Podcasts about espoon

GDPR kieltää kaiken: nyt myös luokkakuvat.   Tässä jaksossa Hannes ja Pilvi Tunturi (?) käyvät läpi viimeaikaisia uutisia ja tapahtumia. Leikepöydältä löytyy mm.  NOYB sekä Ruotsin veroviranomaisen että EU:n GDPR Procedural Regulationin kimpussa. Ja tällä kertaa ilmeisen perustellusti.   Helsingin Yliopisto sekvenssoi suomalaisten DNAta Kiinalaiseen sotilasteollisuuteen sidoksissa olevan yrityksen avulla. Tiedonsiirrot kunnossa ja riski vähäinen?   Espoon kaupungin Google for Education -päätös palautettiin Korkeimman hallinto-oikeuden toimesta takaisin lähtöruutuun. Neljännen erän aloituspallo on nyt TSVllä.    Onko kansainvälinen politiikka alisteista tietosuojalle - vai sittenkin toisinpäin?   Ota siis lasillinen simaa, aseta kansainvälisen politiikan foliohattu syvälle päähän ja paina play-nappulaa!   Linkit: TSV ja kunta- ja aluevaalit: https://tietosuoja.fi/-/huomioi-tietosuojasaannokset-kunta-ja-aluevaalien-kampanjoinnissa    NOYB v. Ruotsin veroviranomainen: https://noyb.eu/en/noyb-takes-swedish-tax-authority-court-selling-peoples-personal-data   TSV tutkii HY:n tiedonsiirtoja Kiinaan: https://tietosuoja.fi/-/tietosuojavaltuutettu-alkaa-selvittaa-helsingin-yliopiston-tiedonsiirtoa-kiinalaiselle-geeniteknologiayritykselle https://yle.fi/a/74-20147933 https://www.siliconrepublic.com/business/tiktok-fine-e500m-gdpr-breach-dpc Espoo ja Google for Education päätös: https://tietosuoja.fi/-/korkein-hallinto-oikeus-palautti-koulujen-sahkoisen-opetusalustan-kayttoa-koskevan-asian-tietosuojavaltuutetun-kasiteltavaksi    NOYB ja GDPR Procedural Regulation: https://noyb.eu/en/eu-pledged-improve-gdpr-cooperation-and-made-it-worse   Hajalan kyläkoulu: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011157524.html   

Tänään leipä lensi Cityn studiossa, mutta saatiinko myytti murrettua? Aamun pojille tuli akuutti tarve päästä mauton kyytiin ja Espoon kommunistit ihmetyttivät. Ennen kaikki oli paremmin, varsinkin mainokset. Kuuntele tiistain kaikki parhaat läpät tästä!

Kokoomuksen Helsinki | Sazonov | #neuvottelija 317. Helsingin kolmas pormestaritentin vieras, kaupunginvaltuutettu Daniel Sazonov studiolla. Keskustelemme satamatunnelin etenemisestä, polttomoottoriautokiellon pysäyttämisestä, Helsingin veroprosentista, sote-uudistusta, aluevaalijärjestelmää ja kaupungin turvallisuuden sekä liikenteen tulevaisuutta. Sazonov avaa myös inkeriläistaustaansa sekä kokemuksiaan kaupunginvaltuuston neuvotteluista ja budjettivalmistelusta Juhana Vartiaisen rinnalla. 00:00 Daniel Sazonov. Demarien äänestys satamatunnelista, A- vs. D-vaihtoehdot02:05 Aluevaalit vs. Helsingin oma hallintomalli02:36 Sote-uudistus ja Helsingin vahvuudet04:33 Espoon, Vantaan ja Helsingin yhteistyö + veroprosentit06:02 Danielin inkeriläistausta ja kasvutarina07:35 Pormestarin rooli: operatiivinen ote ja neuvottelut08:44 Talouspolitiikan vivahteet ja villapaitaekonomistit10:27 Terveysasemat, liikennesuunnittelu ja poliittiset erot13:36 Nordiksen halli, venäläisomistuksen purku ja kaupungin toimet16:01 Poikittaisen huoltotunnelin mahdollisuudet17:30 Helsingin saaristo, vesiliikenne ja matkailun kehitys18:57 Turistivirrat, koronan vaikutus ja Lapin esimerkki19:55 Helsingin kasvu, tiivistäminen ja maankäyttö21:27 Pienten kuntien haasteet ja kuntaliitokset23:02 Helsingin soterahoitukseen kohdistuvat leikkaukset24:33 Panostukset kouluihin, päiväkoteihin ja sote-palveluihin27:41 Kaupungin kiinteistöomaisuus, vuokrat ja sääntely30:09 Malmin lentokentän nykytilanne31:40 Energiasiirtymä: Helen, biomassa ja teknologia33:20 ESG, normien purku ja rakentamisen tulevaisuus36:12 Joukkoliikenteen hinnoittelu, HSL ja yhden vyöhykkeen liput39:15 Terveyspalvelujen saatavuus, Apotti-järjestelmä ja automaatio46:40 Suomenruotsalaiset, kokoomuksen tilanne 50:03 Daniel Sazonovin keskeiset vaaliteematNeuvottelija Sisäpiirissä Daniel Sazonov hehkuttaa maailman kovimpia bunkkereita Helsingin alla joita tullaan katsomaan maailmaltaLiity kanavalle ja nauti eduista:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 146. jaksossa vieraanani on Espoon elokuvajuhlien toiminnanjohtaja ja frankofiili Tytti Rantanen. Miten ranskan kieli tuli Tytin elämään? Millaisia matkamuistoja Tytillä on Pariisista? Mitä ranskankielisiä elokuvia Espoo Cinéssa esitettiin ja mitkä niistä olivat Tytin suosikkeja? Millainen oli Vanessa Filhon elokuva Consentement? Tarvitseeko ranskalainen elokuva nostetta? Millaisia trendejä ranskalaisessa elokuvassa on nähtävissä?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Koe ja kuule kotimaan luonto Mistä suomalainen kansallismaisema löytyy? Vaihtoehtoja on paljon, mutta jos ilma on tyyni, sitä voi lähteä etsimään vaikkapa mereltä. Värit ovat ainakin kohdallaan, kun taivas on sininen ja lumen kuorruttamat saaret valkoisia. Entä löytyykö mereltä tai ulkosaaristosta suomalaisia selviytyjiä. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat itsenäisyyspäivän tunnelmissa pienellä luodolla, Ådholms Långgrundetilla, Helsingin ja Espoon rajalla.

Tampereen teatterikesässä nähtiin Tiago Rodriguesin näytelmä Catarina and the Beauty of Killing Fascists, joka päättyy pitkään äärioikeistolaisen poliittikkohahmon palopuheeseen. Podcastin vieraana on esityksen paikan päällä kokenut & Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen, joka on itsekin käsitellyt ohjaamissaan näytelmissä muun muassa kulttuurivasemmiston suhdetta äärioikeistolaisuuteen ja totalitarismin olemusta. Keskustelussa pohditaan millainen työkalu teatteri on ajankohtaisten poliittisten jännitteiden käsittelyyn sekä sitä, miten yhteiskunnallisuus mahdollisesti näkyy tulevassa & Espoon teatterin kansainvälisessä ohjelmistossa.

Onnea Espoo, ministeri Kai Mykkänen hamuaa Espoon kaupunginjohtajaksi. Mistä suunnasta oikein tuulee? Heikelä ja Koskelo piehtaroivat 23 minuuttia.

NUTS 300 suunnittelupalaveri Toni Limnellin kanssa juosten rennosti 30 km Espoon rantaraittia Suomenojan venesatamasta Helsingin keskustaan. Käytiin läpi kuukauden päästä Lemmenjoelta Äkäslompoloon juostavaan 326 km kisaan liittyviä asioita, tavoitteita ja ideoita. Valmistautuminen on sujunut hyvin ja varusteiden pakkaaminen on aloitettu. Tsemppiä kaikille NUTS Ylläs Pallas 2024 tapahtumaviikon osallistujille, nähdään siellä heinäkuussa! Kuuntele Trailpodder jakso 106 Spotify, Apple ja muilla podcast alustoilla.

