Podcasts about yht

Duunari ei työnantajan mielistelystä hyödy, eli se on ihan turhaa hommaa. Yhtä turhaa on valittaa internetistä, kun sen ajan voisi käyttää netin käytön opiskeluun. Lisäksi tämän viikon jaksossa harmitellaan, kun vanhuksia syytetään kyyläämisestä ja rahat menee tenniskenttien rakentamiseen, teiden kunnostamisen sijaan. Ja jääkiekkovalmentajat huomio! Luvassa takuuvarma kikka, kuinka maaleja syntyy enemmän. Toimittajana Lasse Olkinuora

Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: ”Rauha teille.” He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.Luuk. 24: 36-43Seuraassasi on Kirsi Jokela

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Kuinka voit luoda ihmissuhteita, joissa voit olla aidosti oma itsesi? Jotta voisimme tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi, on tärkeää pohtia myös sitä, miten itse näemme ja hyväksymme muut. Yhtä tärkeää on tunnistaa, milloin tunnemme olomme hyväksi ja luontevaksi toisten seurassa – ja milloin emme. Aitojen ja merkityksellisten ihmissuhteiden perustan muodostavat itsetuntemus sekä hyväksyvä ja arvostava asenne toisia kohtaan.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi ja tietokirjailija Pekka Tölli. Nina ja Pekka keskustelevat siitä, miten sisäinen ristiriita ystävyyssuhteiden muodostamisessa voi vaatia tasapainottelua oman itsensä löytämisen ja joukkoon kuulumisen välillä.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Kuinka voi olla oma itsensä ystävyyssuhteissa, jos kaipaa hyväksyntää mutta pelkää torjutuksi tulemista? - Miten kohdata pelko torjutuksi tulemisesta rakentavasti? - Miten torjutuksi tulemisen pelkoon liittyvää mukautumisen tarvetta voi käsitellä? - Miten yhteyttä ihmissuhteissa voi syventää? - Voiko aidon yhteyden toisiin ihmisiin saavuttaa ilman, että joutuu luopumaan omasta identiteetistään?Lisätietoja:Pekka Tölli LinkedIn:ssa: @pekkatolli Pekka Töilli Instagramissa: @petolli Pekka Tölli oli aiemmin vieraana suosituissa jaksoissa: - 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti. - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti. Arvostuksen psykologiaaPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tuskahikeä, ärsyyntymistä ja tökkimistä... siitä on asiakaspalvelutilanteet tehty! Eskolla meni pasmat sekaisin treffeillä. Esko myös paljasti asian, joka hävettää häntä joka ikinen kerta, kun he kuvaavat Suvin kanssa jumppavideoita. Ryanair olisi voinut pelastaa Tomi Immosen toilailut. Yhtä sukkaparia voi käyttää maksimissaan 4 viikkoa. Maksulliset päikkärit ovat jokaisen vanhemman pelastus. Lisäksi on periaate-Jormia, viinilentoja ja fake newsia.

Suomalaisten rahat ovat jumissa kiinteistörahastoissa. Yhtäkkiä vähäriskisenä markkinoiduista rahastoista tulikin riskisiä. Asuntomarkkinoille ja Suomen taloudelle rahastojen kriisi on uhka. Mitä se tarkoittaa?Toimittajina Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. Tämän podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.Luuk. 2: 9-11Seurassasi on Kirsi Jokela

Uusi viikko, uusi podijakso! Toiveisiinne on vastattu. Kertaamme nimittäin, mitä ihmettä asuntomarkkinoilla tapahtuu. Koko Suomen kiinteistövälittäjä Andrei Koivumäki vierailee Mimmit sijoittaa -podistudiossa jo toistamiseen (minkäs teet, asuntomarkkina puhuttaa AINA!). Mitä kaikkea Andrei tietää nykyhetkestä ja ennustaa tulevasta? Kuuntelemalla opit. Yhtä kaikki: Andrein vinkit asuntomarkkinan kumpaisillekin osapuolille – niin ostajille kuin myyjillekin – ovat selvät. Tätä jaksoa et halua missata! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Studiossa kaikkien aikojen rahamuidu, tietokirjailija, podcastaaja, vaikuttaja… Julia Thuren! Jaksossa puhutaan kaikesta juicysta ja paljon siitä, kuinka raha-asiat kannattaa järjestää sekä parisuhde-elämässä että perhe-elämässä. Keskustellaan läpi useat kuumat perunat, kuten merkkisäännöt taloudenpitoon yhdessä ja se, kuka maksaa treffeillä. Keskiössä myös muut hulluudet, eli yhdessä sijoittaminen ja rahakasvatus.Yhtä kaikki, jakso on viiden tähden jakso. Kuuntele Mimmit sijoittaa ja opi uutta kanssamme, mutta hauskasti! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Yhtäkkiä tuli Selena Gomez -hurahdus. Nyt on hyvä analyysi Will Smithin ja Jada Pinkett Smithin kummallisesta elämästä. Onko kaiken takana skientologit? Dua Lipa ja Anwar Hadid meni bänks. And Just Like That puhuttaa taas. Tuleeko Adelelta ja Beyoncélta yhteistä musaa? Dave Steve Grohlilla on rokkimaailman upein tuoli. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Vesa Franzon joutuu koko elämän mullistavaan onnettomuuteen vuonna 2006, kun hän kaatuu työpaikkansa ulkorappusilla. Sitä seuranneet vuodet ovat Vesalle kärsimyksen ja välillä hengenvaaran aikaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vuosi on 2012 ja Vesa makaa leikkaussalin pöydällä sairaalassa. Tämä on jo Vesan viides leikkaus onnettomuuden jälkeen, turman, joka muutti hänen elämänsä 2006. Yhtäkkiä jokin menee pahasti pieleen – Vesan henki on vaarassa, eikä se ole viimeinen kerta.Vesa och den ödesdigra olyckan – 18 år av plågaVesa Franzon är med om en livsomvälvande olycka 2006, när han halkar och faller i trappan utanför sin arbetsplats. De många år som följer blir för Vesa en tid av lidande – och ibland livsfara.Året är 2012 och Vesa ligger på ett operationsbord på sjukhuset. Det här är redan Vesas femte operation sedan olyckan som helt förändrade hans liv 2006. Plötsligt går något fruktansvärt fel – Vesas liv är i fara och det kommer inte att vara sista gången.Programmet är på finska.Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Käsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark, Maiju Ristkari ja Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonKertoja/berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/intervjupersoner: Vesa Franzon, Emilie Friberg/dosentti, Vakuutuslääketieteen osasto, Kliinisen neurotieteen laitos, Karoliininen instituutti/docent, Avdelningen för försäkringsmedicin, Institutionen för klinisk neurovetenskap, Karolinska institutet. Dokumenttia varten haastateltiin myös ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville Puistoa. Inför dokumentären intervjuades även Ville Puisto, specialist i ortopedi och traumatologi.Ohjelma tehtiin syksyllä 2024. Programmet gjordes hösten 2024.

