Podcasts about hoola bandoola

  • 7PODCASTS
  • 9EPISODES
  • 46mAVG DURATION
  • ?INFREQUENT EPISODES
  • Mar 2, 2025LATEST

POPULARITY

20172018201920202021202220232024


Best podcasts about hoola bandoola

Latest podcast episodes about hoola bandoola

Radio Tyresö
Mer om proggen på 70-talet

Radio Tyresö

Play Episode Listen Later Mar 2, 2025 40:00


Ann Sandin-Lindgren och Dala Dahlström fortsätter att prata om proggmusiken som var en stor del av deras ungdomstid. I detta andra program diskuterar de vad banden Nynningen, Hoola Bandoola, Pugh Rogefeldt, Contact, ABBA, Nationalteatern, Ted Gärdestad, Frank Zappa, Peps och andra betydde på 70-talet. Del 2 i en serie om Proggen. Här kan man lyssna på: Del 1 Hur lät proggen när vi var unga? Del 3 Vad hände med proggen på 80-talet?

abba frank zappa talet peps ted g nationalteatern pugh rogefeldt hoola bandoola
Sisuradion sarjat
Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

Sisuradion sarjat

Play Episode Listen Later Sep 8, 2023 26:09


1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia."Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista."Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla."Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla."Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Söndagsintervjun
Mikael Wiehe – kliver av scenen efter 60 år

Söndagsintervjun

Play Episode Listen Later Nov 18, 2022 51:42


Tidigare i höstas gjorde Mikael Wiehe sin allra sista spelning. Nu väntar en ny verklighet som både skrämmer och lockar. Sedan han fick sitt stora genomslag med Hoola Bandoola på 70-talet har Mikael Wiehes liv präglats av ett turnéliv med upp till hundra spelningar per år.Nu har han sagt farväl till publiken. Sista spelningen var inte särskild känslosam. Det är först nu, några veckor senare som han skrämd med gränsen till hysterisk har insett sin nya vardag. Rädslan för trygghet.Mikael Wiehe om Leninpriset och KubaSom 16-åring blev morbror Göstas saxofon inträdet till musikens värld. Tidigt i livet fann också Mikael Wiehe sitt vänsterpolitiska engagemang, som han flera gånger ifrågasatts för och behövt försvara. Inte minst efter spelningen på en stödgala för Kuba.Mikael Wiehe om kärleken till Björn Afzelius, mottagandet av Leninpriset och varför han associerar sin låt "Flickan och kråkan" med Greta Thunberg.Programledare: Martin Wicklin.Producent: Ulrika Stenström.Kontakt: sondagsintervjun@sr.se

Grunden Media Podcast
#175 – Leif Walter

Grunden Media Podcast

Play Episode Listen Later Nov 19, 2021 77:29


I fyra decennier har han fått otalet generationer av barn och unga att röra på sig, och som band fyller hans Mora Träsk hela femtio år i höst! I avsnitt #175 ringer Jakob och Erik upp den outtröttlige Leif Walter för att prata minnen och hylla hans ovärdeliga insats för folkhälsan genom åren, från lärarårens sånglekspauser under mattelektionerna, via proggtiden, åttiotalets folkparkshysteri och fram till dagens upplaga av bandet. Vidare undrar vi givetvis var Leif hämtar sin energi? Varifrån kom embryot till Tigerjakten? Hänger han fortfarande med Gert-Owe ”Prikken” Smedlund? Och – hur var det att lira mellan Hoola Bandoola band och Arbete & Fritid på Gärdetfesten 1971? Mora Träsks aktuella turnéschema hittar du – här!Intervjuar gör Jakob Olsson och Erik JensenFoto: privat

Döda Katten - Podcast
64. Skrammel

Döda Katten - Podcast

Play Episode Listen Later May 28, 2019 79:02


Daniel, Mathias, Martin och Viktor från bandet Skrammel snackar om medlemsbyten, dialekten, DLK, Räserbajs, Bad Religion, Slaveriet, Rör Mig Int och tvingande trall. Vidare till Millencolin, Winamp, Sommartider, Hoppborgen, tyska recensioner, HC, Västervik, musikaliskt geni, Hoola Bandoola, punk, Björnarna, gym, Kongressen, Grå Vardag, Sista Sekunden, Ett Liv Kvar, Myspace, Fredag Den 13:e och alla mammor!

Jukeboxen i P4
Mikael Wiehe: Där John Lennon lutade sig mot sitt förflutna, pekade Yoko Ono rakt in i framtiden

Jukeboxen i P4

Play Episode Listen Later Dec 2, 2017 22:33


"Världens bästa sånger med världens bästa sångerskor från världens alla länder", så beskriver veckans värd sitt program. Därtill läser han upp ett 40 år gammalt brev riktat till Hoola Bandoola Band. Brevet till Mikael Wiehe och vännerna i Hoola Bandoola band var skrivet av en av 70-talets alla kvinnor som hade tröttnat på det genomgående manliga perspektivet i musikens värld. Veckans Jukeboxen i P4 kan ses som ett svar på denna sakligt kritiska recension. Observera sändningstiden 20.03-21.00  

Sisuradion sarjat
Vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin 1970-luvulla

Sisuradion sarjat

Play Episode Listen Later Jun 22, 2016 24:28


70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Sisuradion sarjat
Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

Sisuradion sarjat

Play Episode Listen Later Jun 22, 2016 24:28


70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Jag Spelar för Livet - Musiker om Musik
#005 Mats Persson - Trummis/Percussionist

Jag Spelar för Livet - Musiker om Musik

Play Episode Listen Later Jul 23, 2015 72:12


Mats har spelat och turnerat med så otroligt många artister och denna intervjun tar upp några av dessa. Men främst så framgår Mats oerhörda passion till att spela och lyssna till musik och att vara öppen för nya samarbeten och att aldrig bli blasé. Kort sagt; Mats spelar för livet! Mats har jobbat med: Roxette, Sven-Bertil Taube, Berlinda Carlisle, Lisa Nilsson, Östen Warnebring, Lasse Tennander, Meja, Kicki Danielsson, Toni Holgersson, Pernilla Andersson, Marie Bergman, Hoola Bandoola band, Mikael Wiehe, Anki Bagger, Peder af Ugglas, Pugh, Ola Magnell, GES, Eva Dahlgren, Louise Hoffsten, Jerry Williams, Björn Skifs, Magnus Uggla, Ted Gärdestad, Orsa Spelmän, Robyn, Lena Philipsson, Di Leva, Salem al Fakir, Björn Afzelius, Eric Gadd, Mikael Rickfors, Carola, Harry Brandelius, Thåström, Lill-Babs, Jennifer Brown, Mats Ronander, Jill Johnson, Tomas Ledin, Monica Törnell, Ratata, Thore Skogman, Yonder, Tommy Körberg, Dan Hylander, Hall & Oats mfl. mfl Länk till musiken som nämns i programmet. spotify:user:martin_frontman:playlist:1MJscAsFKdhzBJE8lpOzP1 https://open.spotify.com/user/martin_frontman/playlist/1MJscAsFKdhzBJE8lpOzP1 Producent: Martin Frontman Andersson Ljudtekniker: Martin Frontman Andersson Signaturmelodi: The Ballroom Band - For the taste of her lips Övrig musik: Peder af Ugglas - Wedding GES - När vi gräver guld Foto: Hasse Lindén Tack till; Mats, Hasse, Pelle & Affe T.