Podcasts about aivojen

Masennus on yksilöllinen sairaus, ja siksi kaikki hoidot eivät toimi samalla tavoin kaikille. Tutkimusjohtaja Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta on ryhmineen kehittänyt tietokonepelin masennuksen hoitoon. Palva keskustelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenojan kanssa siitä, miten peliä voidaan käyttää hoitokeinona, mitä masennuksesta ja sen syistä nykyään tiedetään ja miksi aivojen muovautuvuus on hoidoissa avainasemassa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/nfZIzgsHj_w

Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja. Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ABcXbMu5wu4

Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa. Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myös, mitä murhaajien aivoista paljastui ja millaiset ovat tutkijoitten kehittämät miniaivot. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/q4ua5dIy5qM

Miten lukeminen muovaa aivojamme ja ajatteluamme? Kuinka se vaikuttaa kehoomme, hermostoomme ja ominaisuuksiimme? Entä miten meihin kansana vaikuttaa, jos osa ihmisistä ei enää tartu kirjaan? Haastateltavina aivotutkija Minna Huotilainen ja sosiologi Riie Heikkilä. Toimittaja Minna Korhonen.

Lääketieteen antropologi, sosiologi Aleksi Hupli on julkaissut kuluvana vuonna teoksen ”Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö”. Kirja kertoo aivodopingista, huumausaineiden hyötykäytöstä. Tässä Antropodin jaksossa Hupli tarjoaa uutta luotaavan näkökulman ihmismielen muokkaukseen, päihteisiin ja huumepoliittiseen keskusteluun.Haastattelijana Kaisa Nissi.

Kielten oppiminen on erilaista eri-ikäisenä: lapsen aivot ovat muovautuvassa tilassa, jolloin uusien taitojen omaksuminen on helpompaa kuin aikuisena. Kuitenkin myös aikuisten aivot voidaan saada lapsen kaltaiseen vaivattoman oppimisen tilaan vaimentamalla tiettyjen kehittyneiden aivoalueiden toimintaa, kertoo kognitiotieteen professori Riikka Möttönen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, miten kielten oppimista voisi muuten tehostaa ja ovatko erilaiset kielten oppimiseen liittyvät myytit totta vai tarua. Haastattelijana on Jari Hanska. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/ayAWQ0rbbH0 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Studiossa Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila. Jakso on kuvattu 25.4.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Kylmyys" (3:11) Terminologia (6:22) Psykopatia (10:18) Reaktiviteetti (11:40) Elämyshakuisuus (14:36) Aivojen rakenne (17:25) Autismi (21:59) Laskelmointi (23:47) Narsismi (26:13) Tunteet (28:54) Kostaminen (31:57) Mielenterveys (34:08) Mania (39:32) Psykoottisuus (42:30) "Psyko" (44:27) Hannibal Lecter (46:59) Kasvuympäristö (51:18) Periytyvyys (56:44) "Saalistaja" (58:44) Katse (1:08:51) Maski (1:16:45) Aivokuvaus (1:19:01) James Fallon (1:22:20) Valkokauluspsykopaatit (1:26:26) Empatia (1:32:07) Sosiopatia (1:34:11) Dehumanisointi (1:37:56) Machiavellismi (1:40:09) Dark triad (1:43:41) Seksikumppanit (1:46:36) Raha ja valta (1:51:26) Sosiaalinen media (1:56:26) Antisosiaalinen persoonallisuus (2:01:25) Hoito

Nykymaailman jatkuvat ärsykkeet kuormittavat aivoja enemmän kuin ennen ja toisaalta muistia on myös helpompi ulkoistaa erilaisille laitteille. Aivojen toiminta ei kuitenkaan muutu yhteiskunnan muutoksen nopeudella. Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sanna Koskinen keskustelee Jari Hanskan kanssa muistista ja muistamisesta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, mitä annettavaa aivovammojen kuntoutusmenetelmillä voisi olla kaikille ja miksi tanssi ja musiikki ovat hyväksi aivoille. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/6OwDx24zNE8 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Kiitos OVV, Treco, Flatco, Vuoraovi, If ja Suomen Vuokranantajat. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. E-kirjan saa luettavaksi heti.  Suvi Schwab joutui kylmiltään keskustelemaan mun kanssa Mindsetin, Motivaation ja Menetelmien tärkeydestä. Suvi ei pettänyt, vaan juttelimme 3 tuntia. Osassa 1 aloitimme Mindsetin tärkeydestä. Sille tuli viikossa sekä paljon positiivista palautetta että paljon kuuntelijoita. Osassa 2/3 juttelimme motivaatiosta. Keskustelussa toistuu 3 asiaa; päämäärä, energia ja pienet askeleet. Tänään päätämme trilogin kolmanteen osioon, jossa juttelemme menetelmistä: Fokusoitumisesta, keskittymisestä. Opiskelusta, oppimisesta. Aivojen palautumisesta. Ääni-, e- vai paperikirja? Lukunopeuden parantamisesta. Ajattelemaan pysähtymisestä. Opiskelusta opettamalla. Insentiivien ja tulevaisuusennusteiden yhteydestä. Suvi Schwab Asuntoasiaa Insta, Spotify, YouTube, Nettisivut Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalveluon sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa. Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi. Liity: vuokranantajat.fi Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Toimitko merkittävän asuntovarallisuuden parissa? Kaipaatko kumppania nostamaan asuntosijoitustoimintasi seuraavalle tasolle? Treco keskittyy ammattimaisten sijoittajien asuntovarallisuuden kehittämis- ja hallintopalveluihin. Mainitsemalla koodin HARRI10 saat 10 %:n alennuksen Trecon palveluista ensimmäisen vuoden osalta. Blogista hyvä kirjoitus: Asuntopula on jo käsillä Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta  ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Ruudun takaa aivot tekevät helposti virhearviointeja ja inhimillisyys katoaa. Kasvokkain saamme viestit paremmin perille, koska silloin kommunikaatioon osallistuu koko keho hermostoineen. Miksi aivojen empatiamekanismi menee netissä jumiin? Etänä ja somessa tunteet eivät välity samalla tavalla kuin livenä. Mitä aivoissa ja kehossa tapahtuu, kun olemme läsnä versus etänä? Kuinka aivot synkronoituvat toisen kanssa ja miten peilisolut toimivat? Miten tutkitaan vuorovaikutuksen ruumiillisia reaktioita? Haastateltavat: aivotutkija Katri Saarikivi, psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri Jyväskylän yliopistosta Toimittaja: Minna Korhonen

Monien aivosairauksien syytä ei tiedetä ja parantavia hoitoja ei ole juurikaan tarjolla. Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden muisti on heikentynyt. Hoitovaihtoehtoja on niukalti. Miltä kuulostaisi aivojen peseminen ultraäänellä? Miten aivojen suoja, veriaivoeste, voidaan ohittaa? Tätä ryhdytään tutkimaan Oulun yliopistossa matalataajuuksisella ultraäänilaitteella LIFUlla. Hiirikokeissa tulokset ovat olleet hyviä, mutta miten se onnistuu ihmisellä? Korkeataajuuksinen ultraäänihoito, HIFU, puolestaan on jo rekisteröity Parkinsonin taudin aiheuttaman ja essentiaalin vapinan hoitoon. Ultraääni toimii neurokirurgisen veitsen tavoin, ja se tuhoaa aivoista hyvin pienen alueen, josta vapina on lähtöisin. Tulokset ovat erinomaisia. Tämä hoito on käytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Miten hoito toteutetaan? Haastateltavina apulaisprofessori Janek Frantzén Turun yliopistosta ja professori Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Aivot on mystinen elin, mutta kun vähän päältä rapsuttaa, niistä löytyy hienoja ajatuksia. Mutta miten ikävistä ajatuksista pääsee eroon? Aivojen erikoisasaintuntijoina toimivat Nina ja Pertti – mutta toinen heistä vetää vastaukset aivojensa juksukeskuksesta. Siskokset Raakel ja Noomi paljastavat huijarin.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/84908625 71. jakson vieraana tajunnantutkija, filosofian tohtori ja psykologian dosentti Jussi Jylkkä. Jakso taltioitiin 9.2.2023 Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/71-jussi-jylkka Videoversio: https://youtu.be/ALNKqlgL6_w Spotify: https://spoti.fi/3JpXekm Apple Podcasts: https://apple.co/3CG7tgl RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Esittely 00:02:06 Mystiset kokemukset ja merkityksellisyys 00:09:23 Ilmiöiden huokoisuus ja relationaalisuus 00:14:09 Kuinka ruoka muuttuu tietoisuudeksi 00:22:27 Mitä on tietoisuus? 00:37:28 Panpsykismin ja idealismin kritiikki 00:46:06 Idalismi ja fysikalismi voivat olla sama asia 00:51:09 Onko tietoisuus jossain mielessä täysin yksityistä? 00:54:29 Fysiikka ja sanoinkuvaamattomat tietoisuuden laadut 01:04:30 Dennett, eliminativismi ja kvalioiden olemattomuus 01:21:49 Selityskuilu 01:31:37 Uusmysterianismi 01:35:19 Siamilaisten kaksosten jaettu tietoisuus 01:42:36 Työkalut kehon ja tietoisuuden jatkeina 01:47:37 Ilmiöiden keskinäisriippuvuus, zen ja buddhalaisuus 01:50:28 Mitä on improvisaatio? 01:57:28 Oivalluskokemus 02:00:43 Yhteen soittaminen, säännöt ja niiden rikkominen 02:06:21 Ohiajava ambulanssi, tietoisuus ja globaalin työtilan teoria 02:20:22 Prediktiivinen koodaus, vapaa energia ja aivot 02:31:33 Aivojen luomat ennusteet ja illuusiot 02:40:33 Aivoista löytyy näyttöä vähän minkä tahansa tueksi 02:51:19 Neurosovinismi 03:02:11 Vervaeke ja oleellinen 03:09:11 Mitä on valitseminen? 03:25:34 Missä määrin vapaa tahto on mielekäs käsite? 03:41:26 Jussin psykedeelitutkimusprojekti 03:57:05 Filosofisten ja psykologisten oivalluskokemusten merkitys 04:07:31 Kriminalisointi ja sääntely 04:18:19 Jussin psykedeelikaapistatulon vaikutukset 04:32:09 Kokemusten määrittelyyn liittyvä vallankäyttö 04:42:03 Väittely ja vänkääminen 04:45:04 Mitä sokeanäkö kertoo tietoisuudesta 04:50:35 Aivoja ei voi korvata tietokoneella 05:05:08 Loppulyhyet Long Playn artikkeli Jussista https://t.ly/T7v3I Jussin kirja Tietoisuus ja tieteellinen maailmankuva https://t.ly/lhSeL Wetware-kirja https://t.ly/qOpi Frank Jacksonin Mary-artikkeli https://t.ly/cgLy Mary on Acid https://doi.org/10.5040/9781350231641.ch-009 Nagelin artikkeli What Is It Like to Be a Bat? https://t.ly/Gjwk globaalin työtilan teoria https://t.ly/fwXb prediktiivinen prosessointi https://t.ly/F1da vapaan energian periaate https://t.ly/XrSho Carhart-Harrisin ja Fristonin Rebus-malli https://t.ly/K1AT Vervaeke Google Scholarissa https://t.ly/6OB7s Vervaeken Awakening From the Meaning Crisis -luentosarja https://t.ly/b9W9 Lethebyn kirja Philosophy of Psychedelics https://t.ly/eSzx Jussi Juuso Pekkisen radio-ohjelmassa https://t.ly/RLe5 Jussi Pekkisen räjäytyskuva-jaksossa https://t.ly/EuDH Henry Pekkisen räjäytyskuva-jaksossa https://t.ly/f1-Cu Psykedeelisen sivistyksen liitto ry https://t.ly/CYk0 Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n terapeuttilista https://t.ly/ZsOg Fixu vekotin https://t.ly/RyM9 Jussin Twitter https://twitter.com/JylkkaJussi – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Mitä aivojen plastisuudella eli muovautuvuudella tarkoitetaan? Miten plastisuus vaihtelee eri ikäkausina ja miten masennuslääkkeiden ja psykedeelien vaikutus liitty plastisuuteen? Voivatko psykedeelit toimia apuna masennuksesta toipumisessa ja mitä etuja niillä on verrattuna perinteisiin masennuslääkkeisiin? Miksi microdosing on mielenkiintoinen tutkimuskohde ja miksi microdosingia olisi syytä tutkia lisää? Studiossa neurotieteen tutkija ja Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Eero Castrén. Jakso on nauhoitettu 8.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Julkaistu tutkimus (2:53) Neuroplastisuus (9:09) Muovautuvuuden ikkunat (15:48) Plastisuuden lisääminen (18:44) Masennuslääkkeet (25:08) Masentuneet aivot (27:56) Psykedeelit (35:16) Psilosybiini ja masennus (42:19) Microdosing (45:02) Uudet tutkimukset (47:16) Masennuslääkkeiden haitat (54:58) Neurotiede ja tekoäly (1:02:42) Neuralink

Tuottaako tehtäviin ryhtyminen vaikeuksia? Onnistuuko työtehtävän jatkaminen keskeytyksen jälkeen? Tällaista kysytään Työssä muistaminen -kysymysarjassa. Sen on kehittänyt Työterveyslaitos, joka on tutkinut työikäisten muistiongelmia. Noin 400 000 työikäistä sanoo kärsivänsä muistin ja tiedollisten taitojen ongelmista. Työelämän tiedon käsittelyvaatimukset ovat kasvaneet paljon. Nämä tulokset selviävät Tiedeykkösessä. Aivojen hyvinvointi on aktiivisen ja itsenäisen elämän keskeinen asia. Siksi on syytä puhua aivoterveydestä, jotta pärjäämme töissä, kotona ja harrastuksissa. Elintavat ovat keskeisessä roolissa aivoterveydessä, mutta uusiakin tekijöitä tiede on löytänyt. Haastateltavana professori Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista ja neuropsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tipu liikkuu kananmunan sisällä samalla tavalla kuin vauva kohdussa. Monet eläimet oppivat liikkumaan itsenäisesti jopa tuntien sisällä, mutta ihminen syntyy aivan avuttomana ja pysyy sellaisena pitkään. Ihmislapsi on kasvaessaan kuin pieni löytöretkeilijä, joka tutkii uteliaasti ympäristöään. Liikettä ja oppimista ei voikaan erottaa toisistaan. Se, että lapsi pääsee liikkumaan ympäristössään uteliaasti tutkien saattaa tukea lapsen itsetuntoa ja pärjäämisen kokemusta paremmin kuin älyä kehittävät lelut. Älypotkupuvun avulla neurologit ja fysiologit selvittävät, miten vauva oppii liikkumaan luontaisesti ja miten liike vaikuttaa oppimiseen ja kehittymiseen. Mitä mahdollisuuksia älypotkupuku voi tulevaisuudessa tuoda lapsen kehityksen mittarina? Haastateltavina on fysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta, hän on myös kliinisen fysiologian erikoislääkäri HUSissa sekä lastenneurologian erikoislääkäri, professori Leena Haataja HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Valtaosa maapallon väestöstä altistuu ilmansaasteille. Maailman terveysjärjestön mukaan ne aiheuttavat jopa viisi miljoonaa kuolemaa vuodessa. Aivojen kannalta ilmansaasteet vaikuttavat epäedullisesti keskushermostoon, ja aiheuttavat aivoja rappeuttavia sairauksia. Dementian riski on suurempi isojen teiden läheisyydessä. Meksikossa, jossa on korkeat ilmansaastepitoisuudet, on tehty pelottavia havaintoja. Tutkittaessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden aivoja on aivoista löydetty amyloidiplakkeja, jotka ovat tyypillisiä Alzheimerin taudissa. Eläinkokeista tiedetään, että muisti heikkenee ilmansaasteiden vaikutuksesta, sekä ahdistunut ja depressiivinen käytös lisääntyy. Liikunta puolestaan suojelee aivoja. Oppiminen ja muisti kohenevat. Mutta kannattaako liikkua korkeissa ilmansaastepitoisuuksissa? Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat panivat merkille, että reipas liikunta jopa kohtalaisen ilmasaastekuormituksen alueella saattaa vähentää tai poistaa liikunnan edullisia vaikutuksia aivoihin. Haastateltavana apulaisprofessori Katja Kanninen, joka johtaa sairauden neurobiologia -ryhmää Itä-Suomen yliopistossa, sekä samasta yliopistosta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Kanninen valottaa myös pitkittyneen koronataudin vaikutuksia aivoissa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

A world-first study has found childhood obesity can adversely affect brain function in middle age.  Those physically active and fitter in their early years were more likely to have better thinking skills when tested more than three decades later. - Ensimmäinen laatuaan mailmassa tehty tutkimus osoittaa lapsuuden aikaisen ylipainoisuuden voivan vaikuttaa haitallisesti aivojen toimintaan keski-iässä. Ne jotka ovat fyysisesti aktiivisia ja hyväkuntoisempia varhaisvuosinaan osoittavat todennäköisesti parempaa ajattelukykyä yli kolmevuosikymmentä myöhemmin suoritetuissa kokeissa.

New research into the impact of long COVID on the brain shows sufferers experience memory loss and difficulty concentrating similar to people with traumatic brain injuries and stroke. - Kuten tiedämme, COVID-tartunta ei edusta ainoastaan vaarallista välitöntä sairastumista, vaan vielä pitkään toipumisen jälkeenkin on olemassa jatkuvien oireiden vaara, joten tartuntaa kannattaa välttää kaikin keinoin.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa kuulemme tuokiokuvat ennen ja jälkeen Kristiina Nordmanin Harjavallan helluntaiseurakunnassa pitämää L10T viikonlopua. Virpi Nyman keskustelee Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaisasiantuntijan Taneli Skytän kanssa pakolaisuudesta, sen lievittämisestä ja Kylväjän tekemästä pakolaistyöstä Ateenassa, Kreikassa. Virpi keskustelee lisäksi erityisopettaja Piialiina Helmisen kanssa rauhoittumisen tarpeesta ja aivojen rakenteesta, joka tarvitsee palautumista. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Kristiina Nordman jututtaa ennen Harjavallan helluntaiseurakunnassa pitämäänsä L10T viikonloppua seurakunnan pastoria Tommi Suonpäätä hänen odotuksistaan. Mikko Matikainen kertaa tuon keskustelun jälkeen lyhyesti mistä L10T:ssä on kysymys. Sitten Kristiina Nordman jututtaa Harjavallan viikonlopun päätteeksi uudelleen Tommi Suonpäätä. Heidän kanssaan keskusteluun liittyy Tapani Tuomi, joka on Noormarkun varikkoseurakunnan vanhemmiston puheenjohtaja. Odotukset ovat täyttyneet ja miehet kehuvat kilvan kaikkea viikonlopun aikana koettua, johon Kristiina on taidollisesti johdattanut opetuksillaan ja käyttämiensä harjoitusten avulla. Ohjelman toisessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaisasiantuntija Taneli Skytän kanssa. Taneli kertoi pakolaisuuden taustoista ja siitä miten aluksi pitää vastata perustarpeisiin ja auttaa saamaan suihku, ruokaa, vaatteita ja suojaa. Tähän on tärkeää yhdistää mahdollisuus kuulla Jumalan sanaa, viestiä rakkaudesta ja rakastavasta Jumalasta. Ehkä he evankeliumin kautta saavat elämäänsä kestävän perustan ja voivat kertoa siitä myös toisille. Ei pakosta, vaan löytämisen ja löytyneeksi tulemisen ilosta. Pakolaisuuteen joutuneille on hyvä antaa mahdollisuus palvella ja kokea olevansa hyödyllisiä, jotta he saavat otetta murskaksi menneeseen elämään. Huikean syvällinen keskustelu Ohjelman kolmannessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee erityisopettaja Piialiina Helmisen kanssa lasten ja aikuisten tarpeesta rauhoittua ja pysähtyä. Tämä on vaikeaa lapsille, mutta myös aikuisille. Levottomuus ja älylaitteiden aiheuttama informaatiotulva väsyttävät. Tarvitaan keinoja rauhoittua. Rauhoittuminen ja Jumalan edessä hiljentyminen eivät ole vain itämaisten uskontojen löytöjä, vaan meillä kristityilläkin on tässä vuosituhantinen perinne, jota olisi hyvä ottaa käyttöön. Aivotutkimuskin osoittaa, että rauhoittuminen, vaikka vain pieneksi hetkeksi on tärkeää. Luonnossa liikkuminen ja sen äänten kuuntelu ovat tärkeitä asioita ihmisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Luvassa tuoreita ja silti tuttuja ajatuksia. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Parkinsonin tautia pidettiin pitkään vain motoriikkaan eli liikkumiseen vaikuttavana tautina. Nykyhoidossa osataan paremmin huomioida myös taudin moninaiset ei-motoriset oireet. Neurologian professori Valtteri Kaasinen kertoo luennollaan Parkinsonin taudin oireista ja hoidollisista edistysaskelista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/valtteri-kaasinen

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 58. jakson vieraana avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja Esko Valtaoja. Jakso taltioitiin 13.11.2021. Videoversio: https://youtu.be/xUI1bolcs0o Spotify: https://spoti.fi/34kg22P Apple Podcasts: https://apple.co/3gwr8nP RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Esittely. Mitä on tieto? 00:02:17 Onko sellaista tietoa, joka ei ole tieteen ulottuvilla? 00:13:26 Tietoisuuden vaikea ongelma. Dennett, Rovelli ja muu hölynpöly. 00:16:09 Meditaatio ja tiede. Aivojen uudelleenohjelmointi. 00:24:09 Mitä tarkoittaa, ettei meditaatio toimi Eskolla? Mikään uskonto tai lääke ei toimi kaikille. 00:32:04 Missä mielessä "sielu" tai "minuus" ovat mielekkäitä käsitteitä? Tietoisuuteen havahtuminen. 00:37:55 Miksi kirjoitit Tiedonjano-kirjan? Informaationarkkarit. 00:44:17 Todellisuuskäsityksen muodostaminen ja päivittäminen. 00:53:50 Maailman kompleksistuminen. Maapallon pyöreys ja todellisuuskäsitysten etääntyminen. 01:00:33 Tieteenalojen sokeat pisteet ja paradigmanmuutokset. 01:04:19 Lääketiede, lääketeollisuus ja opioidikriisi. Lääkeaineiden erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. 01:07:56 Tieteen itseäänkorjaavuus ja avomielisyys. 01:11:52 Tieteen valtavirtakäsitysten ja omien näkemysten haastamisen vaikeus. Vertaisarviointi ja vinoumat. 01:19:33 Mitä on teknologia? Onko kieli teknologiaa? Eskon teknologiaoptimismi ja teknokraattisuus. 01:25:33 Pinker-optimismin ongelmat. Öljyriippuvuus ja fossiilisista irtautumisen vaikeus. 01:34:31 Entä jos öljylle ei löydy korvaajaa? 01:39:39 Jarruttaminen, kasvu, energia ja kohtuullistaminen. 01:48:06 Miltä näyttäisi ulkoisvaikutukset huomioiva BKT? Henryn tappamisen myönteinen vaikutus BKT:hen. 01:50:45 Kestävä sivilisaatio. Eskon luottamus ihmisten kykyyn ratkaista ongelmia. 01:55:56 Esko, Elokapina ja Greta. 01:57:11 Minne avaruus laajenee? 02:00:46 Henry, aikahuimaus ja kauhu. Esko, pimeän pelko ja eksistentiaaliset kysymykset. 02:04:38 Ihmisten pohjimmainen ja synnynnäinen erilaisuus. 02:09:37 Onko elämän levittäytyminen mahdollisimman laajalle maailmankaikkeudessa moraalinen hyvä? Emergenssi, omegapiste ja viimeinen kysymys. 02:15:00 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Tietoteoria Uskomukset Fysiikka Jumala Simulaatio Totuus Todellisuus Tieteenfilosofia Usko Luulo Rajallisuus Tietoisuuden vaikea ongelma Kvaliat Neuroplastisuus Zenbuddhalaisuus Uteliaisuus Ihmettely Asiantuntijuus Salaliittoteoriat Litteä maa Kannustimet Itseäänkorjaavuus Teknokraattisuus Muutosvastarinta Teknologiauskovaisuus Ympäristötuho Kohtuullistaminen Bruttokansantuote Tragedia Teleologia Linkkejä: Eskon kirjat https://bit.ly/35SHDsv Luonnonlain puolue https://bit.ly/3HKzzIx Thoreaun Walden https://bit.ly/3J3bzQX Marcia Bjornerud Henryn Curious on Earth -podcastissa https://bit.ly/3J8pQMq Stuart Kauffmanin Pyhän uudelleen keksiminen https://bit.ly/3B2fquY Asimovin novelli The Last Question https://bit.ly/3utkerR Patrick Rothfussin The Kingkiller Chronicle -trilogia https://bit.ly/3HxC8gJ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Aivot ovat monien mielestä ihmisen seksikkäin elin. Nykykapitalismissa niiltä kuitenkin vaaditaan usein enemmän kuin on kohtuullista. Puntaroimme aivojen mahdollisuuksia ranskalaisfilosofi Catherine Malaboun innoittamana. Malabou käsittelee teoksessaan Mitä on tehtävä aivoillemme? (suom. Eetu Viren) aivojen plastisuutta eli rajallista muovautumista. Miten aivot on mahdollista ottaa omaehtoisesti haltuun? Entä mikä tekee aivoista kuumat? Aivojen lisäksi käsittelemme somen tägäyskulttuuria, suosittelemme maauimaloita ja siirrymme sukkahousukornerista kesäiseen aurinkovoidekorneriin. Mainitut: Catherine Malabou: Mitä on tehtävä aivoillemme? Suom. Eetu Viren. Tutkijaliitto, 2021. Georges Bataille: Sisäinen kokemus. Suom. Viljami Hukka & Aura Nurminen. Gaudeamus, 2020.

Työhyvinvointi on muuttunut nice to have -jutusta pakolliseksi tuottavuustekijäksi. Pandemia-aikana työhyvinvointia on kuitenkin koeteltu yrityksissä ennennäkemättömän kovasti. Hintsan valmentaja ja kehityspäällikkö Pekka Pohjakallio antaa vinkit jaksamiseen ja muistelee etätyöolosuhteita 90-luvulla. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Homo sapiens on sosiaalinen laumaeläin, joka elää ja toimii ryhmissä muiden ihmisten kanssa. Vauvoilla on synnynnäinen lajityypillinen taipumus hakea katsekontaktia ja ihmiskasvoja. Ja parivuotias voi napittaa tutkivasti suoraan silmiin vaikka kuinka kauan kaupan kassajonossa. Tuijottamalla pikkulapsi opettelee ihmiskasvoja ja ilmeitä ynnä muita hyödyllisiä vuorovaikutustaitoja. Vähän isommat lapset hakevat katsekontaktilla apua opettajalta ja opettajat tukevat ja ohjailevat oppilaitaan katseella. Katsominen ja nähdyksi tulemisen tarve ovat syvällä ihmisessä. Tämä Tiedeykkönen on kuitenkin tehty etäyhteyksillä. Neurotieteiden ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta vetää pitkäaikaista FinnBrain tutkimusta sekä Brain & Mind projektia ja Eeva Haataja väitteli Helsingin yliopistossa opettajan ja oppilaiden katsekontaktien roolista. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Aivojen kapasiteetista suurin osa on varattu kasvojen ja ilmeiden käsittelyyn. Toiseksi suurimman osan lohkaisee yläraajojen eli käsien hienomotoriikan säätely. Koska kasvojen tunnistukseen ja käsien ohjailuun on varattu valtavasti aivokapasiteettia, näitä hermoyhteyksi olisi syytä käyttää tai ne näivettyvat pois pelistä. Aivoille käy kuten lihaksille, käytä niintä tai ne surkastuvat käytön puutteessa. Vuorovaikutustaitojakin on harjaannutettava pienestä pitäen tai jatkossa voi tulla hankaluuksia muiden ihmisten kanssa toimiessa. Tutkimuksissa on todettu, että jo hyvin varhain ihmistaimi erottaa oikean ihmiset ruutukasvoista tai piirroksista. Tästä huolimatta ruutuaika vie monilta liikaa tunteja päivästä, ja se aika on pois oikeista ihmiskontakteista. Nykyinen koronatilanne ja kontaktien välttely korostaa tilannetta entisestään. Tekeekö nykyihminen globaalia ihmiskoetta, jossa selviää, mitä oikeiden kontaktien puute ja etäkontaktit tekevät ihmispolon kivikautisille aivoille ja mielelle, sitä sietää miettiä.

Aivot on keskeinen keskushermoston osa. Kuten kaikkialle elimistöön myös aivoihin kertyy kuona-aineita, ja ne on tarpeen puhdistaa. Siitä pitää huolen aivojen viemärijärjestelmä eli glymfaattinen kierto. Tämän puhdistussysteemin toiminta kiihtyy unen aikana ja varsinkin syvässä univaiheessa. Väitöstutkija Heta Helakari Oulun yliopistosta tutkii eri univaiheiden vaikutusta aivojen puhdistumiseen. Rappeuttavien aivosairauksien, kuten MS-, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, syntyyn ovat osallisina aivoihin jääneet haitalliset proteiinit. Aivoja huuhtovan nestevirran saa liikkeelle elimistössä toistuva syklinen liike: sydämen sykintä, sisään- ja uloshengityksen paineaalto sekä verisuonten sykintä. Näitä aivoihin ulottuvia pulssiaaltoja tutkitaan erittäin nopealla toiminnallisella magneettikuvantamisella. Aivoista otetaan kuva 10 kertaa sekunnissa. Väitöstutkija Timo Tuovinen Oulun yliopistosta on tutkinut, onko Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivojen puhdistusta ajavien voimien sykintä erilaista aivojen sisällä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. KUVATEKSTI: Toiminnallisen magneettikuvan tuloksena ylempänä terveet aivot ja alempana Alzheimerin tautia sairastavan aivot. Punainen signaali näyttää aivojen sykintää. Tämä signaali kuvastaa aivoja puhdistavan glymfaattisen järjestelmän toimintaa, ja siinä on selvä ero Alzheimerin tautia sairastavien ja terveiden aivoissa. Kuva Oulun toiminnallisen neurokuvantamisen ryhmä.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen, Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Mika Pantzar pohtii, voidaanko kaikki ongelmat selittää aivojen kautta. Hän on sitä mieltä, että ympäristön pitäisi sallia erilaiset aivot, neurodiversiteettiä. Keskustelussa kehutaan Mona Mannevuon kirjaa "Ihmiskone töissä". Anu Koivunen on katsonut dokumentin elokuvaohjaaja Rauni Mollbergista. Veikko Aaltosen teos Dinosaurus tekee hänen mukaansa näkyväksi elokuva-alan muutoksen, joka alkoi #metoo-kamnpanjan myötä. Työkulttuurit ovat muuttuneet, hän sanoo. Pekka Seppänen on lukenut Vuoden tiedekirjan ja kysyy professoreilta, onko tiede tosiaan ahtaammalla kuin ennen ja saako tieteeltä vaatia tuloksia. Vuoden tiedekirjaksi on valittu Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus, jonka ovat toimittaneet professori Esa Väliverronen ja tutkija Kai Ekholm

Aivojen toiminnan ymmärtäminen on mahdollista vain ymmärtämällä yksittäisiä hermosoluja ja tämä puolestaan ei onnistu ilman käsitystä sähköfysiologian perusteista. Jaksossa tutustutaan aksonin ja yksittäisten ionikanavien toimintaan ja niiden löytymiseen liittyneisiin tutkimuksiin.

Tässä jaksossa juttelen psykologian tohtori Mona Moisalan kanssa. Mona on aivojen hyvinvoinnin asiantuntija. Hän on kiinnostunut siitä, miten aivomme sopeutuvat informaatiotulvan ja kiiren tunnun kyllästämään nyky-ympäristöön. Jaksossa Mona antaa vinkkejä oman itsen ja työn johtamiseen. Juttelemme myös tietoisuuden olemuksesta, Buddhasta ja sen sellaisesta.  Jakson verkkosivu: https://www.stressivapaajohtaja.fi/monamoisala

Tässä jaksossa kerron miksi tieteilijöiden lempielin voi tehdä elämästä tarpeettoman pelokasta.  Jakson verkkosivu: https://www.stressivapaajohtaja.fi/podcast-aivojen-negatiivisesta-ylipainosta/

Tahmaavatko aivosi? Karkaako käsi älypuhelimelle, kun pitäisi lukea kirjaa? Keskittymiskyvyn heikkeneminen ja aivojen ylikuormittuminen ovat nykyajan vitsauksia, mutta tilanne ei ole peruuttamaton. Tapahtumassa Helsingin yliopiston aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala sekä Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski kertovat, miten aivomme selviävät älylaitteiden, avotoimistojen ja multitaskaamisen aikakaudella. Keskustelua vetää Ville Blåfield. Videotallenteen tapahtumasta voit katsoa täältä: https://youtu.be/eA0hTAUIiYM Keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.11.2019 ja se on osa Smart as HEL -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/smart-as-hel

Kuulohavainto on aikaan sitoutunut. Kun pysäytät kännykkävideon, näet ruudulla kuvan, mutta ääni on häipynyt kuulumattomiin. Tarkka äänimuisti on erittäin lyhyt: 1–2 sekuntia. Silti korvalla on valtava rooli maailmankuvamme muodostumisessa. Monien tutkimusten mukaan esimerkiksi makua voi ohjailla äänimaisemilla. Kaupallisella puolella tätä on osattu hyödyntää ja puhutaan "positiivisesta äänikuvasta". Mitä korkeampi sihahdus on saatu tölkin aukaisu kuulostamaan, sitä raikkaammaksi ja viileämmäksi juoma koetaan. Tai jos kuulet kalaravintolassa aallon kohinoita ja laineen liplatusta, alkavat merenelävät maistua erityisen herkullisilta. Tuotekehittelijät ovat niin ikään havainneet, että mitä kovaäänisemmin deodorantin aerosolinokka suhisee, sitä maskuliinisemmaksi toiminnaksi kainaloihin suihkauttelu koetaan. Tästä syystä nuorille miehille suunnatut dödöt onkin pantu pöhisemään huomattavasti kovempaa kuin naisten. Vielä kiinnostavammaksi äänien vaikutus muuttuu, kun ajatellaan musiikin ja rytmien vaikutusta mieleemme ja kehoomme. Monen tutkimuksen mukaan pelkkä aivojen illuusioääni saisi meidät joko rentoutumaan tai virkistymään. Tulokset ovat tosin ristiriitaisia. Mitä päässämme tapahtuu, kun rentoudumme pelkän äänen avulla? Miksi äänet, musiikki ja rytmit vaikuttavat ihmiseen niin vahvasti? Haastateltavana ovat psykologian professori Kimmo Alho ja aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta sekä akustiikan professori Ville Pulkki Aalto Yliopistosta. Toimittaja on Jenni Stammeier. Kuva: Sergey Nivens / Shutterstock

Turkulaisessa tutkimuksessa on havaittu, että mitä monipuolisempi mikrobisto vauvan suolesta löytyy, sen rauhallisempi ja iloisempi hän on. Suoliston merkitys aivojen toiminnalle kiinnostaa tutkijoita. Aristoteleen kantapää kysyy, onko aivojemme vapaa tahto osittain bakteerien vaikutuksen alainen. Tutkijalääkäri ja tohtorikoulutettava Anna Aatsinki kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: CC / Saija Lehto

Retro-henkisessä jankkaus- ja historia-jaksossa episodissa käsitellään tälläerää: - Aivojen plastisuutta edesauttava (neurobisesti sijoiteltu) palauteloosteri - Paradigm shift niin autoilussa, kuin pyöräilyssä. Totuus ja faktat täältä (kuten aina) - Latausasema-hanke eskaloitui projektiksi - Hessun suuri Facebook-lakko-extravaganza-hyper-tilitys ja tilanne - Jaron Lanier (10 syytä tuhota kaikki some-tilit nyt Storytel, Elisakirja) - Polar FW päivitys ja Apple Watch aina mielessä   Palauteloosteri on aina avoinna osoitteessa hessunkahvila@gmail.com

Stressissä ihmiset aivot sopeutuvat negatiiviseen ympäristöön. Näin käy nimenomaan stressin pitkittyessä eikä ihminen pysty palautumaan. Stressaantuneen ihmisen aivoissa mantelitumake suurentuu, mutta aivojen kuorikerroksessa etuotsalohko puolestaan kutistuu. Mantelitumakkeen toiminta liittyy tunnemuistiin ja pelkoreaktioihin. Aivojen kuorikerros vastaa tietoisuustaidoista ja toiminnanohjauksesta, siksi stressiin liittyviä tunteita ja ajatuksia on niin vaikea säädellä, sanoo psykologian tohtori Satu Pakarinen Työterveyslaitokselta. Pakarinen on tutkinut kollegoidensa kanssa ydinvoimalan valvomohenkilöstön toimintaa stressitilanteessa. Mitä tutkimuksessa saatiin selville ja kuinka se on sovellettavissa muihin ammatteihin? Toimittaja Teija Peltoniemi kysyy erikoistutkija Satu Pakariselta, onko parempi stressin taltuttamisen kannalta vältellä itse ongelmaa vai tarttua siihen päätä pahkaa?

Alzheimerin taudin ehkäisyä ja hoitoa etsittäessä on keskitytty pääasiassa aivoihin kertyvän haitallisen proteiinin, amyloidin tuotannon vähentämiseen. Entäpä jos ratkaisu löytyykin ihmisen aivojen tulehdussolujen eli mikrogliojen toiminnasta? Nuorempi tutkija Henna Konttinen kertoo, että mikrogliojen aineenvaihdunnasta voi tulla vaihtoehtoinen kohde uusille Alzheimerin tautiin kehitettäville hoidolle.

Kansainvälistä uraa tekevä koreografi Maija Hirvanen tutkii empatian eri puolia uudessa näyttämöteoksessaan Magic and Despair, Kiasma-teatterissa. Psykologian tohtori Silja Martikainen Helsingin yliopistosta tutkii kuinka aivot synkronoituvat yhteistyön aikana ja miten olla samalla taajuudella. Mikä empatiassa kiehtoo juuri nyt? Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mehiläisen lääkäri Emilia Vuorisalmi ja psykologian tohtori ja aivojen asiantuntija Mona Moisala keskustelevat siitä miksi aivojen kuormittumisesta on tullut uusi kansantauti. Mitä tehdä jos muisti pätkii ja aivot tuntuvat sumuisilta? Miten rytmittää työpäivä kuormittumisen estämiseksi? Mitä uni tekee aivoille ja miksi lenkkeily tekee fiksuksi?Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Mehiläisen kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Aivot on perin aktiivinen elin, ne tekevät työtä kokoajan. Siksi kuona-aineita syntyy paljon ja ne pitää puhdistaa huolella. Muuten aivot alkavat voida huonosti ja ihminen sairastuu. Aivojen puhdistumisesta huolehtii glymfaattinen järjestelmä eli gliakierto. Se on aktiivinen varsinkin unessa. Hyvin nukkuminen edistää aivojen siivousta päivän rasituksista. Mikä on meditaation ja hengityksen rooli sekä aivoviemäreiden yhteys sairauksiin? Näistä tietää neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta. Imutiejärjestelmä pitää huolen elimistön nestetasapainosta ja immuunipuolustuksesta. Aivoista oli löydetty vain yksittäisiä imusuonia, ja pitkään ajateltiin, että sieltä ei löydykään toiminnallista imusuonijärjestelmää. Mutta tutkimuksessa selvisi: aivokalvoilla onkin imusuonia. Miten ne toimivat? Saadaanko aivojen imusuonista apua vaikeisiin neurologisiin sairauksiin, joiden syytä ei tunneta, esimerkiksi MS-tautiin ja Alzheimerin tautiin? Asiaa selvittää tutkija Salli Antila Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Oulun yliopisto.

Ihmisten aivot tuntuvat olevan kuormittuneempia kuin koskaan - kiire vaivaa, jatkuvat keskeytykset esimerkiksi työssä stressaavat ja asioita alkaa unohtua. Aivot ottavat vastaan jatkuvasti suuren määrää informaatiota, sähköpostitulva vaatii jatkuvaa huomiota ja kännykkä soi. Myös vapaa-aika on täynnä sinänsä mukavia harrastuksia aikatauluineen, joista pitäisi saada energiaa, mutta silti olo voi olla ärtynyt ja ahdistunut. - Mieltä kuormittavat negatiiviset asiat mutta aivot kuormittuvat myös positiivisista asioista, toteavat neuropsykologit Heli Isomäki ja Nina Uusitalo. Miten kuormittuneista aivoista voi pitää huolta? Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on liikunnan ja ravinnon lisäksi aivojen hyvinvoinnin perustaa. Aivojen kannalta olisi hyvä välillä pysähtyä kuulostelemaan ja pohtimaan, mitä minulla on nyt mielessä ja mitä ajatuksia nousee tässä tilanteessa. Heli Isomäki ja Nina Uusitalo puhuvat kolmesta toisiinsa nivoutuneesta aivotaidosta - mielipeilistä, säätelystä sekä tunteen ja järjen liitosta - nämä ovat aivojen käytön perustaitoja. Taitoja, joilla pystyy parempaan vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään omaa käyttäytymistään paremmin. Aivoista voi pitää huolta myös hellimällä suolistoa - aivoilla ja suolistolla on vahva yhteys. - Voi olla että tulevaisuudessa masennusta hoidetaan, hoitamalla suolistoa ja sen mikrobistoa, toteaa ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi.

Kuinka bodata pääkopan sisällä olevaa harmaata massaa? Pääseekö aivojumpassa pitemmälle, korkeammalle ja voimakkaammin dopingin avulla? Juuso selvittää kuinka eri tavoin ihmiset voivat optimoida aivojaan ja mikä on se tarve, joka tähän ajaa. Vieraana ohjelmassa on Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Aleksi Hupli, joka tutkii älylääkkeiden käyttöä esimerkiksi opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi vieraana on itseään "personal braineriksi" kutsuva aivovalmentaja Reidar Wasenius, joka kouluttaa ihmisiä parempaan mielenhallintaan. Mitä mahdollisuuksia ja minkälaisia ongelmia älylääkkeisiin ja aivovalmennukseen liittyy? Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

Neurokirurgi: näin suojaat aivojasi. Hyvä uni. Väitös: miten työssä ja arjessa hankittu osaaminen nivoutuu osaksi korkeakoulututkintoa? Miten ennen sisustettiin? Osa 1/4.

Navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatio mahdollistaa aivojen rakenteiden tutkimuksen kallon läpi, aivoihin varsinaisesti kajoamatta. Näin aivokuorta manipuloimalla voidaan myös antaa hoitoja vaikkapa masennukseen. - Aivojen stimulaatiota on osattu tehdä parikymmentä vuotta, mutta tämä navigoitu magneettistimulaatio on suhteellisen uusi suomalainen keksintö, esittelee laitteistoa KYSin ylilääkäri, professori Esa Mervaala. Toimittajana Kimmo Salvén.