Tullaanko terapeutit korvaamaan?  Muuttuuko nyt kaikki? Tekoäly on muovannut järkyttävän nopeasti kuvaamme tulevaisuudesta. Yhtäkkiä villit scififantasiat eivät tunnukaan niin kaukaisilta. Mikä kaikki tulee muuttumaan, ja mikä jää? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä tuo toivoa ja intoa? Olli Airola ("Tekoälyolli") on psykologi ja ohjelmoija, joka levittää somensa ja uutiskirjeensä kautta ihmisille tietoa tekoälyn viimeisimmistä kehityksistä. Keskustelemme Ollin kanssa mm. seuraavista aiheista. - Sijoittamisen psykologia - Teknologiset dystopiat - Tekoälyn tarjoamat utopiat - Voidaanko "aitoa" empatiaa korvata niin, ettei ihminen pystyisi edes erottamaan, onko hän tekemisissä robotin vai ihmisen kanssa? - Miltä terapian tulevaisuus näyttää ? - Mikä estäisi tekoälyterapian? Voisiko kone hoitaa homman, ja millä tavalla? - Tullaanko tekoälyä käyttämään sodankäynnissä autonomisten asejärjestelmien luomiseksi?Ollin uusi kurssi "Nollasta koodariksi" opettaa sinulle, miten käyttää tekoälyä koodaukseen. Kurssi on suunnattu ihmisille, joilla ei tarvitse olla minkäänlaista perustaitoa koodauksesta. Käykää kurkkaamassa: olliairola.com.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Yhtäkkiä kaikki toivovat, että kasvuyhtiöt pelastavat Suomen. Oura, Iceye, Wolt, onko kaikki näiden varassa? “Ihan järkyttävää”, sanovat pääomasijoittajat tunteita kuumentaneesta Tesi-työryhmän raportista, josta HS Visio kertoo sisäpiiristä arvioita. Toimittajina Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen.Studiossa Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Tässä jaksossa syvennymme Flow-festivaaleillakin juuri esiintyneen upean artistin Halseyn rakkaussuhteisiin. Halseyn suhdehistoriasta löytyy monia suhteita muihin taitelijoihin, ja suurien tunteiden ja rakkauden lisäksi suhteista on seurannut myös monia yhteisiä töitä musiikin parissa. Elina ja Julia ovat molemmat vanhoja Halsey-faneja, joten jaamme myös yhteisiä muistoja Halseyn musiikin parissa. Halseyn rakkaus Matty Healyn kanssa oli aikansa klassinen hipsterisuhde, joka tarjoili myös erinomaista Tumblr-estetiikkaa. Eksänsä tuottaja Lidon kanssa Halsey teki eron jälkeen kokonaisen yhteisen levyn, ja pohdimme, millainen tuotantoprosessi on mahtanut olla. Eksä Machine Gun Kelly puolestaan pohti, että suhde Halseyhyn sai hänet tuntemaan olonsa 16-vuotiaaksi. Yhtä eksäänsä Halsey on ylistänyt Instagramissa sanomalla, että hän muuttaa jokaista ihmistä, kenet tapaa ja jättää peruuttamattoman säihkyn jokaiseen sieluun Kerromme myös, miten alkoi Halseyn suhde hänen lapsensa isään, joka on vieraillut myös Halseyn koskettavalla musiikkivideolla.

Ikuisen elämän markkinointi on ollut aikaisemmin kirkon hommia. Mutta kun seuraamme ympärillämme keskustelun sävyjä niin viranomaisten kuin markkinahenkilöidenkin suusta, oikea ruokavalion, riittävä liikunnan ja terveiden elintapojen voisi luulla tähtäävään samaan asiaan. Ihminen voi valinnoillaan vältellä väistämätöntä kohtaloaan - ei ehkä ikuisesti, mutta niin pitkään, että kehon rapistuminen ja kuolema ei näihin puheisiin juuri päädy. Toisaalta tiede harppoo eteenpäin valtavaa vauhtia. Tutkimus yrittää selvittää vanhenemisen syitä tarkoituksenaan puuttua niihin. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitoja ilmestyy kaiken aikaa sairauksiin, jotka ennen merkitsivät varmaa matkaa ruumishuoneelle. Ikuinen elämä on yhtä vanha haave kuin mitä ihmiskunta on. Löydetäänkö lääketieteen ja solubiologian parista lopulta ikuisen nuoruuden lähde? Yhtä tärkeä kysymys kuitenkin on, onko tämä tavoiteltavaa. Kuolemaa pidetään kulttuurissamme tabuna, mutta onko kuitenkin niin, että vain hyvä, ajallaan saapuva kuolema on tabu? Tietokirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara on kirjoittanut teoksen Ikuisen elämän lyhyt historia, joka pohtii pyrkimyksiä päättymättömään elämään. Raevaaran kanssa studiossa ovat keskustelemassa uskontotieteilijä Maija Butters sekä toimittaja, kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora. Ville Talola toimittaa.

* Tiedäthän että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Kolme käännekohtaa -podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi, käynnissä on paraikaa Kolme käännekohtaa uusin kausi, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. 1.Tavoitteet jotka oli aiemmin olleet terveellisiä ja hyödyllisiä, niistä alkoi tulla addiktio ja pakkomielle. 2.Yhtäkkiä mä sain tavallaan uuden mahdollisuuden ja olin kuin kuka tahansa muiden joukossa. 3.No ei siitä ainakaan haittaa ollu tän kirjan myynnille, koska monet löysi sen murskakritiikin kautta tän kirjan ja halusi lukea että onko se nyt ihan niin paska. Uusi throwback-jakso, joka keskiviikko.

Silloin Jeesus esitti heille vertauksen: ”Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: 'Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.' Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.”Luuk. 15: 3, 8-10Seurassasi on Kirsi Jokela

Kaikki Uusiksi jalkautuu kansalaisten keskuuteen! Tule kuuntelemaan live-äänitystä ja keskustelemaan eurovaaleista meidän kanssa Café Bruketiin (Kaikukatu 4 B, Helsinki) keskiviikkona 15.5. klo 18!Tässä jaksossa Toivo kertoo huhtikuun lopun matkastaan Kreikkaan. Miten Kreikan vasemmistolla menee, ja onko Kyriakos Mitsotakisin oikeistohallitukselle vaihtoehtoja?Lisäksi viikon jaksossa katsotaan eurovaalien gallupeja ja ennusteita. Jos ne pitävät kutinsa, on oikeistolle luvassa vaalivoitto. Yhtäkään ääntä ei kuitenkaan ole vielä annettu ja vain annetut äänet lasketaan, mutta mitä oikeistolaisempi ja konservatiivisempi EU tarkoittaisi?KAIKKI UUSIKSI -LIVE! https://www.facebook.com/events/1124656768680610Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Mitä on neurotehostaminen? Voiko stimulanteilla ja psykedeeleillä tehostaa älyä ja tunteiden hyvinvointia? Yht. tri Aleksi Hupli on tutkinut laajasti tätä ilmiötä ja käsitellyt sitä väitöskirjassaan. Hän nostaa esiin myös tiettyjen psykoaktiivisten aineiden jo tunnettuja antidepressiivisiä vaikutuksia. Aleksi Hupli on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Yhtäkkiä Suomessa soi toisenkin kerran puhelin. Tällä kertaa suojelupoliisi saa vihjeen kummituksesta.Studiossa Sami Sillanpää.Jakson leikkasi Mikko Peura.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/varoitussoitto.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Oravaveljekset Mauri ja Vesa rakastavat pihaleikkejä. Yhtäkkiä supersuosittu tietokonepeli houkuttelee kaikki kaverit jäämään sisälle, eikä leikkiseuraa enää löydy. Mauri ja Vesa päättävät ratkaista asian tunkeutumalla pelitehtaaseen.

On aika startata uusi Taakka -vuosi, tervetuloa mukaan! Ensimmäiseen jaksoon saadaan penkkiin nuori mies maamme pop-taivaan huipulta. Yhtäkkiä, Isac Elliotin uraa on takana jo yli kymmenen vuotta, vaikka tuntuu, että vasta äsken puhuttiin kansainvälistä mainetta niittävästä ”lapsitähdestä”. Tänä päivänä, suomenkielisellä tuotannollaan listakärjessä viihtyvä Isac tuntee olevansa viimein ”kotonaan” musiikissaan ja uran ratti on tiukasti omissa käsissä. Tällä tarinalla on hyvä aloittaa vuosi.

Saksalaisuutta on melko hankala lähestyä, määrittelyistä puhumattakaan. Yhtäältä maalla on raskas historiallinen taakka nationalistisesta ja militantista yhtenäisyyden kirouksesta, toisaalta Saksa on ollut aina myös hajallaan, moninainen mutta kulttuuriltaan aina merkittävä. Kirjailija Jukka Koskelainen on kirjoittanut esseekokoelman saksalaisuudesta ja lähestyy sitä niin maantieteellisesti kuin ennen kaikkea Saksan kulttuurin syvien virtojen kautta. Jukka Koskelainen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.» Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: – Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. (Luuk.2:8-14) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi Heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.Luuk. 2:  8-11Seurassasi on Kirsi Jokela 

Yhtä varmaa kuin Israelin suorittamat kansanmurhat, on myös uuden PBC-jakson ilmestyminen joka toinen maanantai. Tässä vuoden toiseksi viimeisessä episodissa käydään läpi niitä pelejä, jotka eivät aivan päässeet tämän tautisen kovan pelivuoden parhaimmistoon asti. Lisäksi juttua riittää monesta muustakin pelaamiseen ja … Lue loppuun →

Hyökkäyssota Ukrainaan paljasti kiinteän liiton nykyvenäjän valtiollisen ja kirkollisen johdon välillä. Putinin Venäjällä valtiovallan tehtävänä on suojella kirkkoa ja kirkon tehtävänä on legitimoida valtiovalta. Moskovan patriarkka Kirill onkin antanut vahvan tukensa Venäjän ”pyhälle erityisoperaatiolle” ja tarjonnut sodalle uskonnollisia perusteita. Yhtäkkiä kyse ei olekaan vain geopoliittisesta kamppailusta, vaan metafyysisestä ja Jumalan tahdon mukaisesta taistelusta ihmiskunnan pelastumiseksi. Ulkopuolelta Ukrainassa käytävää hyökkäyssotaa on vaikea, ellei jopa mahdotonta, ymmärtää tuntematta venäläisen uskonnollisen nationalismin taustalla vaikuttavaa myyttistä maailmankuvaa. Mistä kumpuavat Putinin toiveet palauttaa menetetty, ”pyhä” suurvalta? Miksi Moskovan tulkitaan edustavan kristikunnan johtajaa, ”Uutta Roomaa”, ja venäläisten asettuneen uudeksi Jumalan valituksi kansaksi? Mihin perustuu ajatus siitä, että Ukrainaa valtiona ei olisi edes olemassa tai miten sota voi näyttäytyä Jumalan tahtona ja ”pelastavana” toimintana? Vieraina ovat “Putinin alttaripoika. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota” -tietokirjan julkaissut dosentti Juha Meriläinen ja Venäjä-asiantuntija, suurlähettiläs René Nyberg. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. Kun kone pystyy esimerkiksi käymään fiksunnäköistä keskustelua, herää kysymys, mikä tekee ihmisestä ihmisen suhteessa koneeseen. Toivonen toppuuttelee tekoälyyn liitettyjä pelkoja – ja peräänkuuluttaa tekoälyn lukutaitoa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Matkalaulu. Salomon psalmi. Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne tähden. Yhtä lailla Herra antaa omilleen, vaikka he nukkuisivat. (Ps.127:1-2)Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa. Kuin nuolet soturin kädessä ovat nuorena saadut lapset. (Ps.127:3-4) Seurassasi on Juha Vihriälä.

