Podcasts about alzheimerin

Jaksossa käsitellään erämaaelämää 1900-luvulla, kun moderni maailma alkoi pikku hiljaa ylettää Kutturan kylään. Kuttura on pieni, saamelaisten ja sukuun liittyneiden asuttama kylä Inarin seudulla.Käymme Ahkkuni (isoäitini), Siiri Magga-Miettusen kanssa läpi tarinoita hänen kirjoistaan. Siiri on saamelainen tarinankertoja, kirjailija ja kenties Suomen pisimmän opettajanuran tehnyt ihminen. Hänen tarinansa ovat lapissa rakastettuja. Mihin ihmiset uskoivat? Minkälaista poronhoitajan arki oli, ja millaista Siirin vanhempien oli olla ensimmäisinä saamelaisina linnanjuhlien vieraina? Siirin kertomukset ovat täynnä ihmeellisiä, surullisia, hauskoja ja erikoisia tarinoita lapsuudesta, luonnosta, ihmeellisistä sattumuksista ja kirpakoista kohtaloista. Mukana tanssivat aina kunnioitus ja huumori.Keskustelemme myös Ahkkun vanhenemisesta, Alzheimerin taudista ja loppuelämästä. Mitä ajatuksia ikääntyminen herättää?Käsiteltyjä aiheita:- Jumalat ja usko yliluonnolliseen lapissa- Poronhoidon arkea- Kekkosen vierailut Kutturassa- Ihmeellinen suuntavaisto- Keuhkokuume erämaassa- Karhunmetsästys- Myyttiset hahmot pelotteena- Ajatuksia kuolemisesta ja vanhenemisesta- Ensimmäiset saamelaiset linnanjuhlissa- Alzheimeriin sairastuminen- Kirjojen kirjoittaminen perintönä jälkeläisilleJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Hetkinen,olemmeko unohtaneet puhtaan ruuan merkityksen?Tulehdusta aiheuttavat sokeri ja transrasvat,myös gluteiini, maitotaloustuotteet ja vilja voivat vaurioittaa maha-suolikanavat.Kun maha-suolikanavan seinämät vaurioituvat niin,tämä altistaa elimistön tulehduksiin.Tulehdukset taas lyhentävät elinaikaa,ja lääketehtaat taas riemuissansa käsiänsä hankaa.”Lääketeollisuus on edistynyt niin pitkälle,että tervettä ihmistä tuskin löytää!”Mikä on pielessä,jos vain raha on teollisuuden mielessä.Kerrotaan terveen ihmisen muuttaneen Afrikasta Amerikkaan,paikalla voisi olla ihan joku muukin länsimaa.Uudessa kotimaassaan ihminen Alzheimeriin sairastuu,mutta harva tästä huolestuu.Ruokavaliolla ja Alzheimerin taudilla on selvä kytkös,myönnämmekö me sen,vain viineriä mässäilläänja kärsimme hieman pidempään.Ulla-Maija Mantere

Tauteja ja oireyhtymiä nimettiin löytäjiensä mukaan 1800 -1900 -luvuilla. Aristoteleen kantapäässä lääketieteen tohtori Ulla Ahlmén- Laiho kertoo keitä olivat henkilöt Alzheimerin, Downin syndrooman ja Crohnin taudin takana. Ohjelmassa selviää myös voiko järki tulla käteen ja tutkitaan sulavan hiihtotekniikan vaikutuksia latuverkostoon. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.

Hajujärjestelmä on poikkeuksellinen, koska siinä ääreishermosto yhdistyy keskushermostoon. Tämä on hajuaistin heikkous ja vahvuus. Mitä ne ovat? Hajuhermo on ensimmäinen aivohermo, ja sitä on pitkään ylenkatsottu. Miksi? Hajuhermo uusiutuu vikkelään, ja silti joissain neurologisissa sairauksissa, Parkinsonin ja Alzheimerin taudissa, ennakko-oire voi olla hajuaistin heikkeneminen tai katoaminen eikä asia kuitenkaan parane hajuhermon uusiutumisen kautta. Toisaalta hengitystieinfektion aikaansaamaa hajuaistin heikkenemistä voi pyrkiä palauttamaan hajuaistiaan treenaamisella. Entä mitä yhteistä on kirjailija Marcel Proustilla ja hajuilla, tunteilla sekä muistoilla? Haastateltavina tutkimusylilääkäri Karin Blomgren HUSista ja apulaisprofessori Katja Kanninen Itä-Suomen yliopistosta, toimittaja on Teija Peltoniemi.

Valtaosa maapallon väestöstä altistuu ilmansaasteille. Maailman terveysjärjestön mukaan ne aiheuttavat jopa viisi miljoonaa kuolemaa vuodessa. Aivojen kannalta ilmansaasteet vaikuttavat epäedullisesti keskushermostoon, ja aiheuttavat aivoja rappeuttavia sairauksia. Dementian riski on suurempi isojen teiden läheisyydessä. Meksikossa, jossa on korkeat ilmansaastepitoisuudet, on tehty pelottavia havaintoja. Tutkittaessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden aivoja on aivoista löydetty amyloidiplakkeja, jotka ovat tyypillisiä Alzheimerin taudissa. Eläinkokeista tiedetään, että muisti heikkenee ilmansaasteiden vaikutuksesta, sekä ahdistunut ja depressiivinen käytös lisääntyy. Liikunta puolestaan suojelee aivoja. Oppiminen ja muisti kohenevat. Mutta kannattaako liikkua korkeissa ilmansaastepitoisuuksissa? Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat panivat merkille, että reipas liikunta jopa kohtalaisen ilmasaastekuormituksen alueella saattaa vähentää tai poistaa liikunnan edullisia vaikutuksia aivoihin. Haastateltavana apulaisprofessori Katja Kanninen, joka johtaa sairauden neurobiologia -ryhmää Itä-Suomen yliopistossa, sekä samasta yliopistosta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Kanninen valottaa myös pitkittyneen koronataudin vaikutuksia aivoissa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Ruoka-apu. Alzheimerin hoito. Koulujen ja ravintoloiden häiriköinti. Kuolema elokuvan kuvauksissa. Sää.

Tiistaina 21. syyskuuta vietettiin maailman Alzheimer-päivää. Aihetta nostetaan esiin tänä vuonna, parhaillaan vietettävällä (vko 38) muistiviikolla. Viikon teemana on ”Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa”, ja sen tarkoitus on nostaa esiin erityisesti läsnäolon ja läheisyyden merkitystä. Viikon aikana Muistiliitto ja sen paikalliset muistiyhdistykset järjestävät toimintaa eri puolilla Suomea. Näin asia on myös täällä Pohjois-Savossa. Savon Aalloille studiovieraiksi aiheen tiimoilta saapuivat Pohjois-Savon Muisti ry:n muistiluotsina toimiva Kaija Valta sekä kokemustoimijana toimiva Tuija Alava. Tuijalla itsellään diagnosoitiin työikäisenä vuonna 2014 Alzheimerin tauti ja tällä hetkellä Tuija toimii yhdistyksessä kokemusasiantuntijana ja vapaaehtoistoimijana. Seuraavassa juttuotuokiossa kuulemme tarkemmin mm. Tuijan omista kokemuksista, Pohjois-Savon Muisti Ry:n toiminnasta sekä yleisesti ottaen muistiviikon moninaisista tapahtumista. Haastattelijana: Sami Turunen

Aivot on keskeinen keskushermoston osa. Kuten kaikkialle elimistöön myös aivoihin kertyy kuona-aineita, ja ne on tarpeen puhdistaa. Siitä pitää huolen aivojen viemärijärjestelmä eli glymfaattinen kierto. Tämän puhdistussysteemin toiminta kiihtyy unen aikana ja varsinkin syvässä univaiheessa. Väitöstutkija Heta Helakari Oulun yliopistosta tutkii eri univaiheiden vaikutusta aivojen puhdistumiseen. Rappeuttavien aivosairauksien, kuten MS-, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, syntyyn ovat osallisina aivoihin jääneet haitalliset proteiinit. Aivoja huuhtovan nestevirran saa liikkeelle elimistössä toistuva syklinen liike: sydämen sykintä, sisään- ja uloshengityksen paineaalto sekä verisuonten sykintä. Näitä aivoihin ulottuvia pulssiaaltoja tutkitaan erittäin nopealla toiminnallisella magneettikuvantamisella. Aivoista otetaan kuva 10 kertaa sekunnissa. Väitöstutkija Timo Tuovinen Oulun yliopistosta on tutkinut, onko Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivojen puhdistusta ajavien voimien sykintä erilaista aivojen sisällä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. KUVATEKSTI: Toiminnallisen magneettikuvan tuloksena ylempänä terveet aivot ja alempana Alzheimerin tautia sairastavan aivot. Punainen signaali näyttää aivojen sykintää. Tämä signaali kuvastaa aivoja puhdistavan glymfaattisen järjestelmän toimintaa, ja siinä on selvä ero Alzheimerin tautia sairastavien ja terveiden aivoissa. Kuva Oulun toiminnallisen neurokuvantamisen ryhmä.

Aamuklubilla Mikko ja Pauliina pohtivat pelkojaan Alzheimerin tautia kohtaan. Suunnataan katse myös Siilinjärvelle, jonne onnekas Katja lähtee seikkailemaan viikonlopuksi! Miten hän valmistautuu reissuun? Sukupuolten taistelussa Tuula ja Pave ottavat mittaa toisistaan.

Alzheimerin taudin ehkäisyä ja hoitoa etsittäessä on keskitytty pääasiassa aivoihin kertyvän haitallisen proteiinin, amyloidin tuotannon vähentämiseen. Entäpä jos ratkaisu löytyykin ihmisen aivojen tulehdussolujen eli mikrogliojen toiminnasta? Nuorempi tutkija Henna Konttinen kertoo, että mikrogliojen aineenvaihdunnasta voi tulla vaihtoehtoinen kohde uusille Alzheimerin tautiin kehitettäville hoidolle.

On arvioitu, että noin puolet Alzheimerin tautiin sairastuneista eivät saa diagnoosia, koska eivät osaa hakeutua tutkimuksiin tai oireita ei tunnisteta. Miten alkava muistisairaus voitaisiin diagnosoida varhaisemmassa vaiheessa? Entä voiko taudin etenemiseen vaikuttaa? Peter Nymanin luotsaaman podcastin vieraina ovat Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu sekä Maire Virkki, joka sairastaa alkavaa Alzheimeria. Ajankohtaista tutkimusta jaksossa valottaa geriatrian professori Miia Kivipelto.

Illalla käydessään nukkumaan Alzheimerin tautiin sairastuneella Sirpa Neittamolla, 59, on kolme rutiinia. Ensin hän ottaa esille muistikirjansa ja katsoo, mitä ohjelmaa on seuraavalle päivälle. Toinen tärkeä iltarutiini on rukous, kolmas päiväkirjan kirjoittaminen. Kuuntele koko juttu Annan uudesta podcastista!

Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään. Kaikki alkoi siitä, kun Manun vanhemmat muuttivat takaisin Suomeen asuttuaan vuosikymmeniä Ruotsissa. Pojista vanhin muutti myös, koska tämä ei pystynyt asumaan kaukana vanhemmistaan. Vuodet vierivät ja äiti hoiti syöpäsairasta miestään ja skitsofreniaa sairastavaa poikaansa. Halusin pelastaa äitini ja järjestin isälle paikan hoitokodista ja oman asunnon veljelleni, Manu kertoo. Kaoottinen arki Manu oli teini-iässä, kun veli sairastui ja poliisi haki tämän. Sen jälkeen muut sisarukset elivät veljen sairauden varjossa. Arki oli kaoottista ja jääkaappi oli usein tyhjä. "Asuimme saman katon alla, mutta jouduimme kuitenkin selviytymään itse." Monen vuoden ajan Manu oli katkera siitä, että hänet unohdettiin lapsuudessa. Hän ja vanhemmat eivät juuri pitäneet yhteyttä. Vasta aikuisena hän ja äiti löysivät jälleen yhteyden. Se tapahtui matkalla New Yorkiin matkalla, jonka Manu oli antanut äidilleen syntymäpäivälahjaksi. Meillä oli tosi hauskaa! Minä ja tämä vanha rouva opimme tuntemaan toisemme ihan uudella tavalla. Nykyään Manu vierailee äitinsä luona joka kuukausi. Heillä on monta yhteistä kiinnostuksenkohdetta ja he soittelevat lähes päivittäin. Manun mielestä sillä, että äiti oli hänen mielestään huono äiti, ei ole merkitystä. Minua ei olisi ilman häntä, niin se vain on ja nyt minä pidän vuorostani huolta hänestä. Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kolmas osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore The Quiet Night Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

Suoliston merkitys ihmisen hyvinvoinnille on suurempi kuin aavistammekaan. On havaittu, että suoliston mikrobiomi on monissa sairauksissa erilainen kuin terveillä ihmisillä. Professori Anne Koivisto selvittää suolistomikrobiston muutosten yhteyksiä Alzheimerin tautiin.

Farmakologian ja lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen piti 16.5.2018 professoriluentonsa otsikolla Kuka kehittää lääkkeet tulevaisuudessa?. Pesosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat Alzheimerin tauti ja aivojen aineenvaihdunta, tyypin 2 diabetes ja hermostonrappeumasairaudet, käytössä olevien tyypin 2 diabeteslääkkeiden vaikutukset aivoissa sekä metformiinin kaltaisesti vaikuttavien uusien lääkeaineiden seulonta.

Aivot on perin aktiivinen elin, ne tekevät työtä kokoajan. Siksi kuona-aineita syntyy paljon ja ne pitää puhdistaa huolella. Muuten aivot alkavat voida huonosti ja ihminen sairastuu. Aivojen puhdistumisesta huolehtii glymfaattinen järjestelmä eli gliakierto. Se on aktiivinen varsinkin unessa. Hyvin nukkuminen edistää aivojen siivousta päivän rasituksista. Mikä on meditaation ja hengityksen rooli sekä aivoviemäreiden yhteys sairauksiin? Näistä tietää neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta. Imutiejärjestelmä pitää huolen elimistön nestetasapainosta ja immuunipuolustuksesta. Aivoista oli löydetty vain yksittäisiä imusuonia, ja pitkään ajateltiin, että sieltä ei löydykään toiminnallista imusuonijärjestelmää. Mutta tutkimuksessa selvisi: aivokalvoilla onkin imusuonia. Miten ne toimivat? Saadaanko aivojen imusuonista apua vaikeisiin neurologisiin sairauksiin, joiden syytä ei tunneta, esimerkiksi MS-tautiin ja Alzheimerin tautiin? Asiaa selvittää tutkija Salli Antila Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Oulun yliopisto.

Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

Mitä tapahtuu Alzheimerin tautia sairastavan aivoissa? Filosofiakahvila: Kirkon usko ja tieteellinen maailmankuva. Opettajan lämminhenkisyys motivoi oppimaan.

Mitä tapahtuu Alzheimerin tautia sairastavan aivoissa? Miten ennen sisustettiin? Osa 4/4. Ruokohelpi muuttaa turvesuon kasvihuonekaasulähteestä hiilinieluksi. Filosofiakahvila: Filosofian ja taiteen rajalla.

Tepsiikö rokote vai oikeat elämäntavat Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyyn? Ryhmähengen rakentuminen vaatii tutustumista. Onnellisuudet ja hyvä elämä 2/2. Juhannusta vietetään tulisieluisen julistajan muistoksi.

Huomenta Ruotsin aamun vieraana on missikisailija Heidi Pölkki, jonka kanssa puhutaan kauneuskilpailuista, odotuksista sekä eroista Suomen ja Ruotsin missikisakulttuurin välillä. Huomenta Ruotsin aiheita keskiviikkona: - Malmössä pidetään 100 vuotta sitten järjestetyn Baltian maailmannäyttelyn kunniaksi valokuvanäyttely - Tuore ruotsalais-suomalaistutkimus paljastaa, millä keinoilla Alzheimerin tautia voi ehkäistä - Sinilevää on paljon enemmän kuin parina edellisenä vuotena - Tarinaniskennän Suomen mestaruus meni Ruotsiin - Mansikkapaikka-sarjan viidennessä osassa tämän kevään ylioppilas Patrik Sanila esittelee mielipaikkansa Tukholmassa. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

FM Virve Kärkkäisen väitöstutkimuksessa selvitettiin mm. sitä, voisiko kantasoluterapia olla yksi Alzheimerin taudin hoitomuoto. ? Tulevaisuudessa hermoston kantasolut voivat tarjota mahdollisuuden hoitaa vaikeita aivojen rappeumasairauksia, joissa hermosoluja on tuhoutunut (ns. kantasoluterapia). Laboratoriossa kasvatettuja kantasoluja voitaisiin siirtää suoraan potilaan päähän. Toinen terapiavaihtoehto voisi olla potilaan omien kantasolujen uudistumiskyvyn aktivoiminen, Kärkkäinen toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.

Mitä merkitsee oikeastaan vihkihetkellä annettu lupaus rakastaa ja tukea toinentoistaan niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin? Boråsin lähellä Dannikessa asuvalle Väinö Meskaselle lupaus merkitsee paljon. Hänen vaimonsa Riitta on sairastanut toistakymentä vuotta Alzheimerin tautia. Nykyään Riitta ei enää puhu, ei liiku ja elää omassa maailmassaan. Väinö on lähellä ja hoitaa. Raili Turunen haastattelee.