Jälleen hikoillaan kopissa kun puidaan viikon ajankohtaiset uutiset, kuulumiset, ja tällä kertaa Kuka Kysyi? - osiossa puhutaan lapsuutemme kesistä. Johannes meni venäjälle heittelemään kranaatteja ja Tume sen sijaan söi lehtipihvejä kotona kun ei osannut ruokaa laittaa. Nämä ja paljon muita hassuja juttuja tässä sinulle rakas kuulija! Tuhannes - TikTok ⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠ Tuhannes - Instagram ⁠⁠⁠  / tuhannes   Fanipuhelin: 0404416504 (WhatsApp) (0:00) Intro, lähinnä puhutaan pyöräilystä (9:55) Tume kohtasi suuren idolinsa (13:23) #Tuhannes brainrot leviää (14:41) Espoon kiusaaminen (17:57) Uutinen: Kirkkoihin pääsymaksu (20:45) Uutinen: Lapsi toi puukon ja oluen päiväkotiin (28:13) RANDOM VÄLIOSIO: Lintujen nimet enkuks (29:35) Uutinen: Pernilla Böckerman muutti hiustyyliään (30:25) Uutinen: Anna Abreu julkaisi kesäisen kuvan (33:08) Uusi hauska tiktok trendi: Aura (35:25) Milleniaalit vs Gen Z (38:54) Toinen hauska tiktok trendi: Vauva (39:50) KUKA KYSY? Meidän kesät (40:10) Tumen kotirotta-go-with-the-flow-kesä (41:08) Johannes oli myös kotirotta (42:10) Johannes gaslightasi ystävät mukaan kiertämään Baltiaa (43:17) Bamse-klubi-fomo (43:53) Tume vietti lapsuuden kesät mökillä (pakosta) (44:21) Helmeri Pirinen - fomo (45:30) Tume aloitti YouTuben mökillä (46:09) Johanneksen megazone-fomo (46:53) Johanneksen kesät Karjalassa (48:07) Tumen kokkailutaidot (49:01) Tumen kotiaresti (50:12) Johanneksen lempparijuttu - kesä AINA yllättää! (50:39) Johannes Kanariansaarilla talvea pakoilemassa (52:35) Tumen parhaat lapsuuden kesämuistot - tietokoneella istumista (53:34) Aurinkorasvan tuoksu (54:27) Tästä tulee vaatimaton kesä - kaikki on kallista (54:57) Paras kesäfiilis - yölliset seikkailut, kävely yksin kotiin aamuvarhain (57:39) Tänä kesänä voidaan hyvin (58:31) Tume aloitti jo kesän vieton (unelma-sunnuntai) (59:25) Kesän suorittaminen (1:00:06) Johanneksen kranaattileikit (1:02:51) Ääniviestit! (1:03:47) Ääniviesti #1 (1:04:15) Ääniviesti #2 (1:05:20) Viesti #3 (1:06:18) Ääniviesti #4 (1:08:01) Outro

Kansallisteatterin uudessa Taivassalissa esitetään näytelmäkirjailija-ohjaaja Marianella Morenan kotimaahansa Uruguayihin sijoittuvaa näytelmää Metsä Furiosa. Se käsittelee suomalaistaustaisen globaalin metsäyrityksen sellutehtaan aiheuttamia ympäristöllisiä ja sosiaalisia tuhoja. Lisäksi maaliskuun alussa Espoon teatterin Focus Gent -tapahtumassa vierali sveitsiläisen Milo Raun ohjaama dokumenttiteatteriesitys Antigone in Amazon, joka välitti paikallisääniä Brasilian sademetsien tuhoamisen kansalaisvastarinnasta ja sen tukahduttamisesta. Podcastin tässä jaksossa vieraana ovat Metsä Furiosan kuraattori ja näyttelijä Jussi Lehtonen sekä Maan ystävät -järjestön kampanja-asiantuntija Vera Kauppinen. Keskustelussa käsitellään kummankin näytelmän ohella sitä, miten globaalitalouden vaikutukset iskevät paikallistason yhteisöihin, ja miten teatteri voi toimia välineenä tähän liittyvien monimutkaisten valta-asetelmien avaamisessa.Maan ystävät on Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n osakas.

Koe ja kuule kotimaan luonto Maisemat ovat kauniit, matkanteko vaivatonta ja siinä on vahva vapauden tunne, vaikka koko ajan on oltava tarkkana. Luontoretkellä lähdetään luistelemaan merelle Espoon ja Kirkkonummen rajalle Pentalan saaren edustalle. Millaiset jääolosuhteet ovat? Mitä pitää ottaa huomioon, kun merelle lähtee ja millaisia havaintoja tulee tehtyä? Ari Sauran ja Juha Laaksosen tarinaa kuunnellessa tulee sellainen olo, että luisteluretki merellä on kaikin puolin sykähdyttävä kokemus.

Tässä erikoisjaksossa Pilvi saa vieraakseen Mikko Viemerön (Tietosuojavastaava, SOK), Mikael Hitruhin (Juristina Helsingin kaupungilla vastaa koulujen tietosuojasta) sekä Ilona Sidoroffin (Opintovapaalla oleva Lappeenrannan tietosuojavastaava) kärtsäämään paria kuumaa perunaa tietosuojan maailmasta.  Aloitamme kysymällä eikö kukaan ajattele lapsia ja palaamme jakso numero #60 innoittamana rehtorin kansliaan jonne Espoon lisäksi on nyt myös kutsuttu Tanska. Otamme siis uudelleen käsittelyyn Espoon koulujen Google-sotkun sekä kadonneen käsittelyperusteen metsästyksen, jossa Helsingin Hallinto-oikeus totesi, ettei velvoite järjestää koulutusta ole riittävä käsittelyperuste Google for Education -palvelun käyttämiseen opetustyössä. Saman ongelman parissa on myös paininut Tanska ja pohdimmekin näiden kahden tapauksen eroja ja yhtäläisyyksiä. Lähestymistapa ongelman ratkaisemiseksi on hyvinkin erilainen Suomen ja Tanskan välillä. Mitä voisimme oppia Tanskan mallista? Seuraavaksi siirrymme kaivelemaan Euroopan tietosuojaneuvoston (EDPB) julkaisemaa raporttia tietosuojavastaavien asemaa koskevasta selvityksestä. Mitä vastaukset kertovat tietosuojavastaavien tilanteesta? Pitääkö olla huolissaan? Millaisia ongelmia tietosuojavastaavat kohtaavat työssään? Jos on tietoa ja taitoa, mutta ei kelpaa presidentiksi, voiko ruveta tietosuojavastaavaksi? Miten hyvin riippumattomuus toteutuu? Onko heillä riittävät resurssit ja millainen merkitys on johdon tuella? Miten tietosuojavaltuutettu voi onnistua tasapainottelemaan tehtävässään valvonnan ja tukemisen välillä? Mitä tästä pitäisi oppia ja mitä tälle pitäisi tehdä? Kuuntele jakso (paitsi olet se Juhani) niin tiedät!   LINKIT:   Tanskan tietosuojavaltuutetun Google-tapaus: https://www.datatilsynet.dk/presse-og-nyheder/nyhedsarkiv/2024/jan/datatilsynet-giver-paabud-i-chromebook-sag Tietosuojavaltuutettu Tanskan Google-tapaukseen liittyen: https://tietosuoja.fi/-/tanskan-tietosuojaviranomainen-antoi-paatoksen-googlen-ohjelmistojen-kaytosta-peruskouluissa   Tietosuojavaltuutetun päätös Espoon koulut -tapauksesta: https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20211503   Hallinto-oikeuden päätös: https://julkisethankinnat.fi/hankintatieto/news/news:85093/   EDPB:n raportista: https://edpb.europa.eu/news/news/2024/edpb-identifies-areas-improvement-promote-role-and-recognition-dpos_en     Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com  

Kuudes jakso #Tuhannes - Podcastissa käynnistyy rytinällä, kun Tume ja Johannes pureutuvat sarjaan aiheita, jotka saavat kuulijan vuoroin nauramaan, ja vuoroin haukkomaan henkeään. Heti alkuun "Mitä kuuluu" -kysymyksestä Johannes lankeaa vanhanaikaiseen, ja naurattaahan se! Johannes, tuo tarinankerronnan mestari, ottaa ohjat ja vie kuulijat läpi jakson kaikkien isopää-vitsien todistaen, että suomalaiset todellakin ovat isopäistä kansaa. Tämän jälkeen seuraa seikkailu, jossa kiipeily ja Tumen multitasking-kuseminen nousevat pääosaan, tarjoten kuulijoille ainutlaatuista viihdettä ja todistaen, että #Tuhannes ei pelkää rikkoa rajoja. Kuudennessa jaksossa tehdään historian ensimmäinen, tai siis #Tuhannes oikaisupyyntö Robinin kengistä ja palataan myös heppamehun ihmeelliseen maailmaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston yllättävä slaidaus Tumen DM:ssä johtaa keskusteluun vaikuttajien ja perinteisen median välisestä mainosten merkintäkamppailusta, ja Espoon vesikriisi paljastaa, ettei Muumeista huolimatta tämä aina ole vain vettä. Kun Pernilla Böckermanin ero nousee puheenaiheeksi, se saa Tumen ja Johanneksen pohtimaan, mitä jos #Tuhannes:kin päätyisi eroamaan? Tumen fiksaatio siitä, että kaikki on vain yhtä suurta podcastia, tuo filosofista syvyyttä keskusteluun. Aasinsilloilla siirrytään päivän pihviin - yhteiskunnan suurimpiin ongelmiin. YLE Areenan autoplay-toiminnon ongelmista siirrytään Johanneksen ratkaisuehdotukseen vaihtoehtoisesta talousjärjestelmästä, ja tämä podcast-jakso totta tosiaan käy läpi sarjan ongelmia, joista jokainen tarjoaa sekä naurua että näkemyksiä.Kun päästään puhumaan toisten tappamisesta ja sodasta - “ku ei oo sillee fresh ampuu jengii”, sekä Israelin Euroviisu-biisistä, keskustelu saa vakavampia sävyjä, kunnes kysymys "Miksi millään edes on mitään väliä?" palauttaa kuulijat takaisin eksistentialistiseen pohdintaan. Mitä jos sä ja mä ja kaikki vaan alettais yhtäkkii konttaamaan, kävely on niin nähty? Fanipuhelin-osio tuo äänen #Tuhannes-fanien sydämestä, tarjoten kaikkea treffi-ehdotuksista kännisiin viesteihin ja Tinder-leikkeihin. Positiivinen ääniviesti, jota “ei melkein jaksettu kuunnella”, kruunaa jakson, muistuttaen kuulijoita siitä, miksi #Tuhannes - Podcast on niin rakastettu. Tämä jakso ei ainoastaan viihdytä, vaan myös haastaa ajattelemaan, ja se on todellinen todistus siitä, että elämä – kuin myös podcastit – on täynnä yllätyksiä. (0:00) Intro yap (0:14) “Mitä kuuluu” kysymys (0:57) Johannes menee vanhanaikaiseen (2:15) Suomalaiset ovat isopäistä kansaa (3:02) Johannes kertoo KAIKKI jakson isopää-vitsit (4:15) Olimme kiipeilemässä! (4:46) Tumen multitasking-kuseminen (6:31) #Tuhannes oikaisupyyntö! (7:34) Flunssaa liikkeellä (ainakin #Emmagaala:ssa) (8:36) Heppamehun paluu (12:15) Kilpailu- ja kuluttajavirasto slaidas Tumen DM! (15:56) Vaikuttajat vs perinteinen media mainosten merkitsemisessä (17:08) Espoon vesi on pilalla (19:41) Pernilla Böckerman: ERO!! Mitä jos Tuhanneskin eroaisi? (21:12) Tumen fiksaatio: Kaikki on vaan yhtä isoa podcastia! (21:51) Joku kaupallisti veden juonnin (AirUp) (23:04) Natuvesi vaa hittaa differentisti! (23:38) Legendaarinen ohjelmaosio: Aasinsillat! (23:54) TUHANNES AIHE - Yhteiskunnan ongelmat (24:14) 1. Ongelma - YLE Areena (25:20) Johannes ratkaisee köyhyyden (26:41) 2. Ongelma - Toisten tppaminen ja sta (33:53) Isr*elin Euroviisu-biisi (35:01) 3. Ongelma - Miksi millään edes on mitään väliä (40:46) 4. Ongelma (Pahin näistä kaikista) (41:36) 5. Ongelma - Johanneksen Monologi (43:18) Tuhannes Ohjelmaosio - FANIPUHELIN! (43:33) Fanipuhelin: Lähteekö Tume treffeille 8v nuoremman kanssa? (44:56) Fanipuhelin: Känniset viestit Tumen DM:ssä (45:30) Fanipuhelin: Tuhannes Runo! (46:02) Fanipuhelin: Tinder-leikki (46:32) Fanipuhelin: Positiivinen ääniviesti (jota ei melkein jaksettu kuunnella) (47:43) Outro --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/tuhannes/message

Kuvittele tilanne: olet kotona kahdestaan puolipukeisen seksikumppanisi kanssa, juuri antautumassa lihallisiin iloihin, kun yhtäkkiä ulko-ovelta kuuluu avainten kilinää ja täysin ulkopuolinen ihminen astuu sisään koputtamatta. Eihän näin voi käydä? Niinhän sitä kuvittelisi. Ajelimme istumaan iltaa Jannen luokse Espoon perukoille, lähelle Tiian vanhoja kotiseutuja. Yksityisyysteeman lisäksi päädyimme keskustelemaan muun muassa ei-funktionaalisesta kosketuksesta, vammaispalveluista, seksuaalikasvatuksesta ja erilaisista arjen nautinnoista, kuten jalkapallosta ja kanasta ja riisistä. Kertasimme myös, mistä cp-vammassa on kyse, ja miksi Jannekin kuuntelee H-sanaa. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/hsana/message

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka keskustelevat joulun sanomasta ja merkityksestä, joulusta ja kirkosta, heidän omista jouluperinteistään, yksinäisyydestä, yksilökeskeisestä kulttuurista sekä ahdistuksesta maailman tapahtumien vyörytyksessä. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Teipistä teippiin -podcastin 14. jaksossa käsitellään Liigan viime viikon valmentajakarusellia, TPS:n kärsimyksiä ja kesken äänityksen tiedotettua Kiekko-Espoon lisenssihakemusta. Alkupuheet (00:01), Oliko Peltosen jatkosopimus ansaittu (04:21), Myrrä, Niemelä ja Ilves (09:17), Kiekko-Espoon lisenssihakemus (20:33), Siirto- ja kurinpitouutiset+EHT-nimitykset (27:30), Rahoittaako HIFK:n huutokauppa uusia hankintoja? (40:08), Palloseuran Via Dolorosa+Nurmi, Vali (43:18), Kaakon Derby ja D'astous'n rankkarit (49:24), HIFK ja jääkiekon suurjuhla (53:38), Ilves, Lancaster ja Tapppara (58:18), Viikon sonnit ja vasikat (01:04:00), Trivia: Kiviniemi vs Nurminen (01:18:39), Liigapörssi -nostot (01:25:33), Loppupuheet (01:31:52)

Mitä suomalaisuus on ja minkä päälle suomalainen yhteiskunta on rakentunut? Miltä suomen väestönkehitys näyttää ja vaikuttaako väestönkehitys suomalaiseen kulttuuriin? Tarvitseeko Suomi maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi? Millä tavoin Ruotsi on epäonnistunut maahanmuutossa ja miten Suomessa voidaan välttää Ruotsin virheet? Mitä globaali vastuu tarkoittaa ja onko Suomella globaalia vastuuta? Millä tavoin avun kohdistaminen Suomen rajojen ulkopuolelle voi hyödyttää myös suomalaisia? Mikä merkitys Suomeen tulevien ihmisten uskonnollisella vakaumuksella ja arvomaailmalla on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta? Miksi monet yritykset puhuvat sen puolesta, että Suomeen perustettaisiin enemmän englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja? Onko suomen kieli keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja pitäisikö suomen kielen sujuvan osaamisen olla edellytys Suomen kansalaisuudelle saamiselle? Studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja. Jakso on kuvattu 16.10.2023. ℹ OIKAISU Espoon kaupungin ennusteessa kyse oli työikäisestä väestöstä: "Nyt vieraskielisiä on Espoon työikäisestä väestöstä (20-64-v.) n. 19 % ja ennusteen mukaan v. 2030 n. 30 %. Jos oletetaan, että nykyinen kehitys jatkuisi, osuus ylittäisi 50 % v. 2053." ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomalaisuus (5:07) Valtiouskovaisuus (12:40) Valtion omaisuus (14:18) Veroaste (15:43) Väestörakenne (19:20) Syntyvyys (26:34) Väestö ja kulttuuri (32:09) Ruotsi (36:20) Kotoutuminen (42:05) Israel ja Hamas (47:48) Ääriajattelu (54:00) Maahanmuuttopolitiikka (56:26) Pakolaiset (1:00:53) Globaali vastuu (1:05:02) Islam (1:13:53) Suomen kieli (1:28:33) Kansalaisuus (1:29:50) Ennakkoluulot ja asenteet (1:33:11) Yhtenäisyys

Kuvanveistäjä Jenni Tieahon teoksia pääsee näkemään lähiaikoina eri puolilla Suomea. Ensi viikolla avautuu yksityisnäyttely Heinolassa, Hämeenlinnassa Metsien kuninkaalliset – yhteisnäyttely jatkuu tammikuulle, ja teoksia on tulossa myös mm. Espoon uuden pikaraitiolinjan reitille Espoon kaupungin, Vermon raviradan ja Espoon modernin taiteen museon yhteishankkeena. Jenni Tieahon teokset rakentuvat pääosin luonnonmateriaaleista. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan siitä, miten tuohi, sammaleet, saniaiset, kävyt ja pajut taipuvat nykytaiteen kielelle.

Kaverin puolesta kyselen -osiossa mietitään torstaina nykypäivän palaverikäytäntöjä. Puhelimen päähän saadaan Novan Duunikeikalta Mustion linnasta Niina Backman, jonka päivä on ollut täynnä iloa, mutta myös kauhua! Esko pohtii, mistä hänen kotipaikkakuntansa Espoo on tunnettu. Suvin kotikunnan Perniön juttu yllättää Eskon täysin! Millainen oli speed dating tapahtuma, jota Esko oli isännöimässä?

Espoon teatterissa esitetään paraikaa Pipsa Longan kirjoittamaa ja Wauhaus-kollektiivin tuottamaa esitystä Neljän päivän läheisyys. Siinä käsitellään ihmisen ja muiden eläinlajien kohtaamista ilman omalle maailmankuvallemme tyypillistä hierarkiaa. Toisin kuin saman työryhmän muutaman vuoden takaisessa Toinen luonto -esityksessä, nyt näyttämöllä ei nähdä edes naamarin takaa esiintyviä roolihahmoja, vaan pääpaino huolella viritetyn näyttämökuvan ohella on videoissa, monikanavaisissa äänikollaaseissa ja Kaija Saariahon musiikissa. Podcastissa vieraana kirjailija Longan lisäksi ohjaaja Juni Klein ja äänisuunnittelija Heidi Soidinsalo. He kertovat molempien teosten eetoksesta, Wauhausin kollektiivisesta työtavasta ja lajien tasa-arvoisen kohtaamisen näyttämöllistämisen haasteista. 

Monipuolisen teatteriuran ohjaajana, näyttelijänä, näytelmäkirjailijana, pienten teattereiden perustajana ja isojen laitosteattereiden johtajana tehneeltä Jussi Helmiseltä (s. 1947) on tänä syksynä ilmestynyt muistelmateos Teatterinjohtaja (Warelia). Jaksossa Helminen kertoo millaista on hyvä lastenteatteri, miten laitosteatteri voi vaalia taiteellista kunnianhimoaan, miltä tuntui teatterinjohtajasta, kun Jumalan teatteri heitti lavalta paskaa, sekä miksi Espoon teatterista kannattaisi tehdä koko Suomen teatterikenttää palveleva ikkuna kansainväliseen teatterivaihtoon.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio avasi peli pohtimalla, millä tavoin julkista rahoitusta saava laitos saa ottaa näkyvästi kantaa. Espoon kokoomuspäättäjät Mikko Laaksossa ja Tere Sammallahti hermostuivat, kun Espoon teatteri tuki julkisesti Helsingissä syyskuun 3. päivänä järjestettyä rasismia ja fasismia vastustavaa Me emme vaikene -suurmielenosoitusta. Sammallahti vaati entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä, että kaikilta valtion tukemilta laitoksilta, jotka tukivat tätä 11 000 marssijaa koolle kerännyttä mielenosoitusta, tulee ottaa rahoitus pois. Mihin julkinen rahoitus velvoittaa taidelaitoksen? Miten tottelevainen sen täytyy olla poliittisesti? Nuori pop-laulaja Evelina on kertonut julkisesti autismi-diagnoosistaan. Vaikka moni tukee naista, on häntä syytetty myös huomionhakuisuudesta ja poseerauksesta. Miksi autismin diagnosointi on ylipäätään tärkeää? EDIT: Keskustelussa puhutaan virheellisesti sairaudesta. Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. Ne ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa.(Lähde: Terveyskirjasto) Kun naiset ovat kärsineet syrjinnästä ja sorrosta enemmän tai vähemmän läpi ihmiskunnan historian, olisiko syytä nostaa naiset esiin? Pitäisikö nyt järjestää "all female paneleita", julkisia keskusteluja joissa kaikki osallistujat olisivat naisia, ja työntää miehet syrjään avainpaikoilta? Ja mitä tapahtuu, kun naisia on yhä enemmän yliopistojen opiskelijoissa ja professoreissa? Tutkija Iida Turpeisen vastailmestynyt romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleesta merilehmästä. Miksei tällaisia kriitikko Antti Majanderinkin kehumia fantastisia tiedepohjaisia kaunokirjallisia teoksia tehdä enemmän? Perjantaistudiossa ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja Kansallisen audiovisuaalisen institiuutin KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Syksy tuo tullessaan ruskan, viilenevät illat ja koulujen alun. Koulujen alun kunniaksi meillä onkin tänään tarjolla aiheeseen liittyvä erikoisjakso, jossa Flooran ja Pilvin vieraaksi saapuvat Ilona Sidoroff, Lappeenrannan tietosuojavastaava (nauhoituksen aikaan opintovapaalla) sekä Mikael Hitruhin, joka puolestaan toimii Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietosuojajuristina. Tässä jaksossa otamme suurennuslasin käteen ja annamme karttakepin Mikaelille ja Ilonalle, kun lähdemme tarkastelemaan kesäkuussa 2023 annettua hallinto-oikeuden päätöstä joka koski Espoon kaupungin ratkaisua käyttää opetuksessa Google Workspace for Education-ohjelmaa. Nauhoitusta tehtäessä päätös ei ole lainvoimainen. Keskustelemme muun muassa siitä, mitä vieraamme ajattelevat tuomiosta liittyen lakisääteiseen velvoitteeseen käsittelyperusteena, mitä mieltä vieraamme ovat päätöksestä, mitä ristiriitaisuuksia tähän liittyy ja millaisia, hyvin merkittäviäkin, seurauksia tästä voi koitua.      LINKIT:   Tietosuojavaltuutetun päätös https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20211503   Hallinto-oikeuden päätös https://julkisethankinnat.fi/hankintatieto/news/news:85093/  

Kulttuuriykkönen kokoaa vakioraatilaiset Perjantaistudioon keskustelemaan viikon ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä. Vieraina ovat päätoimittaja Jouni Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti ja toimittaja Leena Virtanen. Philip Teirin kirja J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta ilmestyi tänään ja sieltä paljastui, että leski vaimo Bitte Westerlund oli miehensä kuoleman jälkeen lukenut Donnerin sähkopostia, josta paljastui loppumetreillä jatkunut rakkaussuhde toiseen naiseen. Tämä katkeruus johti siihen, että Westerlund sirotteli osan miehensä tuhkasta kompostiin. Donner ei pitänyt kompostista eläessäänkään! Lintuinfluenssa saattaa muuntua turkistarhoissa ihmiselle vaaralliseksi taudiksi ja uuden pandemian vaara uhkaa. Olisiko nyt korkea aika lopettaa muutenkin eläinten kärsimystä aiheuttavan luksusbisneksen saaga? Jarkko Tontti kysyy, miksi Espoon kaupunginteatterin uusi nimi & aiheuttaa kuohahtelua? Siitä jatketaan kielipuritanismiin yleensä. Tontti on vähän allerginen kielikonservatiivisuudelle, asenteelle ettei kieli saisi muuttua. Toimiiko Espoon Teatterin uusi nimi &? Leena Virtanen kertoi somekeskustelusta, jossa joku kertoi käyneensä Seinäjoella ja raportoi, miten siellä ei ollut iltaisin yhtään mitään, ei saanut edes ruokaa. Syyksi nostettiin Ideapark, joka on imenyt kaiken yritystoiminnan kaupungista. Ketjussa sitten mainittiiin muitakin kaupunkeja kuten Imatra, joka on kuulemma samassa jamassa. Miten näin on päässyt käymään? Raatilaiset kertovat hyviä ja huonoja esimerkkejä suomalaisista paikkakunnista ja niiden elävyydestä. Miten pärjää Kuopio, entä Huittinen tai Helsinki? Urheilun ja urheiluviihteen moraali pohdituttaa raatia. Saudi-Arabian jalkapalloliigan paisuminen supertähdillä ja golf-kiertueen omiminen öljyrahan taakse ovat onneksi nousseet kriittisen tarkastelun kohteeksi. Myöskään Budapestin kisojen Unkari ei ole mikään demokratian kehto. Kertooko media ja Yle näiden maiden ihmisoikeustilanteesta tilanteesta yleisölle? Ja viimein raati ottaa kantaa Bernsteinin nenä -jupakkaan, joka myllersi Hollywoodia kuluneella viikolla! Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. – Politiikan penkkiurheilijalle kesä oli poikkeuksellinen, muistelee uusi puheenjohtaja ja kysyy, mistä nerokkaat panelistit olisivat halunneet puhua jo kesätauolla. – Mainintoja saavat Barbie-elokuva, yhden puoleen ratsastus ja solmiomuoti. Pekka Seppänen tivaa: Mitä kesän rasismikeskustelusta jäi käteen. Kaarina Hazard pohtii: Onko eläimistä tullut resurssin sijaan kanssatovereita? Juha Itkonen kysyy: Espoon teatterin nimeksi, tai ainakin logoksi, vaihdettiin &-merkki – onko se innovatiivisuutta vai idiotismia?

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Uuden viikon kimppuun muun muassa näillä aiheilla.... - Mikkelin ruokamyrkytys keissi - Viinirypäleet pizzassa? - Espoon kaupunginteatterin uusi nimi on... - Huoltoasemaruokien parhaimistoa

Vuoden nuori taiteilija 2023 on alun perin tanssista ja koregrafiasta kiinnostunut Eetu Huhtala. Jazz- ja nykytanssiharrastus vaihtui aikuisena valokuvaukseen. Tänään hän liikuttaa objekteja oman kehon sijaan. Mitä liikkuvat esineet, kuten kylpyamme symboloi hänelle? Mitä hän ajattelee ajastamme, kulutuksesta ja elämän merkityksestä? Mitä hän haluaa vangita valokuviin, jotka ovat osa hänen teoksiaan? 29-vuotias Huhtala asuu Helsingissä ja hänen ateljeensa sijaitsee pienteollisuusalueella Keravalla. Helsingin kaupungin taidemuseon Hamin uusi johtaja Arja Miller haluaa painottaa taiteilijoiden erityistä roolia sekä oman työnsä että yhteiskunnan kannalta. Heitä pitäisi kuunnella tässä ajassa enemmän. Hän on todennut että taiteilijat ovat taitavia tulkitsemaan aikaamme. Millaisia signaaleja hän näkee nykytaiteessa? Millä tavalla Eetu Huhtalan teokset kertovat ajastamme? Miten me voisimme hyödyntää laajemmin taiteilijoiden näkemyksiä yhteiskunnassamme? Mikä on museon tehtävä nykytaiteen näyttämönä? Miller on työskennellyt viimeksi Espoon taidemuseon Emman intendenttinä. Emmassa hän keskittyi erityisesti kansainvälisiin näyttelyprojekteihin. Ohjelman vieraina ovat taiteilija Eetu Huhtala ja museonjohtaja Arja Miller. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Mikä meitä vaivaa? vie kuulijat pyhätunnelmiin puhumalla yli 2 tuntia Avatar kakkosesta, tekoälystä, Napolista ja siitä miksi kaikki on niin tyhmää. Pontus on keskustellut silmänsä kuiviksi tekoälyn kanssa ja luotaa nyt uuden teknologian mahdollisuuksia niin työn ja luovuuden apuvälineenä kuin suurena yhteisvarantojen kaappausjärjestelmänä. Veikka on palannut Napolista ja pohdiskelee eurooppalaisuuden käsitteen sisällöttömyyttä ja suhdettamme poissaoleviin tiloihin. Veikkaa vaivaa se miten kaikki on niin tyhmää: samat latteudet kiertävät loputtomina luuppeina pääkirjoituksissa, someviisasteluissa ja ilmastodebatissa. Veikka esittelee kolme näkökulmaa tyhmyyteen ja tunnustaa tuntevansa inhon rinnalla halua vihalukemiseen. Pontus kävi vahingossa katsomassa uuden Avatarin ja analysoi sitä faijaelokuvana ja toisaalta automainoksena. Avatarin mikrotason militarismi romuttaa makrotason ekologia-sanoman, ja silti meidän odotetaan hurraavan typerille sankareille ihan niin kuin Aristoteleen Politiikka-teokselle. Pontus aikoo silti katsoa myös tulevat jatko-osat. Suosituksissa Mikä meitä vaivaa?:n 16 % joulualennus Patreonissa https://patreon.com/mikameitavaivaa , Espoon kaupunginteatterin “Lyhyt episodi sienisivilisaation universaalissa historiassa” https://espoonteatteri.fi/esitykset/lyhyt-episodi/ ja Pontukselta valtava joukko podcasteja. Jaksossa mainittuja asioita: ChatGPT-tekoälysovellus: https://chat.openai.com/chat Eetu Viren: Vapaus muutoksena ja luomisena http://kumu.info/vapaus-muutoksena-ja-luomisena-suomentajan-jalkisanat-deleuzen-bergsonismi-kirjaan/ Kate Crawford: Atlas of AI Aristoteles: Politiikka Podcastit: PlasticPills, HS Uutisraportti, Srsly Wrong, Sivumennen, Theory & Philosophy, Machinic Unconscious Happy Hour, Why Theory, Feministinen talous, Triple Click, Kirjoittamisesta, Tech Won't Save Us, Ones and Tooze, Make Art Not Content, Kaikki Uusiksi, Koivulaakso & Koskela, Poliittinen talous, Books of Some Substance (BOSS), Internet Analysis, Selitä mulle.

Jethro Tullin entinen kitaristi Martin Barre kävi keikoilla Suomessa. Sami Ruokangas arvioi Espoon konsertin. Levylautasella ZZ Topin raaka Raw. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/2mKF8CAdpcbvKzUnfRC2MV?si=b8aa044031a14602 Aiempi Martin Barre -jakso: https://soundcloud.com/sami-ruokangas/jethro-tullin-martin-barre-berliinissa?si=19aa89a3fea74693ab84f0b8080ee42f&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing Menossa ovat mukana Black Crowes, Dan Crisp, Alan Thomson, Darby Todd, Quasimodo, Ian Anderson, Wishbone Ash, Thin Lizzy, Allman Brothers Band, Mark Knopfler, Dire Straits, Billy Gibbons, ZZ Top, Iron Maiden, Phil Spector, Bob Dylan, Lynyrd Skynyrd, Sam Dunn, Alice Cooper, Rush, Frank Beard, Dusty Hill, Robin Hood Brians, Bill Ham, Cream, Jimi Hendrix Experience, Long John Hunter, Freddie King, B.B. King, Van Halen, Eddie Van Halen, Juha Kakkuri, John Smith Frozen, Hiisi ja Sataman Viilu.

"Onhan se hyvin outo paikka. Tuntuu, että aika ja tila karkaavat", runoilee taloustoimittaja Janne Toivonen. Hän puhuu Suomen ensimmäisestä ydinjätehaudasta, joka sijaitsee Olkiluodossa Eurajoella. Ydinonnettomuuden riski on kasvanut, koska Venäjä on miehittänyt voimala-alueen Ukrainan Zaporižžjassa. Samaan aikaan Suomi yrittää viimein avata viidennen reaktorinsa Olkiluotoon. Ydinvoima on suositumpaa kuin aikoihin. Kun sähkön hinta kohoaa pilviin, Suomi tuntuu olleen kaukaa viisas rakentaessaan ydinvoimaa viime vuodet. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Janne maalailee tulevaisuutta, jossa kaupungeissa voisi olla pieniä ydinreaktoreita "vaikkapa Espoon perukoilla tai Vihdissä". Jenny pohtii, onko ilmastonmuutos puhdistanut ydinvoiman maineen. Jannen retki ydinjätehautaan saa pohtimaan, mitä jos onnettomuus kuitenkin tapahtuisi. Pelastaako ydinvoima ilmaston ja suomalaiset kotitaloudet vai voiko se sotkea tulevaisuuden? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Espoon kaupunginteatterissa esitettävä Juha Hurmeen Jumalainen näytelmä perustuu ulkopolitiikan tutkija Timo R. Stewartin tietokirjaan Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus 2020). Kirja ja näytelmä kertovat, miten suomalainen tutkija ja runoilija Valter Juvelius (1865–1922) uskoi löytäneensä Raamatusta salaviestejä myyttisen Liitonarkin kätköpaikasta. Jerusalemin pyhiltä paikoilla vuosina 1909–1911 kaivauksia tehnyt seikkailijaryhmä ei löytänyt aarretta, mutta sai aikaan kansainvälisen selkkauksen. Näytelmässä tärkeään rooliin nousee myös Valterin herännäiskristillinen sisar Ester. Podcastin 24. jakson vieraina ovat Timo R. Stewart ja Esteriä näytelmässä esittävä Cécile Orblin. Ohjelmassa keskustellaan siitä, miten tietokirja kääntyy näytelmäksi, ja miten kristillinen perintö vaikuttaa yhä siihen, miten tulkitsemme  muiden kulttuurien tai Lähi-idän kysymyksiä ja erityisesti Israelin ja Palestiinan konfliktia. 

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli Espoon modernin taiteen museon johtaja Pilvi Kalhama. Miten ihmisestä tulee taidemuseon johtaja? Mitä on taiteen portinvartijoiden valta? Pohdimme myös taiteen, politiikan ja talouden suhteita. Taide voi olla kaupungin vetovoimatekijä tai se voi nostaa esille yhteiskunnallisia ongelmia - mutta voiko taide olla myös itseisarvo? Uhkaako identiteettipoliittinen loukkaantumiskulttuuri ja kulttuurisen omimisen kritiikki taiteen vapautta? Miten varautua taidekohuihin? Onko taiteesta sijoituskohteeksi? https://jarkkotontti.net/

Episode numero 123 tähtenä Jalkapallon Pelaajayhdistyksen Puheenjohtaja & Keflavikin puolustaja Dani Hatakka (17:15). Danin kertoi Islannin futisskenestä ja tarinasta Islantiin päätymisestä (Espoon, Kuopion, Norjan ja Seinäjoen kautta). Danin haastiksen ulkopuolella Gäri & Narcos kävi läpi viime viikon puheenaiheita.

Veikka ja Pontus kävivät Espoon Kaupunginteatterin pyynnöstä katsomassa kaikki kevään esitykset ja niiden päälle vielä paljon muutakin esitystaidetta. Nyt on tilinteon aika. Mikä teatteria vaivaa? on keskustelu siitä, miltä teatteri näyttää ja tuntuu vuonna 2022. Onko laitosteatteri jämähtänyt paikalleen? Mitä annettavaa teatterilla voi olla yhteiskunnalliselle analyysille? Live äänitetty la 14.5. Revontulihallissa. Tätä jaksoa sponsoroi Espoon kaupunginteatteri. Mikä meitä vaivaa? -podcastin mahdollistaa Vasemmistofoorumi.

Sote: Nytkö kaikki saadaan toimimaan?! Kun vuoden 2023 alusta uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, kaikki muuttuu. Vai muuttuuko? Saako kaikki jatkossa esimerkiksi psykiatriassa hyvää palkkaa? Podiatrin neljännen kauden toisessa jaksossa vieraana on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtaja ja Espoon kaupungin terveyspalveluiden johtaja Markus Paananen, joka avaa soten - kerrankin - kivuttomasti ja selkokielellä. Toisaalta, jaksossa voidaan lipsahtaa myös sotemasokismin puolelle…

Janne ja Valtteri ovat päässeet vihdoin ylös sairasvuoteelta ja palanneet Olkkariin tuttuun tapaan. Tämän viikon jaksossa he kertovat viime aikaiset kuulumiset ja pohtivat omaa työrytmiään sekä kevään uusia tuulia. Jaksossa miehet kertovat myös kaikkein vituttavimmat asiat sairaana olosta sekä kertovat parhaat vinkkinsä kotikaupunkinsa Espoon nähtävyyksistä. Mikä taikalääke auttaa kaikkiin sairauksiin Jannen äidin mielestä? Ketkä olisivat Suomen Täydellisissä Naisissa? Mikä vinkki Valtterilla on unettomuudesta kärsiville? Mitä Jannen uudet työntekijät oikein tekevät? Jaksossa kerrotaan myös työyhteisön merkityksestä omaan sisällöntuotantoon sekä kaikista niistä haitoista, joita vajaat yöunet voivat aiheuttaa.

Raumalla syntynyt, mutta Espoossa vaikuttanut Timo Soini liittyi silloiseen Suomen Maaseudun Puolueeseen vain 16-vuotiaana, puolueen johtohahmo Veikko Vennamon innoittamana. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli jo SMP:n varapuheenjohtaja. Talousvaikeudet kaatoivat SMP:n vuonna 1995, jonka jälkeen Soini, Raimo Vistbacka, Urpo Leppänen ja Kari Bärlund perustivat Perussuomalaiset. Soini toimi puolueen puheenjohtajana 20 vuotta – vuodesta 1997 aina vuoteen 2017 saakka. Soinin aika kansanedustajana sijoittuu vuosille 2003–2009 ja 2011–2019. Hän nousi Juha Sipilän hallituksen ulkoministeriksi vuonna 2015. Hän on ollut myös Euroopan parlamentin jäsen vuosina 2009–2011, Suomen eurooppaministeri vuosina 2015–2017 ja Espoon kaupunginvaltuutettu 2001-2021. Jussi Halla-ahon valinta puolueen uudeksi puheenjohtajaksi kesällä 2017 johti PS:n hajoamiseen. Vallanvaihdon myötä myös Soini joutui lähtemään perustamastaan puolueesta. Jean Mancini haastatteli Timo Soinia 16.3.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Pontus on romahdusrullannut itsensä rotkoon samalla kun Veikka on matkaillut Meksikossa. Venäjän aloittaman sodan jälkeen maailma on taas toinen, ja Pontus asettaa uusimman katkoksen osaksi elämää mullistavien poliittisten tapahtumien sarjaa. Maratonjakson aiheena on Ukrainan sota, sen tuomat sotilaalliset ja poliittiset yllätykset ja uudet asetelmat. Mitä on maanpuolustahto, halutaanko kaikki miehet pakottaa kuolemanvaaraan, miksi Ukraina on köyhä maa, mitä ydinaseista onkaan opittu ja miten pohjoisamerikkalaisen vasemmiston Twitter-skenen mädännäisyys on paljastunut? Veikka työstää myös institutionaalista väkivaltaa ja turvattomuuden kokemuksia Iida Rauman Hävitys-romaanin kautta. Suosituksissa Armageddon-esitys ja muuta esitystaidetta, sikurijuomaa ja portaatonta zoomausta (macOSilla cmd + touchpad ylös/alas). Jaksossa mainittuja asioita: Ukrainan auttamissivu: https://how-to-help-ukraine-now.super.site/ Iida Rauma: Hävitys – Tapauskertomus Armageddon-esitys: https://espoonteatteri.fi/esitykset/armageddon/ Pigem ei -esitys (vierailu Espoon kaupunginteatterissa) Gesamtkunstwerk1-esitys (vierailu Espoon kaupunginteatterissa) Mikä meitä vaivaa? Patreon https://patreon.com/mikameitavaivaa Vallankumouksen asennot (Eetu Viren Tutkijaliiton podcastin haastattelussa) https://open.spotify.com/episode/62dKRPA8aaMcHqt8zzeDmE?si=2687832ceed747fb

Jaksossa kiihotutaan ja ei kiihotuta. Convoy-liike ja -sekoilu kiihottavat Veikkaa neljän pointin analyysiin, jota Pontus täydentää huomioilla liikkeiden kritiikin ongelmista ja aloitteen pitämisestä itsellä. Veikkaa vaivaa valvontakapitalismiteesi ja se, ollaanko huolissaan valvonnasta, kapitalismista vai porvarillisesta yksityisyydestä. Pontusta vaivaa seksuaalisen halun yleinen kurittomuus ja konservatiivien pelko oman kiihotuksensa hiipumisesta. Elämässä on entistä vähemmän “erotiikkaa” ja yhä enemmän “pornoa”, mikä uhkaa muuttaa asiat suorittamiseksi. Tätä kaikkea käsitellään pikkutuhman pikkujoulubiisin sekä kolmen naiskirjailijan (sic) kautta. Suosituksissa puhutaan eurooppalaisuudesta teatterissa, korkeakulttuurista ja hävittäjähankinta-journalismista. Jaksossa mainittuja asioita: Joel Kilpi: Fossiilityöväenluokka https://komeetta.info/2022/02/10/fossiilityovaenluokka/ Shoshana Zuboff: Surveillance Capitalism - The Fight for a Human Future at the new Frontier of Power Teflon Brothers, Spekti ja Petri Nygård: Munatoti Catherine Millet: Catherine M:n seksuaalielämä Laura Gustafsson: Pohja Essi Tammimaa: Isän kädestä Gilles Deleuze & Félix Guattari: Anti-Oedipus Ylioppilasteatteri: Kovat piipussa https://ylioppilaslehti.fi/2022/02/kovat-piipussa/ Espoon teatteri: Lam Gods https://espoonteatteri.fi/en/espoonteatteriplus/lam-gods/ Mikä meitä vaivaa? -patreon: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Shikaanikot vetämät oman tribuutin Kimi Räikkösen uralle. Sisävessattomasta Espoon kodista Maranellon keisariksi. Pitkä ja upea ura ei varmasti sen enempää lässytystä tarvitse kyytipojaksi. Kiitos Kimi. www.shikaani.fi www.instagram.com/shikaani www.twitter.com/shikaani discord.gg/YhtkYUs

Deloitten On the Spot –podcastin viidennessä jaksossa aiheena on tulevaisuuden työn johtaminen. Podcastissamme Deloitten Human Capital -palveluissa transformaatioiden johtamiseen keskittynyt Kirsi Kemi ja Espoon kaupungin henkilöstön kehittämisen päällikkö Hanna Saaristo pohtivat Deloitten markkinointi- ja viestintäjohtaja Rami Saarelan kanssa tulevaisuuden työn johtamista. Espoon kaupunki on kehittänyt johtamista systemaattisesti jo pitkään. Tässä jaksossa käydään Espoon kaupungin kehittämisprojektin kautta läpi, miten kaupunki on etsinyt ja löytänyt parempia työkaluja arjen suorituksen johtamiseen. Deloitte on ollut tukemassa projektia muun muassa palvelumuotoilun avulla.Työelämä muuttuu. Samanaikaisesti myös osaaminen, työn tekemisen tavat ja erilaiset järjestelmät saattavat muuttua. Tämä vaatii erityisesti johtamisen, osaamisen ja työvoiman kehittämistä.Kunnissa suuret digimuutokset, ammattikuntien murrokset, käsitykset kuntalaisten hyvinvointia tukevista palveluista ja myös työvoimapula ovat kaikki isoja ilmiöitä, jotka vaativat niin ajattelun kuin toiminnankin muutosta. 

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullaan keskustelu tai haastattelu. Niissä puhutaan kristityn elämäntavasta, johdatuksesta ja elämän merkityksellisyydestä silloinkin, kun on vaikeaa. Tässä jaksossa saamme tutustua Marju Slipiin. Hänen elämäänsä, kutsumukseensa ja erilaisiin vaiheisiin. Luvassa on rehellistä tilitystä, rajujakin näkökulmia ja toivoa joka on tätä elää suurempaa. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Marju kertoo taustoistaan, uskon kirkastumisesta 12- vuotiaana ja kutsumuksesta suuntautua opettajan työhön. Hänen äitinsä ja siskonsa ovat myös tulleet Herran löytämiksi. Itä-Suomesta matka toi pääkaupunkiseudulle. Sydämellä tehty opettajantyö vei mehut ja uupumus tuli kohdalle. Opettajan työhön tuli muutaman vuoden tauko, kunnes Espoon kristillisestä koulusta otettiin yhteyttä kesän lopulla. Oli opettajan tarve. Marju löysi sen yhteisön, jossa sai kukkia ja toteuttaa kutsumustaan. Jumala järjesteli asiat täydellisesti. Ohjelman toisessa osuudessa kuulemme miten Marjun elämässä puhkesi yllättäen myrsky. Ennen korona-aikaa koettu pitkä flunssa kuumeineen ja säryt saivat viimein syyn lääkärin vastaanotolla. Järkyttynyt lääkäri kertoi tutkimusten paljastaneen syövän iskeneen rajusti ja tehneen etäpesäkkeitä kaikkialle luustoon. Pimeys hiipi ja lopulta hyökkäsi päälle hyökyaallon tavoin. Syöpää voisi ehkä hidastaa, mutta ei parantaa. Tuntu, kuin maapallo olisi lakannut pyörimästä. Ihmiset rukoilivat ja asettuivat rinnalle. Rukousystävä antoi kohdan psalmista 41, jonka Marju oli saanut itselleen jo vuosia aiemmin. Jumala antoi ymmärtää, että uudet lääkkeet tulisi ottaa vastaan Jumalan antamana apuna. Rukous, lääkkeet ja Jumalan yli ymmärryksen antama rauha kannattelivat. Alkoi paranemisen prosessi ruumiin, sielun ja hengen alueilla. Edessä oli lääkärin tapaaminen. Kolmannessa osuudessa Marju kertoi lääkärin kertoneen hyviä uutisia. Syöpä oli pysähtynyt ja etäpesäkkeet olivat pienentyneet. Marju oli kokenut olonsa kohentuneen huomattavasti. Vaikka lääkäri sanoi, ettei hän ole vielä täysin terve, niin Marju on päässyt palaamaan takaisin työhönsä Espoon kristillisen koulun opettajana. Käyty pimeä matka syövän kanssa on vienyt yhä lähemmäs Jumalaa. Siksi Marju käyttää paljon aikaa Jumalan kanssa olemiseen. Marju rohkaisee kaikkia turvautumaan Jumalaan aina ja kaikessa. Elämässä ja kuolemassa. Muuta kestävää ei ole. Tämä ohjelma kannattaa kuunnella. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Elätkö sinä tasapainossa suorittaminen ja toisaalta rentouttavan tekemisen keskellä? Jos on koko ajan on kaikkea liikaa, menee elämä suorittamiseksi ja juoksemiseksi suorituksesta toiseen ja lopulta mikään ei tunnu miltään. Aikamme ajaa tavoittelemaan suorituksia kaikilla elämän saroilla - ja toisaalta onkin hienoa saada paljon aikaan, mutta suorittamalla voi myös ajaa itsensä uuvuksiin. Huoltamolla puhutaan vireystilasta ja suorittamisesta psykologi Hanna Markukselan kanssa. Avainsana on tekemisen tason säätely: välillä voidaan tehdä kovasti työtä kun seuraavaksi on aikaa rentoutua ja irtautua siitä. Hanna on kirjoittanut kirjan Suorituskyvyn salaisuus. Espoon kaupungilla on Taime-projektin myötä testattu sitä, miten taiteen avulla lisätään henkilöstön voimavaroja. Tulokset ovat lupaavia ja niistä kuullaan myös huoltamolla. Jakson lopuksi kysytään työyhteisövalmentaja Anu Iisakkilalta, miten hän DRAMMA-mallin avulla tuo työhön ja arkeen voimavaroja jaksamiseen. Anu on kirjoittanut kirjan Menolippu mielenrauhaan.

Tässä Kansanradiossa: Mikä täällä pihisee ja suhisee, koutsi on valmentaja, miksi naiset juoruaa telkkarissa, tympännyin Luottomieheen, tv-sarjojen kielenkäytöstä, eletään vaikka huvikseen, kaikki parikymppiset koronakaranteeniin, sairaanhoitajat festareilla ilman maskia, etätöistä, karavaanarit eivät osaa sääntöjä, Lapissa ei tarvitse kaahata, ravintola-alan työvoimapulasta, palkka ja veronkierto, uusi postilaki, postinjakajakin on erehtyväinen, olin vähällä hukkua suohon, hukkumiset ja heinätyöt, alkoholi hukuttaa eikä uimataidottomuus, alkoholin käyttö on idioottimaista, missä Espoon nuoret ja kiitokset tyhjästä. Ohjelman toimittaa Aleksi Pöytäkangas Omat uudet avaukset tai kommentit tähän ohjelmaan voit soittaa numeroon 0800 154 64 tai voit lähestyä sähköpostilla osoitteeseen kansan.radio@yle.fi

Onnistunut kaupunkikehitys vaatii älyä, kestävyyttä ja dialogia. Millainen on asukaslähtöinen kaupunki ja kuinka sellainen rakennetaan? Kaupunkien tulevaisuudesta mukana keskustelemassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Jakso on toteutettu yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Annin haastattelussa Henna Paunu, EMMAn intendentti sekä Tuomas Laulainen, EMMAn amanuenssi. Molemmat työskentelevät erityisesti kokoelmien parissa. Mitä julkinen taide on, millaisista materiaaleista se on tehty, kenelle ja missä se näkyy? Jaksossa esitellään lyhyesti mitä julkinen taide ylipäätään on ja mikä esimerkiksi EMMAn rooli on Espoon julkiseen taiteeseen liittyen. Julkisen taiteen reitit löytyvät Urban Espoo -sivustolta urbanespoo.fi. Urban Espoo on Espoon kaupungin tuottama digitaalinen kulttuuritalo.  Jakso on äänitetty etänä videokeskustelussa.

Jakso on toteutettu yhteistyönä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Anni Tuomen haastattelussa Nelli & Markus Jäntti-Tuominen, tapiolalainen pariskunta. Markus on kuvataiteilija ja Nelli viestinnän ammattilainen. Tutustumme Jäntti-Tuomisten kanssa Urban Espoon Tapiolan EMMA-taidereitin. Urban Espoo on Espoon kaupungin tuottama digitaalinen kulttuuritalo. Tapiolan julkisen taiteen reitti esittelee laajasti eri aikakausilta monipuolisia julkisen taiteen teoksia. Reitin aloituspiste on metroaseman laiturilla. Tapiolan keskuksesta reitti kulkee keskusaltaan ja kirkon ohi kohti Tapiolan vanhinta osaa Itäkartanoa. Sieltä reitti kaartaa Silkkiniityn kautta päättyen Näyttelykeskus WeeGeen edustan veistospuistoon. Reitin pituus on noin 2 km. Reitin teokset, jotka esiintyvät tässä järjestyksessä myös jaksossa: 1. Metroasema, asemalaituri ‍Kim Simonsson: Emma jättää jäljen, 2017  2. Tapiontorin ja kauppakeskus Ainoan välinen alue  Heikki Konttinen: Morsian, 1983  3. Heikki von Hertzenin aukion porrastasanne  Tapio Junno: Häikäistynyt, 1992  4. Køgenpuisto, hotelli Gardenin ja Tapiolan kirkon edusta  ‍Antonio da Cudan: Luominen avaruudessa, 1980  5. Tapiolantien piennar, Neulaspolun kohdalla  Helvi Hyvärinen: Ilves ja pentu, 1958  6. Silkkiniityn päiväkodin katto, Opinkuja 1  Maaria Wirkkala: Kukko, 1983  7. Pohjantien ja Ahertajantien kiertoliittymä  ‍Pekka Kauhanen: Taidepoliisi, 2006  8. Näyttelykeskus WeeGeen veistospuisto, Ahertajantie 5  Matti Peltokangas: Kulku, 1990 Raimo Utriainen: Virta 1, 1981-2006 Eero Hiironen: Pro Aqua, 2005-2006 Pertti Kukkonen: Mutkia matkassa, 2006

Pastorit Tommi Matikka ja Tuomas Toppila kertovat seurakunnan kokoontumisen hajottamisesta sekä vastaavat julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa esiin nousseisiin yleisimpiin kysymyksiin! ​ TUE JA SAA ETUJA PATREONISSA: https://www.patreon.com/Leveli --- Support this podcast: https://anchor.fm/leveli/support

Kohti pilviä vai horisonttia? Päivi Häikiön ja Anni Korkmanin toimittamassa jaksossa keskustellaan kaupunkimme horisonteista, arkkitehtuurista ja taiteesta. Vieraana on entinen Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö ja Espoon kaupunginmuseon johtaja Timo Tuomi. Tuomi on myös yksi vastikään julkaistun arkkitehtuuripamfletin Kenen kaupunki toimittajista. Studiossa myös valokuvataiteilija Anna Niskasen kanssa ihmisen luontosuhteesta, horisonteista ja sinisestä väristä, sekä siitä, millaisessa kaupungissa olisi […]