Minun Itämereni

Olet mitä syöt, ja ruoka muuttaa maailmaa vielä pureskelun jälkeen. Typen luontainen kierto järkkyy, kun ihminen mättää proteiinipatukan toisensa perään.  Ihmiskehoon, jätevdenpuhdistamoon ja mökkikäymälään päätyy jatkuvasti enemmän typpeä, joka rehevöittää Itämerta ja sen rantoja. Maija ja Säde etsivät keinoja kasvattaa lihasta ja mökkeillä Itämeri-ystävällisesti.   Itämeren pelastajien hytissä typpeä talteen kerää erityisasiantuntija Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä ja mökkihuussin iskuun laittaa vastuullisuusvaikuttaja Pia Alapeteri. Klassikkokappaletta lainaa Jurmossa asuva Tiina Johansson, jonka kotisaari on vaarassa hukkua jätöksiin. Toisin kuin jaksossa sanotaan, kappale Hymyile Miss Universum on Rauli Badding Somerjoen, ei Juice Leskisen.

Suomi on tuhansien järvien ja yhden meren maa. Lähes kaikkien suomalaisten vedet virtaavat lopuksi Itämereen, samoin kuin 84 miljoonan muun asukkaan Itämeren ympärillä. Meressä maalta valuvia ravinteita odottaa nälkäinen sinilevä. Kun ravinteita pääsee mereen liikaa, sinilevä lisääntyy holtittomasti. Maija ja Säde kutsuvat hätiin lantatinderin swaippaajat ja Itämeren viihdekäyttäjät. Leväpuuron keskellä Itämerta pelastavat meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä ja yksinpurjehtija Ari Huusela. 

Meri on täynnä maalta kadonnutta: ostoskärryjä, shampanjapulloja, piipunpalasia ja ruumiita. Itämeren pohjassa sijaitsee museo, hautausmaa ja kaatopaikka. Maija kaivelee pohjamutia ja etsii viestejä menneisyydestä. Säde selvittää, mikä on Itämeren yleisin roska, ja miten se päätyy ihmiskehoon.  Muoviroskaa naaraamassa on roska-aktivisti Eino eli Teemu Oinio, joka tunnetaan Roskapäivä-somekanavistaan, ja pinnan alle uponneen elämän jälkiä sukeltamassa meriarkeologi Minna Koivikko. 

Mitä kalastaja tarjoaa ensitreffeillä? Entä onko Itämeressä kohta enää mitään tarjottavaa? Säde ja Maija selvittävät, miten käy silakan, hauen ja ahvenen kutupaikkojen, kun luontokato etenee Itämeressä. Merenpelastajien katiskassa uuden ajan kalastaja Otto Cichoracki eli @kalastajanmaailma ja meribiologi Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä.

Toukokuussa Itämeren rannoilla uimavesi on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Viime kesänä äärimmäiset helleaallot pyyhkäisivät merten yli. Kärsiikö Itämeri seksihelteestä? Säde ja Maija pohtivat, kuinka ihminen ja siika selviytyvät kuumenevissa oloissa, ja kuinka holtittomasti sinilevä voi lisääntyä.  Merenpelastajien hytissä vieraina ovat planetaarisen terveyden lääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren sekä meteorologi ja kirjailija Kerttu Kotakorpi.

Maija ja Säde selvittävät, minkälaisia vaaroja Itämeren pinnan alla piilee. Kauppalaiva s/s Leena katosi toisen maailmansodan jälkeen Gotlannin edustalla. Mitä sille tapahtui? Entä miksi ihmiselle hengenvaarallisia aineita, kuten styreeniä saa valuttaa Itämereen? Merenpelastajien hytissä vieraina ovat John Nurmisen Säätiön kokoelmapäällikkö Maria Erkheikki ja projektipäällikkö Juulia Suikula.

Keramiikkataiteilija Karin Widnäs ammentaa taiteessaan luonnosta ja lapsena saadusta kannustuksesta. Viimeisimpänä hän on tehnyt toiverasioita, jotka muistuttavat Suomenlahden saaria. Widnäs on viettänyt suuren osan elämänsä kesistä saaristossa ja kantaa surua roskista, jotka saapuvat aaltojen mukana.

Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen kantaa taiteessaan mukanaan lapsuudenkokemuksia Oulusta, Pohjanlahden rannalta. Hän on kuitenkin asunut Ranskassa jo vuodesta 1989. Jaksossa Väisänen pohtii, mikä Välimeren maita yhdistää ja millainen toisaalta on itämereläinen identiteetti. Välimeren luonto on alkanut elpyä, mutta milloin Itämeren vesi kirkastuu ja meren kätkemät hylkypuistot tulevat näkyviin?

Ohjaaja Saara Saarela tarttui Emmi Itärannan romaaniin Teemestarin kirja, koska päähenkilön rohkeus ja usko muutokseen tekivät häneen vaikutuksen. Elokuvan ohjaaminen sai hänet näkemään globaalit vesimarkkinat ja Itämeren uhkakuvat uudella tavalla. Silti kaiken pohjalta löytyi myös toivoa.

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi on kotoisin Kuusamosta, joten Itämeri on ollut hänelle vieras. Viime aikoina hän on kuitenkin kiertänyt saaristoa eri vuodenaikoina ja törmännyt uskomattomiin elämäntarinoihin ja monimuotoiseen meriluontoon. Hän on myös ottanut meren pelkoa niskasta kiinni.

Jussi Fredriksson pyörittää merellisten festivaalien sarjaa nimeltä Archipelago Sea Jazz. Kun tapahtumat peruttiin koronapandemian vuoksi, hän pakkasi pianon veneeseen ja lähti saaristoon säveltämään. Jussi Fredriksson trion levyllä kuuluvat saariston värit ja myös suru Itämeren tilanteesta. Jaksossa kuullaan otteet kappaleista Red Ochre ja Dead Sea.

Kirjailija Sanna Tahvanaisen uusin romaani Mitä perhoset tekevät sateella kertoo hurjan rakkaustarinan, joka saa alkunsa Kökarin ulkosaaristoon kuuluvalla Källskärin saarella. Tahvanaisella on ristiriitainen suhde mereen: hän ei osaa veneillä eikä uskalla mennä veden alle, mutta hän palaa meriaiheen äärelle yhä uudelleen. Romaania kirjoittaessa hän myös oppi surullisia asioita Itämeren tilasta. Jakso aloittaa erikoiskauden, jossa puhuvat Itämerestä inspiroituneet taiteilijat.

Fanny Widbomille vapaaehtoisessa meripelastuksessa palkitsevinta on auttaa ihmisiä ja jakaa myös omaa osaamistaan muille. Häntä innostavat ensi kertaa nousevan purjeen ääni, öinen tähtitaivas meren yllä sekä turvallisesti vietetty juhannus. Widbom on myös vastuullisen veneilyn puolestapuhuja ja on lyhyessä ajassa nähnyt Itämeren muutoksen.

”Sen vain kalastajat tietää, mikä merille vetää”, sanoo porvoolainen Hannes Porkka, kalastaja viidennessä polvessa. Viime vuosina hän on erikoistunut särkien, mustatokkojen ja suutareiden poistokalastukseen. Se on meren puhdistusta, kalakannan hoitoa ja kulttuurityötä. Porkan mukaan Suomen rannikko kuhisee kalaa, mutta lisää tukea alalle tarvittaisiin, sillä kalastaminen on hänestä maailman hienoin työ.

Helsingin Sanomien ympäristötoimittaja Heli Saavalainen on nähnyt uransa aikana Itämeren suojelun koko kaaren ja useita poliittisia jännitysnäytelmiä. Kun päätöksenteko junnaa, Saavalainen matkustaa itse ongelma-alueelle näytevesipullon kanssa. Joskus ympäristöuutiset aiheuttavat ikäviä yllätyksiä, kun Suomessa ei ollakaan valmiita yhteistyöhön. Silti Saavalainen odottaa näkevänsä vielä kirkkaat vedet ja puhtaat rannat.

Mitä tutkija näkee, kun sukeltaa Itämeren veden pinnan alle? Olisiko merilaki kannatettava ehdotus, ja mitä maalla pitäisi tapahtua, jotta meri voisi hyvin? Itämeren sankarit -erikoiskauden vieraana on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Meri Kallasvuo, jonka työtä ohjaavat arvot ja ratkaisujen etsiminen.

Valtameripurjehtija ja seikkailija Ruffe Nurmi on kiertänyt Huippuvuoret pienellä muoviveneellä, taittanut Itämerta laiturin kyydissä ja rakentanut kaislaveneen ilman työkaluja. Hänen mottonsa on tehdä asiat “ensin tai toisin”. Seikkailuilla on kuitenkin vakavat tarkoitusperät.

Jussi Mälkiä johtaa suurta kuljetusyritystä Meriauraa, jolla on 60 miljoonan euron liikevaihto ja palkkalistoilla 180 ihmistä. Nuoruudessaan Mälkiä oli kuitenkin Greenpeacen aktivisti, joka organisoi kampanjoita muun muassa yritysten ympäristörikkeitä vastaan. Millainen hänen tiensä on ollut, ja miten tehdään kestävää merenkulkua? Jakso on ensimmäinen osa John Nurmisen Säätiön 30-vuotistaipaletta juhlistavaa Itämeren sankarit -erikoiskautta.

Saariston lapsi ja kokenut purjehtija Tommy Hellsten ei koskaan unohda yhdeksän vuoden takaista, hirmumyrskyssä tehtyä Atlantin ylitystä. Mielestä ei poistu myöskään reissun jälkeinen olotila, jota Tommy kutsuu “oseaaniseksi hiljaisuudeksi”. Merellä olo vaatii läsnäoloa, merta on mahdoton hallita ja siellä on vaikea suorittaa tai kiirehtiä. Miksi tällainen mentaliteetti on elämässä niin vaikeaa? Mistä kontrollin ja suorittamisen tarve oikeasti kertoo? 

Monen meren äärellä asunut, Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari sukeltaa Annamarin kanssa syvälle taiteen, meren ja teknologian suhteeseen. Parhaimmillaan taide koskettaa ja herättää tunteita, mutta millainen taide muuttaa käytöstä? Teknologia tuo uusia ulottuvuuksia taiteeseen - miten sitä käytetään tunnetta unohtamatta?

Näyttelijä Alma Pöystin molempien sukujen kesäpaikat ovat tuoneet saariston Alman elämään niin kesällä kuin talvellakin. Optimistijollalla seikkailu, jäällä kaahaaminen ja merilevätaisteluleikit ovat vaihtuneet rauhallisemmaksi mehiläistenhoidoksi - Loviisan kesäpaikassa Almalla on kaksi mehiläispesää. Näyttelijäsuvun lapselle, 10-vuotiaalle Almalle meri oli leikkipaikka, reitti, ikuista seikkailua ja syvää kunnioitusta. Mitä se on nyt?

“Tiesin, että se on viimeinen myrsky, mitä pääsen kuvaamaan", kertoo saaristokuvaaja Raimo Sundelin Aila-myrskystä, jota hän oli odottanut 15 vuotta. Miehen spartalainen asenne ja hyvät unenlahjat ovat auttaneet häntä tallentamaan lounaisen saariston hurjia säitä, upeita maisemia, kallioita ja lintuja yli 30 vuoden ajan. Siinä ajassa ympäristö on muuttunut, eikä parempaan suuntaan.  Entisen rakennusarkkitehdin usko yksittäisten kuvien muutosvoimaan on vuosikymmenten saatossa laimentunut, mutta rakkaus saaristoon ja sen suojelemiseen ei. Mikä saa ihmisen uhmaamaan henkeään muutaman valokuvan takia? Mikä on lounaisen saariston hienoin paikka?

Kaius Niemi muistaa yhä sen kerran, jolloin hän pienenä poikana nosti isänsä kanssa Itämerestä ainakin kolme turskaa kerralla veneeseen – ja kuinka niiden kuljettamiseen tarvittiin saaressa kottikärryt. Helsingin Sanomain vastaava päätoimittaja Niemi kertoo suhteestaan Itämereen, jonka suhteen on olennaista keskittyä huonojen tulevaisuusskenaarioiden sijaan siihen, mitä on vielä mahdollista tehdä. Niemen mielestä keskustelua Itämeren ekologisesta tilasta tulisi käydä myös talviaikaan, vaikka meri ei silloin näykään niin voimallisesti arjessa kuin kesällä. Meri elävänä organismina on olemassa ja läsnä, vaikka siellä ei tule yhtä paljon oltua. Poliittisestikaan keskustelu ei saisi jäädä vain toiselle vuosipuoliskolle. Itämeri on ikään kuin highway ja siellä myös tapahtuu siksi paljon; Suomenlahdella on sotilaallista toimintaa, kaasuputki, ja Venäjän toiseksi suurin kaupunki siellä pussin perällä. Itämeren ympärillä on jännitteitä, mutta se on myös kodikas – riippuu mistä kulmasta katsoo. Niemeä kiehtovat myös kartat ja se, miten ne paljastavat aikakautensa tärkeinä pidetyt asiat mutta myös ne seikat, joita ei ole vielä tiedetty. Mitkä olisivat meidän aikamme terra incognitoja, jos ne piirtäisi kartalle? Ja miksi hänellä on seinällään Jacques Peetersin kartta vuodelta 1692? https://www.raremaps.com/gallery/detail/64560/americae-peeters

Yhteistyöllä voidaan saavuttaa mittavia tuloksia. Suurtenkin tulosten takana ovat yksilöiden ideat ja teot. Anne-Maria Salonius heräsi Itämeren suojelun tarpeeseen purjehtiessaan Ahvenanmaalla ja nähdessään valtaisat sinilevälautat. Työssään Ålandsbanken Suomen johtajana hän on pystynyt omalta osaltaan edistämään ympäristön asiaa mm. suojeluhankkeita rahoittavan Itämeriprojektin sekä kuluttajan hiilijalanjälkeä laskevan Åland Indexin kautta. Enää ei riitä, että yritykset tuottavat voittoa, niiden pitää myös tehdä yhteistä hyvää - Millaisilla sijoituksilla Itämerta sitten pelastetaan? Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Suomen kansallismuseossa avautuu tänä kesänä kaksikin näyttelyä, joilla on suora kytkös Itämereen. Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen kertoo podcastissa kahdesta ajankohtaisesta näyttelystä. Rohkeus, rakkaus, vapaus! on näyttely, joka kumpuaa Tove Janssonin ja muumien elämänarvoista ja filosofiasta. Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi on puolestaan pitkän tutkimustradition sadonkorjuun hetki. Se visualisoi jo hieman unohdetunkin taistelun ennennäkemättömällä tavalla. Merikeskus Vellamo on mukana #MEIDÄNMERI-kampanjassa pelastamassa Itämerta ja sen perintöä tuleville sukupolville.  Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Luken erikoistutkija Antti Ihon mukaan talous ja ympäristö ovat aina jonkinlaisessa ristiriidassa, mutta ne ovat myös erittäin hyviä kavereita. Kuinka toimintaa voidaan suunnata siten, että siitä seuraa mahdollisimman paljon hyvää ympäristölle? Miten maa- ja metsätalouden kuormittavuutta Itämerelle voitaisiin hillitä? Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteilijä on myös kokki, tutkija, lukija ja kalastaja. Vesi ja vedessä oleminen on kaikki kaikessa –  Antille suolainen ja makea vesi ovat sama eläin. Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Sanna Sonninen tiesi jo ennen lukiota haluavansa merille ja on luonut vaikuttavan uran merimiehestä aina Finnpilotin luotsausjohtajaksi. Niin merenkävijän ammatissa kuin johtotehtävissäkin on tullut vastaan paljon mieleenpainuvia tilanteita. Millainen on Suomenlahdella ja Intian Valtamerellä kohdattu rasvatyyni meri? Merenkululla on Suomessa tärkeä rooli sekä kansantaloudessa että huoltovarmuudessa – kuinka turvataan laivaliikenteen jatkuvuus koronaepidemian aikana? Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

Miten Finnairin lentokapteeni päätyi kilpailemaan maailmanluokan purjehduskisoissa? Nyt hän on ensimmäinen pohjoismainen IMOCA-purjehdusluokan kippari, tavoitteenaan startata Vendée Globe -non-stop-maailmanympäripurjehdukselle marraskuussa. Purjehtiessa ollaan parhaimmillaan niin kaukana kaikesta, että lähin ihminen on yläpuolella, avaruusasemalla. Meret kuuluvat kaikille ja niiden hyvinvointi on Arille tärkeä asia – plankton- ja kalakannat ovat pienentyneet tutuilla reiteillä 20 vuoden purjehdusten aikana. Ari on seilannut ympäri maailman meriä, mutta mitä Itämeri merkitsee hänelle? Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

Miksi meren läheisyys on niin tärkeää? Kalalla kasvanut Baba Lybeck kertoo saaressa elämisestä ja rakkaimmista Itämeri-muistoistaan. Meren äärellä elettäessä on myös kohdattu ja voitettu pelkoja, esimerkiksi pitkän matkan uinnissa. Baballe meri on äitihahmo ja perheenjäsen – se kasvattaa, opettaa nöyryyttä ja sitä ei koskaan pidä aliarvioida. Ilman sitä ei voi kuitenkaan elää. Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrankoski-Engardt.

Meri on Tove Janssonin muumikirjoissa mahdollisuus seikkailuun. Millaisia muistoja Janssonin veljentyttärellä Sophia Janssonilla on muumeissa kuvatusta meren voimasta? Sophia Jansson on Moomin Characters Oy Ltd:n pääosakas. Hän kertoo tässä Minun Itämereni -podcastin jaksossa merestä Tove Janssonin kirjojen maailmassa, omasta rakkaudestaan saaristoon, vaikutuksestamme Itämeren tilaan sekä muistoistaan Tove Janssonin Klovharun saarella. Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

In Tove Jansson’s Moomin books, the sea is an opportunity for adventure. What kind of memories does Jansson’s niece Sophia Jansson have of the power of the sea described in the Moomin stories? Sophia Jansson is the principal shareholder of Moomin Characters Oy Ltd. In this episode of the Minun Itämereni (“My Baltic Sea”) podcast, she talks about the sea within the world of Tove Jansson’s books, her own love for the archipelago, our impact on the state of the Baltic Sea and her memories on Tove Jansson’s Klovharu island. The podcast is hosted by Annamari Arrakoski-Engardt, Secretary General of the John Nurminen Foundation.

Mikko Kuustonen kertoo suhteestaan mereen, sukeltamisesta sekä siitä, miksi meri on aina kiehtonut taiteilijoita. Podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.

Miksi Itämeren pelastaminen on isänmaallinen tehtävä? Vieraana on mies merenkulkijoiden sukua, John Nurmisen Säätiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, merenkulkuneuvos Juha Nurminen. Miten rakkaasta merestä tuli hänelle elinikäinen tehtävä? Podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.

Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kertoo, miksi meriliikenne on aina ollut Suomelle tärkeää ja minkä takia meillä on hyvä mahdollisuus näyttää tietä tulevaisuudessa. John Nurmisen Säätiön Minun Itämereni -podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo, miten Itämerestä tuli hänelle ammatti ja elämäntapa, mikä meren tilassa huolettaa juuri nyt eniten ja mistä hän saa toivoa. John Nurmisen Säätiön Minun Itämereni -podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.