Podcasts about ahvenanmaalla

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

Nyt on luvassa suoraa puhetta Venäjästä, kun Kartanlukijan kyytiin istahtaa entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen. Minkälaisia propaganda-kampanjoita itänaapuri on harrastanut - ja harrastaa edelleen? Kuka naruista vetelee? Entä mitä tulisi tehdä itärajalla tai Ahvenanmaalla?Studiossa Hannu Himasen kanssa tuttuun tapaan ex-ulkoministeri Timo Soini.Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

RKP kokoustaa Ahvenanmaalla. Päättäkö puolue hallitusjatkosta? Politiikan toimittaja Tuomas Hyytinen haastatetlavana.  Kuinka Suomi torjuu terrorismia? Pääministeri Orpon mukaan Palkka-armeija Wagnerin tilanne vakava uhka Suomelle. Millaista uhkaa Wagner luo Suomelle? Onko Ruotsin heikentyneellä turvallisuustilanteessa vaikutusta Suomeen? Haastateltavana terrorismi tuktija Juha Saarinen sekä eikoistutkija Anna Santaholma Suojelupoliisista. Kuinka Wagner-palkka-armeijan johtohenkilöiden kuolemat vaikuttavat palkka-armeijan toimintaan Afrikassa. Kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Asumisoikeusasuntojärjestelmään tulee suuria muutoksia. Kuinka kannattava asumismuoto aso-asunnot ovat tällä hetkellä? Haastateltavana lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen Ympäristöministeriöstä sekä varapuheenjohtajaElias Kiviranta Suomen asumisoikeusyhteisöt ry:stä.  Millaisia talousnäkymiä OP ennustaa SUomelle? Haastateltavana OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Ilkka Lahti ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Kuinka Ahvenanmaasta tuli demilitarisoitu alue ja mitkä sopimukset Suomi on aikanaan allekirjoittanut? Mitä hyötyjä ja riskejä Ahvenanmaan militarisoinnilla olisi Suomen kannalta ja pitäisikö Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla lakkauttaa? Pitäisikö Suomeen sijoittaa Naton ydinaseita? Minkälainen Nato-maa Suomesta tulee ja edellyttääkö Suomen Nato-jäsenyys uutta lainsäädäntöä tulevalla vaalikaudella? Studiossa Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Jakso on nauhoitettu 5.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Konsulaatti (5:23) Kansainväliset sopimukset (10:32) Maailmantilanne (12:08) Demilitarisaatio (18:42) Eskalaatio (20:20) Historia ja tulevaisuus(28:28) Ahvenanmaan merkitys (33:42) Kansalaisyhteiskunta Venäjällä (38:46) Ukrainan sota (40:50) Ydinaseita Suomeen? (48:24) Suomen ulkopolitiikka (52:12) Nato ja lainsäädäntö (53:45) Koulukunnat (58:13) Ahvenanmaan erityisasema

Bileitä, bileitä ja lisää bileitä! Mitään hyvää ei yleensä tapahdu aamukahden jälkeen, paitsi jos on Tukholman Spy Barissa Amin Moussavin kanssa. Marika on käynyt Ahvenanmaalla ja Loviisa Levillä - moni tarina tässä jaksossa liittyy tavalla tai toisella humputteluun. Miksi Levin afterski saa olon tuntumaan kovin suomalaiselta? Mitä yhteistä on E-Typellä ja röllillä? Tästä jaksosta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Instagram: @eisaapeittaapodcast

37-vuotias raskaansarjan nyrkkeilijä Robert ”Nordic Nightmare” Helenius voitti maaliskuussa 2020 New Yorkissa aiemmin tappiottoman Adam ”Babyface” Kownackin ottelussa, joka päättyi tekniseen tyrmäykseen neljännessä erässä. Heleniuksen tyrmäysvoittoa pidettiin mediassa jättiyllätyksenä, mutta miten nyrkkeilijä itse arvioi mahdollisuutensa brooklynilaistunutta puolalaisnyrkkeilijää vastaan? Heleniuksen kanssa kerrataan ottelua erä erältä ja puretaan taktiikkaa voiton takana. Millainen takaisku Heleniuksen suunnitelmille on ollut yli vuoden jatkunut pandemia uran suurimman voiton jälkeen, kun seuraavaa ottelua on jouduttu siirtämään moneen kertaan? Otteleeko Robert Helenius seuraavaksi uudestaan juuri Kownackia vastaan ja kuinka hyvin raskassarjalainen on Ahvenanmaalla onnistunut pitämään kuntoaan yllä? Entä miten pitkä matka Heleniuksella on oman arvionsa mukaan unelmaansa eli otteluun maailmanmestaruudesta? Väittelyissä Änärin joukkotappelua, kauppaketjun futismainontaa ja Mike Tysonin nyrkkeilyhommia.

Pseudohistorialliset teoriat Suomen historiasta ovat moninaisia: suomea on väitetty ihmiskunnan alkukieleksi ja Egyptin pyramideja suomalaisten rakentamiksi. Erään teorian mukaan Vatikaanin kuolemanpartiot kävivät aikoinaan Ahvenanmaalla teloittamassa suomalaisia shamaaneja. Suomalaisen pseudohistoriallisen tutkimuksen klassikkona taas voidaan pitää Suomen muinaiset kuninkaat teesiä. "Todellisen historian" salaamisesta on syytetty mm. ruotsinkielisiä. Näennäishistoriallisten teorioiden takaa löytyy mm. sellaisia nimiä kuin Sigurd Wettenhovi-Aspa ja Lemminkäisen temppelistä puhunut Ior Bock. Nykyään teoriat leviävät verkossa. Turun Yliopiston tutkijat Reima Välimäki ja Mila Oiva työskentelevät hankkeessa, jonka tarkoituksena on kartoittaa pseudohistoriallisten tekstien leviämistä suomen- ja venäjänkielisessä verkossa. Ohjelmassa on lisäksi mukana arkistomateriaalia, joka kytkeytyy suomalaiseen pseudohistorialliseen kenttään. Jakso on alunperin julkaistu keväällä 2020. Kohtaamisia syvässä päässä.

Yhteistyöllä voidaan saavuttaa mittavia tuloksia. Suurtenkin tulosten takana ovat yksilöiden ideat ja teot. Anne-Maria Salonius heräsi Itämeren suojelun tarpeeseen purjehtiessaan Ahvenanmaalla ja nähdessään valtaisat sinilevälautat. Työssään Ålandsbanken Suomen johtajana hän on pystynyt omalta osaltaan edistämään ympäristön asiaa mm. suojeluhankkeita rahoittavan Itämeriprojektin sekä kuluttajan hiilijalanjälkeä laskevan Åland Indexin kautta. Enää ei riitä, että yritykset tuottavat voittoa, niiden pitää myös tehdä yhteistä hyvää - Millaisilla sijoituksilla Itämerta sitten pelastetaan? Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Pseudohistorialliset teoriat Suomen historiasta ovat moninaisia: suomea on väitetty ihmiskunnan alkukieleksi ja Egyptin pyramideja suomalaisten rakentamiksi. Erään teorian mukaan Vatikaanin kuolemanpartiot kävivät aikoinaan Ahvenanmaalla teloittamassa suomalaisia shamaaneja. Suomalaisen pseudohistoriallisen tutkimuksen klassikkona taas voidaan pitää Suomen muinaiset kuninkaat teesiä. "Todellisen historian" salaamisesta on syytetty mm. ruotsinkielisiä. Näennäishistoriallisten teorioiden takaa löytyy mm. sellaisia nimiä kuin Sigurd Wettenhovi-Aspa ja Lemminkäisen temppelistä puhunut Ior Bock. Nykyään teoriat leviävät verkossa. Turun Yliopiston tutkijat Reima Välimäki ja Mila Oiva työskentelevät hankkeessa, jonka tarkoituksena on kartoittaa pseudohistoriallisten tekstien leviämistä suomen- ja venäjänkielisessä verkossa. Ohjelmassa on lisäksi mukana arkistomateriaalia, joka kytkeytyy suomalaiseen pseudohistorialliseen kenttään. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Suomessa kuka tahansa saa ostaa koiran, tai minkä tahansa seuraeläimen. Suomessa kuka tahansa saa tehdä lapsen, useammankin. Suomessa kuka tahansa saa myös äänestää, kunhan on täysi-ikäinen. Suomessa kuka tahansa ei kuitenkaan saa pitää kanoja tai hevosia ja myyjä päättää myydäänkö alkoholia. Kaikissa kaupoissa ei saa edes ostaa ikärajattomia energiajuomia, edes aikuinenkaan, jos erehtyy menemään itsepalvelukassalle. Kuka tahansa ei saa myöskään omistaa maata Ahvenanmaalla. Koiran omistaminen on silti vapaa oikeus. Eräs kädetön harrastaja tappoi jokin aika sitten koiransa harrastaessaan. Tai kuten minä sen ilmaisen, harrastellessaan. Kun kuvittelee, että mitä tahansa voi tehdä kun vain haluaa, niin lopputulos on tuo. Koiralle tapahtunut saattoi olla paras mahdollinen vaihtoehto, koska koiraa ei kuolema haittaa. Sen sijaan minun häiritsee suunnattomasti kaksi asiaa: miksi noin tapahtui miten ympäristö siihen reagoi Syy on selvä. Kun ei osata ja piittaamattomuus, välinpitämättömyys sekä kädettömyys yhdistyy katteettomaan itseluottamukseen, niin homma menee aina ja poikkeuksetta peppulleen jossain vaiheessa. Joskus vähemmän, joskus enemmän ja silloin tällöin lopputulos on täydellinen katastrofi. Tekisi mieli sanoa, että mitä minä sanoin. Hapenhuuskaamista, koska niitä sanomisia ei koskaan uskottu. Somemaailma on hauska, omalla tavallaan. Vaikka tehdään asiat väärin, oikeammin jätetään tekemättä, niin reagointihan on hyvinkin ymmärtävä: lohdutellaan ja kannustetaan. Sellaista sattuu. Mutta kun ei satu, kun tehdään asiat oikein., Tai edes tehdään. Suomessa on vallalla ajattelutapa, että kaiken on oltava hauskaa merkityksessä, että vaivaa ei tarvitse nähdä eikä poistua omalta mukavuusalueelta, kunhan perustarkoitus oli olla kiva, kiltti ja tehdä asiat oikein. Asenne on täysin sama, jos ajaa jonkun yli suojatiellä, mutta se ei merkitse mitään, koska oltiin iloisella mielellä sunnuntaiajelulla eikä se käymätön autokoulukaan mitään merkitse, koska oltiin menossa mummoa moikkaamaan, kun se niin tykkää. Ja kaverit peukuttaa ja neuvoo ostamaan uuden auton. Positiivisuus omaa itseään kohtaan ylittää kaiken muun. Koiran omistaminen ei saisi olla kansalaisoikeus, ei edes ihmisoikeus. Sen kuuluisi olla velvollisuus, koska se tuo mukanaan vastuuta. Siksi