Podcasts about terveyden

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi Katusovittelun monialainen yhteistyömalli -nimiselle hankkeelle Lahteen 198 800 euron rahoituksen. Hankkeen vetäjät Sanna Heikkinen ja Emmi Toivonen kertoivat Radio Voimalla viime viikolla, että viime vuonna Hämeen sovittelutoimistossa oli käsittelyssä 464 alle 18-vuotiaaseen nuoreen liittyvää tapausta.- Kyllä näitä juttuja täällä riittää. Katusovittelusta Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia ja sen takia haluamme kehittää tätä prosessia lisää, Heikkinen avasi.- Taustalla voi olla tapahtunut jo aika paljon kaikkea ja konflikti on se jäävuoren huippu. Katusovittelu on oiva menetelmä, koska siellä pääsemme juurisyihin ja pinnan alle, Toivonen jatkaa ja havainnollistaa, että tilanne voi liittyä esimerkiksi koulukiusaamiseen.Kuuntele koko haastattelu alta.

Perussuomalaiset on myllerryksessä alue- ja kuntavaalien jäljiltä. Puolueen kannatusromahduksen seurauksia analysoimassa politiikantoimittaja Marko Junkkari Helsingin Sanomista, yhteiskuntatoimituksen uutispäällikkö Elli Harju Iltalehdestä ja tutkijatohtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Millaisia ovat korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ja esteet lasten hankkimiselle? Haastattelussa tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Yhdysvaltain tuontitullikorotukset kurittaisivat eritoten köyhiä maita. Esimerkiksi Afrikassa riskit ovat nyt suurimmat Lesotholle, Madagaskarille, Etelä-Afrikalle ja Ghanalle. Kenian Nairobista raportoi kirjeenvaihtaja Eeva Eronen. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kehitysyhteistyön kattojärjestöstä Fingosta. Juontaja Markus Liimatainen, toimittajat Roope Kariniemi ja Hinni Aarninsalo, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on parhaillaan valtiovierailulla Kiinassa. Stubb tapaa tiistaina Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Mitä Stubb tavoittelee vierailulta? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin ja Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Sari Arho Havrèn. Lähetyksessä kuullaan myös Stubbin matkaa seuraavan Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Millä tolalla on hyvinvointialueiden talous? Toimittaja Pietu Heiskanen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin tuloksista. Miten luonnon terveyshyödyistä saataisiin enemmän irti? Keskustelemassa johtava tutkija Jaana Halonen THL:stä ja tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta. Millaista on työvoiman tarve palvelualoilla? Puhelimessa Palvelualojen työnantajat Paltan pääekonomisti Martti Pykäri. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Rasmus Montonen, Seija Vaaherkumpu ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

Aktiivinen liikunta hyödyttää ihmisen terveyttä yllättävän paljon. Tuore tutkimus nostaa terveysliikunnan kärkeen viisi urheilulajia, joiden vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat hätkähdyttävän hyviä. Liikunnan merkitys on kokonaisvaltaista: se toimii myös masennuksen hoidossa jopa paremmin kuin pelkkä lääkitys. Millainen määrä liikuntaa tekee siitä erityisen hyödyllistä, mitä liikunnan terveysvaikutukset ovat ja ovatko hyödyt suurempia yksin vai ryhmässä liikkuessa? Vaikuttaako lapsuuden liikuntaharrastus terveyteen myöhemmällä iällä? Haastateltavina: professori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto ja professori Stuart Biddle, Southern Queenslandin yliopiston Terveyden tutkimuskeskus. Toimittajana on Anna-Kaisa Brenner.

Rasismi on yhteiskunnallisesti merkittävä ongelma, ja sen vaikutukset voivat olla erittäin haitallisia niin yksilöille kuin yhteisöillekin. Rasismi voi olla joko tahallista tai tahatonta, mutta kun tiedostamme sen olemassaolon, voimme vaikuttaa omaan toimintaamme.Jaksossa keskustellaan rasismista meissä ja rasismin vaikutuksista sitä kokeviin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston psykologian dosentti Anu Castaneda. Anu on työskennellyt THL:lla 20 vuotta ja hän tutkii maahanmuuttoon ja kulttuuriseen moninaisuuten liittyviä terveys- ja hyvinvointikysymyksiä kuten rasismin vaikutuksia mielenterveyteen.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä rasismi on? - Mitä eri muotoja rasismiin liittyy? - Miten rasismi ilmenee Suomessa? - Millaisia psykologisia vaikutuksia rasismilla on? - Mitä meistä jokainen voi tehdä rasismin vähentämiseksi?Lisätietoja:Anu Castaneda Instagramissa ja LinkedIn:ssa.Anun jaksossa mainitsemia tutkimuksia: - Castaneda A & Kuusio H. Syrjintäkokemukset. Teoksessa: MoniSuomi-työryhmä (2023). MoniSuomi-tutkimuksen 2022–2023 perustulokset [verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/monisuomi/tulokset - Ahmad A. Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa: Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim) (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. - European Union Agency for Fundamental Rights (2023). Being Black in the EU – Experiences of people of African descent. - Rask S. & Castaneda A. Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Teoksessa: Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim) (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Olin nuorena villi ja luova skeittarin alku. Olin hyvin paljon omissa oloissani ja kotona ei nähty, että minkälaista elämää elän kodin ulkopuolella, kertoo 38-vuotias nimimerkki Mindlessflow. Ympäristötekijät, perhesuhteet, psykososiaaliset resurssit lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat siihen, miten me kasvamme. Kehitys ei mitenkään nollaannu aikuisuudessa vaan se kasautuu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Jenna Grundström toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ristiriitainen kiintymyssuhde ja emotionaalinen vaille jääminen on näkynyt aikuisuudessa masennusjaksoina, kertoo 43-vuotias nimimerkki Sara. Lama-ajan kokemukset ovat lisänneet ymmärrystä siitä, että taloudellinen ahdinko sairastumisen tai korkojen nousun myötä voi kohdata ketä tahansa, sanoo eräs vastaaja Varsinais-Suomesta. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Yanagihara, Hanya, Pieni elämä (2015) Keltainen kirjasto. Tokola, Maiju, Airo, Riikka (2024) Kiintymyssuhteet ja kiintymyssuhdemallit. Lääkärikirja Duodecim.

Tässä jaksossa vieras viime kesältä tekee uusintavisiitin, sillä aiheet ovat vaikeita ja tarvitaan moniulotteista ymmärrystä. Jaksossa käytiin läpi mm. onko meillä ihmisillä vapaa tahto tehdä mitä haluamme vai onko kaikki lähtöisin ulkoisista ärsykkeistä?  Onko motivoituminen yksilöllistä, onko kaikilla ihmisillä jotain yhteisiä tekijöitä siihen minkä eteen jaksamme ponnistella? Mitä ovat vieraan mielestä terveyden tukipilarit ja miten niistä saa pidettyä hyvää huolta?  Mitä tahdonvoima on ihan tarkalleen ottaen ja tarvitaanko sitä tavoitteiden saavuttamiseen? Mitä tehdä silloin kun tietää kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta ei saa itseään liikkeelle? Miten ylläpitää hyviä rutiineja, kun alun kuherruskuukausi on ohi?  Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä pohdin yhdessä aivoterveysalan yrittäjä Teemu Vornasen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Teemu Vornanen - Kotisivu: https://leekki.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/teemuvornanen/ - IG: https://www.instagram.com/aivovinkit/ - Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/7GWDQSj6TWg5alfsVFwUGF?si=510f9a704baf4265 - Sapolsky: https://youtu.be/RI3JCq9-bbM?si=Et4JwQSh4Dmm3KMQ

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Jukka Palo. Palo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, populaatiogeneetikko, oikeusgenetiikan dosentti. Keskustelimme geenien vaikutuksesta ihmisenä olemiseen ja yhteiskuntaan. Uudet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet ihmispopulaatioiden historian tutkimisen geenien kautta. Kun geeniperimää katsotaan, suomalaiset ovat eurooppalaisittain poikkeuksellinen joukko, varsinkin suomalaiset miehet. Mistä tämä johtuu? Oikeusgeneetikkona Palo on ollut mukana myös sotavainajien tunnistustyössä. Jarkko kaipasi geneetikkojen ja biologien vahvempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät suhtautuvat usein epäillen ihmisten ja yhteiskuntien selittämiseen ja ymmärtämiseen geeneistä ja biologiasta lähtien. Entä ihmislajin tulevaisuus? Miten kaupungistuminen ja kulttuurinen muutos vaikuttaa ihmisen evoluutioon? Marvel-harrastaja Jarkko muisteli X-Men-mutanttisupersankareita ja kaipasi lisävalaistusta mutaatioiden roolista ihmisen evoluutiossa. Entä mitä on epigenetiikka? Uudet tutkimustulokset ovat murtaneet vanhan oletuksen, jonka mukaan hankitut ominaisuudet eivät periydy. https://jarkkotontti.net/

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Kiinassa. Kiinan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Mikä on Kiinan merkitys Venäjälle? Entä kuinka Kiina hyötyy Venäjästä. Keskustelemassa Pami Aalto ja vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista. Uhkaako alkoholilain muutos suomalaisten terveyttä? Terveyden ja alkoholin saatavuuden yhteyksistä ovat keskustelemassa tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä ja toiminnanjohtaja Juha Mikkonen EHYT ry:stä. Kuulemme myös kuinka Pienpanimoliitto suhtautuu alkoholiuudistukseen, haastateltavana puheenjohtaja Jyri Ojaluoma. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Virosta, jossa lehtiä on lukenut toimittaja Rain Kooli. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anssi Väisänen.Tuottajana Marija Skara.

Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa – silti noin sata ihmistä surmataan, murhataan tai tapetaan vuosittain. Oikeuspsykiatrin mukaan yleissääntö on, että terve ihminen ei tapa. Moni henkirikos tapahtuukin poikkeavassa mielentilassa. Mutta milloin ihminen on juridisesti syyntakeeton? Mielentilatutkimuksessa arvioidaan, ymmärtääkö ihminen tekonsa lainmukaisuuden, onko hän tietoinen tekemisistään ja pystyykö hän säätelemään käyttäytymistään. Arviointi ei ole aina helppoa, mutta miten se tehdään mielentilatutkimuksessa? Asiantuntijoina Vantaan vankilan Psykiatrisen vankisairaalasn osastonylilääkäri Mika Rautanen ja oikeuspsykologi Jenni Kaunomäki sekä oikeuspsykiatrian tehtäväalueen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Opposition välikysymys sairaalaverkon karsimisesta tänään eduskuntaan. Vieraina sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj Krista Kiuru (sd) ja varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok). Kouvolan yöpäivystys lakkaa, puhelimessa johtajaylilääkäri, toimialajohtaja Marja-Liisa Mäntymaa, Terveyden ja sairaanhoidon palvelut, Kymenlaakson hyvinvointialue. Yksityiskoulujen opettajia lakkoon, puhelimessa neuvottelujohtaja Petri Lindroos, Opettajien ammattijärjestö OAJ. Pikamuoti syö markkinoita kotimaisilta vaatetuottajilta. Vieraina prof. Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto ja johtava asiantuntija Emilia Gädda, Suomen Tekstiili ja Muoti ry. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ensivierailulle Ruotsiin. Tukholmasta raportoi Janne Toivonen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin.

Kansallisiin rekisteriaineistoihin perustuvat uudet tutkimustulokset osoittavat, että muistisairausdiagnoosin saa vuosittain huomattavasti useampi kuin aiemmin on arvioitu. Uusi tutkimus osoittaa, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin on arvioitu, että sairastuneita olisi vuosittain noin 14 500. Hyvinvointialueiden välillä on huomattavia eroja muistisairauksia sairastavien määrissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto kertoo Anssi Saarelaisen haastattelussa minkälainen tilanne muistisairausdiagnoosien suhteen on Pohjois-Savossa.

Gazan tulitaukoneuvottelut etenevät. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi tiistaina, että Israel olisi luvannut pysäyttää sotatoimet Gazan alueella ramadanin eli islamin uskon pyhän kuukauden ajaksi. Hamas pitää puheita tulitauosta kuitenkin ennenaikaisina, koska tulitaukosopimus ei ole vielä valmis. Miten Yhdysvallat pyrkii edistämään tulitaukoa Lähi-idässä ja miten tärkeää olisi saada taistelut keskeytettyä. Studiossa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Toimittajamme Juri von Bonsdorff kertoo tilanteesta Yhdysvalloissa, jossa myös Israelin ja Palestiinan apu on ollut jumissa kongressin sisäpoliittisten kiistojen vuoksi. Mitä Työterveyslaitokset tuore tutkimus kertoo työssäkäyvien terveydestä ja hyvinvoinnista? Studiossa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskinen. . Hallitusohjelmassa on oma lukunsa otsikolla Suomi liikkeelle, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä ja tukea työkykyä. Ohjelman toteuttamiseksi on listattu 16 eri toimenpidettä. Onko ministerityöryhmä saanut suomalaisia liikkeelle vaalikauden myllerryksissä? Puhelimessa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Atte Uusinoka. Juontajana Mira Stenström ja tuottajana Jaakko Parkkinen. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan puunpoltto lisääntyi energian hinnan noustua lämmityskaudella 2022–2023. THL:n tutkijat mittasivat yhdessä Kuopion kaupungin asiantuntijoiden kanssa ilmansaastepitoisuuksia lämmityskausien 2021–2022 ja 2022–2023 aikana Kuopiossa kahdella pientaloalueella: Kurkimäen maaseututaajamassa ja keskustan lähellä sijaitsevassa Niiralan kaupunginosassa. Tutkimuksessa saatiin yllättäviä tuloksia, joista kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi.

Kuinka yksinkertaisista asioista on terveys tehty? Sami Sundvik on hyvinvointivalmentaja joka on valmentanut useita satoja henkilökohtaisesti sekä tuhansia verkkovalmennuksen kautta. Tällä jaksolla opit mistä osista on terveyden palaset tehty.Musiikki:Podcast Background Music While Talking Interview No Copyright - TALK#2Creative Commons — Attribution 3.0 Unported  — CC BY 3.0 Music promoted by Copyright Free Music - Background Music For Videos https://bit.ly/31OjyRA

Personal trainer Oskar Jaakkolan vinkit timanttiseen kuntoon ja terveyteen.

Osa yläkoulun oppilaista ei pääse koulun tukipalveluihin ja jopa lakisääteisiä terveystarkastuksia jää pitämättä resurssipulan takia. Mitä tästä seuraa? Studiossa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym ja etäyhteydellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta vastaava ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Otamme yhteyden myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle, jossa pula terveydenhoidon ammattilaisista näkyy muun muassa vaikeutena täyttää koulupsykologien virkoja. Lintuinfluenssa on paljastanut turkistarhauksen tautiturvallisuudessa aukkoja. Mikä on alan tulevaisuus? Studiossa vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä ja kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola, etäyhteydellä perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää. Otamme yhteyden myös Tanskaan, jossa koronapandemian aikaiset turkiseläinten lopetukset olivat raskas isku elinkeinonharjoittajille. Lähetyksen lopulla kuulemme, millaisia linjauksia Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen eliitti on esittänyt suurlähettiläspäivillä. Studiossa Ylen Nato-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos. Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Roosa Kajander ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Ukrainalle luvataan järeämpää aseistusta. Onko sodan kulkuun odotettavissa muutosta? Keskustelemassa johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista sekä Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi.  Euroopan neuvosto kokoustaa Islannissa. Rikhard Husu raportoi.  Kuinka onnistuu työllistäminen? Suomeen pitäisi saada tulevalla vaalikaudella 100 000 työllistä. Millaiset keinot ovat työllistämisessä tehokkaita - yksilöiden ja toisaalta talouden kannalta? Keskustelemassa tutkimuspäällikkö Merita Mesiäislehto Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta sekä sosiaalipolitiikan tutkija Satu Ojala Tampereen yliopistolta. Tanskan mallista kertoo toimittaja Karoliina Kantola.  Juontajana Mira Stensröm. Toimittajina Atte Uusinoka, Veera Sinervo ja Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara

Tämän viikon jaksossa Pilvi ja Milla käyvät läpi vaalimainonnan tietosuojan jälkipyykkiä. Millaisia reaktioita tätä aihetta koskeva edellinen jaksomme sai aikaan? Vastaamme myös jaksosta saamiimme kysymyksiin ja kommentteihin. Varsinaisena aiheenamme tämän viikon jaksossa kuitenkin on Suomen Asiakastiedon saama seuraamusmaksu sekä julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko. Jälkimmäisestä aiheesta on Suomessa vastikään hyväksytty uutta lainsäädäntöä, ja pohdimme, kuinka uusi lainsäädäntö sopii yhteen tulevan tekoälysääntelyn kanssa. Keskustelemme myös viimesyksyisestä apulaistietosuojavaltuutetun päätöksestä koskien automaattista päätöksentekoa terveyshyötyarvio-työkalun käytössä.   Linkit: Tietosuojavaltuutettu: Suomen asiakastiedolle seuraamusmaksu https://tietosuoja.fi/-/suomen-asiakastiedolle-seuraamusmaksu-tietosuojavaltuutetun-maarayksen-noudattamatta-jattamisesta  Ida Koivisto: Automaattinen päätöksenteko tulee - oletko valmis? (Blogiteksti) https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2023/03/02/ida-koivisto-automaattinen-paatoksenteko-tulee-oletko-valmis/  Oikeusministeriön automaattista päätöksentekoa koskevan lainsäädännön valmistelusivu https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM021:00/2020 Apulaistietosuojavaltuutetun päätös: automatisoidut yksittäispäätökset terveyshyötyarvio-työkalussa https://tietosuoja.fi/documents/6927448/105358665/ATSV+päätös+6482.186.2020.pdf/7349d849-005e-48be-1422-8fe6cb712f14/ATSV+päätös+6482.186.2020.pdf?t=1666858167880  Norjan DPA:n AI Sandboxin arvio tekoälyn käytöstä terveydenhuollossa https://inplp.com/latest-news/article/responsible-use-of-ai-based-tools-in-medical-diagnosis-and-treatment-the-ai-sandbox/ Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Vieraana Jaakko Seikkula.  Dialogi – aito kohtaaminen ja toisen kuuleminen – on todella parantavaa! Tarvitsemme kannattelevampaa ja hoitavampaa kohtaamista niin arkeen kuin ammattikohtaamisiinkin. Jo se, että tulee kuulluksi on usein voimaannuttavaa.  Jaakko Seikkula on kliininen psykologi ja psykoterapian professori. Hän on ollut kehittämässä dialogista, kohtaavaa hoitomallia. Seikkula on uskaltanut kritisoida psykiatrisessa hoidossa olleita asiakasta ohittavia käytänteitä, ja on tuonut esille dialogin parantavaa voimaa monelta eri kulmalta. Hän on ollut luomassa niin sanottua Keroputaan (avoimen dialogin) mallia, jossa psykoosipotilaiden hoidossa saavutettiin hyviä tuloksia kun sekä potilaat että heidän läheisensä otettiin hoidon suunnitteluun mukaan ja potilaita kuultiin. Keroputaan mallissa ajatellaan, että potilaiden kokemuksilla ja ajatuksilla, jopa harhoilla, on merkittävä sanomansa myös heidän aiempaan kokemusmaailmaansa, esimerkiksi heidän kokemiinsa traumaattisiin kokemuksiin nähden. Useiden tutkimusten mukaan avoimen dialogin malli on paitsi parantanut potilaiden hyvinvointia esimerkiksi työkyvyn palautumisessa mitattuna, mutta myös ollut merkittävä potilaan toimijuutta ja voimaantumista lisäävä hoitomalli.  Traumainformoidun mallin – jossa dialogisuudella ja ihmisläheisellä, kunnioittavalla kohtaamisella on tärkeä rooli –  kannattajana tuntuu vaikealta kuvitella psykiatrista hoitotyötä, jossa potilasta ei kuunnella. Toivon, että avoimen dialogin malli voisi olla tulevaisuudessa mukana kaikessa sotetyössä!  Jaakko Seikkula on ollut mukana kirjoittamassa tai kirjoittanut monia oivaltavia tekstejä, joihin jokaisen auttamis- ja ihmistyöntekijän olisi hyvä tutustua. Omassa opiskelussani ja myöhemmin työssäni Seikkulan tekstit ovat olleet isossa roolissa. Se, että kohdataan ihminen inhimillisesti, omassa verkostossaan on mielestäni ensisijaisen merkittävää myös hoidon ja asiakassuhteen onnistumisen kannalta. Ihminen on aina enemmän kuin hänen oireensa tai diagnoosinsa.  Kiinnostuitko?  Jaakko Seikkula: Dialogi parantaa, mutta miksi? Kuva ja mieli 2023.  Tom Erik Arnkil & Jaakko Seikkula: “Nehän kuunteli meitä”. Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2015.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää Lahdessa kuluvan vuoden aikana neljä keskustelutilaisuutta, joissa syvennytään päijäthämäläisten arjessa vaikuttaviin ilmiöihin. Tilaisuuksia kutsutaan Ilmiöpöydiksi ja niihin kutsutaan mukaan hyvinvointialueen päättäjiä, yhteistyökumppaneita ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaisia. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin eilen torstaina 26. tammikuuta ja aiheena oli lähisuhdeturvallisuuden heikentyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi yhä useampi lapsen lähihuoltaja kaltoinkohtelee lasta. Ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio muistutti Radio Voimalla, että päihteiden käyttö ja lähisuhdeväkivalta ovat yhteydessä toisiinsa. - Meidän täytyy ehkäistä päihteiden käyttöä, että lähisuhdeväkivalta vähenisi. Hän muistutti, että myös mielenterveyden haasteet liittyvät lähisuhdeturvallisuuteen. - Mielenterveys siis sellaisena, joka meillä kaikilla on. Ne asiat, mitkä haastavat oman pään kestävyyttä, eli esimerkiksi ulkopuolelta tuleva stressi, joka näkyy väsymisenä, uupumisena, ahdistuksena, masennuksena ja aggressiivisuutena. Ehkäisevän työn asiantuntija Anne-Marie Haavisto kertoi, että lähisuhdeväkivalta on perusturvallisuuden järkkymistä. - Se voi olla nimittelyä, haukkumista, taloudellista hyväksikäyttöä, seksuaalista hyväksikäyttöä, fyysisiä tekoja, uskonnollista väkivaltaa tai ulkopuolelle jättämistä. Mitä tärkeämpi ihminen on ja mitä enemmän vietät hänen kanssaan aikaa, sitä enemmän se väkivalta vahingoittaa. Haavisto muistutti myös, että väkivaltaiset ajatukset eivät ole vielä väkivallan tekoja ja niistä kannattaa ehdottomasti kertoa. - Kun ihminen on uupunut, niin niitä ajatuksia voi tulla. Oman uupumisen aiheuttamien ajatusten vuoksi ei tarvitse tuntea häpeää. Jos väkivallan tekoja on, niin niihin kuuluu Haaviston mukaan jokaisen saada apua. - Niin uhrin, tekijän kuin hänen, joka sitä on joutunut todistamaan näkijänä. Jos tilanne on akuutti, kehottaa Leimio ottamaan yhteyttä hätänumeroon 112. - Meillä on Turvakoti auki 24 tuntia vuorokaudessa. Se on avoin ja maksuton palvelu meille kaikille. Sinne voi olla aina yhteydessä. Myös Akuuttiin voi olla aina yhteydessä.

EU-maiden ulkoministeri ovat puineet Ukrainalle annettavaa tukea. Haastateltavana ulkoministeri Pekka Haavisto. Kaupan ala muutoksessa. Millainen rooli jää henkilökunnalle, jos ostokset tehdään itsepalveluna? Mistä ruoan hinta tulevaisuudessa koostuu. Elintarvike- ja päivittäistavarakauppan muutoksista haastateltavana työelämäprofessori Lasse Mitronen Tampereenyliopistossta. Sekä elintarvikevaltuutetttu Olli Wikberg. Murtuuko Veikkauksen monopoli? Millainen olisi lisenssimalli, jolla ulkomaisten peliyhtiöiden tuottoja saataisiin Suomeenkin. Keskustelemassa Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sekä   sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Jani Selin. Perussa kymmeniä ihmisiä on kuollut viikkoja kestäneissä protesteissa, joissa on vaadittu presidentti Dina Boluarten eroa ja uusien vaalien järjestämistä. Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.  Juontajana Mira Stenström.  Toimittajina Mikko Haapanen ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara. 

Kuka tahansa voi ajatua elämän turbulensseihin, joissa tarvitaan matalan kynnyksen tukea. Liuku päihdepolulle ja pois yhteiskunnasta saattaa alkaa post doc -tutkija Keiju Vihreäsalon mukaan tilanteista, joissa lapsi ja nuori tai heidän perheensä ei saa ajoissa tarvitsemaansa tukea. On olemassa risteyskohdissa olevia lapsia ja nuoria tai heidän perheitään, jotka tarvitsevat tukea. Köyhyys, perheen päihdeongelmat, neuropsykiatriset ilmiöt ja erilaiset elämäntapahtumat voivat altistaa sille, että lapsi tai hänen vanhempansa ajatuvat turbulenssiin, jossa matalan kynnyksen tuen tarjoaminen voisi ehkäistä ongelman syvenemistä, sanoo Vihreäsalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksiaan kertoo 31-vuotias nimimerkki JA. Hän haki yhdeksännellä luokalla apua nuorisopoliklinikalta. ”Olin jo niin vakavasti masentunut etten pystynyt käymään koulua. Ilman terkkaria ja hyvin toimivaa ja koppia ottanutta poliklinikkaa olisin ehkä syrjäytynyt”, sanoo nimimerkki JA. Lähteet: Autio, Antti (2022) Hukkasin sut Ehkäisevän Päihdetyön järjestöverkosto (2022) Päihdejärjestöt ovat huolissaan huumekuolemista - jokaisen luvun takana on jollekin tärkeä ihminen Juntunen, Laura (2022) Subutex-kaupungin kasvatit -kirja Kare Johanna ja Irti Huumeista ry:n TUSKASSA-näyttely (2022). Näyttely on osa Kareen KATSO IHMINEN® -näyttelykonseptia. Toinen Podcast (2022) Nuorten syrjäytyminen - Miika Mehmet ja Muttaqi Khan. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2017) Vanhemman päihdeongelma vaarantaa lapsen kehityksen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2022) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Vihreäsalo, Keiju Läpinäkyvät lapset ja nuoret. Palvelujärjestelmien syrjäyttävät käytännöt -artikkeli teoksessa teoksessa Johanna Linner Matikka & Tiia Hipp (toim.) Traumainformoitu työote. Helsinki, PS-kustannus, ilmestyy 1/2023. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola ja Jenniina Järvi. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Riku Luostarin kanssa koulutuksen sukupuoli- ja luokkaulottuvuudesta keskustelevat Turun yliopiston yliopistolehtori Irene Prix ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Outi Sirniö. Koulutusalojen sukupuolittuneisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä vähentynyt. Koulutusalavalinnat kytkeytyvät kuitenkin myös vahvasti vanhempien taustaan, eli koulutusaste periytyy. Miten sukupuoliroolit keskustelevat luokan kanssa? Varmistelevatko korkeasti koulutettujen lapset luokka-asemaansa valitsemalla yksityisen sektorin miehisiä aloja? Miksi naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla on niin matalat liksat? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Nyt ollaan terveysasioiden äärellä. Mikä pysäytti toisen meistä? Miltä tuntuu, kun oma terveys heikkenee yhtäkkiä? Ninjalla ja Irmalla on ollut viime aikoina terveyshuolia, minkä vuoksi meillä on ollut myös jaksotaukoa. Positiivisia asioita on luvassa jakson lopussa! Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Riku Luostarin kanssa tulojen yhteydestä äänestyskäyttäytymiseen keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen ja Helsingin yliopiston dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass. Suurituloiset äänestävät luonnollisesti kokoomusta: Suomessakin voidaan puhua ”varallisuuseliitistä”, jonka äänestyskäyttäytyminen on melko homogeenista. Toisaalta taas myös vasemmistoliitto ja vihreät keräävät koulutettujen, mutta matalatuloisten ääniä. Perussuomaiset ja SDP ovat matalamman koulutusasteen puolueita. Onko Suomeenkin syntynyt omia suurituloisten ”enklaaveja”? Puhuuko suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä kulttuurisota vai luokkakantaisuus? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2022-web.pdf

Neljännen kauden avausjaksossa käsitellään viime aikoina otsikoissa ollutta ”fitness-kauhutarinaa”. Johtuiko lopputulos lajista vai toteutuksesta? Kuinka vastaavilta tilanteilta voidaan välttyä? Aiheuttaako fitness syömishäiriöitä? Entä voiko syömishäiriötaustalla harrastaa fitnesstä? Yhteistyössä: Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto Innovaatio ja tapahtumatalo Epicenter: weareepicenter.com

Koronan ja noroviruksen sekä bilehuumeiden aaltoilut näkyvät viemärivesistä. Jätevesistä seurataan tautimikrobien, huumeiden ja lääkkeiden määriä. Poliovirusta on vahdittu jo 60 vuotta ja vahditaan jatkossakin. Seurannassa on myös Covid-19. Vaikka polio on rokotuksilla hävitetty ihmiskunnasta, niin seurantaa tarvitaan, jotta sen paluu voidaan estää. Uusi tulokas, covid-19 -koronavirus, tarttuu helposti ja leviää nopeasti, joten se on viikottaisessa seurannassa. Bakteerien antibioottiresistenssiä tutkitaan kerran vuodessa, ja se riittää hitaan resistenssipandemian seurantaan. Jätevesien mikrobisoppaa tutkivat johtava asiantuntija Tarja Pitkänen ja oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar, molemmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.

Terveydenhuollon ja lääketieteen perustehtäväksi on länsimaissa pitkälti asettunut jo ilmenevien sairauksien ja häiriöiden korjaava hoito. Perinteisesti lääkärin vastaanotolle saapuu yksilö, jolle oireista riippuen määrätään massoille sopivaksi havaittua lääkettä oikeissa mittasuhteissa. Ihmisen kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia koskettavat ympäristö- ja kestävyyskysymykset eivät ole kuuluneet osaksi terveydenhuollon ammattilaisten opintoja tai käytännön työtä. Mutta onko tilanne muuttumassa? Nykyaikana olemme entistä tietoisempia siitä, että ihminen ei suinkaan ole muusta olevasta erillinen yksilö, vaan elää jokaisella solullaan ja aistillaan jatkuvassa suhteessa ympäröivään luontoon ja elonkirjoon – planetaarisen kokonaisuuden täysivaltaisena jäsenenä. Ympäristön hyvinvointi ja esimerkiksi tätä vahingoittavat elämäntavat vaikuttavat suoraan myös ihmisen omaan terveyteen. Päätyykö ekokriisin aikakausi haastamaan terveydenhuollon vallitsevia perusoletuksia ja ihmiskuvaa? Onko luonnonsuojeluna nähty toiminta lopulta myös ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista ja osa terveydenhuollon perustehtävää? Horisontissa keskustellaan planetaarisen terveyden merkityksestä ja haasteista. Vieraina ovat Nyyti ry:n Ympäristöahdistyksen mieli -hankkeen asiantuntija, lääkäri Hanna Rintala sekä kestävyystieteilijä Leena Helenius Helsingin yliopiston HUMUS – Terveydenhuolto rakentamassa kestävää tulevaisuutta -tutkimushankkeesta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kristiina Hyppölä.

Miten lapset ja lapsiperheet voivat? Kuuntele INVEST-hankkeen podcastin 7. jakso! Vieraina ovat Johanna Lammi-Taskula ja Merita Mesiäislehto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Keskustelun vetäjänä toimii tuttuun tapaan THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo. Podcastin voi lukea tekstitettynä täältä: https://blogit.utu.fi/invest/2022/07/13/jakso-7-johanna-lammi-taskula-ja-merita-mesiaislehto-aiheena-lasten-ja-perheiden-hyvinvointi.

USA:n senaatissa on keskusteltu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä. Presidentti Niinistö on huolissaan koronatilanteesta. Juhannus lisää hukkumiskuolemia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittaa helteestä juhannuksena.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt 100 päivää. Otamme yhteyden Ukraina-toimittajaamme Maxim Fedoroviin.  Kouluvuosi on nyt päätöksessä. Mitä tähän kouluvuoteen mahtui? Kuinka kouluissa on selvitty koronasta ja edellisen lukuvuoden etäkoulun seurauksista? Studiossa opetusministeri Li Andersson (vas.)  Shanghailaiset ovat päässeet kodeistaan vapauteen yli kaksi kuukautta kestäneestä koronaeristyksestä. Myös pääkaupungissa Pekingissä koronarajoituksia on höllennetty. Pekingissä on kirjeenvaihtajamme Kirsi Crowley. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö pitivät torstaina toistaiseksi viimeisen viikottaisen tiedotustilaisuutensa Suomen koronatilanteesta. Miltä näyttää korona-aaltojen tulevaisuus? Miten rokotuksten kanssa edetään. Vieraina  HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sekä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.  Juontajana Atte Uusinoka. Valmistelemassa Veera Sinervo ja Päivi Dahl. Tuottajana Marija Skara.

Jätevedet tarjoavat katsauksen yhteiskunnan terveydentilaan. Niiden avulla voidaan ennakoida tulevia pandemioita ja selvittää esimerkiksi huumausaineiden ja lääkkeiden todellisia käyttömääriä. Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar kirjoittavat artikkelissaan jätevesien monista mahdollisuuksista terveystiedon lähteenä. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tarja Pitkäsen ja Teemu Gunnarin teksti Jätevedet terveystiedon lähteenä on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): https://www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.

Päivän mietelauseena kuullaan otteita teoksesta Konsti elää kauwwan vuodelta 1789 eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria Terveyden warjelemisexi. Mietelauseen on valinnut Seija Aunila. Lukijana on Maaria Holma.

Mitä men­neet pan­de­miat ja epi­de­miat opet­ta­vat meil­le ja kuin­ka koh­taam­me seu­raa­van? Täs­sä kes­kus­te­lus­sa hy­pä­tään si­vuun päi­vit­täi­sen ko­ro­na­ti­lan­teen seu­ran­nas­ta ja kat­so­taan pan­de­mioi­ta pi­dem­mäl­lä ai­ka­pers­pek­tii­vil­lä ja koko maa­il­man näkö­kulmasta. Mikä on globaa­li ko­ro­na­ti­lan­ne vii­den vuo­den pääs­tä? Pandemian anatomiaa Tiedekulmassa ovat tarkastelemassa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate, historian väitöskirjatutkija Elina Maaniitty, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Juontajana Jari Hanska. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 5.4.2022. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/-Q5aMw3riKg

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen päivittää koronatilannetta joulun jälkeen. Mitä loma vaikuttaa? Mitä uutta tiedetään varianteista? Nuoret ja maaseutu. Pohjoimaissa alkaaa tutkimushanke, jossa tarkastellaan pohjoismaisten nuorten tulevaisuutta maaseudulla. Nuorten elämänkokemuksia, tulevaisuudensuunnitelmia ja suhdetta maaseutuun selvittää akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti Jyväskylän yliopistosta. Inkoolaisen kolmen lapsen äidin Carola Landersin lähiruokareseptit metsän, vesien ja puutarhan antimista ovat pääosassa keittokirjassa, joka sai keittokirjojen Oscarin eli Gourmand -palkinnon Pohjoismaiden sarjassa hiljattain Pariisissa. Kirjan toteutti kirjailija ja valokuvaaja Daniela Andersson. Hänet tapasi Marja Ala-Kokko. Miksi aluevaalit eivät kiinnosta ketään, kysyy Emilia Uljas kolumnissaan Mira Stenström juontaa. Toimittajina Marija Skara ja Marja Ala-Kokko, tuottaja Katariina Lahtonen.

Tässä jaksossa AamukahvIT kurkistaa Jyväskylän yliopistossa toimivaan digitaalisen terveysälyn laboratorioon. Laboratorion johtaja, dosentti Sami Äyrämö, kertoo jaksossa mm. siitä, miten koneoppimista voidaan hyödyntää nivelrikon varhaisen vaiheen tutkimuksessa. Digitaalisen terveysälyn laboratorio: https://www.jyu.fi/it/en/research/our-laboratories/digiheal --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakson tekstiversio: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/mita-tutkit-sami-ayramo-koneoppimismallien-hyodyntaminen-terveyden-ja-hyvinvoinnin-tutkimuksessa

INVEST-hankkeen podcastin kuudennessa jaksossa keskustellaan syntyvyydestä. Vieraina ovat Marika Jalovaara Turun yliopistosta ja Anneli Miettinen Kelasta. Keskustelun kätilönä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo.

Nivelten terveyttä on tutkittu yliopistossamme jo 50 vuoden ajan. Tällä hetkellä tutkijoitamme kiinnostaa se, voisiko nivelrikon etenemistä ennustaa etukäteen. Entä millaista nivelrikon lääkehoito voisi olla tulevaisuudessa? Podcastin vieraana yliopistotutkija Petri Tanska sovelletun fysiikan laitokselta.

THL kannattaa sitä, että (kaikkien) huumeiden käytön haittoihin puututtaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Huumausaineiden dekriminalisointi eli käytöstä rankaisemisesta luopuminen on ensisijainen keino tähän ja näyttää välttämättömältä. Mikäli siis halutaan laajentaa tukipalveluita päihteidenkäytön haitoista kärsiville ja edistää avun hakemista. Millaisen paradigman muutoksen se vaatisi? Olisi muuten harvinaisen kätevää, jos voisin työterveyspsykologin vastaanotollani kysyä tukea tarvitsevalta ihmiseltä, että “käytätkö huumeita” kysymättä tahtomattani samassa lauseessa että “oletko rikollinen”. Tässä jaksossa keskustellaan myös lääkekannabiksesta sekä siitä, millainen politiikka tutkimusten perusteella näyttäisi vähentävän huumausaineista koituvia kuolemia sekä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Entä mitä Suomen huumetilanteen pitkän linjan tutkija ajattelee Vihreiden seuraavalle levelille viedystä avauksesta eli kannabiksen käytön, myynnin, hallussapidon ja kasvattamisen laillistamisesta? Keskusteluvieraana on Pekka Hakkarainen, joka toimii tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Jos jakso herätti ajatuksia niin kerro niistä kommentoimalla tähän alle tai laita viestiä somessa: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Sydän- ja verisuonisairaudet eivät ehkä tunnu ajankohtaisilta pikkulapsi-elämänvaiheessa, mutta perusteet terveille elämäntavoille luodaan jo varhaislapsuudessa. Podcastissa vieraana Vennerin perustaja, Tuulia Järvinen, joka kertoo mm. ensimmäisen 1000 päivän (raskauden alusta lapsen kahteen ikävuoteen) merkityksestä tulevaisuuden terveyden ja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Venner on yhteiskunnallinen yritys, joka on ottanut asiakseen viedä kasvisruoan ilosanomaa eteenpäin sekä auttaa vähävaraisia perheitä ravitsevan ruoan ja uusien taitojen avulla. Sillä vain 1% leikki-ikäisistä saa tarpeeksi kasviksia ruokavaliostaan. Kuulet myös Tuulian vinkit millä lapsen saa innostumaan kasviksista, mikä on Tuulian oman lapsen suosikkikasvis ja mistä Riinan lapset tappelevat kuka saa viimeisen palan.

8.11 Matkustaminen Suomeen helpottuu, miten hoituu terveysturvallisuus? Komentaja Tomi Kivenjuuri Rajavartiolaitoksesta ja valmiuspäällikkö, Hannu Kiviranta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä.   8.31 Lehtikatsaus 8.34 Vauvoja syntyy aiempaa enemmän, mikä muutosta selittää, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo THL:stä. 8.40 EU tiivistyy, EU:n suunnasta keskustelemassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja johtaja Timo Miettinen  Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. 8.54 Viikon luontoääni on nuolihaukka, sen esittelee Pertti Koskimies. Lähetyksen juontajana Seija Vaaherkumpu toimittajina Anna Nevalainen ja Jukka Vanninen, lähetystoimittajana Akseli Innanen ja tuottajana Marja Ala-Kokko.  

Luvassa on tutkitun tiedon teemajakso, sillä Menneisyyden Jäljillä -podcast on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa ja tämä jakso on omistettu tälle teemavuodelle. On äärimmäisen tärkeää kysyä ja kyseenalaistaa, kuka tietoa tuottaa ja kenellä on tiedon myötä valtaa. Millä eri tavoin ympäröivää maailmaa ja elämää ylipäätään on eri vuosisatoina tutkittu ja voiko eri tieteenaloja arvottaa keskenään? Mitä tiedolla on tehty ja miten se on muuttanut ihmisten käsityksiä itsestään ja muista? Pohdimme myös, mikä ero on tieteen ja tiedon historialla sekä onko raja terveyden ja sairauden välillä puhtaasti lääketieteellinen vai perimmiltään kulttuurinen. Jakson lopuksi otamme käsittelyyn pandemiat, kulkutaudit ja myös koronan ja mietimme, pitäisikö näistä puhua muutenkin kuin tilastojen, esiintyvyyslukujen ja diagnostiikan näkökulmasta. Tulisiko koronaa ymmärtää myös kulttuurisena ilmiönä?Jakson vieraana on siis Helsingin yliopiston yleisen historian professori Heikki Mikkeli. Lue lisää lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com !Read more #35 Tieteen, tiedon ja terveyden historiaa →

Tuleeko Suomen pahimmille korona-alueille liikkumisrajoituksia ja maskipakko sakon uhalla? Keskustelemassa kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hallitus on neuvotellut Säätytalolla uusista koronatoimista kaksi iltaa myöhään yöhön, ja neuvottelut jatkuvat tänään. Pöydällä ovat liikkumisrajoitukset ja maskipakko sakon uhalla. Säätytalolla kokoustavat tänään vain kolme hallituspuoluetta: RKP, vihreät ja vasemmistoliitto. SDP ja keskusta ovat Kymäläisen mukaan valmiita asettamaan tiukempia rajoituksia, mutta kolme tänään kokoontuvaa puoluetta vielä muodostavat kantaansa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja sosiaali- ja terveysministeriö STM ovat arvioineet, että tiukemmille rajoituksille on välttämätön tarve. Kuitenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen sanoi Ylelle, että nyt pitäisi huomioida, että viime viikolta on tapahtunut käännettä koronatartuntojen määrässä. Adlercreutz toteaa, että kyse ei ole pelkästään siitä, ovatko tiukemmat toimet tarpeen vaan pitää ottaa huomioon myös lakiin liittyvät juridiset asiat. Mykkänen nostaa esiin, että hallituksen koronatoimissa on useita ongelmallisia kohtia. Lähestyvä pääsiäinen ja eduskunnan istuntotauko lisäävät aikapainetta hallitukselle tehdä asiassa päätös. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa vieraaksemme saapuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viestintäasiantuntija Oliver Kiviharju. Miten Oliver päätyi ranskan kielen ja poliittisen viestinnän opinnoista Turun yliopistosta tämänhetkisen koronakriisin keskiöön? Jaksossa keskustelemme Oliverin urapolusta, jossa hän opiskelujen aikaisista työpaikoista eteni kohti haluttua urakäännettä työharjoittelujen avulla. Kieliopintoja pohtivalle kuuntelijalle jakson timantti on Oliverin näkökulma siitä, miten yliopiston kieliopinnoista saatava kielitaito on todellisuudessa viestinnän instrumentti. Kielitieteilijän tutkinnolla pystyy tekemään paljon muitakin töitä, kuin usein ehkä oletetaan. Uraan liittyvien mahdollisuuksien bongaamisen lisäksi Oliver kehottaa kuuntelijaa tarttumaan uusiin haasteisiin rohkeasti, kuten hän itse teki ja lähti sopivan elämäntilanteen tullen maailmanympärysmatkalle. Lopuksi Oliver antaa opiskelijoille arvokkaita vinkkejä, jotka jokaisen korkeakouluopiskelujan tulisi kuulla!

Koronakriisiä on helppo pitää vahvan valtion kunnianpalautuksena. Valtio valvoo rajoja ja elvyttää taloutta. Valtio hoitaa sairaat ja jakaa rokotteet. Toisaalta valtion toiminta näyttäytyy usein sarjana epäonnistumisia: muuntovirukset vipeltävät yli rajojen, tehohoitapaikat loppuvat kesken, eivätkä oikeusministeriön virkamiehet pysty järjestämään terveysturvallisia vaaleja. Poliittinen talous -podcastissa siirretään katse päivänpolitiikan kuohuista laajempiin trendeihin ja pohditaan, miten valtion työntekijöiden määrää vähentäneet tuottavuusohjelmat ja uuden julkishallinnon opit ovat vaikuttaneet suomalaiseen valtiorakenteeseen ja valtion kriisinkestävyyteen. Jakson vieras on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Ylönen pohtii Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, millainen on koronakriisissä sekavalta ja moniportaiselta näyttävän suomalaisen aluehallintorakenteen historia. Entä millaisella volyymilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n resursseja on leikattu? Hajanainen hallintorakenne on kiinnostavaa kyllä maistunut paitsi oikeistolle myös vasemmistolle, kuten myös hallintopolitiikka, jossa keskusjohtoisuutta ja normeja on purettu. Matti Ylösen blogiteksti "THL:n kurjistaminen on kansallinen ongelma": https://www.mattiylonen.fi/?p=248

Elämän alku on kiehtova sarja tapahtumia solujakautumisesta syntymään. Äidin ja sikiön moitteeton vuoropuhelu istukan välityksellä turvaa kasvavan sikiön tarpeet. Istukan vajaatoiminnan aiheuttaman sikiön kasvunhidastuman vaikeusastetta voidaan arvioida tutkimalla sikiön verenkiertoa ultraäänellä. Kaarin Mäkikallio toivoo, että synnytysajankohta voitaisiin valita optimaalisesti, koska sikiön kasvunhidastuma vaikuttaa myös aikuisiän terveyteen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kaarin-makikallio

Alkaako Yhdysvaltain presdenttiriita ratketa? Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori, John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen Ylen ulkomaantoimittaja Pirkko Pöntinen Washingtonista. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Maija Salmi, Barcelona. Eduskunta keskustelee ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok.) puolustusvaliokunnan pj., Mika Kari (sd.), tiedusteluvalvontavaliokunnan pj. ja Mika Niikko, (ps.), ulkoasiainvaliokunnan pj. Koska koronarajoituksia aletaan purkaa? Johtaja Mika Salminen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Kolumni Johanna Malinen. Kuvankäsittelysovelluksella vyötärö kapenee, peppu pyöristyy ja mieli mustenee. Juontaja Pirjo Auvinen. Toimittajat Hanna Juuti, Kaija Kellman ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Olisiko Alkon monopolin jo aika siirtyä ajasta ikuisuuteen? Mitä järkeä on siinä, että viiniä voi tilata ulkomaisesta nettikaupasta muttei suomalaisesta? Pitäisikö Alkon siirtyä franchise-malliin? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana huippukokki, ravintolayrittäjä Henri Alén sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Pia Mäkelä.

Novitshokit ovat hermomyrkkyjä, joita kehitettiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuosikymmeniä sitten. Viimeaikaiset novitshok-myrkytykset ovat herättäneet pohdintaa siitä, kehitetäänkö kiellettyjä kemiallisia taisteluaineita ja hermomyrkkyjä edelleenkin. Osa novitshokeista on jo liitetty Kemiallisen aseen kieltojärjestön kiellettyjen aineiden luetteloon. Myrkyt ovat olleet osa ihmisen historiaa, mutta kun muinoin vihamiehiä tai epäsopivia henkilöitä myrkytettiin myrkkykasveilla, arseeniyhdisteillä ja syanidilla, niin nykyisin ihmiset aiheuttavat myrkytyksiä itselleen alkoholeilla, lääkeaineilla ja huumeilla sekä näiden yhdistelmillä. Myrkyn ja sen aineenvaihduntatuotteiden jäljitys uhrin näytteistä on todella haasteellista kemiallista salapoliisityötä, mutta nykyisillä tehokkailla tutkimuslaitteilla saadaan hyvinkin pienet pitoisuudet esiin. Kemiallisen tiedon lisääntyessä paranevat myös mahdollisuudet kehittää yhä tehokkaampia täsmämyrkkyjä. Novitshokeista on haastateltavana professori Paula Vanninen, joka johtaa VERIFINiä, kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituuttia. Muista myrkyistä, alkoholi-, lääkeaine- ja huumemyrkytyksistä kertoo professori Ilkka Ojanperä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n oikeustoksikologian yksiköstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen. (Kuva: Ivan Uralsky / Alamy / All Over Press)

Koronavilkku on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama sovellus, jonka avulla käyttäjä saa tiedon, jos hän on sovelluksen arvion mukaan altistunut koronavirukselle. Miksi sovellus on tärkeä? Miten se toimii? Aiheesta keskustelemassa Aleksi Yrttiaho THL:stä sekä tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.

Maailmassa elää arviolta 200 miljoonaa silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista ja noin kolmella miljoonalla tytöllä vuosittain on riski joutua silvotuksi, arvioi WHO. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisella eli ympärileikkauksella tarkoitetaan naisten ulkoisten sukuelinten osittaista tai täydellistä poistamista tai niiden vahingoittamista jollain muulla tavalla. Tapa on voimissaan eritoten Somaliassa, Guineassa, Djiboutissa, Sierra Leonessa, Malissa, Egyptissä, Sudanissa ja Eritreassa, mutta myös monet Suomessa syntyneet ja asuvat tytöt ovat vaarassa. Kesäkuussa 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys vahvisti ensimmäisen kerran, että myös suomalaistyttöjä on silvottu. Mitä päämääriä tyttöjen ympärileikkaus palvelee ja miksi se on yhä voimissaan? Keskustelemassa ovat malilaisen isän ja suomalaisen äidin tytär, Vihreiden varapuheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra, Somaliasta pikkulapsena Suomeen muuttanut Fenix Helsinki ry:n toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed ja UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Vastasyntyneen suomalaismiehen elinajanodote oli Suomessa 1700-luvun puolivälissä 35 vuotta ja myös naisen alle 40 vuotta. Nyt se on yli tuplat: miehillä 79 ja naisilla 84 vuotta. Tiedeykkösessä pohdimme, mitkä ovat tärkeimmät lääketieteen edistysaskeleet kautta aikojen. Millaista historiaa ja keksintöjä piilee huikean kehityksen taustalla? Lääketieteellinen BMJ-lehti on listannut 15 tärkeintä lääketieteen alan edistysaskelta. Sitä varten lehti pyysi lukijoitaan nimeämään tärkeimmät lääketieteen alan edistysaskeleet lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1840 eteenpäin. Toimituksen paneeli valikoi ehdotuksista 15, joiden joukosta 11 300 lukijaa äänesti tärkeimmäksi läpimurroksi puhtaan juomaveden ja jäteveden käsittelyn eli sanitaation kehittymisen. Asiasta toimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg. (Kuva: Andrey Kuzmin / Alamy / All Over Press)

Kevättä rinnassa, rakkautta ilmassa ja seksihalut mielessä. Mahadura & Özberkanissa lähdetään selvittämään, pitääkö paikkansa, että kevät on ihmisen kiimaisinta aikaa ja mitä ihmismielessä ja kropassa tapahtuu, kun valon määrä lisääntyy. Lisääntyvätkö seksihalut keväisin? Minkälaista aikaa kevät on sinkuille? Miten saada kipinät leiskumaan pitkässä suhteessa? Yagmurin ja Susanin ohella ohjelmassa mukana Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori TImo Partonen, toimittaja Maija Ilmoniemi sekä Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen.

Väärää tietoa Corona-viruksesta leviää vielä nopeammin kuin virus itse. Maailman Terveysjärjestö varoittaa paitsi itse taudista myös niin kutsutusta infodemiasta. Liikkeellä on valtava määrä informaatiota, josta hyvin suuri osa on täyttä potaskaa tai jopa hengenvaarallinen. Mihin kannattaa globaalin kriisin aikana uskoa? Missä kulkee maalaisjärjen ja hysterian välinen raja? Miksi ihmisillä on niin kova tarve uskoa valeuutisiin, vaihtoehtoisiin faktoihin ja salaliittoteorioihin? Vieraina toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jonas Sivelä.

Koronavirusepidemian mahdollinen puhkeaminen voi aiheuttaa ihmisissä stressiä ja huolta. Tämä on luonnollista. Viime viikkojen aikana koronaviruksesta on uutisoitu paljon.Tässä Psykopodiaa-podcastin erikoisjaksossa (äänitetty 4.3.2020) keskustelen koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamista psykososiaalisista kuormitustekijöistä Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan kriisipsykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana.Tässä jaksossa kuulet muun muassa miksi koronavirus voi aiheuttaa pelkoa, miten stressiä ja mahdollista ahdistusta voi säädellä, sekä millaisia stressitekijöitä karanteenissa oleminen ja sen jälkeinen aika voi aiheuttaa. Ferdinand antaa myös vinkkejä karanteeniin joutuville ja niille, joille epävarmalta tuntuva tilanne tuottaa huolta ja stressiä.Pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Millaiset tekijät voivat aiheuttaa ahdistusta ja stressiä koronavirukseen liittyen?- Miten stressiä ja ahdistusta voi lievittää?- Miten puhua koronaviruksesta lapsille?- Millaisia psykologisia reaktioita karanteeniin joutuminen voi aiheuttaa?- Millaisia stressitekijöitä karanteenissa olemiseen liittyy?- Millaisia kuormitustekijöitä liittyy karanteenin jälkeiseen aikaan?- Millaisia ja keihin kohdistuvia stigmoja koronavirus voi aiheuttaa?Jakson linkit:- Ferdinand Garoff Linkedinissä- Ferdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla.Viranomaistietoa koronaviruksesta Suomessa:- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotussivut koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19- Tietoa koronaviruksesta -puhelinneuvonta: 0295 535 535 (Tiedote)Puhelinneuvonnasta ei kuitenkaan saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Ota tällöin yhteyttä suoraan terveydenhuoltoon.- Työterveyslaitoksen toimintaohje yrityksille koronavirusepidemiaan varautumiselle.Tietolähteitä epidemioiden psykososiaalisten vaikutusten ja tuen näkökulmasta:- Brooks, S. K., Webster, R. K., Smith, L. E., Woodland, L., Wessely, S., Greenberg, N., & Rubin, G. J. (2020). The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. The Lancet. DOI: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30460-8- United Nations Inter-Agency Standing Committee (IASC) Reference group for Mental Health and Psychosocial Support (MHPSS) in Emergency Settings: Briefing Note about MHPSS aspects of COVID-19: https://interagencystandingcommittee.org/iasc-reference-group-mental-health-and-psychosocial-support-emergency-settings/briefing-note-about (PDF 2.3.2020)- American Psychological Association podcast: Speaking of Psychology: Bonus Episode – Coronavirus Anxiety- USA:n kansallisen koulupsykologien yhdistyksen (NASP) ohje koronaviruksesta puhumiseen lapsille (englanniksi).- Crockett, M., Kappes, A. & Nussberger, A-M. (2018). Pandemics and the psychology of uncertainty. World Economic Forum, weforum.org (27.8.2018): https://www.weforum.org/agenda/2018/08/the-psychology-of-pandemics/-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:-Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/-Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/-Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina-Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi-Psykopodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Presidentti jatkamaan poikkeuslailla. Historian tutkija, professori Martti Häikiö. Koronavirus pörsseissä? Pääekonomisti Heidi Schauman, Swedbank. Koronavirus huolettaa Euroopassa yhä enemmän. Suomen Italian suurläehttiläs Pia Rantala-Engberg ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen  THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Innolla töihin - esteenä omaisten ja vammaispalvelujen liian varovaiset asenteet. Simo Klem, työllistymisen asiantuntija, Kehitysvammaliitto, Jorma Nurminen, Ihme ja Kumma -tukiyhdistyksen puheenjohtaja ja Anais Lehdonvalo, Ihme ja Kumma -kahvilan kautta alunperin työllistynyt. Blogi Robert Sundman. Ministerit, menkää karaokeen! Juontaja Mira Stenström. Toimittaja Hanna Juuti, Silja Raunio ja Päivi Dahl. Tuottaja Sakari Kilpelä.

...ei ole ainoastaan urheilupsykologiaa vaan myös liikuntatottumusten ymmärtämistä, liikunnan esteiden ja mahdollistajien tutkailua sekä kaikkia niitä prosesseja, jotka liittyvät liikkumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin (tai pahoinvointiin). Tässä jaksossa avaan sitä, mitä on liikuntapsykologia ja kerron liikuntakäyttäytymiseen liittyviä havaintojani sekä psykologin vastaanotolta että omasta elävästä elämästä. Käytän ensi sijaisena kirjallisuuslähteenä Sanna Sinikallion toimittamaa teosta Terveyden psykologia.

Sanna ja Outi juttelevat arvojen vaikutuksesta omaan hyvinvointiin ja tätä kautta terveyteen. Jos huomaa voivansa huonosti työyhteisössä, kyseessä ei välttämättä ole huono työpaikka vaan vääränlainen arvomaailma, joka ei kohtaa oman arvomaailman kanssa. Arvot vaikuttavat myös vahvasti erilaisiin elämän valintoihin. Jos jättää omat arvonsa jatkuvasti huomioimatta, saattaa uupua ja väsyä jatkuvaan taisteluun elämää vastaan. Arvoja on eri tasoisia: pinnallisemmat sekä ydinarvot. Mielenkiintoista keskustelua siitä, miten arvojen pohdiskelua tulisi miettiä oman elämän suunnan etsimisessä, jotta elää mahdollisimman terveellistä elämää. For information regarding your data privacy, visit acast.com/privacy See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tutkimuksen mukaan alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa tällä hetkellä vuosittain noin 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset. Vuonna 2018 alkoholi aiheutti arviolta yli 17 000 työvuoden menetyksen ja 4 000 kuolemantapausta. Jos alkoholi keksittäisiin tänä päivänä, se kiellettäisiin aivan varmasti. Mutta se on todennäköisesti maailman vanhin päihde ja aivan keskeinen tekijä yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan Suomen alkoholikulttuurin ominaispiirteistä ja kulttuurin muutoksista. Vieraina ovat kirjailija Eira Mollberg ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Psyykkisen trauman aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Tällainen tapahtuma voi olla mikä tahansa ihmisen kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumatapahtumia voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit, väkivallan kohteeksi joutuminen, vakava sairastuminen, onnettomuudet tai muu vakava psyykkisesti uhkaava tilanne.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen psyykkisistä traumoista Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana.Tässä jaksossa kuulet muun muassa mitä traumatisoituminen tarkoittaa, mitä on postraumaattinen stressihäiriö (PTSD) ja kompleksisoitunut PTSD, millaiset tekijät altistavat traumatisoitumiselle, mitä ovat potentiaaliset traumatapahtumat, miten ihmiset kuvaavat traumaoireiden kanssa elämistä ja millaista apua ja tukea on tarjolla. Ferdinand antaa myös vinkkejä traumaoireiden kanssa kamppaileville.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Millaisia tapahtumat ovat potentiaalisesti traumatisoivia?- Traumatisoituvatko kaikki, jotka kohtaavat traumaattisia tapahtumia?- Mitä psyykkinen trauma ja posttraumaattinen stressihäiriö ovat?- Mikä voi altistaa traumatisoitumiselle?- Millaisia reaktioita ja oireita traumoihin liittyy?- Millaista traumojen ja niiden oireiden kanssa on elää?- Miten traumaoireita voi huomata itsesssä tai läheisessä?- Miten traumoista voi toipua?- Millaista tukea ja hoitoa on tarjolla?- Millaisista itsehoitokeinoista on apua?Jakson linkit:Ferdinand Garoff LinkedinissäFerdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuillaAlla eri palveluja, joista voit saada apua, jos olet kohdannut traumaattisen tapahtuman:- Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/- Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/- Suomen mielenterveysseuran kriisituki: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua- Lasten ja nuorten puhelin ja netti: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Ollaanko työterveyshuoltoa huonontamassa? Lääkäri Anu Niemi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja ylilääkäri Kimmo Tarvainen, Työterveyslaitos. MOT-ohjelma "En haluaisi olla tyttö". Toimittaja Jessica Stolzmann, Yle. SDP ja hallitus. SDP:n:n entinen puoluesihteeri, kansanedustaja ja europarlamentaarikko Ulpu Iivari ja historian tutkija, dosentti Tapio Bergholm sekä demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Sulavat jäätiköt. Tutkimusprofessori Aku Riihelä, Ilmatieteen laitos. Kolumni Jari Ehrnrooth. Totuutta edeltävä aika jatkuu yhä. Juontaja Hannele Muilu. Toimittajat Silja Raunio, Päivi Dahl ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Emilian ja unilääkäri Henri Tuomilehdon kattava ja mielenkiintoinen keskustelu unesta.Miten uni vaikuttaa hormonitoimintaan ja miksi hyvin nukkuessa lihakset kasvavat ja paino pysyy helpommin kurissa? Mitä kaikkea unessa tapahtuu ja milloin on syytä epäillä unihäiriötä? Kannattaako unta monitoroida? Entä millä keinoilla voimme avittaa nukahtamista ja parantaa unen laatua?Kaupallinen yhteistyö - LähiTapiola See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Virtuaalikäynnit, lääke- ja ateria-automaatit, turvalaitteet ja kenties myös robotit ovat yksi ratkaisu, kun hoiva-alan työvoiman ja rahojen riittävyyttä mietitään tulevina vuosikymmeninä. Lue myös: Mitä on hyvä hoito hoivakodissa? Anninpirtissä vanhus elää kuin kotonaan Alan nykyiset työntekijät eläköityvät nopeammin kuin uusia koulutetaan, ja väestön ikärakenteen vinoutumisen vuoksi ala joutuu kilpailemaan vähenevästä määrästä osaavaa työvoimaa. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Marketta Niemelä sanoo, että tekniset ratkaisut ovat mahdollisuus, jota ei voi jättää hyödyntämättä. “Meistä suomalaisista joka viides on nyt yli 65-vuotias. Kun katsotaan kymmenen vuotta tulevaisuuteen, eläkeikäisiä on jo useampi kuin joka neljäs – noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Tarvitsemme teknologiaa ja sitä hyödyntäviä uudenlaisia palveluja”, Niemelä painottaa. Mutta millaiseksi vanhusten hoiva muuttuu, jos teknologiset palvelut ja robotit korvaavat ihmisten työpanosta? Millaiseksi se on jo nyt muuttunut? Robotit jakavat jo nyt lääkkeitä "Lääkkeenne on valmiina otettavaksi!" lääkeannostelijarobotti huhuilee kotihoivan asiakasta. Jos tämä ei jostain syystä tule lääkettään ottamaan, robotti muistuttelee ja lopulta imaisee lääkeen takaisin sisäänsä. Välistä jääneestä lääkeannoksesta lähtee tieto hoitajalle tai omaiselle. Säntillistä ja luotettavaa. Lisäksi robotin voi ohjelmoida puhumaan haluttua kieltä. Lääkkeitä ei häviä minnekään, eikä niitä tule napsittua liikaa tai väärin. Teknologia parantaa turvallisuutta, se on selvää. Jos vanhalla ihmisellä on paikantava turvaranneke, jota voi hädän hetkellä painaa tai jonka välittämästä tiedosta muistisairaan omainen näkee, minne läheinen on eksynyt, niin ranneke voi pelastaa jopa hengen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna valmistunut tutkimusraportti summaa, että turvarannekkeen käyttö on jo vakiintunut toimintatapa kotihoidossa. Lisäksi erilaista älykästä talotekniikkaa, kuten liesivahteja, palovaroittimia ja ovien aukaisuista hälyttäviä laitteita, älymattoja sekä hyvinvointia seuraavia rannekkeita on yhä enenevässä määrin tarjolla. Niille on kysyntää, sillä poliitikot ovat viime vuosina halunneet vahvistaa vanhusten kotihoitoa. Tämän vuoksi kodeissaan asuu yhä huonokuntoisempia ja apua tarvitsevia ikä-ihmisiä. Uusien teknisten laitteiden ja palvelujen avulla itsenäinen asuminen onnistuu entistä pidempään. Sosiaalinen robotti SARA on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin kehittämä. Sen näytöltä hoitaja tai ikäihminen voi valita esimerkiksi historialuennon Suomen presidenteistä. Sosiaaliset robotit viihdyttävät muistisairaita Kotihoidossa teknologia säästää rahaa, kun hoitajien ei tarvitse käydä kotihoidon asiakkaiden luona niin usein.  Aivan viime vuosina joissakin kunnissa on myös testattu sosiaalisia robotteja, joiden tehtävänä on viihdyttää ja esimerkiksi laulattaa tai jumppauttaa laitoshoidossa olevia muistisairaita. On luultavaa, että teknologiaa ja robotiikkaa pyritään käyttämään tehtävissä, joiden tuottaminen olisi muuten kalliimpaa. Pelkona on, että robotit korvaavat ihmistyötä. Robotiikkaan perehtynyt tutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistolta haluaa toppuutella robotteihin liittyvää intoilua. Hän korostaa, että ratkaisuja hoitaja­pulaan kannattaa etsiä myös työperäisestä maahanmuutosta ja omaisten osallistumisesta hoivaan. Turja pitäisi parhaana ratkaisuna sitä, että robotiikkaa kehitettäisiin hoitajien avuksi, ei hoivatyön korvaajaksi. Perimmiltään kyse on siitä, millaista on hyvä hoiva. Tai pikemminkin, millaista on riittävän hyvä hoiva, jos resurssit ovat niukat? Kone kun ei korvaa kosketusta. Ovatko etäkäynnit yleisiä sinun maakunnassasi? Sosiaalisia robotteja on Suomessa hoiva-alalla käytössä vielä vain harvassa kunnassa. Sen sijaan varsin yleisiä ovat kotihoidossa käytössä olevat erilaiset etäyhteystabletit, ateria-automaatit ja lääkeautomaatit. Varsinkin pitkien kulkuyhteyksien alueilla ateria-...

Miten geenivirheitä voi ja kannattaa korjailla? Lääketieteen tohtori Kirmo Wartiovaara, kantasolubiologian dosentti, Helsingin yliopisto ja tutkimusprofessori Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkolaitevalmistaja Nokian näkymät. Analyytikko Kimmo Stenvall, Op Yrityspankki Oyj. Saksalaisia sotilaita Turkin ja Syyrian väliselle kurdialueelle? Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku ja strategian pääopettaja Jaakko Jäntti Maanpuolustuskorkeakoulusta. Wall Streetin pörssiromahduksesta 90 vuotta. Sakari Heikkinen, taloushistorian professori emeritus. Kolumni Johanna Malinen. Naisten välisestä ystävyydestä toistetaan edelleen katkeransuloista tarinaa, jossa nainen on naiselle uhka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Kaija Kelmann ja Hannele Muilu. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Saako lihavan lihavuus-vitsille nauraa? Miksi U2 ei tullut Pori Jazzeille? Miksi Pietari pilaa ikuisen elämän? Löytyykö vastaukset?

Lännen jälkeen. Suurlähettiläs Jukka Valtasaari. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Pasi Myöhänen, Lontoo. Lihavuus yleistyy Suomessa - yli 30-vuotiasta vain neljäsosa normaalipainoisia. Erikoistutkija Annamari Lundqvist, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja lihavuustutkija, emeritaprofessori Aila Rissanen. Kiinan elinkauppa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin elinsiirto- ja maksakirurgian osaston ylilääkäri, professori Heikki Mäkisalo. Kolumni Pekka Juntti. Soinen maa ei elättänyt kaikkia. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Hannele Muilu, Johanna Östman ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Tässä jaksossa keskustelussa työterveyden murros sekä tekoälyn rooli tämän muutoksen keskellä. Aiheista keskustelemassa Mehiläisen kehitysjohtaja, työterveyden erikoislääkäri Annika Jalli sekä kehittämisylilääkäri, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri Kaisla Joutsenniemi. Haastattelijana toimii viestintätoimisto Ahjo Communicationsin toimitusjohtaja Heini Hirvonen.

Sydämen hyvinvoinnista on keskustelemassa Sydänliiton Marjaana Koski-Lahti ja Ilpo Mikonmäki. Keskiössä on sydänarvot sekä hyvinvointi kokonaisuudessaan. Marjaanalla on huippumaratonaritausta ja Ilpo on aktiivinen pyöräilijä. Terveyden suorittamisen sijaan he vinkkaavat elämään hyvää elämää. Syki mukaan heidän keskusteluun.

Sydämen hyvinvoinnista on keskustelemassa Sydänliiton Marjaana Lahti-Koski ja Ilpo Mikonmäki. Keskiössä on sydänarvot sekä hyvinvointi kokonaisuudessaan. Marjaanalla on huippumaratonaritausta ja Ilpo on aktiivinen pyöräilijä. Terveyden suorittamisen sijaan he vinkkaavat elämään hyvää elämää. Syki mukaan heidän keskusteluun. (5.6.2019 Sydänliitto)

Mikä selittää ennätyksellisen suurta huostaanotettujen lasten ja nuorten lukumäärää? Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Tarja Heino ja Perhehoitoliiton lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari. Mitä Istanbulin pormestarin uusintavaalin tulos kertoo Turkista? Vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti ja toimittaja Ayla Albayrak. Mikä neuvoksi, jotta lomalaisen ilmastopääästöt väheneisivät? Resurssiviisas kansalainen -tiimin asiantuntija Sari Laine, Sitra. Kolumni Janne Saarikivi. Ylpeilemme "osaamisella" - parempi olisi tavoitella viisautta ja ymmärrystä. Viikon luontoääni sarvipöllö. Juha Laaksonen esittelee. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Atte Uusinoka, Sanna Raita-Aho ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Uni, ravinto, aktiivisuus, akuutit sairaudet, arvojen mukainen elämä ja itsensä toteuttaminen. Mitä saamme aikaan 10 000 askeleella päivässä?

Älä istu, kun kuuntelet tätä podcastia! Liikuntatieteiden tohtorit Arto Pesola ja Susanne Kumpulainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk)kertovat, miksi passiivinen istuminen on niin vaarallista ja mitä voi tehdä istumisen haittojen ehkäisemiseksi.

“Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista. Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä. “Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa. “Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sopivaan painoindeksiin. Sitä on ihan tutkittu, että ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, sanoo dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksi taustasyy syömishäiriöihin voi olla länsimaisen kulttuurin naisihanne, jossa korostetaan ulkonäköä ja laihuutta. Miksi olemme tyytymättömiä ulkonäköömme? Millaisia seurauksia ulkonäköpaineilla voi olla? Mitä ulkonäköpaineille voi tehdä? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Tommi Koskenheimo, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi

Mahdollisen Maailman maailman vuosi lähtee käytiin painavalla asialla! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanoton mukaan huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua - miten vastaavat eduskuntavaaliehdokkaat? Viime vuoden puolella pidetyssä keskustelussa huumepolitiikan tilaa ja tulevaisuutta puivat THL:n kannanottoa kirjoittanut tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kannabisasiantuntija Kim Kannussaari. Portugalin vuoden 2001 radikaaliksi koettu dekriminalisointipäätös näyttää tuottaneen selkeitä hyötyjä: esimerkiksi suonensisäisestä huumeidenkäytöstä juontuvien HIV-tapausten määrät ovat romahtaneet. Samalla Suomessa huumausainemerkintä saattaa estää valmiiksi syrjäytymisvaarassa olevan nuoren työllistymisen. Palveleeko nykyinen poltiikka tarkoitustaan, vai potkivatko yhteiskuntien huumelainsäädännöt maassa makaavaa, vaikka Maailman terveysjärjestö ja Yhdistyneet kansakunnat ovat jo julistaneet huumesodan hävityksi?

KSM66-ashwagandha on viimeaikoina mullistanut markkinan ylikierroksia laannuttavan tehonsa ansiosta. Mutta mikä ihme KSM66-ashwagandha oikein on ja miksi se auttaa stressiin? Ashwagandhan iloista kanssamme juttelemaan tässä podcast-jaksossamme saapuivat fytonomi Outi Häkkinen sekä ravintolisäguru Sami Larste.

Suomi on YK:n tuoreen raportin mukaan maailman onnellisin maa. Samaan aikaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusiutuu. Miten tämä on mahdollista? Miten Suomi näyttäytyy maailmalle? Mitä korkeat masennusluvut kertovat meidän yhteiskunnasta? Miten masennuksesta puhutaan entä mitä asialle pitäisi tehdä? Vieraina toimittaja, käsikirjoittaja ja jalkapalloselostaja Ville Makkonen sekä vloggaaja Mansikka, eli Maiju Voutilainen.

Terveellisyys on nykyään hyvä peruste melkein mille vain: hengellisyydelle, parisuhteelle tai esimerkiksi ruokavaliolle. Mutta mitä tavoittelemme, kun tavoittelemme terveyttä? Luotammepa enemmän hyvään oloon tai mittaustuloksiin, olemme matkalla kohti ihanteellista tilaa ja asioiden "oikeaa" järjestystä – eli jatkamme ihmisen ikiaikaisia pyrintöjä uudessa kontekstissa. Kenties haluamme vanhurskautta tai pyhyyttä, joka nykyään tosin ilmaistaan biokemiallisella sanastolla? Terveyden tavoittelu voi myös olla maallistuneelle ihmiselle lääkettä turvattomuuden kokemukseen, siinä missä joku toinen löytää varmuutta jumalauskosta. Joskus terveellisyys kääntyy selkeästi omaksi irvikuvakseen, kun siihen liittyvät tabut ja rituaalit täyttävät koko elämän. Vieraina terveysviestintää tutkinut biologi ja valtiotieteen tohtori Vienna Setälä-Pynnönen, sekä anoreksiaa gradussaan käsitellyt teologian maisteri Matilda Mela.

Suomen Psykologiliiton mukaan Suomessa noin miljoona henkilöä käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä noin 400 000 suomalaista. Neljännes suomalaista vanhuksista saa psykoosilääkitystä ilman psykoosin oireita, suuri osa heistä tietämättään. Ovatko kaikki lääkärin määräämät mielialapillerit todella tarpeen? Ajetaanko meitä psyykenlääkekoukkuun aivan turhaan? Roman Schatzin vieraina ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Keskustelijoina ovat Sirkka Hämäläinen, Ruben Stiller ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Sirkka Hämäläinen kohauttaa Pyöreää pöytää kannabis- ja äänestysmielipiteillään. Olavi Uusivirta on lukenut Terveyden ja hyvinnvoinnin laitoksen asiantuntijoiden blogin "Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua". Olavi näkee nykyisen huumelain ongelmina mm. hoitoon hakeutumisen vaikeuden ja käytön rekisteröinnin. Sirkka Hämäläinen kertoo yhä kannattavansa kannabiksen vapauttamista kipulääkkeenä. - Kipulääkkeenä kannabis olisi paljon kevyempi ja monille paljon parempi kuin ne opiaatit, joita lääkärit aika reippaasti ja helposti määräävät. - Yhdysvalloissa huumeongelman paheneminen on lääkäreiden aikaan saamaa, Sirkka sanoo. Hän puhui lääkekannabiksen puolesta jo Taustapeilin Pyöreässä pöydässä 4.8.2009. Sirkka Hämäläinen saa muut ritarit kohahtamaan toistamiseen ehdottaessaan, että osa - esimerkiksi puolet -. iäkkäiden äänioikeudesta annettaisi nuorille: "Koska me vanhat katsomme taaksepäin ja nuoret katsovat eteenpäin". Hän vetoaa mm. Brexitin kokemuksiin. - Ikääntyneiden osuus kasvaa niin merkittävästi ja jos he ovat aktiivisia äänestäjiä, niin sehän on ihan kammottavaa, Sirkka päivittelee. - Vain sinä voit tässä Pöydässä sanoa noin, ihastelee puheenjohtaja.

Transpolilla kysytään nuorilta transtytöiltä sukupuolta vähätteleviä kysymyksiä kuten: Miltä sinusta tuntuu se, että olet poika ja tulet aina olemaan poika?​ Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna tekemän kouluterveyskyselyn mukaan 5-6% yläaste-, lukio- ja ammattikouluikäisistä lapsista ja nuorista kokee sukupuolensa olevan joku muu kuin esitiedoissa ilmoitettu sukupuoli. Minkälaista on transnuoren elämä Suomessa? Mitä kokemuksia heillä on koulumaailmasta? Miten he kokevat translain ja keskustelun sen ympärillä? Mahadura & Özberkan päästää nuoret ääneen ja etsimään ratkaisuja miten transnuoret tulisi kohdata. Studiossa vieraana transnuoret Aarni Myllyaho Setan nuorisotoimikunnasta ja Linus Peltonen sekä Trasekin puheenjohtaja Panda Eriksson.

Perimästä saatava tieto tuo meille henkilökohtaisempaa hoitoa, varhaisempia diagnooseja, vaikuttavampia lääkkeitä ja tehokkaampaa hoitoa. Mutta kuinka genomitietoa hyödynnetään tehokkaasti, asianmukaisesti ja eettisesti? Tätä on pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama genomikeskustyöryhmä. Anne Heikkisen haastateltavana on genomikseskuksen perustamista valmistelevan työryhmän jäsen, henkilökohtaisen lääketieteen ja biopankkitoiminnan professori Arto Mannermaa.

Meidän itse kunkin yksilölliseen geeniperimään liittyvä tieto on tulevaisuudessa avainasemassa uudenlaisessa terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa. Genomitiedon lisäksi kuulemme siitä miten hoivarobotit tulevat terveydenhoitoon.

Yhteiskunnalla on kiistaton vastuu terveydelle edullisten olosuhteiden luomisessa.

Romanihankkeet ovat puhuttaneet romaniväestöä runsaasti viime aikoina. Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu hankkeiden läpinäkyvyydestä ja merkityksestä romaniväestölle. Romano mirits tarttui aiheeseen ja kysyi kahdelta hanketyöntekijältä näkemyksiä asiasta. Nevo tiija on laaja ESR-hanke, jota koordinoi diakonia-ammattikorkeakoulu. Suomen romanifoorumin tehtäviin hankkeessa kuuluu romaniväestön yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen ja romaniyksilön hyvinvoinnin vahvistaminen. Tätä toteutetaan mm. eri kaupungeissa järjestettävien teemapäivien avulla. Romanifoorumin hanketyöntekijä Kyösti Florin kertoi ajatuksiaan teemapäivistä Seinäjoella maaliskuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa tietoa romanien hyvinvoinnista, terveydestä ja elämänlaadusta ja tuottaa tietoa romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. Tähän tehtävään pyritään vastaamaan Roosa-hyvinvointitutkimuksen avulla. ROOSA-tutkimus on kuitenkin herättänyt myös paljon huolia romaniväestön keskuudessa. Aiheesta kuullaan Oulun hanketyöntekijä Tanja Yrttiaho-Lindgrenin ajatuksia. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso

Voiko metsä auttaa terveydenhoidossa? Voiko lääkäri suositella sairaudenhoitoon metsäretkeä? Miten luonto ja terveys liittyvät yhteen? Minna Pyykön maailma- ohjelmassa aiheesta juttelivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen, Sipoon terveysmetsäkokeilussa mukana olleet lääkärit Anders Mickos ja Anna Peitola, osallistuja Veikko Lindell ja metsäretkiä vetänyt maantieteilijä Marko Leppänen. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Suomessa on hyvin kirjavia käsityksiä köyhyydestä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Anna-Maria Isola. Osa pitää köyhiä saamattomina luusereina, jotka ovat itse syyllisiä köyhyyteensä. Toinen ääripää on ajatella holhoavasti että köyhät ovat rakenteiden ja vallan voimattomia uhreja. Isolan mielestä suomessa keskiluokka on jo etääntynyt varsin pitkälle köyhien maailmasta. Olisi kuitenkin tärkeää, että köyhyyden syitä ymmärrettäisiin oikein, koska muuten ei löydy kykyä ja halua köyhyyden poistamiseksi. 1990-luvun lama muutti suomalaisuuden köyhyyden kuvaa. Lama-ajan lapsilla on myöhemmin ollut paljon enemmän teiniraskauksia, mielenterveysongelmia ja köyhyyttä kuin edeltävillä sukupolvilla.

1898 saksalaisen lääkärikunnan kokouksesta lähti liikkeelle huhu aineesta, joka oli varsinainen ihmelääke. Se olisi kymmenen kertaa tehokkaampi kuin pahamaineinen morfiini, mutta aiheuttaisi vähemmän riippuvuutta. Kyseessä oli puolisynteettinen heroiini, joka tepsisi kivun lisäksi moniin muihinkin asioihin. Heroiinilla voitaisiin parantaa mm. keuhkokuume, tuberkuloosi, astma ja keuhkoputkentulehdus. Heroiini tepsisi myös tavalliseen yskään. Sitä jopa annettiin lapsille yskänlääkkeenä. Heroiinia myytiin myös elämäneliksiirinä. Heroiinia oli satavilla nesteenä ja jauheena, poretabletteina, imeskelypastilleina ja pillereinä. Kahden vuoden kuluttua jo yli 180 kliinisessä selonteossa todistettiin heroiinin myönteisiä ominaisuuksia. Myös Suomella on oma heroiiniin liittyvä historia. Suomessa heroiinin kulutus 1930-luvulla oli maailman huippuluokkaa asukasta kohden. Heroiinia määrättiin mm. krapulalääkkeeksi. Toisessa maailmansodassa heroiinitabletteja määrättiin kaukopartiomiehille yskään. Heroiini poistettiin Suomen apteekkien luettelosta vuonna 1948. Heroiini yhdistää yhdysvaltalaisia 2010-luvulla kuin omenapiirakka. 2000-luvun puolivälissä uudelleen alkanut heroiiniepidemia pahenee Yhdysvalloissa edelleen ja kriisistä syytetään lääkäreitä, sillä kyseessä väitetään olevan reseptilääkkeiden väärinkäyttö ja ennen kaikkea väärin määrääminen. Esimerkiksi hammaslääkäri on voinut määrätä hyvinkin pieniin vaivoihin huomattavan määrän opioidipohjaisia voimakkaita kipulääkkeitä. Laillisten opioidien käyttäjillä on 40-kertainen riski siirtyä heroiinin käyttäjäksi. Myös opioidien verkkokauppa on ongelma. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Harva rakennelma on yhtä pelottava kuin ravintopyramidi. Mahdoton toteuttaa, mutta siinä se seisoo. Ja kun valtio suosittelee nätisti, moni tottelee vahingossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat taas antaneet pitkään himotut ruokasuosituksensa. Perinne on kaunis. Vaikka suositukset on painotettu pienten lasten lapsiperheille ja raskaaksi itsensä saattaville, minäkin luen niitä. KIINTEÄT RUOAT KANNATTAA ALOITTAA PIENINÄ MAISTELUANNOKSINA. Voi kun muistaisi buffet-mursu tämän. Kun tankkaan foolihappoa ja kiinteitä palkokasveja käsitteenä sisääni, tajuan miten paljon meistä välitetään. Joku haluaa, että eläisimme todella vanhoiksi ja koko matkan pupujusseina. Netin terveysuutiset on helppo ohittaa. Saman päivän uutiset kumoavat toisensa kahteen kertaan. Mutta ravitsemusneuvottelukunnan ravintopyramidi vetää aina hiljaiseksi. Kuin seisoisi Kheopsin pyramidin juurella pienessä koistisessa. Todellisuus on todellisuutta. Sen tajuaa hitaasti, ja itkun kautta. Ravintopyramidi on käsittämätön luomus. Koko laaja sokkeli valtoimenaan pelottavia vihanneksenvänkkyröitä – kurkottavia raajoja betonin nielussa. Tukirakenteena armottomia juureksia, joihin rautasahakin söisi vain säälittävän ihottuman. Perunaa saa etsiä turhaan. Kaikki valintasi ovat olleet vääriä – tämän elämän osalta, tähän asti. Pyramidia on mahdotonta noudattaa. Siinä sen ajattomuus ja kauneus. Ainoa pyramidimalli, jonka itse olen tiedostanut, ja rakentanut, huojui matkalla ruotsinlaivan seisovasta pöydästä pehmeänä massahtavaan sohva-pöytä-yhdistelmään. Pyramidi oli rakennettu lihapullista. Ruokasuositukset muistuttavat millaista elämä voisi olla. Ne eivät pakota eivätkä uhkaile. Ne ovat suosituksia. Mukavaa tieteen popularisointia. Suola ja sokeri minimiin. Näinhän se on. Kovia rasvoja äärimmäisen harvoin. Kitalaki kiiltelee muuten vaan. Isoisä ei tuntenut luistonestoa. Hyvä proosa puhuttelee. ”Yhdessä ruokailu ja säännöllinen syöminen tuottavat ruokailoa ja edistävät koko perheen hyvinvointia.” Näin THL. Kukapa ei haluaisi elämäänsä RUOKAILOA, varsinkin kun ilonaiheista on välillä suorastaan pulaa. Ja kaikki onnistuu pienellä kokkauksella ja muutamalla jakkaralla. Ruokasuositukset ovat instituutio. Samaan aikaan syömisestä on tullut erittäin yksilöllistä, joillekin uskonto. Vaikka oma totuus on vahva, suositukset kummittelevat, työntävät ihmistä lempeästi johonkin suuntaan. Suosituksia voisi olla muuhunkin kuin syömiseen liittyen. Kun ne kerran rauhan ja hyvinvoinnin laajalla astialla ovat. Tulee mieleen heti aamupalan jälkeen jaettavat vessavuorot lapsiperheissä, joissa saniteettitiloja on yksi. Voisiko valtion suositus kuulua: jos perheen äiti on vallannut omatoimisella ripeydellään taas pikkulan omaksi synagogakseen, voitaisiinko ajatella, että huomenna isä saa rakentaa samaan tilaan majan ensimmäisenä ja vuorata ajatuksensa ja iglunsa katon päivän sanomalehdellä. Kun kiireisen lapsiperheen arjessa käymälävuorot kiertävät ja jokainen oppii joustamaan, perhe voi hyvin. Kaikki menee putkeen. Valtionharmaa neuvottelukunta suosittelisi nätisti verojen maksamista. Ja kuinka ovatkaan vääristyneet autoilun terveet linjat. Voisiko valtion välimatkapoliittinen neuvottelukunta antaa hempeän suosituksen: alle viiden kilometrin siirtymäosuuksilla on syytä välttää yli kahdeksaa turhaa ohitusta. Työmatkaliikenteessä itsensä raivoon saattaminen myrkyttää elimistösi ja tuhoaa maineesi rippeet. Saavutettu stressihormonin määrä pilaa jokaisen kammottavan makuisella juureksella saavutetun terveysvaikutuksen pitkäksi aikaa – jos pääset elävänä kotiin asti. Valtionharmaa neuvottelukunta suosittelisi nätisti verojen maksamista. Näitä voisi jatkaa loputtomiin. Minä uskon suositusten alitajuiseen vaikuttavuuteen. Päivämielemme on jo pilalla. Valtio saisi jatkaa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Haluaisitko olla niin terve, että elämän rasittavuudesta huolimatta fyysiset, henkiset ja sosiaaliset haasteet ovat voitettavissa ja vakavan sairauden todennäköisyys pysyisi pitkään pienenä? Se on yksinkertaista. Ja kaikkea muuta kuin helppoa.

Uni ja nukkumisen ongelmat kiinnostavat nykyään kaikkia, ainakin mikäli asiaa arvioidaan valtamediassa päivittäisten unta koskevien tekstien ja jopa erillisten julkaisujen lukumäärällä. Saman havainnon voi tehdä unen mittaamiseen tarkoitettujen välineiden ja ohjelmien suosiolla. Terveyden palvonnan uusin suuntaus on unen palvonta.    Vaikka pidän tätä uniaiheista blogia ja luennoin unen ja nukkumisen merkityksestä, en voi suhtautua aiheeseeni … Continue reading "Unen palvontaa ja estetisointia"