Podcasts about koulun

Päivän agendana meidän kavereille käyneitä noloja juttuja, pääosin aiheet kuitenkin pyörivät ulosteen seassa. Hauskoja ja ajankohtaisia juttuja kuten Habbo Hotel, Cheek-viha ja nuorisoslangitesti vuodelta 2017. Uutisissa kasin aamuja, nikotiinipusseja ja erotiikkaa. Tervetuloa matkaan! Fanipuhelin: 0404416504 (WhatsApp) Tuhannes - TikTok ⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠⁠  Tuhannes - Instagram ⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠ 0:00) Alkulätinät(3:21) Habbo-hotel tyttöystävät(6:04) Nuorisokielitesti vuodelta 2017(13:53) Tumen kuulumiset, koulu stresi huolia ja syyskävelyitä(17:01) Johanneksen kuulumiset(17:26) Älkää menkö TikTok mainoksiin(20:05) Tumen näkemä hauska TikTok(23:15) Cheek - viha(26:34) Arvataan klikkiotsikoita(26:55) 1. Klikkiotsikko(27:45) 2. Klikkiotsikko(28:37) 3. Klikkiotsikko(29:45) Ajankohtaisia uutisia!!(29:51) Raastava näky odotti Roosaa eroottisessa Airbnbä(34:35) Koulun tunnelma muuttui yhdessä yössä(40:14) Nikotiinipussit aikuiseen makuun(42:48) Johannes lopettaa nikotiinin(44:57) KUKA KYSY? Kaverille kävi nolosti(46:06) Kaveri kävi treffeillä(53:10) Kaverille kävi vahinko(57:03) Loppulätinät

Cityn aamun torstain läppiä tästä...· Puolison ja vanhempien työpaikka vierailu on jännittävää· Punkit iskivät Samueliin!· Miten Olympialaisissa oikein käytettiin rahaa isojen herrojen toimesta?· Mitkä ovat tämän hetken kuumimmat koulutrendit?· Jauhelihan valmistamisen monet muodot· Koulun alku tarkoittaa nasujaisia ja kastajaisia!· Mitä ostat aina kaupasta ihan vain ”varmuuden vuoksi”Lisäksi Pornoo vai Saippuaa -skaba, sekä kuulijoiden epäsuosittuja mielipiteitä!

Mitä ihmettä tarkoittaa traumainformoitu koulu? Kirsi Strohbehn, erityisopettaja ja Resetti-kouluttaja tutustui traumainformoidun koulun malliin työskennellessään haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kanssa, joilla usein on runsaasti myös erilaisia tunne-elämän ongelmia. Tosin Kirsi ei haluaisi oppilaitaan hankaliksi nimittää, hän käyttäisi uhmakkaista, manipuloivista ja käyttäytymishäiriöisistä oppilaista nimitystä “erityistä rakkautta tarvitsevat oppilaat”. Kirsi ajattelee, että traumainformoituun kouluun kuuluu oleellisesti kaksi ulottuvuutta. Ensimmäiseksi tarvitaan ymmärrystä trauman vaikutuksista ihmisen neurobiologialle, ja toiseksi tietoisuutta niistä peruspilareista, joiden varaan traumainformoitua koulutyötä voidaan rakentaa. Tästä pääset lukemaan trauman vaikutuksista: https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/ Traumainformoitu koulu-ajattelun mukaisesti monella luokkahuoneen oppilaalla voi olla mukanaan traumataakkaa, kehityksellistä traumaa, joka vaikuttaa kaikkeen koulutyöhön. Emotionaalinen trauma voi vaikuttaa sekä oppilaan käyttäytymiseen että akateemisiin suorituksiin. Traumainformoidun koulun peruspilareita on kolme. Koulussa täytyy olla turvallisuuden lisäksi turvan tunne. Kaikkien aikuisten tulee sitoutua tähän. Toiseksi, oppilaan valinnanvapautta tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Kolmanneksi, oppilaiden ja opettajien välillä täytyy vallita yhteys. Monet oppilaista ovat oppineet, että aikuisiin ei voi luottaa, eikä tästä poisoppiminen ole helppoa eikä aina mahdollistakaan. Lopuksi, kanssasäätely on tärkeää. Koska emotionaalinen traumatisoituminen on vaikuttanut oppilaan kykyyn säädellä tunteitaan ja mielentilojaan, tarvitaan turvallista aikuista tukemaan ja ohjaamaan oppilasta oppimaan säätelyä. Oma rauhallisuus on tässä oleellista, silloin hyödynnetään peilisolujen tuomaa apua kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Kirsi kuulee usein sanottavan, että “opettajan tehtävä on vain opettaa”. Tämä on totta, mutta jos ymmärretään vahingollisten kokemuksien vaikutukset oppilaan kyvylle oppia, voidaan nimenomaan juuri opettamista tehostaa, jos traumainformoidun orientaation periaatteita hyödynnetään myös koulutyössä. - Jos tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin niitä kokemuksia, joita esimerkiksi väkivaltaisesti oirehtivilla lapsilla on, voisimme nähdä hankalat käytösmallit ensisijaisesti selviytymiskeinoina. Lapsi tai nuori on ehkä tarvinnut vahingollisia toimintatapoja jokapäiväisessä arjessaan aikaisemmin. Nämä oppilaat ovat niitä, jotka kaikkein helpoimmin suljetaan ulkopuolelle. Heille sanotaan, että “sinä et saa osallistua tähän ja tähän”, kun juuri he tarvitsivat yhteyttä, turvallisuutta ja kanssasäätelyä turvallisen aikuisen kanssa, Kirsi jatkaa. - Se, miten me valitsemme sanamme puhuttaessa näistä lapsista on äärimmäisen tärkeää, koska käyttämämme kieli luo todellisuutta ja ennen kaikkea sitä tapaa, jolla me oppilaisiin suhtaudumme. Valitsemmeko puhua esimerkiksi omaehtoisista, joustamattomista lapsista, vai ymmärrämmekö, että käyttäytymisen takana on ehkä oppilas, joka on ollut jossakin aikaisemmassa traumaattisessa tilanteessaan täysin voimaton. Näistä kirjoista löydät lisätietoa traumainformoidusta koulusta. Jos olet opettaja, tarkista koulusi opettajanhuoneen kirjahylly, monia näistä teoksista tulisi löytyä sieltä: Tulistuva lapsi by Ross W. Greene, englanniksi "The Explosive Child". Lost at School by Ross W. Greene (suomeksi Koulun hukkaamat lapset) Lost & Found, helping behaviorally challenging students by Ross W. Greene. Creating Trauma-Informed Schools by Eileen A. Dombo ja Christine Anlauf Sabatino Piia Ruudun tekemä materiaali Resetti-toiminnasta: https://www.valteri.fi/tuote/resetti-perheluokista-tukea-kasvatustilanteisiin-kotona-koulussa-ja-varhaiskasvatuksessa-resetti-toiminta-2017-2020/ Myös hakusanoilla trauma informed school löytyy netistä paljon hyvää tietoa.

Lapinlahden kunta aikoo lakkauttaa Paloisten ja Martikkalan koulut ensi syksynä. Lapinlahti laatii talouden tasapainotussuunnitelmaa vuosille 2024–2026. Siihen liittyvä palveluverkkoselvitys valmistuu elokuussa. Kunta tiedotti torstaina 25.01., että ohjausryhmä on evästänyt nopeuttamaan tasapainotustyötä niin, että koulujen mahdollinen lakkautuspäätös olisi mahdollista tehdä jo syksyllä. Haastattelussa aiheen tiimoilta ovat oheisessa juttutuokiossa: Paloisten koulun rehtori Jarmo Tikkanen Martikkalan koulun rehtori Antti-Matti Tikkanen sekä Lapinlahden kunnan sivistysjohtaja Sinikka Kervinen Haastattelijana: Sami Turunen

Jos kaksospojilta Ezana* ja Fasil* kysyttäisiin, mitä he toivovat jouluksi, vastaus voisi yllättää. Nämä seitsenvuotiaat eivät toivo vain leluja, kuten monet muut lapset. Ezana ja Fasil kaipaavat tänä jouluna yhtä asiaa: turvallista lapsuutta. Mikä saa pojat toivomaan tällaista joululahjaa? Surullista kyllä, Ezana ja Fasil ovat kokeneet vainoa koko elämänsä ajan.   https://opendoors.fi/henkilot/ezana-ja-fasil/

Jaksossa palataan aikaan, kun olin vielä nuori. Käsittelyssä on mm. koulun tukarit ja se kerta, kun meinasin saada turpaan. Host: Tomas Grekov Palaute: @tomasgrekov (Instagram)

Lahden kaupungin arkkitehti Johanna Palomäki pohti Radio Voimalla tiistaina Lahtelaisen Harjun koulun tontin tulevaisuutta. Mikäli kaupungin arkkitehti saisi yksin päättää, voisi Harjun koulu palvella jatkossa esimerkiksi kaupungin virastotalona tai muuna julkisena rakennuksena. - Siellä voisi olla kaupungin omia toimintoja mahdollisesti. Siellä on myös liikuntasalitila, joka on hyvin omanlaisensa ja erityinen tila. Olisi kyllä hienoa, jos sekin pystyttäisiin säilyttämään järkevässä käytössä. Palomäelle tuli myös koulun pihaan liittyen mahdollisuuksia mieleen. - Kyllähän siinäkin on potentiaalia ja mahtava sijainti kaupungissa. Sekin saisi säilyä yleisenä tai vähintään puolijulkisena tilana. Niin että se olisi kaupunkilaisten yhteinen. Arkkitehti pohti myös, olisiko koko korttelia mahdollista jotenkin maltillisesti täydennysrakentaa. Kuuntele koko haastattelu:

Lahden kaupungin opetus-ja kasvatusjohtaja Virve Jämsen tulee esittämään sivityslautakunnalle, että Harjun alakoulu siirrettäisiin Gaudian tiloihin jo ensi syksynä. Virve Jämsen oli Voiman aamuvieraana.

Tässä jaksossa keskustellaan yläkouluikäisten koulunkäynnistä ja urheilusta sekä niiden yhdistämisestä. Jaksoa hostaa Eerikkilän koulutuspäällikkö Antti Jokinen. Vieraikseen hän on saanut Palloliiton nuoruusvaiheen kehityspäällikön Markus Paanasen ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kehityspäällikön Jari Savolaisen. Nuoren urheilijan kaksoisurasta puhuttaessa tarkoitetaan urheilun ja opiskelupolun yhdistämistä ja sitä, kuinka luodaan tavoitteelliselle urheilijalle mahdollisuudet menestyä niin urheilussa kuin siviilielämässä riittävän joustavasti. Savolainen ja Paananen kertovat nykyisistä yläkouluverkostomalleista liittyen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. He puhuvat myös siitä, miksi koulun ja urheilun yhdistäminen saattaa olla yläkoulussa haastavampaa kuin lukiossa. Entä miten nuorille pyritään mahdollistamaan laadukas arki tai tarjoamaan harjoituksista yksi vapaailta viikossa? Miten selkeät rakenteet helpottavat nuoren laadukasta arkea? Miten nuoren urheilijan uran alkua voisi tukea kotona? Näihin ja moniin kysymyksiin kuulet vastauksen kuuntelemalla jakson.

Koulun juhlat lähestyvät ja Hipot harjoittelevat kuumeisesti juhlan näytelmää varten. Hipot ovat koulun juhlan pääesiintyjiä. Näytelmä ei kuitenkaan mene ihan käsikirjoituksen mukaan. Onneksi hiiriystävät Mini ja Max rientävät apuun. Tarina: Tuula Pere Lukija: Susan Orfinskij

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt 100 päivää. Otamme yhteyden Ukraina-toimittajaamme Maxim Fedoroviin.  Kouluvuosi on nyt päätöksessä. Mitä tähän kouluvuoteen mahtui? Kuinka kouluissa on selvitty koronasta ja edellisen lukuvuoden etäkoulun seurauksista? Studiossa opetusministeri Li Andersson (vas.)  Shanghailaiset ovat päässeet kodeistaan vapauteen yli kaksi kuukautta kestäneestä koronaeristyksestä. Myös pääkaupungissa Pekingissä koronarajoituksia on höllennetty. Pekingissä on kirjeenvaihtajamme Kirsi Crowley. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö pitivät torstaina toistaiseksi viimeisen viikottaisen tiedotustilaisuutensa Suomen koronatilanteesta. Miltä näyttää korona-aaltojen tulevaisuus? Miten rokotuksten kanssa edetään. Vieraina  HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sekä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.  Juontajana Atte Uusinoka. Valmistelemassa Veera Sinervo ja Päivi Dahl. Tuottajana Marija Skara.

Mika Järvisen haastateltavana HAT-Koben seurakunnan Yoshida-sensei Japanista. Tulkkina ohjelmassa toimii pitkän linjan Japanin lähetystyöntekijä Jorma Pihkala.

Keskiviikon kolumnisti on luokanopettaja Sari Kontra. Hän sanoo, että kaikki voivat paremin kun koulun aikuisilla on enemmän aikaa.

✅ Trendlər və Brendlər #31

Tässä noin tunnin kestävässä Uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa kuulet kolme keskustelua, joissa ohjelmasarjan toimittaja Mikko Matikainen käy kolme keskustelua Korson helluntaiseurakunnan johtavan pastorin Jari Vahteran kanssa. Niissä Jari kertoo taustoistaan, elämän haasteista, onnistumisesta, etsimisestä ja löytämisestä. Jari Vahtera kertoo miten johtava asema yritysmaailmassa, vaihtui Jumalan kutsun kautta helluntaipastorin tehtäväksi. Puhumme myös johtamisesta ja sen vaikutuksista ihmisten elämään. Tämäkin Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso on koostettu kolmeen osaan. Niistä ensimmäisessä Jari Vahtera kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Hän menetti hyvin nuorena sekä veljensä että isänsä. Asioita ei sen enempää käsitelty. Jari oli levoton nuori, joka ei voinut tai jaksanut keskittyä koulunkäyntiin. Koulun päätyttyä Jari lähti kotipaikkakunnaltaan Helsinkiin apumieheksi rakennuksille. Taitava nuori mies sai vastuita ja kohosi vähitellen esimiestehtäviin. Armeijan käyminen onnistui hyvin, vaikka Jari ei erityisesti viihtynyt siellä. Jumala kutsun matkan varrella monta kertaa ja lopulta usko avautui kestävällä tavalla. Toisessa osuudessa Jari kertoo, miten hän eteni työurallaan merkittäviin tehtäviin. Uskoon tulo palautti mieleen aiemmin mielessä häivähtäneen ajatuksen. Tuli halu tutustua paremmin Raamattuun, sillä se oli ainoa kirja, joka antoi jotain sisältöä elämään. Levottomista taustoistaan huolimatta Jari oli lukenut monia kirjallisuuden klassikoita, mutta vain Raamattu antoi sisältöä. Jari otti vapaata töistä ja osallistui Suomen Raamattuopiston pitämälle Raamattukurssille. Sen aikana kutsumus vahvistui ja Jari siirtyi muutaman vaiheen jälkeen toimimaan pääsääntöisesti helluntaipastorina Malmin Saalemissa. Sitten hän siirtyi Korson Helluntaiseurakunnan pastoriksi. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko Matikainen ja Jari Vahtera puhuvat johtamisesta yleensä sekä seurakunnan tai hengellisestä johtamisesta. Keskustelua käydään myös hengellistä vallankäyttöä, joka on vaarassa valvomattomuuden vuoksi kääntyä hengelliseksi väkivallaksi. Jari Vahteran punnitussa puheessa kuuluu kokemus yritysmaailmasta ja seurakunnasta. Siinä kuuluu myös hyvän paimenen ääni. Hengellinen hyvinvointi on täysin mahdollinen ja Jumalan tahtoma asia. Hyvä johtaminen on palvelevaa johtajuutta, jossa näkyy ymmärrys ihmisen psyykettä ja oikeaan suuntaan ohjaamisen tarvetta kohtaan. Rakkaus ei pakota, mutta asettaa myös tervelliset rajat auttaen oikeaan suuntaan. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Koulun tärkeä tehtävä on kasvattaa nuoria, mutta opetuksen tulisi olla puolueetonta. Tavoite on mahdoton, sanoo oppikirjailija ja lukutaidon opettaja Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.

Koulun löytötavaralaatikkoon unohdetut vaatekappaleet saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan. Mihin kaikkeen pipo, kauluri ja sukkahousut pystyvätkään ja varsinkin, kun vastassa on Satu-Maire! Lasten sadut ovat Minna Kivelän ja Paula Norosen käsikirjoittamia ja näyttelemiä äänisatuja lapsille.

Tuleeko kansallispuistoihin uusia rajoituksia metsästykselle? Asiaa pohtivat Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen ja Sodankylän kunnnajohtaja Petri Härkönen. Tanskan lehdet kirjoittavat pakolaispolitiikasta ja syyrialaisnuorten oikeuksista maassa. Ulkomaanlehtikatsauksen toimittaa Karoliina Kantola. Julkiset palvelut ovat sähköistyneet vauhdilla, pysyykö kansa päättäjien vauhdissa? Vastaajina ovat kansanedustajat Kaisa Juuso, ps., Mia Laiho, kok. ja Kim Berg, sd. Koulun käyminen on nykyään itsestäänselvyys suomalaisille, mutta aina näin ei ole ollut. Oppivelvollisuus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kasvatushistorian dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta kertoo idean synnystä ja kehityksestä. Feminismi on politisoinut sukupuolen, parisuhteen ja perhe-elämän, sanoo Jari Ehrnrooth kolumnissaan. Marja Ala-Kokko juontaa, lähetystoimittajana Carolus Manninen, valmistelijoina Hanna Juuti ja Mira Stenström, tuottajana Katariina Lahtonen.

Keskustelemassa ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puhetta syntyy journalistisen median tekemistä virheistä ja niiden myöntämisestä, korona-ajan ja etäkoulun aiheuttamista paineista koululaisille ja yksinäisen suden matkasta halki pääkaupunkiseudun. Keskusteli paljastaa Pyöreän pöydän luontosuhteesta monia yksityiskohtia. Pekka Seppänen aloitti etätyöt mökillä jo ennen koronaa. Anu Koivunen osallistuu hyötykasvikurssille, mutta aiemmin luonto on ollut hänelle parasta suojelualueiden poluilta ja kirjoista katsottuna. Maija Vilkkumaa ei ole syttynyt kitkemiseen ja kutsuukin itseään cityvihreäksi. Puheenjohtaja puolestaan haikailee, että monissa muissa maissa valkoposkihanhia saa syödä.

Tässä uskon askeleita ohjelmassa saamme tutustua Espoon kristilliseen kouluun ja päiväkotiin, jotka syntyivät Jumalan antamasta ajatuksesta tai näystä. Koulu aloitti toimintansa yli 20 vuotta sitten kotikouluna Helluntaiseurakunnan kerhohuoneessa seitsemän oppilaan voimin. Koulun saatua virallisen opetusluvan sen oppilasmäärä on kasvanut ja se on siirtynyt tiloista toisiin. Nykyisin se muodostaa satojen oppilaiden, opettajien ja perheiden yhteisön Keran aseman lähellä sijaitsevassa rakennuksessa. Alusta asti on haaveiltu omasta koulurakennuksesta, joka olisi alusta asti rakennettu koulua varten. Matkan varrella on tarvittu ihmisiä, jotka ovat laittaneet itseään likoon ja mahdollistaneet koulun eri vaiheet. Koulun kannatusyhdistyksessä, vanhempainverkostossa ja opettajistoissa on ollut valtavan uskollisia, osaavia ja aikaansaavia ihmisiä. Nyt Matinkylään rakennetaan harjakorkeuteen kohonnutta uutta koulurakennusta, johon oppilaat pääsevät vuoden 2022 alusta. Uusi koulurakennus on mitoitettu vastaamaan opetuslupaa, eli sinne voidaan ottaa 500 oppilasta. Tämä on vaatinut sopivan tontin etsimistä, kaavamuutoksen tekemistä ja rahoituksen järjestämistä sekä rohkeutta ja osaamista tehdä päätöksiä. Kaikki tämä on vaatinut ihmisiä, jotka ovat ottaneet omassa elämässään ja yhteiseksi hyväksi niitä pieniä ja suuria uskon askeleita sekä omassa elämässään että yhteisönä. Tämä Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso koostuu kolmesta osasta, jossa jokaisessa Mikko Matikainen käy keskusteluista mainituista asioista Espoon kristillisen koulun rehtorin Liisa Norvannon, koulun kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Lea Kiiskin sekä halliuksen jäsenen ja koulun hanketyöryhmän vetäjän Mikko Vaaran kanssa. Näissä keskusteluissa paljastuu rohkeutta, lujuutta viedä asioita eteenpäin ja Jumalan uskollisuus antamalleen näylle. Ohjelmassa tulee myös esiin koulun motto:” Kotoa juuret, koulusta siivet.” Tämä korostaa kotien ja koulun yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. Muutenkin esiin nousee tämän ajan haasteita koulujen ja kasvattajien tehtävään. Puhumme arvojen tärkeyden lisäksi myös koronan aiheuttamista toimista koulujen elämään, kun on jälleen siirrytty etäopetukseen. Puhumme myös siitä mitä on olla kristitty kasvattaja ja vanhempi tänä aikana. Oppilaat tulevat Espoon kristilliseen kouluun Espoota laajemmalta alueelta. Mikko Matikaisen nuori käy koulua Vantaalta käsin, koska haluaa niin tehdä. Matikaiset ovat vaikuttuneita opetuksen tasosta, tavoista toimia sekä opettajien ja oppilaiden välisistä suhteista sekä yhteistyöstä koulun ja kotien välillä. Ohjelma auttaa hahmottamaan elämäämme aikaa sekä kutsuu rukoilemaan kaikkien koulujen, niiden oppileiden, opettajien ja tilojen puolesta. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Lahden ruotsinkielisen koulun rehtori Karin Ihalainen kertoi Radio Voiman torstai-iltapäivässä Lotta Merenmiehelle, kuinka toisen kotimaisen kielen suosio kasvaa Lahdessa koko ajan. Vaikka Lahtea ei heti mieltäisi ruotsinkieliseksi kaupungiksi, niin koko koulupolku on mahdollista käydä Lahdessa ruotsinkielellä ja opiskelijoita on niin ruotsinkielistä kuin suomenkielisistä perheistä.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on tullut tunnetuksi syvällisenä ajattelijana ja aktiivisena osanottajana koulutuskeskusteluun. Mitä opetusministerinäkin toiminut Olli-Pekka tuumaa: kuka ohjaa koulun kehitystä? Mikä on opetussuunnitelman rooli? Entä oppimateriaalien? Mikä mahdollistaisi opettajien ammatillisen kehittymisen? Miksi Suomi ja Ruotsi ovat menneet koulutuksen kehittämisessä eri suuntiin? Entä minkä peruspilarien varaan Olli-Pekka itse rakentaisi koulujärjestelmän, jos hän aloittaisi puhtaalta pöydältä?

Pia Kola-Torvisen kanssa kodin ja koulun yhteistyöstä keskustelemassa Ulla Siimes ja Marjo Rissanen. Miten vanhempien rooli lapsen oppimisen tukena on muuttunut viime vuosina? Miten koulut voisivat kannustaa vanhempia lähtemään mukaan koulun toimintaan ja tuoda koulun pedagogiikkaa näkyväksi vanhemmille? Jakso on nauhoitettu alkukeväästä ennen kuin koululaiset siirtyivät etäopetukseen.

Ohjelmointikieliä tulee ja menee, mutta ohjelmistokehittäjän tärkein taito on jatkossakin kyky hahmottaa ja ratkaista ongelmia. Tätä mieltä on Oona Ylänkö, koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja. Hive Helsinki on uudenlainen koodauskoulu, joka perustuu vertaisoppimiseen. Koulussa ei ole oppitunteja tai opettajia, vaan opiskelu tapahtuu pelillistetyllä oppimisalustalla. Ylängön mukaan ongelmat ovat tulevaisuudessa yhä monimutkaisempia, jolloin myös ratkaisuissa pitää ottaa huomioon erilaisten ihmisryhmien näkökulmat ja tarpeet. Koulun kumppaneina toimii pitkä liuta suomalaisia eturivin yrityksiä, joihin opiskelijat voivat hakeutua harjoitteluun.  Jakson lopussa soitamme LiinWayn Samuli Rantalalle ja juttelemme hieman myös ihmisyyden roolista isoissa järjestelmämuutoksissa.

Flow Akatemian podcastin (laita tilaukseen!) 4. jakso. Filosofi, tietokirjailija, tuottaja ja yrittäjä Lauri Järvilehto saapui keskustelemaan kanssamme oppimisesta, luovuudesta ja flow'sta niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla. Jakson aikana tarkastellaan muun muassa Montessori-pedagogiikkaa, yksilölähtöistä oppimisen iloa, luovaa prosessia sekä flow'n ja haasteen suhdetta. Jakson aikana nostetaan tapoja luoda hyviä edellytyksiä luovuudelle sekä käydään läpi käytännön vinkkejä esimerkiksi parempaan brainstormaukseen. [02:20] Laurin musiikkitaustasta [04:45] Miten hahmotat flow'n? [05:30] Ihmisen luontainen tarve nostaa tehtävän haastavuustasoa [08:28] Päihteet ja flow [10:47] Taitojen harjoittaminen > Kemiallinen oikotie [12:15] Onko flowhakuisuus ollut merkittävästi osana elämää? [18:15] Montessoripedagogiikka ja oppimisen flow [24:25] Koulun kehittämisestä [30:10] Pänttäämisen rooli [32:45] Oppimisen ja täyttymyksen suhde [33:54] Erilaisia käytännön ja teorian lähestymistapoja oppimiseen ja opettamiseen [41:20] Mitä luovuus on? [45:00] Miten luovuutta voidaan tukea/jarruttaa? [46:34] Kyllä ja Ei luovuudessa [49:15] Anekdootteja rajan vetämisestä luovassa prosessissa [52:05] Hyvä ja huono brainstormaus [59:10] Miten edistää uusien ideoiden syntymistä? [60:39] Miten rakentaa luova flow? [63:00] Lapsen asenne ja asiantuntijaidentiteetin haasteet [67:00] Ryhmän flow [69:00] Loppuwräpit‍ Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

Filosofi, tietokirjailija, tuottaja ja yrittäjä Lauri Järvilehto saapui keskustelemaan kanssamme oppimisesta, luovuudesta ja flow'sta niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla. Jakson aikana tarkastellaan muun muassa Montessori-pedagogiikkaa, yksilölähtöistä oppimisen iloa, luovaa prosessia sekä flow'n ja haasteen suhdetta. Jakson aikana nostetaan tapoja luoda hyviä edellytyksiä luovuudelle sekä käydään läpi käytännön vinkkejä esimerkiksi parempaan brainstormaukseen. [02:20] Laurin musiikkitaustasta [04:45] Miten hahmotat flow'n? [05:30] Ihmisen luontainen tarve nostaa tehtävän haastavuustasoa [08:28] Päihteet ja flow [10:47] Taitojen harjoittaminen > Kemiallinen oikotie [12:15] Onko flowhakuisuus ollut merkittävästi osana elämää? [18:15] Montessoripedagogiikka ja oppimisen flow [24:25] Koulun kehittämisestä [30:10] Pänttäämisen rooli [32:45] Oppimisen ja täyttymyksen suhde [33:54] Erilaisia käytännön ja teorian lähestymistapoja oppimiseen ja opettamiseen [41:20] Mitä luovuus on? [45:00] Miten luovuutta voidaan tukea/jarruttaa? [46:34] Kyllä ja Ei luovuudessa [49:15] Anekdootteja rajan vetämisestä luovassa prosessissa [52:05] Hyvä ja huono brainstormaus [59:10] Miten edistää uusien ideoiden syntymistä? [60:39] Miten rakentaa luova flow? [63:00] Lapsen asenne ja asiantuntijaidentiteetin haasteet [67:00] Ryhmän flow [69:00] Loppuwräpit‍ Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

Millaista johtajuutta tarvitaan? Mitä mahdollisuuksia yhteisjohtaminen tuo? Koulun ja oppimisen johtamisesta sekä johtamisen merkityksestä hyvinvoinnin edistäjänä Pia Kola-Torvisen kanssa keskustelee rehtori Vesa Äyräs.

Haastattelimme Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikkaa, joka kertoo oman taustansa lisäksi tuoreet kuulumiset ja taustat Kelloseppäkoulun ilmiöksi nousseesta vaikuttamiskampanjasta, jolla haluttiin nostaa esille koulun vakavasti vaarassa oleva tulevaisuus

Päätoimittaja Matti Airaksinen vieraili Kelloseppäkoululla haastatellen opiskelijoita ja apulaisrehtoria. Ensimmäisessä osassa vieraana on Teppo Kolistaja, joka oli haastattelun aikana mikromekaniikkalinjan 1. vuoden opiskelija.

Koulun joulukuvaelman suurimmat tähdet ovat Maria ja Joosef, kaksi ihmistä. Jouluevankeliumissa ja kirkollisessa perinteessä nämä ihmiset sysätään syrjään. Mariasta tehdään jumalallinen hahmo ja Joosef unohdetaan lähes kokonaan. Heidän kauttaan joulun tapahtumat kiinnittyisivät arkeen – siksi on tärkeää, että heistä huomataan. Me löysimme rakastuneen pariskunnan, äidin ja isän, joihin on ihan helppo samaistua. Jeesus syntyy ihmiseksi ihmisten keskelle.

Koulun lukukauden päättäjäisiä ei sopivaa järjestää uskonnolllisena juhlana. Lakimies Matti Lahtinen, opetushallitus ja Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi. Postin lakko. Posti- ja logistiikka-alan unioninin PAU puheenjohtaja Heidi Nieminen. Päivittäiskauppa myllerryksessä. K-Citymarket Järvenpään kauppias Markku Hautala ja Lidlin entinen Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen. Automaatti tunnistaa naamasi ja muistaa sen. Ylitarkastaja Juhani Kuparinen Tietosuojavaltuutetun toimisto ja koneoppisen ja signaalinkäsittelyn apulaisprofessori Heikki Huttunen, Tampereen yliopisto. Kolumni Kati Kelola. Meidän pitäisi opetella tuntemaan myös paikkoja, joista Suomeen muutetaan. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Silja Raunio ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Profeettojen 12. jakso käsittelee käsittelee eritoten junioripelaajien harjoittelua ja sen yhdistämistä koulunkäyntiin. Jakson vieraina ovat Salibandyliigassakin esiintyneet ja viime keväänä U19-poikien MM-pronssia voittaneet Niko Laiti ja Eetu Manninen. Kaksikko kertoo jaksossa erityisesti aamuharjoittelusta lukio-opiskelun yhteydessä. Avoimuusperiaatteen vuoksi on hyvä mainita, että Manninen on toisen juontajan jälkikasvua. Profeettojen juontajina toimivat Jari Nissinen sekä Tommi Manninen. Löydät jakson myös Acastista, Itunesista ja Spotifysta. Jakson sisältö: 00.00- 5.16 - Somevelho Nissinen - Tukiverkko junioripelaajille? - Profeetat ry:n logon pohdintaa 5.16- 47.05 - Salibandyn aamuvalmennuksesta Profeettojen kanssa keskustelemassa Niko Laiti Ja Eetu Manninen

Viidennessä jaksossa tuodaan esiin koulun poc-henkilökunta- ja opettajakokemuksia Irene Omwamin ja Warda Ahmedin kanssa ja käydään läpi anonyymia poc-kouluhenkilökunnalta kerättyä palautetta.

Hannu Seppälä on valokuvaaja ja taiteilija, joka esittää musiikkia nimellä Kempele. Lisäksi hän on +-L -podcastin toinen osapuoli. Jakso äänitettiin ravintola Koulun historian luokassa, Turussa, 11. lokakuuta 2019. Äänen jälkikäsittely: Anssi Alajuuma.  

“Vuonna 2018 opetusministeriö tunnusti Makor HaTikvan Israelin ensimmäiseksi viralliseksi messiaaniseksi kouluksi – mutta tuohon hetkeen oli kuljettu pitkä tie: Kaikki alkoi, kun 1990 luvun alussa pieni joukko Jeesukseen uskovia perheitä kokoontui yhteen…”  Lue aiheesta lisää kansanlähetys.fi sivuilta

Toisessa jaksossa luodaan katsaus koulun rakenteisiin tutkijoiden kanssa. Haastattelemme kasvatustieteen yo, sarjakuvataiteilija Warda Ahmedin kanssa tutkijoita, jotka ovat tehneet tutkimusta koulun toiseuttamisen mekanismeista, oppikirjojen maailmankuvasta sekä oppilaan ohjauksesta. Vieraanamme ovat tutkijat Anna-Leena Riitaoja, Tuuli Kurki sekä Pia Mikander. Tämä on toisen jakson jatko-osa.

Toisessa jaksossa luodaan katsaus koulun rakenteisiin tutkijoiden kanssa. Haastattelemme kasvatustieteen yo, sarjakuvataiteilija Warda Ahmedin kanssa tutkijoita, jotka ovat tehneet tutkimusta koulun toiseuttamisen mekanismeista, oppikirjojen maailmankuvasta sekä oppilaan ohjauksesta. Vieraanamme ovat tutkijat Anna-Leena Riitaoja, Tuuli Kurki sekä Pia Mikander. Toinen jakso julkaistaan kahdessa osassa.

Toissakesänä Antti Rönkä käveli Lahdessa pitkin Aleksanterinkatua, asteli kirjakauppaan ja osti ruutuvihon. Suuren mustakantisen, jossa oli punaiset reunukset. Sitten hän jatkoi matkaa kohti Pikku Vesijärven rantaa. Siellä, vehreässä puistossa, hän istui penkille ja ryhtyi kirjoittamaan. Voit myös kuunnella jutun: Hetkeä aiemmin kadulla oli iskenyt epävarma olo. Kaikki tuntuivat tuijottavan häntä. Tunne oli sama kuin aikoinaan vääksyläisen ala-asteen pihalla. Mutta nyt hän oli parikymppinen kirjallisuuden ja kasvatustieteiden opiskelija. Puistonpenkillä tekstiä virtasi. Alkoi kehkeytä tarina Aarosta, joka muistuttaa monella tapaa Anttia itseään. Pikkukaupungissa alakoulua käyvää poikaa. Ensimmäiseksi Antti kirjoitti kohtauksen, jossa Aaron koulupäivä on päättymässä. Poikaa pelottaa. Mitä tapahtuu, kun opettaja poistuu luokasta ja hän lähtee kotiin? Pihalla raikui summeri, ja luokka ponkaisi ylös. Tuolit raapivat lattiaa, vetoketjut vinkuivat. Pidin pääni painettuna, väistin poikien katseet. Opettaja harppoi ovelle, rasautti lukon auki, toivotti turvallista kotimatkaa. Vilkaisin sivulle, näin poikien ahnaat, voitonriemuiset hymyt. Muistin sormet niskassani ja rähisevän kuiskauksen: ”Koulun jälkeen…” Kuulin opettajan puheen vain etäisenä kaikuna, ikään kuin olisin vajonnut veden alle. Ikään kuin ”turvallista kotimatkaa” ei olisi tarkoitettu minulle. Lue myös: Miki Liukkonen avautuu menestyksen kääntöpuolesta: päihdeongelmia, uupumusta ja rahapulaa Kun pääsisi pois Vääksy näyttää kesäasussaan idylliltä. On kanavaranta veneilijöineen ja kahviloineen. Harjumaiseman molemmin puolin avautuvat kauniit vesistöt, Päijänne ja Vesijärvi. Käymme katsomassa pihaa, jossa Antti kävi ala-astetta. Koulurakennus on purettu ja tilalle tehty uusi. Tuossa on keinut, tuossa pyörätelineet, tuossa urheilukenttä. Edelleenkään Antti Röngästä ei tunnu hyvältä seisoskella tässä. Kiusaaminen alkoi jo esikoulussa. Nimiteltiin, jätettiin porukan ulkopuolelle ja käytiin kiinni välillä myös fyysisesti. Tätä jatkui läpi ala-asteen. Yläasteella alkoi vähitellen helpottaa. Lukioon Antti lähti Lahteen. ”Ala-aste oli minulle julmin.” Kiusaajat olivat luokkatovereita, ­eikä luokka vaihtunut ala-asteen aikana. Pienessä taajamassa kiusaajiin törmäsi myös vapaa-ajalla. Oppitunneilla Antti katseli usein luokan seinällä olevaa suurta maailmankarttaa ja antoi katseensa kulkea vieraiden maiden rajoja pitkin. Että pääsisi pois. Antti oli herkkä, arka ja rauhallinen lapsi. Kun muut laskivat innoissaan liukumäkeä, Antti katseli vierestä. Aikansa katseltuaan hän kerran totesi hoitotädilleen: jospa minäkin kokeilisin. Perheeseen kuului pikkusisko, viestintätehtävissä työskentelevä äiti sekä kirjailijaisä, Petri Tamminen. Kirjoittaminen oli luontaista Antillekin jo hyvin pienestä. Hän viihtyi kotona ja tykkäsi istua kirjoittamassa oman huoneen rauhassa. Ala-asteen ensimmäisillä luokilla hän kirjoitti rakastamiaan Tintti-sarjakuvia proosan muotoon. Antti Rönkä varttui Vääksyssä. Fyysistä väkivaltaa Takaraivo iskeytyi betoniin. Jomottava kipu kiiri pitkin kalloa, ja luhistuin polvilleni. Reppu riuhdottiin selästäni, sininen Adidaksen reppu, jonka ostimme kesällä äidin kanssa 12-vuotislahjaksi ja joka tuoksui vielä uudelta. Tino ja Matias lappoivat repun täyteen mätiä hedelmiä ja homeisia leipiä. – Pitäähän sulla sentään olla eväät koti­matkalle, Matias huusi. Lojuin hiekkaisella sementillä. Roskakatoksen oviaukosta näin, että parkkipaikalle pysähtyi katumaasturi. Autosta ponnisti lihava mies aurinkolaseissa. Toivoin ettei hän huomaisi mitään, ettei hän tulisi väliin tai mitään. En halunnut olla mikään uhri, joka pelastetaan. Kestin kyllä mitä tahansa, jos vain kukaan ei nähnyt. Vaikka romaani on omakohtainen, objektiivisesta kouluvuosien kuvauksesta siinä ei ole kyse. Eikä romaanin kiusaajilla ole suoria vastineita Antin lapsuudesta. Sen Antti Rönkä sanoo monesti. Ja oli koulussa hyvääkin. Kuten se,

Kirsi Alaniva on kirjailija ja ILMIÖn entinen tiedottaja. Jakso äänitettiin ravintola Koulun terassilla, Turussa, 12. heinäkuuta 2019. Äänen jälkikäsittely: Risto Honkasalmi. patreon.com/levonillelaskenluojani       

Ensimmäisen jakson aiheena on poc-taustaisten oppilaiden kokemukset koulusta. Keskustelemassa ovat räppäri, kansalaisvaikuttaja Hassan Maikal, Feministisen puolueen varapuheenjohtaja ja aktivisti Pazilaiti Simayijiang sekä dj Hamza Al-Razzaq. Ohjelman ovat toteuttaneet Ruskeat Tytöt.

Koulun ja työelämän välillä on usein paksu aita. Vantaalla on yläkoululaisille kehitetty Teppo-järjestelmä, jossa ollaan työelämässä 5-7 viikkoa lukuvuoden aikana. Osa oppilaista valitsee mallin vastapainoksi perinteiselle akateemiselle koulunkäynnille, osa taas on hyvinkin lahjakkaita oppilaita, jotka hakevat uusia mahdollisuuksia rikastuttaa opintojaan ja saavuttaa työelämän kontakteja jo hyvinkin nuorena. Teppo torjuu myös syrjäytymistä. Mistä malli syntyi ja miten se toimii, siitä kertovat Vantaan kaupungin opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus, asiantuntija Kirsi Viitaila ja Teppo-opojen yhteysopettaja Mari Nilsen. Mukana myös Teppo-jaksot läpikäynyt koululainen Sara Aberkane. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

Henkinen kasvu - mitä se oikeastaan on? Tämän sanaparin alle mahtuu monenlaista, chakroista egoon ja manifestoinnista ykseyteen ja siksi tuntuukin tärkeältä tarkastella hieman, mitä se henkinen kasvu oikein on, mihin se oikein tähtää?Myönnän heti kättelyssä, että minulla henkinen kasvu käynnistyi varsin naiivisti ja jotenkin arkeen juurtumatta. Se oli enemmänkin hieman levottoman tuntuista mantrojen hokemista, jossa koitin mahtua johonkin uuteen muottiin. Henkisen ihmisen muottiin. Henkisyydestä voi myös tulla defenssi, jolla vältetään katsomasta elämää ja todellisuutta tässä ja nyt. En halunnut nähdä addiktiotani, parisuhteeni haasteita, en halunnut nähdä sisäistä tuskaani vaan ahmin kirjoja, kursseja ja koitin ikäänkuin ohittaa ihmisyyteni haasteet liimaamalla henkisen kuoren suojaksi. Luulin, että vapaus on sitä, että saa tehdä mitä haluaa. Että vapaus olisi vapaissa työajoissa, ulkomaan matkoissa ja ties missä. En halunnut nähdä mieleni vankilaa, jonka katsominen oli vielä liian kipeää. En siis tietoisesti paennut henkisyyteen, vaan tiedostamattani. Onneksi kuplani kuitenkin puhkesi, vaikka se tuntuikin siltä kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Ai, mitään pikaratkaisua ei olekaan? Oli oikeasti suostuttava ei-tietämisen tilaan, oli suostuttava sietämään epämukavuutta, oli katsottava omia kaavojaan hyvin rehellisesti. Oli annettava ”Hyvin mulla menee” -maskin sulaa ja uskaltautua tuntemaan syvälle haudattu tuska. Tällä matkalla olen toki edelleen, mutta se ei enää säikäytä minua niin, kuten aiemmin. Nyt ymmärrän, että itsensä ja todellisuuden katsominen on hidasta, paikoin hyvin epämukavaa ja sitoutumista vaativaa. Mutta palkinto on myös todella sen arvoinen. Minulle sitoutuminen omaan matkaani ja itseni kohtaamiseen on paljastanut että elämässä on jotakin, joka kannattelee, kamalimmiltakin tuntuvista hetkistä huolimatta. Pelko ei ole kadonnut, mutta ei sen kuulukaan. Pelollekin on kokonaisuudessa ihmisyydessä tilaa. Tuntuu siltä, että elämässä on tilaa, ennenkaikkea psykologisesti. Minulla on edelleen omat harjoituksen paikkani ja keskeneräisyyteni, tottakai. Nyt ajattelen, minun henkiselle kasvulleni suurin lahja on ollut asettua ihmisyyteen, inhimillisyyteen, ei pyrkiä sen yläpuolelle. Vapaus ei olekaan sitä, että saa tehdä mitä haluaa, vaan vapaus on ennen kaikkea vapautta omista mielen rakenteiden kaavoista. Vapaus on sitä, että ei tarvitse pelätä itsessä herääviä tunteita tai ajatuksia. Vapaus on sydämen avaamista kaikelle sille mikä itsessä tapahtuu, myös sokeudelle, naiviudelle ja varjoille. Ensimmäinen askel vapautumisen matkalla on tulla tutuksi oman vankilansa kanssa. Tämä ei tapahdu hetkessä, siihen ei ole mitään quick fix- tietä. Se on elämään suostumista ja senkin sallimista, ettei aina kyllä huvita suostua. Pääsin keskustelemaan omien rakkaiden opettajieni, Kehto koulun Tommin ja Emilian kanssa siitä, mitä henkinen kasvu oikeastaan on, podcastille. Kuuntele keskustelumme alta.

"Koulun opinto-ohjaajalla oli hieno läsnäolon taito. Hän oli tarpeeksi rento, mutta silti hänestä huokui luotettavuuden tuntu ja se, että hän oli meidän oppilaiden puolella. Kävin opon luona tankkaamassa uskoa itseeni", kuvailee Sari kokemuksiaan lukiossa. Tutkimusten mukaan opettajan lämmin ja kannustava suhtautuminen vaikuttavat siihen miten oppilas oppii. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, erityisopettaja Kaisa Vuorinen haluaa tuoda kouluihin vahvuudet huomioivan positiivisen pedagogiikan. "Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada peruskoulun aikana huomata hyvä itsessään ja löytää omat vahvuutensa. Tärkein tavoite on, että koulussa kasvaa terveellä itsetunnolla varustettuja lapsia ja nuoria", sanoo erityisopettaja Kaisa Vuorinen. Myönteisyyden hyödyistä motivaatioon, oppimiseen ja hyvinvointiin on olemassa myös kansainvälistä tutkimustietoa. Mitä positiivinen pedagogiikka on? Mikä estää meitä kannustamasta, kehumasta ja kiittämästä toisiamme? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Timo Asikainen, Rainer Korhonen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Para School Daytä havitteli omaan oppilaitokseensa noin 200 eri koulua, mutta vain kymmenen koulua valittiin mukaan. Huhtisten koulun rehtori Minna Sumusalo oli erittäin tyytyväinen, kun onni potkaisi omaa koulua.

Poliisi tutkii Laukaassa Sydän-Laukaan koululla tehtyä ilkivaltaa vahingontekona. Koulun luisteluradan pukuhuoneessa oli maanantaina tukittu viemär .. Lisää >> http://ift.tt/2EkUHVD

Jakso on julkaistu osana EduCornin joulukalenteria 2017.

Jyväskyläläinen Jussi Ristonmaa on kiertänyt yli 20 vuotta kouluissa puhumassa maamme ainoasta luonnonvaraisesta kissaeläimestä, ilveksestä. Nyt hän on tuottanut opettajien avuksi Ilveksen jalanjäljillä -ympäristökasvatusmateriaalin. Se sisältää tehtävien lisäksi esimerkiksi videon, ilvespolun ja orvoksi jääneen ilveksen tarinan. Materiaali oli ensimmäisen kerran koululaisten käytössä syyskuun lopulla, kun Vehniän koululla Laukaassa vietettiin ilvespäivää. Sen kunniaksi kaikki koulun noin sata oppilasta ja esikoululaista olivat askarrelleet itselleen ilvespäähineet. Koulun ilvespäivässä vieraili myös toimittaja Meeri Ylä-Tuuhonen. Kuva: Reino Rantanen

Mahadura&Özberkan pohtivat syksyn ensimmäisessä jaksossa, miten koulun ja kodin kulttuurierot vaikuttavat maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja miten yhteiskunnan pitäisi tukea niitä lapsia ja nuoria, jotka elävät kahden kulttuurin välissä. Miten koulun ja opettajien pitäisi käsitellä kulttuurieroja oppilaiden ja myös näiden vanhempien kanssa? Milloin kulttuurierot muodostuvat ongelmaksi? Mitkä ovat lasten perusoikeudet? Vieraaksi saapuvat Hanna Niittymäki Rauhankasvatusinstituutilta, tuleva luokanopettaja Khadan Ahmed sekä kulttuuriohjaaja Tamara Åkerlund.

Ali Jahangirin vieraaksi saapuu muusikko ja lyyrikko Tuomari Nurmio. Yli 20 studioalbumia julkaisseen Nurmion tavaramerkiksi on muodostunut Stadin slangi ja myös erikoinen laatikkokitara. Hänet on myös palkittu omintakeisesta työstään muun muassa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2003 ja Erikois-Emmalla vuonna 2009. Ali Show'ssa muistellaan 60-luvun Helsinkiä hiililaivoineen. Tuomari Nurmion eli Handen lapsuuden Kallio "ei ollut pop eikä se ollut hip". Hande ei itse tehnyt veistoluokassa sähkökitaraa, mutta muistelee, kuinka kavereiden kitaroita soitettiin putkiradioiden läpi. Studiossa keskustellaan myös paljon siitä, kuinka musiikin kuunteleminen, bisnes ja muusikkous on muuttunut sitten Handen lapsuuden: "Siihen aikaan ei ollut varaa ostaa levyjä, et niitä tuli sitten varastettua".

Paras tapa parantaa maailmaa on kehittää koulua. Näin ajattelee idealistiksi tunnustautuva Saku Tuominen, joka haluaa kertoa onnistumisista maailman kouluissa. Hän vetää HundrED-projektia, jonka tarkoitus on etsiä ja tunnistaa parhaat kouluihin liittyvät innovaatiot ja levittää niistä tietoa muiden käyttöön. Suuri rakkaus hänelle on myös jääkiekko, jota hän pelaa aktiivisesti edelleen. TV-tuottajana uransa aloittanut Saku Tuominen tunnetaan myös luovuuskonsulttina ja italialaisen ruoan ystävänä. Kokkaaminen on hänelle tärkeää joka päivä. Kuuteen kuvaan Saku Tuomisen elämästä johdattelee Ari Meriläinen.

Punkaharjulla Savossa järjestettiin alkukesällä romanikielen ja kulttuurin kesäkoulu, josta kuulemme nyt asiaa ja tunnelmia. Kesätapahtuma vietti samalla jo 20-vuotisjuhlia. Tapaamme järjestelyistä vastaavan Savonlinnan seudun Romanilähetyksen puheenjohtajan Ossi Blomeruksen ja musiikkitutkija Kai Åbergin. Romanikielestä ja sen opettamisesta kouluissa kertoo kokemuksiaan Soraja Blomerus. Ohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

Kuituhampusta on moneksi. Onko meillä varaa eläikkeisiin? Väitös: koulupihaympäristö on koulun aarre.

Koulun kevätjuhla on hyvää treeniä Vain elämää -ohjelmaa varten. Kuinka paljon ihminen voikaan itkeä tunnin aikana. Näitä paikkoja, joissa itku tulee pakottamatta, on lopultakin aika vähän. Silmistä näkee, että niitäkin itkettää jotka eivät itke. Se ihmistyyppi ei tosin itke äitinsä hautajaisissakaan. Kylmä ja epävakaa – kuin juhlapäivä, sääennusteen mukaan. Mikä kevätjuhlassa itkettää? Itse juhla se ei ole. Pitää porata syvemmälle. Ala-asteen opettajani itki sekä kevätjuhlassa että joulujuhlassa. Hänen kimmokkeensa oli selkeä ja rehellinen. Ope itki, ja paineella, koska hänen harjoittamansa lasten ohjelmanumero ei mennyt KOSKAAN niin virheettä kuin hän olisi toivonut. Vanhemmat puhuivat hänelle, lohduttivat vapisevaa ja yrittivät parhaansa asettaakseen tapahtuneen oikeisiin mittasuhteisiin. Turhaan. Ihan jo se itkettää, miten elämä voi olla näin vaikeata. Kun stressi purkautuu, itku pärähtää. Myös joku vanhemmista stressaa sitä miten lapsi suoriutuu näyttämöllä. Kun on väännetty kolme viikkoa kevätjuhlavaatteista ja poltettu rahaa ja päädytty erikoisen näköiseen kompromissiin, niin stressihän siinäkin on tullut. Ihan jo se itkettää, miten elämä voi olla näin vaikeata. Vaikkei eletä edes Angolassa. Kauneus itkettää. Se on universaalia. Arjessa ei aina noteeraa. Pää on pyykkikoneessa. Kevätjuhlassa lapset ja nuoret ovat ykkösissä. Tärkeämpää on kesän läheisyyden aiheuttama sisäinen kirmaus, joka odottaa vaan saavansa jalat alleen. Se aiheuttaa silmin havaittavaa hehkua. Siinä tajuaa pitkästä aikaa miten kaunis ihminen onkaan. Kyynelkanava painetaan päälle. Toivomme sisimmässämme elävämme henkisempää elämää. Suvivirsi itkettää jumalattomasti. Ensin itkettää lapsikuoro, sitten omat koulumuistot. Sanat itkettävät, koska meidän kansallemme sanoitukset ovat aina olleet tärkeitä. Tarvitsemme valmiita sanoja, koska itse päätämme olla usein pukahtamatta mitään kaunista. Suvivirsi on virsi. Virsi taas on yhteislaulettavaksi tarkoitettu hengellinen laulu. Kun suvivirsi täyttää kaikki aistit ja märkä itku nenäontelot, toivomme sisimmässämme elävämme henkisempää elämää kuin mitä elämme. Emme ehkä kaipaa kirkkoon asti, mutta kaipaamme johdatusta. Täällä tarkoitus hukkuu niin helposti samojen sivujen hipaisuun ja pinnalliseen melskeeseen. Itkemme sitä, että olisimme enemmän. Mitä vielä itkemme? Sitä isi ei kerro. Talouspaperia menee. Kevätjuhla on riitti, joka penslaa karstaa vanhastakin koneesta. Itkemme viattomuuden menetystä. Omaa elämäämme, valintojamme. Siitä pienestä pellavapäästä tuli tämmönen. Muitakin mahdollisuuksia olisi ollut. Kansakoulu alla, tuulipuku yllä. Lähtökuopat on peitetty, vaikka siinä olisi ollut hyvä haudan alku. Jokainen kevät jonka saamme on valmistujaislahjamme. Ehkä eniten itkettää ajan kuluminen. Kuoleman läheisyys. Aika kuluu ja kuluttaa. Vuosien vierimistä ei tiedosta millään. Kevätjuhlassa saattaa säpsähtää siihen ja tuohon. Minun vauvastani on tullut nuori nainen. Missä minä olen ollut? Mitä ehtisin vielä tehdä? Jokainen kevät jonka saamme on valmistujaislahjamme. Meidänkin, jotka emme osaa ottaa lahjoja vastaan, on opeteltava vastaanottamaan se. Muuten menee hukkaan sapluuna ja taju. Maallikkosaarnaaja Maasola.

Marjukka Riihimäki on eläkkeellä, mutta ei ole raaskinut luopua siitä rakkaimmasta tehtävästään eli kuoronjohtamisesta. Hän on vetänyt maankuulua naiskuoro Philomelaa jo 32 vuotta eli sen perustamisesta lähtien. Sen lisäksi hänellä on johdettavanaan itse perustamansa Grex Musicus, jonka juuret johtavat Sibelius-lukioon. Koulun oppilaat halusivat jatkaa laulamista Marjukan johdolla senkin jälkeen kun olivat päässeet koulusta ja siirtyneet kuka töihin kuka opiskelemaan. Punaisen leningin hurma Grex Musicuksen kuuluisa esitys Reddress oli myös kuorolaisille ainutlaatuinen kokemus. Näin yksi kuorolaisista kertoo kokemuksesta: ”Haastava esiintymistila piti kuorolaiset tarkkaavaisina läpi konsertin, mutta kuorolaisten, johtajan ja yleisön kesken vallinnut tiivis yhteys loi tilaan taianomaisen tunnelman, jossa kaikki sukelsimme yhdessä musiikin maailmaan. Reddress haastoi ajattelemaan musiikkia ja esiintymistä uudella tavalla. Se antoi tärkeän opetuksen toisiinsa ja itseensä luottamisesta sekä heittäytymisestä. Uskon, että nämä Reddressin tarjoamat upeat ja ainutlaatuiset kokemukset kantavat pitkälle hedelmää kuorossamme. Philomelan ja Grex Musicuksen lisäksi Marjukka johtaa edelleen useita muitakin kuoroja muun muassa vanhusten palvelutaloissa ja muistisairaiden vanhusten parissa. Sen lisäksi hän kiertää eri puolilla maata opettamassa. Keskeistä hänen opeissaan on ohjata kuorolaiset kuuntelemaan muita. ”Tunnetta – enemmän tunnetta!” Hän peräänkuuluttaa vahvaa ilmaisua ja vuorovaikutusta yleisön kanssa. Marjukka Riihimäki on kiertänyt eri kuorojen kanssa kymmenissä maissa ja niittänyt mainetta niin kuoronjohtajana, pedagogina kuin luennoitsijana.. Hän on saanut useita tunnustuspalkintoja ja voittanut kansainvälisen Tampereen Sävel kuorokatselmuksen pääpalkinnon peräti kaksi kertaa. Tasavallan presidentti myönsi Riihimäelle musiikkineuvoksen arvon vuonna 2009.

Koulun pihalla lapsena napit vastakkain. Orkesterissa rinta rinnan. The Meänland -orkesterin perustajajäsenet Jani Nikula, koukuttaja Adam Huuva ja Sami Bergman kertovat ystävyydestä ja musiikista. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Kulttuurikeskustelu Koukku on tehty tällä kertaa Haaparannalla Jani Nikulan olohuoneessa, jossa The Meänland -yhtye on istunut monet kerrat myös harjoitusmielessä. Janin vaalea nahkasohva on kuullut musiikkia ja monia tarinoita.- Mekki auttoi minua nuorena yli vaikeista asioista. Sami BergmanTällä kertaa jutellaan ystävyydestä ja yhtyeen syntyvaiheista sekä siitä, mikä sai yhteen valitsemaan ilmaisukeinokseen reggaen.- Pilkkalaulu, ei se enää tunnu missään. Jani NikulaNäin sanoo Jani Nikula, kun koukuttaja Adam Huuva muistuttaa häntä lapsena laulamastaan pilkkalaulusta. Ja vuosien varrella asia on vaivannut Adamia enemmän kuin Jania. Jopa niin paljon, että Adam kauhistui, kun Sami Bergman ehdotti bändiin jäseneksi myös Jania.- Nostin kädet pään suojaksi kun Jani heilautti kättään. Adam HuuvaAsia on sovittu ja Adam laulaa mielellään Janin tekemiä kappaleita, kuten Sole mithään tai bändin uusin Akka huutaa ja pauhaa.Tuottaja Kirsi Blomberg.Kulttuuri kulttuuri@sverigesradio.se 

Viherpesu - greenwash, käskytysjohtaminen - management by perkele ja tarinankerronta - storytelling ovat yritysmaailman termejä, jotka tällä kertaa pyörivät Kielipuolen kielellä. - Tradenomian ja restonomian opiskelijat Vivi Wendelin, Maj-Lis Konnos ja Ville Lehtinen Suomesta pohtivat yritystalouteen ja johtamiseen liittyviä termejä. - Ruotsin kielipolitiikka on melko uusi ilmiö. Kielipolitiikan 10-vuotisjuhlaa on juuri vietetty. Kielipolitiikan valmisteluun osallistunut juristi Kaisa Syrjänen Schaal toteaa, ettei kielipolitiikan tavoitteita vähemmistökielten osalta ole vielä saavutettu sillä koulu ei nykyisellään tue lasten kielen kehitystä tyydyttävällä tavalla.  - Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi väki ja valta sanojen ympäriltä. - Australiassa kuulee erittäin useita eri kieliä, vanhemmat suomalaiset maahanmuuttajat osaavat vielä suomeakin, kertoo Brisbanessa asuva Paula Hyvönen, joka valmistautuu joulunviettoon suomalaisten jouluruokien tuoksussa.- Kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leskelän vastauslaatikossa tuoksuvat sahramipullat. Syytinki ja Tähtien sota ovat kuvioissa mukana. Juontajana Merja Laitinen

Kirkkomuusikko Tuomaala on tuttu mies Länsi-Ruotsin suomalaisille. Hän laulaa, säestää, johtaa Da Capo-kuoroa, on siellä missä pätevää muusikkoa tarvitaan. Kuuntele Kimmon ajatuksia elämästä. Soili Huokuna tapasi Kimmo Tuomaalan Göteborgissa 14.11., kun Sisuradio järjesti yleisötapahtuman kaupunginkirjastossa. Kimmo oli mukana tapahtumassa säestäjänä ja Da Capo-kuoron johtajana. Musiikki on ollut mukana Kimmon elämässä pienestä pitäen. Koulun jälkeen hän kuitenkin valitsi toisen tien ja lähti Volvolle töihin. 10 vuotta meni teollisuuden palveluksessa, ja Kimmo eteni liukuhihnan ääreltä työnjohtajaksi. Sitten työt vähenivät ja lopulta oli edessä uuden työn haku. Yhtäkkiä avautui uusia mahdollisuuksia. Nykyisessä työssään kirkkomuusikkona Trollhättanin pastoraatissa Kimmolla on hyötyä sekä musikaalisuudestaan että suomenkielen taidostaan. Muutama sana Soilin seurassa-ohjelmasarjasta: Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Kuulumisten lisäksi jutellaan elämän käännekohdista ja valinnoista. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

Romanit toivovat, että kaikissa Suomen kouluissa oppilaat saisivat tietoa romanikulttuurista. Romano miritsissä katsellaan kouluille tarkoitettua Internet-sivustoa yhdessä 8-luokkalaisen Lida Haddaksen ja toimittaja Maria Frimanin kanssa. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Vieraana Kirsi Pihlaja, joka on nuorisotyön suunnittelija Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Keskustelun aiheena on koulumaailma. Millaista työtä koukukiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään? Millaisilla resursseilla oppilashuolto tämän päivän koulumaailmassa toimii? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pienemmillä luokkakoilla, harrastusmahdollisuuksien kehittämisellä ja tukioppilastoiminnalla? Lasten ja nuorten asiat jäävät politiikassa helposti muiden asioiden jalkoihin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Tämä edellyttää lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita tukevia päätöksiä. Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti. Eduskunnan päätökset vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteisiin. Eduskunnan päätöksistä riippuu esimerkiksi minkälainen varhaiskasvatus ja koulu meillä on, mikä on lapsilisän määrä tai minkälaiset ovat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisää on leikattu ja indeksikorotukset jäädytetty. Koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa on seurattava ja varmistettva kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon saatavuus ja voimavarat. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä on vahvistettava. Oppilaat on otettava vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista on torjuttava. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus on turvattava kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Koulun kerhotoiminta on turvattava kaikissa peruskouluissa. Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus on turvattava. On myös edistettävä maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuettava vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä.

Ysiluokkalaisten yhteisöllisyys muodostuu monista merkeistä ja sosiaalisista kehistä, kertoo tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. Hän on yhdessä yhteiskuntatieteen tohtori Petri Pajun kanssa tehnyt etnografian aiheesta - he ovat istuneet siis kuuliaisesti pulpetissa, pukeutuneet huppariin ja niin eteenpäin. Näin on syntynyt kirja "Apina pulpetissa", jossa sana apina viittaa toki tutkijoihin, ei oppilaisiin. Koulupäivä ja sen ajankäyttö syntyvät monissa vuorovaikutustilanteissa. Koulun tiloja käytetään monin tavoin, hidastelemalla, vetelehtimällä mutta myös kiirehtimisellä ja kurinalaisuudella.