POPULARITY
✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miltä Venäjän talous näyttää vuonna 2025? Toimivatko länsimaiden pakotteet ja kuinka kauan Venäjä voi jatkaa sodankäyntiä nykyisellä intensiteetillä?Studiossa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen johtaja Iikka Korhonen. Jakso on kuvattu 25.3.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venäjän BKT (5:10) Talouden rakenne (10:38) Pakotteet (13:59) Öljyn hintakatto (21:46) Venäläisten arki (26:42) Korot (36:54) Sodan rahoittaminen (42:51) Öljyn hinta
⭐ Nettisivut helposti: https://virtula.fi Studiossa Rahapodin entinen juontaja, kokoomuksen kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Martin Paasi. Jakso on kuvattu 7.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Raha (2:58) Kirkkonummi (9:50) Kaksikielisyys (14:59) Erilaisuus (20:25) "Ankkalampi" (29:34) Koulu (41:51) Levottomuus (59:25) Helsinki (1:01:38) Isä (1:11:59) Uteliaisuus (1:17:51) Väittely (1:22:09) Vanhempien ero (1:24:48) Purjehdus (1:29:45) Luonto (1:38:01) Pitkäpaasi (1:40:26) Horisontti (1:44:10) Nöyryys (1:48:16) Opiskelu (1:57:02) Työura (2:08:27) Nordnet (2:14:32) Rahapodi (2:31:26) Politiikka (2:34:10) Kokoomus (2:36:21) Ryhmäkuri (2:45:23) Eduskunta
Talous ei kasva, väestö vanhenee, ja puolustukseen pitää laittaa rahaa. Suomi ei myöskään saa velkaantua lisää, sanovat poliitikot.Silti puolueet lupaavat vaaliohjelmissaan aina vain parempia sote-palveluja. Kuulostaako rehelliseltä yhtälöltä?Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho kutsuivat vieraakseen taloustieteilijä Niku Määttäsen, josta on tullut suorastaan näiden vaalien ilmiö.Määttäsen nimeä hoetaan joka toisessa vaalitentissä. Jaksossa pohditaan, saadaanko hyvinvointivaltio pidettyä pystyässä, ja millä ilveellä.
Vieraana professori Lauri Nummenmaa. Keskustelun pohjana hänen uusi kirjansa Talous & tunteet – Miten mieli toimii markkinoilla. Toimittajana Mikko Jylhä.
✨ Sertifioidut väestönsuojien tarkastajat: https://sertifikaattihaku.fiMiksi Donald Trump asettaa tulleja ja onko kyse neuvottelustrategiasta vai pitkäjänteisestä politiikasta? Onko globalisaation aika päättymässä ja mihin suuntaan kansainvälisten kauppasuhteiden voi odottaa kehittyvän?Studiossa Helsingin Yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Jakso on kuvattu 24.2.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tullipolitiikka (3:48) Johdonmukaisuus (6:51) Trumpin teesit (9:16) Talouspolitiikka (13:01) Kauppasuhteet (14:12) Vaikutus (24:35) Aikakauden loppu (29:15) Polarisaatio (33:05) Oikeusvaltion hajottaminen (38:51) Liittovaltion pienentäminen (44:27) Euroopan unioni (51:09) Mahdollisuudet (52:55) Kiina (58:06) Eurooppa
Taloudenhallinta on monimutkaistunut 2000-luvulla. Pikavipit, Klarna ja ulkomaiset lainanmyöntäjät tekevät luoton ottamisesta helpompaa kuin koskaan. Inflaatio syö palkkakehitystä, työttömyys lisää epävarmuutta ja yhä useampi – myös hyvätuloiset – kamppailee taloudellisten haasteiden kanssa. Apua talouden hallintaan on saatavilla, mutta prosessi vaatii omaa motivaatiota ja halua tehdä muutoksia. Juristipodin uudessa jaksossa pohdimme, miten Ulosottolaitoksen ennakoiva talousneuvonta ja oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta täydentävät toisiaan, millaisia haasteita tämä työ tuo mukanaan ja, miten lainsäädäntö tukee tai rajoittaa näiden palvelujen toteutusta. Katariinan vieraina ovat Ulosottolaitoksella ennakoivan talousneuvonnan asiantuntijana työskentelevä Miia Meling sekä Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnassa talous- ja velkaneuvojana työskentelevä Jaana Vartia. Miten talousongelmia voi ennaltaehkäistä ja milloin kannattaa hakea apua?
Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!
Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taustamateriaaleihin: 1. Suomen bruttokansantuotteen kehitys: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti 2. Talousarvioesitys 2025: https://budjetti.vm.fi/indox/tae/2025/hallituksenEsitys_tae_2025.jsp 3. Suomen valtionvelka ja BKT: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/?pbi=992-b5fe0f14959fad237fc64975ec33584a 4. Suomen veroaste: https://stat.fi/julkaisu/cln339c085qo70bvzxs2jkyur#ingress-cm150b0l42y0p08usn6rt4f6s 5. Työn tuottavuus euroalueella ja Yhdysvalloissa: https://www.ecb.europa.eu/press/economic-bulletin/focus/2024/html/ecb.ebbox202406_01~9c8418b554.en.html
Venäjällä ruplan arvo on pudonnut alimmilleen sitten sodan alkamisen. Samaan aikaan nousevat hinnat ja korkeat korot ajavat yrityksiä ja kansalaisia pahempiin talousvaikeuksiin. Onko pakotteiden ajama Venäjän talous putoamassa polvilleen? Uusimpia tietoja Venäjän taloudesta analysoi Suomen pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Well hello uusi Mimmit sijoittaa -podikausi, syksy ja inspiraatio! Mimmit puhuvat nykyään treffeistä, eivät pörssistä. No ei vaan! Mutta uusia tuulia, kuulumisia, rehellistä rahapuhetta ja rientoja piisaa. Pia-Maria kertaa tilanteen startup-yrityksensä Briif:in tilanteesta ja suunnasta kohti KV-markkinaa. Hanna paljastaa, mihin kesällä oikeasti meni rahaa, mitä Selvin päin -brändille kuuluu ja miksi alkukesän suunnitelmavaje ahdisti. Ennen kaikkea selvitetään, kuinka oma talous järjestetään (kesä)repsahdusten takaisin kondikseen. Kuuntelemalla opit hauskasti uutta ja tärkeää! Let's mennään. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.
Studiossa kaikkien aikojen vieras, nimittäin Suomen nokkelin ekonomisti aka Jukka Appelqvist! Jukka tietää kertoa vastaukset moniin meidän ja teidän mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin talouden nykytilasta ja tulevaisuusnäkymistä. Missä rahojaan kannattaa pitää nyt, kun korkotaso on korkea? Mikä on Suomen talousennuste at the moment? Mitä työmarkkinatilanteelle Suomessa kuuluu ja mitä sille pitäisi tehdä? Ja minkä vuoksi vallitsevaa tilannetta ei kannata synkistellä liikaa? Paljon painavaa asiaa, mutta mukavassa muodossa. Paina play ja opi hauskasti uutta! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.
✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten Suomeen saataisiin enemmän talouskasvua? Miksi Eurooppa on Yhdysvaltoja jäljessä talouskehityksessä ja mitä asialle voitaisiin tehdä? Studiossa kansantaloustieteen professori Björn Wahlroos. Jakso on kuvattu 18.9.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomen tilanne (3:59) Mistä investointeja? (8:49) Osaajien houkuttelu (15:31) Hallituspolitiikka (18:01) Perintövero (23:21) Euro (32:37) Eurooppa vs Yhdysvallat (34:49) Kulttuuriset erot (37:03) Draghin raportti (39:34) IRA-paketti (41:37) Turvallisuusympäristö
Suomen talous - Teoria ja käytäntö Jussi Lindgren #neuvottelija 273. TkT Jussi Lindgren keskustelee kirjastaan Ohjaustalous vai näkymätön käsi? — Euroopan talouspoliittiset valinnat kriisin jälkeen (Vastapaino) -talousterioista. Sami osin komppasi Pentti Pikkaraisen kirja-arviota. Kritiikinkohteina mm. yleinen tasapaino, Sayn laki, Marxin hallusinaatiot, Coasen teoreema ja neutraali raha-oletus. Kunniaa annetaan Loordi Keynesille rämän euron T2-piilorakenteesta, joka on vähän kuin Bancor vahingossa ja esittelyssä myös Sami Miettisen ECU-2-malli digitaalikeskuspankkirahan sovelluksena! Toisessa osiossa Sami haastaa Jussia puolustamaan teorioiden käytännön sovelluksia Suomen Valtiovarainministeriössä ml. Samin mielestä väärä kokonaisveroaste-ennuste, eläke- ja velkaantumista vääristävä Sixten Korkman-eläkevirtahuijaus, Valtiokonttorin kyvyttömyys hankkia velkarahoitusta suomalaisilta ja tietysti mielipuolisen korkeat verot ja julkiset kulutusmenot! Taisin taas vähän kiihtyä, Jussi vastasi minusta asiallisesti kaikkeen. #neuvottelija - Sisäpiiriin tulee juttua mm. Riikka Purrasta ja miksi Leibniz oli Jussin mielestä kovempi, Samin mielestä Newton.
