Podcasts about vallankumous

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://spoti.fi/3KhcqAa Kuka oli taistolaisjohtaja Seppo Toiviainen? Mikä johti Toiviaisen radikalisoitumiseen ja miten Toiviainen vaikutti taistolaisliikkeessä ensin tutkijana ja sitten poliitikkona? Studiossa tietokirjailija Lauri Hokkanen. Jakso on kuvattu 7.5.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kirjan vastaanotto (5:01) Seppo Toiviainen (7:20) Tutkijat ja poliitikot (19:08) Vuosi 1968 (22:42) Che Guevara (26:43) Suomettuminen (42:59) Tohtoriksi väittely 1970 (48:08) Tutkimuslaitos (53:12) Tutkijaliitto (1:03:45) Eduskuntaan hakeutuminen (1:13:11) Toiminta eduskunnassa (1:17:26) Kommunismin kannnatuksen romahdus (1:24:31) Alkoholismi (1:29:30) Naiset kommunistiliikkeissä (1:39:12) Vallankumous (1:49:54) Toiviaisen loppuelämä (1:58:34) Rauhan järjestöt (2:19:53) Loppusanat

Porttiteatteri on helsinkiläinen vuonna 2015 perustettu vapautumisvaiheessa olevien ja vapautuneiden vankien ja ammattitaiteilijoiden yhteisöteatteri. Toukuun alussa Teatteri Avoimissa ovissa esitettiin Porttiteatterin dokumenttiteatteriesitystä Kuninkaat. Shakepearen Hamletista inspiraatiota ottaneessa kokonaisuudessa kohtasivat esiintyjien omakohtaiset monologit ja erilaiset hallitsemiseen, auktorieettikammoon ja päihteidenkäyttöön liittyvät oman elämän vallankumoukset. Jaksossa vieraana ovat esityksen dramaturgi Rosa-Maria Perä ja siinä esiintynyt Toni. Keskustelussa puretaan näytelmän työstämisen prosessia ja yhteisöllisen vankiteatterin merkitystä niin tekijöilleen kuin yleisölle – ja koko yhteiskunnalle. 

Mikä onkaan parempi tapa aloittaa maaliskuu ja terminen kevät, kuin uunituoreen PBC-jakson haju sieraimissa asti? Tässä jaksossa pohditaan tuttuun tapaan taas syvällisiä ja keskustellaan siinä samassa ihan pikkiriikkisen verran videopeleistä. Juttuihin otetaan mukaan mm. Balatro, The Finals, Pocket Card Jockey: … Lue loppuun →

Vikasietotila pukeutuu punaiseen ja analysoi neuroverkkojen mahdollistamia vallankumouksia turhan usein unohdetusta luokkanäkökulmasta. Ketkä voittavat ja ketkä häviävät, kun kielimallit hoitavat hommat alipalkattujen harjoittelijoiden sijaan? Kuihtuuko journalismi eliittien harrasteeksi, kun generatiiviset mallit suoltavat sisältöä internetiin yötä päivää? Ja kenet Imatran paikallisyhdistys haluaa syrjäyttää puheenjohtajan paikalta? Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme. Vinkit Ollin suositus on Brickception Panu kuuntelee White Noise -sovellusta Materiaalit AI model GPT-3 (dis)informs us better than humans What the Doomsayers Get Wrong About Deepfakes iA Writer dims the text you paste from AI tools Fake photos of Pope Francis in a puffer jacket go viral, highlighting the power and peril of AI TikTok: AI-Generated Content Label Youtube: Our approach to responsible AI innovation Kunnallispoliitikko jakoi tekoälykuvia ”pakolaisista” Pixel 8 and 8 Pro review: in Google we trust? Suuri salaisuus paljastui – kaikki sauvojen suhinat hiihtolähetyksissä eivät olekaan aitoja, vaan äänet soittaa muusikko Generative AI and human labor: who is replaceable? Generative AI Is Coming for the Lawyers Is Argentina the First A.I. Election?

Indonesian itsenäistyminen vuonna 1949 on Ranskan vallankumoukseen verrattava maailmaa järisyttänyt tapahtuma, väittää David Van Reybrouck, aiheesta Revolusi-tietokirjan (Siltala, 2023, suom. Sanna van Leuuwen) kirjoittanut flaamilainen historioitsija. Eurooppalaisten siirtomaahistoriaan erikoistunut Van Reybrouckin mukaan entiset vallanpitäjät ovat vasta viime vuosina alkaneet käsitellä historiaansa rehellisesti, mikä on mahdollistanut myös entisten alusmaiden historian tarkastelun uudella tavalla. Mitä me tiedämme muiden kuin länsimaiden historiasta? Millä painotuksella maailmanhistoriaa Suomessa opetetaan tällä hetkellä? Miten historianopetus vaikuttaa kykyymme seurata maailman tapahtumia? Miksi Indonesiaan olisi syytä kiinnittää huomiota nyt? Ja mitkä asiat länsimaista esimerkiksi Brasiliassa, entisessä Portugalin siirtomaassa, nostetaan nyt uutisten kärkeen? Haastateltavana ovat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n varapuheenjohtaja ja historian lehtori Marjo Sassali, sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Timo Kaartinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja belgialainen historioitsija David Van Beybrouck. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miten Iran kehittyi 1900-luvulla ja miten Iso-Britannia, kommunismi ja islam vaikuttivat Iranin kehitykseen? Kuinka kehittynyt maa Iran oli ennen vuoden 1979 vallankumousta? Minkälainen Iranin poliittinen tilanne on nykypäivänä ja onko maassa odotettavissa uusi vallankumous? Minkälainen suhde Venäjällä ja Yhdysvalloilla on Iranin islamistiseen hallintoon ja mitä intressejä Venäjällä ja Yhdysvalloilla on Lähi-idän alueella? Studiossa toimittaja Bijan Rezai Jahromi. Jakso on kuvattu 30.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pahlavien hallitsijasuku (4:53) Britit ja öljykauppa (7:23) Kommunismin patoaminen (10:39) Lännen virheet (14:57) Shiialaisuus (18:03) Demokratia (21:47) Vallankumous (26:07) Suomen media (28:40) Saudi-Arabia (32:18) Lähi-idän valta-asetelmat (35:29) Ydinsopimus (39:24) Vierastaistelijat (39:24) Vierastaistelijat (44:16) Suomi (46:39) Iranin vallankumous (49:58) Nainen, elämä ja vapaus (53:29) Yhdysvallat

Kirjailija Katja Kettu kertoo kirjaklubissa toistaiseksi henkilökohtaisimman romaaninsa synnystä. Kriisin jälkeen syntynyt Erään kissan tutkimuksia vie lukijat aikamatkalle ja syvien tunteiden äärelle. 

Lukio on loppuviikosta joutunut sotilaallisen konfliktin keskelle, mutta onneksi Kalistaja pitää koko talon tilanteen tasalla.Jakson virallisena sponsorina on ruoka. Muista syödä.Opiskelijakunnan hallitus muistuttaa tulevasta drag queen -lukutuokiosta.Vieraana Janne Lesonen.Seuraa Huomenta inhaa: IG @huomentainha Tiktok @huomenta_inhafacebook huomentainha -podcast

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Veikka on herännyt lumouksesta, johon vaalit, porvarilliset politiikkapodcastit ja Suomen tunkkainen mediaympäristö hänet loitsuivat. Politiikkaa pitää katsoa pahvisten hahmojen teatterin takana tapahtuvana raakojen, epäpersoonallisten voimien mittelönä. Yhtäkään yhteiskunnallista uudistusta ei anneta huvikseen, vaan on rakennettava painostusvoimaa ja herätettävä pelkoa pääoman leirissä. Pontus tarkentaa puheitaan liittyen BDSM:ään, pornoon ja kulttuurin libidinaalisiin virtauksiin. Mitä enemmän "korrektit" ajattelutavat leviävät, sitä enemmän BDSM-henkiset teemat latautuvat eroottisesti. Niiden käytännöllinen toteuttaminen toisen ihmisen kanssa on kuitenkin aivan oma asiansa ja edellyttää suostumuksen viitekehyksen. Keskusteluun nostetaan myös porno teknologisen kehityksen ajurina. Suosituksissa Pontus ylistää poeettisesti Niko Hallikaisen uutta romaania ja Veikka sukeltaa luksusjahtien työntekijöiden maailmaan. Esittelyssä on myös Avatar kakkosen haastava woke-brutalistinen monumenttielokuva. Jaksossa mainittuja asioita: Mikä meitä vaivaa? 100 jakson taivalta juhlistava Youtube -live Q&A 7.6.; tule mukaan tilaamalla osoitteessa https://patreon.com/mikameitavaivaa Visual.ly: ”How Porn Drew Innovation Tech” https://visual.ly/community/Infographics/technology/how-porn-drove-innovation-tech Maurizio Lazzarato: Capital Hates Everyone. Fascism or Revolution Niko Hallikainen: Suuri märkä salaisuus Below Deck –televisio-ohjelma Wakanda Forever –elokuva

Jos sinä olet herkkä ja aistit vahvasti, tämä jakso on sinulle (ja minulle, koska vahva sama). Jaan oivalluksia herkkyydestä ja siitä, miten olemme saattaneet väärinkäyttää sen voimaa – tai olemmeko käyttäneet sen voimaa lainkaan? On mahdollista, että tämä on podcast-historiani tärkein jakso, ihan oikeasti. Älä siis skippaa tätä, jos olet valmis liittymään kanssani herkkyyden vallankumoukseen! Liity mukaan Sisäisen johdatuksen salaseuraan ja paljastan sinulle joka viikko niitä salaisuuksia, joiden avulla voit oppia kuulemaan omaa sisäistä johdatustasi ja valjastamaan omat henkiset kykysi. Tule mukaan osoitteessa ⁠⁠www.iisaheinola.fi/linkit⁠⁠ Sisäisen johdatuksen Oppikoulu on auki juuri sinulle. Jos haluat oppia hyödyntämään omassa arjessasi kaikista tärkeimpiä henkisen työskentelyn työkaluja, vastaanottamaan informaatiota selväaisteillasi ja kommunikoimaan henkimaailman viisaiden kanssa, Oppikoulu on sinun paikkasi. Aloita Oppikoulu-matkasi jo tänään osoitteessa ⁠⁠www.iisaheinola.fi/oppikoulu⁠⁠ - odotan sinua siellä! ⁠⁠Instagram ⁠⁠| iisa@iisaheinola.fi |  ⁠⁠iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen tekee ihmiselle hyvää. Olemme tuottavia ja sitoutuneita, kun saamme käyttää vahvuuksia töissämme. Miksi olemme kuitenkin niin vaivaantuneita, kun omista vahvuuksista pitäisi puhua? Mistä ylipäätään voi tietää, mitkä omat vahvuudet ovat? Aiheesta kertoo onnellisemman työelämän kehittäjä Aliisa Holkko.Jakson muistiinpanotLuonteenvahvuuksien testi: VIA CharacterPositiivinen psykologiaMartin SeligmanMiia Paakkanen

Suomalainen Verge valmistaa monilla mittareilla maailman parhaita sähkömoottoripyöriä. Itse asiassa ne ovat sen verran rouheita vehkeitä, ettei niille tällä hetkellä edes ole varsinaisia kilpailijoita markkinoilla. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Elina Lappalainen. Tämä podcast julkaistiin 11.2.2023. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Ludvig XIV:n (1638–1715) eli Aurinkokuninkaan yli 70 vuotta kestäneeseen valtakauteen kiteytyy eurooppalaisen itsevaltiuden äärimmäisyys. Teatteri Viiruksen tuoreessa Versailles-esityksessä kuvataan itsevaltiaan hovissa harjoitetun alamaisuuden erilaisia muotoja tavalla, joka peilaa yhtä hyvin tämän päivän Venäjää kuin sitä avoimempienkin yhteiskuntien valtajärjestyksiä. Vieraina ovat Versaillesin ohjaaja-dramaturgit Sinna Virtanen ja Jussi Sorjanen. He avaavat teoksen tekemisen taustoja ja työprosessia sekä sitä, miten teoksen voi tulkita paitsi oikeutetun vallankumouksen kuvauksena, myös varoituksena siitä, miten tyrannian kaataminen ei aina itsessään tuota demokratiaa ja rauhaa.

Onko vallankumous jo käynnistynyt? Ja jos on, niin mikä on tekoälyn rooli siinä? Ja miten ihmeessä LUMI liittyy tähän kuvioon? Tätä asiaa pohtivat suositun Elements of AI -verkkokurssin vastuuopettaja, tietojenkäsittelytieteen professori (HY) Teemu Roos ja CSC:n Tekoäly- ja data-analytiikkatiimin vetäjä, kehityspäällikkö Aleksi Kallio.

Huomenna sunnuntaina vietetään Aleksis Kiven päivää. Näin filosofi Tere Vadén tulkitsee seitsemän veljeksen pakoa Impivaaraan. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Sunnuntaina vietetään Aleksis Kiven päivää. Filosofi Tere Vadén pohtii impivaaralaisuuden merkityksiä pamfletissaan Kaksijalkainen ympäristövallankumous. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Kaivetaan vanhat penkkaripuvut päälle ja vedetään sopivasti campilla Eila, Rampe ja kansallissosialistiset sikajuhlat. Sitäkö se on kun Uudessakaupungissa tehdään kesäteatteria. Lentävän lokin teatteri 10.8.2021

Yleensä poliitikon ura päättyy vaalitappioon tai kuolemaan. Jussi Halla-Ahon ilmoitus olla jatkamatta persujen puheenjohtajana aiheutti hämmennystä ja porinaa. Oliko se presidentinvaalipelin avaus? Ja onkohan persujen halliuskelpoisuudesta käytävä pulina vielä hieman ennenaikaista? Vallankumous on Mannerheimintiellä on alkanut. Vai onko? MIkseivät Suomen 170 pörssiyhtiön toimitusjohtajat vieraile YLE:n TV-lähetyksissä? Missä on television talousuutisointi? Euroopan osuus maailmantaloudesta on puolittunut 2000-luvulla. Pitäiskö Suomen talouden surkastumista tutkia hieman tarkemmin – ja oppia virheistä? Huuhkajat poisti suomalaisilta sen viimeisen suuren kansallisen trauman – jos nyt ei Karjalan menettämistä lasketa. Pitkänmatkanjuoksu, lätkä, euroviisut – ja miesten jalkapallo. Kiitos ja kumarrus!

The Connor McUpdate *Vallankumous Edition* @ Jets - 4/29/21 by The Nielson Show

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Ville Sointu ja Vesa Paukku pureutuvat podcastissa neljänteen teolliseen vallankumoukseen ja havainnollistavat mistä on kyse ja kertovat kuinka digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja tavaroiden internet vaikuttavat uusien liiketoimintamallien syntyyn.

Bastiljin vankila Pariisissa vallattiin Ranskan suuressa vallankumouksessa 14. heinäkuuta vuonna 1789. Ranskalaisen Éric Vuillardin teos 14. heinäkuuta laskeutuu palatsien parvekkeilta väkijoukkoihin ja kertoo arkistotietoihin nojaten valtauksesta niiden tavallisten mukana olleiden ihmisten kautta, jotka miekat, hiilihangot ja katukivet käsissään lähtivät kaatamaan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä. Mitä monivaiheisessa Ranskan vallankumouksessa oikein tapahtui ja millaisen jäljen se on jättänyt maailmaan? Vieraina ovat Vuillardin teoksen suomentanut, palkittu kääntäjä Lotta Toivanen, Euroopan historian professori Laura Kolbe ja filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osaston yliopistonlehtori, Kari Saastamoinen, kumpikin Helsingin yliopistosta. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

https://www.subscribestar.com/vihapuhefm

Miikka Rosendahlin johtama Zoan rakentaa työkseen virtuaalimaailmoja. Viime maaliskuusta lähtien bisnes on ollut rajussa nousukiidossa. Studio on rakentanut muun muassa virtuaalisen Helsingin, tuottanut JVG:n virtuaalisen vappukeikan ja Linnan juhlien lisätyn todellisuuden osiot. Tähän asti laitekanta ja laskentatehot ovat olleet virtuaalivallankumouksen pullonkauloja, mutta tilanne on nopeasti muuttumassa. Teemme nyt verkossa siirtymää 2D-maailmasta 3D-maailmaan. Sinä, minä ja organisaatiot, joiden kanssa olemme tekemisissä, kohtaamme pian virtuaalisissa tiloissa. Mahdollisuudet ovat mittavat, mutta niin ovat taas kerran vaaratkin. Entä jos valitsemme mielummin virtuaalitodellisuuden kuin fyysisen? Entä mitä tapahtuu, kun kun tekoäly luo maailmat, joihin hakeudumme? Hurjia kuunteluhetkiä.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Latinalaisessa Amerikassa on meneillään vallankumous, josta me emme ole Suomessa juuri kuulleet. Runoilija Roxana Crisologo Correa kertoo, miten feministinen liikehdintä muuttaa hänen synnyinmaataan Perua ja muuta Latinalaista Amerikkaa. Entä miltä näyttää naisen asema hänen nykyisessä kotimaassaan Suomessa? Vuoden 2020 paras uutinen oli eittämättä koronarokotteen valmistuminen. Mutta mitä ajatella siitä, että rokotekriittisyys tai -epäröinti lisääntyy etenkin naisten keskuudessa? Muutakin hyvää kansainvälisenä kriisivuotena tapahtui. Listaamme vuoden hyvät uutiset, joita kannattaa muistella, jos usko on koetuksella. Kitkerä feministi taas kertoo, miksi huhut miesten e-pilleristä ovat suuresti liioiteltuja. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikko klo 14.02

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä säveltäjä, kirjailija ja futuristi Perttu Pölösen kanssa johtamisesta. Johtaminen on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Merkityksellisyys viekin yhä voimakkaammin nuoria eteenpäin. Siispä nykyisin ei välttämättä enää mennä suoraan titteleitä kohti, vaan oppimisen mahdollisuutta kohti, joka toki vaatii myös ahkeruutta ja rohkeutta. Se voi olla myös vapauttavaa, kun ei tarvitse tietää tai päättää miksi isona haluaa – uskaltaa sen sijaan heittäytyä maailman vietäväksi. Nykyiset nuoret sukupolvet ovat kenties ensimmäisiä sukupolvia, jotka myös voivat vahvemmin miettiä merkityksellisyyttä. Tällöin mietitään paljon sitä, että miten oma persoona sopii kuhunkin työhön tai kuinka voisi itseä kehittää, jotta sopisi paremmin. Johtaja voi auttaa siinä eli sen tunnistamisessa ovatko nuoren persoona ja työtehtävä sopusoinnussa keskenään. Nuoret kasvaneet myös siihen, että heihin on koko ajan pyritty vaikuttamaaan (erityisesti sosiaalinen media). Tätä kautta nuoret ovatkin oppineet tunnistamaan nopeasti epäaitoutta ja epärehellisyyttä. Osin siksikin nuorilla rima on usein korkealla, ja he aidosti kaipaavat aitoutta ja autenttisuutta. Nykyisessä hektisessä elämässä työntekijöinäkin mennään usein kivoja, nopeita ratkaisuja kohti. Kuitenkin pitää oppia myös sitoutumaan ja olemaan pitkäjänteinen ja kärsivällinen, sillä niitä tarvitaan aina, jos haluaa aidosti saavuttaa jotain. Johtaja voisi auttaa tätä kertomalla omasta työelämänsä kehityksestä ja siitä, kuinka johtajan oma työura on vaatinut sitoutumista ja kärsivällisyyttä. Tärkeä siis avoimesti kertoa siitä, että työelämä vaatii sitoutumista tekemiseen ja omaankin kasvuun. Toki tärkeä jokaisen on tärkeä oppia kertomaan mitä työltä itse odottaa tai mitä voisi haluta. Jos haluaa ”jotain vaan”, niin myös saa ”jotain vaan”. Osaamisen määrittelemisessä ja sanoittamisessa voisi auttaa se, että määrittelee itseään enempi taitojen kuin työtehtävien tai työnimikkeiden kautta. Tämä toisi myös joustavuutta, jos tulee muutoksia työtilanteessa. Voi esimerkiksi tunnistaa itsessään selkeyttäjän tai kirkastajan, jota taitoa tarvitaan lähes kaikissa työtehtävissä. Voitaisiinkin puhua taitotitteleistä mihin löytyykin ajatuksia Pölösen Tulevaisuuden identiteetit -kirjassa, joka julkaistaan 12.11.2020. Monipuolinen tekeminen ja rönsyilylle vaikuttava työhistoria voikin olla todella hyvä investointi, sillä se silloin kun kaikki munat eivät ole samassa korissa. Jos johtaja voi auttaa työntekijää löytämään intohimonsa ja vahvistaa itsetuntoa, niin se riittää jo pitkälle. Itseänsä johtamalla työntekijä sitten voi päästä kohti tehtäviä, jotka ovat sopivia. Tarvitaankin vastuunottoa juuri itsensä johtamista, mutta toki siihenkin tarvitaan apua. Mutta toki vain kokeilemalla voi kehittyä. Kokeilemisiin onkin hyvä johtajan rohkaista työntekijöitä. Ei myöskään kannata ottaa itseään liian vakavasti: kaikesta selviää häpeällä! Teknologia kehittyy varmasti tulevaisuudessa vielä lisää, mutta samalla korostuu inhimillisyyden tarve sen vastapainona. Aikoinaan maanviljelysvallankumouksen aikaan tarvittiin fyysistä voimaa ja kestävyyttä, jolloin tarvittiin myös fyysistä johtajuutta. Sen jälkeen teollisuusvallankumouksessa siirryttiin tehtaisiin, jolloin korostui tiedon merkitys ja asiantunteva johtajuus. Nyt ollaan menossa kohti inhimillistä vallankumousta, missä johtajuudelta tarvitaan ennen kaikkea sydäntä; empatiaa ja inhimillisyyttä, koska koneet säilyttävät tiedon ja analysoivat. Olennaista onkin, että mitä sellaista saan johtajalta mitä en saa googlesta? Eli missä asioissa johtaja voi päihittää koneen? Teksti: Mirva Leppälä

Mikä on työn neljäs vallankumous? Työn suureen murrokseen sisältyy sekä toiveita antoisammasta työelämästä että dystopioita, tulevaisuuden kauhukuvia. Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa kertoo Töissä huomenna -podcastissa, että meneillään olevan vallankumouksen erityinen piirre on sen nopeus. Toimittaja: Hanna Eskola Äänitys ja editointi: Joonas Tuominen

Naiset ovat kauan olleet pelialan sokea piste. Koska oletettu pelaaja on heteromies, ovat naiset pelihahmoina aliedustettuja ja vääristyneesti kuvattuja. Peleistä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa löytyä myös toisenlaisia naiseuden esitystapoja, kuten The Last of Us ‑pelisarja osoittaa.

Axel-headit, hyviä uutisia: syksy saapuu ja niin saapuu myös täysmiehitetty MIETI VÄHÄ! Aiheena kapitalismin kehitys content subscription -bisneksessä, Wikipedian tuotantomalli ja kolumnistit totuutena aikamme ideologiasta. Laineet lyövät korkealla, ajaako podi karille risteilyväen harmiksi vai pääseekö se perille maaliinsa podcastien Tukholmaan? Tässä jaksossa muotoutuu uuden ajan proletaarinen eetos.

Keitä ovat muutoksentekijät? Keskustelua koronasta, yhteiskunnan muutoksesta ja lempeyden muutorvoimista.

Nykynuoriso - käynnissä oleva nuorten pelaajien vallankumous by Pausa

Ihmissuhteet ovat välillä haastavia mutta kuten sanonta menee: "Aika parantaa haavat". Tänään ylitöissä puhutaan VV:n itsevarmuuden alenemisesta ja sen mahdollisista syistä sekä Otson erosta.

Globaalin pandemian edessä Chilen hallitus on julistanut nopeasti jyrkkeneviä rajoituksia liikkumiseen ja kokoontumisvapauteen. Koronaviruksen pelko on käytännössä keskeyttänyt lokakuussa 2019 alkaneet valtavat mielenosoitukset, jotka nostivat pinnalle kansalaisten valtavan eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden politiikan ammattilaisiin. Tämä artikkeli tarkastelee pandemian vaikutusta sosiaaliseen kriisiin julkisten tilojen hallinnan ja ulkomuodon kautta.

Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 4. 30. jaksossa tarkastelen kohteliaisuutta – tai pikemmin kohteliaisuuden vastaisuutta – Ranskan vallankumouksen aikana. Miksi tasavaltalaiset julistivat teitittelyn sekä Monsieur’n ja Madamen pannaan? Minkä vuoksi hyvän uuden vuoden toivottaminen oli kiellettyä? Mihin tasavaltalainen kohteliaisuuden vastaisuus päättyi? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Käsittelyssä Fumi Yoshinagan vaihtoehtohistoriallinen genderbendaus-hovikronikka Ōoku. Lisäksi puhumme omista lempisarjoistamme, Rachel Thornin fanikäännösmielipiteistä, Tokyo Tarareba Girlsin Eisner-palkinnosta, Pika Editionin urheilunimikkeestä sekä mangalehtien myyntimääristä. Lukujonossa Rumiko Takahashin MAO ja Kanako Sakurakoujin Seirou Opera. --- - Foorumipostaus jossa käytetään sanaa “ranobe“ ensimmäisen kerran suomeksi - Ylen uutinen jossa sanotaan “visuaalinen novelli“ 03:16 – HAMPAANKOLOSSA - Chobits ja Clover - Spy x Familyn päähenkilöiden nimien viralliset kirjoitusasut (kuva) 07:27 – KUUNTELIJAKOMMENTTEJA - Mobile Suit Gundam Origin - Tohyo Game - Shibuya Goldfish - Nana to Kaoru - Girl Friends - Kahlua with Milk - Yana Toboso - Kuroshitsuji - Jun Mochizuki - Pandora Hearts - Kazuya Minekura - Saiyuki 26:05 – RACHEL THORN JA FANIKÄÄNTÄMINEN - Rachel Thornin twiitti - Umineko - Watamote - Suosittu ulkomaisella kuvalaudalla (kuva) - Petterin twiitti Thornille 2015 - Wandering Son - Kovakantiset 20 euron mötkäleet (kuva) - Alice in Murderland 36:51 – TOKYO TARAREBA GIRLSIN EISNER-PALKINTO - ANN: Tokyo Tarareba Girls voitti Eisner-palkinnon - Tokyo Tarareba Girls - Akiko Higashimura - The Heart of Thomas - Utsubora - Petterin pääkirjoitus Anime-lehdessä 2/2015 (kuva) - Showa: A History of Japan - Petterin Tokyo Tarareba Girls -arvostelu Anime-lehdessä 4/2017 (kuva) - Deb Aokin Answerman-kirjoitus siitä, vaikuttavatko palkinnot mangojen myyntiin - Junji Ito 43:20 – PIKA EDITIONIN URHEILUNIMIKE - Au cœur de la mêlée avec Full Drum dans la collection Pika Shônen - Full Drum - Ghost Ship (Seven Seas) - SuBLime (Viz) - Blu (Tokyopop) - Viz Signature - Cherry Blush (Pika) - Purple Shine (Pika) - Red Light (Pika) - The Prince of Tennis - Kuroko's Basketball - Ookiku Furikabutte - Yowamushi Pedal - Haikyu! 49:51 – MANGALEHTIEN LEVIKKILUVUT - ANN: JMPA Reveals Manga Magazine Circulation Numbers for January to March 2019 - Monthly Shonen Sirius - That Time I Got Reincarnated as a Slime 52:20 – ŌOKU - Ōoku - Fumi Yoshinaga - Melody - Vuoden 2010 elokuvasovituksen traileri - Edo-kausi - Tokugawa-shogunaatti - Amerikkalaiset purjehti isoine nenineen Tokionlahteen ja vaati rajat auki - Shogun - Japani oli täysin sulkeutunut ulkomaailmalta - Vallankumous - Ōoku (se oikean maailman) - Hahmochartti (kuva) 59:35 – ŌOKU: KONSEPTI - Tokugawa Yoshimune - Hooded Utilitarianin arvostelu, jossa sarjan konseptia pidetään vähän epäuskottavana - Yoshimune saa selville salaliiton (kuva) 01:04:31 – ŌOKU: KERRONTA JA RAKENNE - Lakoninen kertoja (kuva) - Tokugawa Ienari - 47 roninin tapaus - Ejiman skandaali - Hina-nuket - Poliittisia häslinkejä 1800-luvun puolessavälissä - Townsend Harris 01:12:07 – ŌOKU: TEKIJÄSTÄ - Not Love But Delicious Foods Make Me So Happy - What Did You Eat Yesterday? - Antique Bakery - All My Darling Daughters 01:15:58 – ŌOKU: ERICA FRIEDMAN JA BECHDELIN TESTI - Erica Friedmanin postaus Ōokusta - Bechdelin testi - Emma - James Tiptree Jr. -palkinto 01:25:03 – ŌOKU: HAHMOKERRONTA - Tokugawa Ieshige - Tokugawa Iesada 01:40:46 – ŌOKU: VISUAALIT - Yoshinagan huumorityyli ja shoginaamat (kuva) - Hiraga Gennai - Naisten kampausten mieshuituke (kuva) 01:47:16 – ŌOKU: SPOILERIOSIO - Hollantilaisoppi - Hyvää fiilistä (kuva) 01:58:13 – ŌOKU: JULKAISU - Vizin käännös (kuva) 02:01:22 – ŌOKU: LOPPUKANEETIT 02:02:54 – LUKUJONOSSA: MAO - MAO - Inuyasha - Ranma 1/2 - Onmyodo - Mermaid Saga - Vaakasuuntaista tekstiä oikealta vasemmalle (kuva) 02:10:42 – LUKUJONOSSA: SEIROU OPERA - Seirou Opera - Black Bird - Sakuran - Sugar Sugar Rune - Ran the Peerless Beauty 02:23:23 – LOPETUS

Toivoa Lähi-itään -kampanjan johtajalla Ramilla* on kunnianhimoinen tavoite muuttaa koko Lähi-idän sosiaalipoliittinen tilanne. Kampanja pyrkii tuomaan yhteiskuntaa hyödyttäviä muutoksia ja tulevaisuuden toivoa ikivanhoille kristillisille yhteisöille, jotka kokevat syrjintää ja vainoa. Kampanja tiivistää kirkkojen tarpeet kolmeksi vaatimukseksi: kaikille oikeus tasa-arvoiseen kansalaisuuteen, kaikille riittävät elinmahdollisuudet ja uskonnolliset johtajat varustettava sovittelu- ja jälleenrakennustöihin. Käytännössä näiden toteutuminen vaatii kansallisia vastuuvelvollisuusmekanismeja sekä joustavaa rahoitusta kirkoille. Toivoa Lähi-itään on kerännyt yli 800 000 allekirjoituksen vetoomuksen YK:lle. Vetoomuksen jälkeen Yhdysvallat ja YK osoittivat varoja Irakin uskonnollisille vähemmistöille ja Iso-Britannia loi uskonnonvapauden suurlähettilään viran. Yhdysvallat ja Iso-Britannia järjestivät konferenssin, jonka aiheena oli uskonnonvapauden edistäminen kehitysyhteistyön kautta.*peitenimi https://opendoors.fi/2019/07/23/yritamme-muuttaa-lahi-idan-koko-sosiaalipoliittisen-todellisuuden/

Nyt eletään omakustannerunouden hulluja vuosia! Suurin osa Suomessa ilmestyvästä runoudesta julkaistaan omakustanteina. Tähän ovat syynä niin suomalaisten runousinto kuin uudet julkaisukanavatkin. Esimerkiksi tamperelaisen Mediapinta-kustannusyhtiön kautta on julkaistu parin vuoden aikana yli 1300 runousnimekettä. Mitä tämä runojen vyöry tekee runojen lukemiselle? ITE-runoudesta ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa Nuori Voima -lehden päätoimittaja Vesa Rantama ja kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?

Sudanissa nähtiin huhtikuussa nuorten ja naisten johtama vallankumous. Yksinvaltias Omar al-Bashir syrjäytettiin, mutta ovatko sotilaat todella valmiita luopumaan vallasta? Voiko siviilivalta vahvistua perinteisten islamilaisten piirien kustannuksella? Ohjelmassa käydään Sudanissa. Lisäksi keskustellaan maan tulevaisuudesta Afrikan kriiseihin ja rauhanprosesseihin perehtyneen kansanedustaja Pekka Haaviston kanssa. Toimittajina ovat Liselott Linström ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Kuva: Ruud Elmendorp

Jos sinulla olisi mahdollisuus nähdä ihmisiä seinien läpi ja saada älykästä informaatiota suoraan näkökenttään, voisitko olla tarttumatta tilaisuuteen? Kuvattu skenaario voi olla lähempänä kuin moni arvaakaan, jos se on Jufo Peltomaasta kiinni. Sarjayrittäjä ja teknovelho Peltomaa on ollut mukana perustamassa lukuisia toinen toistaan kiinnostavampia teknologiayrityksiä, ja tällä hetkellä hän työskentelee lisätyn todellisuuden eli AR:n parissa. Immersal on kotimainen yritys, jolla on potentiaalia rakentaa maailmanlaajuinen lisätyn todellisuuden pilvipalvelu. Hanke on enemmän kuin vaativa mutta tilaisuus on huima, sillä lisätystä todellisuudesta povataan satojen miljardien markkinaa ja kännyköitä suurempaa vallankumousta. Jufo Peltomaa kertoo yrittäjyyden lumosta, luovasta hulluudesta sekä lisätyn todellisuuden käyttömahdollisuuksista. Samalla hän paljastaa, koittaako vuonna 2020 myös Raptorin comeback.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on työskennellyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi 2000-luvun alkupuolelta asti. Sitra on ollut mukana kymmenissä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä projekteissa, hankkeissa ja selvityksissä. Vallankumous on sana, jota Sitra on käyttänyt sote-uudistuksen yhteydessä. Sitran mukaan tulevaisuudessa ihminen itse on terveydenhuollossa ajurin paikalla. Miten Sitran kädenjälki näkyy sote-uudistuksessa? Entä miksi Sitran 800 miljoonan euron pääoma on herättänyt kiinnostusta? Politiikkaradion haastattelussa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Hilla Ja Inari Podcast #45 Tunteiden vallankumous Missä tässä ajassa on intohimoa? Onko vallankumous enää mahdollinen? Podcastin 45. jaksossa käsittelemme intohimoa, poliittista välinpitämättömyyttä ja unelmointia. Tämän lisäksi yritämme löytää vallankumouksen aineksia ja ennustamme mitä Suomessa tapahtuu kahden vuoden kuluttua. Kuuntele, niin tiedät! Suosituksissa kerromme muun muassa parhaat musiikki- ja tapahtumavinkit marraskuun loppuun. https://onequartmagazine.com/life/11/2018/hilla-ja-inari-podcast-tunteiden-vallankumous/ Illustration by Kai Nordfors www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ www.instagram.com/hillajainari/

Jarmo Heikkinen lukee Eino Leinon lehtikirjoituksia.

15-vuotias Viivi ja 17-vuotias Aleksanteri kertovat, miten kirja voi muuttaa nuoren ajattelua. Mukana myös kirjailijat Kaisa Happonen ja Karri Miettinen (aka Paleface).

Työelämän johtamiskäytännöt myllertävät yliopistoja. Vastakkain ovat ammattijohtajien tulostietoisuus ja akateeminen vapaus. KulttuuriCocktailin radiolähetyksessä keskustelemassa oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen, kulttuurintutkija ja mediakulttuurin dosentti Hanna Kuusela, provosti Kristiina Mäkelä ja korkeakoulujen ohjaukseen ja rahoitukseen erikoistunut professori Jussi Kivistö. Toimittajana on Jonni Roos.

Ilmastonmuutos kiihtyy, mutta vanhat päästöjä aiheuttavat energiantuotannon rakenteet seisovat edelleen uusien tiellä. Kaikki teknologiset ratkaisut puhtaan energian tuottamiseen ovat kuitenkin jo olemassa. Nyt ei saa jäädä seisomaan paikoilleen, vaan kaikki mahdolliset ratkaisut on otettava käyttöön jo eilen. Lopulta päätösvalta on kuluttajana meillä jokaisella. Jakson vieras, Antti Arasto, työskentelee tutkimuspäällikkönä VTT:llä. Hän kehittää ratkaisuja liittyen puhtaaseen energiantuotantoon ja siihen, kuinka teknologiat saadaan markkinoille tekemään muutosta.

Orimattilan kunnanlääkärin 15-vuotias tytär Verna Warén kirjoittaa 5. tammikuuta 1918 päiväkirjaansa, että nyt Suomi on itsenäinen. Karjala nousee. Vallankumous julistetaan alkaneeksi. Ristiriitoja Vaasassa. Mannerheim lanseeraa verbin ”arkebuseerata”. Suojeluskunta testaa sitä Leonard Knuutilaan. Trotski lanseeraa puolestaan käsitteen ”punainen terrori.” Punakaartit toteuttavat sitä Nummelassa sekä Suinulassa. Käkisalmen nuori valiokaarti vannoo uskollisuutta vallankumoukselle. Pelastusarmeija ryhtyy lieventämään hengellistä ja aineellista hätää rintamalinjojen molemmin puolin. Sortavalassa siunataan vapaustaistelun uhri Einar Nissinen. AIKALAISÄÄNET: Tyyne Arponen muistaa, milloin hän ensikerran kuuli, että Suomi on itsenäinen. Kaarlo Salmenkivi kertoo linnoitustöistä ja värväreistä Mäntyharjulla.

Yhdysvalloissa on jälleen vaalivuosi, mutta tällä kertaa jokin on eri tavalla kuin ennen: nyt on alkanut nuorten esiinmarssi, johon Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on kiinnittänyt huomionsa. Erityisesti tämä näkyy paitsi aseiden vastaisissa mielenosoituksissa, myös Russell Bucklew -nimisen miehen kuolemantuomion herättämässä keskustelussa. Toimittajana Iida Tikka.

Suomen tunnetuimmat näyttelijät joutuvat elokuvatyössä alistumaan nöyryytyksiin. Jotkut ohjaajat ovat syyllistyneet seksuaaliseen häirintään. Naisten ohjaamat elokuvat saavat selvästi vähemmän tukea kuin miesten ohjaamat. Elokuva-alan lieveilmiöt ovat olleet jo kauan tiedossa mutta niistä on vaiettu. Alkaako Törhösen ja Louhimiehen keissien jälkeen suuri puhdistus? Onko miespuolisten taitelijanerojen aika ohi? Muuttuvatko leffojen rahoitusjärjestelmät, miehinen maailmankuva ja työkulttuuri? Ruben Stillerin vieraina ovat ohjaa Taru Mäkelä, Näyttelijäliiton puheenjohtaja Helena Ryti ja näyttelijä-ohjaaja Mari Rantasila.

Miksi terveydenhuollossa asiakas kokee usein olevansa tiellä ja väärässä? Mitä tapahtuu, jos asiakas asetaan kerrankin hoidon keskipisteeksi? Tässä Pihlajalinnan podcastin jaksossa käsitellään terveydenhuollon asiakaspolkua ja sitä, miten asiakkaan kokemuksesta tehdään jo pienillä teoilla parempi. Pihlajalinnan podcast kertoo kiinnostavimmat uudet ajatukset ja toimivimmat toteutukset sosiaali- ja terveysalan mullistuksen keskeltä. Nelosjakson vieraana on asiakaskokemusjohtaja Jutta Tikkanen, joka uskoo, että asiakkaat ovat tottuneet olemaan terveydenhoitoalalla vähän liiankin kiitollisia.

Yhden tulkinnan mukaan elämme neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä. Tähän vallankumoukseen liittyvät kyberfyysinen toimintaympäristö, sekä sellaiset teknologiat kuten asioiden internet, robotiikka, tekoäly ja sen mahdollistama autonomia, nano- ja bioteknologia sekä tietysti 3D-tulostus. Juuso Pekkinen keskustelee vieraidensa kanssa 3D-tulostuksesta eli lisäävästä valmistuksesta. Studiossa ovat Aalto-yliopiston ja Suomen pikavalmistusyhdistyksen Jukka Tuomi, VTT:n Pasi Puukko sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Antti Salminen. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Vallankumousjohtaja Lenin sai vaikutteita ja innoitusta filosofi Karl Marxin teorioista. Vallankumouksen jälkeen Neuvostoliitossa siirryttiin Leninin ohjeiden mukaan sosialismiin, jota pidettiin vain välivaiheena ennen kommunismia. Mutta kuinkas sitten kävikään? Marx, Lenin ja rahat -osan vieraana on sosiologian professori Risto Heiskala. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat.

Vallankumousjohtaja Leninin syntymästä tuli vuonna 1970 kuluneeksi sata vuotta. Sankaria juhlittiin näyttävästi niin Neuvostoliitossa kuin Suomessakin. Millaiset syntymäpäiväjuhlat Kremlin muurissa balsamoituna maannut ruumis sai? Ikuinen Lenin täyttää sata vuotta -osan vieraana on yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat.

Stalinin ajan Neuvostoliitto tuli tunnetuksi vankileireistä ja murhista. Kuinka Stalin pääsi asemaan, jossa hän pystyi tapattamaan myös vanhat vallankumoustoverinsa? Venäjän vallankumous -sarjan Punatähti Stalin -osassa vieraana on professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947). Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Puna-armeijan johtaja Lev Trotski oli tärkeä mies vallankumouksen onnnistumisessa, mutta myöhemmin hänen kohtalonsa oli monella tapaa traaginen. Miksi Trotskil ensin onnistui juhlittuna vallankumousjohtajana, mutta joutui myöhemmin pakenemaan aina Meksikoon saakka? Trotski ja viimeinen laiva -osan vieraana on tutkija Ira Jänis-Isokangas. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Lokakuun vallankumouksesta on pian kulunut 100 vuotta. Nyky-Venäjällä vallankumousta ei enää juhlita, ja valtiovalta on pitänyt etäisyyttä satavuotismuisteloon. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kuulostelee venäläisten tuntoja vallankumouksesta Pietarissa. Kuulemme myös, miten Latviassa suhtaudutaan latvialaisiin kiväärimiehiin, jotka taistelivat vallankumouksen etujoukoissa. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: EPA-EFE/Anatoly Maltsev

Apunen-podcastin erikoisjaksossa kuullaan keskustelu, jonka Matti Apunen ja Björn Wahlroos kävivät Wahlroosin kirjoittaman Hiljainen vallankumous -pamfletin julkaisutilaisuudessa. Teoksessa Wahlroos esittää kymmenen toimenpidettä, joilla perustuslaki voitaisiin remontoida niin, ettei sitä enää käytettäisi päivänpoliittisten mielipiteiden ajamiseen.

Venäjän pääkaupungin vallankumousvuoden 1917 dramaattiset tapahtumat hejastuvat myös Suomeen. Mitä Helsingissä tapahtui, kun Venäjän pääkaupungissa nykyisessä Pietarissa ammuttiin vallankumouksen pyörteissä kaduilla? Helsinki näkee punaista -osan vieraana on tietokirjalija dosentti Samu Nyström. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Lokakuun vallankumouksen kohtalokkaasta yöstä kerrottiin myöhemmin montaa eri versiota. Mitä Lenin kumppaneineen oikeasti teki ja mitä ei? Mikä myöhemmin kerrotuista tarinoista oli paras ja käyttökelpoisin voittajille? Talvipalatsin kello pysähtyy -osan vieraana on tutkija Ira Jänis-Isokangas. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Mitä Venäjän keisarin armeijassa tsaaria uskollisesti loppuun saakka palvellut Mannerheim näki ja teki punaisen vallankumouksen pyörteisiin joutuneessa neuvostojen maassa? Mannerheim neuvostojen maassa -osan vieraana on professori Henrik Meinander. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana on Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Kuinka vuosia ulkomailla asunut ja vallankumousta ajanut Lenin hankki Venäjälle palattuaan käteensä punaiset valttikortit ja löi vastustajansa? Leninistä itään -osan vieraana on Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Lokakuun vallankumouksesta riitti tarinaa moneen elokuvaan, mutta minne panssarilaiva Potemkin vei matruusinsa ja neuvostoelokuva tekijänsä? Sarjan toisessa osassa ”Punainen valkokangas” vieraana on Kavin erikoistutkija dosentti Jari Sedergren. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Jo kauan ennen kuin keisarikunnan loppu läheni moni tahtoi tsaariksi tsaarin paikalle, mutta kuinka Vladimir Iljitš Uljanovista tuli vallankumouksellinen Lenin? Sarjassa tutuiksi tulevat luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat ihmiskohtalot ja tarinat. Sarjan ensimmäisen osan "Tsaariksi tsaarin paikalle?" vieraana on Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Millaista on suomalainen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai seksististä ja rasistista yleistämistä. Huumori on vaikea laji, ja joskus naurattamiseen pyritään helpoimman kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kritisoida valtarakenteita. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tarkastella? Miten valta rakentuu stand-up tilanteessa, ja miten vitsi heijastelee valta-asetelmia? The post Vallankumous syntyy vitsailemalla appeared first on AntroBlogi.

Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsitykset ja kokemukset julkisesta tilasta seuraavat globaaleja ja paikallisia kehityskulkuja? Suuria historiallisia mullistuksia ja arkisia kohtaamisia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kaupunkitilassa tapahtuvat aina suhteessa monimutkaisiin historiallisiin kehityskulkuihin julkisen ja yksityisen, valtion ja kansalaisyhteiskunnan sekä menneisyyden ja tulevaisuuden leikkauspisteessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kulminoituvat Istanbulissa useimmiten historioiltaan kiistanalaisille aukioille. The post Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla appeared first on AntroBlogi.

Älä ystävä kysy kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle! Vallankumous tule vääjäämättä mutta tärkeä kysymys on onko sen veturi veri vai välittäminen.

Hei kuulijan kullerot! Tämän viikon podcast julkaistaan poikkeuksellisesti näin sunnuntaina. Meillä oli ongelmia, kerromme niistä podcastissä.

Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli. En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.Sirpa AlhoSoilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.Sirpa kirjoitti kirjeen:Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät muuttaa Nisbackaan. Siskoni ja minä jätettiin lapsettomien tätini huomaan ja vanhemmat lähtivät hakemaan muuttokuormaa. Ei saatu sanoa hyvästejä ystäville.Murrosikä Korsossa 60-luvulla. Kova paikka sopeutua teryleenimekossa Jamesporukkaan. Kävihän se. Yhteiskoulu oli puoliksi yksityinen ensimmäistä vuotta kun tulin. Duunarin kakara otettiin pakolla vastaan. Pehmosta kovikseksi.Lapsenlikkana Helsingborgissa 17-vuotiaana, huono ruotsinkieli lukiossa. Kunnianhimoinen äiti. Seuraavat kesät Sankta Marian mielisairaalassa töissä.Ylioppilaaksi 60-luvun lopulla. Vallankumous houkutteli. Sovittiin kavereiden kanssa, että lakkia ei panna päähän, kun julistetaan, että nyt olette ylioppilaita. Kaikki valkoisissa, minulla punainen tätini (helluntalainen) virkkaama mekko, punainen virkattu baskeri, punaiset sukat ja kengät. Olin ainoa, joka ei pannut valkolakkia päähänsä. Rehtori raivosi, rehtorin vaimo itki. Ruokalan porukka kätteli.Äiti halusi minusta asianajajaa. Lähdin Ruotsiin, meri välissä. Vahva äiti.Lundin yliopsto. Ajattelin olla siellä yhden lukukauden ja tulla takaisin Valtiotieteellisseen. Vallankumous houkutteli. Kommunistisk Ungdom, Vänsterpartiet, toimitsijana. Lahdenperä houkutteli opettajaksi Olofströmiin. 4 vuotta yläasteella. Naimisiin tukholmalaisen Kennethin kanssa. Hän kesti Olofströmiä vajaat kaksi vuotta. Muutto Luulajaan. Koska EN IKINÄ muuttaisi Tukholmaan. 3 vuotta Luulajassa ja sitten Rinkeby, 1984. 3 lasta. Ruohonjuuri harrastusta asuinalueella.Töissä Svenska Fredskommittessa. Muutto Östermalmille, 1991. 10 vuotta Östermalmilla.Töissä Spånga-Tenstassa. Kultur och Intergration. Kvinnocenter i Tensta, Sahra, Mona ja minä Dubaissa.PfMI, Linkworkers- yhteistyötä Irene Molina, Nihad Buran, Roger Andersson, Aleksandra Ålund ja monta muuta.Urban Futures - töissä - Kulturdepartementet.Avioero, ja sitten monen vuoden jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Todella haasteellista.Yhteinen harrastus second hand - kirppiskierroksia riittää!Asuttu Tukholmassa, vietetty pitkiä aikoja Samoksella ja kesät Heinolassa.Pitkäaikainen ystäväni Jasim Mohamed tarvitsi apua Samoksella, kun pakolaisvirrat aukesivat.Sirpa AlhoHaastattelijana Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se 

Rikun ja Tunnan teemana tänään Vallankumous. Vieraana sosiologi Risto Alapuro

Tarkoitukseni on nostaa esille yksi mahdollinen kehityskulku, joka seuraa digitaalista vallankumousta ja mobiiliteknologian yleistymistä: nuoret ovat siirtyneet nettiin ja pysyvät siellä, ja muu maailma seuraa vastustellen muutosta.   Miten tulee käymään esimerkiksi vuorokausirytmin ja koulunkäynnin, sillä 24/7-yhteiskunnassa mikään ei ole aikaan tai paikkaan sidottua; onko itseohjautuva, vuorokausirytmitön elämä pian uusi normaali? Entä eristäytyminen ja syrjäytyminen … Continue reading "Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali"