Podcasts about tuoreen

Onko pito kunnossa – vai luullaanko vain niin? Työmarkkinoilla saattaa olla nyt tyyntä, mutta pinnan alla kuplii. Tuoreen työelämätutkimuksen mukaan 35 prosenttia työntekijöistä sanoo parasta aikaa harkitsevansa työpaikan vaihtoa ja 42 prosenttia aikoo jossain vaiheessa vaihtaa kokonaan alaa. Ne ovat lukuja, joita ei pääse karkuun. Kun talous lähtee nousuun, lähtee vaihtuvuuskin. Mitä asialle sitten voisi ja pitäisi tehdä? Siitä jutellessa vierähti Sarasen Sami Mutasen kanssa vikkelästi puolituntinen, pistäkääs kuunnellen! #bronxcast #saranen #rookiecom #rekrytointi #työelämä #työhyvinvointi #esihenkilötyö #työmarkkinat #osaajapula #työnantajabrändi #HR #monimuotoisuus #työurat #uranvaihto #ennakoivatyövoimasuunnittelu #etätyö #työkulttuuri

Yhdysvaltain presidentiksi palaava Donald Trump haluaa lopettaa Ukrainan sodan. Käytännön rauhanehdoista tiedetään kuitenkin varsin vähän. Asiantuntijoiden keskuudessa Atlantin molemmin puolin on huolta, että Venäjään myötämielisesti ensimmäisellä kaudella suhtautunut Trump voisi pakottaa Ukrainan hyväksymään rauhanehdot, jotka ovat sille epäedulliset. Ohjelmassa kuullaan, mitä ukrainalaiset ajattelevat Trumpin paluusta. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan noin neljännes ukrainalaisista uskoo oikeudenmukaiseen rauhaan. Oikeudenmukaisen rauhan yhtenä ehtona moni pitää Venäjän Ukrainalta valtaamien alueiden palauttamista. Trumpin Ukraina-edustaja on kuitenkin hahmotellut rintamalinjojen jäädyttämistä. Ohjelmassa selviää, miten julmasti Venäjä valtaamiensa alueiden asukkaita kohtelee. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mitä Ukrainan ja Yhdysvaltain presidenttien tapaamisesta jäi käteen? Keskustelemassa kansainvälisen politiikan asiantuntija, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ja Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Lähetyksessä kuullaan myös toimittaja Justas Stasevskijin raportti Kiovasta. Beirutissa oleva toimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat uutiset Lähi-idästä. Pörssisähkön hinta sahaa edestakaisin ja kantaverkkoyhtiö Fingrid nostaa maksuja. Miltä tämänhetkinen tilanne ja tuleva talvi sähkön suhteen näyttävät? Studiossa Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen ja Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Lukiolaisbarometrin mukaan lukiokoulutus on polarisoitumassa. Tuoreen barometrin tuloksia avaa Lukiolaisten liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottaja Annette Blencowe.

Nordea julkaisi juuri uuden talousennusteen, jossa maailmantalouden yleiskuva on pykälän talviennustetta pirteämpi. Euroalueella koronlaskujen odotetaan olevan nurkan takana, kun taas Yhdysvaltojen talouskehitykseen sisältyy epävarmuutta suuntaan jos toiseen. Tuoreen maailmantalouden ennusteen pääkohtia kertaamassa ja vastaamattomia webinaari-kysymyksiä puimassa ekonomistit Tuuli Koivu ja Kristian Nummelin. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Podcast juoksusta ja isyydestä. Tämä podcast on kaikille, joiden jalat ovat lyijyä ja yöunet liian lyhyitä. Kakkoskauden 11. jaksossa päästiin nauhoittamaan historiallisesti kasvotusten! Tällä kertaa avataan hieman sitä, miksi ollaan samassa studiossa, puhutaan Juhan tuoreesta perheenlisäyksestä ja fiilistellään maailman suurimman polkujuoksutapahtuman eli UTMB:n tapahtumia. Meidät löytää lisäksi: Instagramista: ⁠https://www.instagram.com/faijatjuoksee⁠ Stravasta: ⁠https://www.strava.com/clubs/faijatjuoksee⁠ Japen Stravaprofiili: ⁠https://www.strava.com/athletes/29216466⁠ Juhan Stravaprofiili: ⁠https://www.strava.com/athletes/juhasorvisto⁠ Palautetta / ehdotuksia / vinkkejä otetaan vastaan enemmän kuin mielellään osoitteeseen faijatjuoksee@gmail.com tai ylläolevan Stravaklubin / Instagramin kautta. Kiitos jo tässä vaiheessa siitä upeasta palautteesta ja vinkeistä, joita ollaan ehditty saamaan! Laittakaa myös kysymyksiä tulemaan! Camoon!! #faijatjuoksee