Hyvä vanhemmuus ei ole rahasta kiinni. Raha kuitenkin voi tuoda mukanaan stressiä ja huolia. Mitä pitää tehdä, jos huomaa ettei rahat riitä? Miten puhua lapselle rahasta?Kauden viimeisen jakson vieraana MIELI ry:n Janette Vesterinen. Studiossa Janeten kanssa Susan Orfinskij.
Ero tuo mukanaan isoja muutoksia, ja yksi niistä on raha. Miten välttää rahariidat? Mitä rahaan liittyviä asioita tulee sopia kumppanin kanssa eron jälkeen? Mitkä asiat taas ovat sellaisia, joiden järjestelyistä useimmiten unohdetaan sopia?Tässä jaksossa vieraana Ensi- ja turvakotien liiton ero lapsiperheissä -työn asiantuntija Päivi Hietanen. Studiossa Päivin kanssa Susan Orfinskij.
Feminismiä talouteen! -podcastin toisessa jaksossa Heini Kinnunen ja Emma Lamberg keskustelevat taloutta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Talous ulottuu kaikkien elämään, mutta siitä käytävä keskustelu on usein vaikeaselkoista ja ulossulkevaa. Miten feministiset näkökulmat voivat monipuolistaa taloudesta käytävää keskustelua? Entä mikä on talouskeskustelun isoäitisääntö ja miten se voi lisätä taloudesta käytävän demokraattisen keskustelun saavutettavuutta? Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan paljon, mutta miksi hoivavajeesta ja ekologisen kestävyyden vajeesta puhutaan vähemmän? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 28.8.2024
Naisen euro on heikompi kuin miehen – tämä ei ole tuulesta teemattu väite. Sukupuolten välinen palkkaero on tosiasia. Missä jamassa taloudellinen tasa-arvo on Suomessa? Millainen maailma olisi, jos sukupuolten välillä olisi aidosti tasa-arvoiset lähtökohdat? Entä mitä pitäisi tapahtua, jotta maailmasta tulisi tasa-arvoisempi paikka? Näihin suuriin kysymyksiin vastaa UN Womenin toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas. Studiossa Jaanan kanssa Susan Orfinskij.
Onko hintojen nousu tuntunut sinunkin lompakossasi? Tässä jaksossa Nina ja Susan miettivät, mihin kaikkeen hintojen nousu on vaikuttanut elämässä.
Missä vaiheessa omista raha-asioista pitää olla huolissaan? Mitä jos huomaa, että rahat eivät vain enää yksinkertaisesti riitä? Saimme vieraaksi Marttaliiton Katri Pellikan, joka kertoo, mitä pitää tehdä jos raha-asiat huolettavat ja kuinka omasta taloudesta kannattaa pitää huolta. Studiossa Katrin kanssa Susan Orfinskij sekä Nina Hirvensalo.
Valtiovarainministeriö aloitti budjettineuvottelunsa. Kuinka veitsenterällä talous on - tarvitaanko lisäleikkauksia? Roope Uusitalo, Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori ja Mika Maliranta, johtaja, Labore, Jyväskylän yliopiston professori. Kamala Harris kampanjoi juurinimetyn varapresidenttiehdokkaansa kanssa. Yhdysvalloista Iida Tikka. Voiko Unkarin pääministeri neuvotella omin päin Moskovassa ja myöntää viisumeja venäläisille Schengen-alueelle? Keskustelemassa Heino Nyyssönen, dosentti, Turun yliopisto ja Annastiina Kallius, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto. Oppositio vaihtoi mielenosoituksillaan vallanpitäjät Bangladeshissa. Toimittaja Pia Heikkilä Intian Delhistä. Juontajana Seppo Kivimäki, toimittajina Roosa Kajander, Atte Uusinoka ja Lotta Lautala, tuottajana Tarja Oinonen.
