Podcasts about tutkijan

Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin kolmanteen tapaamiseen pohjaava podcast, jossa artikkelien kirjoittajat alustavat lukupiirin tekstejä. Artikkelien kirjoittajien Kristiina Korjonen-Kuusipuron ja Juho Kahilan alustuksissa kuullaan digitaalisen arjen tutkimusmenetelmästä, digitaalisesta etnografiasta ja nuorten peliraivosta digitaalisessa peliympäristössä. Lukupiirikokoontuminen järjestettiin 16.4.2024. Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-virtuaaliset-maailmamme-ja-tutkijan-menetelmat/ Jakso on julkaistu 1.5.2024 Podcastin tekninen toimitus: Jukka Huuhtanen Tiedelehtien lukupiiri ja podcast on toteutettu yhteistyössä Tiedekustantajien liiton kanssa. Lukupiiriä koordinoi Kvs-säätiö. Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on osa Kvs-säätiön toimintaa ja Sivistyksen teemavuotta 2024. (#sivistys2024).

Tuijotatko lokkia epäluuloisesti? Pelkäätkö uutta pandemiaa? Luetko hermostuneena lintuinfluenssauutiset? Tutkijan ääni rauhoittaa. Professori Olli Vapalahti kertoo ajankohtaisen tutkimustiedon aiheesta. Mitä tutkimukset kertovat suomalaisesta rasismista? Rasistisesta häirinnästä on myös aivan täsmällistä tutkimustietoa. Ohjelmassa analysoidaan myös rasismikeskustelun ongelmia: mitä tarkoittaa nollatoleranssi, jos rasismin käsitteestäkään ei ole yksimielisyyttä? Vieraana THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask.