Naiset venuksesta ja miehet perseestä, joka on haasteellinen lähtökohta parisuhteiden kommunikaatiolle. Vol. 4 ensimmäisestä jaksosta tullut kuulijapalaute innoitti raastaja-duon ruotimaan ja jauhamaan sekä äänittämään jakson, jossa keskinäiset ajatukset parisuhteiden onnistuneesta sekä vähemmän onnistuneesta kommunikaatiosta murennetaan. Tuoreen parisuhteen haasteet ja vuosien mittaisen suhteen oikut sekä edut pureksitaan raastimessa kuulijoille pohdittavaksi.

Venäläisten kaasuputket poksahtivat Itämerellä, mitä ilmeisimmin venäläisten itsensä toimesta. Kannattiko? Mitä saatiin aikaiseksi? Maailman suurin kuplavesilaistos? Krapulaankin auttavan suolaisen Borjomin korviketta? 
Korot nousevat maailmalla, Suomen velan hinta nousee tuloverokertymän verran. Jos korot nousevat, veroja on kiristettävä. Muuten velkaannumme pelkästään vanhojen korkomenojen takia. Silti puolueet puhuvat veroleikkauksista. Britanniassa uusi pääministeri Liz Truss ajoi maan talouden kaaokseen viikossa omilla hyvin toimeentuleville suunnatuilla veronleikkausehdotuksillaan. Korot pomppasivat, punta sukelsi. Oletko väärissä hommissa? Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia ihmisistä tekee työtehtävissä, jotka sopivat hyvin heidän personaalisuuksiinsa. 25 prosenttia pärjäilee, mutta 64 prosenttia ei sovellut tehtäviinsä. Yli puolet länsimaiden työssäkäyvistä on siis ihan väärissä hommissa. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen ehdotti yliopistojen sisäänpääsyn uudistamista niin, että ylioppilaskirjoitus ei olisikaan enää määrittävä. Opetusministeri Li Andersson kannatti asian pohtimista. Onko ehdotuksessa ollenkaan tolkkua?

M&A-podcastin kauden avaus tuo huonoja uutisia johtoportaan Tarzaneille. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan johtajan koulutustausta näkyy yrityksen tuloksissa, mutta ei ihan odotetulla tavalla. Bisneskoulun käynyt johtaja leikkaa kyllä itsevarmasti palkkoja, mutta pitkän jänteen tuottavuudessa tai investoinneissa hän ei ole muita taitavampi. Miten on mahdollista, että laadukkaan koulutuksen saava huippuaines ei pärjää paremmin? Onko vika kouluissa, mittareissa vai palkitsemisen logiikassa?

Radio Cityn Aamussa koettiin suurta iloa, kun juontaja Jere Jääskeläinen tuli isäksi. Tuoreet tunnelmat saatiin aamun lähetykseen mukaan suoraan sairaalasta!

Ahdistus on paheneva kansantauti. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista naisopiskelijoista 40 prosenttia kertoi tuntevansa ahdistuksen ja masennuksen oireita. Miksi niin moni on ahdistunut täällä maailman onnellisimmassa maassa? Missä määrin ahdistus kuuluu normaaliin elämään ja milloin on kyse vaarallisesta sairaudesta, joka vaatii hoitoa? Roman Schatzin vieraina ovat Mieli ry:n kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme ja psykologi Klaus Ranta.

Tekoäly Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on määrällisesti eniten tekoälyä hyödyntäviä yrityksiä Pohjoismaissa. Miten se näkyy arjessamme? Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Ulkomaanlehdet Tanskasta. Aiheena mm. jengiväkivalta. Toimittaja Karoliina Kantola, Kööpenhamina. Matematiikan osaamisen romahtaminen. Arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen, Karvi, opettaja Piia Haapsaari, Oulu ja opettaja ja opetuskulttuurin kehittäjä Pekka Peura. Englannin kanaalin yli pyrkijät. Britannian ja Ranskan välejä koettelee tuhansien siirtolaisten pyrkimys päästä laittomasti Britanniaan. EU:n sisäministerit pohtivat tilannetta. Keskustelussa Sorbonnen yliopiston vieraileva tutkija Laura Parkkinen, Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström ja toimittaja Pasi Myöhänen, Lontoo.  Kolumni. Lauri Kontro: Pakkoruotsi takaisin! Uusinta. Tekoäly Suomessa. Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Itsenäinen Suomi viettää tänä vuonna 104 vuotta. Ja tällä hetkellä maan asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä itsenäiseen valtioonsa. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan kansalaisista 86 prosenttia ajattelee, että on onni ja etuoikeus olla suomalainen. Koronakriisissä suomalaiset arvostavat maansa toimivuutta ja sen tarjoamaa turvaa. Entäs itsenäisyys? Arvostetaanko sitä enää tänä päivänä? Vai onko siitä tullut itsestäänselvyys? Mitä itsenäisyys tarkoittaa globalisoituneessa ja verkostoituneessa maailmassa? Vieraina ovat Eurooppanuorten pääsihteeri Sara Salonen ja entinen Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Artsin työkaveri, Syke, kertoo kokemuksistaan pienen vauvan isänä. Miten seksi onnistuu raskausaikana? Milloin mies tietää olevansa valmis isäksi?

Ketkä talibaneista nyt todella pitävät valtaa Afganistanissa? Sotahistorian dosentti Markku Salomaa ja sosiaaliantropologian yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopisto.    Puhelu. Ylen toimittaja Afganistanissa.  Alueraati. Tuoreen budjetin vaikutukset eri puolilla maata. Keskustelussa Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja, Keskisuomalainen, Kari Vainio, vastaava päätoimittaja, Turun Sanomat ja Antti Kokkonen, vastaava päätoimittaja, Lapin Kansa. Merkelin aikakausi on lopuillaan. Kuinka merkkihenkilöt muodostuvat? Vieraana Mannerheim-museon johtaja Kristina Ranki. Kolumni: Janne "Rysky" Riiheläinen: Suomi haluaa voimaa käyttävän Euroopan unionin.  Uusinta. Ketkä talibaneista nyt todella pitävät valtaa Afganistanissa? Sotahistorian dosentti Markku Salomaa ja sosiaaliantropologian yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopisto.    Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Atte Uusinoka ja Anna Nevalainen, tuottaja Hanna Juuti. 

Nurmijärvi-ilmiö toteutuu sittenkin! Tuoreen väestöennusteen mukaan muuttoliikkeen uusia voittajia ovat suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät. Helsingin sijaan Lahti, Hämeenlinna ja Porvoo kasvavat. Kantasuomalaiset ikääntyvät eivätkä lisäänny tulevaisuudessa, päin vastoin. Suomen väestönkasvu nojaa tulevaisuudessa täysin vieraskielisiin. Ei enää yhtään uutta hiilikaivosta! Ei yhtää uutta öljynporausreikää! Hiililämmiitteiset terässulatot sähkökäyttöiseksi! Yli puolet autoista sähkölle. Sellaista visioi energia-alan järjestö IEA tuoreessa Net Zero by 2050 Roadmap -raportissaan. Pystyykö ihmiskunta tuohon? Britanniassa on käteisraha korona-aikana jostain syystä lisääntynyt, kun Suomessa se on puoliintunut 2000-luvun aikana. Osa silti hilloaa käteistä kotiinsa, joka alhaisen inflaation ja korkotason aikana onkin melko harmitonta. Sänkypatjaan rahan sullomisessa on silti vaaransa!

Tuoreen selvityksen mukaan kotitalousvähennyksestä ei olisi mitään työllistämisvaikutuksia. Selvitys unohtaa, että vähennys on merkittävästi lisännyt kansalaisten lainkuuliaisuutta ja siirtänyt arjen harmaata taloutta verotettavan liiketoiminnan piiriin. Vähennykset lisäävät myös nettoveronmaksajien halukkuutta osallistua hyvinvointiyhteiskunnan maksajiksi.
 Kuin 1920-luvulla, Vladimir Putin kuvasi Davosin-puheessaan aikamme poliittisia levottomuuksia niin äärioikealla kuin -vasemmalla. Venäjällä kyse on tosin jostain muusta. Ei edes oppositiojohtaja Navalnyistä. Julman väkivaltaisesta viranomaisen tukahduttamisesta huolimatta mielenosoitukset levisivät kaikille 11 aikavyöhykkeelle maassa. Meni miten meni, kaaos Venäjällä ei olisi Suomen etu. Pitäisikö Suomeen palauttaa rokotetuotanto? Astra-Zenican toimitusten takkuilu -sotku nosti ajatuksen jälleen pintaan. Samalla ranskalaisella huippuosaamisella rakennettu EU-byrokratia on rokotehankinnoissa paljastanut jälleen karvansa. Rokote-erien myyminen toisaalle eurooppalaisten nenän edestä selittyy EU-päätösenteon hitaudella ja tahmeudella. Finvector-yritys haki viime vuonna Business Finlandilta rahoitusta koronavirusrokotteiden valmistuksen selvittämiseen, saamatta rahoitusta. Nyt pitäisi jo valmistautua seuraavaan pandemiaan.

Ihmisillä on viisi perusaistia: maku, haju, näkö, kuulo ja tunto - mutta millaisia aisteja on kasveilla? Voiko kukka tai puu haistaa, maistaa, kuulla tai nähdä? Biologi ja evoluutioekologi, tutkijatohtori Aino Kalske Turun yliopistosta on tutkinut kasvien hajuaistia. Hän on havainnut, että ne pölläyttävät tarvittaessa ilmaan monipuolisen kemikaalikoktailin — tarkoituksena on varoittaa naapurikasveja esimerkiksi tuhohyönteisistä tai kuivumisesta. Tuoreen ruohon tuoksu on itse asiassa ruohonkorsien lähettämää hätäsignaalia. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa tutkitaan kasvien valoaistiin liittyvien fytokromien rakennetta. Haastateltavina ovat akatemiatutkija Heikki Takala ja professori Janne Ihalainen. Toimittaja on Mari Heikkilä. Kuva: Kultapiisku (Zoonar GmbH / Alamy / All Over Press)

Tuoreen tutkimuksen mukaan Aalto Startup Centerin avulla perustetuista yrityksistä 95% jatkaa toimintaansa edelleen 5 ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Keskimäärin vain 50% aloittaneista yrityksistä selviää ensimmäisten kriittisten vuosien yli. Mikä on Aalto startupien salaisuus? Se selviää business advisor Tuomas Oksasen haastattelusta. Toimittajana on Ani Rumpu.

Suomalaisten tiedekiinnostus on huipussaan. Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten enemmistö luottaa tieteeseen, vaikka julkisen keskustelun perusteella tieteenvastaisuus lisääntyy ja huuhaa vaanii nurkan takana. Kulttuuriykkönen kysyy: Minkä alan tiedeuutisista ja tietokirjoista suomalaiset kiinnostuvat? Entä miksi kuumimmat keskustelut tieteenvastaisuudesta käydään juuri terveys- ja ravitsemusasioissa? Keskustelemassa professori Markku Löytönen, Ulla Järvi Suomen tiedetoimittajain liitosta sekä erikoiskirjastovirkailija Tuukka Järvi-Liimatainen. Jakke Holvas juontaa.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Vehnä on maailmanlaajuisesti tärkein kasviperäinen proteiinin lähde, joten sen ilmastokestävyys on oleellinen asia ilmastonmuutoksessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan vehnän ilmastokestävyyden huonontuminen alkoi selvästi vuosina 2002-2009. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 100 000 havaintoa vuosilta 1991-2014 yhdeksästä Euroopan maasta. - Eurooppalaisen vehnän jalostuksessa ei ole kiinnitetty huomiota ilmastokestävyyteen, vaan kykyyn tuottaa satoa hyvissä oloissa sekä kestävyyteen tauteja ja tuholaisia vastaan sekä laatutekijöihin, sanoo kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Heidi Virtanen / Yle. Lähde: Kahiluoto et al 2018 Decline in climate resilience of European wheat PNAS.

Tuoreen tutkimuksen mukaan liikkumattomuus on yhä yleisempää. Fysiologian professori Heikki Tikkasen mielestä liikuntaa pitäisi yhä vahvemmin ajatella lääkkeenä. Moni liikuntaa harrastava tietää, että kuntoiluun tulee helposti suoranainen himo ja esimerkiksi salille tai lenkkipolulle tekee mieli joka päivä. Miksi lepo on kuntoilijalle lähes yhtä tärkeää kuin liike? Aspektissa lisäksi aiheina genetiikka ja elintavat sekä teatterikummit.

Tuoreen mittauksen mukaan kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten fyysinen kunto on huono. Lisää >> http://ift.tt/2DJTMkD

Millaisia uusia työelämätaitoja nykypäivän tietotyöläisiltä vaaditaan? Mikä digiosaaminen on kaikkein tärkeintä? Miten organisaatioiden pitäisi digiosaamisen kehittämistä tukea? Entä miten IT:n rooli tietotyön mahdollistajana on muuttunut ja miten tulee vielä muuttumaan? Miten IT kykenee jatkossa parhaiten tukemaan tietotyön tehokkuuden kehittymistä? Ja miltä näyttää IT-tukipalveluiden tulevaisuus? Tukipalveluiden ulkoistaminen ja palveluiden ostaminen on kasvava trendi. Miksi, ja miten se muuttaa arkea? Mitä se vaatii alan palveluntarjoajilta? IT-työn tulevaisuus -podcast-sarjan yhdeksännessä jaksossa käsittelyssä on Proservian vuodenvaihteessa julkaisema #Tietotyö2018-trendiraportti. Podcastin isäntänä toimii Proservian Veli-Matti Viitanen, keskustelukumppaneina kollegansa Daniel Hietala ja Tomi Peltonen. --- Jos tietotyön tulevaisuus kiinnostaa, tutustu tuoreeseen #Tietotyö2018 -trendiraporttiimme. Raportissa kymmenen alan huippuasiantuntijaa kertoo näkemyksensä siitä, miltä tietotyön tulevaisuus näyttää, ja miten näköpiirissä olevat muutokset tulevat vaikuttamaan myös IT-ammattilaisen työhön. Lataa trendiraportti osoitteesta http://bit.ly/tietotyo2018

Mitäpä jos muistisairauden riskin voisi selvittää yksinkertaisilla verikokeilla? Tuoreen tutkimuksen mukaan verikokeiden avulla voidaan parantaa dementiariskin ennustetta jopa 20 vuoden päähän. Lisäksi aiheina yksinäisyys ja tyypin 1 diabeteksen ja työelämän yhteensovittamisen haasteet.

Tällä kertaa eetterissa ei yksikään jo mainetta ja kunniaa niittänyt Steelers-jyrä tai valmentaja vaan uunituore ROOKIE suoraan Sotkamosta. Essi Saastamoinen kertoo omia kokemuksiaan siitä, että minkälaista Steelers-perheen mukana on ollut lähteä kokeilemaan ruohokenttien shakkia. Samassa show:ssa myös puidaan läpi Steelersin tuoreimmat pelaajasopparit, muut olennaiset lajiuutiset sekä laitetaan koko vuosi 2017 pakettiin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan suurempi lihasvoima on yhteydessä paitsi parempaan fyysiseen kuntoon myös vireämpään aivotoimintaan. Lihasvoimien lisäksi Aspektissa puhutaan Euroopan ideasta ja kuituhampusta.

Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa on jälleen kasvun merkkejä. Alkuvuonna Suomen vienti Venäjälle kasvoi 29 prosenttia viime vuodesta. Tuonti Venäjältä on vieläkin reippaammassa kasvussa. Kaasuputkihankintojen ja öljyntuonnin lisääntymisen vuoksi Venäjä nousi alkuvuonna Suomen suurimmaksi tuontimaaksi ohi Saksan. Tuoreen barometrin mukaan yritykset uskovat myös kasvun jatkuvan. Millaiset ovat nyt Venäjän-kaupan tulevaisuuden näkymät? Miten talouspakotteet tällä hetkellä vaikuttavat? Miten pakotesääntöjä valvotaan? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Joukko entisiä kansanedustajia on pannut alulle kansalaisaloitteen eutanasian sallimiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista hyväksyisi eutanasian osana suomalaista terveydenhuoltoa. Myös sairaanhoidon henkilökunnan asenteet eutanasiaa kohtaan ovat muuttumassa myönteisemmiksi. Millaista lainsäädäntöä armokuoleman salliminen vaatisi? Mitä eettisiä ongelmia eutanasiaan liittyy? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat kansalaisaloitteen takana oleva Iiro Viinanen ja terveystieteiden tohtori Anja Terkamo-Moisio.

Silmät ovat sielun peili, mutta voisivatko ne toimia myös ikkunana aivoihin? Tuoreen tutkimuksen mukaan aivojen terveydentilasta voidaan saada viitteitä silmien kautta ja tätä myötä voidaan tehosta aivosairauksien diagnostista seulontaa. Haastateltavana FaT Henri Leinonen Itä-Suomen yliopistosta, toimittajana Anne Heikkinen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 13 % suomalaisyritysten ylimmästä johdosta ei tunne oman firmansa strategiaa. Suomalainen työelämä vilisee visioita, missioita, strategioita ja brändejä. Työntekoa, tuotteita ja palveluja pyritään kehittämään monimutkaisella sanahelinällä, jota toistellaan palavereissa, seminaareissa ja ohjeistuspapereissa. Usein todelliset tavoitteet tai kehitystarpeet eivät kuitenkaan näillä keinoilla tule työntekijöille yhtään selvemmiksi. Onko Suomesta tullut tyhjän jargonin luvattu maa? Roman Schatz yrittää nyt benchmarkata innovatiivisesti suomalaisen asiapuheen nykytilaa. Hän on valinnut strategisiksi kumppaneikseen kirjailija Tiina Raevaaran ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkisen. .

Tuoreen tutkimuksen mukaan Venäjän kehitys aiheuttaa yhä enemmän huolta suomalaisissa. Sotilaallinen tilanne koetaan Suomen lähialueilla uhkaavaksi, ja Nato-jäsenyys saa lisää kannattajia. Kuinka huolestunut puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on? Lentotaustan omaava "Charles" Lindberg luotaa näkemyksiään suurimmista vaaroista, tämänhetkisestä puolustuksen tilasta ja tulevista tarpeista Leikola ja Lähde -ohjelmassa. Myös komentajan kosketus Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen käydään ohjelmassa läpi. - En tunne yhtään maata lännessä tai idässä, joka puolustaisi vain osaa maastaan, komentaja vastaa kysymykseen kyvystä puolustaa koko Suomea.