Terveyteen liittyy paljon muutakin kuin säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio. Millaisia vaikutuksia rahalla on omaan hyvinvointiin? Aiheesta Ninan ja Susanin kanssa studiossa juttelemassa Tiedenaiset-tiimin Anniina Halonen.
Tarkoittaako avioehto sitä, että rakkauteen ei uskota? Päinvastoin. Raha-asioista puhuminen on rakkautta. Tässä jaksossa juristi Katariina Kuusiluoma valottaa sitä, mikä on avioehto ja miksi siitä on tärkeää puhua. Studiossa Katariinan kaverina Susan Orfinskij.
Vaikeat ajat vaativat erikoisia ratkaisuja. Talousasioiden lisäksi Kansanradiossa puhutaan itsekkäistä pyöräilijöistä ja mustikanpoimijoista. Lisäksi kuullaan, että ketä voidaan syyttää suomalaisurheilijoiden suorituksista. Ja mihin on kadonnut hyvä asiakaspalvelu ja miksi kaikki liikenneonnettomuudet tapahtuvat liittymissä? Toimittajana Lasse Olkinuora Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64
Patrick Itäniemi Tuloeroraivo kolumnista #neuvottelija 262. Suomen talouskeskustelun kapeus paljastui kesällä 2024 kun Helsingin Sanomain uusi linja varovasti kokeili mielipiteiden diversiteettiä ensin sallimalla Sanna Ukkolan kirjoittaa kolumnin ja kun se kutsui 19-vuotiaan kauppatieteiden ylioppilaan Patrick Itäniemen kesäkolumnistikseen. Patrickin kaksi ensimmäistä kolumnia olivat liikaa isolle osaa väestöä, osoittaen niiden tarpeellisuuden. Jaksossa Patrick ja Sami oikovat niihin liittyviä väärinymmärryksiä, taloudellista teoriaa sekä avaavat keskusteluun myös pääomaverot ja perintöverot. Näissä aiheissa löytyikin erimielisyyttä. HS kolumni 1: Patrick Itäniemi: Pienet tuloerot ylläpitävät köyhyyttä: Meidän pitää keskustella enemmän siitä, miten ihmisille saadaan enemmän tuloja ja vähemmän siitä, miten nykyisiä tuloja voidaan tasata. HS kolumni 2: Patrick Itäniemi: Talous ei tarvitse apua valtiolta: Suomessa valtioriippuvuutta pitäisi vähentää verotusta perinpohjaisesti uudistamalla, sääntelyä purkamalla ja ennen kaikkea määrittelemällä hyvinvointiyhteiskunnan tehtävät uudelleen. Ota kantaa, kommentoi, kritisoi! #neuvottelija Sisäpiirissä Patrick avaa tietään Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun, jossa myös Sami on suorittanut yhden tutkinnoistaan Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen
Urheilijan raha-asiat ei ole maailman helpoin yhtälö. Mistä urheilijan tulot koostuvat? Ja mitä sitten tapahtuu kun ura urheilun parissa loppuu? Muun muassa näistä kuullaan lisää kun pääsimme jututtamaan Krista Pärmäkoskea rahasta, urasta ja elämästä. Studiossa Kristan kanssa Nina Hirvensalo ja Susan Orfinskij.
Carla Ahonius päätti jo lapsena, että hänestä ei tule seuraavaa Madonnaa vaan se, joka päättää, mitä Madonna tekee. Carla on Suomen tunnetuimpia managereita, mutta myös paljon muutakin. Millainen on Carlan tarina? Studiossa Carla Ahonius, Nina Hirvensalo ja Susan Orfinskij.
Maidon ja viinin hinta muodostuu ihan eri asioista. Miksi shamppanja on kallista? Milloin viinistä ei tarvitse maksaa suuria summia? Tässä Rahapuhetta-podcastin jaksossa viiniasiantuntija Ilkka Sirén avaa sekä viinin valmistusprosessia että hintaa. Sekä kertoo hauskoja tarinoita viiniin liittyen. Studiossa Ilkan kanssa Susan Orfinskij ja Nina Hirvensalo.
