Podcasts about yliopistossa

Neljä vuotta sitten Eve päätti ottaa rohkean askeleen ja muuttaa Italiaan ja kaupunkiin, johon hän ei todellakaan ollut ajatellut muuttavansa. Jaksossa kuulet, miten Eve on viihtynyt Italiassa, millainen Milanon asuntotilanne on ja kenelle hän suosittelisi tutkinto-opiskelua. Lisäksi puhutaan siitä, kuinka kauan italialaiset yleensä asuvat vanhempiensa luona ennen omilleen muuttamista, millaista on ollut opiskella Italian kieltä ja sopeutua suomalaisena yhteen Italian suurimmista kaupungeista. Eve avaa rehellisesti omaa kokemustaan ja antaa arvokkaita vinkkejä niille, jotka harkitsevat vastaavanlaista seikkailua. Pysy mukana, ota haltuun: ⁠CiaoCast IG⁠ | ⁠Even tiktok Juttuvinkki, risu, ruusu tai yhteistyö:

LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksi on iloinen lahtelaisen Paanasen perheen mittavasta 5 miljoonan lahjoituksesta yliopistolle. Rehtori Saksi kertoo rahojen menevän suoraan myyntikoulutukseen ja rahoilla turvataan koulutus useaksi vuodeksi.

Tässä jaksossa keskustelemme opintojen aloittamisesta ja muistelemme sitä, millaista oli aloittaa opinnot yliopistossa ja elämä uudessa kaupungissa sekä siitä, kuinka nopeasti uuteen arkeen ja rytmiin sopeutui. Vieraana jaksossa kaksi UEF-lähettilästä Marianne Merjovaara sekä Saara Parkkinen. Podcastin juontajana toimii Akseli Lautiainen. Jakson tekstivastineen löydät verkkosivuiltamme: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-opintojen-aloittaminen-ja-ensimmainen-vuosi-yliopistossa

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

Utulähettiläät Saija ja Maria vastaavat hakijoiden kysymyksiin korkeakouluopinnoista ja opiskelusta Turussa. Tiedätkö mitä tarkoittavat fuksi, kandi ja gradu? Millaisia turkulaiset ovat kavereina? Entä miten aikatauluttaa töitä, harrastuksia ja opintoja? Kaikkiin näihin ja moniin muihin kiperiin kysymyksiin kuulet vastaukset podissa. Jos jakson jälkeen keksit uusia kysymyksiä, laita kysymyksesi Instagramissa @uniturku utulähettiläille. Myös nettisivuilta utu.fi/hae löydät paljon tietoa. Jakson musiikki:   "Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com)  Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License  http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/   tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opiskelu-Turun-yliopistossa

Oletko joskus miettinyt, että kasvatusala kiinnostaa, mutta et ole aivan varma missä muodossa? Luokanopettaja, aineenopettaja ja yleinen kasvatustiede. Niin lähellä toisiaan, mutta samalla kuitenkin niin erilaisia. Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Jutta, Reetta ja Noora keskustelevat siitä, miten luokanopettajan, aineenopettajan ja yleisen kasvatustieteen opinnot eroavat keskenään ja siitä, millaisia nämä tutkinnot yleensäkin ovat. Jakson tekstitys: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kasvatusalan-opiskelu Jakson musiikki:   "Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com)  Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License  http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Politiikasta-lehden podcastissa tutkijat keskustelevat korkeakoulupolitiikan viimeaikaisista muutoksista Suomessa. Mitä maan korkeakoulupolitiikassa tapahtuu, ja miten muutokset näkyvät yliopistojen ja tutkijoiden arjessa?

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.   109. jaksossa puhutaan ranskan kielen opiskelusta Helsingin yliopistossa. Vieraanani on ranskan maisteriopiskelija Krista Leipivaara. Tästä jaksosta saa tietoa siitä, millaista on opiskella ranskaa pääaineena ja millaisia valinnaisia opintoja tutkintoon voi liittää! Miksi Krista vaihtoi suunnitelmat oikeustieteellisessä opiskelusta ranskan kieleen? Millainen prosessi oli päästä opiskelemaan ranskaa yliopistoon? Miten ranskan opinnot yliopistossa eroavat lukio-opiskelusta? Millaista oli olla vaihto-opiskelijana Lyonissa? Millaista on tehdä maisterintutkielmaa? Millaisia geneerisiä taitoja yliopisto-opiskelu antaa? Minne ranskan opiskelija voi työllistyä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Pääset kuulemaan Pauliinan inspiroivan tarinan ADHD:n kanssa. Miten ADHD on vaikuttanut opiskeluun sekä työelämään? Onko ADHD:sta jotain hyötyä? Millaisia erityisjärjestelyjä voi saada opinnoissa? Lopuksi kuullaan käytännön vinkkejä, jotka auttavat ADHD:sta kärsiviä. Mikäli sinulla herää kysymyksiä aiheeseen liittyen tai kaipaat vertaistukea, Pauliinalle voi laittaa matalalla kynnyksellä s-postia osoitteeseen: pauliina.jokinen at uef.fi Mukavia hetkiä Lainahaalareissa-podcastin parissa :) Jakson tekstivastineen löydät täältä: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-parjaako-adhdn-kanssa-yliopistossa

Kuka pärjää yliopistossa tai miten siellä pärjätään? Anni ja Maria miettivät yhdessä, mitä ennakkoluuloja heillä on ollut yliopistosta ja siellä opiskelusta sekä onko nämä ajatukset lopulta pitänyt paikkansa. Podcastin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-kuka-parjaa-yliopistossa Seuraa UEF-lähettiläitämme somessa: https://www.instagram.com/ueflahettilas/?hl=fi https://www.youtube.com/channel/UCei6TZGtqHKDq9MkWQJ-hQw https://blogs.uef.fi/ueflahettilaat/etusivu/ https://www.facebook.com/UEFlahettilaat Snapchatissa kannattaa laittaa seurantaan Itä-Suomen yliopisto @uniuef, löydät lähettiläät myös sieltä.

Rapakanaalin keväthajuihin tänään pääsee tutustumaan Jaron latvialaispuolustaja Krists Gulbis. Yliopistossa ruotsinkieltä opiskellut nuori puolustaja kertoo urastaan ja elämästään Latviassa, kotikaupungistaan Liepajasta ja siitä kuinka hänelle myöhemmin on selvinnyt aiemmat ottelut Samuel Haglundia vastaan.

Tässä jaksossa pääset kuulemaan Annin, Tytin ja Lauran ajatuksia yliopiston ensimmäisestä vuodesta. Pääset kuulemaan, miten muutto uuteen kaupunkiin onnistui ja mitä jännittämisen aiheita jokaisella oli ennen yliopiston alkua. Lisäksi pääset kuulemaan ajatuksia siitä, onko ajatukset yliopistosta ja yliopistossa opiskelemisesta muuttuneet opiskeluiden aikana. Mukavia hetkiä Lainahaalareissa-podcastin jakson parissa.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 61. jaksossa puhutaan ranskan opiskelusta yliopistossa. Vierainani on kaksi uutta ranskan opiskelijaa Helsingin yliopistosta, Marika Helovuo ja Iiris Karikytö. Miksi Iiris halusi tulla lukion ja yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan ranskaa? Miksi aina ranskaa rakastanut Marika pyrki vasta nelikymppisenä opiskelemaan ranskaa ja millaisia ponnisteluja opiskelupaikan hankkiminen on vaatinut? Miltä ranskan opiskelu on tuntunut korona-aikaan, kun kurssit järjestetään pääasiassa etänä? Millaisia neuvoja Iiris antaa lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielten ja erityisesti ranskan opiskelusta? Mitä sanottavaa Marikalla on neli-viisikymppisille, jotka miettivät, onko liian myöhäistä pyrkiä opiskelemaan kieltä yliopistoon? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ukko-Pekka, Tommi ja Roope höpöttelevät omista luokanopettajakoulutuksen kokemuksistaan, luokanopettajatutkintorakenteesta, sekä kuinka he ovat päässeet opiskelemaan luokanopettajaksi.

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan yliopiston syrjivästä kulttuurista sekä uudesta opiskelijajärjestöstä SOCosta eli Students Of Colourista. Minkälaista syrjintää yliopistossa esiintyy ja mitä vaikutuksia sillä on nuorten hyvinvointiin? Entä miten syrjintään tulisi puuttua akatemian maailmassa? Studiossa vieraana Socon yksi perustajista politiikan ja viestinnän opiskelija Mustapha Ceesay sekä Socon hallituksenjäsen ja kasvatustieteiden opiskelija Aminta Jobe

Johan Lahti on tutkija, intohimoinen elinikäinen oppija ja asiantuntija kyykky- ja pikajuoksuun liittyvässä tutkimuksessa. Johan on opiskellut muun muassa Jyväskylän Yliopistossa, Nizzassa ja työskennellyt Kanadassa fysiikkavalmennuksen merkeissä. Johanin uunituore työnnäyte kulkee otsikolla: ”Effects of barbell back squat stance width on sagittal and frontal hip & knee kinetics”. Juttutuokion aikana käydään muun muassa läpi aiheita: -Johanin tausta -Tutkimusasetelma -Tutkimuksessa käytetyt kyykkytekniikat -Kyykkytekniikan vaikutus nivelmomentteihin -Tutkimuksessa ilmenneet odotetut ja odottamattomat haasteet -Millaista on tutkijan ja opiskelijan työläs arki -Ja paljon muuta! Paina play-nappia ja hyppää hetkeksi syvälle kyykyn ja tieteentekemisen maailmaan! Teknisestä aihepiiristä, nivelmomenteista ja muista erikoistermeistä huolimatta asiasisältö on varmasti ymmärrettävää.

Göteborgin Angeredin kaupunginosan suurimpiin kieliin kuuluvat suomi, ruotsi ja arabia. Yliopistossa työskentelevä Monica von Martens asuu itsekin Angeredissa. Hän on kiinnostunut kielten erilaisuuksista ja samanlaisuuksista. - Göteborgin yliopiston ruotsin kielen laitoksella työskentelevä Monica von Martensia haastattelee Anna-Lotta Hirvonen Nyström. - Suomessa nimet kuten Tyrsky ja Riemu ovat muodissa. Nimenhuoltajat  Leila Mattfolk ja Björn Lundqvist kertovat nimitrendeistä Suomessa ja Ruotsissa Tytti Jussilan haastattelussa. - Salme Smura ehdotti sanaa fiksata vuoden 2017 ruotsinsuomalaiseksi sanaksi. Toinen sana, jota hän jatkuvasti käyttää on ruukata. -  Opettajien keskusliitto - Lärarnas Riksförbund katsoo, että opettajapula estää kansallisten vähemmistökielten opetuksen lisäämisen kolmeen tuntiin viikossa. Liitto esittää kahta tuntia. Liina Johansson haastattelee Katariina Trevilleä Opettajien keskusliitosta. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sitä, miksi Ruotsissa sanotaan delfiinin poikasia vasikoiksi. - Viikon uudissana on helikopterivanhemmat. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen johtama yhteistyöryhmä on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä lähes miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneen kehittämiseen. Tarkoitus on rakentaa toimiva kvanttiprosessori, joka ratkoo yksinkertaisia ongelmia, ja skaalata se sitten suuremmaksi. Möttösen johtamassa ryhmässä kehitetään sellaista kvanttikonetta, jonka laskenta perustuu suprajohtaviin sähköpiireihin. Suprajohtavuuden vuoksi nämä piirit asetetaan kryostaattiin, jossa lämpötila lasketaan lähelle absoluuttista nollapistettä. Kvanttitietokoneesta on rakennettu eri puolilla maailmaa vasta erilaisia prototyyppejä. Nyt Aalto-yliopisto tulee mukaan kilpailuun toimivan kvanttikoneen rakentamisessa. Kvanttitietokone kiinnostaa kovasti, koska sen avulla voidaan ratkaista sellaisiakin ongelmia, joihin tavallinen tietokone ei yllä. Kvanttitietokoneesta ovat haastateltavana dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta ja johtava tutkija Juha Hassel VTTstä. Marraskuun tähtitaivaalla hohtaa kirkkaina öinä Linnunrata. Myös planeettoja ja tähdenlentoparvia on tiedossa. Marraskuussa lentävät nimittäin Tauridit ja Leonidit. Tähtitaivaan näkymistä kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuvassa kryostaatin sisärakennetta; kuva Sisko Loikkanen.

Pasi oli nuorena himourheilija, jolla oli six-pack. Yliopistossa mahakumpu alkoi kasvaa. Nyt kolmekymppinen kurpitsamahamies miettii onko hänellä lupa säihkyä. Vaakakapinan Eve Mantu vie Pasin tutustumaan tankotanssistudiolle. Uskaltaako blingblingmies lentää?

Kun vuoto on iso, siinä ei jättisiteetkään auta. Pitäisikö nyt haukkua rikkaita sikoja vai kaiken vääryyttä? Kaikkeen löytyy luonnollinen selitys. Maailma on jakautunut lopullisesti. Voisihan sitä äimistellä ahneita sikarikkaita ja niitä jotka saa murusia. Saisi pahan mielen. Kun kuvaa isontaa, näkee enemmän. Kyse on Suunnittelijoista, ja niistä toisista jotka eivät osaa suunnitella. Toiset vain ovat suunnittelijaluonteita. Heille elämä on näytön paikka. Suunnittelija harrastaa esimerkiksi tätä verosuunnittelua. Harrastamiseen liittyy aina intohimo, se mahdollistaa tuntien tuhraamisen, tehokkaan verosuunnittelun. Verojen kiertäminen on henkisesti palkitsevaa, koska se ruoppaa hajurakoa tavallisiin talleroihin, niihin joilla ei ole tarvetta edes yrittää puljata vähiä rahojaan. Verosuunnittelu tekee suunnittelijasta omasta mielestään paremman ihmisen. Hän osaa optimoida hyötynsä, suhteessa laiskojen ja köyhien muuhun maailmaan. Pankkitilien ryhdikkäästi kohenevat saldot pitää tarkistaa kaksi kertaa viikossa, jotta niiden narsismia ruokkiva vaikutus kumuloituu kantajan hymyksi asti. Suunnittelija elää elämäänsä suunnittelemalla. Tätä ei meinaa tämmönen järvisuomalainen roiskeläpän lämmittäjä muistaa. Esimerkiksi perhesuunnittelu lähtee suunnittelijalla liikkeelle jo lukiossa. Rumimmat tytöt raakataan mielestä pois hyvissä ajoin ennen vanhojen tanssia. Köyhien perheiden tytöt saavat mulkaisun. Tämä on training camp. Yliopistossa lopullinen puolison valinta clousataan, kun unelmapuoliso on suunniteltu ja taustasidonnaisuudet, eli appiukon varallisuus, selvitetty. Rikkaus on asenne. Rikkaalla ihmisellä aika riittää kaikkeen. Köyhällä aika menee ohi. Sama ihminen tekee saman päivän aikana helposti verosuunnittelua ja perhesuunnittelua. Kun puolison kanssa harjoitetaan perhesuunnittelua, kokoukset ovat määrämittaisia. Kolmessa vartissa ehtii hyvin luoda kehyksen lapsien lukumäärästä, tulevista syntymävuosista ja sukupuolista. Näin suunnitellussa aikataulussa ilmestyvän pikku-petterin jalkapallotreeneistäkin voi suunnitella osan ja merkata kalenteriin. Takaako perhesuunnittelu onnen? Jos anoppi sattuu kysymään, niin sovitaan että takaa. Haasteellistahan se on - varsinkin jos ei ehdi juoksemaan vieraissa, ja se se vasta monenlaista suunnittelua vaatiikin. Suunnittelija elää jumalattoman vanhaksi. Hän hallitsee ruokavalion suunnittelun. Hänen kätensä ei dippaa samassa pakastealtaassa kuin huono-osaisen. Hänen ruokaympyränsä on täydellinen. Köyhällä ruokaympyrät on silmissä, nuo sameat vadit tyhjyyttä tirskuen. Eläkepäivien suunnittelu on suunnittelijalle himohommaa. Portugali vai kali-kali täällä pohjoisessa? Säilyttääkö kiinteät asunnot Suomessa ja missä kaupungeissa? Eläkesäästäminen hoidettu! Onneksi työnantaja teki oman osuutensa ja suunnitteli miljoonien lisäeläkkeet. Suunnittelijalla on suunnittelu verissä. Siitä saattaa kärsiä sivullisetkin. Kun pysyisikin nätisti vaikka isomman auton vaihtamisen suunnittelussa, mutta ei. Hän saattaa tälläkin hetkellä suunnitella kavereineen jonkun puoluejohtajan ja pääministerin vaihtamista. Eikä se siihen jää. Siis. Kun näen nykyään verosuunnittelijan, en näe vain ahnetta sikaa, näen toisenlaisen ihmisen. Nyt täytyy enää toivoa, että vielä maailmasta löytyvä demokratia valuu hyviin hetkiin. Että niitä saavat kaikki. Vaikka monenlaista voi suunnitella, omaa elämäänsä ja onneaan ei sittenkään. Rakkaus ja hyvyys voi osua kohdalle, vaikka ei olisi suunnitellut mitään. Ei olisi osannut. Suunnittelijatkin saavat vielä huomata, että elämä on yksi. Se yllättää meidät, ja suunnitelmat, ne hatarasti luonnostellutkin, menevät uusiksi. Maallikkosaarnaaja Maasola

Itä-Suomen yliopiston kemian laboratoriossa touhuaa toistakymmentä valkotakkista tiedemiestä. Tai oikeastaan tiedelasta, sillä meneillään on Lasten yliopiston luonnontiedekerho, jonka tämänkertaisessa tapaamisessa alakouluikäiset pääsevät tutustumaan kemiallisten reaktioiden saloihin. Luonnontiedekerhon kemian osuudessa tehdään ihan aitoja ja oikeita laboratoriokokeita oikeilla aineilla. Ohjaaja Sami Gabbouj osaa oivasti tuoda käsiteltävän aiheen myös arkielämään, esimerkiksi salmiakin alkuperän arvoitus sai kerholaisten leuat loksahtamaan. Luonnontiedekerhon kemian osuudessa tehdään ihan aitoja ja oikeita laboratoriokokeita oikeilla aineilla. Ohjaaja Sami Gabbouj osaa oivasti tuoda käsiteltävän aiheen myös arkielämään, esimerkiksi salmiakin alkuperän arvoitus sai kerholaisten leuat loksahtamaan. Toimittajana Anne Heikkinen.

Henna Koponen on koripallon ammattilainen ja valokuvaaja. Pelikauden 2010-11 hän pelasi Uumajan Comets -joukkueessa. Henna on kotoisin Vantaalta. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän lähti USA:han pelaamaan koripalloa ja opiskelemaan. Hän pelasi neljä vuotta Etelä-Carolinassa pienen yliopiston joukkueessa. ja oli kolme vuotta joukkueen kapteeni. Hän on ollut joukkueen kapteeni myös Ruotsissa ja Suomessa. Ohjelmassa hän vertaa pelaamisen ja pelaajien eroja näissä maissa. Ja puhuu urheilun vastapainosta - kuvantekemisestä.Yliopistossa pääaineena hänellä oli taide ja valokuvaus.