The Legend of Zelda: Twilight Princess on Akira Himekawan mangasovitus Nintendon samannimisesta pelistä. Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten Sangatsu Manga julkaisee suomeksi Taiga Sassan mangan Bird ihmemaassa, sekä ensi vuoden uusista suomalaisista animetapahtumista: Kotae Exposta ja Animeconista. Lukujonon sijaan puhumme tällä kertaa siitä, miltä uusin Zelda-peli Tears of Kingdom on maistunut. --- Kommentoi | Mastodon | Twitter | Instagram --- (01:15) – SUHTEEMME THE LEGEND OF ZELDAAN - The Legend of Zelda - Game Boy Advance SP - Jakso 78, jossa puhuimme kuulumisosiossa The Wind Wakeristä - Bokoblin-hirviöt ovat näyttäneet erilaisilta eri peleissä (YouTube) - Ylen Kulttuuriykkösen Zelda-jakso - EXCUUUUUUUSE ME, PRINCESS! (YouTube) - Vuoden 1989 The Super Mario Bros. Super Show -sarja, jonka osana esitettiin myös Zelda-animaatiota - Akira Himekawa -taiteilijanimen alla esiintyvä tekijäpari on Zelda-pelien hovimangasovittaja (24:25) – TWILIGHT PRINCESS: ESITTELY - Twilight Princess -peli (2006) - Twilight Princess -manga (2016-2022) (27:25) – TWILIGHT PRINCESS: TARINA JA MAAILMA - Iltahämärän maailman asukit ovat katkeria valon maailman asukeille, jotka lähettävät rikollisensa iltahämärän maailmaa saastuttamaan (kuva) (40:21) – TWILIGHT PRINCESS: LINK - Maaretin arvostelu sarjasta Anime-lehdessä 1/2019 (kuva) - Mangassa Linkillä on traaginen taustatarina (kuva) - …Joka on sidottu pelin laajempaan loreen (kuva) - Linkille on lisätty mangaan epävarmuuksia ja sisäisiä ristiriitoja (kuva) - Alussa Link ei koe voivansa olla sankari (kuva) - Link kaipaa Eponaa (kuva) - Link alkaa juopua Master Swordin voimasta (kuva) (47:42) – TWILIGHT PRINCESS: MIDNA - Midnan ja Linkin ensikohtaaminen ei ole kovin ystävällinen… (kuva) - …ja tarinan edetessä Midna yrittää kovasti pullikoida ystävystymistä vastaan… (kuva) - …mutta lopulta heistä kasvaa tärkeät kumppanit toisilleen (kuva) - Midnan äännähtely pelissä on söpön ilkikurista (YouTube) - Midnan ja Prinsessa Zeldan ystävyys (kuva) - Mangaversiossa kultaisen suden hahmon ottanut luurankosoturi on ollut Midnan kumppani, ja jälleennäkeminen tuo Midnaan pehmeyttä tarinan alkuvaiheessa (kuva) (57:15) – TWILIGHT PRINCESS: MUUT HAHMOT - Lumivuorten kartanodunkku onkin ritarityttö Ashein sukukartano (kuva) - Tutkijanörtti Shad ihastuu Linkin naapurintyttö Iliaan, joka on aluksi menettänyt muistinsa (kuva) - Shad ei osaa päättää, pitääkö Linkkiä toverina vai kilpailijana + Link lähtee vain menemään sanomatta mitään (kuva) - King Bulblinillä on ajatuksia ja dialogia (kuva) - Ordon-kylän lapset eivät ole kiinnostavia (kuva) (01:07:05) – TWILIGHT PRINCESS: PAHIKSET - Vallananastaja Zant on uliseva mieslapsi (kuva) - Skyward Swordin Ghirahim oli selvä parannus kakkospahikseksi (YouTube) - Ganondorfin ja Zeldan teehetki (kuva) - Jakso 85, jossa Maaret puhui kuulijakommenttiosiossa kuumimmista setämieshahmoista - Maaretin tootti Twilight Princess -Ganondorfista (01:15:41) – TWILIGHT PRINCESS: TAIDE - Maaretin tootti siitä, miten hyvää Linkiä Akira Himekawan kynästä lähtee - Link pitelee Master Swordia ensimmäistä kertaa (kuva) - Link lohduttaa autiokylän tyttöä (kuva) - Epona-hevosen silmät on piirretty oudon ihmismäisiksi (kuva) (01:20:15) – TWILIGHT PRINCESS: JULKAISU - Susi hyökkäsi ritariperhosen kimppuun?? (kuva) - Goro goro (kuva) (01:23:34) – TWILIGHT PRINCESS: SPOILERIOSIO - Välirikko (kuva) - Linkillä menee kusi päähän (kuva) - Dark Link (kuva) - Olin täällä koko ajan (kuva) - Ajan temppeli (kuva) - Ajan sankari (kuva) - Mangan omaa lorenrakennusta Zelda-franchisen sisällä (kuva) - Iltahämärän ja valon maailmojen konflikti (kuva) - Bluffaa vain (kuva) - “Pieni pettymys, mutta kaipa tämäkin käy” (kuva) - Meidän täytyy tehdä tämä yhdessä (kuva) - Jäähyväiset (kuva) (01:55:18) – TWILIGHT PRINCESS: YHTEENVETO (01:58:02) – SANGATSU MANGA JULKAISEE BIRD IHMEMAASSA -MANGAN - Sangatsu Mangan julkistustwiitti - Fushigi no kuni no Bird - Petterin esittely sarjasta Anime-lehdessä 1/2017 (PDF) - Isabella Bird - Tsurukichi Itoo - Unbeaten Tracks in Japan - Koska kirja on niin vanha, se on luettavissa ilmaiseksi Project Gutenbergin kautta - Blogipostaus kirjasta (ja sen vähemmän mairittelevista näkemyksistä japanilaisista) - Harta-lehti - Myös Rurouni Kenshin sijoittuu vuoteen 1878 - Cat Painter of Edo, jota aikoinaan julkaisi englanniksi JManga (02:06:30) – SUOMEN UUDET ANIMETAPAHTUMAT - Kotae Expo Tampereen messukeskuksella kesäkuussa 2024 - Animeconin uusi tuleminen Jyväskylän Messukeskus Paviljongissa heinäkuussa 2024 - Yritystiedoista käy ilmi, että taustalla on Helena Lipponen, oheistuotekauppa Urumin omistaja - Chibicon - Edelynen Tumblr-blogipostaus uudesta Animeconista ja Animecon-nimen historiasta - Nekocon (02:18:31) – KUULIJAKOMMENTTI: TOKYO REVENGERS - Tokyo Revengers - Jakso 59, jossa puhuimme siitä, miten Tokyo Revengersin printtilisenssi päätyi eri kustantajalle kuin digilisenssi (02:28:15) – PELIJONOSSA: TEARS OF THE KINGDOM - The Legend of Zelda: Breath of the Wild - The Legend fo Zelda: Tears of the Kingdom - Petterin Idän lumo -postaus japanilaisesta pelisuunnittelusta - Petterin idän lumo -postaus japanilaisista vehreistä apokalypseistä - Zeldan ääninäyttely englanninkielisessä dubbauksessa on aika kökköä verattuna japanilaiseen (YouTube) - Kass - Hyrule Warriors: Age of Calamity (02:54:33) – LOPETUS

Vegaanihahmo on romaanissa muutoksen kantaja – lukemiseen liittyvä aktivismi syntyy aggressiivisuuden sijaan pienistä teoista Humanisti vastaa -podcastissa väitöskirjatutkija Lotta Luhtala kertoo, miten kirjailija tuo vegaanihahmoilla esille eläinoikeudellisia kysymyksiä. Yleensä vegaani on kertomuksen sivuosassa, vaikka toimii muutoksen airuena. Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Lotta Luhtalan aineistossa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä romaaneja, joita hän tarkastelee veganismin arvojen läpi. Tutkijan mukaan vegaanit ja eläinaktivistit näyttävät usein yhdistyvän rikosteemaiseen kirjallisuuteen ja niiden kuvaus tuntuu hieman yksipuoliselta. Toisaalta vegaanihahmoja löytyy kaikista lajeista lastenkirjallisuudesta trillereihin ja maagisrealistisiin tarinoihin. Luhtala on mukana myös Romaanin tieto -projektissa, jossa tarkastellaan kirjailijan roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. INTERACT-projektissa puolestaan selvitetään, miten lukemisen kautta voi vaikuttaa. Luhtala muistuttaa, että lukemiseen liittyvä aktivismi on hidasta ja pienistä teoista syntyvää, ei suurta ja räjähtävää. Podcastissa vinkataan lisäksi toimivasta yhteisöllisestä tavasta tehdä tutkimusta: Korona-aikaan pieni ryhmä tutkijoita kokoontui joka aamu Zoomissa kirjoittamaan etänä rytmittäen kirjoitusjaksot ja tauot kellontarkasti. Kokemukset olivat myönteisiä, sillä työ eteni ja korona-ajan ahdistus helpotti. Vuonna 2019 nuori tutkija sai kutsun itsenäisyysjuhliin presidentinlinnaan, mikä tuntui merkittävältä kannustimelta omalle tutkimustyölle. Itä-Suomen yliopistoon tekemästään gradusta Sukupuolentutkimuksen seuran palkinnon saanut Luhtala joutuu podcastin pikatehtävässä valitsemaan, kumpi on mieluisampi, Itä-Suomen vai Turun yliopisto. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. http://utu.fi/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Tutkimusedellytykset –yksikön päällikkö Mari Riipinen. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen ja tutkijan vastuullisesta arvioinnista sekä tutkimuksen vaikuttavuuden arviointimekanismeista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Millaista on luova kirjoittaminen kirjailijana? Miten omaa luovuutta voi vaalia arjessa? Vieraana kirjailija, KT Anne Martin.

Historiallisen Carl Gustaf Emil Mannerheimin lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttaa toinen, fiktiivinen Mannerheim. Tutkijan uutuuskirja kertoo, mihin kaikkeen häntä on käytetty.

Euroopassa puhaltaa nyt oikeistotuuli, jossa palataan jopa toisen maailmansodan ajattelutapoihin ja nostetaan esiin kansallisia eroja. Italian sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa menestyivät fasismin perilliset. Mikä nostaa nyt laitaoikeistoa, kun Pohjoismaissa ja Saksassa puhalsi aiemmin demaripuhuri? Politiikkaradiossa kysytään, mikä on saapasmaan vaalit voittaneen Italian veljet -puolueen fasismin aste. Pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, Italian veljien johtaja Giorgia Meloni. Tutkijan mukaan miehisen politiikan Italialle koitti ”Elisabeth Rehn -hetki”. Italian vaalitulosta ja Euroopan poliittista tilannetta analysoivat Euroopan politiikkaan perehtyneet Helsingin yliopiston tutkijat Timo Miettinen ja Emilia Palonen. Mutta miten Meloni selviää kylmästä talvesta? Euroopan oikeistotuuli voi tyyntyä heti lokakuisissa Itävallan presidentinvaaleissa. Toimittajana on Antti Pilke.

Ukraina yllätti Venäjän vastahyökkäyksellään. Voittokulkua on verrattu salamasotaan ja puhuttu suurenmoisimmasta vastahyökkäyksestä sitten toisen maailmansodan. Politiikkaradio pohtii, voiko Venäjä romahtaa ja mihin Ukrainan nopeaa etenemistä voi verrata. Tutkijan mukaan Venäjä toistaa sotahistoriasta tuttuja virheitä. Studiossa dosentti, sotahistorioitsija Lasse Laaksonen. Toimittajana on Antti Pilke.

Jaksossa ääneen pääsee Jyväskylän yliopiston teollisen optimoinnin professori Kaisa Miettinen. Kaisa kertoo mm. omasta tutkimusalastaan, urapolustaan ja työstään professorina. Kuulemme myös, miksi kompromissi on parempi kuin optimi. Kaisan tutkimusryhmän kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/optgroup/ DESDEO-ohjelmistokehikon kotisivu: https://desdeo.it.jyu.fi/ DEMO-profilointialan kotisivu: https://jyu.fi/demo Kaisan kotisivu: http://users.jyu.fi/~miettine/ --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/mita-tutkit-kaisa-miettinen-monitavoiteoptimointi-tutkijan-urapolku-ja-professorin-arki

Tämä jakso on pakattu täyteen timanttista informaatiota! Vieraana jaksossa on Nita Taivaloja, sosiaalipsykologi, seksuaaliterapeutti ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tohtoriohjelmassa. Hän avaa omaa tutkimustaan monisuhteisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa, kertoo monisuhteisuuden historiasta, avaa feminismin sekä muiden yhteikunnallisten ilmiöiden nivoutumisesta suhteiden moninaisuuteen ja puhutaan jaksossa myös antikapitalismista sekä monisuhteisuudesta mediakuvastossa. Nitan tiedeviestintää voi seurata Instagramissa tilillä @nitataivaloja. Jakso on tällä kertaa hieman tavallista pidempi, mutta jos malttaa, sen voi hyvin kuunnella myös osissa. Jaa kokemuksia sekä ajatuksia ja osallistu keskusteluun The Good Sex Companyn Instagram-tilillä @thegoodsexcompany

Puhetta omistamisesta -podcast-sarjassa vieraana on tällä kertaa Aalto-yliopiston dekaani Timo Korkeamäki. Timo ja PwC:n Marko Korkiakoski keskustelevat muun muassa siitä, miksi omistajuutta ei ole tutkittu aikaisemmin, millaisia tavoitteita Aallon uudella omistajuuden professuurilla on ja kuinka ainutlaatuinen Aallon innovaation ja yrittäjyyden keskittymä on.

On podcastin ensimmäisen Q&A-jakson vuoro! Podcastin kuulijat ja seuraajat saivat lähettää minulle kysymyksiä mistä tahansa aiheesta, ja tässä jaksossa vastataan siis näihin kysymyksiin. Tiesitkö aina, että haluaisit olla historiantutkija? Miten kiinnostuit tutkimusaiheestasi? Jos et tekisi väitöskirjaa aiheestasi, niin mistä aiheesta tekisit? Miten korona on vaikuttanut työskentelyyn? Mikä tutkimuksessa on parasta ja mikä haastavaa? Mikä nykyisyydestä jää historiaan ja mikä siihen vaikuttaa? Mikä on omituisin asia, jonka olet löytänyt tutkimuksessasi? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaus tässä jaksossa! Lue lisää lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com !Read more #36 Q&A – Opiskelu, historiantutkimus ja tutkijan arki →

Anniina Virtanen & Maria Törnroos. Väitöskirjatutkija on projektipäällikkö, tutkija, rahoitushakija, tilastotieteilijä, graafikko ja opettaja - yhtä aikaa! Mikä kaikki tutkimustyössä aiheuttaa uupumista ja miten akateeminen kulttuuri voi pahimmillaan voimistaa sitä? Väitöskirjatutkija Anniina Virtanen (Työterveyslaitos) ja psykologian tohtori Maria Törnroos (Aalto yliopisto) kertovat. Haastattelijana toimii psykologian oppiaineen tutkija ja yliopistonlehtori Eino Partanen. Keskustelumme käsittelee ainakin seuraavia kysymyksiä: Mitä kaikkea väitöskirjatutkijan työhön voi parhaimmillaan (tai pahimmillaan) kuulua? Millainen työskentelykulttuuri tiedeyhteisössä vallitsee? Mitä hyvää siinä on? Mitä voitaisiin kehittää? Missä kaikki tohtorit ovat? Voiko olla liian koulutettu? Onko psykologien lapsilla kenkiä (tai siis mielenterveyttä?) Poditiimi 2021: Eino Partanen, Tuire Korvuo, Pekka Tölli, Siiri Opas, Saana Simelius, Aleksanteri Hartikainen, Pihka Oksanen, Merit Morikawa, Hertta Aalto-Setälä Ota yhteyttä: Instagram: @kompleksipodcast Sähköposti: kompleksi.podcast@gmail.com Tunnusmusiikki: Tuuletar: ”Myrskyn jälkeen”säv./sov. Venla Ilona Blom

Tietokirja Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus avaa monipuolisesti tutkimuksen vapaden kysymyksistä ja nykymenosta populismista yliopistojen murrokseen.

Päätöksenteko EU:ssa ja EKP:ssä - kissanhännänvetoa vai yhteen hiileen puhaltamista. Keskustelemassa pääekonomisti Tuuli Koivu, Nordea ja EU-asioihin erikoistunut taloustoimittaja Anna Karismo, Yle. Ulkomaanlehtikatsaus Tukholmasta, toimittajana Anni Riit'aho. Aiheina Ruotsin koronastrategia ja Palmen murha. Koronapandemia ja poliittiset päätökset: Rajoitusten jatkaminen vai purku. Keskustelemassa kansanedustajat Eeva Kalli, kesk., Jussi Halla-aho, ps. ja Johanna Ojala-Niemelä, sd. Tutkijan mielestä Suomessa työväenluokan sankarina pidetty amerikansuonmalainen kuplettilaulaja Hiski Salomaa olikin porvari, yrittäjä ja republikaani. Katariina Lahtosen haastattelussa Hiski Salomaasta uuden kirjan kirjoittanut dosentti Markku Salomaa. Kolumni. Auli Viitala: Rakas raha. Uusinta: Päätöksenteko EU:ssa ja EKP:ssä - kissanhännänvetoa vai yhteen hiileen puhaltamista.. Keskustelemassa pääekonomisti Tuuli Koivu, Nordea ja toimittaja Anna Karismo. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Mira Stenström, Atte Uusinoka ja Katariina Lahtonen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Euroopan Suunta -podcastin kolmannen tuotantokauden erikoisjaksoissa keskustellaan vuoden 2019 europarlamenttivaaleista. Kolmannessa jaksossa äänessä ovat toiminnanjohtaja Aku Aarva ja tutkija, tohtorikoulutettava Laura Nordström. Vaalien ohella keskustellaan EU:n evoluutiosta ja kriiseistä, jotka tuntuvat olevan erottamaton osa Euroopan unionin kehittymistä.

"Hei, mitä lihaa saisi olla tänään? Ihan mitä tahansa. Ai päivän petrimaljapandaa? Oiva valinta. Nauta on köyhille." Näin tutkijat ennustavat laboratoriolihan vaikutuksia ravintolatilauksiin. Karjalaisen Hiukkasviihdytin-podcastin Olli, Jusa ja Arttu puhuvat myös maailman parhaasta asiasta eli merinovillasta.

Ranskalainen Valérie Masson-Delmotte on yksi maailman arvostetuimmista ilmastotutkijoista. Hän oli mukana laatimassa lokakuussa julkaistua maailman tärkeintä ilmastoraporttia, jossa ihmiskuntaa patistettiin nopeaan suunnanmuutokseen maapallon pelastamiseksi. Tutkijan itsensä mielestä raportti ei ole kuitenkaan niinkään hälyttävä kuin toivoa antava: niin kauan kuin on tietoa, on toivoa. Valérie Masson-Delmottea kuitenkin huolettaa ilmastotieteen käyttäminen poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi. Hänen mukaansa suurin uhka Euroopassa on, että ilmastokysymyksestä tulee Yhdysvaltain tapaan suuria puoleita jakava eikä yhdistävä asia. Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä. Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila Kuvassa: Ranskalainen ilmastotutkija ja Valérie Masson-Delmotte Kuva: Annastiina Heikkilä.

Kun Aku Visala kirjoitti keväällä tutkijan masennuksesta, hän ei arvannut, että siitä tulisi yksi suosituimpia juttuja sivustolla. Podcastin uusimmassa jaksossa Visala ja Lari Launonen keskustelevat siitä, miten masennus voi syntyä yliopistossa. Näköalattomuus, uranäyn epävarmuus ja korostuneen kilpailullinen työympäristö. Siinä joitakin tekijöitä, joista tutkijan masennus ammentaa. Mutta mitä asialle voisi tehdä? Kuuntele Areiopagin podcastin uusin jakso […] Areiopagin podcast #14: Tutkijan masennus on Areiopagi sivuston artikkeli.

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta aloitti tänä syksynä ensimmäistä kertaa historiansa aikana islamilaisen teologian opetuksen. Uuteen lehtorin virkaan astui pitkän tutkijan uran tehnyt uskontoantropologi Mulki Al-Sharmani. Tässä haastattelussa hän kertoo monivaiheisen uratarinansa. The post Erään islamin tutkijan tarina appeared first on AntroBlogi.

Lasten- ja nuortenkirjoissa lapsilla on usein itsenäinen rooli ja mahdollisuus seikkailuihin. Kun vanhoissa klassikkokirjoissa seikkailuihin päätyi usein orpolapsi, nykyisin lasten itsenäisen toiminnan mahdollistavat fyysisesti tai henkisesti poissaolevat tutkijavanhemmat. Toisaalta tutkijavanhempien työmatkat mahdollistavat seikkailut eksoottisissa kohteissa. Onko tutkija kuitenkin aina huono vanhempi? The post Onko tutkijan lapsi nykypäivän orpo? appeared first on AntroBlogi.

Tutkijan mukaan pisteet ovat katoamassa, niitä suorastaan vältellään. Ne mihinkään katoa, ovat vain vaihtaneet paikkaa. Näin juhannusviikolla ihmisen naamasta saattaa löytyä outoa skrupua eli pistemäistä ihottumaa. Kenties siihen ilmestyvät kaikki ne pisteet, jotka jäävät nykyisin vuoden mittaan käyttämättä. Kaikkein pienimmät asiat ovat lopulta kaikkein tärkeimpiä. Piste kuuluu niihin. Kotimainen kielentutkija on havainnut, että nykyisessä pikaviestittelyssä pistettä vältellään. Siitä on tullut tyly välimerkki. Mitä lyhyempi viesti Whatsapissa, sitä suurempi on pisteen henkinen merkitys prosentuaalisesti. Se naulaa ja naulitsee, ja kun ystävät ovat jo valmiiksi kortilla, sitä ei hennota enää laittaa. Piste lopettaa keskustelun. Koska sosiaaliset mediat ovat kohta meidän ainoa sosiaalinen olemisen tapamme, keskustelun ikuinen jatkuminen tuutissa on pyhä asia. Eihän piste oikeasti mihinkään häviä. Se on alkuainetta. Kun kaikki romahtaa ja murentuu jalkojesi juureen, voit vielä kahmaista kourallisen pistemäistä entisen elämän leivinjauhoa kämmeneesi. Itke vaan ja pyyhkäise sillä kädellä silmänurkkaasi ja jo kohta elämäsi tärkeät pisteet hulahtavat siitä nurkasta osaksi verenkiertoasi. Itse asiassa jos pisteitä ei enää uskalleta käyttää kielessämme, ne etsiytyvät aktiivisesti muualle. Itse olen huomannut, että saan usein kuunnella määrätietoista minulle osoitettua puhekieltä, joka on täynnä hyviä pisteitä. Puhekieli on sillä tavalla antoisaa, että tuon rakastetun välimerkin olemassaolo voidaan aina hienovaraisesti alleviivata. ”Sinähän viet nyt piojätteet. Piste.”, ”Sinusta ei ole laiturin rakentajaksi. Piste.” ja ”Sinä veitikka se et karkaa tänä perjantaina työpäivän jälkeen oluelle. Ja piste.” ovat jo niin tuttuja ja hyvällä tavalla odotettuja lauseita minulle, että osaisin jo kuvitella mielessäni ison pullean puolikovan pisteen päälauseen jälkeen, ilman onomatopoeettista alleviivaustakin. Kenties pitkässä parisuhteessa pisteiden käyttö jopa lisääntyy. Toinen on psykologisesti niin luutunut ja pehmeät paikat sitkostuneet sillä tavalla vanhaa silikonia ominaisuuksiltaan muistuttaviksi, että pistettä pitää viljellä ravakalla kädellä. Vähän kuin turkkilaisen suolaajan korostetulla aggressiivisuudella. Muuten ei mene kalloon. Piste jää aina talteen. Se on niin painava. Sitä kantaa mukana pitkään. Keski-ikäisenä vuoden ainoa ravintolailta nyypähtää aina mäkimonttumaisella kaarella - joka taas muistuttaa kuolevaisuudesta. Kun tulee pilkku, voit olla varma, että ihan kohta tulee piste. Se ammutaan vähäksi aikaa naulapyssyllä arkisen harkintasi sielulliseen lipastoon. Seuraavana päivänä tulee lisää pisteitä. Kotoa niitä ei tule, se on varmaa. Entisetkin on nyt nollattu, eturessu on valutettu. Alat pohtia kriittisiä pisteitä. Niin kuin mäkihypyssäkin on Kriittinen piste, joka kertoo mäen kokoluokan, niin myös elämässä tulee vastaan kriittisiä pisteitä jolloin pelottaa kuin tornissa ja kaikki elämän valinnat hamuavat tulla tarkastelluksi. Uhkarohkeat temput ovat jokainen eri kokoluokan murheita. Pitää oppia suhteuttamaan. Piste on ikuinen. Piste on ristiriitainen. Kotona ei tule pisteitä, sellaisia joita olisi kiva saada. Toisaalta puoliso täräyttää muutaman väkivaltaisen pisteen ohjaamaan eksynyttä, juuri kun luuli että sitä on sielultaan vapaa ja itsellinen. Ja mitä se tarkoittaa, että työnantajat ovat alkaneet pisteyttää meitä työntekijöitä? Saamme pisteitä, pitkässä ja vaikeassa rivissä, ja niistä muodostuu meidän palkkamme, arvomme. Ennen etsittiin töihin hyvvää miestä, ja semmosellehan maksoi mielellään palkkaakin. Nyt olemme muuttuneet pisteiksi. Mitähän seuraavaksi?...(Kolme pistettä) Maallikkosaarnaaja Maasola

Huumori on universaali osa ihmisyyttä; käsitykset siitä, millaiset huumorin muodot ovat soveliaita ja missä yhteyksissä huumori on sallittua, odotettua tai kiellettyä ovat kuitenkin sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin konteksteihin. Stand up elää ja muotoutuu koko ajan – se on myös aina aikansa näköinen, ehkä juuri siksi että komiikalle on tyypillistä sekä heijastaa että myös rikkoa sosiaalisen kanssakäymisen ja ilmaisun rajoja. Vastaavasti komiikan suhde esimerkiksi valtarakenteisiin on monivivahteinen ja epämääräinen: samakin vitsi voi sekä vahvistaa että kyseenalaistaa totunnaisia sääntöjä, riippuen kerronnan kontekstista ja tulkinnallisesta näkökulmasta. Tutkijan kannalta komiikka on monin tavoin kiehtova mutta myös haasteellinen kohde. The post Naurattamisen salat appeared first on AntroBlogi.

Timantit ovat naisen parhaita ystäviä, mutta myös tutkijoiden mieleen. Jopa siinä määrin, että timantteja valmistetaan tutkimuskäyttöön keinotekoisesti. Nämä nanokokoiset timantit ovat yksi esimerkki fotoniikan tutkimuksesta, jolla on Joensuussa eurooppalaisittainkin katsoen vahva jalansija. Mutta mitä kaikkea fotoniikka on, miksi sen lonkerot ulottuvat monille eri aloille ja mikä sen merkitys on? Käydään kysymässä tätä Fotoniikan instituutin johtaja Pasi Vahimaalta. Ennen tätä kuulemme vielä siitä, miten niitä timantteja oikein tehdään, oppaana yli-insinööri Pertti Pääkkönen. Toimittajana Kimmo Salvén.

Nuori tutkija tuntee tieteen popularisoinnin haasteet. Kalsiumlisät voivat kasvattaa sepelvaltimotaudin riskiä. Uni-valverytmiä säätelevät tekijät.Tutkijan ohje teinin vanhemmalle: kysy nuorelta yksi kysymys päivässä!

Suomalainen tutkija sanoi taannoin muhamettilaisen maailman kärsivän edelleen väkivaltaisten ristiretkien aiheuttamasta traumasta. Tutkijan mukaan tämä trauma hiertää edelleen läntisen maailman ja muhamettilaisen maailman välejä. Tämä on taas sitä tyypillistä länsimaista itsekriittisyyttä, jossa vika on aina meissä itsessämme, jos joku vihaa meitä. http://uskoitseesi.blogs.fi