Meri ei pelota Jari Saariota. Atlantin yli soutaminen vaatii kovaa henkistä ja fyysistä kanttia. Ja rahaa. Miten matka muutti Jaria? Kuinka paljon matka Atlantin yli ja takaisin kustansi? Entä mihin Jari suuntaa seuraavaksi? Studiossa Jarin kanssa Nina Hirvensalo ja Susan Orfinskij.
Poliittinen päätöksenteko on suoraan yhteydessä siihen, mihin meidän rahat menee. Kuka ja miten päätökset tehdään? Tämän prosessin meille selventää kuntapoliitikko Anniina Iskanius.Studiossa Susan Orfinskij ja Nina Hirvensalo.
Mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten käytämme rahaa ja kuinka suhtaudumme siihen? Uuden Rahapuhetta-kauden starttijaksossa rahasta puhutaan sisällöntuottaja Samuel Chimen sekä kulutustutkija ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan kanssa.Millainen rahankäyttäjä Samuel on? Mitä raha merkitsee Terhille? Entä miksi ajattelemme rahasta niin kuin ajattelemme?
Millaista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa EU:n pitäisi tehdä? Keskustelemassa eurovaaliehdokkaat Sirpa Pietikäinen (kok), Timo Huhtamäki (vihr.) ja Venla Kajan (kesk.). Pietikäinen ja Huhtamäki pitävät EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta 2050 mennessä on liian kunnianhimoton. Kajan pitää 2050 tavoitetta sopivana, vaikka myöntää, että linja ei ole päästöjen näkökulmasta riittävä. Hiilineutraalius vuonna 2050 on Pietikäisen ja Huhtamäen mukaan ”aivan liian myöhään”. Poliittista painetta höllätä ilmastotavoitteista kuitenkin on. Laitaoikeistolaiset ryhmät pitävät esillä ilmastotavoitteesta pakittamista. Pietikäinen korostaa, että ilmastotoimista pakittaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Entä mitä EU voi tehdä kuudennen joukkosukupuuton pysäyttämiseksi? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Tämä jakso aloittaa minisarjan, jossa keväällä 2024 ilmestyneen Kiinan talous-kirjan kirjoittajat keskustelevat Kiinan talouden haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Kiinan talous läpikäy tällä hetkellä suurinta murrosta sitten reformien alettua noin 45 vuotta sitten. Vanhat kasvutekijät, jotka saivat aikaan Kiinan hurjan kasvun ovat hiipuneet, ja maan johdon pitäisi löytää talouden moottoriin uutta virtaa, ja samalla tehdä rankalla kädellä uudistuksia, jotka poistavat esteitä talouden kasvulta. Tässä jaksossa pureudumme keskeisimpiin haasteisiin ja miten Kiina niistä voisi selvitä. Tarvitsisiko Kiina ensisijaisesti taloudellisia vai poliittisia uudistuksia? Auttavatko Xi Jinpingin esille nostamat 'uudet laadukkaat tuotantovoimat' (new quality productive forces) ratkaisemaan keskeisiä ongelmia, ja mitä nämä uudet tuotantovoimat oikein ovat? Turun yliopiston Itä-Aasia-keskuksen Outi Luovan haastateltavana on Juuso Kaaresvirta, joka toimii vanhempana ekonomistina Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa BOFIT:issa. Hän seuraa työkseen Kiinan talouskehitystä ja talouspolitiikkaa, ja myöskin kirjoittaa niistä BOFITin viikkoraporteissa ja muissa julkaisuissa. Podcastin kuuntelijoille Kiinan talous -kirja on tarjolla erikoishintaan 25% alennuksella kustantajan verkkokaupasta koodilla ”KIINA” https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-talous/4978286
Tavarasta ei Venäjällä ole pulaa. Sen huomaa shoppailemalla venäläisissä verkkokaupoissa. Suurissa kaupungeissa saa amerikkalaisia hampurilaisia ja puhelimia, vaikka toisin piti käydä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 synnytti maassa ennennäkemättömän pakotevyöryn. Samalla länsimaisia yrityksiä lähti Venäjältä joukoittain. Moni venäläinen jäi ilman tuttuja länsimaisia tuotteita. Silti Venäjälle voi yhä tilata kaikkea mikrosiruista länsiautoihin, sanoo Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Heikki kertoo, että Venäjälle on syntynyt kokonainen uusi välittäjien ammattiryhmä: he kuljettavat ylellisyystavaroita Euroopasta Keski-Aasian kautta Venäjälle. Venäjän johto on huolehtinut, että lasku pakotteista ei lankea tavallisten venäläisten maksettavaksi. Kotimaiseen tuotannon lisäksi Venäjä luottaa kauppakumppaniinsa Kiinaan. Vaikka kaikki näyttää hyvältä, uhkana on sotatalouden ylikuumentuminen. Köyhtyykö Venäjän keskiluokka ja jääkö maa teknologisen kehityksen kelkasta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Ohjelman toimittaa Elsa Osipova.
