kiinassa ja hän haluaa purkaa Kiinaan liittyviä vääriä uskomuksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana. Kuva: Unsplash
Tarja Halonen on uudistanut suomalaista arvomaailmaa muun muassa yhteiskunnallisen tasavertaisuuden osalta. Halosen mukaan Suomella on paljon opittavaa Ruotsista. Vanheneminen on ainoa keino elää kauemmin. Kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000, oli hän tehtävässä ensimmäinen nainen, ensimmäinen helsinkiläinen ja myös ensimmäinen työläiskaupunginosasta kotoisin oleva valtionpäämies. Halonen syntyi Helsingin Kalliossa jouluaattona 1943, jatkosodan aikaan. Hän toimi presidenttinä kahden kauden ajan, vuoteen 2012. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa YK:n eri foorumeissa kestävän kehityksen hyväksi. Mikä on menestyksen avain? Pitää uskaltaa sanoa kyllä ja sitten tehdä parhaansa. Tarja Halonen kertoo Soilin seurassa avoimesti elämästään Suomen politiikan keskipisteessä ja julkisuuden valokeilassa. Virallisen kuoren takaa astuu esiin lämmin ja aito Tarja. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Presidentti Halonen oli myös yksi Ruotsin Radion P1-kanavan kesäpuhujista 2017. Kuuntele hänen ruotsinkielinen Sommar-ohjelmansa täältä.
Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Pekka Seppänen. Paavo Väyrysen poliittinen ura on katkolla, mutta Pyöreästä pöydästä sataa uravinkkejä. - Ensin Perussuomalaisten (!) puheenjohtaja ja lopulta pääministeri. - Euroopan johtaja. - Virallisen toisinajattelijan virka. Toimittaja Ruben Stiller haluaa yleistää kantasuomalaisten kulttuuriset viat. - Suomi on väkivaltaisten känniläisten maa. Suomalaiset ovat omahyväisiä. - Jos meitä yleistettäisiin samalla tavalla kuin turvapaikanhakijoita nyt, niin me loukkaantuisimme hirvittävästi. Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen Anu Koivunen huomauttaa olevansa nainen, joten hänellä ei Suomessa siten ole sananvaltaa suomalaisuutta koskevassa keskustelussa, koska siinä naiset ovat hänestä vain keppihevosia. - Kohtaaminen on ainut tapa päästä eroon ennakkoluuloista, väittää Olavi Uusivirta. Mediatutkija Anu Koivunen tuo Pyöreään pöytään puhetta Venäjästä: ollako rauhallisia vai suomettuneita? Hänestä on ilmeistä, että media on kiihtynyt Venäjä-asiassa. Keskustelun tiimellyksessä Ruben Stiller innostuu kysymään kuulijoilta, olemmeko todella hybridisodassa Venäjän kanssa. Kysymys saa Koivusen asettamaan rajat: - Tää on MUN aihe! Muusikko Olavi Uusivirta ihmettelee, kuinka kuluttajien ja yritysten käsitykset tulevasta kehityksestä ovat niin erilaisia. Keskustelussa jopa epäillään, että suomalaiset ovat luultua optimistisempia ihan vain auktoriteetteja uhmatakseen. Twitterissä #pyöreäpöytä
Suomessa on viime vuosina ahkerasti väitelty siitä, ovatko suuret tuloerot haitaksi vai hyödyksi kansantaloudelle. Jos suomalainen saa kuukaudessa käteen 1140 euroa tai vähemmän, hän on virallisesti köyhä. Virallisen köyhyysrajan alapuolella elää vajaat 700 000 suomalaista. Mutta köyhyys on muutakin kuin tilastollinen tuloraja. Millaista on suomalainen köyhyys tänä päivänä? Ja mitä vaikutuksia köyhyydellä on koko yhteiskunnallemme? Roman Schatz pohtii tänään suomalaisen köyhyyden ominaispiirteitä. Vieraana on Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.