aito kyky huolehtia koirasta pitäisi punnita. Ihmettelen hetken (taas) suomalaisen peruskoulun totaalista epäonnistumista peruskertolaskujen opettamisessa. Ilmeisesti se kulkee käsi kädessä sen kanssa, että lukionkaan käyneistä niin moni ei osaa kuin auttavasti lukea ja kirjoitustaito alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Ei, en usko Suomen pisa-menetykseen. Koira ei enää useinkaan ole koira. Se on lasten korvike tai paikkaamassa ihmisten puuttumista omassa sosiaalisessa elämässä. Siihen miksi koira on nostettu yli ystävien, minulla ei ole ratkaisua enkä moista edes mieti. En myöskään puutu siihen miksi koiran inhimillistäminen termin negatiivisessa merkityksessä on lähtenyt käsistä, mutta se selittää miksi niin monelle koiran kuolema on elämän järkyttävämpiä asioita, Ilmeisesti nykyisessä yhteiskunnassa ei ole enää mitään kosketuspintaa kuoleman käsitteeseen. Podcastissä mainitaan myös koirarotujen kieltämista ja maapallon suojelemisen nimissä kulutuspisteiden käyttöönottoa. Ei-niin-kauan-aikaa sitten koiran omistaminen oli harvojen etuoikeus, koska suurimmalla osalla ei ollut varaa eikä resursseja pitää tuottamatonta eläintä. Siihen aikaan ei suuremmin pidetty edes tuottamatonta ihmistä. Ehkä vihreät ovatkin sitten oikeassa ajaessaan kulutuksen ja saastutuksen verottamista, jossa mikä tahansa kuormitus on sallittua, jos on varaa. Kun varallisuus määräisi myös oikeuden koiranpitoon, niin seuraisi kaksi asiaa: koirien määrä vähenisi radikaalisti, jonka takia ihmisten ei tarvitsisi miettiä vaikeita asioita koirien ruokinnassa, vaan voisivat keskittyä olennaisuuksiin – kuten miten fb-appsin kieli muutetaan takaisin suomeksi varakkailla on mahdollisuus ulkoistaa tekeminen osaaville Toki tuo rohmahduttaisi myös seuraeläimiin kytkeytyneen liiketoiminnan, mutta ehkä sille löytyisi korvaavia keinoja tehdä tulosta. Ja poistuisihan maailmasta turhakkeita, kuten koirien ruokinnasta nutrolinin kaltaiset tarpeettomat lisät tai puhtaat huijaukset malliin fixodida. Valtiouskontomme pohjaa tilanteeseen, jossa koko maailma oli verolle pantava. Ehkä hieman liioittelua, mutta pentutehtailua rajoitettaisiin tehokkaimmin edes valvomalla, että kasvattajat hoitavat velvoitteensa ALV-tilitysten suhteen. Kun kasvattajat joutuisivat vastaamaan tuloistaan siinä missä muutkin yrittäjät, ja pentujen hinnat nousisivat entiestään 10 – 24 prosenttia, niin se hillitsisi niin myyjiä kuin ostajiakin. Harmaata, ja pimeää, taloutta löytyy muualtakin kuin vain rakennustoiminnasta. Kourallista poikkeuksia lukuunottamatta jokainen ostettu pentu on veronkiertopentu ja tukee laitonta liiketoimintaa. Verotuksen vaatiminen muistakin kuin vain pilkkipalkinnoista nimittäin muuttaisi aika rajusti myös vuolaanavirtaa Vuolasvirta-palkintolistaa. Salakuljetustahan ei saada kuriin lainsäädäntöä lisäämällä. Jos ei olla pistetty merkille, niin salauljettajat rikkovat nyt jo lakeja – ei siinä rikos tai pari lisää mitään merkitse. Mutta edelleenkin niin terveystilanteen kuin muidenkin haittojen suhteen maahantuonnit – oli ne romanialaisia tai piittaamattomia (näyttely)turisteja – ei merkitse mitään. Kotimainen massatuotanto ja tapa pitää koiria merkitsee. Ei, podcast ei todellakaan ole tällä kertaa positiivisella ajatuksella liikkeellä.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin. puheenaiheita: oma rikos, avaruustutkimuksen hinta, kaivonpesu, kysykää varvulta, apua reumaan vitamiineista ja hivenaineista, kasvisravinto auttaa reumaan, nuijittu kaalinlehti auttaa nivelkipuihin, vesijumppaa reumaan, eläkelisä lapsenteosta, veteraanien kohtelusta, home ja sisäilmaongelmista, ministeri kävi Ahvenanmaalla, syrjäseudulla pitkät matkat joten autoa tarvitaan, videolääkäri diagnosoi dementikoksi, terveyskeskuksen juhlakakki loppui kesken, lääkärien käytöksestä, taksi sai parkkisakon vanhusta viedessään, villasukan parsiminen, kansallispuvun pituus, kansallispuvun hinnasta

Kyösti Wilkuna: Tapani Löfvingin seikkailut II osa. Ensimmäinen luku: Uusia seikkailuja Ahvenanmaalla. Lukija: Esko Salervo

Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson selvittelevät, kasvaako maasta kyssäkaalia, jos sinne kylvää naurista. Asta Kuutti on kysynyt, että onko nauris sama kuin kyssäkaali ja mitä ovat naurishaudikkaat. Kielenhuoltajat vastaavat. Kielen ja kansanperinteen laitos on tänä vuonna suunnannut vähemmistökielten tukirahat enimmäkseen lapsille ja nuorille. Tukianomuksia on tullut runsaasti enemmän kuin jaettavaa rahaa oli, esimerkiksi kielileirien, kirjoituspajojen ja kielikylpyjen järjestämiseen lapsille.   Pentti Salmenranta on hiffannut, että suomalaisissa ja ruotsalaisissa sanonnoissa on paljon samoja. Ahvenanmaalla toimii suomenkielinen yhdistys Ahveniset. Yhdistys tarjoaa kielivirikettä sekä lapsille että aikuisille. Viikon uudissana: nyhtöjytky Kevätfiiliksissään juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Kun ahvenanmaalaiset Sirkka Liisa Enqvist, Eeva Axelsson, Sirkka Karlsson ja Lea Hänninen tapaavat, he vaihtavat suomen kieleen. Muuten arkea hallitsee ruotsi. - Sirkka Liisa Enqvist, Eeva Axelsson, Sirkka Karlsson ja Lea Hänninen ovat jo kauan asuneet Ahvenanmaalla, heidän elämänsä on pääosin ruotsinkielistä, mutta kun tavataan pajatetaan suomea. Heidän mielestään Ahvenanmaalla kuuluu nyt muitakin kieliä kuin ruotsia, tilanne oli toinen muutama vuosikymmen sitten. - Malmöläinen Emilia Selänniemi haluaa välittää feminististä sanomaa räp-teksteillään. Siksi hän miettii sanojaan tarkkaan. Emilia kuuluu hiphop-kollektiiviin Kvinnliga situationen. - Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen tukirahat vähemmistökielille on jaettu, hakijoita oli tosi paljon. - Verkkoon ilmaiskäyttöön ilmestyneeseen Suomalais-ruotsalaiseen suursanakirjaan tulee myös ruotsinsuomen sanoja. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät käsitteitä summan mutikassa, lätsähtää ja lähteä lapasesta. - Viikon uudissana on mirripipo. - Pakinasta vastaa Annika Lantto Tornionlaaksosta. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Suomessa elää kolme käärmelajia. Kyy ja rantakäärme ovat lähes kaikille tuttuja, mutta kolmas, Ahvenanmaalla elävä kangaskäärme, on varsin tuntematon laji monille luontoharrastajillekin. Luontoretkellä pohditaan käärmeiden elämää ja ihmisten suhtautumista käärmeisiin. Miksi jotkut suhtautuvat niihin edelleen hiukan pelon sekaisin tuntein käärmeisiin, eivätkä halua edes yrittää tunnistaa niitä tai tutustua niiden elintapoihin? Juha Laaksosen retkikavereina Ahvenanmaalla oli käärmeistä ja liskoista kirjan tehneet luontovalokuvaajat Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomessa elää kolme käärmelajia. Kyy ja rantakäärme ovat lähes kaikille tuttuja, mutta kolmas on varsin tuntematon laji pitkän linjan luontoharrastajillekin. Ahvenanmaalla elävä kangaskäärme on luonteeltaan sopuisan leppoisa kaveri, vaikka se on kannibaali ja kuristaa saaliinsa. Luontoretkellä tutustuttiin harvinaisiin kangaskäärmeisiin. Juha Laaksosen oppaana Ahvenanmaalla Finnströmissä oli käärmeistä ja liskoista Jarmo Latvan kanssa kirjan tehnyt luontovalokuvaaja Lisse Tarnanen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Sen hän me kaikki muistamme jo koulun yhteiskuntaopin tunneilta, että Ahvenanmaa on itsehallintoalue, joka toimii hieman erilaisella logiikalla kuin manner-Suomi. Millainen on Ahvenanmaan taloudellinen asema, mitkä ovat sen voimatekijät? Miksi esimerkiksi työttömyys on Ahvenanmaalla selvästi alhaisempaa kuin muualla Suomessa? Entä millaiset rahavirrat kulkevat Ahvenanmaan ja manner-Suomen välillä?. Vieraina ovat Ahvenanmaan tuntijat tutkimuspäällikkö Jouko Kinnunen Ahvenanmaan tilasto- ja tutkimustoimistosta ja budjettineuvos Petri Syrjänen valtionvarainministeriöstä.