Podcasts about vanhempien

⭐ Nettisivut helposti: https://virtula.fi Studiossa Rahapodin entinen juontaja, kokoomuksen kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Martin Paasi. Jakso on kuvattu 7.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Raha (2:58) Kirkkonummi (9:50) Kaksikielisyys (14:59) Erilaisuus (20:25) "Ankkalampi" (29:34) Koulu (41:51) Levottomuus (59:25) Helsinki (1:01:38) Isä (1:11:59) Uteliaisuus (1:17:51) Väittely (1:22:09) Vanhempien ero (1:24:48) Purjehdus (1:29:45) Luonto (1:38:01) Pitkäpaasi (1:40:26) Horisontti (1:44:10) Nöyryys (1:48:16) Opiskelu (1:57:02) Työura (2:08:27) Nordnet (2:14:32) Rahapodi (2:31:26) Politiikka (2:34:10) Kokoomus (2:36:21) Ryhmäkuri (2:45:23) Eduskunta

Lempipodi suuntaa jälleen Gossip Girlin maailmaan, tällä kertaa Lilyn ja Rufuksen sekä Naten ja Jennyn rakkaussuhteisiin!Lilyä ja Rufusta yhdistää teiniajan romanssi, mutta myös jaetut huolet lastensa elämästä. Nämä kaksi löysivät toistensa pariin myös varttuneemmalla iällä, mutta meidän mielestämme he olisivat ehkä voineet alun perinkin jäädä ystäviksi. Ja hyviä ystäviä he todellakin ovat! Julia myös valottaa meille kulisseista huhuja näyttelijöiden välisestä suhteesta – leimusiko romanssi myös tv-kameroiden ulkopuolella?Nate ja Jenny käsikirjoitetaan Gossip Girlin päätteeksi sinkuiksi, mutta hetken nämä kaksi saivat ruudulla toisensa. Julia tunsi parista iloa, kun sarjan päähenkilöiden suhteet vaikuttivat selviltä, Elina puolestaan näki parin lähinnän juonen täytteenä. Mutta mitä muita rakkauksia näiltä kahdelta löytyi?

Vanhempien jatkuva niskassa hengittäminen ahdistaa ja painostaa, kun kyseessä on seurustelu. Lisäksi oma seksuaalisuus luo kinkkisen kulman ongelmaan. Mitä vanhempien odotuksiin tulisi reagoida? Miten Esko ja Suvi hoitavat oman tonttinsa vanhempina? Kuuntele kiperä KPK-keskustelu täältä!

Noin 30-40% lapsista kokee jossain kohti elämäänsä vanhempien eron. Voiman aamussa oli Sara Perttusen haastattelussa Lahden ensi- ja turvakoti ry:n lapsiperheiden avopalvelujen lähiesimies Anne Meritie ja erotyöntekijä Anne Sorsa. He kohtaavat työssään eroperheiden lapsia ja ensi- ja turvakodilla alkaa myös muutaman kerran vuodessa eroryhmä. Miten lasta voi auttaa parhaiten vanhempien erossa? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Miklu ja Metti ovat juuri tulleet takaisin perhelomalta ja pientä uupumusta on havaittavissa pariskunnan puheista. Mitä? Eikö loma kolmen lapsen kanssa ollutkaan rentouttava? Saako näin edes sanoa? Reissun lisäksi jaksossa puhutaan yleisesti taaperoarjesta ja mitkä asiat siinä eniten kuormittavat.Tuotanto // Asennestudio Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tämän kertainen vieraamme kasvoi perheessä, jota varjosti isän alkoholin käyttö. Aivan liian aikaisin olosuhteiden pakottamana huolehtijan roolin joutunut nuori tyttö kantoi isälle buranaa ja oksennusämpäriä krapulapäivinä. Vanhempien kesken käydyt äänekkäät riidat loivat pelkoa kotiin. Lapsuudesta aikuisuuteen kantautunut läheisriippuvuus, epävarmuus hylätyksi tulemisen pelko, miellyttämisen halu, huono itsetunto ja supersuorittajan rooli olivat kaikki asioita, joita on käsitelty aikuisena paljon. Teini-iässä vääränlaisen huomion hakeminen seksin kautta johti epäterveisiin ihmissuhteisiin ja lopulta aina pettymykseen ja suruun. Itseluottamuksen kasvattamista, hyväksyntää ja läheisyyttä sekä hyväksyntää haettiin teoilla, jotka eivät tuntuneet hyvältä retropespektiivissä. Huomionhakuinen seksikäyttäytyminen sekä vääränlaisen kumppanin etsiminen ovat suoraan käyttäytymismalleja vajaaksi jääneestä isä-tytär suhteesta, jota on tullut myös käsiteltyä. Paniikkikohtaukset ovat edelleen elämässä läsnä, mutta harvemmin ja ne eivät ole enää niin pahoja, sillä vieraamme on oppinut tunnistamaan aukaisevat tekijät ja osaa rauhoittaa itsensä kohtauksen iskiessä. Aikuisiällä on koettu yksi masennuskausi sekä kolme loppuun palamista, jotka puolestaan ovat olleet super suorittajan ja yli tunnollisuuden peruja. Ihmissuhderintamalla meni pitkään, että vieraamme oppi heittäytymään ja luottamaan. Lapsuudessa totuttiin epävakaaseen elämään, josta takia oli varhaisaikuisuudessa vaikea kestää tasaista arkea ja pysyä pitkään yhdessä ihmissuhteessa.

Tervetuloa Lempipodin matkaan Taylor Swiftin The Eras Tour -keikalle! Elinan ja Julian piti alunperin suunnata Wieniin keikalle, mutta kuten moni jo tietääkin, Itävallan konsertit peruttiin keikkojen aattoiltana. Onnenkantamoisen ja suuren työn tuloksena saimme kuin ihmeen kaupalla liput 24 tunnin varoajalla Euroopan kiertueen viimeiseen keikkakohteeseen, Lontooseen! Millainen Taylor oli livenä ja lavapersoonana? Miksi Taylor itki keikalla? Miten ihmeessä onnistuimme saamaan liput loppuunmyydylle Wembleylle? Entä miten alkuperäisen keikan peruuntuminen vaikutti Taylor-suhteeseemme? Nostamme myös esiin lempihetkemme keikalta ja analysoimme Taylorin mielenmaisemaa sekä palaamme Wienin swiftie-hetkiin. Lisää keikkamatkoista löydät Instagramista ja Tiktokista @lempipodi.

Lupiinien äärellä on syntynyt pattitilanne suvussa, mutta Eskolla on onneksi ratkaisu tilanteeseen. Suvin ja Eskon mielipiteet eroavat täysin toisistaan lupiininen hävittämisen suhteen. Miten hamsteri ja Beyoncén kappale liittyvät toisiinsa? Vanhempien kilpailuhenkisyys voi välillä mennä hieman yli, mutta onneksi tätä varten on kehitetty kannustusajokortti. Kesäpuhelimen matka jatkuu, tänään puhelimeen vastattiin Mutalassa! Mutta tunteeko tänään puhelimeen vastannut Jakke, eilen hallussaan puhelinta pitänyttä Otsoa? Oletko sinäkin aina istunut pöntöllä väärin? Suvi ja Esko kertovat, kuinka tehdä suorittaa istunto oikein!

Elina Lappalainen, kasvuyritystoimittaja HS Visiosta kertoo miten Tornihuoneen salaseura – Rahan jäljillä -kirja auttaa lasten talouskasvatuksessa. Kirjassa neljä lasta ansaitsee yli tuhat euroa yksinhuoltajaäidin lapsen puhelimen pelastamiseksi palautukselta. (00:00) Elina Lappalainen – HS Vision ja ura lastenkirjailijana Tornihuoneen salaseura – Rahan jäljillä (Tammi). Matilda Miettisen kysymys: Onko tämä osa jotain kirjasarjaa? (01:40) Graafikkona Mitja Mikael Malin – Seriouslyn peligraafikko mm. Best Fiends-peli. Peliaddiktioita puolin ja toisin (02:30) Israelilaisen Playtikan huono maine raadollisena yrityskauppojen toteuttajana. Pelit tähtäävät jatkuvaan laskutukseen (04:02) Elina Lappalaisen muita kirjoja Syötäväksi kasvatetut, Nakki lautasella, Pelien valtakunta – Rovio, NextGames, Supercell, Housemarque. Yrityskaupoista osa on ollut “hyviäkin” (05:38) Matildan kysymys: Mihin hahmoista samastuit eniten? Tarinallistaminen ja pulman ratkaisu neljän kaveruksen kesken. Lapsikombon merkitys (08:34) Elina Lappalaisen yrittäjänuoruus toimittajana ja kuvaajana Itä-Suomessa (10:10) Miten opettaa lapsille taloudellista vastuuta? Insentiivit, kuukausiraha ja säästäminen. Vanhempien ammatit rahoitusalalla (12:35) Rahastosijoittaminen lasten puolesta kumuloituu korkoa korolle. Hyvä vai paha OST? (14:00) Matildan kysymys: Pitikö sinun tehdä taustatyötä kirjaa varten? Mikä on kirjan kohderyhmä? (15:25) Matildan kysymys: Mikä on korko? Negatiiviset korot unohtuivat lapsiltakin (16:09) Faktaboksit kirjan kerronnan sisällä – esimerkkinä rahan arvo, inflaatio, deflaatio ja korot (16:32) Matildan kysymys: Mitä eroa on yrittämisellä ja palkkatyöllä? Kasvurittäjyyden merkityksellisyys (17:55) Matildan kysymys: Mikä on vähäpalkkainen? Tuloerot ja työttömyys. Lapsien kateuden tunteet. Budjetointi ja odotukset elämältä (21:31) Kirja ei ole poliittinen. Samin räntti EU:n korkeimmasta rajaveroasteesta 59,4% ei kuulu tähän kirjaan, mutta yritysmyönteisyys kyllä (22:30) Graafikon easter eggs yrtitysbrändeissä: Swappie ym.Pikkuyrittäjät, Timo Holmström ja TET (23:30) Cameo-hahmot Rahan jäljillä -kirjassa aukeavat kuvituksen kautta. Mikael Rautanen ja Hanna (24:24) Lastenkirjat tulee ostaa kuvakirjoina - myös kirjailija tienaa enemmän. Äänikirjojen pitkä häntä ja kulutustapojen muutos (27:00) Suomalaiset aikuiset heikkoja taloustaidoissa. Koulutusjärjestelmä vaikuttaisi nyt opettavan taloustaitoja kohtuullisen hyvin (30:20) Yhteiskunnan vs. vanhempien tuuppaus (nudge) osakesäästösijoittamisessa. Hallituksen vähentynyt tuki vähävaraisille on vaarallista (34:43) Kotitalous fokuksessa. Kirjan mahdollisia katvealueita - markkinatalouden ja yritysten toiminta (37:32) Journalistinen taloustoimitus vs. kaupallinen yhteistyö- debatti (41:11) Samin räntti Mika Aaltolan mediakritiikistä. Sisältömarkkinoinnin palomuurit. Hesarin uutispodcastien uusi tuleminen? (42:51) Samin räntti kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän YLE:n maksamasta Riita-podcastista (43:50) Tornihuoneen salaseura – Rahan jälijillä (Tammi) (44:15) #neuvottelija Sisäpiiri – Miten taloujournalistin kanssa kannattaa keskustella

Tänään pohdittiin miksi Ässien nimi on Ässät, vaikka sen logo on Pata. Huomasimme, että rallin ajaminen on helppoa, pitää vaan pysyä hereillä. Vanhempien ja lasten suhdetta pohdittiin useammaltakin kantilta, kuten esimerkiksi sitä, pitääkö kaiken olla samalla tavalla kuin “äitin omassa lapsuudessa”? Ruoka-aiheista käsiteltiin pistorasiasta naposteltavaa, ruokahävikin uutta käsittelyä ja painonpudotusvinkkejä. Kehittelimme myös uutta radiokanavaa “Neiti aika” -muistelun ympärille.

Salibandymuseon Nostalgiapalat palaa eetteriin. Tämä on nostalgiapalojen 41. jakso. Nostalgiapalojen 4. tuotantokausi polkaistaan käyntiin vauhdikkaasti. Neljännen tuotantokauden avausjakson lämppärinä toimii Jantta Alkion ja Reksa Tiiaisen reilut 20 -vuotta sitten musisoima Salibandyliigan tunnusbiisi ”Tahtoa, taitoa”, josta kuullaan Jantan ja Reksan omin sanoin biisin syntytarina. Ja kun jakson kuulijat on saatu jukeboxilla viritettyä lämpimiksi, niin eetteriin astuu illan tähti, keväällä upean salibandyuransa päättänyt Jani Kukkola. Kukkiksen kanssa museoidaan tässä ensimmäisessä osassa Kukkolan upea liigaura Suomessa ja Ruotsissa. Studioisäntänä tuttuun tapaan museoukko Jari Kinnunen. Jakson sisältö 00:00:00 – 00:24:04 Musacorner: ”Tahtoa, taitoa” – Jantta Alkio ja Reksa Tiiainen - Tilaustyö – ”Oisko saanut alkunsa vinyyli-illanvietosta” - ”Tanssittiin alasti” - Urheilumaailman kliseinen puoli kuultaa biisistä läpi - ”Tarttuva ralli, jonka voi mökin mieskin rallatella” - ”Alkuperäinen jäi kopion jalkoihin, ihan kuin ilmaveivissäkin” - Biisi on tuttu ainakin Urheilukanavan lähetyksistä - Yli 400 biisiä löytyy repertuaarista - Mökkiviikonloppua odotellessa - ”Ehkä joskus vielä jotain” - Duo Umpivintit sekä Reijo ja humppanöyryys -”Vittuilun taso on iso tai vähän isompi” 00:24:05 – 01:06:02 Jani Kukkola – tulta ja tappuraa, osa 1 - Klaukkalan ”Kukkola” -salibandymuseo - Vanhempien merkitys liikuntaharrastuksissa? - Harrastusten hinnan merkitys? - Röykän salibandystä maailmalle - Legendaarinen liiganousu SB Pron kanssa - Steppi kerrallaan eteenpäin uusiin haasteisiin - ”Sentterin rooli tuntui tutulta ja omalta” - ”Vähän räkänokkana hakkasin sukille” - ”Jengissä oli pientä kitkaa” - Siirto Ruotsiin Helsinborgiin huippuolosuhteisiin - ErVi ensimmäisellä kaudella Superfinaaliin - ”Ympyrä sulkeutui: karsinnoista karsintoihin” - Miksi ErVin miesten liigahistoria on ollut kivikkoinen? - Miltä näyttää pääkaupunkiseudun salibandyn tulevaisuus? - Merkittävimmät valmentajat uran varrelta?

Vanhempien puhe itsestään vaikuttaa paljon siihen kuinka suvun nuorimmat näkevät itsensä ja mikä on oikeaa ja riittävää. Tänään keskustelua minä-kuvasta ja kuinka negatiiviset ajatukset voivat tulla myös sukupolven yli. (00:00) Jakso alkaa (00:08) Oman suvun vaikutukset omaan kehonkuvaan (03:11) Ulkonäkökommentit eivät ole vitsi (04:59) Esittelyt (06:02) Minkä asioiden äärellä Sanna työskentelee (08:20) Riittämättömyys ja turvattomuus (13:16) Dieettikulttuuri (14:53) Kehonkuvan muutokset vuosien saatossa (16:20) Kaikille ei käy yksi ja sama ruokavalio tai tapa liikkua (18:03) Anna itsesi voida hyvin (20:24) Minkälaisen kehosuhdeperinnön viet eteenpäin (21:55) Sannan matka itsensä hyväksymiseen (27:23) Itsensä hyväksyminen on pitkä tie

Onko perheinstituutio yhteiskunnan merkittävin instituutio? Kuinka yhteneväinen käsitys perheestä on eri kulttuureissa? Miksi ihminen voi samanaikaisesti olla sekä liberaali että konservatiivi? Mitkä ovat liberaalin ja konservatiivin vastakohtia ja ovatko vasemmistolaiset autoritaarisempia kuin oikeistolaiset? Mikä pohjoismaalaisessa hyvinvointivaltiossa on perheen suhde valtioon ja voiko perheinstituutio suojata autoritarismia vastaan? Studiossa kirjailija, sosiologian dosentti ja kulttuurintutkija Jari Ehrnrooth. Jakso on kuvattu 19.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Mauken saari (2:48) "Perhe" (3:58) Valta (6:09) Yksilöllisyys (10:45) Tarinat 14:11) Perhekäsitys (17:43) Ydinperhe (20:40) Vanhempien malli (24:17) Liberalismi ja konservatismi (29:20) Autoritarismi (33:07) Ääriokeisto (37:53) Vasemmisto (40:05) Perheinstituutio (48:37) Tasapäistäminen (53:09) Marxilainen traditio (55:22) Hyvinvointivaltio-oppi (56:55) Valtiokeskeisyys (1:01:29) Perheen oikeudet (1:02:59) Ilmianto (1:06:20) Yhdysvallat (1:09:54) Individualismi (1:11:56) Rajat ja rakkaus

Ilmiöpöytä kokoontuu Lahdessa neljä kertaa tämän vuoden (2023) aikana. Ilmiöpöydissä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja hyvinvointialueen päättäjät taustoittavat ja oppivat lisää ilmiötiedosta, jota kaikki osallistujat tuovat keskusteluun mukanaan. Edellisessä ilmiöpöydässä tammikuussa 2023 käsiteltiin lähisuhdeväkivaltaa ja torstaina 11. toukokuuta kokoontuneessa vuoden toisessa ilmiöpöydässä teemana oli mielen hyvinvointi – ja ennen kaikkea lasten ja nuorten koetuksella oleva mielen hyvinvointi. Ehkäisevän työn asiantuntija Anne Haavisto kertoi Radio Voimalla perjantaina 12. toukokuuta huolestuttavista luvuista. - Olemme tehneet Suomessa FinLapset-tutkimusta, joka koskee 4-kuukautisten ja 4-vuotiaiden lasten vanhempia. Esimerkiksi 25 prosentilla 4-vuotiaiden vanhemmista on ollut omassa lapsuuden perheessä alkoholiongelmia, joka tarkoittaa sitä, että heillä on ollut jo omassa lapsuudessaan huolia. Masennusoireilua 4-vuotiaiden vanhemmista on ollut 20 prosentilla. Haavisto jatkoi kertomalla että, myös yhdellä kolmesta 4-kuukautisten vanhemmista on ollut uupumusoireilua. - Sama uupuminen ja mielenterveyden haasteet näkyvät myös meidän lapsilla ja nuorilla koulu-uupumuksena ja vaikeuksina oppimistaidoissa. Uupumukselle ja kuormituksen purkamiselle olisi paljon tarvetta. Haavisto muistutti, että tilanteeseen voisi löytyä myös arkisia keinoja. - Kuten esimerkiksi liikunta, joka on tutkitusti tosi iso juttu. Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluiden palveluesihenkilö Johanna Hyytiäinen painotti vanhempia muistamaan lentokonemaailmasta tuttua sanontaa. - Ensin happinaamari itselle ja sitten autetaan toisia. Oman mielenterveyden ylläpito ja hoitaminen on tärkeää vanhemmille. Kuuntele koko haastattelu:

Minkälaisia suorituspaineita ja ulkonäköpaineita tytöillä ja nuorilla naisilla nykypäivänä on ja mistä paineet juontavat juurensa? Miten paineet heijastuvat tyttöjen ja nuorten naisten mielenterveyteen? Mikä yhteys kouluopetuksella ja yliopistoihin haulla on suorituspaineisiin ja miten sosiaalinen media sekä populaarikulttuuri vaikuttavat ulkonäköpaineisiin? Millä tavalla minäkuva ja itsetunto kehittyvät nuoruudessa ja millä keinoilla tyttöjen ja nuorten naisten mielenterveysongelmia olisi mahdollista ehkäistä? Studiossa nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori. Jakso on nauhoitettu 20.12.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nuorisopsykiatria (4:46) Korkeakoulujen yhteishaku (9:09) Minäkuva (11:13) Murrosikä (16:13) Ulkonäköpaineet (22:50) Sosiaalinen media (24:54) Instagram (32:33) Itsetunto (39:50) Mielenterveys (44:47) Masennuslääkkeet (48:47) Psykiatrian resurssit (51:27) Vanhempien rooli (53:22) Ulkopuolisuus (57:57) Algoritmit (59:19) Dunbarin luku (1:03:40) Sukupolvien kuilu (1:08:50) Porno (1:12:27) Syömishäiriöt (1:15:30) Anoreksia (1:23:08) Koulu (1:28:43) Kiltin tytön syndrooma

Ylikonstaapeli Petri Helenius Hämeen Poliisin tilannekeskuksesta kertoi Radio Voimalla maanantaina, että kiireisimpiä tehtäviä uuden vuoden vaihteessa olivat pahoinpitelyt. - Niihin pitää mennä kiireellä, ne ovat kiireluokitukseltaan kiireisimpiä. Metelikeikkoja ja muita hoidellaan sitten sitä mukaa pois, kun ehditään. Ylikonstaapeli uskoo, ettei poliisin tehtävät Hämeen alueella jatkuvat samanlaisina myös vuonna 2023. - Tuskinpa tämä meidän tehtäväkenttämme tästä mihinkään muuttuu. Päihteitä käytetään ja sitä kautta on niihin liittyviä keikkoja. Helenius toivoo kuitenkin, että päihteiden käyttö vähenisi ja katukuva siistiytyisi sen myötä. - Siitä on jo vuosia kirjoiteltu, että pääkadun pitäisi olla siistimmän näköinen. Toivotaan, että se saataisiin keinolla, jos toisella siistiksi. Ylikonstaapeli korostaa, että vanhempien olisi hyvä tietää, missä omat lapset ja nuoret kulkevat. Vanhemman ei hänen mielestään tarvitse myöskään olla lapsen kaveri. - Vähän rajoja, tai ei niinkään vähän. Rajoista lapset ja nuoret tykkäävät ja että on selkeät pelisäännöt, Helenius painottaa ja jatkaa. - Pelatkaa ja ulkoilkaa myös yhdessä. Nuorille ylikonstaapeli antaa myös ohjeita. - Uskokaa vanhempia, jos he antavat teille sääntöjä ja rajoja. Noudattakaa niitä. Myös jos poliisi antaa teille ohjeita, niin noudattakaa myös niitä. Opettajien rajoja ja ohjeita myös, niin sujuu yhteiselo paljon mukavammin. Kaikille yhteiseksi muistutukseksi Helenius nostaa vielä lopuksi. - Pitäkää toisistanne huolta. Tämä elämä on yhteispeliä. Kuuntele haastattelu.

Helmi syntyi neljä kuukautta ennen laskettua aikaa. Ennenaikaisuus vaikuttaa reippaan 1-vuotiaan arkeen yhä monin tavoin.

Koulujärjestelmää on muuteltu nuorille monella tapaa armottomaksi. Moni nuori ahdistuu, kun strategisia päätöksiä tulevan koulutuksen suhteen pitää tehdä liian nuorena. Lisäksi nykyinen koulusysteemi rankaisee vääristä kurssivalinnoista ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu. Nykyongelmista ei voi syyttää ainoastaan koronaa. Nuorten ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveyshäiriöiden määrä on noussut jyrkästi jo vuodesta 2017 alkaen. Esikouluissa ja alakouluissa on liian suuria ryhmiä ja niitä sekoitellaan. Ihminen on kuitenkin laumaeläinen, joka haluaa lapsesta alkaen kuulua johonkin ryhmään. Seuraukset näkyvät nyt kouluissa, kodeissa ja psykologien vastaanotoilla sekä PISA-tulosten laskuna. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut 10 vuodessa merkittävästi. Vanhempien koulutuksen merkitys lasten opinnoissa on noussut arvoon arvaamattomaan ja luokkaerot kasvavat jyrkemmiin kuin monissa muissa OECD-maissa. Asiantuntijoina psykologian professori, emerita Liisa Keltikangas-Järvinen ja psykologi, FT, Ville Ojanen. Toimittaja on Leena Mattila.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa keskustellaan aiheista ja ilmiöistä, joita kuulijoille tarjoilevat tietokirjailija Tiina Raevaara sekä yrittäjät Anna Moilanen ja Sami Kuusela. Pelottaako apinarokko? Ovatko hipit tekopyhiä? Miksi koulutus periytyy? Millainen on Kulttuuritalon ja -saunan tulevaisuus? Jakke Holvas juontaa.

Kun 19-vuotias Chad Maurer ei 19.toukokuuta vuonna 1990 palannut takaisin työvuorostaan perheen kotiin, alkoivat hänen vanhempansa huolestumaan. Kaksi päivää hänen katoamisensa jälkeen eräs huoltotyöntekijä löysi Chadin autosta, erään taloyhtiön lukitsemattomasta autotallista. Eikä mistä tahansa taloyhtiöstä, Chad oli päätynyt reilun 240 kilometrin päähän Chicagon eteläpuolelle, yhteen kaupungin karuimpaan osaan. Hänen väitettiin melko kevyin perustein kuolleen häkämyrkytykseen. Vaikka poliisi uskoi alun perin, että Chadin kuolema oli itsemurha, hänen ruumiissaan oli lukuisia mustelmia ja vammoja, jotka viittasivat henkirikokseen. Vanhempien painostuksesta ja toisen ruumiinavauksen jälkeen Chadin kuolinsyy vaihdettiin epäselväksi kuolemaksi. Chadin kuolemasta on nyt 32 vuotta, eikä koko totuus ole vielä selvinnyt. Mitä hänelle oikein tapahtui tuona keväisenä päivänä? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Oikein hyvää ensimmäistä sunnuntaita loppiaisesta ja hyvää uutta vuotta minunkinpuolestani. Tänään vietetään kasteen sunnuntaita. Minulla on tässä saarnantaustalla muutama Susanna Majurin valokuvateos, jotka eivät suoraan liity siihenmitä puhun, ja toisaalta ne liittyvät oleellisesti. Te jotka kuuntelette tätä etänä voittegooglata jonkun Susanna Majurin teoksen vaikka läppärin ruudulle.Susanna oli valokuvataiteilija joka kuoli vuonna 2020. Hän oli ikäiseni ja nuorenakaverini, jonka kanssa pyörittiin Kangasalla – välillä liftattiin Helsinkiin, käytiinkirppiksillä ja sen semmoista. Mulla oli myös hyvä ystävä nimeltä Tero, ja Teronperheen vapaa-ajan asunnolla entisessä koulumiljöössä Susanna kehitti Teronkanssa tuon sadunomaisen tekniikkansa, missä hän levitti suuren kuvallisenkankaan Teron perheen uima-altaan pohjalle.Susannan töissä vesi on hyvin oleellinen elementti – se voi hukuttaa tai viedämukanaan, mutta se myös kannattelee. Näissä teoksissa se kuvaa esimerkiksiihmisen tunteita, muistoja ja alitajuntaa.Vesi onkin hirveän vahva elementti. Päivän evankeliumissa Johannes kastaaJeesuksen. Kasteen sunnuntai on hyvä aika pysähtyä pohtimaan veden painoarvoaluterilaisuudessa ja kasteen merkitystä, elämän ja kuoleman kysymystä – paitsi yksilölle, myös kirkolle. Ihmiset eivät enää kasta lapsiansa, kuulee sanottavan. Miksieivät? Mulla on siis pohdinnan alla kaksi hyvin suurta kysymystä, vesi ja kristillinenkaste, jotka tietenkin myös liittyvät toisiinsa. Aloitan vedestä.* * *Veteen liittyy valtavasti rikasta symboliikkaa ja eri uskonto- ja kulttuuriperinteissä vesiymmärretään olemassaolon alkulähteeksi. Muinaisen intialaisen papin rukous on:”tuokoot vedet meille hyvinvoinnin”. Veteen liitetään uudistumisen merkitys, koska sehävittää ja huuhtoo pois olemassaolevat muodot ja järjestykset, ja avaamahdollisuuden jonkin uuden syntymiselle. Erityisen vahvasti tätä symboloivaterilaiset upotusrituaalit. Upotus on eräänlainen kuoleman vastine ihmisen tasolla, jakosmisella tasolla sitä vastaa suuri tulva, joka aika ajoin hajottaa maailmanalkumereen.Suomalaisessa luterilaisuudessa kasteen ulkoista symboliikkaa on sen sijaan pidettytoisarvoisena. Kastevesi itsessään on vähäpätöistä, vain Jumalan sanalla on useinajateltu olevan merkitystä. Lutherin virressä lauletaan: “Silmä näkee kasteessa vainvettä paljaaltansa, vaan sana Hengen voimassa on siinä veden kanssa”. EeroHuovisen mukaan kasteen ymmärtäminen on ihmiselle ”ylivoimainen juttu”: senäyttää ”vain tilkalta vettä”.Mutta mikä voima tuossa tilkassa vettä piileekään! Johanneksen evankeliuminalussa Kristus kuvataan “todelliseksi valoksi, joka valaisee jokaisen ihmisen”, javarhaiskristillisessä kirjallisuudessa kasteesta puhuttiin vielä “valaistumisen kylpynä”.Klemens Aleksandrialainen esimerkiksi kutsui kastettuja ”valaistuneiksi”. Valonpuolella olemisesta seurasi velvollisuus taistella pimeyttä vastaan. Vesi on Jumalanlahja, joka ravitsee ja pitää yllä luomakuntaa. Jumala loi veden antamaan maallekasvun ja virkistämään ja puhdistamaan meitä.* * *Tuolla vedellä meidät siis kastetaan eli liitetään Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.Mitä se merkitsee? Onko merkitys jotenkin hämärä tai epämääräinen, jos ihmiseteivät halua enää lapsiaan kastettavan?Kysymys on tietenkin monimutkainen ja siihen liittyy maailman muuttuminen jakristinuskon merkityksen muuttuminen yleisemminkin. Nuoret aikuiset eivät olekiinnostuneita kirkosta. Vai sittenkin niin, että kirkko ei ole aidosti kiinnostunut heistä,hankalien kysymysten esittäjistä? Nyt ei kuitenkaan mennä näihin pohdintoihin,pysytään veden äärellä.Kasteen suhteen moni tuntuu miettivän, että “antaa lapsen myöhemmin itsepäättää”. Näinkin voi toki ajatella, ja vanhemmat haluavat joka tapauksessa parastalapselleen – he tekevät ratkaisunsa sen ymmärryksen perusteella, joka heillä onlapsen parhaasta. Itse olen kuitenkin iloinen monesta asiasta jota ei ole tarvinnut itsepäättää. En rakasta jokaista suomalaisen luterilaisuuden pienintä piirrettä, ja muutkirkkokunnat tai irtautuminen kaikesta ovat hetkittäin houkutelleet, mutta on olluthuojentavaa ajatella lopulta, että tähän elämään olen syntynyt ja tähän kirkkoonminut on kastettu. Syntymässähän tulee paljon muutakin, mitä ei voi itse valita –perhe, suku, kulttuuri, kotimaa, äidinkieli ja niin edelleen. Ja mitä omiin lapsiini tuleeniin ajattelen, että he tekevät joka tapauksessa aikuisena omat valintansa niidenasioiden suhteen jotka ylipäätään ovat valittavissa. Minusta on kuitenkin tärkeää ettäheillä on vahvat juuret mistä ponnistaa – yhteisö, perheen ja suvun traditiot.Vanhempien maailmankatsomukset, joihin myöhemmin voi peilata noita omiavalintoja ja elämänpolkuja.Kasteessa itsessään ei ole mitään hankalaa tai vaikeaa. Kaste liittää kastettavanKristukseen, kirkkoon, yhteisöön ja tradition pitkään jatkumoon. Kasteessakastettava liittyy Jeesuksen seuraajiin, taisteluun paremman maailman puolesta.Tietysti kaste on myös salaisuus, kuten kaikki Jumalaan liittyvä on.Uudessa testamentissa kastetoimitukset kuvataan yllättävänkin yksinkertaisina.Niistä puuttuu seremoniallisuus, valmistautuminen ja sanojen tulva. Apostolienteoissa Filippos kastaa tiellä kohtaamansa hoviherran. Kun hoviherra ymmärtää Jeesuksen olevan kirjoituksissa luvattu messias, hän toteaa Filippokselle: ”Tässä onvettä. Estääkö mikään kastamasta minua?” Ei estä, kaste toimitetaan.Kaste on melko yksinkertainen rituaali, siinä ei nykyäänkään lopulta ole kovinmontaa välttämätöntä palasta. Yksi niistä on vesi.Lisäksi voi sitten tehdä omista juhlistaan ihanat ja oman näköiset, jos haluaa.* * *Kuva 4 / Susanna Majuri 3Vielä yksi muisto Susannasta.Silloin nuorena, tai teini-iässä, kun me asuttiin vielä kodeissamme Kangasalla,Susanna oli maalannut huoneensa seinät jollain veteen viittaavalla värillä, entarkkaan muista sävyä. Tuo huone (ajalta ennen sisustusblogeja) oli tosi vaikuttavaja halusin samanlaisen. Oman huoneeni sävyn muistan hyvin – mikään muu kuinveden väri ei tullut enää kysymykseen. Voimakkaan turkoosissa huoneessa olierikoinen, vähän synkkä mutta kaunis tunnelma. Kuin veden alla. Makoilin sielläaikana, jolloin kirkkoon ja kasteeseen liittyvät asiat eivät tuntuneet elämässänimitenkään tärkeiltä, mutta jos nyt jälkeenpäin katsotaan niin vertauskuvia voimuodostaa.Jotain näistä pohdinnoista toivoisin myös tapoihin joilla kastetta sanoitetaan. Vedensymboliikka on voimakasta. Vesi antaa aisteille paljon. Veden voimaa ei kannatapienentää, vesi ei ole koskaan vähäpätöistä tai tavallista. Kristillinen kaste liittyyikiaikaiseen vesipesun symboliikkaan ja initiaatioriittien jatkumoon, mutta tuo niihinjotain aivan uutta – Jumalan armon. Kaste muuttaa maailmaa ja voimaannuttaaihmisen.Loppuun vielä lainaus Susannan sanoista näyttelysalin seinältä: “Etsin yhäalkuperääni. Seuraan vettä. Joskus siitä näkyy vain aavistus. Vesi on kulkureitti,tuntu kodista, alkumme”.

Radio Novan Iltapäivässä ollaan jälleen uuden mysteerin äärellä. Vanhempien vieressä nukkuminen ja somekäyttäytyminen puhututtavat. Baarimuistoja myös veistellään ja ystävien yhteensopivuutta pohditaan. Kuuntele Radio Novan Iltapäivän parhaat TÄSTÄ.

Jakso käsittelee 21 vuotiaan, kanadalaisen opiskelijan, Elisa Lamin traagista kohtaloa. Vuoden 2013 alussa, Elisa oli päättänyt ottaa irtioton arjesta ja toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa; lähteä matkustelemaan Yhdysvaltojen länsirannikolle. Eräänä päivänä, Elisa ei kuitenkaan tapojensa mukaan soittanut vanhemmilleen, mikä sai heidät huolestumaan välittömästi. Vanhempien huoli ei ollut turha. Elisan oltua kadoksissa jo lähes kolmen viikon ajan, hänen asuttamansa hotellin asiakkaat alkoivat valittaa hotellin veden oudosta väristä, hajusta ja mausta. Hotellin katolla olleet vesitankit tarkastettiin huoltomiehen toimesta ja yhdessä niistä, odotti karmaiseva totuus. Mitä Elisalle todella tapahtui? Entä mikä oli poliisin julkaiseman valvontakameratallenteen merkitys? Oliko tapauksen tutkinta riittävän tarkkaa vai päädyttiinkö lopputulokseen liian nopeasti? Entäpä mikä on korealainen hissipeli? - Näitä, sekä monia muita kysymyksiä pohdin jaksossa, jättämättä mitään puolta varjoon.Musiikki ja äänisuunnittelu: Tuomo HokkaPodcastin instagram: @varjotonpodcastPodcastin sähköpostiosoite: varjotonpodcast@gmail.comLähteet:Jaksossa käytetyt lähteet on mahdollista pyytää minulta sähköpostitse, sillä lähdeluettelo on niin pitkä, ettei se mahdu jakson kuvaukseen.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen professori Arniika Kuusisto pureutuu kesäpuheessaan, miten lasten arvomaailma ja käsitys maailman synnystä muovautuvat. Kansainvälistä uraa tehnyt professori Arniika Kuusisto on työmatkoillaan törmännyt mitä erikoisempiin kysymyksiin. Australiassa esimerkiksi ihmeteltiin, miten on mahdollista, että Suomessa opettaja voi pienemmissä kouluissa itse päättää koulujen alkamisajoista. Se oli australialaisyleisön mielestä suurin piirtein sama asia kuin, että opettaja voisi päättää, milloin aurinko nousee ja laskee. Arniika Kuusisto kävi viisi vuotta sisäoppilaitosta ja sanoo kiinnostuksensa arvojen ja sosialisaation tutkimiseen heränneen osin siellä vietettyjen kouluvuosiensa pohjalta. Arvojen siirtymisessä vanhemmilta lapsille on tutkimuksen tulosten mukaan tärkeää se, että vanhemmat elävät myös itse opettamiensa arvojen mukaan. Tuottaja Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Karoliina Vuohtoniemi on seksuaali- ja riippuvuusterapeutti, kuka on suomentanut Paula Hallin kirjan "Koukussa Seksiin". Porno #3:ssa paneudutaan juurisyihin porno- ja seksiriippuvuudessa. Karoliinan kanssa kävimme läpi mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitkä tekijät vaikuttavat riippuvuuden kehittymiseen? - Mikä on tilanne Suomessa? - Mitkä ovat tunnistettavia oireita? - Kuinka riippuvuutta tulisi hoitaa? Kuten Karoliinakin toteaa, on olemassa negatiivista, mutta myös positiivista pornon katselua. Kaiken keskiössä on pornonlukutaito. Kuten aikaisemminkin on todettu, pornolle altistuu nuoret lapset. Myös sinun lapset. Porno jota katsot, on samaa pornoa jota myös lapset katsovat. Pornonlukutaidon kehityksessä tullaankin siihen kaikkein tärkeimpään: Vanhempien rooliin ja avoimempaan keskusteluun lastensa kanssa.

”Kepeinä lumihiutaleina leijailevat erään Straussin valssin sävelet ilmassa saaden ajatukseni jälleen lentämään Sinun luoksesi, Tähtisilmäni luokse. Hiljaa, ajatuksissani sivelen pehmeitä kutrejasi tuntien niiden hyväilevän kosketuksen sormissani. Tunnen ihanan pehmeyden poskillani.” Vanhempien rakkauden täyttämä kirjeenvaihto vuosilta 1943-47 odotti nipuissa yli 70 vuotta, kunnes pariskunnan lapset päättivät toimittaa 302 kirjettä kirjaksi. Samalla piirtyi kuva omasta isästä romanttisena ”Prinssi Rohkeana” ja rakkauden pelastavasta voimasta epävarmoina aikoina. Mutta onko kyse vain entisajan naiiveista ihanteista – menetetystä maailmasta – joille ei enää nykyajasta löydy luontevaa sijaa? Vai paljastaako romantiikka jotakin, mikä kaikissa ihmissieluissa lepää: kaipuuta rakkauteen, yhteyteen ja elämän kauneuteen? Entä minkälaisia rakkauden haaveita ja haasteita kohtaa perhetyön asiantuntija työskennellessään parisuhdeteeman ympärillä nykyajan Suomessa? Ystävänpäivän tunnelmissa Horisontissa pohditaan aistillisen ja romanttisen rakkauden inhimillistä merkitystä sekä toimivan parisuhteen ydinkysymyksiä. Vieraina ovat ”Ritari ja Tähtisilmä – Unelma onnesta” -kirjan koonneet sisarukset Ritva ja Rauno Haapaniemi sekä vs. perheneuvoja ja perhetyön diakoni Terhi Lahdensalo. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Tämä jakso on tehty yhteistyössä Erityinen sisaruus -toiminnan kanssa, joka on osa Kehitysvammaisten tukiliiton hallinnoimaa toimintaa. Erityinen sisaruus -toiminta nostaa esiin pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten sisarusten huomioimisen ja tuen tarvetta. Jaksossa Heidin ja Pauliinan mietteitä erityisestä sisaruudesta heidän perheissään ja omissa elämissään. Vaikka perheen tarina olisi samanlainen, niin jokaisen sisaruksen tarina on erilainen. Millaista tukea meidän perheet ovat saaneet? Onko erilaisille tunteille perheessä tilaa?

Unihäiriöt ovat yleisiä nuoruusiässä, mutta vanhempien antaman tuen avulla nukkuminen voi kehittyä paremmaksi. Vanhempien omilla nukkumistavoillaan antamalla mallilla on myös iso merkitys, samoin kodin sisäisellä ilmapiirillä.   Nuoret kokevat merkittäviä muutoksia nukkumisessaan ikävaiheeseen kuuluvan biologisen kehityksen ja sosiaalisten ympäristöjen muutosten vuoksi. Tavallisia seurauksia 12–18-vuotiailla ovat unen riittämättömyys, myöhäiset nukkumaanmenoajat ja unen heikompi laatu. Nämä haitat … Continue reading "Nuoren unettomuus – koko perheen asia"

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa tutustumme Kenno Leieriin, hänen elämäänsä ja kutsumukseensa. Tämä jakso on jaoteltu totuttuun tapaan kolmeen osuuteen, joista ensimmäisessä Kenno Leier kertoo lapsuudestaan Neuvosto-Virossa, kansallistunteen heräämisestä, uskon löytymisestä ja musiikista. Kenno oli pastorin tehtävissä ja toimitti radioon ohjelmia. Hän saapui Suomeen Vapaakirkon teologiseen opistoon syventämään radio-osaamistaan. Ensimmäinen keskustelu päättyy teologisen opiston rehtorin esittämään kysymykseen, että haluaisiko Kenno alkaa opiskella teologiaa opistossa. Ohjelman toisessa osuudessa esiin nousee hengellisen vanhemmuuden, nähdyksi tulemisen sekä toisten antaman rohkaisun merkitys. Simo ja Helena Lintinen näkivät Leierit, uskoivat heihin, rohkaisivat ja kannustivat eteenpäin. Lintisten elämällä ja rohkaisulla on ollut valtava merkitys niin monille ihmisille. Leiereiden lisäksi myös ohjelman toimittaja Mikko Matikainen kertoo tästä. Jo kirkkauteen ylennettyä Simoa on molemmilla ikävä, mutta samalla suuri kiitollisuus Jumalalle Lintisistä. Kenno kertoi myös miten hän sai olla aloittamassa Espooseen vapaaseurakuntaa hyvän tiimin kanssa. Ohjelman kolmannessa osuudessa puhutaan siitä, millainen unelma Kennolla on seurakunnasta ja mitä Raamattu seurakunnasta sanoo. Kenno oli perheineen pari vuotta vapaalla Espoon vapaaseurakunnasta ja oli tuon ajan Englannissa. Siellä hän oli mukana seurakuntaelämässä ja istuttamassa uutta seurakuntaa. Sen ohessa hän myös opiskeli. Unelma seurakunnasta, niiden ja jumalanpalvelusyhteisöjen istuttamisesta vahvistui. Tämä johti siihen, että Kenno ja Jana Leier aloittivat uudessa tehtävässä. He ovat kiitollisia ajastaan Espoon vapaaseurakunnassa, mutta vuoden 2021 alusta he siirtyivät uuteen tehtävään, josta kuulet enemmän ohjelmassa. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelmasarjan toimittajana ja tämän jakson haastattelujen tekijänä on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamia ajatuksia syvennetään Raamatun sanalla ja niiden puolesta myös rukoillaan. Tässä vuoden viimeisessä jaksossa teemat nousevat Tapaninpäivän näkökulmista. Tapaninpäivänä muistetaan Stefanusta, ensimmäistä Jeesuksen veritodistajaa eli marttyyria. Puhetta on esirukouksen siunaavasta vaikutuksesta sukupolvesta toiseen, Tapaninpäivään liittyvistä Raamatun näkökulmista sekä valona että suolana elämisestä. Tämän ohjelman ensimmäisessä osuudessa Ellu Virkkala kertoo Ulla Saunaluoman haastattelussa kolmesta elämäänsä liittyvästä tärkeästä sanasta; odottamisesta, luottamisesta ja rukouksesta. Hän kertoo kärsimättömyyden olevan osa luonnettaan ja siksi nämä sanat ovat vaatineet opettelua. Ellu toimi aikanaan rehtorina ja oppi rukoilemaan tyttärilleen hyviä puolisoita. Hän siis rukoili neljän pojan puolesta, jota Jumala kasvattaisi heidän perheeseensä. Nyt hän rukoilee 13:sta lastenlapsilleen samaa. Vanhempien esirukoukset kannattelivat häntä ja nyt hän kannattelee esirukousten kautta sukunsa tulevia sukupolvia. Jos omissa suvuissamme ei ole tällaista siunaavaa tapaa tai se on syystä tai toisesta katkennut, niin voimme aloittaa sen itse. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko puhuu työtoverinsa ja Kansan Raamattuseuran raamattukouluttajan Riitta Keskimäen kanssa Tapaninpäivästä eli Stefanuksen päivästä, jolloin muistamme ensimmäistä kristittyä veritodistajaa, joka kivitettiin kuoliaaksi noin vuonna 34. Hän näki taivaat avoinna ja Jeesuksen seisovan Isän oikealla puolella. Tähän liittyy tärkeä oivallus, joka selviää kuuntelemalla tämä keskustelu. Stefanus rukoili ennen kuolemaansa:” Herra älä lue heille syyksi tätä syntiä.” Jumala vastasi tähän ajallaan ja tavallaan. Puhumme myös Jeesuksen todistajana elämisen hinnasta tai siihen liittyvästä maailman tarjoamasta häpeästä. Kovassa paineessa hiilestä tulee timantti. Siksi paineita ei tarvitse pelätä, vaan niissä voi hyvin elää. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko keskustelee todistamiseen liittyvistä asioista ja näköaloista Evankelisen lähetysyhdistyksen reissupastorin ja raamatunopettajan Erja Kalpion kanssa. Käsittelyssä on myös Jari Sarasvuon kommentti:” Jos arvot eivät maksa meille hintaa, niin ne eivät ole arvoja, ne ovat vain mielipiteitä.” Uskomme ei tulisi olla väritöntä ja hajutonta, vaan näkyvää ja Kristukselta tuoksuvaa. Todistajana elämisessä on se puoli, että se voi maksaa hintaa. Toisaalta sitä haluaa tehdä, koska Jeesus on sydämen sytyttänyt ja rakkaudellaan hoitanut. Puhetta on myös järjestä, uskosta ja siitä mikä lopulta on järjetöntä. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Liity täältä Kemppe Podcast "insider" ryhmään: Https://t.me/kemppepodcast   

Näyttelijä Miiko Toiviainen kertoo, miksi joidenkin on yhä vaikea ymmärtää transsukupuolisuutta. Miksi on tarpeen nähdä transihmisyydestä tarinoita, jotka kertovat toivosta ja ilosta? Entä mitä on feministinen aluepolitiikka? Voidaanko koulutus- tai hoivapolitiikalla houkutella kaupunkeihin karanneet naiset takaisin maalle? Puhumme myös siitä, elääkö autoritäärinen kasvatus yhä lihasmuistissamme, ja millaisia poikia kasvaa sen seurauksena. Suuri ja mahtava feministi taas vastaa kysymykseen, miksi keski-ikäisiä naisia saa nimitellä tammoiksi tai paitulimammoiksi. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelma on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikkoisin klo 14.02.

Soturiäiti Podcast Verkkosivut https://kristalomas.fi/fi/ Instagram https://www.instagram.com/krista.lomas/ Facebook https://www.facebook.com/krista_lomas Pinterest https://fi.pinterest.com/kristalomas/_created/ Mitä on erityisvanhemman yksinäisyys ja mikä siihen voisi auttaa. Annan tässä jaksossa 3 vinkkiä kuinka helpotat yksinäisyyttäsi. Kiitos, kun kuuntelit ja mä toivon todella että sä tykkäsit. Jos uskot, että mun podcastilla voisi olla positiivinen vaikutus niin jakaisitko tän jakson tai koko podcastin eteenpäin. Vaikka arki välillä tuntuu hurjalta ja rankalta, muista älä anna huonon hetken pilaa koko sun päivää!

Otsikko: Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä yrittäjä, toimitusjohtaja Iris Mäkisen kanssa johtamisesta. Iris on matkailu- ja ravintola-alan pitkän linjan toimija, joka toimii yrittäjänä ja toimitusjohtajana Mäntän Klubilla ja pian avautuvassa hotelli Keurusselässä. Iris on myös MaRa ry:n eli Matkailu- ja ravintola-alan järjestön hallituksen varapuheenjohtaja. Koronakriisi muutti dramaattisesti matkailu- ja ravintola-alaa (mara). Ennen koronaa oli työvoimapulaa ja sitten nopeasti kaikki hiljeni. Kriisissä yhteisöllisyyden merkitys korostuukin. Yhteisöllisyys kasvaa sekä yrityksen sisällä, mutta myös ulospäin: muut yritykset lähialueella, mutta myös muualla Suomessa. Kriisi toki haastaa myös johtamista. Viestintä tuli kriisissä haasteen eteen, sillä sitä tarvitaan tavattoman paljon ja välineitä on vain sähköisiä. Johtamisessa tarvitaan nyt monenlaista vuorovaikutusta moniin suuntiin tietysti aina. Ja toki tässä hetkessä niin, että jos tilanne olisi tullut kymmenen vuotta sitten, miten ihmeessä olisimme selvinneet? Se onni siis on, että on virtuaalisia välineitä nyt yhteydenpitoon. Toivottavasti tästä ajasta viedään hyviä asioita mukana normalisoituvaan tilanteeseen. Viestintätyökalut, joita nyt otettu käyttöön antaa meille jatkossa enemmän aikaa olla läsnä. Ehkä myös kokousten tehostuminen voisi olla hyvä huomioida koronan jälkeisessä toiminnassa. Eri tasoilla tarvitaan johtamista, vaikka paljon itsensä johtamisesta puhutaankin. Erityisesti nuorten, aloittavien työntekijöiden johtaminen on tärkeää. Kuuntelu ja läsnäolo tärkeää, jotta voi oppia tuntemaan työntekijänsä. Läsnäoloa ei voi teeskennellä, joten sen kuulee, vaikka ei toista näe. Läsnäoloa voi ja pitääkin harjoitella. Asenne elämään nuorilla erilainen ja nuoret kyseenalaistavat. Tärkeä ottaakin nuoret mukaan keskusteluun. Oleellista kuitenkin myös kaikkien sitten kunnioittaa päätöstä. Tietyt pelisäännöt toki oltava ja niitä seurattava. Työelämässä tärkeää, että on oppinut siihen, että on hyvä keskusteluyhteys ihmiseen. Muutoin voi tulla konflikti tosi nopeasti. Pitää olla dialogia ja aitoa vuorovaikutusta. Usein täytyy perustella, jotta voi ymmärtää miksi pitää noudattaa pelisääntöjä. Ja kun ymmärtää koko tarinan, niin työ voi myös muuttua merkitykselliseksi Myös sitoutuminen mahdollistuu tällöin eri tavalla. Rakentavaa ja hyvää palautetta tarvitaan ja jotta palaute toimii, täytyy ymmärtää ja tuntea yksilöinä. Toki myös asiakkailta tuleva todella tärkeää, koska vain sitä kautta päästään eteenpäin kehittymään. Vanhempien ja kokeneempien pitäisikin ottaa rohkeammin nuoret mukaan tekemään vastuullisia töitä. Nuoret voivat esimerkiksi perehdyttää toisiaan, jolloin tulee merkitystä työhön ja oppii samalla. Kaiken kaikkiaan todella tärkeää pyrkiä siihen, että nuorelle tulisi mielekäs ja kiinnostava kuva työstä, työyhteisöstä ja johtamisesta, koska muutoin hänen työelämänsä alkaa huonolla tavalla eikä ainakaan kyseinen työ, työtehtävä tai toimiala enää välttämättä kiinnosta. Ryhmädynamiikka myös äärimmäisen tärkeää eli se että miten se ryhmä toimii. Se tärkeää johtamisessa: miten käsittelet ryhmää ja siellä olevia yksilöitä? Neuvo nuorten johtajille: pitäkää toisistanne huolta, ottakaa nuoret mukaan ja käykää dialogia. Muistetaan, että ihan kaikki ihmiset ovat tärkeitä ja arvokkaita riippumatta siitä mitä työtä tekee. Teksti: Mirva Leppälä

Tiistain toivotukset radiosta kajauttaa NRJ:n Aamu! Jere huomasi eilen autopuuhissa, että mieheltä odotettiin ”lievästi” omia taitotasoja enemmän. Jannea taas odotti helsinkiläisille liki tuntematon näky ovensa takana. Lisäksi mielessä kesäpeitto, mangon fiilistely ja pubien taika!

Suomalaisen kasvatuskulttuurin sokea piste on se, että ihannoimme varhaista itsenäistymistä. Se voi kuitenkin estää lasten turvallista kasvua ja kehitystä. Lasten on luonnollista tarvita vanhempiensa seuraa, sanoo ohjelmassa haastateltava kasvatustieteen professori Juha T. Hakala. Hän kehottaa vanhempiaan hellittämään suorittamisesta ja nauttimaan läsnäolosta lasten kanssa. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten henkilökohtaisia ajatuksia ja kokemuksia kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Markus Virtanen, Teija Peltoniemi, Terhi Tammi ja Teemu Sipilä Musiikki: Epidemic Sound.

Lapsi oppii tulemaan tunteidensa kanssa toimeen yhteistyössä vanhemman kanssa. Sillä, mitä tunteiden säätelystä lapsena opimme voi olla kauaskantoiset seuraukset hyvinvointiimme aikuisena. Vanhempien ja muiden kasvattajien merkityksestä tunnetaitojen oppimisessa puhutaan koko ajan enemmän. Pahimmillaan tunnetaitojen opettaminen on yksi uuvuttava vaatimus muiden joukossa. Vanhempiin ja kasvattajiin kohdistuu tuplavaatimus: Samalla kun pitäisi tulla toimeen omien tunnereaktioidensa kanssa, on annettava hyvät ja mielellään paremmat lähtökohdat tunteiden säätelyyn kuin on itse aikanaan saanut. Psykologi, lasten tunnetaitokouluttaja ja -kirjailija Julia Pöyhönen kertoo jaksossa parhaat vinkkinsä siihen, miten tunnetaitokasvatuksesta voisi selvitä niin, että parhaimmillaan itsekin oppii uutta. Keskustelua herättävät myös kysymykset siitä, kannattaako lastaan kannattaa suojella pettymyksiltä, joita elämä vääjäämättä tuo eteen, tai mitä tehdä silloin, kun itsellä tunnetaidot pettävät pahemman kerran.

14-vuotias Aleksi juttelee vain perheelleen ja parille ystävälleen. Yhä useammalle lapselle haetaan apua kodin ulkopuolella vaikenemisen vuoksi. Julkaistu 06.03.2018, kirjoittaja Pihla Tiihonen, lukija Outi Ikonen.

14-vuotias Aleksi juttelee vain perheelleen ja parille ystävälleen. Yhä useammalle lapselle haetaan apua kodin ulkopuolella vaikenemisen vuoksi. Julkaistu 06.03.2018, kirjoittaja Pihla Tiihonen, lukija Outi Ikonen.

Lapsissa on tulevaisuus. Meidän onkin taattava heille aika, jolloin he voivat olla lapsia ja harrastaa urheilua lapsen mielellä. Laura Andelin INTO Health & Care Oy:stä valottaa tässä Polkuporinat-jaksossa valmennuskokonaisuutta, joka on suunnattu urheilevien lasten vanhemmille. Jaksosta voi varmasti jokainen vanhempi ammentaa arvokkaita ajatuksia.

Kun ihminen syntyy, hänen perimänsä on fiksattu. Geenit eivät muutu elinkaaren aikana, mutta miten elämänkulku, ympäristö vaikuttavat yksilöön ja hänen jälkeläisiinsä? Entä varhaiset kasvun vuodet ja aikuisuus – määrääkö perimä vai olosuhteet? Minkälaisessa ympäristössä ihminen elää? Onko ravinto terveellistä, liikunta riittävää ja alkoholia kohtuudella? Epigenetiikka pyrkii hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin. Epigeneettiset merkit liittyvät perimän emäksiin ympäristön vaikutuksesta – hyvässä ja pahassa. Epigenomi on dynaaminen muuttuva kokonaisuus toisin kuin perimä. Tunnetuin epigeneettinen merkkiaine on DNAn metyloituminen. Sen perusteella voidaan tutkia, onko ihminen kalenteri-ikäänsä nuorempi vai vanhempi. Akatemiatutkija Miina Ollikainen Suomen Molekyylilääketieteen instituutista tutkii muun muassa tupakan vaikutusta ihmisen biologiseen ikään. Yliopistotutkija Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta selvittää, onko identtisten kaksosten biologisessa iässä eroa, kun toinen heistä on liikkunut elämänsä aikana runsaasti? Ollikainen ja Sillanpää tuntevat hyvin nk. Horvathin epigeneettisen kellon, jonka avulla ihmisen biologinen ikä voidaan mitata. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Epigeneettisellä kellolla saa selville perimän DNA-näytteen metylaation määrän ja laskenta-algoritmi määrittää ihmisen biologisen iän. Kuva Laura Rahinantti Yle.

Akin aamuinen kysymys saa Minnan sanattomaksi. Vanhempien kannustusetikettiä lasten harrastuksissa pohditaan tarkemmin. Vantaanmies kertoo laskeutuneensa tähän aikakauteen ja käyneensä seikkailemassa sähköpotkulaudalla.

Tämänkertaisessa Romano miritsissa Pirkanmaalta kotoisin oleva 13-vuotias Richard Grönfors kertoo menestyksekkäästi alkaneesta nyrkkeilyharrastuksestaan. Richard nauttii lajista ja kilpailee aktiivisesti, mutta arvostaa myös koulunkäyntiä. Hänen äitinsä Jannette Grönfors kannustaa kaikkia romanivanhempia osallistumaan aktiivisesti lasten harrastuksiin. Perheen merkitys harrastustoiminnan tukemisessa on ollut Richardille tärkeä voimavara. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään, lausutaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan vanhemmat ja kasvattajat eivät voi luoda lapsen ja nuoren sisäistä motivaatiota harrastamista kohtaan. Vanhempien tehtävänä on kuitenkin tarjota lapselle erilaisia virikkeitä vapaa-ajan viettämiseen. Toimittajana Miriam Schwartz

“Äänestän, minulle ei ole ihan sama kuka asioistani päättää. Olen itse yksi niistä harvoista, jotka ovat lastensuojelutausta huolimatta käyneet korkeakoulun”, sanoo Eveliina. Koulutus, varallisuus ja myös äänestäminen ja puoluekanta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sosiologian professori Jani Erola työskentelee Turun yliopistossa. Erola tutkii sosiaalista periytyvyyttä. “Jos verrataan koulutuksen tai aseman periytyvyyteen, siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Minkälaiseen perheeseen synnyt, mitä siellä tapahtuu. Äänestäminen siirtyy mallioppimisen kautta”, sanoo sosiologian professori Erola. Lähipiirin esimerkki on vaikuttanut Emmin äänestyskäyttäytymiseen. “Perheessäni ja suvussani on aina arvostettu äänestämistä ja pidetty sitä itsestäänselvyytenä. Muistan, että odotin innolla niitä vaaleja, joissa sain äänestää ensimmäisen kerran”, kertoo nimimerkki Emmi viestissään. Nimimerkki Anargia kirjoittaa, että hän on menettänyt uskonsa yhteiskuntaan sekä politiikkoihin. “Lobbaajat ja suuri raha pystyvät vaikuttamaan omiin intresseihinsä paljon voimakkaammin sekä suoraan poliitikkoihin sekä virkamiehiin nähden. Kun näin tapahtuu niin virkamiehet ja poliitikot laittavat oman edun yhteisen hyvän sijalle”, sanoo nimimerkki Anargia. Enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja järjestössä tai nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimimista. “Yhdenlainen yhteiskunnallinen osallistuminen ruokkii sitä muutakin osallistumista, joka voi olla myös paikallista”, kertoo Erola. Politiikasta kiinnostuneiden nuorten arvot ovat positiivisessa yhteydessä demokratian, tasa-arvon, vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen kanssa, kerrotaan vuoden 2018 Nuorisobarometrissa. Poliittinen osallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan yksilön hyvinvointiin. “Kyllähän voidaan ajatella, että yhteiskunnallisten epäkohtien kokeminen voisi myös ajaa äänestämään. Nykyään poliittinen toiminta kehystetään niin, että kuka voittaa ja kuka häviää vaaleissa. Pointin pitäisi olla se, että kaikki voittaa riippumatta lopputuloksesta. Vaikka äänestät oppositioon joutuvaa puoluetta niin sekin on yhteiskunnallista vaikuttamista “, sanoo sosiologian professori Jani Erola. Mitkä kaikki asiat vaikuttavat äänestämiseen? Mitä syitä on äänestämättä jättämisen taustalla? Miten äänestäminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tommi Koskenheimo, Miika Lauriala, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Iida Rauhalammi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Kansantaiteilija Jaakko Teppo muistetaan kantaaottavista huumorilauluistaan ja kaskuistaan, jotka muistuttivat stand up -komediasta jo ennen stand upin tuloa Suomeen. Humoristinen elämänasenne on peräisin karjalaisilta sukulaisilta, asiat piti kääntää paremmin päin, koska perhe oli köyhä ja kaikesta oli pulaa. Isoimmat hitit syntyivät tekstimuotoon jo alaikäisenä. Hilma ja Onni -kappale syntyi krapulassa talon portailla istuessa ja kuunnellessa äidin navettakenkien kolinaa. Vanhempien ihmisten kanssa kun eli, niin sieltähän ne tekstit tulivat, Jaakko Teppo sanoo. Huumorihommien Jaakko Teppo -jaksossa puhutaan miehen urasta, nykyisyydestä sekä naurattamisen ytimestä. Niin ja tietysti vähän piereskelystä.

Vanhempien ikäluokkien koko kasvaa ja nykyajan vanhukset ovat entistä hyväkuntoisempia. Niinpä ei ole ihme, että tutkimusten mukaan ikäihmisten seksuaalinen aktiivisuus lisääntyy koko ajan. Tutkimusten mukaan seksi parantaa myös vanhusten terveydentilaa. Miksi vanhusten seksiä pidetään edelleen kiusallisena asiana? Miten ikääntyneiden seksielämää voisi kannustaa ja parantaa? Roman Schatzin vieraina ovat toimittaja Pirkko Arstila ja pari- ja seksuaaliterapeutti Jouni Pölönen.

Viikko käyntiin n-y-t NYT! Pojat pohtivat viime viikkoista yllätysmetsäreissuaan, jonka Julianna ja Ritu järjestivät kundeille. Pojathan selvisivät kunnialla maaliin, mutta yhtä mieltä oltiin, että haaste olisi ollut helpompi selvittää 30 vuotta sitten! Lisäksi Jere pääsi vetelemään mutkat suoriksi ralliauton ratissa, Janne tarjosi lohtua suomalaisille, joilta ei small talk suju ja NRJ:n Päivän Julianna antoi varoittavaa esimerkkiä rakkauslomista!

"Yhteen hiileen puhaltaminen on yllättävän vaikeaa, kun perhe hajoaa ja ero tulee kuvioihin. Kuka pitää lapset? Kenen luona kirjat? Onko oikein, että isä näkee lapsia yhtäkkiä vaan joka toinen viikonloppu?" kertoo Sanna vanhemmuudesta eron jälkeen. Perustuslaki edellyttää, että vanhempia ja vanhemmuutta tuetaan tärkeässä kasvatustehtävässään, mutta palveluiden saatavuus vaihtelee. Vanhempien tukiverkot ovat ohentuneet ja järjestöt paikkaavat aukkoa vapaaehtoisten voimin. Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaan mukaan vanhemmuus muuttaa ihmistä monella tavalla. Vanhemmat kokevat paineita erilaisista asioista "Jotkut kertovat, että on vaikea kestää omaa murrosikäistä tai että uhmaikäisen raivokohtaukset on täysin sietämättömiä. Äitiryhmissä puhutaan, kuinka vaikeaa on ottaa vastaan oman lapsen aggressiota vastaan", sanoo Oulasmaa. Millaista on hyvä vanhemmuus? Miten vanhemmuus muuttaa elämää? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso ja Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Teemu Sipilä, Susanna Vainiola ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Jere on alkanut saamaan kadulta tuntemattomilta ihmisiltä moikkauksia, mutta jostain kumman syystä ainoastaan silloin, kun mies on lenkkivaatteissa. Mies ei onneksi jäänyt ongelman kanssa yksin, vaan tietty juontajatoverit arvasit mistä oikein on kyse. Janne puolestaan olisi valmis ratkaisemaan Juhannuksen majoitusongelmat Thaimaan tyylillä ja tipattomilla mökeillä. Mielessä myös lahjojen oston vaikeus ja finedine tuotteet kaupoissa!

Sinnikkyys on taito, jota voi opetella ja opettaa. Näin vakuuttaa perhetyöntekijä, positiivisen kasvatuksen kehittäjä Tiia Trogen. Sinnikkyyttä tarvitsemme päivittäin, hän muistuttaa. Sisu otetaan käyttöön vasta sitten, kun sinnikkyys ei enää riitä. Tiia Trogen sanoo, että pieni lapsi on jo valmiiksi sinnikäs opetellessaan koko ajan uusia taitoja. Vanhempien tehtävä on tukea lapsen sinnikkyyttä ja antaa lapsen itse yrittää. Turha siis mässyttää pullamössösukupolvista, jos on torpannut lapsen tarpeen käyttää sinnikkyyden taitoa. Myös aikuinen voi harjoitella sinnikkyyttä. Kannattaa muistaa maali, johon sinnikkyydellä tähtää, sekä ottaa riittävän pieniä askelia, jotta saa välissäkin onnistumisen kokemuksia.

Kumpaan luottaisit enemmin Tinderiin vai vanhempien valintaan? Toimiiko turkkilanen liehittely Suomessa tai lähtisitkö treffeille papin valvovan katseen alla niin kuin Iranissa. Mahadura&Özberkan jaksossa vertaillaan iskemistä eri kulttuurien välillä Vieraina tulevaisuuden tubettaja Can Kubur ja muusikko Mitra Matouf.

Vanhempien kunnioitus, lähimmäisen rakkaus ja toisen ihmisen kunnioitus ovat viikon koukuttajan Tanja Hagertin mukaan romanitapojen perusta. Keskustelussa mukana Orvokki Palm ja Sabina Hagert. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Romanitapoja ei opeteta ne ovat lahjaKuulin kerran laululun tään, kun vanhemmat lauloivat. Menneet ajat vielä näin, oli heillä mielessään. Koditonna kuljettiin, hevosia vaihdettiin, ulkosalla yövyttiin, ympärillä nuotion.Phirro romane, sanat Rikhard "Hartti "PalmUudet ja vanhat tavatMyös monilla nuorilla romaneilla on kokemusta hevosista ja lapsuus on vietetty kiinteässä perheyhteisössä, jossa tavat ovat säilyneet.Vaikka nuorempi romanipolvi onkin kasvanut omissa kodeissaan, eikä ole ollut pakotettu tien päälle, ovat jopa perheenjäsenten muinaiset rekipaikatkin monella nuorella hyvässä tiedossa. Joillakin ei ole ja silloin on keksitty uusia sääntöjä, jotka vaikeuttavat elämää, arvioivat keskustelijat Orvokki Palm, Sabina Hagert ja koukuttaja Tanja Hagert.Monella on semmosia uusia säännöksiä, ettei voi istua samassa autossakaan vaikka istuis takapenkillä, jos on vanhuksia autossa./Orvokki Palm.Tämä on nyt tyttölasten kohalla, nämä on niitä uussäännnöksiä, ettei voi mennä mäkiä ylös, jos siellä on vanhempia ihmisiä./Orvokki Palm.Ohan mekin aikuiset ihmiset tässä vuosien mittaan vanhoista säännöistä pyritty vähän niin kuin pääsemään, mutta nuoriso keksii niihin lisää vielä/Orvokki Palm.Ohjelmassa myös:Käydään Uumajassa oopperassa. Siellä toimittajana Erpo Heinolainen. Malmön toimittajamme Jyri Markkula esittelee kamarimusiikin Oktober juhlat, jotka jatkuvat vielä kahden sunnuntain verran.Studiossa ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.kultuuri@sverigesradio.se

Rahalliset leikkaukset me kestämme. Mutta kun aletaan leikata unesta, pinnasta ja ajattelusta, vaikeudet alkavat. Kun jostain tulee oikein lyhyttä, siitä ei saa myötäotetta. Korkeasaaren karhut heräsivät talviuniltaan. Yli kuukauden etuajassa. Asiantuntijat eivät tiedä syytä. Minä tiedän. On kuulemma totuttava siihen, että kaikesta leikataan. Karhujen talviunista leikattiin yli kuukausi. Se on kohtuuton kertaleikkaus. Uni on aineetonta hyvää, perustavanlaatuinen saavutettu etu. Ihmisen pitäisi tietää, miten elämä alkaa muistuttamaan alamäkiluistelua, kun unet jäävät liian lyhyeksi. Karhu ei ole niin tyhmä, että haluaisi näillä keleillä olla hereillä. Karhut heräsivät, kun kuuntelivat aikansa (betonin läpi) valittavia ihmisiä. Ei ne sanoja ymmärrä, mutta ikävä intonaatio ja aggressiivinen jankkaaminen se herättää kerrostaloissakin, vaikka seinän läpi ei saa sanoista selvää. Kun leikataan, se on pahinta jos ei tiedä kuka leikkasi. Unet on hyvä esimerkki. Ihminenkin, joka säpsähtää hereille jäteauton raivokkaista kolinoista, on pitkään neuvoton. Vielä synkässä tokkurassa aamukahvipöydässä se miettii, minkähän näköinen nikander autoa piiskasi ja mikä hänen lohduton elämäntilanteensa mahtoi olla. Joku leikkasi meidän talvestamme kaksi kuukautta. Joku vaan. Ja tässäkään ei ole kysymys rahasta. Kun muutetaan maisema, vaihdetaan pakkasen raittius khakin väriseen sakkaan ja kun koko ajan on tunne kuin joku kusisi korvaan, silloin on tehty paljon. Kukaan ei tule kysymään vaihtaisitko lomarahasi, jos saisit vaihdossa lapsuutesi talvet, ikuisen onnen ja viattoman huolettomuuden vielä kerran takaisin. Miksei ne jo leikkaa rahasta? Kun taskulaskin jumittaa, kaikki muut leikkaukset korostuvat. Ihmiskunnan kehitys näyttää taantuvan, ja vauhdilla. Missä vaiheessa meiltä leikattiin pitkäjänteinen oleminen? Jos menen syömään lounasta, meinaan tukehtua nuudeliin, kun yritän olla tehokas. Kun katson ikkunasta, en näe mitään. Silmämunat muuttuvat bingopalloiksi. Jos onnistuisi vahingossa rauhoittamaan itsensä, saattaisi katse tarkentua ihmiseen. Alkaisi pian miettiä yhteiskunnallisia. Lukeminenkin on vuosi vuodelta vaikeampaa. Meiltä on leikattu kykyä istua ja pysyä rivillä. Jos on niin sanotun älykön kirja, taistelu on todellista. Jänne venyy ja päästää jopa ääntä. Meidän ajatteluamme on myös leikattu. Mitä monimutkaisempi ajateltava, sitä varmemmin ajatus katkeaa. Esimerkkinä Euroopan pakolaiskriisi. Järkevän näköinen ihminen alkaa suoltaa mielipidettään ääneen ja jo kohta pöytäkaverit istuvat posket loipottavasta myötähäpeästä punaisina ja puhaltavat turtana latteensa. Missä kohtaa logiikka katkesi? Ajatus lähti niin kivasti liikkeelle. Vanhempien pinnaa on leikattu koko ajan lyhyemmäksi, jonkun toimesta. Odotan vaarina lukevani nyt pikkulapsena elävien romaaneja, jotka ovat nimeltään: Kasvoin hermoherkkien helvetissä ja Sähkövanhempien jaloissa läpi Taivalkosken ja Thaimaan. Ja kuitenkin meidän jokaisen elämämme on leikkaamaton versio. On tylsää, kaunista, turhaa ja ainutlaatuista. Katselen heränneitä Korkeasaaren karhuja. Kuulemma niiden pihkatappi on irronnut. Miten viisas on luonto. Miten sotku voidaan välttää. Kun karhu nukkuu, kauniisti ja raukeasti, sen perään muodostuu pihkatappi. Kuraattori muistuttaa meitä ihmisotuksia, että pihkatappi on karhun tapa estää jätöksiä sotkemasta sen turkkia – siis ulkoista olemusta. Jos evoluutio kulkee, kuten unessani katsastin, ihmisellekin tulee pihkatappi. Silloin vasta luonto laittaa meidät kuriin. Keskustelupalstat siistiytyvät. Viisas vaikeneminen näyttäytyy toisen kunnioituksena. Kun kaikki ei tule saman tien ulos, energiaa imeytyy itsetutkiskeluun. Maallikkosaarnaaja Maasola

Aamun vieraana on kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen. Torstaiaamun aiheita: - Uusi rokoterekisteri on tekeillä - Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen suomalaisesta syrjinnästä - Vanhempien naisten alkoholin riskikäyttö on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana - Suomalaismetsien viuluniekasta näytelmä - Vaalit ja valitut -sarjan toisessa osassa ollaan vuoden 1976 vaalitunnelmissa - Pophistoria med Johanna Koljonen -sarjassa Ismo Alangon kappale Kun Suomi putos puusta Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Puulämmityksestä ja ilmansaasteista merkittäviä terveyshaittoja asuinalueilla. Karppaus ja gluttaus karkottavat leipähyllyltä - mitä sanoo asiantuntija? Kysy biologeilta: Genetiikka kiinnostaa. Vanhempien voimavaroja koetellaan monikkoperheissä. Parempi päivä: Lääkekortti muistaa lääkityksen.