#Älyradio – Salesforce podcast

Älyradion 10. kausi käynnistyy suoraa puhetta pelkäämättömän ST1:n pääomistaja Mika Anttosen seurassa. Keskustelimme studiossa Anttosen kanssa vihreän siirtymän massiivisesta työmäärästä ja epärealistisista aikatauluista, mihin myös jakson otsikko viittaa. Puhumme myös siitä, mitä energiakriisi tarkoittaa ylipäätään eri energiamuotojen saatavuudelle. Tässä jaksossa opit:  mikä merkitys tutkimuksella ja tuotekehityksellä on skaalautumismahdollisuusien pakosta millä aikataululla hiilineutraaliutta voidaan odottaa Seuraa Älyradiota  Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Älyradion 9. kauden finaalijakson vieraaksi saapui maksuliikennekonserni Nets Groupin maajohtaja Suvi Ruoppa. Keskustelimme Ruopan kanssa alan trendeistä ja disruptiosta sekä maksamisen tulevaisuudesta ja käteisen kohtalosta.  Tässä jaksossa opit:   mitä raha- ja maksuliikenteen rajapinnoilla tulee tapahtumaan tulevina vuosina skaalautumisen liiketoimintahyödyistä missä voimme kiriä Ruotsia kiinni.  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Älyradion studioon saapui vieraaksi 200-vuotiaan Säästöpankkiryhmän toimitusjohtaja Tomi Närhinen. Keskustelimme Närhisen kanssa johtamisesta, talouden tilasta ja sijoittamisen trendeistä.  Närhinen päätti jo teininä, että hän päätyy pankki- ja finanssialalle, ja sillä uralla hän onkin ollut jo yli 30 vuotta. Närhinen on uransa aikana nähnyt monien pankkien toimintaa useissa johtotehtävissä. Kuuntele jaksosta Närhisen analyysi jännittävästä syrjähypystä pankkialalta Rovion talousjohtajaksi.   Tässä jaksossa opit:   miten varautua inflaatioon ja korkojen nousuun.   miten vastuullisuus näkyy sijoittamisessa.  missä menemme digivalveutuneisuuden kanssa.  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Tässä jaksossa Älyradion vieraana on Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Häkämies on tehnyt pitkän poliittisen uran, josta viimeisimmässä pestissä hän on ollut jo kymmenen vuotta. Hänen mukaansa EK ei ole staattinen ministeriö tai virasto, vaan se on aina valmis muuttumaan sillä sekunnilla, kun maailma muuttuu.   Häkämies on seurannut aitiopaikalta, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat vaikuttaneet suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksiin. EK:n johtopestin avulla Häkämies on päässyt myös todistamaan, miten suomalaisten yritysten innovaatioiden avulla voidaan vähentää päästöjä niin Suomessa kuin ulkomailla.   Tässä jaksossa opit:   miten Suomesta tehdään digitalisaation ja teknologia-osaamisen ykkösmaa,  miten tuottavuus linkittyy uuteen teknologiaan ja  miksi elinkeinoelämä tarvitsee edunvalvontaa ja miten sitä tehdään.   Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

 Älyradion vieraaksi saapui tällä kertaan Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä Milja Köpsi. Köpsi on noussut ohjelman myötä teknologia-alan äänitorveksi.  Tehtävässään hän pitää tärkeänä, että alalla ei puhuta pelkästään koodaamisesta, kvanttitietokoneista ja tekoälystä. Kovan tekkipuheen lisäksi tulisi keskittyä siihen, että ihmiset ymmärtäisivät, miten teknologia on kaikkien muiden toimialojen moottori.   Tässä jaksossa opit:   mitä esteitä ohjelmistoalan houkuttavuudella on  miten näitä esteitä voitaisiin purkaa  mitä pitovoimia yritysten pitäisi tarjota junioritason tekijöille  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Älyradion vieraaksi saapui tietoliikennekonserni DNA Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. Pitkän teknologiauran tehnyt Tolvanen on myös FiComin ja Marketing Finlandin hallituksissa.   Pienestä pitäen teknologiasta kiinnostunut Tolvanen uskaltaa visioida sen tulevaisuutta. Hän näkee tunneälyn ja ongelmanratkaisukyvyn merkityksen kasvavan huomattavasti sitä mukaa kun tekoälyllä korvataan mallinnettavia töitä.  Tässä jaksossa opit:   miltä teknologinen tulevaisuus näyttää.  mitä tarkoittaa reunalaskenta, ja miten metaverse muuttaa teknologiaa.  miksi empatia ja tunneäly ovat tärkeitä niin toimitusjohtajalle kuin kaikille muillekin.  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Älyradion vieraaksi saapui varainhallintaan erikoistuneen Evli Pankin toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki. Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat tuntuvat vaihtuvan melko tiuhaan, mutta Lehtimäki on pysynyt toimessaan jo 16 vuotta – ja viihtynyt Evlissä peräti 26 vuotta.  Digitalisaatio ei ole Lehtimäelle mitenkään uusi juttu, sillä kaupankäynti siirtyi pörssissä tietokoneilla tehtäväksi jo 1990-luvun puolivälissä. Ihmismeklarikin on jo harvinaisuus pörssivälityksessä. Ihmiskontakti pysyy silti tärkeänä osana luottamuksen synnyttämisessä.  Tässä jaksossa opit:   Mitä on vastuullisuusdata, ja mihin sitä käytetään pankkitoiminnassa?  Miltä sektorilta löytyvät parhaat edellytykset menestymiseen?   Mistä tekijöistä suomalaisten varallisuus on kasvanut?  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Älyradio ja älyautot kohtasivat studiossa, kun vieraaksi saapui Unikien co-founder Esko Mertsalmi. Unikie on suomalainen teknologiatalo, joka työskentelee muun muassa kulkuneuvojen itseohjautuvuuden parissa. Mertsalmi puolestaan on työskennellyt ohjelmistoalalla lähes koko 2000-luvun, ja sinne häntä veti osin Nokian kova imu vuosituhannen vaihteessa. Nyt hän on ollut luotsaamassa Unikieta kovaan kansainväliseen kasvuun ja autoteollisuuden tulevaisuuden kumppaniksi pitkälle tulevaisuuteen. Pysähdymme Esko Mertsalmen kanssa IoE:n, 5G:n ja tekoälyn risteykseen puhumaan teknologiayrityksen kansainvälisestä kasvusta, koneoppimisesta ja autonomisesta liikkuvuudesta.  Tässä jaksossa opit:  Mikä on kansainvälisesti menestyvän yrityksen secret sauce? Miten kasvupotentiaalia voi ylläpitää? Mitä vielä tarvitaan, että autot liikkuvat ilman kuskia?  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Älyradion uusi kausi käynnistyy erittäin ajankohtaisella, terveydenhuoltoon liittyvällä jaksolla, kun vieraaksi studioon saapui Lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Raija Tapio. Jaksossa keskustellaan johtamisesta, terveydenhuoltoalan digitalisaatiosta ja tietysti bisneksestä.  Raija Tapio aloitti Aavassa laboratoriohoitajana, josta hän sittemmin nousi tiiminvetäjäksi, liiketoimintajohtajaksi ja lopulta toimitusjohtajaksi. Kuulemme, mitkä asiat Raija itse näkee uransa etenemisen kulmakiviksi sekä miten data ja teknologia muokkaavat terveydenhoitoa.  Tässä jaksossa opit:   Mitä vahvuuksia perheyhtiöllä on?  Miten digitalisaation keinoilla voidaan helpottaa hoitajapulaa?  Mitä tarkoittaa, että lääkäri on lähdekriitikko?   Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Älyradion kauden viimeisessä jaksossa pureudutaan maineenhallintaan, vastuullisuuteen ja markkinointiin, kun studiossa on keskustelemassa Wärtsilän viestintä-, brändi- ja markkinointijohtaja Atte Palomäki. Palomäki on tarkastellut globaalia yritysmaailmaa sekä toimittajana että yrityksen viestinnästä vastaavana. Aten uran aikana meriteollisuus on muuttunut merkittävästi ympäristövaatimusten ja -tavoitteiden kiristyessä huomattavasti. Samalla erilaiset vaikuttajaryhmät ovat saaneet sosiaalisen median kautta aiempaa enemmän ilmatilaa ja näkyvyyttä.  Puhumme jaksossa Palomäen kanssa kansainvälisestä strategisesta markkinoinnista ja vastuullisuudesta sekä meriliikenteen tulevaisuudesta. Tässä jaksossa opit:  Miten ympäristökriisi vaikuttaa liiketoimintaan ja miten sen vaikutusta voi hallita? Miten innovointia ja tuotekehitystä voidaan tehdä yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa? Pitääkö jokaisen firman olla jatkossa TikTokissa?  Seuraa Älyradiota  Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Tämänkertaisessa Älyradion jaksossa on monipuolista keskustelua toimitusjohtajuudesta, kun vieraaksi saapui Chief Executive Search suorahakuyrityksen perustaja, toimitusjohtaja ja kirjailija Hannu-Matias Nurmi. Nurmi on toiminut toimitusjohtajana ja C-tason rekrytoijana, ja julkaisi tämän vuoden toukokuussa kirjan, jonka nimi on Toimitusjohtaja: Johda ja ajattele kuin menestyvä toimitusjohtaja.  Puhuimme jaksossa hänen kanssaan, mitä menestyksekäs johtaminen vaatii, johtajuuden elinkaaresta sekä kiivaasti muuttuvan teknologian vaikutuksesta pestiin. Tässä jaksossa opit:  Miksi uuden toimitusjohtajan pitäisi omaksua 30+100 päivää -ajattelu Millaisia selviytymiskeinoja toimitusjohtajalla pitää olla myrskyn silmässä Miten firmasta lähdetään tyylillä

Älyradion studioon saapui vieraaksi jatkuvasta oppimisesta ja suunnistuksesta innostuva OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.   Ritakallio aloitti OP Ryhmän pääjohtajana vuonna 2018 ja muutti yrityksen strategisen suunnan kohti liiketoiminnan ydintä: pankki- ja vakuutusliiketoimintaa. Vaikka OP keskittyy tällä hetkellä vain ydinbisnekseen, ovat pankkijätin tutkimus- ja kehityskulut silti Suomen kolmanneksi korkeimmat.   OP on vuosien saatossa kerännyt asiakkaikseen jopa 40 % suomalaisista ja se, mitä asiakkaille kuuluu, heijastuu vahvasti koko Suomen yhteiskuntaan. Selvitimme Ritakalliolta mistä syntyy tulevaisuuden Suomen menestys ja miten kansainväliset pankki- ja vakuutusalan trendit leviävät Suomen markkinoille – vai leviävätkö laisinkaan?   Tässä jaksossa opit:  Miten OP Ryhmä heijastaa yhteiskuntaamme  Mikä on datan merkitys pankkitoiminnassa  Katoaako käteinen käytöstä 

Älyradion Eero kutsui vieraaksi Visma Passelin ja Paybywayn toimitusjohtajan Terhi Karasjärven. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, kuinka ekosysteemit auttavat yrittäjää keskittymään siihen, mitä haluaa tehdä.   Visma konserni teki vuonna 2020 lähes neljäkymmentä yrityskauppaa, mikä on tarkoittanut useiden eri organisaatiokulttuurien yhteensovittamista. Myös Visma Passeli on kasvanut yritysostoilla ja Karasjärvellä on selkeä strategia, jolla erilaiset yrityskulttuurit sovitetaan yhtenäiseksi. Kovasta kasvusta huolimatta Visma Passeli on palkittu kolme kertaa Great Place to Work -sertifikaatilla suuryrityssarjassa – eli Karasjärven johtamisfilosofia on tuottanut tulosta.  Tässä jaksossa opit: Miten ihmislähtöinen johtaminen onnistuu kasvavassakin yrityksessä Mitä keinoja yrittäjällä on saada aika riittämään sille, mitä oikeasti haluaa tehdä Miten voimakkaasti kasvava yritys voi löytää kasvun paikkoja ytimen läheltä

Miten tekoäly ja lohkoketjut voivat auttaa elämän vaikeissa hetkissä? Mitä on saavutettavuus digipalveluissa?  Älyradion juontaja Eero kutsui vieraaksi DigiFinland toimitusjohtajan Mirva Antilan. Pitkän uran teknologiafirmoissa tehneen Antilan kanssa puhumme kansalaisten digitaalisesta yhdenvertaisuudesta ja millaisia muutoksia se vaatii. Keskustelemme myös uuden teknologian, kuten lohkoketjujen vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksista. Antilan kanssa selviää digitalisaation ja teknologisen edistymisen nykytila, tulevaisuus ja esteet. Keskustelua syntyi meitä kaikkia koskettavista digitaalisista palveluita ja miten ne tehdään mahdollisimman käyttäjälähtöisiksi ja vaikuttaviksi kaikille. Tässä jaksossa opit: Miten voi varmistaa digitaalisen yhdenvertaisuuden palveluita tehdessä? Miten tekoäly voi auttaa elämän haastavissa tilanteissa? Millä tavoin lohkoketjut voidaan valjastaa meidän kaikkien käyttöön?