Vesa Vihriälästä on tullut yksi Futucastin suosituimpia luottotaloustietelijöitä, jonka analyyseja kannattaa kuunnella. Tällä hetkellä Suomen taloudellinen tilanne on jännitteinen. Olemme edelleen maailman eniten hyvinvoivia maita, mutta kykymme ylläpitää sitä on kyseenalaistettu monelta suunnalta. Suomessa lakkoillaan hallituksen työelämäuudistuksien takia, joita puolestaan perustellaan surkastuneella talouskasvulla ja huonolla velkasuhteen kehityksellä. Tässä jaksossa pyrimme maalaamaan mahdollisimman laajan mutta ymmärrettävän yleiskuvan siitä, mitä Suomen taloudessa oikein on meneillään. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast
Huonoja uutisia, eipä oikein muuta. Niitä tullaan Venäjältä kuulemaan lisää oppositiojohtaja Aleksei Nalvalnyin murhan jälkeen, ennustaa toimittaja Erkka Mikkonen. Venäjällä pitkään asuneen Erkan mukaan maassa valitsee pelon ilmapiiri. Presidentti Vladimir Putinin liittolaisetkaan eivät halua kertoa Putinille sitä, mitä tämä ei halua kuulla. Silti Venäjä porskuttaa eteenpäin. Talous ei ole romahtanut, eikä nuorten miesten kuoleminen hyökkäyssodan rintamilla ole suututtanut kansaa kaduille. Maata hallitaan nyt kauhulla ja terrorilla. Venäjällä on yhä vähemmän tilaa erilaisille mielipiteille ja äärikonservatiivisten arvojen kannattamisesta on tullut tapa menestyä elämässä. Jenny pohtii, veikö Navalnyin kuolema viimeisenkin toivon murun heiltä, jotka toivovat Venäjän muuttuvan. Pian edessä on presidentinvaalit, joiden tulos on ennalta sovittu. Onko näkyvissä mitään merkkiä Putinin heikkoudesta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Maailmantalous ja markkina ovat kokeneet viime aikoina kovia kolahduksia. Inflaatio heikentää ihmisten ostovoimaa ja talous on kokenut notkahduksia. Mutta ei huonoa ilman jotain hyvääkin! Talous ei ole uinut pelkästään syvissä vesissä, vaan tunnelin päässä näkyy myös valonpilkahduksia. Kysyimme asiantuntijoilta, millaisia hyviä asioita talousrintamalla tapahtuu ja listasimme viime ajoilta kahdeksan positiivista talousuutista. Eiköhän aloiteta!Kirjoittaja: Tinja HokkanenLukia: Matleena IngetLue juttuhttps://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/positiviset-talousuutiset Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.
Olen aina ollut todella kiinnostunut ihmisistä, jotka onnistuvat saavuttamaan omia unelmiaan todennäköisyyksiä vastaan, pääsevät toivomalleen tielle vaikka lähtökortit elämässä ovat olleet todella huonot. Tässä metajaksossa pohdimme vieraan kanssa mitkä olivat ratkaisevat vaiheet, tapahtumat, ajattelumallit ja valinnat elämässä, jotka vastoin kaikki todennäköisyyksiä auttoivat katkaisemaan köyhyyden kierteen ja pääsemään taloudellisesti turvalliselle uralle. Mitä vaaditaan, jotta muutos kohti omia unelmia käynnistyy ja pysyy oikealla tiellä? Miksi muut ihmiset eivät aina tue muutoksessa? Kuka on vastuussa siitä, että asiat päätyvät toivottuun lopputulokseen? Onko iso muutos itsestä kiinni, yhteiskunnasta vai muista ihmisistä? Vaatiiko elämän kurssin iso muuttaminen riskinottoa, tavoitteita, suunnitelman tekemistä ja edistymisen seurantaa? Miten nauttia myös matkasta eikä pelkästä päämäärästä? Miten suhtautua epäonnistumiseen, jotta pääsee kohti omia unelmia? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan jaksossa Jesse Viljasen kanssa, joka on onnistunut nousemaan äärimmäisen köyhän lapsuuden jälkeen pois leipäjonoista vauraaksi kovan työnteon, säästämisen ja sijoittamisen avulla. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Jesse Viljanen - Verkkosivu: https://www.osinkoinsinoori.fi/ - Twitter: https://twitter.com/ViljanenJesse - IG: https://www.instagram.com/osinkoinsinoori/
Millaisen käänteen Puola on tekemässä politiikassaan? Keskustelemassa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja toimittaja Helena Petäistö. EU-myönteiset puolueet tekivät vaalivoiton Puolassa. Petäistö pitää käännettä merkittävänä koko Euroopan kannalta. Miklóssy arvioi, että hallitusneuvotteluissa voi olla suuria haasteita ennen kuin EU-myönteinen arvoliberaalimpi, oikeusvaltioperiaatetta arvostava hallitus on kasassa. Miklóssy ja Petäistö arvioivat, että Suomen kannattaisi lämmitellä suhteitaan Puolaan nyt entistä enemmän, koska Puola on nouseva talous- ja sotilasmahti. Toimittajana Linda Pelkonen.
Suomen Pankin mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 2 prosenttia. ”Sodasta ja talouspakotteista huolimatta Venäjän talouden kehitys on ollut alkuvuodesta selvästi ennakoitua parempaa”, todetaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin talousennusteessa. Miksi Venäjän talous ei romahda sodasta, talouspakotteista ja sanktioista huolimatta? Miten on selitettävissä, että Venäjän talous kasvaa? Bofitin mukaan yhä suurempi osa Venäjän talouden resursseista käytetään suoraan sodan tarpeisiin. Mitä Venäjän yhteiskunnan käpertymisestä sotatalouteen seuraa? Mitä Venäjän oligarkkitaloudelle tapahtuu? Voiko Venäjän talouskehityksestä ennustaa Putinin hallinnon kaatumista tai pysymistä vallassa? Mitä Venäjän kehitys merkitsee Suomelle? Talouspakotteilla sanktioitua Venäjän taloutta analysoi Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.
Pääsikö kesän kulutus yllättämään? Syksyn lähestyessä on mainio hetki tehdä korjausliike ja palata arkeen myös rahankäytön osalta. Kurkkaa, millaisilla vinkeillä sinäkin pääset jälleen oman taloutesi valtiaaksi!Kirjoittaja: Xia TorikkaLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.
Talouspolitiikka ja taloussuhteet ovat kiinteä osa valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittista työkalupakkia. Taloussuhteiden kautta käytetty valta heijastuu koko kansainväliseen poliittiseen järjestelmään. Esimerkiksi Kiina pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa niin Euroopan kuin Afrikankin maissa erilaisin investoinnein ja yhteistyöhankkein. Jaksossa keskustellaan talouden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen politiikan kytköksistä. Mitä geoekonominen katsantokanta tarjoaa talouden ja politiikan ymmärtämiseen? Miltä kansainvälisen talousjärjestelmän ja kansainvälisen poliittisen järjestelmän tulevaisuus näyttää? Asiantuntijavieraina jaksossa ovat the Ulkopolitistin kirjoittaja Julia Lintunen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja, Mikael Wigell.
Taloustietelijä ja kirjalija Sixten Korkman aiemmasta Futucast-vierailusta on yli 5 vuotta aikaa. Miten aika menee niin nopeasti? Nyt hän on kirjoittanut kirjan nimeltään Talous ja humanismi. Siinä Sixten argumentoi, että meidän tulee ymmärtää kulttuurihistoriaamme ja humanismia, jos haluamme ymmärtää taloutemme. Humanistiset tieteet kuvaavat ihmisen erilaisia suhteita luojaansa, toisiinsa ja itseensä. Nämä eri uskomukset ovat Sixtenin mukaan myös maailman erilaisten talousjärjestelmien perusta. Miten protestanttinen vallankumous ja kapitalismi liittyy toisiinsa? Miksi taloustieteen ja humanististen tieteiden välillä on niin iso kuilu? Voiko kapitalismia uudistaa? Tervetuloa kuuntelemaan Sixtenin ajatuksia. Sixtenin kirja: https://otava.fi/kirjat/talous-ja-humanismi/ — Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast