Podcasts about eino leinon

Moona Laakso kirjoitti kirjan Naisia jotka etsivät suurta tulta, joka kertoo 1900-luvulla eläneistä naisista, jotka halusivat tulla nähdyksi. Hän nostaa esille arkkitehti Elissa Aallon, joka joutui piirtämään salaa. Kuvataiteilija Greta Hällfors-Sipilä maalasi taideteoksia mielisairaalassa. Millainen oli Leevi Madetojan puoliso ja Eino Leinon henkinen ystävä Hilja Onerva Lehtinen? Olivatko nämä naiset eksentrisiä? Millä tavalla se oma tuli sai heidät murtamaan rajoja? Mikä synnytti heissä tämän pakottavan tarpeen? Millaisia esteitä he kohtasivat? Moona Laakson kirja ammentaa näiden naisten päiväkirjamerkinnöistä ja kirjeistä uutta tietoa siitä millaista oli olla nainen 1900-luvun alussa. Kirja avaa muunmuassa Tove Janssonin elämänkumppanin Tuulikki Pietilän ajatusmaailmaa, Saimi Järnefeltin elämää, Tyko Sallisen puolison Helmi Vartiaisen ja Kirsti Gallen-Kallelan elämänpolkuja. Tyko Sallisen vaimo, lahjakas kuvataiteilija “Mirri”, Helmi Vartiainen joutui miehensä nujertamaksi, miksi? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija, filosofian tohtori Tuula Karjalainen ja kirjailija Moona Laakso. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mies mieheltä soi taisto nyt kautta maan Eino Leinon runossa Mies mieheltä. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Jalmari Laine.

Vastausta elon arvoitukseen etsii Eino Leino runossaan Kulkuset. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Tuija Kurvinen.

Tammikuinen virsi soi Eino Leinon runossa Talviyö. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Jalmari Laine.

Mitäpä tekivät joulun neiet vuonna 1923? Sen kertoo Eino Leino. Runo on julkaistu alunperin Kariston Joulutunnelma-lehdessä. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana on kuuluttaja Juha Salomaa.

Päivä mietelauseena on Eino Leinon runo Joululaulu, sanomalehdestä Työmies 24.12.1896. Mietelauseen valitsi Raili tuikka. Lukijana kuuluttaja Kaisa Ranta.

Vesa-Matti Loiri (1945–2022) oli teatterissa, elokuvissa ja televisiossa vaikuttanut näyttelijä, koomikko, laulaja, muusikko ja urheilija, jonka uraan mahtuivat muun muassa Vihtori Kosolan rooli Lapualaisoopperassa, seppä Ilmarin rooli Rauta-ajassa, Uuno Turhapuron rooli kokonaisessa elokuvasarjassa, Suomen mestaruudet vesipallossa ja käsipallossa, muun muassa Eino Leinon runoihin perustuvia menestyslevyjä ja Suomen edustaminen Euroviisuissa. Monilahjakkaan taiteilijan traagista elämää kuvataan Ylen ajankohtaisessa Rakastitko, Vesku? -kuunnelmassa, jonka ovat kirjoittaneet Juhana von Bagh, Liila Jokelin ja Jussi Moila. Podcastin syyskauden avausjaksossa vieraana ovat Jokelin ja Moila pohtimassa Loirin uran ja persoonan kautta taiteilijuuteen ja ihmisyyteen kuuluvaa ristiriitaisuutta ja tekemisen eetosta.

Kirjallisuudentutkija Pirjo Lyytikäinen luonnehtii Eino Leino Helkavirsissä kietotuvan yhteen suomalaisin perintö - Kalevalan ja Kantelettaren sekä suomalaisten kansansatujen maailma - ja vuosisadan vaihteen moderni eurooppalainen runous. Helkavirsiä on poikkeuksetta luettu Leinon mestariteoksiin. Eino Leinon ja runon ja suven päivän mietelause on ote Leinon runosta Tumma, teoksesta Helkavirsiä vuodelta 1903. Mietteen on valinnut Nina Naakka, lukijana Juha Salomaa.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Tukholman Suomen Instituutin johtaja Anders Eriksson katsoo taakseen vuosikymmeniä kestänyttä suhdettaan Suomeen. Aikojen alussa hänelle tarjottiin kirjeenvaihtajan paikkaa Helsinkiin, ja päätös ottaa vastaan tehtävä on ollut käännekohta, joka on vaikuttanut koko elämään. Yhtä lailla suomen kielen opetteleminen on ollut paras investointi. Anders Eriksson on miltei neljän vuosikymmenen ajan seurannut kuin aitiopaikalta Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita. Ensin Sveriges Radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, sen jälkeen Ruotsin Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvoksena ja viimeiset 12 vuotta Tukholman Suomen Instituutin johtajana. Kun Anders Eriksson aloitti radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, hän oli käynyt Suomessa vain kerran aikaisemmin tutustumismatkalla. ”Mitä on tapahtunut?, oli ensimmäinen oppimani lause suomeksi”, kertoo Eriksson. Sen jälkeen hän kartutti suomen kielen taitoaan muun muassa Turun kauppatorilla tinkiessään mansikoiden hintaa ja Tampereella naisten iltapäivätansseissa. Suurin inspiraatio suomen kielen oppimiseen tuli kuitenkin Eino Leinon runoista, joita Vesa-Matti Loiri tulkitsee levyillään. ”Näin syntyi minun rakkaustarinani suomen kieleen, ja se tarina jatkuu yhä”.Suomen ja Ruotsin välit eivät koskaan ole olleet lähempänä sitten vuoden 1809, jolloin maat erotettiin toisistaan, toteaa Eriksson. Maiden välisiä suhteita on kuitenkin hoidettava. Uudet sukupolvet, niin ruotsinsuomalaiset kuin ruotsalaisetkin, on saatava kiinnostumaan Suomesta.Kesäpuheessaan Anders Eriksson palaa myös dramaattisiin hetkiin, jolloin hänen sydämensä oli pysähdyksissä lähes 14 minuuttia.Anders Eriksson on vuosikymmeniä ollut ikään kuin Suomen ja Ruotsin yhteinen lähettiläs. Hän on edistänyt ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa, ja päin vastoin suomen kieltä ja kulttuuria Ruotsissa. Hän päättää 12 vuotta kestäneen työnsä Tukholman Suomen Instituutin johtajana tänä vuonna ja jää eläkkeelle.Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Jo aika monta vuotta olemme saaneet kuulla, kuinka jakautunut, polarisoitunut tai peräti pirstoutunut yhteiskuntamme nykyään on. Vanha yhtenäiskulttuuri on kadoksissa eikä YYA-ajan konsensusta kohta kukaan edes muista. Vai onko meillä nykyään uusi yhtenäiskulttuuri, jolla on uudet symbolinsa ja johtohahmonsa? Kaipaako Suomi vanhoja hyviä aikoja, jolloin kaikki tunsivat Tuntemattoman sotilaan ja Eino Leinon runot Loirin laulamina? Vieraina ovat professori Anu Koivunen ja viestintäyrittäjä Jan Erola.

Ote Eino Leinon runosta Talviyö kokoelmasta Talviyö. Otava 1905. Kuuluttaja Juha Salomaa.

Näin talvea kuvaili 15-vuotias Eino Leino runossa Tuiskusäällä. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana on kuuluttaja Juha Salomaa.

Talviyön tunnelmiin pääsemme Eino Leinon saman nimisen runon kautta. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana on kuuluttaja Juha Salomaa.

Eino Leinon runo on julkaistu ensi kerran Sunnuntai-lehdessä vuonna 1917, kun sekä Suomi että Ukraina pyrkivät itsenäisiksi Venäjästä. Mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Timo Teräsvuori.

Neljänsiä koronarokotuksia lisätään. Antibioottien säiltys hoivakodeissa loppuu. Autojen rekisteröinnit vähenivät. Eino Leinon päivä. Sääennuste.

Heinäkuun 6. päivä on runon ja suven päivä ja myös runoilija Eino Leinon syntymäpäivä. Päivän mietelauseena on Eino Leinon runo Vimpelin virsi, joka on kirjoitettu vuonna 1924, mutta jota Leino ei itse – syystä tai toisesta - kelpuuttanut yhteenkään runokokoelmaansa. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana on Timo Teräsvuori.

Päivän mietelauseena on katkelma Eino Leinon pienoisromaanista Pankkiherroja, joka ilmestyi vuonna 1914. Teoksen alaotsikko kuuluu ”Kuvaus nykyaikaisesta suomalaisesta liike-elämästä”. Mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana on Jari Aula.

Tiina Lehikoisen Punelma-romaani on hurja sekoitus (kirjallisuus)historiaa, esseetä ja fiktiota. Sen kertoja sekä lähilukee Eino Leinon ”routavuosiromaania” Jaana Rönty ja nostaa sen päähenkilön, Jaanan, tekstistä tai tekstin avulla elävämmäksi kuin monen ”oikean ihmisen”, että samalla kyseenalaistaa ja kompleksisia nykyajan taiteilijoiden tavan kääntää ja nostaa esiin unohdettuja ja väheksyttyjä naisia sankareina ja poikkeusyksilöinä. Keskustelemme kirjailija Lehikoisen kanssa mm. Jaanasta, vallankäytöstä, Leinon edustamasta ideologiasta 1900-luvun alussa ja nyt, patrioottista propagandasta, kansan osasta, naisista, jotka eivät sovi annettuihin rooleihin, poliittisen taiteen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta ja tarkoituksella ohitetuista historioista. Tiina Lehikoisen kuva Toni Härkönen, Like

Eino Leinon Hyvä on hiihtäjän hiihdellä -runo, Runoista rakkaimmat (Otava 1995) Kuuluttaja Timo Terräsvuori.

Tällä kertaa iltasatuna onkin Eino Leinon runoja. Runot löytyivät osoitteesta www.runosto.net (10.11.2021). Runonlausunta ei ole mitenkään tuttu juttu, mutta toivottavasti menettelee!! :) Taustamusiikkina Pristine composed by Music Of Wisdom - Licensed from https://meditationmusiclibrary.com/

Eino Leinon runo Kumpi on kauniimpi? julkaistiin ensi kerran kokoelmassa Talvi-yö vuonna 1905.Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana on kuuluttaja Timo Teräsvuori.

Nocturne saattaa olla Suomen tunnetuin ja rakastetuin runo. Eino Leinon päivän kunniaksi se kuullaan päivän mietelauseena. Nocturne julkaistiin ensi kerran teoksessa Talviyö, 1905, Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana on kuuluttaja Jari Aula.

Eino Leinon runo Minust' oli kuin olisi soudettu kuuluu runoilijan rakastetuimpiin. Runo on julkaistu alunperin vuonna 1898 kokoelmassa Sata ja yksi laulua. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Jalmari Laine.

Juhannukseen kuuluvat suuret odotukset, vahva tunnelma ja ylikäyvät tunteet, kuten tässä Eino Leinon runossa Juhannus kokoelmasta Sata ja yksi laulua. Mietelauseen on valinnut Tina Cavén. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Eino Leinon runo hiihtämisestä on on julkaistu kokoelmassa Hiihtäjän virsiä vuonna 1900.

Eino Leino. Filosofeeraava ylioppilas. Kokoelmasta Maaliskuun lauluja 1896. Lukijana Tuija Kurvinen.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Virkavaltias eli surunsekainen ilolaulu eräästä korkeasta miehestä, jolla oli knalli ja joka kadotti sen (HS 25.5.1905) Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

Sopraano Kaisa Ranta kertoo kesähelteiden keskeltä Toivo Kuulan teoksesta Merenkylpijäneidot. Kuula sävelsi tämän Eino Leinon tekstiin vuonna 1909 sopraanolle ja pianolle ja 1910 sopraanolle ja orkesterille. Pianisti Marko Hilpo on tehnyt siitä nyt sopraanolle, pianolle ja jousikvartetille sovituksen, joka kantaesitetään Hämeenkyrön kirkossa 30.7.2018

Ali Jahangirin vieraaksi saapuu muusikko ja lyyrikko Tuomari Nurmio. Yli 20 studioalbumia julkaisseen Nurmion tavaramerkiksi on muodostunut Stadin slangi ja myös erikoinen laatikkokitara. Hänet on myös palkittu omintakeisesta työstään muun muassa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2003 ja Erikois-Emmalla vuonna 2009. Ali Show'ssa muistellaan 60-luvun Helsinkiä hiililaivoineen. Tuomari Nurmion eli Handen lapsuuden Kallio "ei ollut pop eikä se ollut hip". Hande ei itse tehnyt veistoluokassa sähkökitaraa, mutta muistelee, kuinka kavereiden kitaroita soitettiin putkiradioiden läpi. Studiossa keskustellaan myös paljon siitä, kuinka musiikin kuunteleminen, bisnes ja muusikkous on muuttunut sitten Handen lapsuuden: "Siihen aikaan ei ollut varaa ostaa levyjä, et niitä tuli sitten varastettua".

Teoksesta Jumalien keinu. Toim. Hannu Mäkelä, Otava 2006. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Klassikkokirjaston ja Kirjojen Suomi nettisivut. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Teoksesta Jumalten keinu, Otava 2006. Lukijana kuuluttaja Charlotta Hagfors.

Teoksesta Jumalten keinu, Otava 2006. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Antti Mustonen Liperistä oli 27-vuotias, kun hän tapasi 17-vuotiaan Anna Emilia Kyreniuksen. Pari ihastui toisiinsa. Elettiin 1800-luvun puoliväliä ja Mustonen oli innokas fennomaani eli suomalaisuusmies. Kansallisuusaate ei kuitenkaan estänyt Antti Mustosta muuttamasta nimeään Anders Lönnbohmiksi ruotsinkielistä Anna Emiliaa ja hänen perhettään miellyttääkseen. Nimenmuutos kannatti, sillä kolmen vuoden kuluttua Anna Emilia ja Anders viettivät häitä Sortavalassa. Anders opiskeli innokkaasti päästäkseen parempaan ammattiin ja saikin viimein erivapauden ryhtyä toimimaan maanmittarina. Työpaikka löytyi Kajaanista, josta nelihenkiseksi kasvanut perhe muutti parin vuoden kuluttua Paltamoon Hövelön tilalle. Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana perheeseen syntyi vielä kahdeksan lasta. Vuonna 1878 vanhemmat sisarukset Oskar, Olga, Hilda Maria, Kaarlo, Viktor, Kasimir, Paul, Anna ja Arttur saivat pikkuveljen, joka kastettiin Armas Einar Leopoldiksi. Jälkipolvet tuntevat kuopuksen Eino Leinona. Millaiset eväät Armas Einar sai kotoaan ja sisaruksiltaan matkallaan suureksi runoilijaksemme? Kuka oli ensimmäinen runoilija Leino? Kajaanilainen emeritusopettaja, Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja ja tietokirjailija Esko Piippo on tutkinut Leinon taustoja vuosien ajan, kysytään häneltä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Eino Leinon runoja kokoelmasta Lemmen lauluja - valikoima, Kansalliskirjaston nettisivut. Lukijana kuuluttaja Marja Vehkanen.

Hymyilevä Apollo on Eino Leinon runoelma vuodelta 1898. Jari Sarasvuon analyysi ja esitys runoelmasta kuultiin tänään. "Jos halaut osan Jari-isän jäämistöstä niin alahan kiinnostua Eino Leinosta. Näin sanoo jälkisäädös"