Älyradion uusi kausi on nyt käynnissä ja juontajana toimii kuulijoille tuttu Eero Öster. Avausjakson vieraana on Fennian operatiivinen johtaja Antti Huhtala. Perinteisenä pidetyllä vakuutustoimialalla 140-vuotias Fennia on ottanut ketterän loikan digitalisoitumiseen osana Tulevaisuuden Fennia -muutosohjelmaansa. Muutosohjelma kattaa avaintoiminnot aina perusjärjestelmistä markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun rajapintoihin. Toiminnot siirtyvät Salesforcen toimittamalle alustalle. Antti Huhtala innostuu datan hyödyntämisen mahdollisuuksista ja ennen kaikkea osaavasta henkilöstöstä. Niiden avulla Fennia pitää asiakkaat kaiken keskiössä. Tässä jaksossa opit:  Miten asiakkaiden muuttuviin odotuksiin voi vastata? Miten vakuutusala tulee muuttumaan, jos rajapintoja avataan? Miten älykäs algoritmi auttaa mallintamaan vakuutusriskiä? Jaksossa kuulet muitakin toimialoja koskevaa keskustelua elämän ja kuoleman kysymyksistä. Laita siis kuunteluun.

To do -listat estävät priorisointia, stressaavat ja heikentävät luovaa ongelmanratkaisua. Priorisoimalla tehtävät niin vähiin, että ne pysyvät mielessä, voi keskittyä jäljelle jäävien tekemiseen paremmin kuin pitkän tehtävälistan puristuksessa. Näin sanoo kantapään kautta listattomuuden omaksunut Saku Tuominen, joka saapui Älyradion kevätkauden viimeiseen jaksoon Jenny Tallholmin ja Eero Österin vieraaksi.    Jaksossa keskustellaan muun muassa ajattelusta, stressin sietämisestä, koulutusinnovaatioita kehittävästä HundrEDistä ja ajanhallinnasta. Sakulla on itselläänkin monta rautaa tulessa, ja hän on opetellut paljon priorisointia.    “Mä koitan lähteä mukaan vain sellaisiin hankkeisiin, jotka mulla riittää aikaa tehdä hyvin. Jos näyttää, ettei näin ole, en lähde mukaan tai lopetan jonkin tekemisen. Teen paljon asioita, mutta jätän myös hyvin paljon tekemättä. Se on mulle ihan yhtä tärkeää”, Saku sanoo.   Innovaatiot, laadukas ajattelu ja luovuus ylipäätään vaativat kehittyäkseen hyvän pohjan. Kun voi hyvin fyysisesti ja henkisesti on avoimempi laadukkaan ajattelun kehittymiselle. Uni ja mielenrauha ovat Sakun mielestä äärimmäisen tärkeitä pohjan rakentamiselle. Paniikissa ihminen mielellään haalii lisää tekemistä; ein sanominen vaatii usein rauhallista ja kirkasta mieltä.

Mitä tulee mieleen sanasta megatrendi? Ehkä ympäristö, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen… Megatrendit ovat monelle otsikkotasolla tuttuja, mutta harva ymmärtää niiden vaikutuksen vaikkapa oman yrityksen liiketoimintaan.   Kutsuimme Älyradion vieraaksi Sitran ennakoinnista ja strategiasta vastaavan johtajan Katri Vatajan. Puhumme Vatajan kanssa Sitran kunnioitettavan laajasta megatrendiennusteesta, työn muutoksesta sekä ennakoinnista – miten ennakointia voi tuoda omaan yritykseen?   Ennakointi on nimittäin helpommin sanottu kuin tehty. Vatajan mukaan on helppo katsoa yhtä sektoria tai megatrendiä, mutta isot muutokset tapahtuvat, kun useampi muutos kietoutuu yhteen. Kuuntele jakso ja opit muun muassa sen, miten ennakointivalmiuksiaan voi parantaa!

201-vuotias Finlayson on viime vuosina uudistunut radikaalisti. Yksi Suomen tunnetuimmista tekstiilialan brändeistä on tuonut markkinoille muun muassa pellavalakanat 50 vuoden takuulla sekä ottanut aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja oman toimialansa vastuullisuuteen.  Kutsuimme Älyradion vieraaksi Finlaysonin tuoreen toimitusjohtajan Mikko Koposen. Kysymme Koposelta, kuinka yritys kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 43 prosenttia ja kolminkertaisti verkkokauppansa. Yhtiö on uudistanut toimintaansa isosti, ja tähtäimessä on suunnitelmallinen ja systemaattinen kasvun rakennus myös pitkälle tulevaisuuteen. Vastuullisuudessa Finlayson luottaa avoimuuteen. Yhtiö on tarkkana alihankintaketjujen kanssa ja pelaa asiakkaan kanssa avoimin kortein. Finlayson haluaakin keskustella suoraan alan vastuullisuudesta ja ottaa kantaa tekstiilialan ja yhteiskunnan kehitykseen.

Salesforcen virtuaalitapahtuma Salesforce Live kokosi jälleen yhteen Suomen liike-elämän huiput ja maailmalla tunnetut nimet. Tässä jaksossa Älyradion juontajat Jenny Tallholm ja Eero Öster käsittelevät Salesforce Liven antia.  Jaksossa kuullaan muun muassa Koneen uudesta strategiasta, Varman ja Kalmarin markkinoinnin tekemisen isoista uudistuksista sekä siitä, miten sovelluskehitys on nopeutunut viime vuosina. Jaksossa kuullaan myös klippejä Salesforce Liven puheenvuoroista. Klippien lomassa Eero ja Jenny keskustelevat muun muassa kestävästä liiketoiminnasta, markkinoinnin ja sovelluskehityksen muutoksesta sekä hieman omista uravalinnoistaan.

Älyradion uusimmassa jaksossa vieraana on jo nyt kulttimainetta nauttiva Huuhkajien päävalmentaja Markku “Rive” Kanerva!    Rive Kanervan valmennustavat ovat saaneet laajaa tunnustusta niin jalkapallomaailmassa kuin yritysmaailmassakin. Riven sanoin taikakeinoja johtamiseen ei ole, vaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä pelaajien osallistamiseksi. Riven apukeinoina tässä ovat olleet palaute- ja kehityskeskustelut sekä yhteisten arvojen määrittely, jotka lisäävät pelaajien sitoutumista ja itseohjautuvuutta. Kuulostaa tutulta, eikö vain?    Kuuntele koko jakso, niin pääset kuulemaan yhden aikamme kiinnostavimman johtajan valmennusfilosofiasta, datalla höystetystä valmennuksesta sekä jalkapallon ja bisnesmaailman johtamisen yhtäläisyyksistä ja eroista. 

Älyradion tuoreimmassa jaksossa Jennyn ja Eeron vieraaksi saapui Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki.  Etteplan on yritys suomalaisen insinööritaidon ytimestä. Sen kädenjälki löytyy niin Koneen hisseistä, Postin pakettiautomaatista, Husqvarnan moottorisahoista kuin 3D-tulostuksestakin. Yritys on globaalisti monen teknologian etulinjassa. Jaksossa onkin luvassa kiinnostavaa puhetta 3D-tulostuksesta ja valmistavasta teollisuudesta.  3D-tulostus mahdollistaa nopeat tuotannot ja helpon tuotevarioinnin lähellä markkinoita. Korvaako 3D-tulostus perinteiset valmistustavat, ja mitä Etteplan teki ensimmäisenä maailmassa? Kuuntele niin tiedät!

Tekoälystä puhuu moni, mutta kuka oikeastaan tietää, mitä kaikkea tekoäly on?   Älyradion Eero ja Jenny kutsuivat studioon tekoälyprofessorina tunnetun Teemu Roosin Helsingin yliopistosta. Hän on ollut luomassa muun muassa huippusuosittua Elements of AI -kurssia. Luvassa on paljon kiinnostavaa puhetta tekoälystä ja siitä, mihin sitä oikein voi käyttää. Roosin mukaan asiakaskokemus ja sen kehittäminen ovat yksi tekoälyn avainalueista. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että asiakas keskustelee chatbotin kanssa! Luvassa on myös vinkki vanhemmille ja opettajille: jälkikasvun kouluaineiden kanssa kannattaa olla tulevaisuudessa tarkkana!

Verkkokaupan määrä on räjähtänyt, ja kuljetuksella on yhä isompi rooli asiakaskokemuksessa. Älyradion uusi juontajakaksikko Jenny Tallholm ja Eero Öster kutsuivat studioon vieraaksi PostNordin asiakaskokemusjohtajan Kati Packalénin.  Katilla on aitiopaikka suomalaisen verkkokaupan ytimeen: esimerkiksi viime vuonna PostNordin kotiinkuljetusten määrä kasvoi 70 prosenttia. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, millainen rooli kuljetuksella on verkkokaupan asiakaskokemuksessa, miten verkkokauppa-asiakkaiden odotukset vaihtelevat ja eroavat toisistaan Euroopassa ja siitä, miksi kuluttaja valitsee juuri tietyn kuljetusvaihtoehdon. Vapaa-ajallaan Packalén valmentaa kehitysvammaisten paraolympiajoukkuetta. Hän on viemässä Suomen maajoukkuetta vuoden 2023 maailmanmestaruuskisoihin. PostNord myöntää myös stipendejä nuorten koripalloharrastukseen We Deliver -rahaston kautta. Jaksossa Eero lupautuu lahjoittamaan rahastoon ja hakee vielä Salesforcelta matchauksen lahjoitukselle.

Vuosi 2020 painuu historiaan erittäin poikkeuksellisena vuotena. Älyradio on luodannut tietä tulevaisuuteen myös pandemia-aikana.  Vuonna 2020 Älyradiossa keskusteltiin muun muassa kahden ison pörssiyrityksen fuusiosta, Stockmannin tulevaisuudesta, rakkaudellisuudesta työpaikalla, ihmistieteilijöistä bisneksessä, työmarkkinoista ja tulevaisuudesta.  Kokosimme tähän jaksoon pätkät kuudesta Älyradion jaksosta. Nostimme esiin isoja ajatuksia, joita kannattaa pohtia myös tänä vuonna. Tämä jakso on Älyradion juontajan Sami Lampisen läksiäisjakso. Sami jää sapattivapaalle, ja Älyradio palaa uudistuneena jälleen maaliskuussa. Sillä välin voit perehtyä Älyradion aiempiin jaksoihin tai muihin Salesforcen sisältöihin osoitteessa salesforce.com/suomiblogi

Stockmann symboloi monelle suomalaiselle ylellisyyttä: upeaksi stailattua näyteikkunaa, henkilökohtaista palvelua ja laajaa valikoimaa.   Sami Lampinen kutsui studioon Stockmannin toimitusjohtajan Jari Latvasen. Puheenaiheina ovat muun muassa muutoksen johtaminen, monikanavainen kauppa ja se, miten Stockmann luo nahkaansa kohti uudenlaista asiakaskeskeisyyttä.   “Stockmann on uudistanut palveluitaan uskomattomassa paineessa. Yhtiö on erityisen kiinnostava, koska se rakentaa aidosti monikanavaista ostokokemusta, jossa kivijalalla ja verkkokaupalla on kummallakin omat roolinsa”, Lampinen sanoo.   Latvanen on työskennellyt monessa käänneyhtiössä. Nyt hän uudistaa yrityssaneerauksessa olevaa Stockmannia tarkasti henkilökuntaa kuunnellen. Esimerkiksi uusista palveluista moni on tullut kehitysehdotuksena henkilökunnalta.   Jakson lopussa soitamme Ambientian yksityisen sektorin myyntijohtajalle Marko Saariselle ja puhumme hieman poikkeusvuoden verkkokaupalle heittämästä haasteesta.

Miten tietotekniikka auttoi pandemiassa suomalaisia enemmän kuin lääketiede? Miltä näyttää huominen? Kuinka saamme pidettyä kaikki muutoksen kelkassa mukana?    Tässä jaksossa Älyradion juontaja Sami Lampinen kutsuu vieraakseen futuristi Risto Linturin. Viime aikoina hän on perehtynyt siihen, mikä rooli eri teknologioilla on koronakriisin ratkaisussa. Lisäksi hän on tutkinut sitä, miten teknologia voi edistää kestävää kehitystä.    Teknologian kehityksestä kerrotaan aina kahta tarinaa. Niistä toinen on utopia ja toinen dystopia. Teknologia on valtava voima, jolla maailmaa voi muuttaa. Linturin mukaan utopia ja dystopia vääntävät koko ajan kättä, kumpi on voitolla esimerkiksi 40 vuoden päästä. Parhaassa tapauksessa ihmiskunta saa teknologian avulla ratkottua kaikki polttavat ongelmat ilmastonmuutoksesta sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.    Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Biitin kaupalliselle johtajalle Lauri Kurjelle ja puhumme esimerkiksi myynnin pelillistämisestä sekä siitä, mikä saa myyjän syttymään. 

Normaalisti marraskuussa Helsingin kaduilla vaeltaisi 25 000 Slush-kävijää. Tänä vuonna sijoittajat ja yritysten perustajat selviävät kuivin kalossein, koska korona vei Slushin verkkoon. Virtuaalitapahtuman sijaan Slushista on tänä vuonna rakennettu kuratoitua yhteisöä, jossa sijoittajat ja yritysten perustajat voivat tutustua, hieroa kauppoja ja luoda kumppanuuksia.   Tässä jaksossa Sami Lampisen vieraaksi saapuu Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen, joka aloitti tehtävässään tänä vuonna. Alku oli hieman erilainen, kuin mitä kukaan meistä osasi kuvitella. Startup-kenttä ei kuitenkaan halvaantunut, vaan moni yritys on lähtenyt uudella innolla ratkomaan uuden ajan ongelmia ja haasteita. Myös rahoituskierrokset ovat edenneet, vaikka osalla startupeista onkin ollut rahoitusvaikeuksia.   Poikkeustila tuo Suomelle myös valtavan mahdollisuuden. Moni piilaaksolainen on ollut tyytymätön elämänlaatuunsa. Nyt kun työ ei ole enää sidottu paikkaan, näyttäytyvät Suomen turvallisuus, puhdas luonto ja yhteiskunnan toimivuus houkuttelevina vaihtoehtoina. Heitä myös houkutellaan aktiivisesti Suomeen.   Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Fluidon myyntijohtajalle Thomas Johanssonille ja puhumme muun muassa tapahtumista. Esimerkiksi Salesforcen Dreamforceen voi tänä vuonna osallistua ilman jetlagia!

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on nähnyt työmarkkinoiden murroksen läheltä koko työuransa ajan. Ennen koronaa häntä mietitytti työmarkkinoiden kiihtyvä polarisaatio. Nyt koronapandemia laittoi turbovaihteen silmään, ja työmarkkinoiden polarisaatio vain kiihtyy.  Eri arvioiden mukaan 94 prosenttia työvoimasta tulee tarvitsemaan uusia taitoja. Siksi uuden opiskelu kannattaisi aloittaa mieluummin tänään eikä huomenna. Jatkossa koulutuksen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa vuosikausien opintokokonaisuuksia, vaan osaamista voi päivittää tiiviimmillä täsmäkoulutuksilla.   Vanhala-Harmasen mukaan henkilöstöalaa ei voi enää irrottaa teknologiasta. Tekoälyn avulla etsitään oikeita työntekijöitä yrityksille. Nyt Barona tutkii, miten se voisi mallintaa koronan leviämistä ja tarjota ennakoivasti muita töitä palvelualojen työntekijöille, joiden työllisyyteen kiihtymis- ja leviämisvaihe vaikuttavat.  Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Saranen Consultingin Tommi Ohtoselle, joka valmistelee parhaillaan seuraavaa Salesforce Academya. Kyseessä on Salesforcen kumppaneiden ja asiakkaiden tarpeisiin rakennettu rekrytoiva koulutusohjelma, jonka avulla moni on löytänyt uuden uran. 

Suomeen syntyi tänä vuonna uusi kaivosalan suurpeluri, kun Metso ja Outotec fuusioituvat. Metso:Outotecin toimitusjohtaja Pekka Vauramo saapui Älyradion vieraaksi kertomaan, millaista oli vetää suurfuusio maaliin poikkeuskeväänä. Työtä on ollut runsaasti: esimerkiksi uuden organisaation rooleja on täytetty niin, että rekrytoijat eivät välttämättä ole tavanneet uusia työntekijöitä kertaakaan kasvokkain. Samaan aikaan myynti- ja huolto-organisaatio ovat totisesti olleet uuden edessä, kun matkustaminen ei aina ole ollut mahdollista. Esimerkiksi VR- ja AR-sovelluksia on otettu käyttöön kovaa vauhtia. Luvassa on puhetta myös siitä, kuinka Finnairin kurssi kääntyi Pekka Vauramon aikakaudella ja mikä on kestävyyden rooli Metso:Outotecille ja muillekin suomalaisille vientiyrityksille. Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme TietoEVRYn Kalle Paajaselle, jonka kanssa puhumme muun muassa tunneälystä.

Tiesitkö, että Suomessa on yksi maailman suurimmista bisnesenkeliverkostoista? Tässä Älyradion jaksossa käsitellään sijoittajia ja  kasvuyrityksiä. Vieraaksi saapuu suomalaisen bisnesenkeliverkoston FiBANin toimitusjohtaja Amel Gaily. FiBANin jäsenet sijoittivat viime vuonna yli 54 miljoonaa euroa 400 startupiin. Oikea-aikaisella rahoituksella on kasvuyrityksille valtava merkitys, mutta niin on myös bisnesenkeleiden osaamisella ja verkostoilla. Suomessa bisnesenkelit ovat sijoittaneet muun muassa Supercelliin, Jungle Juice Bariin ja Loviaan. Perinteisesti sijoituksia on neuvoteltu kasvokkain. Korona-aika on kuitenkin vienyt konservatiivisen rahoituksen verkkoon, ja nyt myös rahoituskierroksia on toteutettu alusta loppuun etänä. Samaan aikaan korona on saanut yritykset keksimään aivan uusia innovaatioita. Ekosysteemin äänessä soitamme Accenturen Tuomas Lötjöselle. Puhumme muun muassa liiketoiminnan, designin ja teknologian yhteispelistä.

Suomalainen Neste on tehnyt valtavaa muutosta jo kauan. Öljy-yhtiöksi perustettu yhtiö luottaa, että tulevaisuus on uusiutuva. Tuoteputkesta on tullut isoja hittituotteita, esimerkiksi yhtiön uusiutuva diesel, joka tuottaa lähes 90 prosenttia vähemmän päästöjä. Älyradiossa vieraana on Nesteen uusiutuvasta tieliikenteestä vastaava johtaja Carl Nyberg. Hän keskustelee Samin kanssa muun muassa liikenteen tulevaisuudesta, uusiutuvan dieselin myymisestä suomalaisille ja siitä, mikä on nykyisten autojen rooli puhtaammassa liikenteessä. Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Deloitte Digitalin Suomen maajohtajalle Tommi Mäenpäälle ja puhumme muun muassa kirjavinkeistä.

We have witnessed a dramatic increase in the pace of digital transformation. This special episode of Älyradio in English features Vala Afshar, the Chief Digital Evangelist of Salesforce. Among other topics, we discuss with him the implications of COVID-19 on businesses.  Afshar’s profession is one of a kind: as a Chief Digital Evangelist, he writes blogs, delivers speeches, gives interviews, and keeps himself on the pulse of technology and business.  Many people think that the customer should be at the center of everything. However, according to Vala Afshar, the best place for a business is to be on the edge of the customer’s business. From there, a company can observe the changing needs of business and customers.  But why should AI be a human right? What kind of role does technology have in preventing the pandemic? Listen to Sami’s and Vala’s discussion on Älyradio!

Hallitusammattilaisella ja yrittäjällä Kirsi Pihalla on ainutlaatuinen näköalapaikka suomalaisten yritysten nopeaan muutokseen. Liike-elämän lisäksi Piha on tehnyt pitkän uran politiikassa, josta hän arvelee Älyradion tämän kertaisessa jaksossa lähteneensä oikeaan aikaan. Moni yritys sai keväällä karvaasti tuta sen, miten nopeaa muutos voi olla. Pandemialla on pitkäjänteisiä vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin, sillä pakon edessä myös kuluttajat ovat oppineet käyttämään kymmeniä ja taas kymmeniä uusia digitaalisia palveluita. Se auttaa myös uusia digitaalisia palveluita lanseeraavia yrityksiä. Yritysten toimintaa ei ravistele vain digitalisaatio vaan myös kuluttajien nopeasti muuttuvat vaatimukset vastuullisuudesta. Moni kuluttaja haluaa olla varma, että ostettu tuote on linjasssa arvomaailman kanssa. Brändit ovat kuluttajille yhä läheisempiä, jolloin ne Kirsi Pihan mukaan koetaan kuin kavereiksi. Kaverin törttöily hävettää. Jakson lopussa soitamme Suomen Piilaaksoon eli Oulun seudulle DigiPartnerIT:n toimitusjohtajalle Arto Heikkiselle.

Mitä tapahtui Compensatelle, Antero Vartia? Vartia perusti Compensate-säätiön toimittuaan yhden kauden kansanedustajana. Säätiö keräsi nopeasti merkittäviä kumppanuuksia Unicafesta Finnairiin, mutta kafkamaiset laintulkintojen kehät laittoivat toiminnan tauolle. Tässä Älyradiossa Vartia käy läpi, mitä oikein tapahtui. Vartian mukaan nykyistä lakia on korjattava jo virkamiestenkin vuoksi, jotka joutuvat tekemään laista hankalia tulkintoja. Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia ongelmia, ja kompensoinnin lisäksi päästöjä on pakko leikata todella nopeasti. Suomalaisille yrityksille ilmastonmuutos on myös valtava bisnesmahdollisuus, toteaa Vartia. Päästöleikkausten lisäksi hän laittaa uskonsa insinööreihin, joiden innovaatioista voi tulla isoja vientituotteita myös suomalaisille yrityksille. Lisäksi Vartia kertoo, miten hän päätyi Mattolaiturin ravintoloitsijaksi opintojen jälkeen eikä lähtenyt kipuamaan korporaation tikapuita.  Jakson lopussa soitamme M-Filesin Eija Paajaselle, joka kertoo hieman älykkäästä tiedonhallinnasta.  Tämä oli Älyradion tuotantokauden viidennen tuotantokauden viimeinen jakso. Palaamme uusin jaksoin myöhemmin tänä vuonna!

Suomalaisilla työpaikoilla on tehty viime aikoina valtava muutos. Tuskin kukaan suhtautuu etätöihin enää lorvailuna, ja uusia työkaluja otetaan käyttöön valonnopeudella verrattuna entiseen. Suomi taisi olla digiloikkaan paljon valmiimpi kuin kukaan kuvitteli. Näin sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, jonka kanssa Älyradion juontaja Sami Lampinen antaa Älyradiossa raikuvat aplodit opettajille. Jarenko kertoo muun muassa siitä, miten jatkuva etätyö haastaa johtamisen. Tässä jaksossa on luvassa runsaasti käytännön vinkkejä niin omaan etätyöskentelyyn kuin johtajillekin, jotka tukevat vaihtelevissa korona-arjen haasteissa jonglööraavia alaisiaan. Konkreettinen neuvo tiiviin ilmaisun ystäville: älä säästele hymiöitä ja small talkia. Jakson lopussa soitamme Sofigaten Liisi Koivulle, jonka kanssa juttelemme siitä, miten IT ja bisnes saadaan puhumaan samaa kieltä ja mikä rooli muutoksen johtamisella on teknologiainvestointien onnistumisen varmistamisessa.

Kaupunkien kuhina on toistaiseksi tauolla, mutta poikkeustilan päätyttyä yhä useampi suomalainen suuntaa kohti kaupunkeja. Niihin vetävät paremmat uramahdollisuudet ja palvelut.  YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen seuraa aitiopaikalta suomalaisten kaupunkien kehitystä. Helsingissä YIT on niin Triplan kuin Marian sairaalan startup-alueenkin takana.  Kostiainen uskoo kohtaamisten voimaan myös digiaikana. Jo nyt moni on huomannut, että työpaikan hiljainen tieto ei siirry lainkaan entiseen malliin verkkopalaverissa. Moni myös kaipaa työpaikan spontaaneja kohtaamisia, joissa kahviautomaatilla kuulumistenvaihdon lomassa hoituvat myös työasiat.  Jakson lopussa soitamme Berliiniin ultimate.ai:n toimitusjohtajalle Reetu Kainulaiselle. Hän kertoo, miten tekoäly voi auttaa asiakaspalvelua koronaruuhkassa.

Henkilöauto on yhä kulkuvälineiden kuningas, mutta liikkuminen ja sen tavat muuttuvat nyt erittäin nopeaa vauhtia. Sampo Hietasta on kutsuttu MaaSin (Mobility as a service) isäksi. MaaS Global on yritys suomalaisen Whimin takana. Se on kerännyt isot määrät rahoitusta muun muassa globaaleilta autojäteiltä, jotka pohtivat, miten maailma liikkuu tulevaisuudessa. Helsingissä Whimillä on jo yli satatuhatta käyttäjää. Mutta mikä saa ihmisen luopumaan pihassa kiiltävästä Porschesta tai Pösöstä? Mikä on vapauden arvo autoilijalle? Ovatko uudet liikkumistavat vain kaupunkilaisille, vai voisiko niitä saada käyttöön maaseudullekin? Muun muassa näistä asioista keskustelemme Sampo Hietasen kanssa. Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Ceilin toimitusjohtajalle Sami Kettuselle. Puhumme myynnin ja markkinoinnin yhteispelistä ja siitä, millaisen digiloikan korona on monelle tuonut.

Ohjelmointikieliä tulee ja menee, mutta ohjelmistokehittäjän tärkein taito on jatkossakin kyky hahmottaa ja ratkaista ongelmia. Tätä mieltä on Oona Ylänkö, koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja. Hive Helsinki on uudenlainen koodauskoulu, joka perustuu vertaisoppimiseen. Koulussa ei ole oppitunteja tai opettajia, vaan opiskelu tapahtuu pelillistetyllä oppimisalustalla. Ylängön mukaan ongelmat ovat tulevaisuudessa yhä monimutkaisempia, jolloin myös ratkaisuissa pitää ottaa huomioon erilaisten ihmisryhmien näkökulmat ja tarpeet. Koulun kumppaneina toimii pitkä liuta suomalaisia eturivin yrityksiä, joihin opiskelijat voivat hakeutua harjoitteluun.  Jakson lopussa soitamme LiinWayn Samuli Rantalalle ja juttelemme hieman myös ihmisyyden roolista isoissa järjestelmämuutoksissa.

Digitaaliset työkalut, muutoksen nopeutuminen ja päivä päivältä pienentyvä maailma ovat luoneet tilanteen, jossa ketterä startup voi viedä isonkin yrityksen bisnekseltä pohjan nopeasti. Ketteryys ei kuitenkaan katso kokoa. Tätä mieltä on Anssi Rantanen, valmennusyhtiö Growth Triben Suomen maajohtaja. Suomessa hänet tunnetaan julkisena puhujana, joka on muun muassa näyttänyt, kuinka brändin verkkosivut, graafisen ilmeen ja chatbotin voi luoda maksuttomilla työkaluilla viidessä minuutissa. Kokeilukulttuuri ja kasvuhakuisuuden istuttaminen yrityksen DNA:han vaatii kuitenkin paljon työtä. Rantasen mukaan kokeilukulttuuri on monelle isolle yritykselle kuin virus, jota yrityksen oma immuunipuolustus yrittää poistaa. Ytimessä on psykologinen turvallisuus ja lupa epäonnistua, koska onnistunut kokeilu vaatii usein monta epäonnistumista. Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Solitan Aleksi Issakaiselle. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yritysten raja-aidat murtuvat, ja ytimeen nousee asiakkaan ongelmien ratkaisu.

Maksaminen on muuttunut rajusti aivan viime vuosina. Maksutapojen kirjo on kasvanut, mutta yllättävän moni suomalainen maksaa käteisellä. Tätä mieltä on MobilePayn Suomen maajohtaja Anniina Heinonen. Maksamisella on iso merkitys konversiolle ja asiakaskokemukselle. Jos maksaminen tökkii, ostos ei etene korista kaupaksi.  Verkkokaupassa suomalaisilla on monia erityispiirteitä. Esimerkiksi luottokortilla maksaminen on yhä harvinaista. Moni kuittaa maksun suoraan tililtä – vaikka osa kuluttajansuojasta jää silloin saamatta.  Ekosysteemin äänessä soitamme F-Securen Rasmus Almqvistille ja puhumme hieman tietoturvasta.

Strategiakonsultti ja yrittäjä Mikko Leskelä on mainio esimerkki siitä, että teologin paikka voi saarnastuolin sijaan löytyä yrityskauppaneuvotteluista tai strategiatyöpajasta. Ja miksipä ei löytyisi. Ihmistuntemuksesta, empatiasta ja kuuntelusta on ylivoimaista hyötyä tilanteissa, joissa ihmiset tekevät isoja päätöksiä.  Leskelä ei halua korvata rahoituksen maistereita kulttuuriantropologeilla tai papeilla, mutta saattaisi näitä yhteen sitäkin useammin. Miksi tie kulmahuoneeseen käy lähes poikkeuksetta ekonomin tai diplomi-insinöörin opintojen kautta, vaikka liike-elämästä kiinnostuneita ihmisiä vilisee varmasti muissakin opinahjoissa?  Leskelän mukaan Suomi on liiankin ammattikeskeinen maa. Hän muistuttaa, että englanninkielisessä maailmassa ei oikein edes ole koulutusta vastaava työtä muistuttavaa käsitettä.  Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Columbia Roadin Pirkka Kaijaselle. Hän odottaa jo reippaiden kesätyöntekijöiden tuloa.

Moni yritys kertoo olevansa vastuullinen, mutta onko vastuullisuus toivottu osa yrityskulttuuria myös silloin, kun siitä ei saa etua vaan jopa lyhyen tähtäimen haittaa?   Pitäisi olla. Tätä mieltä on Niina Ratsula, liiketoimintaetiikan ja vastuullisen johtamisen puolestapuhuja. Ratsulalla on takanaan kansainvälinen ura Nokialla ja Kemiralla, ja nyt hän auttaa yrityksiä rakentamaan oikein toimimisen kulttuuria yrityksensä Code of Conduct Companyn kautta.   Oikein toimimisen kulttuuri ei tarkoita hienoja julistuksia vaan joka päivä työpaikalla tehtäviä päätöksiä. Mistä pomo kehuu ja mistä nuhtelee kehityskeskustelussa, ja millaisesta toiminnasta palkitaan? Oikein toimimisesta ei saa läheskään aina kunniaa, jolloin se vaatii johdonmukaista toimintaa ja kanttia.   Jakson lopussa kuulemme Ekosysteemin ääniä Oulusta, josta yhytämme langan päähän Biitin Oulun toimiston johtajan Samuli Saukkosen.

Bisnestä, politiikkaa tai mitä tahansa vaikuttamista ei voi tehdä ilman ihmissuhteita. Henkilökohtaiset verkostot eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan niiden luominen vie vuosia ja vaatii hurjasti kohtaamisia kasvokkain. Suomessa on muutamia ihmisiä, joiden kansainväliset kontaktit ovat aivan omaa luokkaansa. Yksi heistä on Peter Vesterbacka, jota on myös kuvattu ”pyyteettömäksi toisten verkottajaksi”. Entinen Mighty Eagle nousi parrasvaloihin Roviolla, Angry Birdsin maailmanvalloituksen myötä. Vesterbacka on myös yksi Slushin perustajista ja Suomen koulutusviennin keskushahmoja. Ja tietysti sen kuuluisan Tallinna-tunnelin nokkamies. Kauden päätösjaksossa Vesterbacka paljastaa, miten tunnelihanke etenee, ja miksi tämän kansallisesti hyvin tärkeän hankkeen julkisuuskuva on kotimaassa ollut niin negatiivinen. Hän kertoo myös koulutusbisneksistään sekä siitä, pitääkö kiinalaisten kanssa asioidessa osata puhua kiinaa. Jakson lopussa Anniina Valtonen kysyy Nesteen Heidi Peltoselta, mikä heidän roolinsa oli San Franciscossa järjestetyssä Dreamforce-tapahtumassa.

Suomalaiset ovat tunnetusti pidättyväistä kansaa. Menneiden sukupolvien arkkityyppi oli sinnikäs suorittaja, joka ei juuri puhunut eikä puhissut. Tänä päivänä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa tunteet sivuuttavan puurtamisen varaan. Jos luottamusta ei ole ja pelko vallitsee, voi yritykselle käydä todella huonosti. Camilla Tuominen on kirjailija ja Suomen tunnetuimpia tunnekouluttajia. Hän auttaa suomalaisia johtajia ja työntekijöitä katsomaan peiliin ja johtamaan omia tunteitaan paremmin. Ajattelun kirkkaus on tämän päivän tietotyöläisen tärkein työväline, ja siksi meidän on pakko kasvaa. Jokainen voi oppia tunneälykkäämmäksi, mutta se vaatii myös organisaatiolta uudenlaista työkulttuuria ja esimerkiksi negatiivisten tunteiden sallimista. Jakson lopussa testausautomaatioyritys Qentinelin maajohtaja Jyrki Rehumäki kertoo, miten hän valmistautui marraskuussa järjestettyyn Dreamforce-tapahtumaan, ja mitä hän sai tuolta reissulta.

Data sitä ja data tätä. Tämän päivän menestyjiä ovat ne, jotka hyödyntävät dataa, automaatiota ja tekoälyä bisneksessä. Tämä ei ole uutinen kenellekään, mutta hypetyksestä huolimatta suomalaiset yritykset hyödyntävät dataa surkeasti. Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin. Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää. Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.

Yrityksen johtaminen tässä ajassa ei ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Toimialat muuttuvat, teknologiat kehittyvät vauhdilla, asiakkaat toivovat yhä parempaa palvelua – ja työntekijätkin odottavat, että työpaikan kulttuuri ja arvot ovat kohdillaan. Selvää on, että johtaja ei vanhoilla opeilla pärjää läpi uran. Sen sijaan vaaditaan nöyryyttä ja kykyä keksiä itsensä uudelleen useampaan kertaan. Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila on auttanut lukemattomia johtajia ja yrityksiä uudistumaan. Tässä jaksossa hän kertoo, millainen on tämän päivän ja huomisen hyvä johtaja. Mattila avaa, millainen on resurssijoustava yritys ja mitä tarkoittaa, että johtajan pitää kyetä liikkumaan ketterästi ylä- ja alatasolla. Jakson lopussa Fluidon Pauliina Löytty kertoo, mitä uutta hän on oppinut henkilöstön motivoinnista.

Vähittäiskaupassa myös suurimmat toimijat joutuvat tarkentamaan katseensa yksityiskohtiin. Lukuisissa pienissä asioissa pitää onnistua ja vieläpä monessa kanavassa, jotta asiakas kokee saavansa hyvää palvelua. Näin toteaa SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström. S-ryhmä on viime vuosina ottanut isoja digiloikkia aina varastosta pääkonttoriin. Yhtiön maailmanluokan logistiikkakeskus Sipoossa mahdollistaa sen, että yksittäisten kauppojen valikoimia voi räätälöidä yhä tarkemmin vastaamaan asiakkaiden toiveita. Myös datan entistä tehokkaampi käyttö on tärkeää: tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedonjanoisten asiakkaiden tukemista entistä valistuneempien ostopäätösten tekemisessä. Tässä jaksossa Nyström kertoo, mitkä strategiset muutosprojektit ovat juuri nyt hänen työpöydällään. Kuulemme myös, miten S-ryhmä toteuttaa kokeiluja ja tuo niitä osaksi ydinliiketoimintaa. Jakson lopussa Zero Keyboardin Antti Rikkinen kertoo, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

Elämme aikoja, jolloin mannerlaatat tuntuvat olevan liikkeessä. Työntekijät ja yhä useammat sijoittajat edellyttävät yrityksiltä isompaa yhteiskunnallista roolia. Myös Financial Times vetoaa, että kapitalistinen järjestelmä pitää rakentaa uudelleen. Mikä on sinun työnantajasi tai yrityksesi vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan? Ollaanko plussalla vai miinuksella? Annu Nieminen etsi Piilaaksosta yritystä, joka osaisi arvioida näitä asioita. Kun tällaista ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Nyt Nieminen on yritysten vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan mittaavan Upright Projectin toimitusjohtaja. Tässä jaksossa Nieminen kertoo, onko maailma ja Suomi valmis miettimään yrityksen arvonluontia uudella tavalla. Jakson lopussa Anniina Valtonen jututtaa Accenturen Markku Laukkaa ja kysyy, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

Mikään yritys ei pärjää, jos omista työntekijöistä ei pidetä huolta. Parhaimmillaan yrityskulttuuri toimii kuin magneetti, joka vetää osaajia ja asiantuntijoita puoleensa. Tämä on ymmärretty myös tietoliikennekonserni DNA:ssa, joka valittiin alkuvuodesta Suomen parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa tutkimuksessa. Sijoitus pohjautuu pitkäjänteiseen toimintaan hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseksi. Tässä jaksossa DNA:n yritysmyynnistä vastaava johtaja Johan Flykt paljastaa oman näkemyksensä modernista johtajuudesta. Hän paljastaa myös, millaisia hyötyjä 5G ja ekosysteemit tarjoavat yrityksille. Jakson lopuksi Flowhavenin toimitusjohtaja Kalle Törmä kertoo, miksi maailman suurimpaan IT-tapahtumaan Dreamforceen kannattaa lähteä.

Tulevaisuuden jäsentäminen ja oman organisaation merkityksen hahmottaminen ei ehkä koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt. Ennakoinnista puhutaan paljon, mutta sen kytkeminen osaksi organisaation toimintaa on aivan toinen juttu. Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Päivätyökseen hän auttaa ja sparraa suomalaisia yrityksiä toimimaan fiksummin. Neuvosen mukaan vastuullisuus on yrityksille hieno mahdollisuus innovoida ja luoda uutta bisnestä. Valitettavan yleisesti tämä perspektiivi kuitenkin puuttuu, sillä monille suomalaisyrityksille tulevaisuus on yhä peilikuva menneestä. Neuvonen on Suomen parhaita asiantuntijoita arvioimaan yritysten laajempaa roolia ja vaikutusta. Tässä 4. kauden ensimmäisessä jaksossa Neuvonen kertoo, mitkä kotimaiset yritykset osaavat ennakoida tulevaa. Neuvonen myös paljastaa, mistä kotimaisesta toimialasta hän on eniten huolissaan. Jakson lopuksi Salesforcen verkosto kertoo ajankohtaisia kuulumisia uudessa Ekosysteemin ääni -osiossa.

Ilman ensiluokkaisia kumppaneita ei pärjää millään alalla. Sen tietävät myös ruoka-alan kärkipelurit Fazer ja Fredman Group. Fazerin digitalisaatiojohtaja Juho Friberg kertoo, että muutosvauhti ei hirvitä vaan se, miten yritys pysyy mukana ja kykenee ottamaan tulevaisuuden haltuun. Koti- ja ammattikeittiöitä palvelevan Fredman Groupin hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman katsoo, että kilpailutilanne on avoin, ja siksi vastavoimia ja haastajia on seurattava tarkasti. Älyradion kevätkauden päättää keskustelu hiljaiseloa pitäneen ex-Cheek Jare Tiihosen kanssa. Seuratuimman suomenkielisen artistin luonut Tiihonen kertoo, miten suosiota rakennettiin sekä sen, mitä menestys merkitsee hänelle nyt. Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa pysähtyi kertomaan, mikä heidän mielestään on älykkäintä tällä hetkellä.