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Tämä jakso jatkaa kahden aiemman jakson teemaa: tarpeet ja rajat. Tällä kertaa päästämme teidät kuuntelijat ääneen: Onko omien tarpeiden tunnistaminen helppoa? Entä miltä tuntuu kertoa niistä muille? Onko rajojen asettaminen aikuisten välisissä suhteissa sujuvaa? Mitä tunteita se herättää? On vääjäämätön osa vanhemmuutta - etenkin lasten ollessa pieniä - että omiin tarpeisiin voi vastata usein vasta viiveellä, toisinaan hyvinkin pitkällä sellaisella. Ympäröivät olosuhteet ja realiteetit eivät yksinkertaisesti aina mahdollista sitä, että itsestään voisi pitää huolta optimaalisesti. Samalla on tärkeä tunnistaa, milloin omien tarpeiden sivuuttaminen ja ohittaminen on jatkuvaa, jolloin se voi alkaa kostautua, paitsi itselle, myös ympärillä oleville. Siis juuri heille, joiden parasta usein tavoittelee sivuuttaessaan itsensä. Yhtälailla voi vaatia harjoittelua ja itsetutkiskelua, että alkaa ylipäänsä tunnistaa omia tunteita, tarpeita ja toiveita. Mitä sinä itse oikeastaan tarvitset ja haluat? Tarve miellyttää muita ja pelko pettymyksen tuottamisesta voi saada rajojen asettamisen tuntumaan riskiltä. Mitä seuraa, jos sanonkin ei? Miten muut reagoivat? Entä miten näen itse itseni? Jakson lopussa Petra vinkkaa muutamia yksinkertaisia keinoja sanoa ei ja asettaa oma raja, jotta voi elää omien arvojen ja tarpeiden mukaisesti. Tervetuloa mukaan! Tuhannet kiitokset jokaiselle jakson tekemiseen osallistuneelle yli 200 kuuntelijalle. Olette kultaa!

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Tukholman Suomen Instituutin johtaja Anders Eriksson katsoo taakseen vuosikymmeniä kestänyttä suhdettaan Suomeen. Aikojen alussa hänelle tarjottiin kirjeenvaihtajan paikkaa Helsinkiin, ja päätös ottaa vastaan tehtävä on ollut käännekohta, joka on vaikuttanut koko elämään. Yhtä lailla suomen kielen opetteleminen on ollut paras investointi. Anders Eriksson on miltei neljän vuosikymmenen ajan seurannut kuin aitiopaikalta Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita. Ensin Sveriges Radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, sen jälkeen Ruotsin Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvoksena ja viimeiset 12 vuotta Tukholman Suomen Instituutin johtajana. Kun Anders Eriksson aloitti radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, hän oli käynyt Suomessa vain kerran aikaisemmin tutustumismatkalla. ”Mitä on tapahtunut?, oli ensimmäinen oppimani lause suomeksi”, kertoo Eriksson. Sen jälkeen hän kartutti suomen kielen taitoaan muun muassa Turun kauppatorilla tinkiessään mansikoiden hintaa ja Tampereella naisten iltapäivätansseissa. Suurin inspiraatio suomen kielen oppimiseen tuli kuitenkin Eino Leinon runoista, joita Vesa-Matti Loiri tulkitsee levyillään. ”Näin syntyi minun rakkaustarinani suomen kieleen, ja se tarina jatkuu yhä”.Suomen ja Ruotsin välit eivät koskaan ole olleet lähempänä sitten vuoden 1809, jolloin maat erotettiin toisistaan, toteaa Eriksson. Maiden välisiä suhteita on kuitenkin hoidettava. Uudet sukupolvet, niin ruotsinsuomalaiset kuin ruotsalaisetkin, on saatava kiinnostumaan Suomesta.Kesäpuheessaan Anders Eriksson palaa myös dramaattisiin hetkiin, jolloin hänen sydämensä oli pysähdyksissä lähes 14 minuuttia.Anders Eriksson on vuosikymmeniä ollut ikään kuin Suomen ja Ruotsin yhteinen lähettiläs. Hän on edistänyt ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa, ja päin vastoin suomen kieltä ja kulttuuria Ruotsissa. Hän päättää 12 vuotta kestäneen työnsä Tukholman Suomen Instituutin johtajana tänä vuonna ja jää eläkkeelle.Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Pehr Evind (P. E.) SvinhufvudSyntyi 15.12.1861 Sääksmäellä,moni lapsi olisi luovuttanut vähemmällä.Pojan ollessa 2-vuotiassä isä hukkui,ja tuonen käki uudestaan kukkui,kun poikaa huoltanut isoisä ampui itsensä,äiti elätti Helsingissä konttoristina perheensä.Svinhufvud kovasti isänmaallisena tunnettiin,ja joutui usein venäläisten hampaisiin.Oikeuden tuomarinaajoi suomalaisten etuja.Venäläiset hänet erottivat,vaan Svinhufvud ei suostunut eroamaan,joten hänet Siperiaan karkotetaan.Siellä metsästeli, kalasti ja kirjoitti,mitä lienee suunnittelija vaimo kävi miestään katsomassa kolmekertaa,oli Ellenilläkin rohkeutta sen vertaa.Kun Venäjän vallankumous toteutettiin,Svinhufvud luonnollisesti vapautettiin.Tai oikeastaan,meni Svinhufvud vangitsijoilleen ilmoittamaan:”Minä lähden nyt kotiin!”.Helsingin rautatieasemallahäntä juhlittiin sankarina.Senaatin johtajanahän antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen,4.12 1917,ja 6.12 eduskunta hyväksyi sen.Svinhufvud lähti Venäjältä tunnustusta itsenäisyydelle hakemaan,ja sen jälkeen itsenäisyyden hyväksyivät muutkin maat.Hänkin valmistui filosofian kanditaatiksi,ja myöhemmin myös maisteriksi.Pääaine oli kuitenkin lakiopinnoissa.Kaksi sortokautta hän näki,samoin sen, kuinka veljeään vastaan nousi väki.Joutui Svinhufvud jäänmurtaja Tarmolla pakenemaan,sisällissotaa, kohti Tallinnaa.Pariinkin otteeseenkerrotaan hänen sotavankeja armahtaneen.Kansa tunsi hänet Ukko-Pekkana,Svinhufvud esiintyi kansalle myhäilevänä ikämiesampujana,vaikka olikin politiikassa suora ja jyrkkä.Tätä ominaisuutta tarvittiin,kun Mäntsälän kapina tukahdutettiin.Walt Street pörssiromahduksen aikanaoli täälläkin työttömyys vaivana.Myös kumosi hän kieltolain,tämänkin hänestä lukea sain.Poliittinen kulmakivi oli Pohjoismaiden yhteistyön vahvistaminen,vaikka ulkopolitiikan hoitamisen jättikin ministereilleen.Yhtään virallista valtiovierailua hän ei tehnyt,mutta suhteita varsinkin Ruotsiin ja Viroon hän on ylläpitänyt.Svinhufvud sai läksiäislahjakseen auton,ja kun oli kortiton,hän ilmoittautui Lappeenrannan autokouluun.luokkansa vanhimpana oppilaana,75-vuotiaana.Ukko-Pekka kuoli kotonaan,ja siunattiin Luumäen kirkossa.Ellen oli myös tuomarija senaattori.Kuusi lasta synnytti,miehensä Siperian karkotuksen ajaksi kotinsa täysihoitolaksi muutti.Kävi miestään Siperiassa katsomassa,hoiti Kotkaniemessä puutarhaansa,kasvatti kanoja ja lampaita,ilman sarvia ja hampaita,montako tuntia hänen vuorokaudessaan oli?Presidentin linnassahän tarjoili kakkua mantelipohjaista,ja kreemistä kahvin makuista.Vaikka hän ei kakkua valmistanutkaan,se hänen nimellään tunnetaan.Ellen kuoli sodan jälkeen, vasta 50-luvulla,Luumäellä, Kotkaniemessä.Ulla-Maija Mantere

Veikka on herännyt lumouksesta, johon vaalit, porvarilliset politiikkapodcastit ja Suomen tunkkainen mediaympäristö hänet loitsuivat. Politiikkaa pitää katsoa pahvisten hahmojen teatterin takana tapahtuvana raakojen, epäpersoonallisten voimien mittelönä. Yhtäkään yhteiskunnallista uudistusta ei anneta huvikseen, vaan on rakennettava painostusvoimaa ja herätettävä pelkoa pääoman leirissä. Pontus tarkentaa puheitaan liittyen BDSM:ään, pornoon ja kulttuurin libidinaalisiin virtauksiin. Mitä enemmän "korrektit" ajattelutavat leviävät, sitä enemmän BDSM-henkiset teemat latautuvat eroottisesti. Niiden käytännöllinen toteuttaminen toisen ihmisen kanssa on kuitenkin aivan oma asiansa ja edellyttää suostumuksen viitekehyksen. Keskusteluun nostetaan myös porno teknologisen kehityksen ajurina. Suosituksissa Pontus ylistää poeettisesti Niko Hallikaisen uutta romaania ja Veikka sukeltaa luksusjahtien työntekijöiden maailmaan. Esittelyssä on myös Avatar kakkosen haastava woke-brutalistinen monumenttielokuva. Jaksossa mainittuja asioita: Mikä meitä vaivaa? 100 jakson taivalta juhlistava Youtube -live Q&A 7.6.; tule mukaan tilaamalla osoitteessa https://patreon.com/mikameitavaivaa Visual.ly: ”How Porn Drew Innovation Tech” https://visual.ly/community/Infographics/technology/how-porn-drove-innovation-tech Maurizio Lazzarato: Capital Hates Everyone. Fascism or Revolution Niko Hallikainen: Suuri märkä salaisuus Below Deck –televisio-ohjelma Wakanda Forever –elokuva

Yhtä huutaa, sanoi piru, kun hyttysiä laski: Neuvottelukierros on kemian ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta vailla valmis. Säätytalolla pusataan neljän puolueen enemmistöhallitusta. Sivupersoonat innostuvat etsimään sille sopivaa värikoodia. Väriksi valikoituu turkoosi. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Ankara-Sivas Yüksek Hızlı Tren hattı açılışı Cumhurbaşkanı Yardımcısı Fuat Oktay'ın katılımı ile gerçekleştirildi. Peki Ankara-Sivas hızlı treni ile yolculuk ne kadar kısaldı? Ankara-Sivas hattı ve güzergahı nasıl oldu? Projenin ekonomik katkısı ne olacak? Anadolu Ajansı Muhabiri Merve Özlem Çakır anlattı.

Satu Rämö kirjoittaa Islantiin sijoittuvia rikosromaaneja. Yhtäkkiä kaikki tuntuvat lukevan niitä.

Jaksossa Harry Potter saavuttaa vihdoin tavoitteensa ja saa käsiinsä kuhnusarvion muiston. Tähän tarvittiin vaan hieman onnea. Yhtä onnekas ei ole Ron ilmiintymiskokeessaan, joka herättää Annassa ja Terhissä kysymyksiä. Tule kuulolle!Seuraa meitä Instagramissa @laituripodcast ja etsi meidät Facebookista nimellä Laituri 9 ja 3/4-podcast. Jos kuulit jotakin hassua, tunteita herättävää tai mokan, käy ilmiantamassa se osoitteessa https://forms.gle/P752QicFzSZ4wQCSATuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi.#potterpodcast #suomipodcast #harrypotter Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Daavidin psalmi. Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin? (Ps.27:1)Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon: että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät! Saisin katsella Herran ihanuutta hänen pyhäkössään ja odottaa, että hän vastaa minulle. (Ps.27:4)Minä uskon, että saan yhä kokea Herran hyvyyttä elävien maassa. Luota Herraan! Ole luja, pysy rohkeana. Luota Herraan! (Ps-27:13-14) Kanssasi on Juha Vihriälä.

Eletään viidettä vuotta sen jälkeen, kun Jare Tiihonen sammutti artistiuraltaan valot Lahden mäkimontussa. Sen jälkeen mies on ollut julkisuudessa todella harkitusti ja harvakseltaan. Yhtä listasijaa Jare kuitenkin hallitsee aktiivisesti, ja se on Taakan toivotuimpien vieraiden ykkössija. Uuden vuoden kunniaksi, Jare Tiihonen on viimein sohvalla. Mitä miehelle kuuluu, kysyt. Saat vastauksen, kun tsekkaat diipin jakson.

A tykkää B:stä, B himoitsee C:tä, D rakastaa C:tä, C haluaa B:n. Yhtälö on haastava, eivätkä kaikki selviä ratkaisuun saakka hengissä. Murhakertomuksia-podcastin kaikki jaksot kuultavissa podcast- ja äänikirjapalvelu Podimossa. 60 vrk:n ilmainen kokeilujakso Podimoon Murhakertomusten kuulijoille osoitteesta www.podimo.fi/murhakertomuksia Instagram: instagram.com/murhakertomuksia Lähteet: https://thecinemaholic.com/where-are-paige-blades-and-scott-sunford-now/ https://thecinemaholic.com/desiree-sunford-murder-where-is-marty-grismer-now/ https://kileystruecrime.squarespace.com/kileystruecrimeaddict-blog/the-murder-of-desiree-sunford https://www.yakimaherald.com/news/local/judge-sentences-moses-lake-man-to-15-years-for-slaying-terrace-heights-woman-in-2013/article_57c7d72e-f4c5-11e7-bea9-531fd36800b7.html https://truecrimedaily.com/2018/05/10/crime-watch-daily-exclusive-mistress-speaks-out-about-details-in-murder-case-of-ex-lovers-wife/

Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.11.2022 Reformaation päivä, Room. 1: 16-17 Johdanto: hengellistä heviä urkuharmoonilla Yksi lämmin muisto lapsuuteni luterilaisuudesta liittyy urkuharmooniin, jolla soitettiin hengellistä heviä.  Ala-asteella luokassamme oli harmooni, johon piti jaloilla polkea ilmaa, että siitä lähti ääntä. Harmoonin säestyksellä lauloimme virsiä. Joskus välitunnilla kuitenkin luokkamme villeimmät polkivat hulluna harmoonia, rynkyttivät koskettimista riitasointuja ja huusivat soittavansa hengellistä heviä! Tuossa hetkessä kohtasi kaksi maailmaa: vanha luterilainen yhtenäiskulttuuri ja uusi nouseva monikulttuurisuus, jota myös pop-kulttuuri edusti. Elin lapsuuttani 80-luvulla syrjäisessä Vaalassa, jossa yhtenäiskulttuuri vielä vaikutti. Sinnekin kaikuivat kuitenkin pop-kulttuurin sävelet. C-kaseteilta soivat Metallica ja Kiss, Iron Maiden ja Dingo. Noista ajoista luterilainen yhtenäiskulttuuri on entisestään hiipunut. Täällä Jätkäsaaressa siitä on näkyvillä vain häivähdys. Suomessa, etenkin Helsingissä, olemme kulkeneet yhtenäiskulttuurista kohti kulttuurien mosaiikkia. Samanlaisen katsomusten mosaiikin keskellä eli myös apostoli Paavali. Hän kirjoitti roomalaisille: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”Miten luterilaisuus voisi puhutella ihmisiä tässä paikassa ja tässä ajassa? Miten voimme olla rohkeasti kristittyjä ja luterilaisia ilman että meidän tarvitsisi kokea häpeää?I Luterilainen vai kristitty? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Paavali vaikutti vahvasti siihen, että Jeesuksen seuraajien liike ei jäänyt osaksi juutalaisuutta. Vaati suurta rohkeutta ja kirkasta ajattelua ymmärtää, että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta oli tarkoitettu kaikille, ei vain juutalaisille. Tuon läpimurron vuoksi mekin olemme kristittyjä. Paavalin kirjeistä näkyy myös se, että tämä kehitys herätti vastustusta. Osa Jeesuksen seuraajista olisi halunnut pitää sanoman hänestä vain juutalaisille tarkoitettuna. Myöhemmin 1400-luvulla kristinuskoon syntyi uusi jakolinja. Reformaattori Martti Luther edusti protestantismia ja oli sen tärkeimpiä vaikuttajia. Hän halusi uudistaa katolista kirkkoa kohti syvempää evankeliumin ymmärtämistä.Protestanttisuus on sittemmin jakautunut yhä uusiin kirkkokuntiin ja seurakuntiin. Kristinuskon sisällä me luterilaiset olemme pieni vähemmistö. Tämä pienuus on samalla myös siunaus, koska se antaa suhteellisuudentajua. Kristinuskon nykyajassa täytyy olla ekumeenista, että se olisi uskottavaa. Meidän on etsittävä jatkuvasti yhteyttä toisiin kirkkoihin ja erilaisiin kristittyihin. Yhtä tärkeää on myös etsiä yhteyttä toisiin uskontoihin: löytää se, mikä on yhteistä ja rakentaa rauhaa ja luottamusta sen varaan. Voimme myös ammentaa viisautta koko kristillisen kirkon hengellisestä aarreaitasta. Kristillisen kirkon viisaus ei rajoitu Martti Lutheriin. Hän oli tärkeä kirkon uudistaja, mutta hänkin oli vain ihminen ja osa kirkon pitkää perinnettä. Hän oli myös väärässä esimerkiksi rasistisessa suhtautumisessaan juutalaisiin. Ekumeenisina kristittyinä voimme vaikuttua varhaisen kirkon erämaiden kilvoittelijoista ja katolisen kirkon suurista ajattelijoista. Voimme katsella ikoneiden läpi toiseen maailmaan niin kuin ortodoksit ja nostaa kätemme ilmaan ylistyksessä kuin helluntailaiset. Olemme luterilaisia, mutta meidän ei pidä jäädä luterilaisuuden vangeiksi. Jumala toimii koko maailmassa, ei vain luterilaisuudessa. Luterilaisina olemme Kristuksen seuraajia ja uskon tien kulkijoita siinä missä muutkin kristityt. Olemme ensisijaisesti kristittyjä, emme luterilaisia.II Mitä luterilaisuus voi antaa maailmalle? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Ekumeenisen kristillisyyden lisäksi on tärkeää löytää omasta luterilaisesta perinteestämme sen lahjat. On tärkeää huomata sen merkitys koko ihmiskunnalle. Luterilaisuus tuli minua vastaan vähän aikaa sitten lukiessani amerikkalaisen historiantutkijan Francis Fukuyaman uutta kirjaa Liberalism and its discontents. Fukuyaman mukaan Martti Lutherin ajattelu oli yksi tärkeä suunnannäyttäjä modernille yksilöllisyydelle. Luther rohkaisi ihmisiä ajattelemaan itse ja tutkimaan Raamattua itse omalla äidinkielellään. Usko olikin jotain, jonka pystyi kokemaan henkilökohtaisesti ilman että kirkko toimi sen välittäjänä. Eikä Lutherin vaikutus rajoittunut vain uskontoon. Hänen ajattelunsa ruokki ylipäänsä kriittisyyttä valtaa käyttäviä instituutioita kohtaan. Tämä muokkasi henkistä maaperää kansanvallan synnylle.Luterilaisuus on vaikuttanut isosti suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy juurina esimerkiksi koulutuksen arvostamisessa, hyvinvointivaltiossa ja korkeassa työmoraalissa. Suomalainen ja pohjoismainen yhteiskuntamalli on koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen toimiva. Historioitsija Teemu Keskisarjaa lainaten meitä on siunattu hyvällä uskonnolla. Luterilaisuudesta voi olla ylpeä maailman turuilla ja toreilla. Sitä ei tarvitse hävetä myöskään omassa yhteiskunnassamme. Voimme ottaa rohkeasti paikkamme yhteisessä keskustelussa ja tuoda siihen luterilaisuudesta uskon, toivon ja rakkauden valoa. Luterilainen kirkkomme on monessa mielessä oikein hyvä kirkko. Se ei ole täydellinen ja siinä on myös sellaista, joka haavoittaa ja tukahduttaa. Mikään ihmisten muodostama yhteisö ei ole täydellinen, ja on vaarallista uskoa, että niin koskaan olisi. Kuitenkin iloitsen meidän kirkossamme esimerkiksi yhteisestä laulamisesta ja auttamisen halusta. Iloitsen ajattelun vapaudesta ja itsekritiikin sallimisesta. Iloitsen vuoropuhelusta ja siitä, että kirkon jäsenet voivat käyttää ääntään seurakuntavaaleissa. Lopuksi Kirkkomme siunaus on siinä, että pystymme sekä uudistumaan rohkeasti että yhä uudestaan palaamaan uskon lähteille. Voimme rohkeasti pohtia teologiaa ja etsiä uskolle uusia sanoja ja säveliä. Voimme kokea uutta hengellisyyttä, niin kuin esimerkiksi teemme kehoharjoituksilla Hyviksellä.  Yhtä tärkeää on yhä uudelleen palata uskon peruskysymyksiin. Kuka olen? Minne olemme yhdessä menossa? Miten voimme elää sovussa toistemme ja luomakunnan kanssa? Mistä saan avun hätääni? Missä on toivo, kun kuljen kuoleman varjon maassa? Ylösnousseen Kristuksen kasvoja katselemalla ja Raamatun sanoja märehtimällä voimme yhä uudelleen juoda lähteestä. Voimme yhä uudestaan palata yksinkertaiseen uskoon ja vapauttavaan evankeliumiin. Voimme tuntea Jumalan voiman, Hengen läsnäolon ja elää toivosta, jonka Kristus antaa kaikille.   

Kun Chet Holmes sai Charlie Mungerilta tehtäväksi nostaa alansa lehtien joukossa sijaa 19 pitävä julkaisu suosta, hänelle annettiin 2200 potentiaalisen mainostajan lista. ”Siitä vaan luukuttamaan.” Koko listan kahlaamisen sijaan Holmes päätti toimia toisin. Hän kaiveli kilpailevien lehtien sivuilta eniten mainostavat firmat ja rajasi listan näin 167 asiakasehdokkaaseen. Näitä hän ryhtyi sitten määrätietoisesti houkuttelemaan asiakkaaksi lähettäen jatkuvasti hauskalla tavalla erottuvia kirjeitä ja soittamalla säännöllisesti. Kaikki muut listan yritykset hän sivuutti kokonaan. Aikaa kului eikä tulosta tullut. Firman omakin väki oli jo alkanut ihmetellä uuden myyntitykin saamattomuutta. Sitten, neljän kuukauden jälkeen pato murtui. Yhden uuden mainostajan jälkeen tuli toinen, kolmas, neljäs eikä aikaakaan, kun lehti oli alansa ykkönen. Tuolta pohjalta Holmes kehitti Dream 100 -konseptin, joka voidaan tietysti tarpeen mukaan tiivistää unelma 50:een tai vaikka unelma 1:teen, kuten jo edesmenneen Chetin tytär Amanda teki. Ja sai tuloksia kolmessa kuukaudessa. Tämähän kuulostaa valtaosin todella hyvältä – paitsi tuo aika. Kolme kuukautta ilman tulosta? Neljä kuukautta ilman tulosta? Kenellä on aikaa ja erityisesti rahaa odottaa moista? Saalista pitäisi saada heti, joten eipä muuta kuin ampumaan hirveä haulikolla sadan metrin päästä. Kun resurssit ovat niukat, niiden kohdentaminen täytyy miettiä tarkasti. Siinä tilanteessa unelma-asiakaslista mahdollistaa vaikuttavan markkinoinnin ja myyntityön pienemmälläkin budjetilla. Yhtälöhän on yksinkertainen: mitä vähemmän kohteita, sitä enemmän pystyt panostamaan per kohde. Jaa, että myyt kuluttajille, joten tämä ei toimi sinulla? Kyllä vaan toimii. Ketkä ovat ne ihmiset, joilla on sinun potentiaaliset asiakkaasi hyppysissään, yleisössään? He kuuluvat sinun unelma 100 -ryhmään. Tämä on toki vain yksi markkinointitaktiikka ja vieläpä sellainen, johon täytyy varata reilusti aikaa. Toisaalta – kuten Hofstadterin laki toteaa – kaikki vie aina enemmän aikaa kuin kuvittelemme. Miten kauan sitten kampanjoita kannattaa roikottaa, jos tulosta ei tule? Siis milloin markkinointi-idean voi hylätä?

Salibandymuseon Nostalgiapalat -podcastin kolmas tuotantokausi polkaistaankin käyntiin erikoisjaksolla. Erikoisjaksolla sikäli, että kyseinen tarinointi on julkaistu vuonna 2018 Länsirannikon salibandyfoorumin podcastina. Tähän nostalgiapalaan on taltioitu juuri miesten F-liigaan nousseen FBC Turun tarina itsensä monitoimimiehen Antti Väärin kertomana. Jaksossa tarinoidaan myös Mynämäen ihmeen eli SBS Wirmon tarina. Wirmon tarinaa kertoo itseoikeutetusti Tomi Auremaa. Vääri ja Auremaa muistelevat ansiokkaasti keskinäistä nokittelua ja saunan lauteilla synnytettyä mediapeliä. Jakson isäntinä toimivat Ossi Laine ja Jani Penttilä. Erikoisjakso sisältää mm.: 00:00:00 – 01:21:23 Antti Vääri ja Tomi Auremaa - ”Kyllä me halutaan, että FBC pelaa joskus liigassa” - Miten salibandyurasi sai alkunsa? - Miten SBS Wirmo syntyi? - FBC Turun synty - Mynämäkeläiset maalaiset ja puimuri - Mynämäen kylppäri - Kolme toivomusta lampun hengeltä - Rahaa tulee ovista ja ikkunoista - Medialiiga Oy - ”Divarista pudottu monet kerrat” - ”Eteenpäin on menty” - Nais- ja tyttösalibandyn kehittäminen - ”Jonnet ei muista” -osio - ”Nolottaa hävitä maalaispojille” - ”Saunassa näitä juttuja on kehitetty” - ”Tomi, muistanko väärin” -osio - ”Yhtäkkiä Lötjösestä tulikin maan stadilaisin ihminen” - Darth Vader -alkushow

Lotan naapurin remontti kuulostaa siltä, että kohta joku rysähtää Gevalia-kahville lattian läpi (ei hätää, poraus ei kestä koko podia). Miinalla podia säestää uusi vauvakoira. Yhtä sekoilua ja kaaosta siis, eli Backlund&Lange-bisnestä as usual! Pohdimme mistä tunnistaa miljonäärin (erityisesti suomalaisen miljonäärin), ja sitä miten käy patagonialiivimiehille suuressa irtisanomisaallossa. Talouskatsaus, siis! Onneksi tangeeraamme myös vähän muotia (tosi vähän), sarjamurhaajia, salaliittoja ja aamuherätyksiä. Nämä mainitsemme: Elokuva: Triangle of sadness Kirja: Antti Heikkinen: Einari Kirja: Reed Hastings: No rules rules – Netflix and the culture of reinvention Kirja: Pasi Kivioja: Salaliittoteorioiden ihmemaassa – Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa Podcast: Pivot

Olisiko sinulla hetki aikaa keskustella golfista? No hyvä. Palauteloosterin kolinassa - Zetagi - Mika Agenda - Kaikki alkoi 1990 -luvulla - Rautamailat, kaljatölkki ja kotipihan golfviheriöt - Ysärin nosteessa maa oli kasteessa - Ensin oli Communicator sitten tuli Garmin - Paluu viheriöille 5v tauon jälkeen - Garmin golf-tuotteet (sulosointuja korvissasi) - Yhtään en ole pelannu, mutta sujuvasti kerron näkemyksiä - Golfin filosofia Tätä ja paljon muuta on luvassa tässä jaksossa. Osallistu keskusteluun puhelimella (+358 40 664 2105) tai sähköpostilla hessunkahvila at geemail piste com.  

On viileä syysilta, olet ulkona, katselemassa yötaivasta ja nauttimassa ihanan rentouttavasta hiljaisuudesta. Yhtäkkiä havahdut läheltä kantautuvaan kova ääniseen rapinaan, käännyt katsomaan ja näet kummallisen hahmon vaappuvan pihasi poikki. Hetken hahmoa tuijotettuasi ajattelet itseksesi – ”huh tuohan näyttää yllättävän paljon siivekkäältä Torsolta” Siinä samassa, olento kääntää päänsä kohti sinua ja katseesi osuu sen suuriin punaisiin silmiin, jotka tuntuvat porautuvan suoraan sinun sieluusi. Tällaisen kummallisen tapahtuman todistettuaan voisi helposti tulla siihen johtopäätökseen, että on kohdannut legendaarisen koiperhosmiehen. Sitten alat kuulla naapureiltasi tarinoita heidän näkemistään lentävistä lautasista, sekä heidän uniinsa tunkeutuneista oudoista vierailijoista. Palaset loksahtavat ajatuksissasi ja tajuat, että nämä eivät ole toisistaan irrallisia ilmiöitä vaan ne kaikki ovat peräisin samasta lähteestä. Silloin sinä ymmärrät kamalan totuuden. Ei ole olemassakaan sellaista olentoa kuin koiperhosmies tai ei ainakaan sellaisena kuin me kuvittelemme, vaan kaiken takana ovat pahamaineiset AVARUUSOLIOT!

Konkurssi, kaiken loppu vai uuden alku? Tämä luonnollisesti riippuu, mutta joensuulaisen lasiliike Kimmeluxin tapauksessa se oli ehdottomasti tuo jälkimmäinen - mukkelismakkelis mennyt yritys nimittäin löysi loppuvuodesta 2021 uudet omistajat ja nyt homma ruilottavat kuin wanhoina hyvinä aikoina. Bronxcastissa Kimmeluxin tuore yrittäjä ja toimitusjohtaja Jarkko Tarnanen kertoo, mistä ajatus Kimmeluxin elvyttämisestä lähti, mitä ensimmäiset kuukaudet ovat pitäneet sisällään, millainen operaatio yrityksen ostaminen konkurssipesältä oli, pelottiko brändin kolhiintuminen konsurssikähinoissä, miltä tulevaisuus näyttää Kimmeluxin lasien läpi ja paljon muuta! Yhtä paljon kuin lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa, Jarkon haastis kannattaa kuunnella!

Påskkärringarna del 2 Yhtäkkiä pääsiäisämmät seisovat Puukko-Oskarin pirtissä, vaikka Maija-Muori oon varottanu heitä ette ei mennä sinne. Mitä sielä tapahtuu? Kuuntele toista ossaa Irene Muskoksen nuvellistä PÄÄSIÄISÄMMÄT. Maanys: Irene MuskosÄänet: Sari Oja, Siri ja Sally Lauri Jatko ja Irene MuskosPrutysentti: Regina Veräjä

Syksyllä 1944 Suomessa elettiin epävarmoja aikoja. Puna-armeijan pelättiin valtaavan Suomen lopullisesti NL:n valvontakomission silmien alla. Suomessa oli saksalaismielisiä tahoja. Yhtäältä Saksa oli vanha kulttuurimaa, toisaalta Saksa oli näytellyt keskeistä roolia Suomen itsenäisyyspyrkimyksissä ja toki ollut asevelimaa. Tietokirjailija Martti Backman on kirjoittanut kahdesta saksalaismielisestä henkilöstä, SS-pataljoonan kapteeni Jouko Itälästä ja lottajohtaja Ruth Munckista. Backmanin kirja yhdistelee faktaa ja fiktiota. Martti Backman on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vuosi oli 1979 ja tanskalaisilla oli juuri alkanut pääsiäisloma. Koldingin kaupungissa ei puhuttu muusta kuin kadonneesta Heidistä. Hän oli suloinen ja utelias 4-vuotias, joka oli leikkinyt yksin kotipihan hiekkalaatikolla kerrostaloalueella, jossa hän asui äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Yhtäkkiä hän oli kadonnut. Kukaan ei ollut nähnyt häntä. Kahden kuukauden perusteellisten etsintöjen jälkeen poliisi ei ollut edelleenkään löytänyt Heidiä. Pian todettiin, että tapauksessa oli jotain outoa.  Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi.Taustatutkimus: Vivian Isabella Lamhauge PetersenLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.