Podcasts about rakkaalla

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on myös Pepsi Maxilla. Millä nimellä sä kutsut Pepsi Maxia? Entä toimiiko limu urheilusuorituksen jälkeisenä palautusjuomana?

Olut, Kalja, Märkä, Bisse, Ohrapirtelö, Biisoni, Ölppönen jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tässä jaksossa perehdytään tämän kultaisen juoman pitkään ja vaiherikkaaseen historiaan. Oluen ja ihmisen yhteinen taival alkaa jo ennen ihmisen asettumista aloilleen, ennen metallurgiaa, kirjoitustaitoa, kaupunkeja tai kuninkaita. Päästäänpä jakson loppupuolella jopa tutustumaan hiukan nykyajan suosituimpiin olutlaatuihinkin, joissa löytyy melkoisia yllätyksiä.Jakson yhteistyökumppanina toimii Teerenpeli, yksi suomen vanhimmisya yhä toiminnassa olevista pienpanimoista. Kaikille täysi-ikäisille suosittelemme heidän erinomaiseen valikoimaansa tutustumista osoitteessa https://www.teerenpeli.com/ tai lähimmässä paikallisessa Teerenpelin panimoravintolassa.Kippis!

Välipalat, herkut, eväät, snäkit. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja nyt ylistetään niistä jokaista. Jaksossa lämmitetään välipalaleipiä mikrossa, laitetaan sipsejä uuniin, vinkataan parhaat lentokone-eväät, poistetaan hedelmäsokeripelkoa ja ideoidaan unelmien snack platter niin yöjunaan kuin illalliskutsuillekin. Mistä makukomboista syntyy täydellinen välipalaleipä? Miten erilaisia jogurtti- ja suklaaherkkuja voi tehdä kotona? Mistä löytyy parhaat sipsit ja suklaapatukat? Ja entä jos kaipaa astetta freesimpää evästä? Naposteluvinkkien lomassa inspiroidutaan jälleen it-girleistä ja opetellaan kasvattamaan itsevarmuutta keittiössä. Mainitaan myös ekaa kertaa joulu (muttei hätää, ihan vain yhden lauseen verran). Jakso sisältää mainoksen Smilingille.

Kaverin puolesta kysellään pitääkö auto jättää aivan marketin oven eteen vai vähän kauemmas parkkipaikalle? Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta millaisia lempinimiä Eskolla ja Suvilla on? 5 sekunnin kisassa kuulija haastaa unohtelevan Suvin. Kuuntele Novan Iltapäivän parhaat TÄSTÄ.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös seksillä. Mikä on paras sana seksille? Entä hirvein? Mukana kuulijoiden lähettämiä sanoja. Artsin kanssa synonyymejä ihmettelee Syke.

Moka. Virhe. Kämmi. Sählääminen. Tunarointi. Möhliminen. Töppäily. Epäonnistuminen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tällä kertaa Mahadura & Özberkanissa puhutaan epäonnistumisista ja mokista. Noloimmat hetkensä studiossa jakavat sisällöntuottaja Alharith Obaid sekä Ilmatilaa kirjan kirjoittanut kirjailija ja huumorikukka ​​Kashmeera Lokuge. Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviestit Lloyd Libisolta ja Luyeye Konssilta.

Pasi Heikura kysyy, pitääkö osata pääosin ranskankielinen viinisanasto voidakseen nauttia hyvästä viinistä. Master of Wine Heidi Mäkinen tuntee viinien lisäksi myös rypäleiden nimet ja taustat. Ohjelmassa pohditaan myös mihin suuntaan uidaan, jos uidaan luotisuoraan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Savolaisella sydämellä tehty ohjelmasarja! Meijän Kuopio- ohjelmasarja tutkii lupsakkaalla otteella kuopiolaisuuden syvintä olemusta. Sami Turusen luotsaamassa ohjelmassa ääneen pääsevät Kuopion eri alueiden ihmiset, tapahtumat, erilaiset ilmiöt sekä ennen kaikkea monet mielenkiintoiset tarinat. Meijän Kuopio- ohjelmasarjan seitsemännessä jaksossa tutustumme tällä viikolla Kuopion keskustaan ja tämän lisäksi myös Mölymäkeen...tai siis Myllymäkeen...vaiko onko sittenkin kyseessä Myllykallio? Rakkaalla alueella, kun on monta nimeä paikallisten keskuudessa. Aiheesta keskustellaan myös tämän viikon jaksossa enemmän yhdessä Kanta-Kuopion Seura ry:n puheenjohtajan Paavo Lyytisen sekä Niiralan Kulma Oy:n palvelupäällikkö Hanna Harjunheimon kanssa. Paavon kanssa perehdymme erityisesti Kuopion ydinkeskustaan ja Hannan kanssa keskustelemme enemmän Mölymäestä ja sen ainutlaatuisesta tunnelmasta ja historiasta. Hanna on perehtynyt Mölymäen alueeseen laajemminkin muutama vuosi takaperin ja näiden tutkimusten pohjalta valmistui myös 3-osainen videohistoriikki, jossa tutustutaan pistetalojen historiaan ja niiden asukkaisiin. Näistä ja monista muista teemoista puhumme oheisessa jaksossa enemmän. Yhteistyössä: Kumoni Oy YIT Kuopio Lujatalo Kuopio Kuuntele ohjelmasarjan aiemmat jaksot tästä: Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 6: Itkonniemi Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 5: Kelloniemi Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 4: Petonen Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 3: Särkiniemi - Särkilahti Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 2: Levänen - Jynkkä Meijän Kuopio - Tarinoita Kuopiosta - Jakso 1: Neulamäki

Laskuvarjojääkärit, lällärit, punabaretit, lentokoneista hyppäävät hullut tai hitaasti putoavat pojat. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tällä kertaa Mightypodissa suoritetaan hyppy tuntemattomaan ja keskustellaan laskuvarjojääkäreistä asiantuntijavieraan avustuksella. Miltä koneesta hyppääminen tuntuu? Millainen kokemus intti laskuvarjojääkäreissä on? Mikä koulutuksessa on parasta ja mitä siitä jää käteen? Tune in ja ota selvää!Kiitos sulle kuuntelija että olet mukana!Jaksot tuotetaan yhteistyössä meidän mahtavien yhteistyökumppanien, Varustelekan ja Savotan kanssa. https://www.varusteleka.fihttps://www.savotta.fiOta meihin yhteyttä instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan palautetta meille. Instagram: https://www.instagram.com/mighty_finland_

Opiskelijajärjestöt/-yhdistykset ovat valtava osa opiskelijakulttuuria. Jokaisesta korkeakoulusta löytyy erilaisia järjestöjä, joilla jokaisella on jokin oma juttunsa. Kolmikkomme päättikin pureutua tähän maailmaan tarkemmin, ja tämän myötä syntyikin järjestökimara, järjestöpotpuri, järjestömayhem. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämän uuden "sarjassa sarjan sisällä" ensimmäisen jakson aiheena onkin Laurean Tietojenkäsittelyopiskelijat Jenkins ry. Yksi Laurea-ammattikorkeakoulun aktiivisimmista ja ns. “meemeimmästä” järjestöstöistä, Jenkins on ottanut paikkansa osana opiskelijakenttää. Mutta mitä kaikkea Jenkins ry oikein onkaan tehnyt historiansa aikana? Miten Jenkins on onnistunut sitouttamaan jäsenistöään jopa vaikeidenkin aikojen ylitse? Tapahtuuko Vekan toivoma E-Sports tiimi? Järjestön markkinointi- ja viestintävastaava Eemeli Ali-Kipparilla on teille vastaus näihin sekä moneen muuhun aiheeseen. Joten kuulokkeet korville ja MAYHEM käyntiin!

Suomen meritoituneimpiin salibandytoimijiin kuuluva Jari Kinnunen on aloittanut uuden #Nostalgiapaloja-podcastin Salibandymuseon alla. Avausjaksossa sukelletaan syvälle lajihistoriaan. Suomen Salibandyliitto täyttää 23.9.2020 35 vuotta. Tuota samaista päivää voidaan pitää myös suomalaisen salibandyn syntymäpäivänä, sillä silloin syntyi salibandy. Ennen tuota päivää, lajia kutsuttiin Suomessa sählyksi. 35-vuotisen historiataipaleen kunniaksi Suomen Salibandymuseo julkaisee kahden viikon välein salibandyn nostalgiapaloja vuosien varrelta. Itseoikeutetusti podcast-sarja aloitetaan jaksolla, jossa muistellaan ”miten salibandysta tuli salibandy”. Tuota vuoden 1985 historiallista hetkeä museoukko Jari Kinnusen kanssa muistelee salibandy-sanan isä, liiton ensimmäinen puheenjohtaja ja salibandyn Hall of Fame numero 1 Pekka Mukkala. Ensimmäisen jakson jälkipeleissä kerätään tarinat talteen ja muistellaan Kettusen veljesten kanssa Joensuun Josban syntyä vuonna 1988. Pääkallo.fi julkaisee podcastia myös Pääkallon podcastit-tilin alta. Jakson sisältö: 00:00 – 37:51 ”Miten salibandysta tuli salibandy?” - Miten salibandyn nimeksi valikoitui ”salibandy” - oliko muita vaihtoehtoja? - Miten kuntopeli sähly jalostui kilpaurheiluksi ja salibandyksi? - Rakkaalla lapsella on monta nimeä. - Mitkä tahot olivat Salibandyliittoa perustamassa? - Ensimmäinen maaottelu Ruotsia vastaan pelattiin hetimiten. Miten joukkue kasattiin? - Ruotsalaisten peli – ruotsalaisten säännöt? Miten pelissä kävi? - Sähly vai salibandy? 37:52 – 53:54 Jälkipelit: ”Jospa Josba – miksikäs ei?” - Miten Joensuun Josba syntyi? - Mikä on Joensuulaisen salibandyn nykytila ja tulevaisuus? - ”Voittajaksi kasvaminen” – mikä se on? - Millä tavoitteilla Tsekki lähtee MM2020 -kisoihin?

Tuutori. Tutor. Tutori. Dudor. TANTOR! Rakkaalla korkeakoulumaailman oppaalla on monta nimeä. Jokaisella korkeakoulutaipaleensa aloittavalla fuksilla ovat nuo omat suunnannäyttäjänsä, jotka opastavat heidät kohti uusia seikkailuja. Vieraanamme on tällä kertaa opiskelijakunta Laureamkon tuutoroinnista ja ohjauksesta vastaava asiantuntija Janne Silajärvi. Hän on tehnyt useita vuosia työkseen tuutoroinnin kehittämistä sekä vastannut tuutoreiden kouluttamisesta vastuulliseen tehtäväänsä. Hänen opastuksellaan pääsemme kuulemaan tarkemmin siitä, mitä kaikkea tähän ihmeelliseen maailmaan oikean kuuluu. Ja luonnollisesti keskustelemme myös siitä, miksi näitä sankareita oikein tulisi kutsua.

Tilastojen mukaan suomalaiset harrastavat vähemmän seksiä mutta sooloseksi maistuu yhä useammalle. Mahadura & Özberkan kysyvät, miksi näin on? Harrastatko sinä masturboimista, runkkausta vai sooloseksiä? Rakkaalla harrastuksella voi olla monta nimeä, mutta miksi siitä puhuminen tuottaa häpeää? Seksihalut eivät ole kadonneet mihinkään, mutta jostain kumman syystä oma käsi houkuttelee meitä enemmän kuin seksikaveri. Mitä hyötyä sooloseksistä voi olla yksilölle tai suhteelle? Miten päästää irti häpeästä ja ajatuksesta siitä, että sooloseksi on jotenkin paha ja likainen asia? Millä tavoin itsetyydytys on tärkeä osa seksuaaliterveyden ylläpitämistä? Saako kumppanin itsetyydytyksestä tuntea mustasukkaisuutta? Studiossa vieraana koomikko Juuso Kekkonen, Sexpon seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell sekä kirjailija Rosa Meriläinen.

Tsygä, fillari, munamankeli, fiksi, Alepa-pyörä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja olomuotoa. Mutta onko pyöräilystä muuhunkin kuin trikoomiesten ja kalliolaisten hipstereiden huviksi? Miksi Helsingin tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja missä ihmeessä ajokorttomat nuorisolaiset (ja Noora) oppivat liikennesäännöt? Vastauksia etsimme yhdessä Jussin ja Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisasen (@reetta-keisanen) kanssa. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Puurtila, Puurinen, Punnila, Kuurila, Puuvilla. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös Pauliinalla, joka on saanut postia hyvin monenlaisilla nimillä ja aiheuttanut päänvaivaa mitä erikoisemmissa tilanteissa. Millaista kilpavarustelua Mikko suunnittelee saunaan? Se aiheutti heti kuuntelijoissa jyrähtelyä.

UX, User Experience, Käyttäjäkokemus. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

UX, User Experience, Käyttäjäkokemus. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Roskaelokuvat, eksploitaatioelokuvat, b-elokuvat, ö-elokuvat, halpikset, kalkkunat. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ohjelman aiheena on suomalaisen roskaelokuvan historia ja uusi tuleminen. Vieraina väkivaltaisten roskaelokuvien tekijä Chrzu Lindström sekä elokuvatoimittaja-tietokirjailija Kalle Kinnunen. -Teen törkyä sydämellä. Leffani ovat komediaa äärimmäisistä aineksista, kertoo Nightsatan and the Loops of Doom ja Carlotta Moore -leffojen luoja Chrzu. -Roskaelokuvan teossa pätevät samat kuin muussakin leffan teossa. Pahin synti showbisneksessä on olla tylsä. Mikä roskaelokuvassa kiehtoo vuosikymmenestä toiseen? Missä siis menee huonon ja liian huonon roskan raja? Ovatko Timo Koivusalon elokuvat roskaa vai ainoastaan huonoja? Miksi Ponterosa kiehtoo Häkkistä vuodesta toiseen? Lisäksi kuulemme miten Marko Mäkilaakso tekee b-elokuvilla uraa maailmalla. Hänen mutanttimuurahaiselokuvansa saa tänä vuonna ensi-iltansa. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. Kuvassa Chrzu Lindströmin drag queen -hahmo Carlotta Moore. Kuva: Jirina Alanko, meikit: Ida Kumpulainen.

Yhdistääkö menestyvien yritysten nimiä jokin? Miten yritysnimiä on keksitty? Brändinimitutkija ja markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Suomalaisilla tuotteilla on paljon hienoja nimiä, mutta ehkä kaksi maineikkainta ovat Sisu-pastillit ja Sampo-tulitikut. ”Suomalaista Sisua jo vuodesta 1928” kuuluu Sisu-pastillin mainoslause ja se vie meidät vuosisadan alun Turkuun. Vuonna 1916 kemisti Johan Rudolf Borg (myöhemmin Ponkamo) ja myyntimies Felix Kaukopaasi perustivat teknokemiallisen yrityksen, joka sai nimekseen Seres antiikin viljan ja kasvun jumalan Cereksen mukaan. Seres tuotti etikkaa, mausteita, saapasrasvaa, lattiavahaa ja pesuaineita. Vuonna 1927 Ponkamo kehitti kotinsa kellarissa pastillin ruotsalaisen Läkerolin mallin mukaan. Pastilli sai nimen Sisu, joka oli 20-luvulla jonkinlainen muotitermi suomalaisten urheilijoiden menestyttyä maailmalla olympialaisissa. Ja sisukkaasti on sisupastilli pysynyt suomalaisten huulilla. Sampo-tulitikkujen nimi kertoo hiukan toisenlaista tarinaa tuotteiden nimeämisestä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ruotsalaiset olivat haalineet lähes koko maailman tulitikkuteollisuuden haltuunsa ja Suomessakin naapurimaan aggressiiviset tulitikkuliikemiehet jopa rikkoivat tehtaiden koneita, jos alkoi vaikuttaa siltä, että maailmanmahtia oli uskallettu haastaa. 1920-luvun lopulla suomalaiset päättivät kuitenkin aloittaa vastatoimet ruotsalaisten tulitikkutrustia vastaan. Yritykselle hankittiin tilat Jokelasta ja se nimettiin Jokela Oy:ksi. Tehdas ei kuitenkaan saanut tuotantoa alkamaan, joten vuonna 1933 siitä muodostettiin tulitikkuyhtiö nimeltään Tulitikku Oy. Ensimmäiset ”Trustivapaat Sampo-tulitikut” tulivat markkinoille samana vuonna. Tällaisia tarinoita löytyy bränditutkija Timo Leppäsen kirjasta Merkilliset nimet. Hän onkin varmasti oikea ihminen kertomaan, miten firmojen ja brändien nimet syntyvät. Mikä yhdistää menestyvien brändien nimiä? Millaisia muoteja firmojen nimeämisessä on koettu? *** Kuva: Venla Lindström / Yle

Ruijassa puhutaan norjaa, pohjoissaamea, kveeniä= kainua, ruijan suomea ja ehkä myös meänkieltä? Näiden kielten erot, yhtäläisyydet ja rajan vedot puhuttavat Koukussa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Kulttuurikeskustelu Koukku Norjassa, Raisissa, kveenien kulttuuriviikolla.Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kaikki ovat ihmisiäKveenit Liv Annie Johansen, Merethe Eidstø Kristiansen, Arvid Petterson ja koukuttaja Adam Huuva Torniosta selvittävät yhdessä pohjoisen varsin monimutkaisia kielikoukeroita. Kullakin keskustelijalla on oma puheenpartensa, johon ovat vaikuttaneet yleisellä tasolla alueen historia, ympäristön painostus ja valtion rajat. Ja toisaalta yksityisellä tasolla oman perheen tilanne ja vielä henkilökohtaiset valinnat.Kuuntele kuinka kveenin kielen tilanne nähdään kveeniyhteisön sisältä käsin.Ohjelman on tuottanut ja miksannut Kirsi Blomberg.kulttuuri@sverigesradio.se

Hanurin sävelet luovat se oikean kesäisen tanssilavatunnelman. Haitari korvaa syntymäpäiväjuhlissa kokonaisen orkesterin. Jatkosodan aikaan haitarimusiikki pelasti Viipurissa monta rakennusta radiopommeilta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: kenttäurku, kaislapiano ja pirunkeuhko. Halveksitusta rahvaan soittimesta on nyttemmin tullut myös arvostettu konsertti-instrumentti. Miksi Suomessa rakastetaan ja harrastetaan harmoniikkamusiikkia niin paljon? Miksi hanurin ääni koskettaa suomalaista sielua? Vieraina ovat harmonikkataitelijat Kimmo Pohjonen ja Raimo Vertainen.