Podcasts about kielen

Dekaani Marja-Liisa Helasvuo puolustaa monikielisyyttä ja suomen kielen asemaa: äidinkieli on voimavara Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi. Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä. Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi. Helasvuo korostaa tieteen kansainvälisyyttä ja pitää englantia tutkimusten julkaisukielenä usein perusteltuna. Suomalaisten tieteentekijöiden pitää kuitenkin pystyä kertomaan tutkimuksista ja niiden tuloksista suomen kielellä, koska se lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutusta. Puhutun kielen ja vuorovaikutuksen tutkija sai uransa alkuvaiheessa yllättävää palautetta tieteellisen artikkelinsa aiheesta. Artikkeli hyväksyttiin, vaikka tieteellisen julkaisun päätoimittaja piti miesporukan ravintolakeskustelua epäsopivana tutkimusaiheena. Kielen ja asenteiden muutos nousee esiin myös podcastin pikaosiossa. Professorin mielestä eduskunnan puhemies ei ole nyky-yhteiskuntaan sopiva termi, vaan se olisi asiallista vaihtaa puheenjohtajaan. Podcastin kirjasuosituksena Marja-Liisa Helasvuo vinkkaa toukokuussa humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitavan kirjailijan Pajtim Statovcin teoksen Bolla. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Itä-Suomen yliopiston kielikeskus vastaa yliopiston tutkintoihin kuuluvista kieli- ja viestintäopinnoista Joensuussa ja Kuopiossa. Mikä on kielikeskus ja missä se sijaitsee? Millaisissa tilanteissa opiskelija voi ottaa yhteyttä kielikeskukseen? Millaisia kielellisiä valmiuksia työelämässä odotetaan? Entä onko kieliopinnoista yleensä mahdollista selviytyä yliopistossa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia pohdimme kielikeskuksen opettajien Marko Tikkasen ja Jasmin Pyöriäisen kanssa.

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä? Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan? Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati? Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja. Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Pasi Heikura saa vieraakseen suomeksi ja slovakiksi kirjoittavan Alexandra Salmelan. Salmela kertoo miksi opiskeli suomen kielen ja miten kirjoittaminen kahdella kielellä onnistuu. Ohjelmassa sahataan myös omaa nilkkaa, loksautetaan korvaa ja lopuksi mietitään, kannattaako liiketaloudellisessa mielessä nuolla kultaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 1–5. Suomi-englanti-sanasto ja kysymyksiä kirjasta: https://www.privatefinnishlessons.com/kielenelama ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Lukijalle Luku 1: Kaikki alkoi kantauralista Luku 2: Millaista kantaurali oli? Luku 3: Kantauralin puhujat lähtevät länteen päin Luku 4: Suomen asukkaat vaihtavat kielensä Luku 5: Mistä varhaiskantasuomeen tuli sanoja? Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/ Koko kirja oikeassa järjestyksessä: https://open.spotify.com/playlist/4Khx9ZpWwLVyn85bD8r7Q5?si=Li_Ucbc1RQytu3smnN2gZw&pi=VW21LrJXT3G9_

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 6–11, Sanasto ja kysymyksiä: www.privatefinnishlessons.com/kielenelama ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 6: Millaisia muutoksia kielessä tapahtui? Luku 7: Astevaihtelu auttaa puhujia Luku 8: Miten äänteet muuttuivat varhaiskantasuomessa? Luku 9: Suomen kieli syntyy Luku 10: 1000-luvun uusia sanoja Luku 11: Hitaasti kohti kirjoitettua suomea Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/ Koko kirja oikeassa järjestyksessä: https://open.spotify.com/playlist/4Khx9ZpWwLVyn85bD8r7Q5?si=Li_Ucbc1RQytu3smnN2gZw&pi=VW21LrJXT3G9_

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 22–27, Suomi-englanti-sanasto ja kysymyksiä kirjasta: https://www.privatefinnishlessons.com/kielenelama ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 22: Suomen kieltä Venäjän keisarikunnassa / Suomen suuriruhtinaskunnassa Luku 23: Murteet taistelevat Luku 24: Mitä kirjakieleen tuli itämurteista? Luku 25: Elias Lönnrot ja Kalevala Luku 26: Ruotsinkieliset kiinnostuvat suomen kielestä Luku 27: Ruotsinkieliset alkavat puhua kirjakielistä suomea Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/ Koko kirja oikeassa järjestyksessä: https://open.spotify.com/playlist/4Khx9ZpWwLVyn85bD8r7Q5?si=Li_Ucbc1RQytu3smnN2gZw&pi=VW21LrJXT3G9_

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 28–32. Suomi-englanti-sanasto ja kysymyksiä kirjasta: https://www.privatefinnishlessons.com/kielenelama ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 28: Mitä venäläiset ajattelivat tästä kaikesta? Luku 29: 1800-luvun uusia sanoja Luku 30: Miten paikannimiä suomalaistettiin? Luku 31: Aleksis Kivi ja Seitsemän veljestä Luku 32: Suomen kieli ja idea on valmis Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/ Koko kirja oikeassa järjestyksessä: https://open.spotify.com/playlist/4Khx9ZpWwLVyn85bD8r7Q5?si=Li_Ucbc1RQytu3smnN2gZw&pi=VW21LrJXT3G9_

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 12-17. ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 12: Kuka oli Mikael Agricola? Luku 13: Mitä Agricola teki Saksassa? Luku 14: Agricolan käännökset ja viimeiset vuodet Luku 15: Millaisen kirjakielen Agricola loi? Luku 16: Agricolan uudet sanat Luku 17: Miksi kirjakieli on niin tärkeä asia? Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 33–38. Suomi-englanti-sanasto ja kysymyksiä kirjasta: https://www.privatefinnishlessons.com/kielenelama ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 33: Kirjakieltä ja puhekieltä nykysuomen aikana Luku 34: Viime vuosikymmenien uusia sanoja Luku 35: Miksi sanat katoavat? Luku 36: Pitäisikö meidän pelätä englantia? Luku 37: Oppijoiden suomi Luku 38: Millaista on tulevaisuuden suomi? Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/ Koko kirja oikeassa järjestyksessä: https://open.spotify.com/playlist/4Khx9ZpWwLVyn85bD8r7Q5?si=Li_Ucbc1RQytu3smnN2gZw&pi=VW21LrJXT3G9_

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 18-21. Myös muut luvut tulevat kesän aikana, ja jossain vaiheessa yhdistän ne kaikki samaan jaksoon. ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 18: Koko Raamattu julkaistaan suomeksi Luku 19: Mitä muuta kirjoitettiin? Luku 20: Mitä uusia sanoja suomen kieleen tuli? Luku 21: Kuinka suomalaiset puhuivat? Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/

Theemen haut: Dem Premier seng Ried zu Nationalfeierdag an de Virowend zu Esch, Kielen an an der Stad.

Theemen haut: Dem Premier seng Ried zu Nationalfeierdag an de Virowend zu Esch, Kielen an an der Stad.

Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Uusimmassa jaksossa keskustelemme vieraan Laura Rosillan kanssa espanjan kielen opiskelusta, sekä Lauran muuttohaaveista Aurinkorannikolle. Mikä tässä paikassa viehättää ja miksi Laura tuntee olonsa kotoisammaksi Espanjassa kuin Suomessa? Laura ja Karla antavat myös vinkkejä espanjan kielen opiskeluun.Espanjaa Karlan kanssa -podcastin uusin jakso ilmestyy aina tiistaisin. Jos sinulla jakson myötä herää kysymyksiä, Karla vastaa niihin mielellään Instagramissa @espanjaakarlankanssa tilin puolella.

Tervetuloa kuuntelemaan uutta jaksoa, jossa pureudumme italian kielen opiskeluun ja kielitaidon kehittämiseen ulkomailla! Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä WordDiven kanssa. Oletko haaveillut matkustamisesta Italiaan ja uppoutumisesta paikalliseen kulttuuriin kielellisesti täysin? Tässä jaksossa jaamme vinkkejä ja kokemuksia siitä, miten voit parantaa italian kielen taitoasi. Jaetaan meidän henkilökohtaisia tarinoita ja oivalluksia, jotka ovat auttaneet meitä meidän matkalla kielitaidon parantamiseen ja italialaiseen elämäntapaan sulautumiseen. Keskustellaan myös siitä, mitä hyötyä kielitaidosta on? Miten sitä voi opiskella? Minkälaisia kommelluksia kielimuuri on aiheuttanut? Miltä tuntuu asua maassa ja elää parisuhteessa, jossa arki ympärillä pyörii muulla kuin äidinkielellä? Pysy mukana, ota haltuun: ⁠CiaoCastin IG⁠ | WordDive.com Juttuvinki, risu, ruusu tai yhteistyö:

Theemen haut: Feministesch Marsch, Analys vum Handicap, Camionen zu Kielen, Interview Viggo Mortensen an de Paris-Nice am Cyclissem.

Theemen haut: Feministesch Marsch, Analys vum Handicap, Camionen zu Kielen, Interview Viggo Mortensen an de Paris-Nice am Cyclissem.

Mat eisen Themen: Landwirtschaftsdësch zu Senneng, Jobdag fir den Horesca, Suitte Pro Actif, Permis no 60 Joer a Camionen zu Kielen.

Mat eisen Themen: Landwirtschaftsdësch zu Senneng, Jobdag fir den Horesca, Suitte Pro Actif, Permis no 60 Joer a Camionen zu Kielen.

Sanna Rekola Sitrasta ja Topi Järvinen Rastor-instituutista keskustelevat megatrendeistä ja ennustamisesta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rastor-instituutin kanssa. 00:00 Mikä on megatrendin ja trendin ero. Kumpuaako kasvu aina trendistä? 03:52 Miksi demografinen muutos ei tällä kertaa ollut Sitran megatrendi? 04:53 Heikot ja vahva signaalit, leimahduspiste 06:30 Sitran Megatrendit: Luonnon kantokyky murenee, Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, Demokratian kamppailu kovenee, Kilpailu digivallasta kiihtyy, Talouden perusta rakoilee 08:30 Ei vain uhkia vaan erityisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalle 11:41 Pitäisikö kaikkien seurata trendejä? 13:30 Ovatko skenaariot erityisen hyödyllisiä. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti 15:30 Digitalisaatio-trendistä tekoälytrendiin 17:30 Voiko tekoäly korvata monimuotoisuuden? Tekoäly työkaluja rakentavana työkaverina 23:03 Kielen käytöllä on merkitystä. Tulevaisuusvalta. Overtonin ikkuna 24:48 Monimuotoisuus edistää yrityksiä. Osaajapula. Kielen ja kielitaidon merkitys 28:45 Digitaalinen sivistys 29:50 Käyttöliittymät eriytyvät toimistotyössä ja teollisuudessa. Teknologiamurrokset vaativat aina ihmisiä. Esimerkkinä korona 34:30 Riskit 36:11 Ihmisen muutos 37:50 Rekrytointi ja tulevaisuuskyvykkyydet yrityksissä 42:42 Globalisaation trendit. Rajat ylittävät ratkaisut 45:35 Energia. Disruptiot ja yllätykset. Tulevaisuuden laajentaminen 48:50 #neuvottelija Sisäpiiri 38 Trendit Sitran, Rastor-instituutin ja Translinkin työssä

Maahanmuuttajat pitäisi nähdä yksilöinä myös kielenkäyttäjinä – suomen kielten taito kehittyy parhaiten aidossa työympäristössä Suomen kielen apulaisprofessori Ilmari Ivaska Turun yliopistosta muistuttaa, että kielitaidossa käyttö edeltää aina oppimista. Suomi toisena kielenä oppimisen asiantuntija on havainnut, että tilaa puhua suomea annetaan meillä kovin vähän. Jos taidossa on puutteita, keskustelukieli vaihtuu hyvin nopeasti englantiin. Humanisti vastaa -podcastissa Ilmari Ivaska korostaa, että maahanmuuttajan suomen taito kohenee, jos kieltä pääsee käyttämään aidossa ympäristössä. Monikielisyyden asiantuntijan mielestä julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista puhutaan työvoimaresurssina, jolla nostaa Suomen kilpailukykyä. Kielenoppijat pitäisi tunnistaa yksilöinä, omana ryhmänään akateemiset, korkeasti koulutetut ihmiset. Vaikka he pärjäävät hyvin englannilla, selviäminen ja hyvinvointi ovat kaksi eri asiaa, Ivaska toteaa. Kielessä Ivaskaa kiehtoo mielenkiintoinen yhdistelmä tiukkoja sääntöjä ja samanaikainen täysi sattumanvaraisuus. Soveltava kielentutkija on onnistunut yhdistämään työssään sekä kiinnostuksen kansainvälisyyteen että suomen kieleen. Kokemukset työskentelystä ulkomailla ovat olleet avartavia. Ilmari Ivaska sanoo olevansa kiitollinen Washingtonin yliopiston kollegalleen Seattlessa amerikkalaisesta aktiivisuudesta ja runsaista kysymyksistä, jotka veivät ajattelua eteenpäin. Italiasta suurin oppi oli tarkka keskittyminen yksityiskohtiin. Vaikka huippututkijat olivat saaneet työnsä valmiiksi, he tekivät vielä yhden tarkistuskierroksen, jolla hyvästä tuli yhä parempi. Yhdysvalloissa korkea yliopistomaksu teki opiskelijoista vaativan tietoisia asiakkaita. Italiassa suomalaisen metallimusiikin kansainvälisen menestyksen innoittamat suomen kielen opiskelijat erottuivat mustiin pukeutuneena joukkona. Pikatehtävässä Ilmari Ivaska saa valita, kumpi on inspiroivampi asuinkaupunki, Bologna vai Napoli? Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Moni jakaa huolen suomen kielen rappeutumisesta. Kielen muuttumista ajan saatossa pohtivat toimittaja Pasi Heikura ja Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen eritysasiantuntija Lotta Jalava. Lisäksi ohjelmassa kysytään, millainen on synnytyksen jälkeinen kuherruskuukausi, ja voiko Blomberg olla ristimänimi. Ohjelmaa on toimittanut myös Tina Cavén.

Aristoteleen kantapää porautuu aivoihin. Toimittaja Pasi Heikura ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Selja Vaalto pohtivat kielen ja murteen sijaintia aivoissa. Lisäksi ohjelmassa konsultoidaan tietoturva-asioissa kissoja ja hiiriä, sekä kysytään, voiko sähköajoneuvossa painaa kaasua. Pasi Heikuran ohella ohjelmaa ovat toimittaneet Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Daniel Haataja on neljännen sukupolven amerikansuomalainen, jonka äidinkieli on englanti. Hän lähti 16-vuotiaana vaihto-oppilaaksi Suomeen vuodeksi, ja toimii nyt suomen kielen lehtorina Uumajassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Daniel Haatajan esivanhemmat muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopussa.Danielin kotikielenä on ollut englanti, mutta suomalaisuus on kuitenkin aina ollut iso osa hänen identiteettiään: "Amerikkalaisena on ihan ok sanoa I'm Finnish, mutta kun puhun suomea, en ikinä sanoisi Olen suomalainen, koska merkitys on toinen."Vierailulle tulleet suomalaiset sukulaiset innostivat 1970-luvun loppupuolella Danielia hakemaan vaihto-oppilasohjelmaan, kun he huomasivat kuinka innokas nuorukainen oli oppimaan suomea.Hän on toiminut suomen kielen lehtorina Minnesotassa, ja myös vuoden Norjan Tromssassa, ennen kun hän vuoden 2023 alussa aloitti työt Uumajan yliopistossa.Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Jan Jacobsonjan.jacobson@sverigesradio.se

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaset tietokirjailija Tiina Raevaaran, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja elokuvatutkija Jari Sedergrenin ajankohtaisten kulttuuri-ilmiöiden äärelle. Kokiko Käärijä ja Suomi oikeusmurhan vai onko itse asiassa parempi olla moraalinen voittaja kuin teknisen ja plastisen viihdeteollisuuden edustaja, jolle ammattiraadit epädemokraattisesti, laskelmoidusti ja musiikin kaupallista odotusarvoa tukien voiton suhmuroivat? Kielitetieilijä Janne Saarikivi kritisoi Ylen kolumnissaan sitä, että professoriksi pääsee Suomeen ilman kielitaitoa kun taas työväenluokka ei pääse. “Pakolaiset ja kouluja käymättömät pannaan TE-keskuksen pakolliselle kielikurssille ennen kuin pääsevät hakemaan siivoojaksi.” Raatilaiset eivät aivan nielaise Saarikiven maalaamaa uhkakuvaa. Mutta mitä mieltä he ovat maahanmuuttokysymyksestä hallitusneuvotteluissa. Suuri osa suomalaista on rapakunnossa. Liikkumattomuus nousi otsikoihin alkuvuodesta, mutta nyt asia on ilmeisesti ollut esillä myös hallitusneuvotteluissa. Onko raatilaisilla ratkaisuehdotuksia - ja mitä tuleva hallitus voisi asialle tehdä? Erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta kirjoitti "elävä kulttuuriperintö kuuluu kaikille". Aineettoman kulttuuriperinnön hanketta vipuna käyttäen hän laajentaa kulttuurin käsitettä, niin että osallistumalla moniin arjen toimintoihin hän kannattelee elävää kulttuuriperintöä. Näin kulttuuri ei ole vain teatteria, oopperaa tai taidenäyttelyä vaan leipomista, neulomista saunomista ja sienestämistä. Tämä ei ole tuloista tai asuinpaikasta riippuvaista. Mitä mieltä raati onkaan tämmöisestä kulttuurin käsitteen laajennuksesta? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Today: Greg had his first day at his new job and it was awesome, meeting new people and trying to not be weird, you gotta get down on Pi Day, Tournament of CHAMPIONS starts soon, happy birthday Kielen, and have a great day all! :)

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.   109. jaksossa puhutaan ranskan kielen opiskelusta Helsingin yliopistossa. Vieraanani on ranskan maisteriopiskelija Krista Leipivaara. Tästä jaksosta saa tietoa siitä, millaista on opiskella ranskaa pääaineena ja millaisia valinnaisia opintoja tutkintoon voi liittää! Miksi Krista vaihtoi suunnitelmat oikeustieteellisessä opiskelusta ranskan kieleen? Millainen prosessi oli päästä opiskelemaan ranskaa yliopistoon? Miten ranskan opinnot yliopistossa eroavat lukio-opiskelusta? Millaista oli olla vaihto-opiskelijana Lyonissa? Millaista on tehdä maisterintutkielmaa? Millaisia geneerisiä taitoja yliopisto-opiskelu antaa? Minne ranskan opiskelija voi työllistyä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kerron uudesta selkokirjastani, joka on mukautus Lari Kotilaisen tietokirjasta Kielen elämä - suomen kielen eilisestä huomiseen. Kirja ilmestyy selkokielellä joulukuussa 2023. Jos osaat hyvin suomea, kannattaa lukea myös alkuperäinen kirja. :)

Minkälainen prosessi onkaan kun työntekijä muuttaa uuteen maahan ja aloittaa uuden kielen opiskelun. Netissä julkaistavassa versiossa on lopussa hieman enemmän kuin mitä radiossa kuultiin.

Ihanaa, sain vieraaksi lempikuvittajani Ina Majaniemen! Ina ja minä olemme tehneet yhdessä jo kuusi selkokirjaa: - Yösyöttö (2019) - Kiepaus (2019) - Tarhapäivä (2020) - Hammaskeiju (2021) - Ei kertonut katuvansa (2022) - Kielen elämä (2022) Kysyin Inalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet työksesi? 2. Millainen koulutus sinulla on? 3. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 4. Millaista selkokirjan kuvittaminen on? 5. Mitä olet oppinut tai miten olet muuttunut kuvittajana yhteisten selkokirjojemme myötä? 6. Miten pysyt aikataulussa? 7. Mitä neuvoja antaisit niille, jotka haaveilevat kuvittajan tai graafisen suunnittelijan ammatista? Inan kotisivut: https://www.inamajaniemi.fi/ Lisää yhteisistä selkokirjoistamme: www.hannamannikkolahti.com P.S. Jos sinu

Elina Airio on tehnyt vaikuttavan kirjan nimeltä Metsässä juoksee nainen, jossa yhdistyy rikas kieli, yhteiskuntakritiikki sekä mystinen, jopa painostava tunnelma. Keskustelimme Elinan kanssa kielen ihmeistä, kohtaamisen merkityksestä sekä sosiaalialan painajaismaisista rakenteista, ja jaoimme muutaman kirjavinkin. Kiitos Elina vierailusta! https://www.instagram.com/lulluairio/ https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512424092/metsassa-juoksee-nainen/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Onko kirosanojen runsas käyttö merkki moukkamaisuudesta ja vähä-älyisyydestä? Mikä on muodin ja tyylin ero ja ovatko vaatteet Repe-sedän aatteet? Juomahuollosta vastaa 8Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet -10% alennusta kaikista tilauksista osoitteessa 8bitbrewing.fi OY-operaatioiden komentokeskuksena toimii hotelli MARSKI by Scandic Helsingin ydinkeskustassa. Marski by Scandicista Spacious huone hintaan 150€/yö koodilla ‘Otetaan yhdet', varaukset vastaanotosta marski@scandichotels.com tai +358 300308400. Kovan kesäkondiksen metsästykseen tarjoaa loistavan startin kuntokeskus Fressi. kokeilukuukausi hintaan 29,90e, ei pakkojäsenyyttä, ei sitoutumista! https://erp.fressi.fi/kauppa?campaigncode=OTETAANYHDET Duunia vailla? Suuntaa välittömästi osoitteeseen www.selekta.fi ja työllisty! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla otetaanyhdet alennusta -15% kaikille ensitilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokelujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Lapset oppivat puhumaan kuuntelemalla ja kokeilemalla. Alussa he tekevät hassuja virheitä, mutta vähitellen he omaksuvat kielen rakenteen ja sen säännöt ja epäsäännöllisyydet. Pasi Heikuran vieraana on Tampereen yliopiston suomen kielen professori Klaus Laalo ja aiheena miten lapsi oppii kieliopin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja ja rakenteita, jotka alkavat elää vanhojen rinnalla tai hautaavat ne alleen. Toisaalta kieli myös paljastaa miten ennen on eletty ja mikä milloinkin on ollut tärkeää. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Lotta Jalava ja kielenhuoltoon erikoistunut toimittaja, tietokirjailija Ville Eloranta ovat Pasi Heikuran vieraana ja kertovat miten sanasta ajan myötä kehittyy uusi sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Muovista viemäriputkea, vanha bensakanisteri, rikkinäinen kiuas, vanerin palasia. Toisille ne ovat jätettä, mutta Tero Poralille soitinmateriaalia. Lahtelainen teatteri- ja musiikkimies on rakentanut viime vuoden kuluessa toistakymmentä kierrätyssoitinta. Niissä kaikissa on hyödynnetty vanhaa romua, rikkinäistä käyttötavaraa, rakentamisesta jääneitä hukkapaloja ja vioittuneita soittimia. Projektissa Poralin aisaparina on ollut lahtelainen muusikko ja rumpali Matias Partanen. Yksi soittimista on Rytmimankeli. Kun telineeseen kiinnitettyä polkupyörää polkee, takarengas soittaa basson kieltä, joka on yhteydessä kaikukoppana toimivaan tynnyriin. Tempoa voi muunnella sen mukaan, kuinka vinhasti pyörää polkee. Jerrybaselloksi nimetty soitin on puolestaan yksikielinen basson ja sellon yhdistelmä. Kaikukoppa on rakennettu metallisesta bensakanisterista eli jerrykannusta ja kaula liikennemerkin metalliputkesta. Kielenä on sähköbasson kieli, jota voi näppäillä sormin tai soittaa jousella. Voit kuunnella soitinten ääninäytteet oheiselta tallenteelta. Kaksikko on haastattelussa Radio Voiman keskiviikkoiltapäivässä.

Kielen yhteydestä nationalismiin kertoo Barcelonassa työskentelevä lingvisti ja filosofi David Lobina. Hänen mukaansa kansallisvaltiot ovat yhdenmukaistaneet Euroopan kulttuurista moninaisuutta ja tuhonneet eläviä paikalliskieliä. Uuden Moniääninen Eurooppa -ohjelman on toimittanut Hannu Reime. Ohjelmasarjan tuottaja, lukija ja editoija on Jorma Mattila.

Finnish is a somewhat exotic language in Australia but there is no shortage of interested students - Suomen kieli on suhtellisen eksoottinen Australiassa mutta se herättää mielenkiintoa australialaisten joukossa.

Tänään minulla on vieraana suomen kielen opettaja Jutta Kosola. Jutan nettisivut: http://fantasticfinnish.fi/ Kysymyksiä Jutan haastattelusta 1. Mitä Jutta teki aamulla? 2. Mikä lemmikkieläin Jutalla on ollut? 3. Mitä Jutta opiskeli yliopistossa? 4. Mikä oli Jutan ensimmäinen työpaikka? 5. Millainen oppilaitos Axxell on? 6. Miksi Jutta alkoi yrittäjäksi? 7. Millaisia kursseja Jutta tykkää opettaa eniten? 8.Mitä sosiaalisen median kanavia Jutta käyttää? 9. Mihin aikaan Jutta voi opettaa yksityisoppilaita?

Tässä jaksossa haastattelen Roosa Kuusistoa, joka asuu Australian Melbournessa! Roosan sivut: https://fi.teacherroosa.com/ Kysyin Roosalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä olet opiskellut? 2. Missä asut ja mitä teet juuri nyt? 3. Miksi (ja missä) päätit alkaa yrittäjäksi? 4. Millaista yritystoimintaa sinulla on? 5. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 6. Mitä materiaalia käytät opiskelijoidesi kanssa? 7. Kuinka haluaisit kehittää yritystoimintaasi? 8. Missä haluaisit olla vuoden kuluttua? 9. Mitä neuvoja antaisit uusille yrittäjille tai yrittäjyyttä suunnitteleville?

Tässä jaksossa haastattelen Sanni Törmästä, joka on suomen kielen opettaja. Ota yhteyttä sanni.tormanen@gmail.com, jos etsit yksityisopettajaa! Kysyin Sannilta ainakin nämä kysymykset: 1. Kuka olet, missä asut ja mitä teet juuri nyt? 2. Mitä olet opiskellut? 3. Miksi päätit alkaa yrittäjäksi? 4. Mitä tarkoittaa kevytyrittäjyys? 5. Mitä palvelua käytät? 6. Kuinka haluaisit kehittää yritystoimintaasi? 7. Missä haluaisit olla vuoden kuluttua? Lue lisää kevytyrittäjyydestä: https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yritystoiminnan-suunnittelu/opas/kevyempia-tapoja-ryhtya-yrittajaksi/sivutoiminen-yrittajyys-kevytyrittajyys?fbclid=IwAR3R5L9HeGsgoNac3wi7uzZ8J5QGTSWBW3YAnBN-4WxoVQC5IoGGVv2rWzE

Kimmo Pietiläinen kustantaa tietokirjoja, jotta suomen asema modernin ajattelun kielenä ei tyystin katoaisi.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 69. jaksossa vieraanani on ranskan ja espanjan opettaja Katriina Kurki, joka tehnyt aikuisopetukseen suunnattuja Chez Olivier (Finn Lectura) oppikirjoja. Miten opettajasta tuli oppikirjailija? Millainen prosessi on tehdä oppikirjoja? Millaisia rajoituksia oppikirjan tekemiseen liittyy? Miten digiaika on muuttanut oppikirjalle asetettuja vaatimuksia? Miten opettajat ja opiskelijat voisivat parhaiten hyödyntää oppikirjoja? Mitä neuvoja Katriina antaa opettajille, jotka ovat kiinnostuneita oppikirjojen tekemisestä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kielitieteellinen antropologia tutkii ihmisyhteisöjen tapoja kommunikoida kielen välityksellä. Sen erottaa muista kieltä tutkivista tieteenaloista kielten tarkasteleminen ensisijaisesti osana niiden sosiaalista ja kulttuurista kontekstia. Kielen ja maailman välisen suhteen pohtiminen on yksi alan keskeisistä kysymyksistä.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 67. jaksossa vieraanani dosentti Ilpo Kempas, joka työskentelee romaanisten kielten lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ilpon tuore artikkeli koskee ranskan kielen kysymysrakenteita kielenoppijan haasteena. Miksi ranskan kysymyslauseet ovat kielenoppijalle haastavia? Miten viskurilain tunteminen voi auttaa kielenoppijaa? Est-ce que -rakennetta tarjotaan usein kielenoppijalle ratkaisuksi kysymyksiin, mutta mitä sen käytössä tulee huomioida? Millaisen muistisäännön Ilpo antaa interrogatiivipronomin quand/comment jne. sisältävien kysymysten muodostukseen kirjoitetussa kielessä? Millaisista kysymysrakenteiden opettelusta kielenoppijan kannattaa aloittaa? Ja onko se niin vakavaa, jos kielenoppijan kysymysrakenteet eivät mene normatiivisen kieliopin mukaisesti? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Itämainen lautapeli shakki on kansainvälinen peli ja sen nappuloilla ja muilla termeillä on joka maassa omat nimensä, jotka kertovat sekä maan että shakin historiasta. Mutta miten Matti on joutunut ikivanhaan persialaiseen peliin? Vieraana on shakin kansainvälinen mestari Mika Karttunen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Haastettelin kollegaani Maiju Ollilaista. Puhuimme Maijun yrityksestä, yrityksen perustamisesta ja yrittäjyydestä. Lue lisää Maijusta: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2020/07/maiju-ollilainen-ja-ihana-suomi.html https://ihanasuomi.com/

Kielen sijamuodot ilmaisevat ihmiselämän erilaisia ulottuvuuksia. Vuosituhansien aikana kaikkiin kieliin on muodostunut erilaisia tapoja ilmaista erilaisia tekemisiä. Missään muissa maailman kielissä kuin suomessa ja sen sukukielissä ei ole sijamuotoa nimeltään partitiivi. Mutta mistä suomalainen tietää, käyttääkö partitiivia vai partitiivin? Pasi Heikura keskustelee aiheesta Partitiivin valinta -kirjan kirjoittaja Martti Larjavaaran kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.