Podcasts about apuna

23 Rötös porautuu rikosten synkkään maailmaan Harri Moision ja Johanna Pakulan luotsaamina. Jakson aiheena Apuna ry:n toimintaan liittyvä petkuhuiputus, joka tunnetaan nimellä Anteeksi Pekka. #apuna #anteeksipekka #truecrime #rikollisuus #rikos

Jaksossa Henu Lahti ja Julia Kokki paneutuu tekoälyn maailmaan ja kertoo omia käyttökohteitaan tekoälylle.

Miten uusi teknologia voi olla avuksi lähetystyössä erityisesti saavuttamattomien kansojen parissa? Avainmedian järjestämässä vuosittaisessa internettyön konferenssissa järjestöt jakavat teknologista tietotaitoa miten evankeliumia voi levittää turvallisesti myös suljetuissa maissa. Ohjelmassa on vieraana Avainmedian arabi- ja muslimityön johtaja Aaron Ibrahim.  

Kuinka vanhoja taideteoksia, asiakirjoja tai karttoja kunnostetaan? Miksi keskiaikaiset paperit ovat säilyneet, mutta nykypaperi kellastuu ja haurastuu muutamassa vuodessa? Konservaattorin työ vaatii kemian, fysiikan ja historian tuntemusta. Haasteltavana konservaattori Päivi Ukkonen Helsingin Metropoliasta, toimittajana Minna Korhonen.

Talouspuhetta-ohjelmasarjan tämän vuoden viidennessä jaksossa otetaan selvää muun muassa siitä, mitä kuuluu sijoitusmarkkinoille ja talouteen nyt keväällä 2023? Mitä asiat ovat ajankohtaisia ja nousevat nyt keskusteluissa esiin? Vieraina OP Pohjois-Savon sijoituspäällikkö Riitta Malkki ja senior varainhoitaja Antti Leinonen. Hanna Hahl haastattelee

Koiran arvellaan kesyyntyneen ihmisen kumppaniksi jopa 30 000 vuotta sitten, muut lemmikit asettuivat ihmisen rinnalle sen jälkeen. Miten lemmikit ovat auttaneet ihmistä, ja millaista apua niistä voisi olla tulevaisuudessa? Olisiko avustavasta koirasta jopa suurempi apu ikäihmisille kuin hoivarobotista? Miten ihmisen seuraan asettunut eläin on muokannut omia viestintätapojaan? Entä millaisia persoonia kissat ja koirat ovat? Tiedelinjalla lemmikeistä ja vähän muistakin ihmisen vaikutuspiirissä elävistä eläimistä keskustelemassa Turun yliopiston yleisen historian professori Taina Syrjämaa, Sote-akatemian koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö Jussi Lehtonen ja ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Milla Salonen. www.utu.fi/tiedelinja

Suomalaisyhtiö Iceye on onnistunut kehittämään niin laadukasta ja kätevää teknologiaa, että yrityksen asiakkaina on jopa Yhdysvaltain armeija ja Ukraina hyödyntää Iceyen satelliittiteknologiaa maastoon kätkettyjen Venäjän sotilaskohteiden havaitsemiseen. Iceyella alkaa olla niin tarkkaan varjeltua tietoa hallussaan, että jopa Suomen puolustusviranomaiset puhuvat yhtiöstä mahdollisimman vähän tai eivät ollenkaan. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Elina Lappalainen. Tämä podcast julkaistiin 18.10.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Norjan vuonoilla ja Pohjois-Lapin lohijoilla varaudutaan jo satojen tuhansien kyttyrälohien nousuun ensi kesänä. Varangilla,Tenolla ja Näätämöjoella kehitetään pyyntivälineitä, niin että kalat voidaan ottaa pyydyksistä elävinä. Apuna käytetään digitaalista, hahmojen tunnistusteknologiaa. Tavoitteena on pyytää mahdollisimman paljon kyttyrälohia ennen kuin ne pääsevät kutemaan jokiin ja päästää Atlantin lohet vapaaksi. Pyyntimenetelmiä testataan Norjassa ja Pohjois-Lapissa parhaillaan. Lohitutkija Eero Niemelän tapasi toimittaja Jarmo Siivikko.

Turkin seurakuntien mediatyön tueksi on annettu mediakoulutusta nyt ensi syksynä sitä tullaan antamaan vasta perustetuille seurakunnille. Avainmedia lähetysjärjestön arabiosaston johtaja Aaron Ibrahim

Asiantuntijatyön ohjaamisessa on tapahtunut murros, joka vaatii työnjohtajilta uudenlaista osaamista. Apuna ja tukena uudenlaisessa johtamisessa voi käyttää nykyaikaisia digitaalisia työkaluja, jotka helpottavat mm. tiedon jakamista ja työntekijöiden oman työnsä ohjaamista. Visma Solutionsin PSA tuotteiden tuotejohtajaa Teemu Heimalaa jututtaa Ani Rumpu.

Tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Me-säätiön kanssa. https://www.mesaatio.fi/ Samu Hautala rakentaa Me-säätiön spin-off yrityksessä Wondershopissa uusia työkaluja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisujen mittaamiseen. Tässä jaksossa puhumme syrjäytymisestä ja sen juurisyistä sekä siitä, miten Me-säätiö pyrkii lähestymään ongelman ratkaisemista. Puhumme yhteisten mittareiden tärkeydestä, ennaltaehkäisystä, yhteisöllisyydestä, peleistä ja fyysisen ja virtuaalimaailman kohtaamisesta. Tervetuloa kuuntelemaan tärkeää keskustelua. --- Valaisusetti: https://bit.ly/30vMf53 Kamera: https://bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tässä jaksossa Reetta ja Riika keskustelevat aiheesta, joka on inspiroinut heitä jo pitkään: arkkityypeistä. Mutta mitä arkkityypit ovat ja miten ne liittyvät brändien luomiseen ja hallitsemiseen? Mitkä ovat 12 perusarkkityyppiä? Entä millaisia arkkityyppejä Riikan ja Reetan brändien taustalla on? Arkkityyppien tarkoitus ei ole liimata päälle jotain roolihahmoa, joka ei tunnu omalta, vaan auttaa meitä kasvamaan enemmän omaksi itseksemme, ja tuomaan esiin rohkeammin erilaisia puolia itsestämme. Reetta ja Riika puhuvat tässä jaksossa myös siitä, millaisia arkkityyppejä he tunnistavat itsessään ja millaisten arkkityyppien avulla he ovat kasvaneet elämässään ja yrityksissään.

Enjoying the show? Please support BFF.FM with a donation. Playlist 0′00″ Tower of Meaning (Part 6) by Arthur Russell on First Thought Best Thought (Audika) 3′01″ Piece Which Is a Time Line of Ideas for a Piece by Angharad Davies, Julia Eckhardt, Dominic Lash, Stefan Thut on Four Quartets And Four Soli (Compost And Height) 13′11″ Seek Refuge by Jaubi on Nafs at Peace (Astigmatic Records) 14′29″ Ocean of Tenderness by Ashra on New Age of Earth (Virgin) 24′54″ Riviera by Sunny Dunes on Village Global (Metaphysical Circuits) 32′12″ Tua Boca by Itamar Assumpção on Bicho de 7 Cabeças - Vol. III (Baratos Afins) 34′20″ Apuna by Clan Caimán on Clan Caimán (EM Records) 43′15″ Govinda Hari by Alice Coltrane on Kirtan: Turiya Sings (Impulse (1982/2021)) 50′17″ White Nile by Kelan Phil Cohran and Legacy on African Skies (Captcha Records) Check out the full archives on the website.

Miten yritykset voivat hyödyntää tekoälyä neuvottelutilanteissa, esimerkiksi myyntineuvotteluissa? Voiko tekoäly olla neutraali neuvotteluosapuoli, ratkotaanko valtioiden väliset konfliktit tulevaisuudessa tekoälyn avulla ja voiko tekoäly korvata ihmisen neuvottelijana kokonaan? Studiossa vieraana Stealth Black yrityksen toinen perustaja Tuomas Rasila. Jakso on nauhoitettu 22.12.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Sivupersoonat puhuvat koulutuksesta, sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Apuna keskustelussa on alan asiantuntija Katri Manninen. Mutta onko koulutus verrattavissa merkityksensä suhteen maanpuolustukseen? Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Ensimmäinen sarja-arvostelu ympäröi Netflixin alkuperäissarjaa Mustaa kuningatarta. Mitä ajatuksia päihteidenkäyttö herätti? Entä mikä on vahvan naisen stereotypia ja miten sitä kuvataan? Apuna jaksossa toimii Dan Harmonin tarinaympyrä kun osat vaihtuvat ensimmäistä kertaa, Selman ollessa Matleenaa kriittisempi.

Pörssikurssien heilahdellessa moni sijoittaja miettii, olisiko jotain keinoja ennustaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Osaisiko joku kertoa, pitäisikö ostaa vai myydä? Keskustelemme Tiedeykkösessä Aalto yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustian kanssa, millaisia eväitä tutkimustieto ja matemaattiset ennustemallit voivat antaa sijoittajalle. Vaikka kristallipallo on sumea, jotain siitä voidaan nähdä. Matemaattisia malleja käytetään nykyisin lähes alalla kuin alalla— niiden avulla ennustetaan esimerkiksi koronavirusepidemian etenemistä, säätilaa ja susien määrää, mutta yhtä lailla menetelmiä hyödyntävät verkkokaupat, hakukoneet ja navigointisovellukset. Apulaisprofessori Matti Vihola Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta kertoo esimerkkien avulla, millaisia malleja on käytössä ja mihin ne perustuvat. Esillä ovat muun muassa Bayes-tilastotiede, Monte Carlo -menetelmät ja Markovin piilomalli. Toimittaja on Mari Heikkilä. (Kuva: FANGXIANG CHEN / Alamy / All Over Press)

17-vuotias maalaistyttö päätyi Ranskan sotajoukkojen johtajaksi ja käänsi ällistyttävällä tavalla satavuotisen sodan kulun. Häntä ohjasivat pyhät näyt, mutta lopulta hänen tiensä johti roviolle. Eero ja Heikki kertovat Jeanne d’Arcin tarinan ja pohtivat sen ihmeellisiä puolia. Miten lukutaidoton tyttö voi yhtäkkiä johtaa Ranskan sotajoukot voittoihin? Miksi miesten vaatteet joutuivat hänen kohtalokseen? Ja miten Jumala voidaan ottaa sodankäynnin avuksi? Millä periaatteella Jumala valitsee sodassa puolensa?

Virtuaalikokoukset ovat arkipäivää ja järjestelmät ovat kehittyneet huimaa vauhtia. On ihmeellistä, miten hyvin verkko kestää, vaikka valtava määrä ihmisiä käy videoneuvotteluja samanaikaisesti. Keskustelemme Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen kanssa, millaista matematiikkaa etätyövälineiden kehityksen taustalla piilee. Videokuvaa voidaan nykyisin pakata niin, että siihen tarvitaan ehkä vain sadasosa alkuperäisestä tietomäärästä - silti eroa ei juuri huomaa ja ihminen näyttää omalta itseltään. Myös katseen suunta voidaan muuttaa niin, että virtuaalineuvottelussa tuijotetaan silmästä silmään. Apuna ovat kasvojentunnistusteknologiat ja aallokemuunnokset. Ohjelmassa puhumme myös etätyön psykologisesta puolesta. Haastateltavana on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, psykologian tohtori Seppo Tuomivaara. Hän antaa vinkkejä siihen, miten etätyö kannattaa käytännössä kotona järjestää - ja miten saisi ajatukset keskittymään töihin koronahulinan keskellä. Etätyöaiheeseen sopivasti haastattelut on tehty etänä, videoyhteyden kautta. Toimittaja Mari Heikkilä. Kuvassa toimittaja Mari Heikkilä haastattelee matemaatikko Samuli Siltasta. (Kuva: Samuli Siltanen)

Luonnon monimuotoisuus hupenee nykyään niin nopeasti, että puhutaan kuudennesta sukupuuttoaallosta. Samaan aikaan aletaan ymmärtää yhä paremmin monimuotoisuuden arvo - ja se, että on kiire suojella jäljellä olevia lajirikkaita elinalueita. Tutkimusjohtaja Atte Moilanen on kehittänyt ohjelmiston, jonka avulla voidaan tunnistaa luonnon kannalta arvokkaimpia alueita. Tätä Zonation- ohjelmistoa on viime vuosina käytetty laajasti Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Siis voiko matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen avulla suojella luontoa? Ja voiko Suomessa kehitetty ohjelmisto auttaa suojelemaan myös maailman uhanalaisia lajeja? Minna Pyykkö tapasi Atte Moilasen Helsingissä Viikissä pienen metsäsaarekkeen laidalla. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Toimiva demokratia on kapea harjanne, jonka toisella puolella väijyy anarkia, toisella itsevaltius. Suomi on vielä polulla, mutta onko meidän uhkamme se, että putoamisen pelossa emme liiku mihinkään? Entä antaisiko ekonomistijuntta vauhtia talouspolitiikan päätöksentekoon? Uusin A/M-podcast valvoo myös valvojia ja kysyy, mikä arvo on erilaisilla politiikkaneuvostoilla. Apuna käytetään muun muassa profeetta Acemoglun ja Robinsonin kirjoituksia, tilastoja ja matemaattisia kaavoja. Lisämateriaalia: Hanna Karikallio: Viljelijöiden tulot pomppasivat tilastoissa jopa 60 prosenttia – syiden selvittäminen alkaa Oskari Nokso-Koivisto, Matti Sarvimäki, Otto Toivanen: Vaikutusarvioinnnit osaksi päätöksentekoa – Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita

F-studio-podcastin kolmanteen osaan saimme vieraaksi Chat-gurumme Hanna-Mari Määttäsen. Tiukan puolituntisen aikana kuulemme mm. miten tekoäly tulee vaikuttamaan chatin kehitykseen, miksi chat ylipäänsä on yrityksille hyödyllinen, ja miksi ulkoistettu chat-palvelu toimii niin tehokkaasti? Näistä ja monista muista asioista juttelimme Hanna-Marin kanssa F-studion mediahuoneessa. Haastattelijana Minna Tuum.  

Tuntuuko että aika ei riittäisi kaikkeen? Entä somen ylläpito kesällä, pitäisiko se keskeyttää? Tässä podcastissa tarjoamme erilaisia vaihtehtoja markkinoinnin automaatioihin liidien automaattisesta lähettämisestä myyntiin kuin sosiaalisen median ajastamisesta!

Osa 2/8. ”Oon ollu useissa ylipainoisten ryhmissä ja laihdutuspiireissä elämäni aikana. Miksikö? Koska oon laihduttanu melkein koko elämäni.”

Keski-Suomen Summasjärven alla on Suomen uusin 12. meteoriittikraatteri. Tähän tulokseen tulivat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Helsingin yliopiston ja Tarton yliopiston tutkijat. Geologit Satu Hietala ja Jari Nenonen olivat mukana tutkimassa ko. aluetta. Miten tutkijat saivat varmuuden, että kysymyksessä on Suomen 12. meteoriittikraatteri? Satu Hietala ei ole ensimmäistä kertaa tekemisissä kraatterin kanssa. Hän löysi vuonna 2003 Keurusselän kraatterin. Toimittaja Teija Peltoniemi kävi Hietalan kanssa tutkimassa kiviä Vantaan Kaivokselassa Sillbölen suljetussa rautakaivoksessa. Hietalalla on mukana kivien tunnistamiseen tarvittavia välineitä. Löytyikö rautamalmia? Apuna kivien tunnistamiseen on netin palvelu kivikone.fi. Kuva Satu Hietala: Kraatterijärvi Summanen Keski-Suomessa.

Valmentaminen ja valmentajat ovat monille meistä tuttu juttu urheilun puolelta, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että valmentaja voi saada myös työyhteisön parempiin suorituksiin? Soveltoradiossa tämän jakson aiheena on valmentajan käyttäminen yrityksessä. Jaana Ovaska kertoo mitä valmentaja tekee ja kuinka valmentaja toimii yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kanssa.

Keskustelemassa toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, tutkija ja vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo Ompeluseuran Talousguruista sekä Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen. Maria Ohisalo perusti naisverkosto Ompeluseuran yhteyteen Talousgurut -ryhmän, jotta naisilla olisi matalan kynnyksen paikka keskustella taloudesta. Ryhmä toimii Facebookissa, mutta järjestää myös tapahtumia. Syyskuun teemana on vastuullinen sijoittaminen. Suvi Tuppurainen muistuttaa, että vastuullinen sijoittaminen voi tarkoittaa monia eri asioita. Yleisesti ottaen säästäminen ja sijoittaminen on vastuullista jo itsessään, hän sanoo. Tuppurainen kertoo Nordnetin julkaisemista tilastoista, joista saa käsityksen piensijoittajien liikkeistä. Sijoittamisesta puhutaan tällä hetkellä paljon, ja monet ovat löytäneet alhaisten kustannusten indeksirahastot. Sari Lounasmeren mukaan indeksisijoittamista ei kannata nyt aloittaa pikavoittojen toivossa. Onko vaarana, että osakkeista innostuneet tulevat markkinoille syklin huipulla? Lisäksi haastateltavana on Nuorten Osakesäästäjien Jamilla Heiskanen. Osakesäästäjien Keskusliiton yhteyteen perustettu verkosto on tarkoitettu alle 30-vuotiaille. Toimittajana Mikko Jylhä.

Vihapuheiden tilalle tarvitaan enemmän rakkauspuhetta. Miten se onnistuu? Onko vihapuhuja vain lämmön ja läheisyyden tarpeessa? Voiko kriittiset asiat sanoa myös asiallisesti? Ali ja Husu täyttivät radioaallot rakkaudella ja laittoivat vihapuheet rakkausgeneraattoriin. Apuna toimi rakkaustohtori Emilia Vuorisalmi. Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim "Husu" Hussein.

Teknologia ikäihmisen kotona-asumisen tukena. Kätilö on läsnä ihmisen elämän ehkä vaikuttavimmissa hetkissä. Lasten kuorsaukseen tulisi puuttua heti.

FM Virve Kärkkäisen väitöstutkimuksessa selvitettiin mm. sitä, voisiko kantasoluterapia olla yksi Alzheimerin taudin hoitomuoto. ? Tulevaisuudessa hermoston kantasolut voivat tarjota mahdollisuuden hoitaa vaikeita aivojen rappeumasairauksia, joissa hermosoluja on tuhoutunut (ns. kantasoluterapia). Laboratoriossa kasvatettuja kantasoluja voitaisiin siirtää suoraan potilaan päähän. Toinen terapiavaihtoehto voisi olla potilaan omien kantasolujen uudistumiskyvyn aktivoiminen, Kärkkäinen toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.