Podcasts about etel afrikassa

Vitsit sikseen! -podcastin 71. jaksossa vieraana stand up -koomikko Fredi Lilius. Fredi on tehnyt nyt 20 vuotta stand uppia. Monella kielellä ja monissa maissa. Fredillä on myös Adhd ja nyt hän kiertää ympäsri Suomen siitä kertovalla sooloshowlla. Millaista elo on kun Fredin omien sanojen mukaan päässä on monta radiokanavaa auki ja vieläpä niitä kaikkia tulee kuunneltua? Millaista oli stand up -reissu Etelä-Afrikassa? Miksi Fredin purjevene sanoo put put. Mainio keskustelu.www.fredililius.fi@fredi.lilius Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

Noora Honkala otti historiallisen Spartathlon voiton ensimmäisenä suomalaisena syyskuun lopulla 2024 ajalla 24:26:08. Tavoitimme Nooran kaukana kaupungin vilinästä meren ja vuoriston läheisyydestä Kreikassa keskustelemaan legendaarisen 246 km kisan jännittävistä vaiheista. Kävimme hieman läpi myös Nooran upean ultrajuoksu-uran muita kisoja kuten Comrades Marathon 87 km Etelä-Afrikassa ja 50 km di Romagna Italiassa, jossa Noora teki aiemmin tänä vuonna uuden SE:n. Kuuntele TRAILPODDER jakso 115 yleisillä podcast-alustoilla kuten Spotify tai Apple.

Frans on Etelä-Afrikassa, mutta show jatkuu! Tässä jouluspesiaalissa puhutaan kaikkea sellaista mitä normaalisti ei käytäisi läpi. Iloista joulua kaikille!

Mihin suuntaan työllisyys on kehittymässä? Tuoreet työllisyysluvut kertovat. Vieraina alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, TEM, johtaja Mika Maliranta, Labore ja tj. Aki Kangasharju, Etla. Kehittyvät Brics-maat koolla Etelä-Afrikassa. Kiinan Xi matkustaa paikalle, Putin jäi kotiin. Pasi Toivonen raportoi Nairobista ja Mika Hentunen Pekingistä. Laajenemaan pyrkivän Brics-yhteistyön merkitys maailmanpolitiikalle ja -taloudelle. Keskustelemassa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, BOFIT, Suomen Pankki ja maailmanpolitiikan prof. Heikki Patomäki, Helsingin yliopisto Ranskan kuumuus yltymässä huippulukemiin. Bordeaux:sta raportoi Jari Mäkinen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Tapio Lehtinen heräsi 18. marraskuuta 2022 kovaan rysähdykseen. Sitten hän huomasi, että hänen purjeveneensä oli täyttymässä merivedellä. Vesi oli suolaista Intian valtameren vettä, ja lähin ranta oli Etelä-Afrikassa, noin 800 kilometrin päässä. Lehtinen oli veneessä yksin, sillä hän oli osallistujana Golden Globe -yksinpurjehduskilpailussa. Kuusi minuuttia heräämisensä jälkeen Lehtinen oli jo pukenut ylleen pelastautumispuvun, ja siirtynyt pelastuslauttaan, jossa hän ei oikeastaan voinut tehdä muuta kuin seurata itselleen rakkaan veneen hidasta vajoamista pinnan alle. Onnettomuus ei kuitenkaan lannistanut Lehtisen purjehdusintoa. Uusimalla purjehduksellaan hän haluaa siirtää suomalaisen valtameripurjehduksen perinteen tuleville sukupolville.Ohjelman toimittaa Jonni Roos.

Hattutemppu podcast on Hattrick onlinejalkapallomanageripeliin liittyvä podcast, jossa käsitellään Hattrickiin liittyviä aiheita. Tässä jaksossa podcastissa kävi keskustelemassa Etelä-Afrikan maajoukkuevalmentajana toimiva Lamoracke79. Puhuimme Lamon kanssa aluksi hänen HT-uransa alkuvaiheista ja myöhemmin tapahtuneesta paluusta HT:n pariin. Lamo avasi tarinoita nimimerkkinsä ja joukkueidensa nimien taustalla. Kävimme läpi millaisia maajoukkuetoimijan tehtäviä Lamo on tehnyt Etelä-Afrikassa. Kävimme läpi Lamon seurajoukkueiden pelaamista tällä hetkellä. Sen jälkeen pureuduimme maajoukkuekiinnostuksen alkuun ja sitä kautta Lamon osallistumisista Suomen maajoukkuevaaleihin. Lamo avasi sitä miten hän päätyi juuri Etelä-Afrikan maajoukkuevalmentajaksi. Kävimme yleisökysymyksiä läpi, suuret kiitokset kaikille kysymyksistä. Keskustelimme hieman Afrikan kisoista, jonka jälkeen kävimme MM-kisat vaihe kerrallaan läpi. 00:00 - 6:20 Lamoracken HT-uran alkuvaiheista ja paluusta HT:n pariin. Nimimerkin ja joukkueiden nimien tarinat. 6:21 - 8:00 Etelä-Afrikan maajoukkuetoimijan tehtävistä 8:01 - 9:05 Filippiinien joukkueesta 9:06 - 10:54 Seurajoukkueilla pelaamisesta tällä hetkellä 10:55 - 14:19 Maajoukkuekiinnostuksen alkamisesta 14:20 - 17:21 Lamoracken tehtävistä maajoukkueiden parissa 17:22 - 20:59 Osallistumisista Suomen maajoukkuevaaleihin 21:00 - 24:11 Miten Lamo päätyi Etelä-Afrikan maajoukkuevalmentajaksi? Onko Lamo ollut muualla ehdokkaana? 24:12 - 45:00 Yleisökysymysten läpikäynti 45:01 - 51:45 Afrikan kisoista ja villi kortti otteluista 51:46 - 1:09:36 MM-kisojen ensimmäisestä vaiheesta 1:09:37 -1:22:13 MM-kisojen toisesta vaiheesta 1:22:14 - 1:24:21 Yhteenvetoa karsinnoista ja kisoista. 1:24:22 - 1:25:44 Mitä nyt kisojen jälkeen oleva aika hyödynnetään Etelä-Afrikan maajoukkueella 1:25:45 --> Loppusanat Palautetta ja ideoita podcastiin liittyen voi lähettää HT-postilla Wesqu-nimimerkille, Suomen yleisellä foorumilla olevaan Hattutemppu Podcastin foorumipuuhun, Hattutemppu Podcastin järjestön puihin, Instagramiin hattutemppupodcast -tilille tai podcastin sähköpostiosoitteeseen hattutemppupodcast(ät)gmail.com --- Send in a voice message: https://anchor.fm/hattutemppupodcast/message

Koronan uusi BA.5-omikronmuunnos saapui Suomeen. Haastateltavina Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Uusi virusmuunnos kiertää immuniteettia paremmin kuin entiset. "Seuraava aalto tulee, ja veikkailtiin, että se on kesälomakauden jälkeen, mutta nyt jännitetään, osuuko se jo juhannuksen jälkeiseen aikaan, joka on terveydenhuollon kannalta iso haaste. Meillä on henkilöstovajauksia ja vaikea saada kesäksi sijaisia", Lehtonen kertoo. Lehtosen mukaan jo noin 30 prosenttia koronatartunnoista on uutta BA.5-muunnosta. "BA.5-kanta on levinnyt Suomessa. Tarttuminen tapahtuu Suomessakin nopeasti", Vapalahti kertoo. Vapalahden mukaan rokotusten ja jo sairastettujen varianttien takia eri maissa nähdään eroja. "Etelä-Afrikassa on niin moni sairastanut jo eri versioita tästä koronasta että siellä sairaalahoidon tarve ja kuolleisuus jäi matalaksi BA.5:n osalta, toisin kuin Portugalissa", hän kertoo. Lehtonen kritisoi Suomen rokotuspolitiikkaa. Ruotsissa, missä jaetaan pian jo viidettä rokoteannosta, on hänen mielestään toimittu paremmin. Yhteiskuntaa ei kuitenkaan tarvitse Lehtosen ja Vapalahden mukaan laittaa säppiin. He kuitenkin kehottavat ottamaan rokotukset ja tarvittaessa käyttämään kasvomaskeja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Cecilia Steynin perustama Electus Per Deus -kultti terrorisoi Krugersdorpin kaupunkia ja sen lähialueita Etelä-Afrikassa vuosina 2012-2016. Tässä jaksossa keskitytään ryhmän lukuisiin rikoksiin, joihin lukeutui myös 11 murhaa.  Tunnusmusiikki: Nick Castro - Sun Song Marx, Jana: Krugersdorp Cult Killings Devilsdorp – The Official Companion Podcast https://www.youtube.com/watch?v=wR8zuLHJk_I&t=975s https://en.wikipedia.org/wiki/Cult https://drsteveeichel.com/about-cults https://grammar.yourdictionary.com/vs/identifying-differences-between-a-cult-and-a-religion.html https://en.wikipedia.org/wiki/Methamphetamine https://m-net.dstv.com/show/carte-blanche/news/the-krugersdorp-killers-a-trail-of-tragedy/news https://www.timeslive.co.za/news/south-africa/2018-11-14-death-threats-and-church-murders-krugersdorp-witness-testifies/ https://www.csueastbay.edu/philosophy/reflections/2010/contents/kayl-teix.html https://www.timeslive.co.za/news/south-africa/2019-08-12-remember-i-love-you-murdered-krugersdorp-victims-last-words-to-fiance/ https://krugersdorpnews.co.za/379644/i-am-sorry-i-am-really-sorry/ https://www.thesouthafrican.com/news/breaking-who-is-samurai-killer-morne-harmse-cecilia-steyn-connection/ https://stories.showmax.com/whos-who-in-devilsdorp/

Tämän päivän jaksossa puhutaan keramiikan tekemisestä maailmalla. Keramiikka löysi Jaana Koskivaara-Conielin elämään Etelä-Afrikassa. Jaana ehti tehdä keramiikkaa monessa maassa, mutta sittemmin Suomeen paluumuuttanut yrittäjä perusti oman ateljeen Turkuun. Juttelemme muun muassa valusavesta, kurssien ohjaamisesta ja yrittäjän elämästä yleensä. Jakson rakenne: 00:02:24 Keramiikkaa maailmalla 00:06:46 Muutto Etelä-Afrikasta Ranskaan 00:11:34 Keramiikkaelämää Kapkaupungissa 00:16:24 Muutto kotiseudulle takaisin ja keramiikan paluu 00:20:19 Oma taiteellinen ilmaisu 00:23:12 Yhteistyö Tyttö ja vuohi Oyn kanssa 00:27:23 Kursseja kursseja 00:35:36 Vinkkejä kurssien pitoon 00:38:32 Eroja ulkomaiden ja Suomen välillä keramiikan teossa 00:44:35 Tulevaisuuden unelmia Jaana Koskivaara-Coniel eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/ateljeestudiojkc/ FB: https://www.facebook.com/ateljeestudiojkc/ Web: https://www.ateljeestudiojkc.com/, https://www.jaanakoskivaara-coniel.com/ Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio-105813995157674 Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

https://www.subscribestar.com/vihapuhefm

Tällä viikolla OlympiaCastissa pureudutaan pituushyppyyn. Vieraana on Tokion olympiakisoihin jo keväällä valittu SE-mies Kristian Pulli. Jos keihäänheitto otetaan pois laskuista, 26-vuotiaasta Kristian Pullista tuli ensimmäinen suomalainen yleisurheilun arvokisamitalisti 15 vuoteen maaliskuun alussa, kun hän saavutti pituushypyn EM-hallipronssia Puolassa. Pullin tulos 824 oli kovin pronssitulos EM-kisojen historiassa – myös ulkoradat mukaan luettuna. - Olihan se aika huikea fiilis. En tiedä, olinko etukäteen mitalisuosikki, mutta minulla oli vahva fiilis kunnostani. Alla oli vahva leiritys, ja olimme tehneet hyvää työtä. Ainoa asia, mikä jännitti oli se, miten saan kropastani irti, kun alla oli pitkä harjoitusjakso Etelä-Afrikassa. Ennen viimeistä hyppyä mietin, että haluaisin Suomen mitalittoman putken katkaista, Pulli muistelee OlympiaCastin vieraana. Samalla Viipurin Urheilijoita edustava Pulli ylitti tulosrajan Tokion olympiakisoihin. Pulli on jo valittukin Suomen olympiajoukkueeseen, joten kesällä on Tokiossa edessä hänen uransa ensimmäiset globaalit arvokisat – ja heti on mahdollisuus myös menestyä. - Valinta jo siinä vaiheessa oli erittäin tärkeää, koska näinä aikoina on vähän epävarmaa, miten kisoihin ylipäätään pääsee, vaikka olisikin kunnossa. Ja ylipäätään aikainen valinta toi lisävarmuutta valmistautumiseen. Ei tarvitse mennä ihan maksimiherkistelyllä ensimmäisiin kilpailuihin. Nyt voi hakea huippukuntoa olympialaisiin. Pituushyppy on raaka teholaji, jossa muutaman sekunnin mittaisessa suorituksessa täytyy moni asia loksahtaa peräjälkeen kohdilleen. OlympiaCastin vieraana Pulli avaa paitsi taustojaan myös syitä siihen, minkä takia juuri hän on kaikista suomalaisista hypännyt pisimmät sallituissa olosuhteissa hypätyt siivut – ja miksi pidempiinkin hyppyihin on edellytyksiä. - Olen luontaisesti aika hoikka, ja sitä kautta olin voimapuolella pitkään jäljessä. Myöhemmällä iällä olen huomannut, että kimmoisuus on minun ykkösaseeni. Kombinaatio ominaisuuksista on minulla aika kova; minulla on kova räjähtävyys, mutta myös hyvä maksimivoima ja kimmoisuus. Pystyn hyödyntämään näitä aika hyvin ilman, että massani kasvaa hirveästi, jolloin se paketti on aika hyvä, Pulli kertoo. - Kun katsoin EM-halleissa hyppäämääni 824:sta, se oli teknisesti aika hirveän näköistä hyppäämistä – verrattuna vaikka ulkoratojen SE-hyppyyni, joka oli teknisesti paljon parempi suoritus. Sen perusteella, jos pääsen oikeasti hyviin olosuhteisiin hyvässä kunnossa, uskon, että 850 on hyvin mahdollista jo tällä hetkellä.

Suurimmat kaukoputket maailmassa ovat tällä hetkellä peiliteleskooppeja, joiden halkaisija on noin kymmenen metriä. Nyt on jo tekeillä seuraava sukupolvi: näiden teleskooppien pääpeilin halkaisija on no 30 metriä tai enemmän. Suurin lähitulevaisuuden jättiteleskoopeista on eurooppalainen ELT, Extremely Large Telescope, eli Äärimmäisen Suuri Teleskooppi. Sen peilin läpimitta lähes 40 metriä ja kooltaan teleskooppi on suuren jalkapallostadionin kokoinen. ELT:n sijoituspaikalla Chilessä tehdään jo pohjatöitä, ja itse teleskoopin osia ollaan rakentamassa täällä Euroopassa. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, aloittaa tämä jättiläinen havaintojen teon vuonna 2025. Tiedeykkösessä projektipäällikkö Roberto Tamai Euroopan Eteläisestä Observatoriosta kertoo enemmän ELT:stä ja sen rakentamisesta. Tähtitieteilijä Petri Väisänen puolestaan on nyt työssä Etelä-Afrikassa sijaitsevalla SALT-teleskoopilla. Kyseessä on virallisen listan mukaan maailman viidenneksi suurin kaukoputki, jonka peili on jotakuinkin kymmenmetrinen. Petrillä on siten hyvä kuva siitä, millaista tutkimusta valtavan suurilla havaintolaitteilla voi tehdä ja millaisia uusia näkökulmia ne avaavat avaruuden tutkimukseen. Hän myös selittää laajemmin mitä kaikkea tähtitieteessä on tapahtumassa. Spoiler alert: elämme jänniä aikoja ja paljon tapahtuu varsin pian. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Kärkkäinen toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana tällä viikolla alkavissa pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt. Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin. - On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee. - Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

Miten luoda uskottavia kuvauksia tulevaisuuksista, jotka ovat sosiaalisesti ja ekologisesti toivottavia, oikeudenmukaisia ja kestäviä? Tässä jaksossa Tanja Hichert kertoo Mikko Dufvalle, miten Seeds of a good anthropocene projekti pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen.Tanja on ennakoinnin ammattilainen, jolla on yli 15 vuoden kokemus strategioiden tekemisestä käytännössä. Hänen konsulttiyrityksensä Hichert & Associates erikoistuu strategiseen ennakointiin. Hänellä on MBA strategiasta ja maisterintutkinto tulevaisuudentutkimuksesta Stellenbochin yliopistosta. Hän toimii tutkijana Stellenbochin yliopistossa, osakkaana Vision Foresight Strategy LCC:ssä, Association of Professional Futurist:n hallituksen jäsenenä, ja Millennium-projektin Etelä-Afrikan noodin johtajana. Hän asuu Etelä-Afrikassa ja työskentelee ympäri maailmaa.Linkit:Seeds of a good anthropoceneEsimerkki ja video: Creating positive visions visions of southern AfricaArtikkeli: Using futures methods to create transformative spaces: visions of a good Anthropocene in southern AfricaForesight for developmentHichert & AssociatesCentre for Complex Systems in Transition at Stellenbosch UniversityTanjan Twitter-tiliAnticipation 2017 conference

"Mene takaisin sinne, mistä olet tullut, maassa maan tavalla”, et ole suomalainen". Miten rasismi vaikuttaa ulkomailta Suomeen adoptoidun identiteettiin? Käsitelläänkö adoptioperheissä tarpeeksi lapsen taustaa tai etnisyyttä? Kuinka paljon taustat ja geenit vaikuttavat adoptoidun persoonallisuuteen, vaikka adoptiovanhemmat olisivatkin kantasuomalaisia? Miksi adoptiolapsilla on suurempi todennäköisyys joutua huostaan otetuksi? Suomessa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 408 adoptiota, joista 123 oli ulkomailta adoptoituja lapsia. Mahadura&Özberkan haluavat myös tietää, mitä käy adoptiolasten biologisille äideille. Keitä he ovat ja miksi he luopuvat lapsistaan? Studioon saapuu sosiologi Riitta Högbacka, joka on tutkinut Etelä-Afrikassa niitä äitejä, jotka ovat joutuneet luovuttamaan lapsensa adoptioon. Kipinä matkaan syntyi Riitan omasta lapsesta, jonka hän on adoptoinut Etelä-Afrikasta. Vieraana Kolumbiasta kolmen kuukauden ikäisenä adoptoitu Maribel Laijoki sekä Etiopiasta kolmevuotiaana adoptoitu Bella Forsgren.

Afrikassa on monia positiivisia kehityskulkuja, vaikka väkivaltaiset konfliktit, uskonnollinen ääriajattelu ja ilmastonmuutos hidastuttavat kehitystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää käy Etelä-Afrikassa, Nigeriassa ja Ugandassa. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Kukka Ranta

Etelä-Afrikka on monelle eurooppalaiselle yritykselle portti koko Afrikan markkinoille. Etelä-Afrikassa on Afrikan paras infrastruktuuri ja monipuolisin talouden rakenne. Mutta finanssikriisi koettelee myös Etelä-Afrikan taloutta. Millaiselta näyttää Etelä–Afrikan tulevaisuus Mandelan jälkeisenä aikana? Pääseekö maa irti väkivallasta ja korruptiosta? Voiko Afrikasta tulla maailmantalouden uusi veturi? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat 4Front Oy:n kehitysmaaliiketoiminnasta vastaava johtaja. Kristiina Lähde ja ekonomisti Martin Brink.

Ilmakehätutkimus on ollut puutteellista Afrikan mantereen mittaustietojen osalta. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja eteläafrikkalaisen North-West Universityn yhteistyössä ylläpitämä ilmakehän mittausasema on nyt paikkaamassa tätä puutetta. Etelä-Afrikassa tutkimustyössä on ollut muun muassa tutkija Petri Tiitta, jonka erityisalaa on aerosolihiukkasten reaaliaikainen kemiallisen koostumuksen mittaus. Toimittajana Anne Heikkinen.

Ilmakehätutkimusta Etelä-Afrikassa: savannipalot viilentävät ilmastoa. Mitä se kouluihin tuleva koodaus on? Tohtoreiden työttömyys pahenee, mitä tekevät yliopistot? Robotiikan oppimisympäristö yrityksen sisällä.

Jos EU-maille haetaan yhtenäistä perusajatusta, niin se voi löytyä jollain tavoin esimerkiksi vanhasta roomalaisesta oikeudesta, jonka idea on edelleen pohjana eri EU-maidenkin oikeudessa. Kulttuurisesti se on ollut tosin hyvin menestyksekäs vientituote ja sen perusteisiin pohjataan myös esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Mutta jos oman oikeudenkäytön idea on tärkeä eri maiden kansalaisille, niin mitä se tarkoittaa EU:lle, joka on monin tavoin säädellyt EU-kansalaisten elämään vaikuttavia lakeja. Haastateltavan on akatemiatutkija Kaius Tuori Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

Jos EU-maille haetaan yhtenäistä perusajatusta, niin se voi löytyä jollain tavoin esimerkiksi vanhasta roomalaisesta oikeudesta, jonka idea on edelleen pohjana eri EU-maidenkin oikeudessa. Kulttuurisesti se on ollut tosin hyvin menestyksekäs vientituote ja sen perusteisiin pohjataan myös esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Mutta jos oman oikeudenkäytön idea on tärkeä eri maiden kansalaisille, niin mitä se tarkoittaa EU:lle, joka on monin tavoin säädellyt EU-kansalaisten elämään vaikuttavia lakeja. Haastateltavan on akatemiatutkija Kaius Tuori Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo