Podcasts about kalevalan

Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot tunnetaan 1800-luvulla luodun ideaalikuvan kaltaisena: vaatimattomana ja ahkerana puurtajana, joka vaatimattomasta taustasta kohosi kansainvälisen tason merkkihenkilöksi. Emeritaprofessori Irma Sulkusen uusi kirja Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa tarkastelee Lönnrotin huonosti tunnettua yksityisempää puolta. Millainen kuva hänestä avautuu lähteiden valossa? Keskustelemassa ovat prof Irma Sulkunen, folkloristiikan professori Lotte Tarkka ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Toimittajana on Jonni Roos.

Tällä historiallisella päivämäärällä Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, Wallace Carothers keksi nailonin sekä ensimmäinen suora urheilutapahtuma lähetettiin Suomen televisiossa. Lisäksi mäkihyppääjä Matti Nykänen voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa, Ruotsin pääministeri Olof Palme sai surmansa sekä Lahden dopingskandaali sai uusia käänteitä. Tapahtumarikas päivämäärä siis kyseessä.

Pasi Heikura perehtyy kansalliseepos Kalevalan vaikutukseen Aleksis Kiven tuotannossa kirjallisuudentutkija, emeritusprofessori Jyrki Nummen opastuksella. Ohjelmassa tutkitaan myös, miten pannukakku paisuu ja millainen on kevytkenkäinen hevonen. Lopuksi katsotaan vielä, miten käy, kun käteen jää mustamaija. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui suomalaisisraelilainen Galit Hasan-Rokem. Hän on Jerusalemin yliopiston folkloristiikan eli kansanrunouden tutkimuksen professori emerita sekä runoilija ja runouden kääntäjä. Vuonna 1945 syntynyt Galit kertoi lapsuudestaan Helsingissä ja myös sukunsa tarinan. Vuonna 1957 perhe muutti Israeliin, missä Galit koulun päätyttyä suoritti asevelvollisuutensa etelässä Gazan tuntumassa ja pohjoisessa lähellä Golanin kukkuloita. Vuonna 1968 hän palasi stipendin turvin Helsinkiin jatkamaan folkloristiikan opintojaan ja oli mukana jo miltei myyttiseksi muuttuneessa Vanhan ylioppilastalon valtauksessa. 1980-luvulla Galit Hasan-Rokem aloitti professorina Jerusalemissa. Hän on kansainvälisesti erittäin arvostettu tutkija alallaan. Tutkimustyön lisäksi Hasan-Rokem on myös runoilija ja runouden kääntäjä. Hän on kääntänyt hepreaksi muun muassa Edith Södergranin runoutta. Lopuksi Galit kertoi suurtyönsä etenemisestä, koko Kalevalan kääntämisestä hepreaksi. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Perjantaistudion raati keskustelee jälleen kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä sekä moraalikysymyksistä. Mukana toimittaja/tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, ja tietokirjailija Ville Hänninen. Provider-trendi, eli ilmiö, jossa naiset etsivät itselleen rahoittajaa, on noussut pinnalle. Raati pohtii, onko tämä suuntaus kulutuskapitalismin uusi ilmentymä vai konservatiivisten perinteisten roolien kaipuuta. Mediassa ilmiötä pidetään idiottimaisena tasa-arvon takapakkina ja mm. sosiaalityöntekijät ovat huolestuneita sokerideittailusta. Somekulttuuri on vaikuttanut provider-ilmiön ja sokerideittailu nousuun. Onko nuorten naisten seksuaalimoraali ja parisuhdekulttuuri muuttunut? Venäjällä nuoria kasvatetaan yhä militaristisemmassa ja fasismin hengessä Junarmija-liikkeen kautta. Raati vertaa tätä liikettä historiallisiin esimerkkeihin kuten Hitler-jugendiin ja keskustelee sen mahdollisista seurauksista Venäjän tulevaisuudelle ja meidän naapurisuhteellemme. Kustantamojen Siltala ja Teos yhdistyminen heijastaa laajempaa trendiä kulttuurialalla. Mitä yhdistymiset voivat tarkoittaa alan tulevaisuudelle. Liittyykä äänikirjan nousu kustantamojen peliliikkeisiin? Virpi Hämeen-Anttila tuo esiin hiljaisuuden ja äänimaailman arvostamisen tärkeyden nykypäivänä. Miksi hiljaisuus on vähissä ja miksi kaikkialla soi taustamusiikki? Ville Hänninen muistelee juuri kuollutta muusikko-koomikko Jaakko Teppoa ja pohdiskelee kuplettimusiikin asemaa nykypäivänä. Onko maaseudun kulttuuri hävinnyt musiikista ja kirjallisuudesta? Kenen nahkahousissa kiertää vanha pieru? Kalevalan päivänä SKS julkaisi Kantelettaren selityksillä varustetun painoksen. Miksi tämä Kalevalan rinnakkaisteos on jäänyt vähemmälle huomiolle, ja miten hämmästyttävän nykyaikainen se on asenteiltaan. Toimittajana Vesa Kytöoja.

Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivän kunniaksi Aristoteleen kantapää nostaa esiin Kalevala-eepoksen varjoon jääneen sisarteoksen Kantelettaren. Pasi Heikura keskustelee Kalevalaseuran toiminnanjohtaja, folkloristi Niina Hämäläisen kanssa. Ohjelmassa pohditaan myös mitä tapahtuu, jos vältellään edistämisen estämistä ja tutkitaan, mitä lonkalla voi tehdä Karibian rannikolla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietää, mitkä asiat ovat paremmin kuin ennen. Pekka Seppänen pohtii, miksi johtajat voivat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kurjasti. Syitä löydetään ainakin hierarkiasta ja sälästä. – On opittava erottamaan tärkeät ja kiireelliset asiat toisistaan, kertaa Taru kokeneen johtajan neuvoa. Taru Tujunen kysyy, kuka johtaa kirkkoa. Kysymykseen häntä on innostanut parin viikon takaiset kirkkolliskokousvaalit. Onko nykyinen rakenne ongelmallinen? Pitäisikö sidos kirkon ja valtion välillä purkaa? Mika Pantzarin pohtii Kalevalan päivänä suomalaisuutta. Hänen mielestään suomalaisinta Suomessa ovat uimahallit ja ulkoilu! Pekka ei oikein löydä mitään erityisesti suomalaista... Tarusta suomalaisuus on muuttuvaa.

Karjalaisista laulurunoista kootusta Kalevalasta tuli 1800-luvulla tärkeä suomalaisen identiteetin rakennuspala. Kirjailija Juha Hurmeen sanoin, Elias Lönnrot suomensi eri murteilla ja Karjalan kielillä esitetyn aineiston, sulatti sekalaisen laulurunousmateriaalin yhteen ja takoi siitä tieteellis-taiteellis sepitteen “pakanallisesta” Suomesta. Kansalliseepoksella todisteltiin, miten Suomi kuuluu Euroopan vanhoihin kulttuureihin Karjalainen laulurunous ei suinkaan päättynyt Kalevalan ilmestymiseen vaan pysyi hyvin vireänä esimerkiksi Vienan Karjalassa. Neuvosto-Karjalassa kalevalainen runous valjastettiin kommunistisen järjestelmän ja johtajien ylistämiseen. Selviytyäkseen hengissä karjalalaisen kulttuurin oli sopeuduttava uuteen yhteiskuntajärjestykseen. Näin syntyi neuvostokalevalainen runous, jota vieraamme Joonas Ahola on tutkinut ja josta hän on julkaissut kirjan. Haastateltavana on myös Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kirjallisuudentutkija Pirjo Lyytikäinen luonnehtii Eino Leino Helkavirsissä kietotuvan yhteen suomalaisin perintö - Kalevalan ja Kantelettaren sekä suomalaisten kansansatujen maailma - ja vuosisadan vaihteen moderni eurooppalainen runous. Helkavirsiä on poikkeuksetta luettu Leinon mestariteoksiin. Eino Leinon ja runon ja suven päivän mietelause on ote Leinon runosta Tumma, teoksesta Helkavirsiä vuodelta 1903. Mietteen on valinnut Nina Naakka, lukijana Juha Salomaa.

Aristoteleen kantapäässä tutustutaan 200 vuotta sitten eläneeseen kielimieheen, Daniel Europaeukseen, joka vaikutti Kalevalan syntyyn ja keksi sanan viehättävä. Haasteltavana on filosofian tohtori Ilkka Huovio. Ohjelmassa keskustellaan myös energiasäästä ja tutustutaan Kotuksen helmikuun sanaan. Toimittaja on Pasi Heikura.

Päivän mietelauseena on ote Zacharias Topeliuksen Maamme kirjasta, joka kertoo, kuinka maanviljelys sai Kalevalan mukaan alkunsa. Mietteen on valinnut Raili Tuikka. Lukijana on Olli Kari.

”Mieleni minun tekevi” aivoni suunnittelevi uutta runoa, Kalevalasta kertoa. Sen Elias Lönnrot aikoinaan kirjoitti. meille kansalliseepokseksi tarkoitti. Se mytologiaa sisältää, kannattaa tutkailla sitä hieman pidempään. Sen ensimmäinen kirja on hieman lyhyempi, uudempi versio on pidempi. Kelpasi malliksi myös Satuun sormusten herrasta, olisiko alkuperäistä eeposta hieman syytä vilkaista? Ulla-Maija Mantere

Kimmo osaa jotain, mitä supersissisotilaskokki Markus Rinne ei osaa. Kalevalan päivän kunniaksi kirjoitetaan runoja ja soitetaan kannelta. Tiesitkö, että Minna on oikeasti töissä päiväkodissa?

Lähestyvän Kalevalan päivän kunniaksi tosikoiden ja veitikoiden hurjaa ja omaperäistä sanataidetta Kansanradion erikoislähetyksessä ruotivat runoileva piispa Irja Askola ja toimittaja Minna Joenniemi. Ohjelmassa kuullaan seuraavat runot: 1. Runoilua flow-tilassa, M. Voutilainen 2. Särkynyt mieli, Janne Kupsanen 3. Mieli kuin kesävarsalla 4. Vaka, jäyhä suomalainen, Riitta 5. Kyl o hyvä, Simo Viinikkala 6. Viesti äidille yläilmoihin, Eila Kojima 7. Tämä maa, nimim. Mummon pöytälaatikosta 8. Rukkous, Tinttu Hiltunen 9. Näinä aikoina, Jani Jeulonen 10. Mustarastas, Tuula 11. 20 kertaa, nimim. Tyhjä syli 12. Runo uudesta kodistani, Annika 13. Kaamos, Jalo Pesonen 14. Talvi yllätti puutarhatontun, Marika Kojo 15. Nyt minustakin on johonkin, Anja 16. Runo omaishoidosta, Olavi 17. Säästä luontoa, Maire Forss 18. Runo vedestä 19. Fogelit, Julius Kuusisaari 20. Rap, nimim. Sapi 21. Laulu-improvisaatio, nimim. Sydämen halauluja Osallistu keskusteluun ja lähetä puheenvuorosi Kansanradioon, puh. 0800 154 64 tai WhatsApp 0445515464.

Kalevala teki nuoreen J.R.R. Tolkieniin pysyvän vaikutuksen. Hän ammensi Kalevalasta aineksia fantasiakirjojensa hahmoihin, tapahtumiin ja kieleen. Pasi Heikura kysyy kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Jyrki Korpualta, löytyykö myös Lönnrotin Kalevalan takaa jokin myyttinen esikuva. Ohjelmassa selviää myös, mistä tulee langattoman yhteyden nimi: Wi-Fi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pauli Poranen varttui Kokkolan Ykspihlajassa, satamatyöläisten kaupunginosassa. Hänen vanhempiensa osallistuminen alueen elinvoimaiseen teatterikulttuuriin sai urheilijanuorukaisen kiinnostumaan näyttelemisestä jo varhaisessa vaiheessa. Toiveet ammattiurheilijaksi pääsystä jäivät, mutta samalla vahvistui kutsumus teatteritaidetta kohtaan. Pian Poranen asuikin jo Helsingissä ja opiskeli teatterikorkeakoulussa, jossa hän oli yksi ensimmäisistä Jouko Turkan oppilaista. Porasen ensimmäinen elokuvarooli lienee tänäkin päivänä hänen tunnetuin. Hän esitti Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas -elokuvasovituksen Lehtoa vuonna 1985. Lisäksi hänet ollaan nähty muun muassa toimintaelokuvassa Routasydän (1993), Lauri Törhösen historiallisessa draamassa Raja 1918 (2007), Jari Halosen Kalevala-filmatisoinnissa sekä Jouko Turkan tv-sarjassa Kiimaiset poliisit (1993). Hänen viimeisin tv-esiintymisensä on agenttijännärissä Nyrkki (2021). Lisäksi Poranen on näytellyt KOM-teatterissa vuosina 1984-1989 ja Helsingin kaupunginteatterissa 1990-1996. Hän nostaa elämänsä roolikseen useita kertoja lukuisille näyttämöille sovitetun, Marokon kauhunakin tunnetun Aarne Juutilaisen. Nykyisin Poranen työskentelee Voionmaan opistolla elokuvanäyttelijälinjan vastaavana opettajana. Koulutukseltaan Poranen on teatteritaiteen maisteri. Jean Mancini haastatteli Pauli Porasta 21.4.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Monet kokevat Kalevalan tylsäksi teokseksi. Pasi Heikura ja tietokirjailija Raimo Jussila ehdottavat, että Kalevalaa kannattaisi lukea kuin ihmissuhdetragediaa tai -komediaa. Eihän suuri tietäjä Väinämöinen onnistu kosima-aikeissaan kertaakaan! Ohjelmassa tutkitaan myös millaista on olla jalkapuolen asemassa ja kysytään mitä on säänmuokkaus. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Miten kansalliseepoksemme Kalevala jakselee tänä päivänä? Onko sillä enää mitään sanottavaa digiajan suomalaisille? Runonkerääjät kokosivat aikoinaan valtavan kansanrunousarkiston. Vieläkö Suomen kansan vanhoista runoista löytyy uutta tutkittavaa ja uutta tietoa juuristamme? Entä millaisilla motiiveilla kansanrunoja aikoinaan kerättiin ja Kalevala sepitettiin? Onko Kalevala kultuurista omimista? Kalevalan päivänä Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan Kalevalasta ja kansanrunoudesta.Vvieraina ovat Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen ja tampereenkarjalainen kielentutkija ja aktivisti Tuomo Kondie.

Kalevala ”Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi”, kertoa nyt tarinaa, Kalevalan kertomaa. Se kertoo meille historiasta, muinaisesta mytolgiasta, siitä, että Suomi on varsin shamanistinen, olemme vain salanneet sen. Meidät kristinuskoon pakotettiin, ja omat oppimme kuopattiin. Kalevala kertoo syntymästä maailman, nyt toivotaan taas muistojemme aukeavan. Kalevala kelpasi malliksi myös Tolkienille, mutta ei enää meille. Olisikohan aika Kalevalaa vilkaista, ja ehkä omia ajatuksiakin oikaista? Ulla-Maija Mantere

Radio Novan Aamussa Aki ja Minna muistelevat kansalliseepoksen juonenkäänteitä ja ideoivat Kalevalan päivälle omaa nimikkoleivosta. Miten puolukka liittyikään tarinaan? Myös Minnan mökkireissun sähkökatkoa puidaan. Kuuntele jälki-istunto tästä!

Mitä rakas kotimaamme Suomi merkitsee Annelle ja Sampolle? Anne kertoo kevytkenkäisistä sataman esiäidistään ja Sampo intoilee ISOSTI Kalevalasta. Jos kuulut niihin lukuisiin suomalaisiin, joilla on harmaan sävyiset mielikuvat Kalevalan kiinnostavuudesta, saatat olla Sampon palopuheen jälkeen eri mieltä kansalliseepoksestamme.

Väinämöinen Broadwaylla, uhka vai mahdollisuus? New Yorkissa asuva, suomalaislähtöinen säveltäjä Johanna Telander työstää Broadwaylle tähtäävää Kalevala-aiheista musikaalia, josta julkaistaan pian konseptialbumi. Juttelemme Johannan kanssa kansalliseepoksen muuttamisesta musikaaliksi, musiikin levyttämisestä Broadway-tähtien kanssa ja siitä, miten suomalainen kansanrunous oikein saadaan aukeamaan kansainväliselle yleisölle. Mukana myös Pohjolan neidon roolin levyllä laulava Reeta Vestman! Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Johanna Telander ja Reeta Vestman. Spiikki: Niina Markkanen. Jaksossa kuullaan erityisluvalla otteet Kalevala the Musical -konseptialbumin kappaleiden Rake ja Joukahainen's Revenge rough mix -versioista. Jakson tarjoaa Lahden kaupunginteatteri.

Vieraana median monitaituri Sampo Marjomaa. Teemoina Kalevalan merkitys ja suomalaiset myytit, katkennut suhde esi-isiemme tapoihin ja maailmaan, ministeri E. N. Setälän "Sammon Arvoitus"-kirja, Pekka Ervastin ja Kalevalan suhde, sekä turistikierros San Josen ruusuristiläismuseossa.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Sanna Nyqvist. Hän on kirjoittanut kirjallisista väärennöksistä ja plagiaateista ja tuntee erinomaisesti Nobelin kirjallisuuspalkinnon historian. Miksi plagiaattikohuja syntyy tieteessä ja taiteessa koko ajan? Ensimmäiset plagiaattisyytökset singottiin jo antiikissa. Takavuosien yleiseurooppalainen bestseller Ossianin laulut esiteltiin skotlantilaisena kansanrunoutena, mutta runoilija James Macpherson olikin kirjoittanut sen itse. Lukijat eivät välittäneet, teoksesta pidettiin silti. Sepittikö Elias Lönnrot Kalevalan samaa menestyskirjallisuuden mallia toistaen? Jarkko inhoaa Nobelia ja muitakin kirjallisuuspalkintoja. Miksi ihmeessä? Sanna kertoo Nobelin palkinnon taustoja ja historiaa. Muistelemme muun muassa Jean-Claude Arnault -skandaalia. Akatemian jäsenen Alma Frostensonin puoliso oli vuosikymmenten ajan syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja raiskauksiin Ruotsin kulttuuripiireissä. Akatemian jäsenistä monet suojelivat ja puolustelivat häntä loppuun saakka. Koko instituution loppu oli lähellä. Entä saiko F. E. Sillanpää Nobelinsa vain sen takia, että koko maailma sympatisoi Suomea syksyllä 1939? Juhani Aho oli pitkään varteenotettava ehdokas. Hänen palkintonsa jäi saamatta poliittisista syistä, mutta mitä nämä olivat? https://jarkkotontti.net/

Kalevalan päivä Kalevalan päivänä taas liputetaan, koska kulttuuripäivää juhlitaan. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan, kansalliseepoksen mahtavan, joka nykyisin huonosti tunnetaan, vaikka jopa Tolkienin tarut pohjautuvat Kalevalaan. Vaan nytkin olisi käyttöä Ilmariselle, uuden Sammon tekijälle. Entistä kun saa etsiä veden alta, ei saanut Väinämöinen Sampoa anomalla, ei liioin ryöstämällä, ei millään lailla yrittämällä. Teki Louhi silloin taikojaan, ja vain Sammon kansi matkassaan. saapui takaisin Pohjolaan. Sampo mereen putoaa, palasiksi hajoaa, sirpaleet Väinölän rantaan huuhtoutuu, vaan mistä meille uusi Ilmarinen kuoriutuu? Ulla-Maija Mantere

Kalevalanpäivän kunniaksi Minna Pyykkö jutteli Kalevalan kaloista, kalamyyteistä ja Suomen kansanomaisista kalanimistä Marita Råmanin kanssa. Råman on perehtynyt tähän kalamyyttien monipolviseen, rönsyilevään mutta kiehtovaan maailmaan ja kirjoittanut aiheesta kirjan Mulurautunen.

Yle Uutiset kysyi yleisöltä, miten etätyövuosi on muuttanut elämää. Suomi on voittanut hiihdon MM-kisoissa hopeaa parisprintin miesten finaalissa. Etelämantereesta on irronnut suuri jäävuori. Suomessa tutkitaan lumesta Saharan hiekkaa. Sunnuntaina on vietetty Kalevalan päivää.

Kalevalan päivän aattona ajatuksia Kalevalasta. Mietelauseissa kuullaan ajatuksia mielen saloista, myytteistä ja nirvanastakin. Tiina Piilola kirjoittaa Kalevalan naisista. Alussa on tietenkin Ilmatar. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto ja sen lukee Jalmari Laine.

Jakso 160. Voiko puolukasta tulla raskaaksi? Kalevalan puolesta kyselen. Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen. yle.fi/kpk

Elias Lönnrot on Suomen arvostetuimpia kielen kehittäjiä, mutta mikä oli Kalevalan rooli siinä? Kalevalaa kootessaan Lönnrot yhtenäisti suomen kirjakieltä eri murteiden pohjalta, jotta sen kieli olisi ymmärrettävää kaikille suomalaisille - Kalevalan runoissahan oli paljon karjalaisia ja itämurteisia sanoja ja muotoja, jotka poikkesivat senaikaisesta, suomen länsimurteisiin pohjautuvasta kirjakielestä, ja joita muualla Suomessa ei välttämättä ymmärretty. Samalla Lönnrot loi uudissanoja, ja siinä hän teki merkittävää työtä erityisesti Kalevalan ulkopuolella. Lönnrotin aikaan suomen kirjakielen kehittämiselle oli tarvetta, mutta mikä on tilanne nyt? Kuinka kieli uudistuu nykyään - vai onko kirjakielemme jo valmis? Dosentti Petri Lauerma ja sosiolingvisti Heini Lehtonen pohtivat Lönnrotin ja Kalevalan merkitystä suomen kielen kehitykselle sekä sitä, kuinka nykysuomi uudistuu. Ohjelmassa kuullaan myös Lönnrotin omia ajatuksia suomen kielen uudistamiseksi. Kalevalan runoja laulaa Taito Hoffrén. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

Elias Lönnrot teki kymmenisen matkaa eri puolille Karjalaa 1820-40 -luvuilla ja keräsi runoja paikallisilta runolaulajilta. Hänen käsityksensä mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokoaisi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä. Keräämistään sadoista runoista ja tuhansista säkeistä Lönnrot loi Kalevalan, mutta miten? Mikä Kalevalassa on suomalaista, mikä karjalaista ja mikä Lönnrotin omaa? Entä mitä Kalevalasta ajateltiin sen syntyaikaan Suomessa ja sittemmin rajantakaisessa Karjalassa - tai nykyään? Tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä ja Eila Stepanova valottavat Kalevalan syntyhistoriaa ja keskustelua sen omistajuudesta, sekä pohtivat sen merkitystä Suomelle - ja Karjalalle - silloin ja nyt. Kalevalan runoja ohjelmassa laulaa Taito Hoffrén. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

Suomalaisten kalliomaalausten charmantti asiantuntija, Tieto-Finlandia palkittu kirjailija ja professori Pekka Kivikäs vie meidät viime kesällä (2019) tehdyn haastattelun jatko-osassa Saraakallio 2:n löytötunnelmiin ja kalliokuvien tutkimushaasteisiin. Kansakoulun opettajan työ Jyväskylässä, muistot kuuluisasta keskisuomalaisesta kansanparantajasta (käärmeitä lypsävästä Kuunvalon Jussista), Kalevalan ja suomalaisen esoterismin tuntemus jo kolmannessa sukupolvessa, akvarellitaidekausi, pianosoittajan ja -säveltäjän ura, Saraakallio 2:n löytö, monet matkat Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle, kansainväliset kontaktit, avulias lähiverkko ja lyömätön paikallishistorian tuntemus ovat tehneet Pekasta arvostetun tiedonlähteen, jolta edelleen lähes 90-vuotiaana kysytään näkemystä ja neuvoja monilla eri tutkimussaroilla. Hyppää mukaan kalliomaalausten tulkintaprosessiin, jota aina itseään uudistava ja nöyrästi elämään suhtautuva Pekka Kivikäs vertaa mielen tyhjentämisen kautta jopa joogiseen harjoitukseen! Kuuntele aiempi jakso osoitteesta: https://mesokosmos.com/2019/08/05/kalliomaalaukset-ovat-muinaisia-viesteja-osa-1

Kalevalaa laavataan läpi kouluiän, mutta mitä merkityksiä kirjalla onkaan nuorten elämissä. Vasan podcastissa keskustellaan Suomen kansalliseepoksesta ja lukemisesta perjantaina vietettävän Kalevalan päivän kunniaksi. Mari Molkoselkä, Lotta Laitila ja Ellinoora Autti kertovat omista Kalevala-kokemuksistaan ja kirjoista, jotka muuttivat heidän maailmojaan lapsena. Miksi lukion jälkeen ei enää huvita lukea yhtään mitään? Miksi lukeminen muuttuu pakkopullaksi? Lukeminen on pakoreitti todellisuudesta Bridget Jonesin seikkailuihin, Tähtiin kirjoitetun virheen kyyneliin, Tylypahkan käytäville, Ankkalinnan kaduille ja Risto Räppääjän rumpusetin äärelle. Miksi keskiviikko oli lapsena viikon paras päivä?

Suomalaisten kalliomaalausten charmantti asiantuntija, Tieto-Finlandia palkittu kirjailija ja professori Pekka Kivikäs vie meidät tässä podcast-jaksossa luontokokemuksen äärelle, joka innoitti häntä tutkimaan kalliomaalauksia muinaisten ihmisten pyhinä kokoontumispaikkoina ja merkkeinä sukupolville mieluummin kuin ohikulkijoiden satunnaisesti kallioihin piirtämänä taiteena. Kansakoulun opettajan työ Jyväskylässä, muistot kuuluisasta keskisuomalaisesta kansanparantajasta (käärmeitä lypsävästä Kuunvalon Jussista), Kalevalan ja suomalaisen esoterismin tuntemus kolmannessa sukupolvessa, akvarellitaidekausi, pianosoittajan ja -säveltäjän ura, Saraakallio 2:n löytö, monet matkat Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle, kansainväliset kontaktit, avulias lähiverkko ja lyömätön paikallishistorian tuntemus ovat tehneet Pekasta arvostetun tiedonlähteen, jolta edelleen lähes 90-vuotiaana kysytään näkemystä ja neuvoja monilla eri tutkimussaroilla. Hyppää mukaan kalliomaalausten tulkintaprosessiin, jota aina itseään uudistava ja nöyrästi elämään suhtautuva Pekka Kivikäs vertaa mielen tyhjentämisen kautta jopa joogiseen harjoitukseen!

Yhä useampi nainen uupuu työelämässä. Sarjakuvataitelija ja -opettaja Johanna Rojola kertoo, miltä tuntuu, kun ei enää jaksa tehdä unelmiensa työtä. Millainen identiteettikriisi burn outista seuraa? Miten meidän pitäisi muuttaa työelämää, ettei se sairastuttaisi meitä? Kirjailija Tiina Piilola on tutkinut Kalevalan naisia. Ovatko kansalliseepoksemme naiset vahvoja vai uhreja? Mitä me voimme oppia Ainolta tai Louhelta? Puhumme myös siitä, miksi naisen tissit eivät kuulu naiselle, vaan kaikille muille, jotka niitä katsovat. Entä onko pakko ryhtyä metsästämään omia salakiharoitaan, vaikka ei huvita?

Säveltäjä Kalevi Aho on käyttänyt linnun ääniä musiikissaan, säveltänyt suositun hyönteisaiheisen oopperan, ja tutkinut mm. Kalevalan myyttejä. Minna Pyykkö kävi tapaamassa Kalevi Ahoa ja juttelemassa luonnon merkityksestä säveltäjille. Hän pääsi kysymään myös sitä, viettikö Kalevi Aho aikaa muurahaiskeon äärellä siinä vaiheessa kun teki hyönteisoopperaansa? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Osa 1/4. Suomalaiset ovat tuhoon tuomittuja, koska Elias Lönnrot käsikirjoitti kansakunnan ydintarinan, Kalevalan, väärin. Näin sanoo käsikirjoittaja Emma Taulo, joka tutki neliosaisessa sarjassa, millaisia epäonnistumisen malleja me kannamme alitajunnassamme ja mitä siitä on seurannut. Suomalaiset mytologiset sankarit on nimittäin kirjoitettu luusereiksi, vailla Sankarin matkan kolmatta näytöstä ja pelastusta. Nämä vialliset tarinat kiertävät edelleen kulttuurissamme - ei tarvitse kuin katsoa Sammon ryöstön legendaa, Epäonnistumisen Eeposta, jonka juoni toistuu historiassamme vuosikymmenestä toiseen. Onko meillä kansakuntana mitään mahdollisuutta onnelliseen loppuun, kysyy Emma Taulo sarjan ensimmäisessä jaksossa. Toimittaja, käsikirjoittaja Emma Taulo, äänisuunnittelu Mikko Lohenoja, tuottaja Pertti Ylikojola.

Outi Oja tutkii uudessa kirjassaan huijauksia, plagiointeja ja luova lainaamista kirjallisuuden maailmassa. - Pentti Salmenranta puhuu lämpimikseen ja miettii, miksi ruotsalaiset puhuvat kylmikseen. - Heljä Uusitalon suurin haaste äidinkielenopettajana on oppilaiden hyvin eritasoiset kielitaidot. - Meänkielen päivää ja Kalevalan päivää on vietetty. - Viikon uudissana on älykärryt. - Kielenhuoltajat kertovat muun muassa mistä sanat tammi-, maalis- ja huhtikuu tulevat. Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström. kielipuoli@sverigesradio.se

Hannu Koistinen on Suomen suurimpiin kuuluvan soitintehtaan Koistinen Kanteleen toimitusjohtaja. Nuorena opiskelijana hänessä heräsi visio siitä, kuinka Suomen kansallissoitin raahataan museosta nykyaikaikaan. 12 000 tuntia soittimen kehitystyötä ja periksiantamaton liikkeenjohdon ja muotoilun opiskelu auttoivat Hannun ja kanteleen uudelle radalle. Kuitenkin vasta osallistuminen Burning Man -festivaaliin Nevadan autiomaassa kaksi vuotta sitten sai Hannun ymmärtämään, miten Väinämöisen lempisoitin skaalataan koko maailman iloksi. Nyt uusi tuote on lanseerausta vaille valmis. Nevadan aavikolta Hannu löysi myös akrojoogan ja kokonaisen elämänfilosofian, jonka mukaan kaikessa on lopulta kysymys yhteistyöstä. Satavuotiaan Suomen kunniaksi tämä podcast on tapauskertomus siitä, kuinka Kalevalan ja puhtaan suomalaisen luonnon innoittama kansallissoittimemme löysi tiensä maailman startupkerman teknoleirille. Ja kuinka itsepäinen suomalainen pakertaja tajusi, että yhteisöllisestä luovuudesta löytyy sekä hänen soitinfirmansa että ehkä koko ihmiskunnan tulevaisuus. Hyviä kuunteluhetkiä!

Punkaharjulla sijaitsevassa metsämuseo Lustossa luodaan parhaillaan katsausta siihen miten taiteen keinoin on käsitelty metsää ja puunjalostusta. Metsä kuuluu oleellisena osana suomalaiseen kansallistunteeseen, metsä on yksi kansallisista symboleistamme. Tällaisilla symboleilla ja aatteilla on ollut merkittävä rooli kansallisen identiteetin muotoutumisessa ja monin erilaisin taiteen keinoin pyrittiinkin jo 1800-luvulta lähtien vankistamaan suomalaisten suhdetta metsään. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan ja esitti tarinan suomalaisten muinaishistoriasta. Kuvaa puolestaan loivat maisema- ja erityisesti metsämaalauksillaan muun muassa Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen, joiden teoksia on nähtävillä Luston juhlanäyttelyssä. Näyttelyn on koonnut UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Anna-Maria Wiljanen. Hänet on Metsäradion reportteri Olli Ihamäki saanut haastateltavakseen. Eero Järnefelt: Onnen ja lemmen saari 1934. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelma. Kuva: Matias Uusikylä

Mitä suomalainen mytologia kertoo metsistämme, joistamme, vesistämme, kallioistamme tähtitaivaistamme? Miten samanlaisin silmin menneet sukupolvet ovat katselleet ja ihmetelleet tätä maailmaa? Miten hienolta kevään saapuminen nähin aikoihin on tuntunut? Minna Pyykkö jututti aiheesta Seppo Knuuttilaa. Hän on Itä- Suomen yliopiston perinnetutkimuksen emeritusprofessori ja sai vastikään suuren Kalevalaseuran palkinnon työstään Kalevalan, kansanperinteen ja kulttuurin tutkimuksen alalla. Kuva: Visa Knuuttila

Myytti on kertomus ihmiskunnan alkuaikojen tapahtumista, joissa jumalolentojen teot nähdään esikuvina ja esimerkkeinä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suomalaisen luomismyytin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Mitä luomismyytit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on? The post Maailman synty appeared first on AntroBlogi.

Noin 190 vuotta sitten syyskuussa 1827 Turun lähes kokonaan polttanut Turun palo vaikutti rajusti koko maamme kirjalliseen elämään. Yksi välittömistä kärsijöistä oli 25-vuotias opiskelija, joka oli saanut juuri helmikuussa maisterintutkintonsa valmiiksi. Opiskelijan nimi oli Elias Lönnrot ja hänen loppututkielmansa ”Väinämöinen, muinaissuomalaisten jumala”. Lönnrot suunnitteli alkavansa väitöskirjan tekemisen syksyllä. Mutta syyskuun 4. ja 5. päivä Turku paloi ja samalla kärähti Lönnrotin opinahjo, joka sitten seuraavana vuonna siirrettiinkin uuteen pääkaupunkiin, Helsinkiin. Näin Lönnrotin jatko-opiskelut lykkääntyivät. Nuorukainen toimi kotiopettajana Laukon kartanossa. Kun opiskeluista ei tullut vuoden 1828 alussakaan mitään, Lönnrot pakkasi huhtikuun lopussa reppunsa ja lähti ensimmäiselle runonkeruuretkelleen Savoon ja Karjalaan. Ilman Turun paloa Lönnrot olisi siis alkanut Kalevalan syntyyn johtavien runojen keruun myöhemmin. Parikymmentä vuotta kului noista päivistä ennen kuin Lönnrotin täydennetty painos Kalevalasta oli valmis. Tästä taas kului noin 150 vuotta ennen kuin helsinkiläinen heviyhtye Amorphis julkaisi toisen levynsä nimeltään Tales From The Thousand Lakes, jonka tekstit perustuivat Kalevalaan. Levy teki yhtyeestä aikansa kansainvälisesti menestyneimmän suomalaisen heavy-yhtyeen. Viime vuonna ilmestyi Amorphiksen kahdestoista levy nimeltään Under The Red Cloud. Levy on viides, johon sanat on tehnyt taiteilija Pekka Kainulainen. Mikä yhdistää Kalevalaa, death metal -yhtyettä ja kuvataiteilijaa? Miten ikivanha suullinen kansanperinne istuu moderniin mörinämusiikkiin? Taiteilija Pekka Kainulainen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Paljon onnea, Aristoteleen kantapään kuulijat! Olemme viettäneet yhdessä aikaa jo kymmenen vuoden ajan! Kiitos näistä vuosista, ainakin mikrofonin tällä puolella on ollut hauskaa. Kun ohjelma tässä on näin aloittamassa toista vuosikymmentään, on mainio aika muistella, millaisia aiheita olemme käsitelleet vuosien aikana tekemissämme 444 ohjelmassa. Lakikieli, presidentinvaalikampanjoiden kieli, muotisanat, kirosanat, politiikan retoriikka, mainonnan kieli, urheiluselostaminen, rakkausrunot, Kalevalan nimistö ympärillämme ja hallitusohjelman kieli – tässä ensimmäiset kymmenen ohjelman otsikkoa vuodelta 2006. Lista katsellessa ei uskoisi, että alkuaikoina aiheiden kehittely ja näkökulman löytäminen ei ollut itsestään selvää. Tuntui pinnalliselta lähteä koneellisesti esittelemään eri erityisalojen slangeja. Ja tuntui siltä, että yksioikoista kielenhuollollista neuvontaohjelmaa vain harva olisi halunnut kuunnella. Ohjelma ohjelmalta silti rämmittiin eteenpäin ja jonkinlainen oma näkökulma maailmaan alkoi löytyä. Ehkä pikemminkin vaistomaisesti tunnettuna kuin julkilausuttuna periaatteena. Kiitos kuulijoille näistä vuosista! Samoin haastateltaville, joista tässä ohjelmassa ehdittiin mainita vain murto-osa! Mutta ehkä asia saadaan korjattua seuraavassa kymmenvuotiskatsauksessa! Joten hyvää alkavaa vuosikymmentä kuin vettä vaan!

Fantasiakirjailija J. R. R. Tolkien luki parikymppisenä Kalevalan ja ihastui sen outoon mytologiaan ja kieleen. Erityisesti kaltoin kohdellun Kullervon tarina kiehtoi hänen mieltään. Jopa siinä määrin, että Tolkien kirjoitti oman Kullervonsa. Vastajulkaistua The Story of Kullervoa kommentoivat tutkija Joonas Ahola, pastori Petri Tikka ja suomentaja Kersti Juva. Kirjailija Torsti Lehtinen samastuu voimakkaasti Kullervoon, koska hänen oma lapsuutensa oli ankea. Näyttelijä Tanjalotta Räikkä kertoo, millainen on Kullervon äiti. KulttuuriCocktail on Yleisradion uusi kulttuuriohjelma internetissä, radiossa ja televisiossa. Juontajana on Teemu Laaksonen. Kuva: Hannu Lukkarinen.

Eri kansojen mytologioissa on hämmästyttävän runsaasti samoja elementtejä, kertoo akateemikko Anna-Leena Siikala. Lisäksi on yllättävää, että kansanrunouden systemaattinen tutkiminen alkoi jo 1500-luvulla. Anna-Leena Siikala kertoo niin uhrilehdoista, pyhinä pidetyistä aitoista, kivistä ja puista. Myös Sampo - tai Sammas - saattoi hyvinkin olla tällainen taivaankantta yllä pitävä maailmankivi. Kalevala ei myöskään olllut mitenkään tarkkarajaisesti suomalainen ilmiö. Suurin osa Kalevalan materiaalia löytyy virolaisesta laulu- ja runoperinteestä. Voi myös esittää, että itämerensuomalaisessa tai suomalais-ugrilaisessa tarustossa naisen asema oli poikkeuksellisen vahva.

Voiko Kalevalaa lukea ilman sanakirjaa? Haastateltavana Kalevalan sanakirjan tekijä Raimo Jussila. Toimittajana Pasi Heikura.

Kun tutkitaan eri kansojen mytologioita, saattaa hämmästyä siitä, kuinka runsaasti niissä on samoja elementtejä, kertoo akateemikko Anna-Leena Siikala. Lisäksi on yllättävää, että kansanrunouden systemaattinen tutkiminen alkoi jo 1500-luvulla. Anna-Leena Siikala kertoo niin uhrilehdoista, pyhinä pidetyistä aitoista, kivistä ja puista. Myös Sampo - tai Sammas - saattoi hyvinkin olla tällainen taivaankantta yllä pitävä maailmankivi. Kalevala ei myöskään olllut mitenkään tarkkarajaisesti suomalainen ilmiö. Suurin osa Kalevalan materiaalia löytyy virolaisesta laulu- ja runoperinteestä.

Suomessa uuden Kalevala -elokuvan tehnyt ohjaaja Jari Halonen on sitä mieltä, että Kalevala on tulkittu täysin väärin. Väärille vesille lähdettiin jo silloin kun Elias Lönnrot kokosi, muokkasi ja osin myös kirjoitti Kalevalan. Missä sitten mentiin pieleen, annetaan ohjaajan selittää. Jari Halosen Kalevala -Uusi aika -elokuva tulee Suomessa valkokankaille huomenna perjantaina marraskuun 15. päivänä. [Duration:15:11] Keskustelu Kalevala-elokuvasta jatkuu huomenna (perjantaina 15.11.) Sisuradiossa, kun kantansa asiaan tuo historioitsija Henrik Meinander. Toimittajana edellisessä oli Katri Nisula.

Ali ja Husu ovat Kalevalan päivän tunnelmissa. Onko suomalaisilla kulttuuria ja millaista se on? Miksi maahanmuuttajan pitäisi tästä jotain ymmärtää? Vieraina ovat suomen kielen dosentti Pirjo Hiidenheimo ja rap-artisti Deogracias " Gracias" Masomi.