Podcasts about tutkimuksen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan asiantuntija, dosentti Oula Silvennoinen. Hänen kanssaan jutellaan tutkijoiden sananvapauden tukemisesta sekä siitä, miten sananvapauden rajoittaminen liittyy vaikuttavuuteen. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Mieleni minun tekevi ja aivoni ajattelevi - ja siitä syntyy painavaa ja punnittua keskustelua Kulttuuriykkösen Perjantaistudioon. Viikon varrelta kuumimpia kulttuuri- ja mediailmiöitä sekä arvokysymyksiä ovat raadissa ruotimassa kriitikko Leena Virtanen, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka sekä tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola. Ensimmäiseksi pureudutaan Liisa Vuonokari-Bomströmin väitöstutkimukseen "Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944". Tutkimus tarkastelee suomalaisen sodanjohdon suunnitelmia Itä-Karjalan etnisen puhdistuksen ja keskitysleirien osalta. Suomessa etninen puhdistus? Keskustelussa pohditaan, miten Venäjän propagandistinen voi hyötyä itsekriittisestä nykykeskustelusta. Miten meidän tulisi käsitellä näitä historian kipeitä vaiheita? Toisessa aiheessa analysoidaan uutta Matti Nykäsestä kertovaa dokumenttia, joka julkaistiin Yle Areenassa. Dokumentti tuo esiin Nykäsen elämän karut puolet, väkivaltaisuuden, holtittomuuden ja alkoholismin. Dokumentti herättää kysymyksiä julkisuuden vaikutuksesta ja siitä, miksi Nykästä ei pysäytetty ajoissa. Mitä Nykänen ilmiönä kertoo suomalaisesta kulttuurista ja julkisuuden armottomuudesta? Millainen vastuu oli Nykäs-lööppejä janoavalla yleisöllä? Miksi konfliktiaiheista, kuten Israelin ja Gazan konflikteista, on niin haastavaa puhua? Pitäisikö journalismin ottaa kantaa enemmän vai pitäisikö välttää aktivismia? Teemu Mäki esitti kritiikkiä suomalaisia taidemuseoita kohtaan nössöydestä. Mäki syyttää museoita varovaisuudesta ja rohkeuden puutteesta provosoivien aiheiden käsittelyssä. Pitääkö taiteen olla provompaa, rohkeampaa ja kantaaottavampaa? Onko provosointi taiteen ainoa tehtävä? Tutkimuksen mukaan syntyvyyden lasku johtuu enemmän stabiilien parisuhteiden ja avioliittojen puutteesta kuin muista tekijöistä. Silläkö syntyvyys saadaan nousuun, että parisuhteet pidemmiksi ja avioliitto kunniaan?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hätkähdyttänyt maailmaa muun muassa Ukrainan sotaa koskevilla lausunnoillaan. Voiko Suomi enää luottaa Naton tukeen? Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.), Riitta Mäkinen (sd.) ja Jari Ronkainen (ps.). Miltä Trumpin ulkopolitiikka näyttää Etelä-Afrikasta katsottuna? Vieraina Suomen Etelä-Afrikan-suurlähettiläs Pekka Metso ja tutkija Raakel Inkeri. Lähetyksessä kuullaan myös Kenian Nairobissa olevan Afrikka-kirjeenvaihtajamme Eeva Erosen raportti. Tulevaisuuden tutkimustalo Sitra on selvittänyt hyvinvointialueiden päätöksentekoa yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. Tutkimuksen toteuttaneen Nordic Healthcare Groupin johdon neuvonantaja Jari Salomaa kertoo selvityksestä. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on CSC:n projektipäällikkö Laura Himanen. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen vaikuttavuuden vastuullisesta arvioinnista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Usein uravalintoja tekeviä pelotellaan sillä, ettei luovilla aloilla pärjää taloudellisesti, ja tutkimuksen* mukaan vain kaksi prosenttia suomalaisista uskoo vaurastuvansa huippuosaamisella, kuten urheilun tai taiteen avulla. Millaisia eväitä tarvitaan luovalla alalla menestymiseen ja vaurastumiseen?  Tässä jaksossa Jasminin ja Kaisan vieraina on Islannissa asuva menestyskirjailija Satu Rämö. Satu tunnetaan huippu suositusta Hildur-kirjasarjastaan, jota on käännetty eri kielille, siitä on tehty näytelmä ja suunnitteilla on myös televisiosarja.   Satu puhuu jaksossa siitä, kuinka hän eli lama-ajan lapsuuden ja päätti sen kokemuksen jälkeen, ettei rahasta tule olemaan enää hänen elämässään pulaa. Satu kertoo olevansa varman päälle pelaaja, mutta miten yhtälö suhteessa kirjailijan työhön liittyvään epävarmuuteen ja syklisyyteen toimii?  Satu avaa jaksossa, millainen merkitys rahalla on hänen elämässään, ja onko menestys muuttanut esimerkiksi sitä, millaisiin asioihin hän käyttää rahaa. Satu kertoo myös, miten ylläpitää omaa taloudellista mielenrauhaansa, ja millaisilla konsteilla hän varmistaa, että tulovirrat jatkuvat, vaikka mitä tapahtuisi.  Satun työhistoria on värikkäämpi kuin moni tietää. Tie menestyskirjailijaksi on vaatinut tarmoa, ja Satun mielestä myös himpun verran tuuria. Satu on joutunut useamman kerran uransa aikana pohtia uusia ansaintamahdollisuuksia, kun muun muassa digitalisaatio ja koronapandemia ovat muovanneet työkenttää ja vieneet työt. Kuinka hän on pystynyt löytämään uusia toimeentulon lähteitä ja työnkuvia maailman tilanteen muuttuessa?  *Taloudellinen mielenrauha 2024 –kyselytutkimus  Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella.Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin.  Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiäTiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.4-19.4.2024.  Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla).

Luonnontieteiden avulla voidaan ratkaista monia aikamme isoista haasteista ja samalla vastuullamme on kouluttaa uusia asiantuntijoita vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin. Tässä Luonnollista kemiaa –podcastjaksossa JP Salminen ja Maria Lahtinen pohtivat tapoja, joilla luonnontieteiden tutkimusta ja opetusta voitaisiin kehittää ehkä pieneltäkin tuntuvilla ratkaisuilla, jotta alan tulevaisuus olisi vielä nykyistäkin valoisampi. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on toimittaja ja media-asiantuntija sekä Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, kenen ääni mediassa kuuluu ja miten erityisesti humanistisella tieteenalalla työskentelevien tutkijoiden olisi mahdollista olla aktiivisempia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Kolin kansallispuiston Luontokeskus Ukossa esitetään maalis-huhtikuun aikana näyttely, joka kertoo puiden merkityksestä suomalaisten elämässä. Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2019–23 toteutetun tutkimushankkeen ympärille valmistunut kokonaisuus perustuu kyselytutkimukseen, jonka tulosten perusteella puusuhteiden moninainen kirjo on analysoitu tieteellisesti. Tutkimuksen tuloksista ja näyttelystä kertoo seuraavassa tarkemmin Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston professori Eeva-Stiina Tuittila.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston tutkija Erica Åberg. Hänen kanssaan keskustellaan mm. ulkonäkö- ja rap tutkimuksesta ja erityisesti somesta- ja medianäkyvyydestä sekä niiden hyödyistä tutkimuksen näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience

Syksyllä 2023 Jätekukko suoritti tutkimuksen sekajätteen koostumuksesta Kuopion jätekeskuksella. Koostumustutkimukset tarjoavat merkittävää tietoa sekajätteen laadusta ja asukkaiden lajittelukäyttäytymisestä. Saadut tulokset osoittavat, että sekajätteen lajittelussa on vielä parantamisen varaa. Tutkimuksen tuloksista kertoo tarkemmin Jätekukko Oy:n ympäristö- ja laatuvastaava Leena Kumpulainen.

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa Miran vieraana on Elsa Kalervo Bauer Medialta ja Riina Aho Radiomedialta. Jaksossa puhutaan mm. digiaudion markkinaluvuista, juuri julkaistun Näin suomalainen kuuntelee - digiaudiotutkimuksen päälöydöksistä ja digitaalisen audion kokoajan nousevasta vaikuttavuudesta muiden mediamuotojen rinnalla. IAB Finland on nyt toista kertaa estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Ensimmäisen kerran markkinaa arvioitiin viime vuonna, jolloin kokonaismarkkinan arvioksi saatiin 5,6 miljoonaa euroa. Tänä vuonna sama luku oli huikeat 7,1 miljoonaa euroa, eli nousua on tapahtunut jopa 27% verran. Tämä tarkoittaa siis, että digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisemmäksi osaksi mainosmaailmaa. Käy lukemassa aiheesta julkastu tiedote TÄSTÄ.Näin suomalainen kuuntelee tutkimus tehtiin niin ikään toista kertaa yhdessä IAB Finlandin digiaudiotyöryhmäläisten ja markkinatutkimusyritys NEPA:n kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota kattava ymmärrys suomalaisen audiomedian tavoittavuudesta ja kuuntelutottumuksista. Tutkimus painottui erityisesti digitaaliseen audioon tarjoten ymmärrystä sen kasvavasta merkityksestä FM-radion rinnalla.

Turun yliopiston valtti olisi tuoda monitieteisyys diplomi-insinöörikoulutukseen kansainvälisten huippuyliopistojen tapaan. Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen muistuttaa, että Euroopan ja Yhdysvaltojen johtavissa teknillisissä yliopistoissa on vahvat humanistis-yhteiskuntatieteelliset sisällöt. Monitieteisyyttä pidetään diplomi-insinöörien osaamisen kannalta keskeisenä. Jaakko Suomisen mukaan huippuyliopistoissa nähdään, että ratkaistaessa suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä asioiden taustat ja monimutkaisuus pitää tuntea. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaista teknologiaa kehitetään. Monitieteisessä Turun yliopistossa yhteistyötä tiedekuntarajojen yli tehdään jo, mutta ihmistieteellisen näkökulman tuominen vahvemmin tekniikan opintosisältöihin olisi etu verrattuna perinteiseen alan koulutukseen. Suomisen mukaan humanistisen tutkimuksen yleinen arvostus on Suomessa korkea. Hän tunnistaa kuitenkin uhan kyseenalaistaa kriittistä tutkimusta ja kiisteltyjä tutkimusaiheita ja korostaa sivistyksen tärkeyttä koko yhteiskunnan kannalta. Media- ja informaatioteknologian kulttuurihistoriaa tutkinut professori johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköä, jossa Turun lisäksi ovat mukana Tampereen ja Jyväkylän yliopistot. Syyskuussa julkaistavassa Pajatsosta pöytätennikseen -teoksessaan tutkija käsittelee sotienvälisen Suomen pelejä ja pelikulttuuria. Hän yllättää paljastamalla, että 1918 joulumarkkinoille tuotiin useita vasta päättynyttä sisällissotaa käsitteleviä uutuuspelejä. Podcastissa Suominen kertoo myös, mitä ajatuksia Afrikan tähti -peli herättää ja miten kaupunkitilaa voisi tehdä viihtyisämmäksi pelillistämisen keinoin. Pikakysymyksissä humanistisen tiedekunnan dekaani saa valita, onko hänen sydäntään lähempänä hallinto vai opetus. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tekstivastine: http://utu.fi/humanisti-vastaa

Opiskelijoilla on keskeinen rooli yliopistolla tehtävässä tutkimuksessa ja osittain myös sen kehittämisessä. Mutta miten eritasoisten opiskelijoiden kanssa - tutkimusryhmissä mukana vuosittain jopa seitsemän ikäluokkaa - tehtävän tutkimuksen kehittämiseen tulee panostaa? Onko tutkimuksen kehittäminen jopa tutkimusryhmien tärkein vuosittainen kehityskohde, olettaen että opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat jo hyvällä tasolla? Tässä podcastjaksossa keskustellaan prof. JP Salmisen kanssa siitä, miten luonnonyhdistekemian tutkimusryhmässä on kehitetty yliopiston kolmea perustehtävää 15 viime vuoden aikana. Samalla paljastetaan ryhmän tämänhetkiset kehityskohteet ja kuullaan perustelut sille, miksi kehityskohteiden  jatkuva priorisointi ja resurssien rajallisuus kulkevat nyky-yliopistossa käsi kädessä. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskuksen professori Toni Ahlqvist. Hänen kanssaan puhutaan siitä, miten megatrendit ohjaavat vaikuttavuutta ja miten tutkijat voivat ennakoida oman tutkimuksensa vaikuttavuutta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Ovatko uskovat kristityt moraalisesti parempia kuin muut? Näin voisi olettaa, jos kristillisten kirkkojen ja Uuden testamentin opetusta pyhityksestä (eli Pyhän Hengen kristittyä Kristuksen kaltaiseksi muuttavasta työstä) on uskominen. Tutkimuksen valossa asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Siitä, mitä tiedetään uskon vaikutuksesta moraaliin tietää kertoa jakson vieras Lari Launonen. Lari Launonen on helluntailainen uskonnonfilosofi ja teologian tohtori, joka toimii helluntailiikkeen Iso Kirja -opiston Helsingin kampuksen vastuuopettajana. Tässä jaksossa Markus ja Lari juttelevat esim. seuraavista aiheista: - Mitkä tutkimustulokset haastavat ja mitkä tukevat uskoa pyhitykseen? - Ovatko uskovaiset ennakkoluuloisempia vai vähemmän ennakkoluuloisia kuin muut? - Muiden kristittyjen pyhitysoppi vs. luterilainen käsitys pyhityksestä kasvavana tietoisuutena omasta syntisyydestä - Uskon vaikutus seksuaaliseen käyttäytymiseen - Ovatko kristityt moraalisempia sunnuntaisin? - Selittävätkö tilannekohtaiset tekijät uskon moraalisia vaikutuksia? - Iso Kirja opisto vs. Oriveden opisto Linkit - Lari Launosen artikkeli: Is Sanctification Real? Empirical Evidence for and against Christian Moral Transformation - Larin edellinen Harhaoppia-jakso 33. Ohjaavatko mielen mekanismit kohti Jumalaa? - Larin ajatuksiin voit tutustua myös ⁠⁠Areiopagi-podcastissa⁠⁠ ja ⁠⁠Areiopagi⁠⁠-sivustolla - Cindy Crawfordin jumppa-vhs Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston soveltavan etiikan tutkija ja TENK:n tutkimusetiikan tukihenkilö Susanne Uusitalo. Hänen kanssaan puhutaan eettisen ennakkoarvioinnin merkityksestä tutkimuksen luotettavuudelle ja vaikuttavuudelle. Lisäksi keskustallaan siitä, miten eettiset vaatimukset näkyvät tutkimusprosessin eri vaiheissa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Tutkimusedellytykset –yksikön päällikkö Mari Riipinen. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen ja tutkijan vastuullisesta arvioinnista sekä tutkimuksen vaikuttavuuden arviointimekanismeista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Antti X Antti -podcastin 156. jaksossa käsitellään Teoston tutkimusta Suomen musiikkialan tasa-arvosta. Näyttää vahvasti siltä, että vallalla on yhä tilanne, jossa miehet eivät edes huomaa tasa-arvo-ongelmia, vaikka ne ovat muille arkipäivää. Tutkimuksen voi lukea täältä: https://www.teosto.fi/tutkimus-nais-ja-miesmusiikintekijoilla-taysin-eri-kasitys-alan-tasa-arvoisuudesta-musiikkiala-ryhtyy-toimenpiteisiin/ Keskustelemme myös Antti Tuiskun ja Madboialin peruttuun yhteistyöhön. Johtuiko yhteistyön peruminen homofobiasta - ja kuka siihen mahdollisesti syyllistyi?

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on TtM, fysioterapeutti Maarit Janhunen ja aiheena on pelillisyys kuntoutuksessa. Keskustelemme jaksossa kuntoutuksen pelillistämisestä ja peliharjoittelusta, jota myös Maaritin väitöskirjan koskee. Puhumme jaksossa muun muassa siitä, mitä pelillistämisellä ylipäätään tarkoitetaan ja mitä peliharjoittelu on, sekä muun muassa peliteknologian hyödyntämisestä fysioterapiassa ja erityisesti kuntoutuksessa polven tekonivelleikkauksen jälkeen sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan! 07:16 Mistä kuntoutuksen pelillistämisessä on kyse 11:39 Erilaiset pelit ja pelijärjestelmät 13:14 Peliteknologian hyödyntämisen tarkoituksenmukaisuus fysioterapiassa 15:40 Kenelle peliharjoittelu sopii 18:12 Fysioterapeutin rooli peliharjoittelussa 20:00 Tavoitteiden asettelu teknologian avulla tapahtuvalle kuntoutukselle 21:35 Pelien vaikutusmekanismit 25:53 Potilaiden vastaanotto peliharjoittelulle 29:59 Lisäkuormien käyttäminen peliharjoittelussa 32:21 Satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus: Pelillistetyn kotiharjoittelun vaikuttavuus ikääntyvien henkilöiden fyysiseen toimintakykyyn ja kipuun polven tekonivelleikkauksen jälkeen 38:43 Esimerkkejä pelien sisällöistä interventiossa 41:12 Tutkimuksen keskeiset tulokset 44:14 Tutkimuksen johtopäätökset Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse podcast@movementphysio.fi tai Instagramissa @movement_physio. Tässä jaksossa assistenttina on toiminut Nora Palonen. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Kuntoutuskouluttajat, VK-Kustannus, Kir-Fix ja Palautuminen-com. Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit tututustua osoitteessa https://www.kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset/koulutuskalenteri/ VK-Kustannuksen verkkokaupasta osoitteessa https://vk-kustannus.fi/kauppa saat koodilla 'PODCAST' jo julkaistuista kirjoista -20% alennuksen Kir-Fixin palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa https://kir-fix.fi Palautuminen-com tuo käyttöösi GameReady-kylmäkompressiojärjestelmän sekä monia muita innovatiivisia tuotteita osoitteessa https://palautuminen.com

Kulttuuriykkönen kokoa Perjantaistudioon vakioraatilaiset mediayrittäjä Sami Kuuselan, päätoimittaja Mirva Saukkolan ja kirjailija Jarkko Tontin ajankohtaisten ilmiöiden ja kulttuuriaiheiden äärelle. Translaki hyväksyttiiin Eduskunnassa ja raatilaiset ovat eri mieltä lain hyvistä ja huonoista puolista. Olivatko arvokonservatiivien argumentit tyhmää vähemmistön demonisoimista vai täyttä asiaa? Miksi Eduskunnassa translain vastustajista oli enemmän miehiä kuin naisia? Onko sukupuolijako miehiin ja naisiin vanhentunut asia? EDIT: Toisin kuin kohdassa 02min:03sek Sami Kuusela mainitsee, translakiin kriittisesti suhtauva Sirkka-Liisa Anttila on ex-kansanedustaja, jonka dokumentaatiota translain käsittelyprosesseista ei voi lukea eduskunnan pöytäkirjoista. Konmaritus-metodista eli kodin siivoamisesta turhista tavaroista tunnettu japanilainen Marie Kondo kertoi itsekin luopuneensa konmarituksesta - siitäkin huolimatta, että hän oli kerännyt siivousmetodiinsa liittyvillä kirjoilla ja suoratoistosarjalla omaisuuden. Onko konmaritus ohi trendinä? Mikä on suhteemme tavaroihin ja kulutukseen? Ruotsissa oikeistoaktivisti poltti Koraanin demonstraationa ja aiheutti ongelmia Ruotsin natoprosessille. Suomea Erdogan kiitteli, koska täällä ei Koraaneja polteta. Mitä mieltä meidän pitäisi olla siitä, että toisinajattelijoita, journalisteja ja poliittisia vastustajia avoimesti vainoavat erdoganilaiset kiittävät Suomea, koska meillä on niin ankarat sananvapauden rajoitukset rikoslaissa? Onko uskonpilkkalaki ristiriidassa sananvapauden kanssa? Museoliiton tilaama tutkimus hämmästyttää ja aiheuttaa huvittunutta epäuskoa. Tutkimuksen mukaan yksi museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Raatilaiset yrittävät ymmärtää outoa tukimustulosta ja arvioivat kulttuurin rahallista arvoa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tuplaperfektionismi: Täydellisyyden tavoittelua vai vääränlaisuuden välttelyä? Suomalaiset vanhemmat ovat maailman uupuneimpia. Tutkimuksen mukaan yksi altistava tekijä on tuplaperfektionismi, jolloin vanhempi kokee sekä sisäistä että ulkoista painetta suoriutua tietyllä tavalla. Tässä jaksossa keskustelemme tuplaperfektionismista. Miten intensiivinen vanhemmuus ruokkii sitä? Miten jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto vaikuttaa vanhemmuuteen? Onko suorittamisessa kyse pyrkimyksestä paremmuuteen vai vääränlaisena olemisen välttely? Säde kertoo havainnoistaan suomalaisten ja kanadalaisten vanhempien välillä. Petra puolestaan pohtii, miten intensiivinen vanhemmuus voi sabotoida sitä, mikä vanhemmalle lopulta on tärkeintä. Tervetuloa hengähtämään hetki kanssamme. Lähteet: 42 maan vertailututkimus paljasti: yksilökeskeinen kulttuuri altistaa vanhempia uupumukselle – Suomessa seitsemänneksi uupuneimmat vanhemmat. Yle-uutiset. 18.12.2020. Terävä, H. "En enää vain jaksa", ajatteli 28-vuotias Katri Ranta – vanhempien uupumus lisääntyy, mutta avunsaanti vaihtelee eri puolilla Suomea. Yle-uutiset. 31.1.2022. Hinkula, E. Tekikö some vanhempien elämästä vaikeampaa? Tietyssä mielessä kyllä, sanoo asiantuntija. HS. 12.9. 2022. Mattila, R. Pietikäinen, A. 2019. Joustava mieli Vapaudu stressin uupumuksen ja masennuksen ylivallasta

Jos pysyy puhtaana ja säilyttää neitsyyden hääyöhön asti, tulee avioliitosta siunattu ja seksielämästä sulavaa. Näin lupaa puhtauskulttuuri, joka on kristillisissä piireissä vaikuttava amerikkalaisesta evankelikaalisuudesta peräisin oleva virtaus. Puhtauskulttuurin taustasta, sen piilevistä sukupuolirooleista ja siitä mitä se saa siihen sitoutuvien elämässä aikaan saapuu vieraaksi kertomaan Kirsi-Marja Koski. Kirsi-Marja Koski on teologi ja evankelis-luterilaisen kirkon pappi, joka tekee väitöskirjaa nuorten konservatiivikristittyjen miesten maskuliinisuudesta. Aiemmin hän on tutkinut neitsyyttä ennen avioliittoa promotoivaa evankelikaalista Tosi Rakkaus Odottaa -liikettä. Jakson aiheita - Puhtauskulttuurin teesit, tavoitteet ja juuret - Millä tavoin puhtauskulttuuri kohtelee eri sukupuolia? - Likainen keksi ja muut kristillisen seksivalistuksen klassikkohavainnollistukset - Häpeä ja inho konservatiivisen seksuaaliopetuksen moottoreina - Pyhän tilan erilaiset sukupuoliroolit konservatiivisessa kristillisyydessä - Tutkimuksen näkökulma pidättäytymisen vaikutuksista avioliittoon - Mikä saa konservatiivinaiset pysymään puhtauskulttuurin hierarkkisissa yhteisöissä? - Onko puhtauskulttuurissa mitään hyvää? - Seksuaalisuus kristityn sinkun elämässä - Mistä löytää kristillinen seksuaalimoraali puhtauskulttuurin jälkeen? Linkit - Kirsi-Marja Kosken Pro Gradu -tutkielma Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Meistä suuri osa kärsii tai on jossain vaiheessa elämäänsä kärsinyt selkäkivuista. Usein alaselkä reagoi kuormitukseen tai huonoihin asentoihin, koska sinne kohdistuvat monet voimat ja vipuvarret ovat pitkät. Yleensä selkäkivulle ei löydy mitään selitystä, ja vaiva tapaa uusiutua ja pitkittyä. Mutta se tiedetään, että liikunta auttaa vahvistamaan selkää. Minkälainen liikunta? Laaja yhdistetty analyysi, jossa oli mukana 21 000 yli neljä kuukautta selkäkivusta kärsinyttä potilasta, kertoo, että pilates ja joogatyyppinen harjoittelu sekä McKenzie-terapia lievittivät selkäkipua ja kohensivat selän hyvinvointia parhaiten. Artikkelissa Nämä kuusi liikettä edistävät selän hyvinvointia – katso ja kokeile yle.fi/tiede-sivulla Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne ohjaa harjoitukset. Toimittaja Teija Peltoniemi haastatteli häntä Tiedeykköseen kuin myös terveystieteiden tohtoria Sinikka Kilpikoskia, joka kertoo nk. McKenzie– eli MDT-menetelmän vaikutuksista selkään.

Yhdysvaltalaisen Bethesdan kaupungin rauha järkkyi, kun paikallisen Lululemon-vaateliikkeen kaksi myyjää joutuivat sulkemisajan jälkeen brutaalin hyökkäyksen kohteeksi. Tutkimuksen edetessä rikostutkijat alkoivat kuitenkin miettiä, että tapauksessa oli jotain varsin outoa...  Tunnusmusiikki: Nick Castro - Sun Song Lähteet:  Peter Ross Range: Murder in the Yoga Store -kirja Learning to Fly on my 30th Birthday (Jaynan benjihyppyvideo): https://www.youtube.com/watch?v=Y01gDFp9Z4g

Kuuden kuvan vieras Annamari Vänskä sai lapsena lahjaksi mekkokankaan, josta hänelle ommeltiin karjalainen kansanasu, feresi. Nykyisin muodin tutkimuksen professorina Aalto-yliopistossa työskentelevää Vänskää kiinnostaa muodin merkitys identiteettien ja ihmisyyden määrittelyssä, ja sen hetkellisyys ja katoavuus. Toimittaja Jonni Roos.

Miksi geologiset tietoaineistot ja 3D mallit ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä? Entä kuinka laserkeilaukseen perustuvat maankamaran korkeusmallit tuovat uutta tietoa maa- ja kallioperän koostumuksesta ja rakenteista sekä geologisesta kehityksestä? Maaperägeologisen tutkimuksen professori Antti Ojala vastaa professoriluennollaan näihin kysymyksiin. Geologista tietoa tarvitaan monissa yhteiskunnan toiminnoissa, esimerkiksi maankäyttöön ja rakentamiseen sekä luonnonvarojen, kuten kiviainesten, pohjaveden ja malmivarojen kestävään käyttöön liittyvissä asioissa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Antti_Ojala

Nyt marraskuussa Suomen vanhin tieteellinen seura Societas pro fauna et flora fennica täyttää 200 vuotta. Minna Pyykkö kävi Helsingissä Ritarihuoneella järjestetyissä juhlissa juttelemassa puheenjohtaja Mikael von Numersin, Henry Väreen ja Maria Hällforsin kanssa. Pitkät tutkimusaikasarjat kiinnostavat nyt laajemminkin. Pari viikkoa myöhemmin Helsingin yliopistolla järjestettiin aiheesta seminaari, ja päivän päätteeksi hyönteistieteen professori Tomas Roslin kertoi näiden tutkimusten merkityksestä muuttuvassa maailmassa.

Työterveyslaitoksella tutkitaan, voisivatko nk. ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit auttaa raskaan fyysisen työn tekemisessä. Tutkimuksen alla ovat eksoskeletonit yläraajoihin ja selkään. Työskentely kädet koholla on pitkään jatkuessa erityisen raskasta yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle. Selkäekso puolestaan voi keventää kuormaa nostoissa ja eteenpäin kumartaessa. Tällainen tutkimus on todella tarpeen, koska tuki- ja liikuntaelin vaivoilla on kyseenalainen kunnia Kelan sairauspäivärahatilastoissa. Sairauspäivärahaa saaneiden ihmisten määrä oli toiseksi suurin, kun taas sairauspäivärahakausien määrässä tules-sairaudet saivat ykkössijan vuonna 2020. Tutkimusta tehdään Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla, jossa työntekijät nostavat monenpainoisia ja -kokoisia paketteja työvuoronsa ajan. Painot vaihtelevat alle kilosta kolmeenkymmeneen kiloon. Logistiikkakeskuksessa työskentelevä Mike Santana kokeili työvuoronsa ajan sekä käsi- että selkäeksoskeletonia eli ulkoista tukirankaa. Tutkimusta tekevät Työterveyslaitokselta vanhempi tutkija Juha Oksa ja vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola. Mukana ohjelmassa myös Postin työterveyspäällikkö Päivi Kylmäkorpi. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Nordic Fit Mama on mukana kehittämässä äitiysterveydenhuoltoa ja Turun yliopiston väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten voidaan tukea synnyttäneiden naisten hyvinvointia sekä edistää raskaudesta ja synnytyksestä palautumista. Tutkimuksen tulosten avulla pyritään kehittämään synnyttäneiden naisten saamaa tukea ja ohjausta äitiysterveydenhuollossa. Podcastissa keskustelemme Suomen äitiysterveydenhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista, vieraana tutkija Iina Ryhtä.

Mielenterveys käsittelyyn! Tutkimuksen mukaan lähes jokainen meistä kokee mielenterveyden ongelmia ja jopa puolet meistä kokee mielenterveyden häiriöitä jossain vaiheessa elämäämme. Silti aiheeseen liittyy vahva stigma ja jopa turhaa mystiikkaa. Tässä jaksossa Taneli Rantala käsittelee aihetta mielenterveyden äänitorven, Mieli ry:n psykologin Juho Mertasen kanssa. Mitä meidän jokaisen tulisi ymmärtää mielenterveydestä? Kuinka pitää siitä huolta? Kuinka vakava ongelma tämä tällä hetkellä on? Miten vähentää stigmaa? Ja miten tukea myös muiden mielenterveyttä? Tietoisuus mielenterveydestä on merkittävä askel eteenpäin, ota tämä jakso siis ennakkoluulottomasti kuunteluun!

Voiko hallitus mennä puoluesihteerien selkien taakse kuntavaalien lykkäyspäätöksessä? Entä tuleeko ulkonaliikkumiskielto? Vieraana e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Eläinten, siis myös ihmisten, käyttäytymispiirteet ovat monimutkaisia ilmiöitä, koska niihin vaikuttavat useat geenit ja ympäristötekijät. Tutkijatohtori Milla Salonen on tutkinut kissojen ja koirien käyttäytymispiirteiden periytymistä ja ilmaantuvuutta. Tutkimuksen avulla aukeaa myös, miten kissa- ja koirarotujen hyvällä jalostuksella voitaisiin vähentää käyttäytymisen negatiivisia piirteitä, kuten pelko- ja aggressiokäyttäytymistä. Sama koskee tietenkin ympäristöolojen parantamista. Milla Salonen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisi tiistaina 8. syyskuuta yli 9000 vastaajan aineistoon perustuvan tutkimuksen häirinnästä suomalaisessa kilpaurheilussa. Tulokset ovat karuja: joka kolmas nais- ja joka viides miesurheilija on kokenut seksuaalista häirintää. Tutkimuksen tekijät toteavat myös, että ”urheilu näyttäytyi tutkimuksessa miehisenä kulttuurina, jossa naisten ja vähemmistöjen oikeutta toimia kyseenalaistetaan”. Tutkimuksen tuloksia kommentoimassa on vuoden 2018 salibandyn maailmanmestari Jussi Piha, joka kuuluu futsalmaajoukkueen kapteeni Panu Aution aloitteesta perustettuun Urheilijat häirintävapaan urheilun puolesta -paneeliin. Piha pohtii lähetyksessä mm. ”pukukoppipuheen” monia merkityksiä sekä sitä millaisin konkreettisin teoin urheilua voisi tehdä turvallisemmaksi ympäristöksi kaikille, identiteettiin katsomatta. Väittelyissä futiksen pelaajavaihdot, keihäänheiton tulevaisuus ja salibandyn sukupuolijakauma.

Tänä vuonna tulevaisuuden tutkimuksen seura täyttää 40 vuotta. Mutta mikä tällainen seura oikein on ja mistä se sai alkunsa? Miten sen ja laajemmin tulevaisuuksien tutkimuksen rooli nähdään tällä hetkellä?Tässä jaksossa Mikko Dufva avaa tulevaisuuden tutkimuksen seuran historiaa, nykytilannetta ja tulevaisuuksien tutkimuksen tarvetta ja haasteita. Jakso johdattaa samalla tämän kauden varsinaisiin jaksoihin, eli haastatteluihin ennakoinnin ja tulevaisuuksien tutkimuksen parissa työskentelevien kanssa, heidän jotka tulevat vaikuttamaan alaan seuraavien 40 vuoden ajan.Jakson kysymysMitä sinulle tulee mieleen kun kuulet sanan tulevaisuuksientutkimus?Voit osallistua keskusteluun Twitterissä tunnisteella #kuplakysymysJaksoon liittyvät linkitTulevaisuuden tutkimuksen seura 40vFutura-lehti

Tiistain säästä on tulossa mitä parhain, mutta tulevan suven keliä voi vain toivoa. Tutkimuksen mukaan iso osa suomalaisista aikoo matkailla kotimaassa, millaisia ajatuksia se nostattaa Aamuklubilla? Koronavapaissa uutisissa kuultiin Mikon rosmariiniseikkailuista ja Pauliinan urheilukauden avauksesta. Sukupuolten taistelussa Kari lähti hakemaan neljättä voittoaan. Tarja Savosta lähti haastohommiin. Ja totta kai tiistaihuutoja!

Professori Hanna Tuomisto piti professoriluentonsa 4.12. aiheesta Amazon-tutkimuksen haasteita: Kuinka nähdä metsä puilta. Tuomiston keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat kasvillisuusekologia, ilmentäjälajien ja kaukokartoituksen käyttö sademetsien tutkimuksessa sekä Amazonian saniaisten taksonomia, systematiikka ja eliötiede.

Tämä podcast on pienpetosarjan toinen osa. Löydät ensimmäisen, kohun taustoja käsittelevän osan täältä ja yhteenvedon tässä jaksossa käsitellystä tutkimuksesta täältä Heidi Krüger on MMM:n riistatalousasiantuntija ja petotutkija. Käymme Heidin kanssa läpi kohun tutkimuksellisen näkökulman. Näkökulma on tärkeä, sillä kilpailua sekä puolustettiin että vastustettiin tutkimukseen vedoten. Missä nykytietämys pienpetojen vaikutuksesta menee? Käsittelemme erikseen supikoiratutkimusta ja kotoperäisten petojen vaikutusta. Sarjan kolmannessa osassa tullaan käsittelemään tappamisen moraalista kysymystä.

Tutkimuksen mukaan alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa tällä hetkellä vuosittain noin 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset. Vuonna 2018 alkoholi aiheutti arviolta yli 17 000 työvuoden menetyksen ja 4 000 kuolemantapausta. Jos alkoholi keksittäisiin tänä päivänä, se kiellettäisiin aivan varmasti. Mutta se on todennäköisesti maailman vanhin päihde ja aivan keskeinen tekijä yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan Suomen alkoholikulttuurin ominaispiirteistä ja kulttuurin muutoksista. Vieraina ovat kirjailija Eira Mollberg ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Insinööriliitto tutki järjestön omaa ja Suomen teknistymisen historiaa. Tutkimuksen tehnyt Sampsa Kaataja kertoo, millaisia insinöörit ovat tutkimuskohteena. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Oletko tunnollinen? Todennäköisesti olet, koska klikkasit jutun auki. Lue myös: Työterveyslaitos tutki: luonteesi voi suojata sinua masennukselta Listasimme asioita, jotka kertovat tunnollisuudesta. Pitävätkö nämä kymmenen väittämää paikkansa sinun elämässäsi? Ruksita itseesi sopivat kohdat! 1. Suunnittelet elämääsi eteenpäin Tiedät hyvin, mitä elämässäsi tapahtuu seuraavien kahden viikon aikana, koska olet merkinnyt menosi hyvissä ajoin kalenteriin. Olosi on turvallinen, kun tiedät, että ehdit tehdä kaiken, mitä haluat, ja rentoutumisellekin jää aikaa. Jos ystäväsi ehdottavat spontaania tapaamista ”tänään illalla”, systeemisi menee sekaisin ja saatat ärtyä. 2. Haluat tehdä asiat valmiiksi Et pidä siitä, että asiat eivät etene. Jos työpaikallasi päätetään tehdä projekti, haluat tarkat säännöt: kuka vastaa, mistä ja millaisessa ajassa. Jos olet vastuussa itse, saatat tehdä muillekin kuuluvia hommia, jotta pysytte aikataulussa. Lue myös: Erota normaali huolestuminen ahdistuneisuushäiriöstä 3. Olet tarkka yksityiskohdissa ”Viilaaminen” on sinulle tuttua. Jäät helposti hiomaan pieniä yksityiskotia senkin jälkeen, kun kakku on muiden mielestä valmis. Vatsassasi möyhertää, kun joudut päästämään irti omasta mielestäsi keskeneräisistä asioista. Toisinaan jonkun muun on sanottava sinulle: nyt riittää! 4. Et painele siitä, missä aita on matalin Et välttämättä rakasta ryhmätöitä, vaikka olisit sosiaalinen ja tulisit ihmisten kanssa hyvin toimeen. Tämä johtuu siitä, että sinun on vaikea kestää sitä, että kaikki eivät ole yhtä tosissaan ja kunnianhimoisia. Menevät mielellään siitä, missä aita on matalin. 5. Inhoat myöhästymistä Kun jotain on sovittu, se on sovittu. Jos olet sopinut tapaavasi ystäväsi tasalta, kainalosi alkavat hikoilla, kun huomaat, että ehdit paikalle vasta vartin yli. Tosin näin käy harvoin, koska olet yleensä ajoissa. 6. Kaappisi ovat järjestyksessä Kaapissasi ei ole kesävaatteita talvella tai talvivaatteita kesällä. Et jätä likaisia tiskejä odottamaan aamua, ja tiedät, mitkä laskusi on maksamatta. Jos et yllä sotilaalliseen järjestykseen, haluaisit kovin mielelläsi yltää. 7. Et repsahda ja heittäydy helposti Kun lähdet ystäväsi kanssa ”yksille”, et yhtäkkiä päädy vieraassa seurassa toiselle puolelle kaupunkia. Et muutenkaan ole herkästi impulssien vietävissä. Hallitset tunteitasi silloin, kun haluat hallita. 8. Elät terveellisesti Tiedät varsin hyvin, millainen on virallisten suositusten mukainen ruokavalio. Herkuttelet kyllä, mutta et joka päivä. Yleensä syöt ja juot järkevästi sekä liikut säännöllisesti. 9. Et improvisoi silloinkaan, kun siitä olisi hyötyä Pysyt mielelläsi suunnitelmassa, vaikka se ei aina olisikaan järkevää. Jalkapallokentällä teet niin kuin valmentajan kanssa on sovittu, etkä lähde säveltämään, vaikka pienellä luovuudella saattaisi syntyä maali. 10. Haluat hallita elämääsi Sinulla on pienissä ja isoissa asioissa päämäärä, jota kohti pyrit. Maltat edetä porras kerrallaan, ja pienetkin saavutukset tuottavat sinulle tyydytystä. Pidät siitä, että sinulla on hallinnan tunne. Sait tulokseksi 0/10 Jaa tulos facebookissa Luonne on viiden piirteen cocktail Tuntuuko siis tutulta? Oletko siis edellä kuvatun kaltainen järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja päättäväinen persoona? Jos olet, voit heti onnitella itseäsi, sillä luonteesi suojaa sinua monenlaisilta harmeilta. Persoonallisuuden piirteitä on viime vuosina tutkittu ahkerasti. Vallitsevan big five -piirremallin mukaan meissä jokaisessa on: tunnollisuutta avoimuutta neuroottisuutta sovinnallisuutta ulospäinsuuntautuneisuutta Jokaisessa omanlaisessaan cocktailissa. Tutkijat sanovat hyvästit kympintytöille – käsitys stressaantuvasta puurtajasta on väärä Psykolgian tutkija Sointu Leikas Helsingin yliopiston Svenska Social och kommunalhögskolanista ja professori Markus Jokela lääketieteen laitokselta ovat kumpikin tahoillaan tutkineet pitkään persoonallisuuden ja erityisesti tunnollisu...

Jakso #15 sisältö:Voiko Ultherapy-hoidolla kääntää kelloa taaksepäin ja ehkäistä ihon ikääntymismuutoksia? #facelift #youngskin #ultherapyJohanna testasi tämän tehokkaan ja huippumielenkiintoisen hoidon, joka perustuu ihon syvimpien kerrosten stimulaatioon ultraäänen avulla. Katso video, niin näet itse, mistä oikein on kysymys! https://www.koivutv.com/post/veitset%C3%B6n-facelift-koivutv-n-testiss%C3%A4

Tässä jatko-osassa Jussi Penttinen kertoo, mitä Ramana Maharshin opettama itse-tutkimus on ja millainen tämä edesmenneen tunnetun intialaisen opettajan, tuttavallisemmalta nimeltään Bhagavanin, itsetuntemuksen menetelmä on.

Professori Mikko Niemelä piti professoriluentonsa 17.4.2019 otsikolla Sosiologisen tutkimuksen vaikuttavuuden edellytykset ja rajat. Niemelän merkittävimmät tutkimuskohteet ovat sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen, elinolojen kansainvälinen vertaileva tutkimus sekä sosiaali- ja terveyspolitiikka.

Sri Ramana Maharshin seuraaja, Bhagavan devotee Jussi Penttinen kertoo, mitä Maharshin opettama itse-tutkimus on ja millainen tämä edesmenneen tunnetun intialaisen opettajan itsetuntemuksen menetelmä on.

Ilmastonmuutos haastaa Suomen maatalouden. Viljelyolosuhteet muuttuvat eikä tuontiruokaa ehkä ole jatkossa saatavilla nykyiseen tapaan. Tulevaisuuden maatila saattaakin tuottaa oman energiansa ja valjastaa peltonsa hiilensidontaan. Miten ilmastoviisaaseen ruoantuotantoon päästään? Tulevaisuuden maataloutta pohtivat tutkija-maanviljelijä Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius sekä e2 Tutkimuksen tutkija Kaisa Karttunen. Hanna Nikkasen vetämä keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 26.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe

Tutkimuksen mukaan ihminen voisi elää täydellisen ihanteellisissa olosuhteissa jopa 160 vuotta. Ikuinen elämä ei kuitenkaan ole ihmiselle mahdollista, sillä solujen rappeutuminen on koodattu jo ihmisen ja useimpien muidenkin eläinten geeneihin. Kuoleminen alkaa jo syntymästä. Miksi vanhenemme ja kuolemme? Kuinka evoluutio ohjaa elämän pituutta? Trondheimin yliopiston väitöskirjatutkija Marja Katajavuori on perehtynyt sekä yksilötason että kokonaisten sivilisaatioiden elinkaariin ja niiden lainalaisuuksiin. Katajavuori pohtii myös sitä, onko ihmisen tapa käyttää luonnonvaroja holtittomasti aivan lajityypillinen ominaisuus. Resurssien ylikulutusta tavataan myös muilla eliölajeilla.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Olli Kangas piti professoriluentonsa 12.9.2018 otsikolla Inspiraatio, perspiraatio ja frustraatio. Kokemuksia tutkimuksen ja politiikan kohtaamisesta perustulokokeilussa. Kankaan tavoite työelämäprofessorikaudella on ohjata graduja ja väitöskirjoja, vetää Strategisen tutkimuksen Tasa-arvoinen yhteiskunta ohjelmaa, osallistua kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä hankkia tutkimusrahoitusta.

Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro piti 16.5.2018 professoriluentonsa otsikolla Digitaalinen valta ja valtiosääntötutkimuksen tulevaisuus. Juha Lavapuron tutkimusintressit ovat kohdistuneet erityisesti perus- ja ihmisoikeusiin sekä kansainvälistyvän valtiosääntöoikeuden yleisiin oppeihin ja perus- ja ihmisoikeuksien merkitykseen oikeudellisissa käytännöissä. Näitä kysymyksiä on tarkasteltu muun muassa teoksessa Juha Lavapuro: Uusi perustuslakikontrolli. Suomalainen lakimiesyhdistys, 2010.

Millä konstilla riskigeenien yhdistelmä voi aiheuttaa psykiatrisen sairauden ja ovatko nämä geenit yleisiä? Entä onko meillä kaikilla niitä ja paljonko altistavia geenejä voi olla ns. terveellä ihmisellä ilman että ne vaikuttavat mielenterveyteen? Mielenterveysongelmille altistavat geenit eivät määrää ketään sairastumaan, ne antavat vain geneettisen pohjan ja loppu riippuu ympäristötekijlöistä ja elinoloista. Kansainvälinen tutkimus löysi erilaisten psykiatristen sairauksien takaa samoja geenejä erilaisina yhdistelminä. Suomalaiset tutkijat, sairaalat ja aineistot olivat mukana laajassa monivuotisessa tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksista kertovat professori Aarno Palotie ja aivogenetiikan tutkija Verneri Anttila. Leena Mattila tapasi heidät Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:in tiloissa Helsingin Meilahdessa. Kuva: Shutterstock

Tuoreessa tutkimuksessa on selvinnyt, että suomalaiset suhtautuvat metsästykseen hyvin myönteisesti. Suomen Riistakeskus teetti Taloustutkimuksella selvityksen suomalaisten asenteista metsästystä kohtaan. Tutkimuksesta selvisi, että vain noin 15 prosentilla suomalaisista ei ole minkäänlaista tarttumapintaa metsästykseen. Samoin selvisi se, että suurimpia mielikuvavaikuttajia ovat sukulaiset ja muut metsästävät tuttavat. Kielteisesti metsästykseen suhtautuvia on noin 10 prosenttia suomalaisista, mutta kolmessa vuosikymmenessä suomalaisten suhtautuminen metsästykseen on tullut hyväksyvämmäksi. Tutkimuksen mielenkiintoiseen antiin perehtyi Metsäradion reportteri Olli Ihamäki, joka haastatteli aiheesta Suomen Riistakeskuksen viestintäpäällikköä Klaus Ekmania. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Tutkimuksen mukaan miehet saavat enemmän Grammy-ehdokkuuksia kuin naiset, vaikka otettaisiin huomioon tehdyn musiikin määrä. Lisää >> http://ift.tt/2rRY43I

Mistä musiikkia kuunnellaan? Mistä muusikko ja levy-yhtiö saa rahansa? Onko teknologia vaikuttanut niihin perimmäisiin tarpeisiin joita musiikilla tyydytetään? Teosto ja musiikkituottajien järjestö IFPI selvittivät elokuussa suomalaisten musiikinkulutusta. Tutkimuksen tuloksia avaa CEO Helsinki -strategiatoimiston Kari Tervonen. Levy-yhtiöiden omista tutkimuksista käsin aihetta on avaamassa myös Sony Musicin markkinointijohtaja Tomi Saarinen. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Tutkimustyön kaupallistamisen haasteet. Miksi yliopistollinen tieteellinen tutkimus tuottaa niin vähän kaupallisesti hyödynnettäviä ideoita ja sitä myötä uutta työtä ja työpaikkoja? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Aalto-yliopiston entinen ohjelmajohtaja Mika Helenius, konsultti Juhani Lahdenperä ja Itä-Suomen yliopiston liiketoiminnan kehityspäällikkö Mika Raatikainen. Kuva: Creative Commons

Ajankohtaista WhatsApp on julkaissut sovelluksen Mac ja PC -koneille. Somessa erilaiset teemapäivät leviävät. Viime viikolla on vietetty mm. Kansainvälinen Puutarhatöissä Alastomana -päivää. Tutkimuksen mukaan Facebookia käyttävät ovat muita narsistisempia. Facebook “kunnioittaa” Eurooppalaisten yksityisyyttä Snapchat kasvaa yhä hurjaa tahtia: Helmikuussa käyttäjät katsoivat 8 miljardia videota päivässä, nyt jo 10 miljardia.  Viestintä on yhä enemmän kuvia: Instagram tuottaa päivässä yli 80M kuvaa. Yli 400 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukausittain.  Teema Digitaalinen teknologia ja teknologisoituva nuorisotyö

Arman Pohjantähden alla – dokumenttisarjan tuorein jakso käsitteli vanhustenhoitoa ja vanhusten yksinäisyyttä. Vanhustenhoito on kuuma puheenaihe, joka nousee Suomessa otsikoihin tasaisin väliajoin - yleensä epäkohtien, rikkeiden tai resurssipulan takia. Yksi suurimmista ikääntyvän väestön ongelmista on kasvava yksinäisyys. Tutkimuksen mukaan 36-39% ikääntyneistä suomalaisista tuntee itsensä yksinäiseksi. Kenen vastuulla on huolehtia vanhuksista, kun he eivät enää pysty huolehtimaan itsestään? Länsimaalaista individualismia korostavassa ajattelussa yksilönvapaus ajaa vanhemmista huolehtimisen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteuttamaan omaa henkilökohtaista polkuaan, kun vanhustenhoito jää yhteiskunnan tehtäväksi. The post Yksin Pohjantähden alla appeared first on AntroBlogi.

Ajankohtaista Huvipuiston uusi virtuaalinen vuoristorata. SomeCast myös Googlen podcast-palvelussa :) Yolo, nälä, bae. Nuorten trendisanatesti. Yhdysvaltalainen koulu tarkkailee oppilaiden toimintaa sosiaalisessa mediassa ja ilmoittaa kaikesta epäilyttävästä poliisille. Onko Lumioiden tarina päättymässä? #BePart -seminaari etenee, saksassa lokakuussa rakennetaan yhteistyöverkostoa jos rahoitusta Erasmus+ -ohjelmasta saadaan. Päättäjämiitissä käsiteltiin mm. Teknologian käyttöä opetuksessa. Toimenpiteet tulevat osoitteeseen http://ruuti.munstadi.fi/tapahtumat/paattajamiitti/ Teema Tunteet verkossa. Tunteita voi olla vaikea välittää verkossa; yleisesti tekstichateissa käytössä ovat hymiöt, mutta ne eivät välitä aina hyvin tunteita. Tunteet ovat mukana monen some-suosikin päivityksissä. Viestissä on enemmän tehoa kun siinä on tunnetta. Yle Puheessa keskustelua aiheesta. Tutkimuksen mukaan hymiöt aiheuttavat samanlaisen reaktion kuin juttelisi irl. Viikonloppuna järjestettiin Emotion Hack Day. 24 tunnin aikana ryhmät pyrkivät välittämään tunteita erilaisten sensorien, kasvojentunnistusohjelmien ja verkon avulla. Tuotoksiin voi tutustua täällä. Suomessa käytetään eniten emojita verrattuna muihin maailman maihiin.  

Jälkimaterialistinen tulevaisuus Länsivaltioissa on pitkään korostettu aineellisen omaisuuden merkitystä. 1900-luvulla BKT toimi ensisijaisena hyvinvoinnin mittarina. Jo alkaneella jälkimaterialisella aikakaudella tarkastellaan kuitenkin enenevässä määrin sitä, kuinka tyytyväisiä ja onnellisia me olemme. Yhdeksi tämän vuosisadan megatrendiksi on esitetty, että materialistisia tapoja ylenkatsotaan ja tavarakeskeistä ajattelua koetaan jopa vanhanaikaiseksi. Aineellisia tavaroista pidetään toki yhä, mutta niille ei anneta yhtä keskeistä sijaa kuin aikaisemmin. Osittain tämänkaltainen kehitys johtuu siitä, että tietynlaista aineellista hyvinvointia pidetään myös itsestäänselvyytenä. World Values Survey on vuodesta 1981 lähtien tutkinut arvojen kehittymistä ympäri maapalloa. Nykyään lähes 100 maata, joissa asuu yli 90 % maailman väestöstä, osallistuu kyseisen kansainvälisen järjestön kyselytutkimuksiin. Eräänä järjestön löydöksenä on pidetty sitä, että itsensä toteuttamisen arvoja mahdollistetaan entistä laajemmin ja autoritaariset hallinnot tulevat kohtaamaan entistä enemmän painetta poliittisiin uudistuksiin. Bhutanin valtiossa yhteiskunnalle on valittu yhteinen päämäärä – kansalaisten onnellisuuden kasvattaminen. He ovat luoneet jopa oman mittarinsa ns. bruttokansanonnellisuus (Gross National Happiness). Sitä kehittäen sekä soveltaen Bhutanin kansalaiset ohjaavat päätöksentekoaan. Suomessa työelämässä arvostetaan enemmän työn ja vapaa-ajan erillään pitämistä, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia ja työpaikan ilmapiiriä. Tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat arvostavat useita muita asioita tulevaisuuden työelämässä enemmän kuin palkkaa. Miltä tulevaisuuden arvomaailma näyttää? Yhtenäistyvätkö maailman kansalaisten arvot vai eriytyvätkö yhteiskunnat entistä enemmän toisistaan? Miten yksilöitä voimaannutetaan jatkossa? #tulevaisuusradio:n uusimmassa jaksossa kiivetään Maslowin tarvepyramidin huipulle, tutkaillaan miten maailman järjestöt mittaavat eri yhteiskuntien arvojen kehittymistä ja väitellään siitä, kehittyykö maailma sellaiseen suuntaan, että yksilöt voivat toteuttaa itseään entistä paremmin.

FM Virve Kärkkäisen väitöstutkimuksessa selvitettiin mm. sitä, voisiko kantasoluterapia olla yksi Alzheimerin taudin hoitomuoto. ? Tulevaisuudessa hermoston kantasolut voivat tarjota mahdollisuuden hoitaa vaikeita aivojen rappeumasairauksia, joissa hermosoluja on tuhoutunut (ns. kantasoluterapia). Laboratoriossa kasvatettuja kantasoluja voitaisiin siirtää suoraan potilaan päähän. Toinen terapiavaihtoehto voisi olla potilaan omien kantasolujen uudistumiskyvyn aktivoiminen, Kärkkäinen toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.

Viimeisessä painajaisia käsittelevässä osassa tarkastellaan painajaisten yleisyyttä ja riskitekijöitä, joita edustavat erityisesti unettomuus ja masennus. Painajaisunia voi pitää tarkemmin määrittelemättömänä merkkinä psykologisesta stressistä tai yleisestä pahoinvoinnista. Lähteenä on Nils Sandmanin väitöstyö vuodelta 2017.    Sandmanin keskeisiä tuloksia: Noin 4 prosenttia suomalaisista aikuisista näki painajaisia toistuvasti. Naisilla painajaisia esiintyy miehiä useammin, kunnes 55 ikävuoden jälkeen ero … Continue reading "Painajaiset 4: FINRISKI-tutkimuksen aineisto"