Podcasts about millaisilla

Kaupallinen yhteistyö: SunUra Oy.Työnhakijoita, työntekijöitä ja ihmisiä on monenlaisia. On tärkeää tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet, sekä ne asiat, jotka tukevat työssä onnistumista ja hyvinvointia. Työelämään, kuten elämään yleensäkin, kuuluu myös rosoisuutta ja erilaisia haasteita. Tässä jaksossa keskustellaankin työelämän realismista.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija Marko Jääskeläinen sekä SunUran valmentaja Ville-Matti Vilkka. Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Millaisilla odotuksilla työelämään tullaan nykyään ja kohtaavatko ne todellisuuden?- Mitä täsmätyökykyisyys tarkoittaa ja miten se näkyy työelämässä?- Miten työelämän pettymykset ja rosoisuus vaikuttavat työntekijöihin ja jaksamiseen?- Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan pitkällä tähtäimellä?LisätietojaSunUra Oy on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy työllisyys- ja rekrytointipalveluiden tarjoamiseen. Yritys on sitoutunut auttamaan erityisesti työnhakijoita löytämään ja saavuttamaan heidän uratavoitteensa. SunUra Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, uraneuvonta ja rekrytointi, joilla pyritään edistämään asiakkaiden työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Heidän toimintansa tukee myös yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työttömyyden vähentämistä ja työelämän inklusiivisuuden lisäämistä. Kimmo Laitinen toimii yrityksen toimitusjohtajana.SunUran kotisivut: sunura.fiSunUran toimistusjohtaja Kimmo Laitinen LinkedIn:ssa.Kimmo Laitinen, on yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo on kokenut johtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa organisaatioissa. Hän on koulutukseltaan YAMK, nepsy-valmentaja sekä hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Kimmon yrittäjämäinen ja energinen luonne yhdistyy hänen rakkauteensa perheen kanssa vietettyyn aktiiviseen vapaa-aikaan. Marko Jääskeläinen on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka tuntee nämä teemat perin pohjin erityisesti työelämän sekä palvelumuotoilun ja -kehittämisen näkökulmista työskenneltyään niiden parissa yrittäjänä lähes 15 vuotta. Yrityksensä Accessia Consultingin kautta Marko valmentaa ja konsultoi asiakkaitaan edellä mainittujen teemojen kehittämisessä ja implementoinnissa osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi Markon oma liikuntavamma tuo hänelle myös kokemusasiantuntijuutta näihin teemoihin.Ville-Matti Vilkka auttaa SunUra oy:n työnhakija-asiakkaita kohti työtä, osaamisen kehittämistä tai yrittäjyyttä joko suoraan tai yksilölllisten polkujen kautta. Ville-Matti on koulutukseltaan FM, AmO ja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Ennen SunUraa hän on tehnyt töitä luotsaamalla AMK opiskelijoiden opinnäytteitä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Vilkan työeetos perustuu ihmisen monimuotoisuuden, vuorovaikutuksen rikastamisen ja itsensä vastuullisen ylittämisen tukemiseen. Hänelle on tärkeää, että koettu ympäristö ja tilanteet eivät turhaan kuormita ketään.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Millaisilla teemoilla puoleet suuntaavat alue- ja kuntavaaleihin? Löytyykö terveydenhuollon järjestämisestä tai lähikouluista yhteistä säveltä? Keskustelemassa kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk), Niina Malm (sdp), Karoliina Partanen (kok.) sekä Miko Bergbom (ps.). Saksassa valmistaudutaan vaaleihin. Toimittaja Katarina Baer raportoi. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys muutoksessa. Keskusteleamassa kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt sekä toiminnanjohtaja Helena Laukko YK-liitosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anssi Väisänen ja Mira Stenström. Tuottajana Marija Skara.

Kuinka puoluejohtajat pärjäsivät eurovaalitentissä? Illan tentin sisältöä ruotimassa ovat yliopistolehtori Hanna Tuominen ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Sanna Savikko haastattelee. Mitä uusi käännyslaki merkitsee rajalle? Haastateltavina oikeustieteen professori Outi Korhonen Turun yliopistosta sekä professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta. Eurovaalitentti etkot. Millaisilla teemoilla sdp, kokoomus ja perussuomalaiseet tähtäävät Euroopan parlamenttiin? Haastateltavina eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajat Tytti Tuppurainen (sdp.), Matias Marttinen (kok.) ja Jani Mäkelä (ps.). Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Veera Sinervo ja Sanna Savikko. Tuottajana Marija Skara.

Ylen EU-vaalitentissä ottivat mittaa toisistaan pienimmät eduskuntapuolueet KD, RKP ja Liike Nyt. Miten tentti meni? Sitä ruotimassa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen ja tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista. Iranin presidentin kuolema helikopteriturmassa aiheutti maahan valtatyhjiön. Mitä Iranissa nyt tapahtuu? Vieraina etäyhteydellä Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren ja ihmisoikeusaktivisti Eva Tawasoli. Illan EU-vaalitentin etkot. Millaisilla teemoilla puolueet suuntaavat eurovaaleihin? Haastateltavana eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk), Atte Harjanne (vihr) ja Jussi Saramo (vas). Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti

Iranin presidentin ja ulkoministeri ovat kuolleet helikopterionnettomuudessa maan koillisosissa. Mitä onnettomuus merkitsee Lähi-idän herkässä tilanteessa. Haastateltavana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Naton luomat mahdollisuudet Suomen teollisuudelle. Haastateltavana pääsihteeri, Tuija Karanko Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:stä Miten saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi edistyy? Haastateltavana Saamelaisten totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka ja Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Eurovaalitentin etkot. Millaisilla teemoilla puolueen suuntaavat eurovaaleihin. Haastateltavana Liike Nytin eurovaaliehdokas (varakansanedustaja) Nina Nummela, kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Mika Poutala ja ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Atte Uusinoka ja Anssi Väisäinen. Tuottajana Marija Skara.

Tulevaisuus on hiilineutraali, ja ratkaisut sen saavuttamiseksi on tehtävä jo tänään. Tässä jaksossa selvitämme, millainen rooli hiilineutraaleilla ratkaisuilla todella on yritysten kilpailukyvylle tulevaisuudessa. Millaisilla kestävän kehityksen ratkaisuilla Suomen on tarkoitus muuttaa maailmaa? Millä tavoilla rakennetaan kansainvälisiä tutkimus- ja liiketoimintakumppanuuksia hiilineutraalien ratkaisujen saralla? Missä pitäisi saada vauhtia lisää ja panostetaanko Suomessa ylipäätään tarpeeksi kestävän kehityksen innovaatioihin? Vieraina jaksossa ovat Merus Powerin perustajaosakas ja toimitusjohtaja Kari Tuomala sekä Business Finlandin Carbon Neutrality-mission johtaja Helena Sarén, jotka kertovat myös, mikä on hiilikädenjälki ja miten sitä kasvatetaan. 

Talvella kuka tahansa voi lähteä jäälle kalaan. Esimerkiksi pilkkiminen onnistuu ilman kalastuslupaa, sitä saa harrastaa jokaisenoikeuksilla. Talvikalastusillassa keskustelemme siitä, kuinka pukeutua ja varustautua talviselle kalareissulle. Millaisilla pyyntivälineillä saa parhaan saaliin? Ja mitä kaikkea voi tapahtua ottipaikalla tai matkalla sinne? Kala-apajat valloittavat radioaalloilla kalastaja Mika Viitanen, Mikko “Peltsi” Peltola ja Markus Turunen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Mitä ehdotukset sairaalaverkon muutoksista tarkoittavat työntekijöiden kannalta? Saadaanko työpaikoille lisää vetovoimaa? Keskustelemassa pj. Millariikka Rytkönen Tehystä sekä toiminnanjohtaja Janne Aaltonen Lääkäriliitosta. Millaisilla perusteilla itärajan sulku jatkuu?  Haastateltavana monitieteisen rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine  Itä-Suomen yliopisto. Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokkaan Harry Harkimon vaaliteemoista on haastateltana kampanjapäällikkö Jukka Jusula.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Kreeta-Maria Kivioja, Veera Sinervo, Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara. 

Kulkevatko demarit ja vihreät oikealle, missä on keskustan paikka? Tarvitseeko oppositio tiiviimpää yhteistyötä? Studiossa SDP:n uusi puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sekä kansanedustajat Hanna Kosonen (kesk.) ja Fatim Diarra (vihr.). Toimittajana on Antti Pilke.

Kaikki tietää, että liikunta on hyväksi meille ihmisille. Siksi herääkin kysymys, että miksi niin moni vauvasta vaariin jumiutuu paikalleen? Millaista liikuntaa me ihmiset kaivataan? Miten kovaa tai usein kannattaisi treenata? Millaisilla nyrkkisäännöillä liikunnasta saa ympärivuotisen uuden harrastuksen? Voiko ihminen olla liian vanha liikkumaan? Mikä on hyvä asenne liikuntaa kohtaan: armottomuus, armollisuus vai jotain siltä väliltä? Miten motivoida itsensä liikkumaan silloin kun ei täysillä huvita? Miksi perusasiat treenissä, liikunnassa ja aktiivisuudessa on tärkeitä?  Näitä ja muita liikkumattomuuden ja liikkumisen suuria kysymyksiä pohditaan yhdessä tanssipedagogi, jooga- ja pilatesopettaja sekä kehonhuolto- ja kehonhallintalajien asiantuntija Fatima Witickin kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Fatima Witick - Kotisivu: https://www.fatimawitick.com/ - IG: https://www.instagram.com/fatimawitick/ - FB: https://www.facebook.com/fatima.witick/ - TikTok: https://www.tiktok.com/@fatimawitick

Pohjois-Norjassa on kuollut tuhansittain lintuja lintuinfluenssaan. Kirkkoniemestä raportoi toimittaja Tapani Leisti.  Lintuinfluenssa huolestuttaa - mutta miksi? Millaisia vaikutuksia lintuinfluenssalla on luontoon ja sen eläimistöön? Entä mitä vaadittaisiin, että virus muuntautuisi ihmisiin tarttuvaksi?  Haastateltavana virologian apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistolta. Kuulemme myös kuinka Pohjanmaalla on varauduttu lintuinfluenssaan, haastateltavana maanviljelijä Harri Sippola.  Tanskassa pyritään taltuttamaan yksinäisyyttä kansallisilla toimilla. Toimittaja Karoliina Kantola raportoi.  Israelissa on äänestetty kiistanalaisesta muutoksesta lakiin, joka heiketää korkeimman oikeuden asemaa laillisuuden valvojana. Mistä uudistuksessa on kyse. Haastateltavana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.  Maailma lämpenee, mutta kuinka pitkään? Millaisilla muutoksilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Haastateltavana Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Matti Konttinen, Akseli Innanen. Tuottajana Marija Skara. 

Asuntokauppa hiljeni syksyllä 2022 ja vajosi vuoden lopulla lähes kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Kuluttajien usko tulevaan horjui, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja energiakriisi, inflaatio sekä korkojen kova nousu kiristivät taloutta. Miltä asuntomarkkinoilla näyttää nyt? Millaisilla asunnoilla on kysyntää? Laskevatko hinnat? Miten oman kodin ostaja, vaihtaja tai myyjä voi tässä tilanteessa parhaiten onnistua asuntokaupassa? Taloustaidon Ulla Simola kysyy, vastaamassa Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä.

MarkkinointiMiks etsii vastauksia markkinoijia askarruttaneisiin kysymyksiin. Tässä jaksossa keskustellaan vastauksista, joita markkinoinnin tulisi tuottaa organisaatiolle asiakasymmärryksen parantamiseksi. Millaisilla hyvillä kysymyksillä asiakasymmärrystä tulisi konkreettisesti kerryttää? Jaksossa annetaan vinkkejä, kuinka kultturellisella johtamisella tuetaan koko organisaation yhteistä ponnistusta asiakasymmärryksen johtamisessa. Pelkkä teknologia ja suuret datavarannot itsessään eivät tee autuaaksi. Panelisteina jaksossa ovat Jemmi Laaninen (Leadoo Marketing Technologies), Samuli Hokkanen (Crasman) ja Johanna Jäkälä (VR). MarkkinointiMiks - koska markkinoijan kyselyikä on nyt ja aina. —----------------------------------- MarkkinointiMiks on MarkkinointiKollektiivin tuottama asiapitoinen, mutta pilkettä silmäkulmassa sisältävä videosarja, joka etsii vastauksia markkinoijia askarruttaneisiin kysymyksiin. Suomen suurimman ja elinvoimaisimman markkinoinnin alan yhteisön jäsenet, MarkkinointiKollektiivilaiset, kertoivat, mikä saa heidät kysymään omien työtehtäviensä äärellä “MIKS”? Tämä ohjelma etsii kysymyksiin vastauksia vaihtuvien panelistien kanssa.

Nostalgiapalojen jaksossa numero 32 perataan vielä toisen jakson verran Juha Kivilehdon peliuraa. Salibandymuseon Nostalgiapalojen jaksossa 32 jatketaan ikonisen pelaajalegenda Juha Kivilehdon kanssa nostalgisoimalla hänen pitkää ja menestyksekästä uraansa. Muistellaan hänen kokemuksiaan MM-kisoissa ja kansainvälisillä kentillä. Pohdimme myös lajin evoluutiota, kipukohtia ja tulevaisuudennäkymiä sekä Juhiksen tulevaa valmentajauraa. Nostalgiapalojen jukeboxin levylautaselle nostellaan Reeo ”Reksa” Tiiaisen ja Jani ”Jantta” Alkion naisten ja miesten maajoukkueille luomat tsemppibiisit MM-kisoihin 2005 ja 2006: Leijonan sydän ja Leijonasoturi. Sudioisäntänä tuttuun tapaan museoukko Jari Kinnunen. Jakson sisältö: 00:00:00 – 00:33:59 Kivilehdon maajoukkueura ja tulevaisuudennäkymiä, osa 2 - Maajoukkuedebyytti 18-vuotiaana - Maajoukkueleireillä on kivaa - Liian vanha ja liian hidas - Peli muuttuu, kun pelataan mestaruuksista - Maajoukkuetoiminnan evoluutio? - Urheilijoista tehtiin huippu-urheilijoita - Quattro Stagioni - Juhiksen dream team - Monipuolinen kokemus eri rooleista - Millaisilla mietteillä ja odotuksilla valmentajauralle? - Tulokset loppujen lopuksi ratkaisee - Päähän kohdistuvat taklaukset? - Olosuhteiden vaikutus peliin? - Lajin tulevaisuuden näkymät? - Eri pelimuodot? - Ammattilaissarja ensimmäisenä Suomeen - ”Ihan turha soitella perään” 00:34:00 – 01:01:34 Jukeboxissa: Leijonan sydän & Leijonasoturi Jantta & Reksa - ”Taas naureskeltiin päin naamaa” - Salibrandya ja Reeo TV:tä - Varoitus YLEn johtoryhmältä - Huumoripläjäyksille olisi tilausta - Mamban lauantai-ilta - ”Aina kun tehtiin biisi, niin ei tullut kultaa” - ”Leijonan sydän” Singaporeen 2005 - ”Hopea ei ole häpeä” - ”Leijonasoturi” Globeniin 2006 - ”Melkein voitettiin, lähellä oltiin” - ”Nämä eivät ole ihan paskoja” - Kuuluisa kulta-DVD mainittu

Kymmenien tuhansien teollisuustyöntekjöiden ensi vuoden palkankorotuksista pitäisi syntyä ratkaisu syyskuun loppuun mennessä. Työntekijöiden ostovoima on huvennut, kun hinnat ovat nousseet. Millaisilla palkankorotuksilla hintojen laukkaamiseen vastataan? Onko uhkana inflaatiota pahentava kierre? Tuleeko vientiteollisuuden palkkasovusta enää ylärajaa muiden alojen palkankorotuksille, kun kuntien työntekijät saavat kuitenkin enemmän? Miksi lääkärit saavat suuremmat palkankorotukset kuin teollisuustyöntekijät? Kierretäänkö kytköstä paikallisella sopimisella? Työmarkkinoiden tilanteesta keskustelevat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi. Toimittajana on Antti Pilke.

Ajattelumallit määrittävät perustavanlaatuisesti sitä, miten johdat itseäsi ja kykenetkö työskentelemään viisaasti. Tässä jaksossa Jussi avaa teollisten, empaattisten ja valmentavien ajattelumallien taustoja sekä miten ne näkyvät käytännön työskentelyssä.

Kari Hotakaisen uusin kirja Opetuslapsi on terävä satiiri keskiluokan hyviksistä. Ruben Stiller puhuu Hotakaisen kanssa muun muassa sähköautoilevan joogaajan tekopyhyydestä ja uuskielen hölynpölystä. Millaisilla myyteillä Suomi on selitellyt suhdettaan Natsi-Saksaan? Perustuuko kuvamme Jatkosodan taustoista osittain valheeseen? Akatemiatutkija Oula Silvennoinen analysoi suomalaista menneisyydenhallintaa.

Ulkomaankirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo tuoreimpia tietoja Ukrainasta. Venäjä kiristää otteitaan Ukrainassa propagandakoneiston suosiman voitonpäivän lähestyessä. Kuinka tiukasti Venäjän valtakoneisto kontrolloi kansan mieltä? Sodasta puhutaan erityisoperaationa eikä tieto kaatuneista saavuta venäläisiä. Kuinka ahtaalla Venäjän valtionjohto on jännittyneessä tilanteessa, ja mitä tiedämme maassa vallitsevasta ilmapiiristä? Entä millaista informaatiovaikuttamista Venäjä suuntaa länteen? Haastateltavina tutkimusjohtaja Hanna Smith Hybridiosaamiskeskuksesta sekä tutkijatohtori Kristina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista. Kaupan kassalla moni on jo huomannut ruokakassin kallistuneen. Mikä hintoja nostaa tällä hetkellä? Vieläkö hinnat nousevat? Millaisilla keinoilla ruokakassin hintaa voi keventää. Haasteltavina Pellervon talousttutkimuksen johtaja Sari Forsman-Hugg sekä Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Toimittaja Rain Kool kertoo, kuinka Virossa suhtaudutaan ruoanhinnan nousuun. Kesätöitä haetaan ahkerasti. Millaisin työnäkymin tulevaa kesää kohti mennään,siitä haastateltavana Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Vieltojärvi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Veera Sinervo ja Ilkka Lahti, tuottajana Marija Skara.

Rosanna ja Piritta käyvät läpi pimpille tyypillisiä toimintoja, tuoksuja ja vaivoja. Millaisilla tavoilla esimerkiksi hiivatulehdusta voidaan ennaltaehkäistä? Millä tavoin kuukautiskierto vaikuttaa pimpin tuottamiin eritteisiin?

Vuoden toiseksi viimeinen Hunajacast-Show kysyy TPS:n päävalmentaja Jussi Ahokkaalta seuraavan kysymyksen: Missä menet pelillisesti, TPS? Ennen edellistä Lukko-peliä nauhoitettu lähetys pureutuu Seuran pelilliseen ilmeeseen tilanteessa, jossa voitot ovat karttaneet mustavalkoisia neljän ottelun ajan. Millaisena päävalmentaja Ahokas kokee, näkee ja tuntee tilanteen? Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, kun kuitenkin syksyn jälkimakua voidaan perustellusti pitää urheilullisesti positiivisena? Millaisilla askelmerkeillä Seura iskee joulun jälkeen ja mitä parannuksia Ahokas haluaa joukkueensa pelaamisessa nähdä?

Jakso tehty kaupallisessa yhteistyössä Garmin Finlandin kanssa. https://www.garmin.com/fi-FI/ Vieraana valokuvaaja, seikkailija Teemu Oksanen joka jakaa vinkkejä kuvaamisesta ja missä kannattaisi kuvata. Miten ottaa parempia kuvia? Millaisilla vinkeillä Teemu ohjeistaa Timoa? Entä millaisia kommentteja UltraTimon kuvat aiheuttaa ammattikuvaajassa. Mitä huomioita kuvat aiheuttaa ja millaisia asioita hyvässä feedissä on? Miten ammattikuvaaja parantaa kuvia ja miksi ammattikuvaajaa voisi pyytää kuvaamaan? Jakson juontaa Timo Väistö. Etkot ja jatkot @juostenkahville instan puolella. Kiitos kun kuuntelit. Hyviä lenkkejä kaikille!

Millaisilla deiteillä olemme käyneet esim. New Yorkissa ja Aasiassa ja miten nämä eroavat Suomen meiningistä? Yksi iso osa podcastiämme on se, että puhumme deittailusta globaalisella mindsetillä ja syystä; koska olemme itse kokeneet näitä yli 15 vuoden ajan! Haluamme jakaa tarinoita ja kokemuksiamme kuuntelijoille Suomessa, jotka eivät ehkä ole päässeet treffailemaan ulkomailla tai eivät ole koskaan deitannut ketään eri kulttuurista/maasta, mutta ovat kiinnostuneita. This is for you! Seuraathan meitä IG:ssä @queentalkpodcast ja muista katsoa viikottaiset livemme, jossa voit kysyä meiltä kysymyksiä!

Tällä kertaa Kristallipallossa keskustellaan kohtuullisen kuluttamisen elinympäristöistä kunnissa. Kuinka suuria suomalaisten hiilijalanjäljet ovat verrattuna "kestävään tasoon"? Millaisilla muutoksilla kestävää tasoa voidaan lähestyä? Mihin kunta- ja kaupunkitasolla voidaan vaikuttaa? Mukana jaksossa Aalto-yliopiston Mikko Jalas, Islannin yliopiston Jukka Heinonen ja Helsingin kaupungin Alpo Tani, ja ohjelman tuottaa SYKEn Erkki Mervaala. ORSIn uudet kuntasivut politiikkasuosituksineen löytyvät osoitteesta: www.ecowelfare.fi/kunnat/ Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/kunnat

MarkkinointiRadio lähtee tässä jaksossa metsään. Matkaamme Laokseen saakka, ja keskustelemme vastuullisuudesta ja markkinoinnista - etenkin tuotekehityksen näkökulmasta. Oppaaksi tälle reissulle saamme Jaakko Kaukomiehen, joka vastaa Slow forrest coffee brändin kestävästä kehityksestä ja yritysvastuusta. Ja metsistä. Jaksossa puhutaan siitä, miten vastuullisuus voi olla liikkeelle paneva voima ja liiketoiminnan ydinidea. Sillä ei kuitenkaan vielä myydä mitään, vaan lopputuotteen pitää myös lunastaa odotukset. Jaakko johdattaa meidät Slow Forest Coffeen tarinaan, joka nivoutuu ihmisten, metsien ja kahvin maun ympärille. Millaisilla toimilla voidaan varmistaa, että kaikki sidosryhmät toimivat saman tavoitteen mukaisesti, vaikka aina ei voida olla läsnä fyysisesti? Miten vastuullisuudesta voidaan viestiä vakuuttavasti, erityisesti kahviteollisuuden parissa? Jaakko myös lähettää jaksossa terveisiä muille markkinoinnin ja tuotekehityksen kollegoille siitä, miten vastuullisuuden tulee olla yritysten kaikissa hankinnoissa mielessä, nyt ja erityisesti tulevaisuudesssa. Jos kahvihammastasi alkoi kolottaa, Slow Forest Coffee tarjoaa MarkkinointiRadion kuuntelijoille -15% alennuksen kaikista tuotteista huhtikuun 2021 ajan verkkokaupassaan osoitteessa shop.slowforestcoffee.com koodilla “vastuullisuushuhtikuu”. Maukasta kuunteluhetkeä!

MarkkinointiRadio lähtee tässä jaksossa metsään. Matkaamme Laokseen saakka, ja keskustelemme vastuullisuudesta ja markkinoinnista - etenkin tuotekehityksen näkökulmasta. Oppaaksi tälle reissulle saamme Jaakko Kaukomiehen, joka vastaa Slow forrest coffee brändin kestävästä kehityksestä ja yritysvastuusta. Ja metsistä. Jaksossa puhutaan siitä, miten vastuullisuus voi olla liikkeelle paneva voima ja liiketoiminnan ydinidea. Sillä ei kuitenkaan vielä myydä mitään, vaan lopputuotteen pitää myös lunastaa odotukset. Jaakko johdattaa meidät Slow Forest Coffeen tarinaan, joka nivoutuu ihmisten, metsien ja kahvin maun ympärille. Millaisilla toimilla voidaan varmistaa, että kaikki sidosryhmät toimivat saman tavoitteen mukaisesti, vaikka aina ei voida olla läsnä fyysisesti? Miten vastuullisuudesta voidaan viestiä vakuuttavasti, erityisesti kahviteollisuuden parissa? Jaakko myös lähettää jaksossa terveisiä muille markkinoinnin ja tuotekehityksen kollegoille siitä, miten vastuullisuuden tulee olla yritysten kaikissa hankinnoissa mielessä, nyt ja erityisesti tulevaisuudesssa. Jos kahvihammastasi alkoi kolottaa, Slow Forest Coffee tarjoaa MarkkinointiRadion kuuntelijoille -15% alennuksen kaikista tuotteista huhtikuun 2021 ajan verkkokaupassaan osoitteessa shop.slowforestcoffee.com koodilla “vastuullisuushuhtikuu”. Maukasta kuunteluhetkeä!

Kaupallinen yhteistyö: Sinful.fi. Jenni ja Kaisa jakavat lelukokemuksiaan, mikä toimii, mikä ei? Millaisilla leluilla on hyvä aloittaa, entä millaisia välineitä voi hyödyntää sidontaleikkeihin? Jenni kertoo myös, kuinka vanha on maailman vanhin dildo. Seuraa meitä Instagramissa: @himocast

Elvytyspaketin hyödyt Suomelle pienenivät – vai pienenivätkö? (0:00) Millaisilla rattailla oppositio ajaa kuntavaaleihin? (11:08) Kotitalousvähennys, politiikka, tiede ja mutu (20:44) Kunnat ja valtio eri linjalla koronarajoituksista (30:53)

Yhteistyöllä voidaan saavuttaa mittavia tuloksia. Suurtenkin tulosten takana ovat yksilöiden ideat ja teot. Anne-Maria Salonius heräsi Itämeren suojelun tarpeeseen purjehtiessaan Ahvenanmaalla ja nähdessään valtaisat sinilevälautat. Työssään Ålandsbanken Suomen johtajana hän on pystynyt omalta osaltaan edistämään ympäristön asiaa mm. suojeluhankkeita rahoittavan Itämeriprojektin sekä kuluttajan hiilijalanjälkeä laskevan Åland Indexin kautta. Enää ei riitä, että yritykset tuottavat voittoa, niiden pitää myös tehdä yhteistä hyvää - Millaisilla sijoituksilla Itämerta sitten pelastetaan? Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Mikä merkitys hyvinvoinnille on ympäristön äänillä - äänimaisemalla, jossa elämme? Toisaalta, miten omalla äänellään voi vaikuttaa omaan kehoon? Huoltamolla pohditaan äänen merkitystä. Kuinka usein tietoisesti kuuntelet, mitä ääniä ympärillä on? Kello tikittää. Lattia narisee. Auto ajaa ohi. Kahvinkeitin porisee. Ääniin keskittymällä voi tietoisesti rentoutua, mutta miten monella tavalla äänet vaikuttavat? Millaisilla äänillä saisi rauhoitettua levottoman mielen? Äänimaiseman kulttuurintutkija ja yliopistonlehtori Noora Vikman sekä laulaja, lauluntutkija ja Voicefulness-metodin kehittäjä Anne Tarvainen ovat huoltamolla vieraana.

Nisäkäsmaailmasta löytyy raajoja joka lähtöön. On pitkiä, lyhyitä, voimakkaita, karvaisia, taipuisia ja leveitä jalkoja. Jotkut ovat kanta-astujia, toiset liikkuvat varpaillaan ja jotkut jopa kynsillään. Vedessä liikkuvilla nisäkkäillä on varpaiden välissä uimaräpylät, maan alla asuvilla kontiaisilla taas on lapiomaiset, kaivamisen sopivat etujalat. Luontoretkellä tohtori Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen pohtivat millaisilla raajoilla nisäkäsmaailmassa pärjää. Ja vaihtoehtojahan tuntuu riittävän. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Missä paikassa matto ikkunassa ei herätä luottamusta? Millaisilla hajuilla ihmisiä ohjaillaan? Ylex Aamun Viki ja Köpi suorana Yle Areenassa arkisin 06:30!

Loyalisticin podcast on nyt nimeltään Menestystä etsimässä. Tällä kertaa podcastissa puhutaan strategiasta ja sen merkityksestä kasvulle, erityisesti softayrityksissä tai softalla kilpailuetua rakentavissa. Millaisilla strategioilla (softa)yrittäjä siis löytää kasvun ja menestyksen? Siitä Antti Pietilän kanssa on keskustelemassa yksi softa-alan terävimpiä ajattelijoita, Petri Aukia, Kamoon Digital. 30 vuoden kokemus alalla johtotehtävissä, konsulttina, yrittäjänä ja toimitusjohtajana erityisesti strategisten kysymysten ja strategioiden parissa näkyvät ja kuuluvat episodissa. Kuuntele tai katso episodi niin opit ja ymmärrät millä strategisilla peliliikkeillä voi luovia tietään kohta menestystä. Voit kuunnella episodin myös suosituimmissa podcast-sovelluksissa hakemalla “Loyalistic” tai linkillä https://anchor.fm/loyalistic Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/softayrityksen-strategian-salaisuus-vieraana-petri-aukia-kamoon-digital ----------------------------------------------------------------------------------------------- Petri Aukia Petri Aukiaa voit seurata: https://www.linkedin.com/in/petriaukia/ Antti Pietilä Antti Pietilää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila Loyalistic Loyalisticin löydät: https://loyalistic.com/fi/ -----------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä jakso on tehty yhteistyössä Float Kallion / Roban (https://wefloat.fi/) ja Oura-älysormuksen (https://ouraring.com/partners/Lepopaiva/) kanssa. Vastaamme jaksossa seuraaviin kuuntelijoiden kysymyksiin: "Hei, Lähetin teille kysymyksen aiemmin HRV:n nostamiseen liittyen ja pyysitte laittamaan kuulumisia. Ikävä kyllä meditaatiolla ei ole ollut toivomaani taikavaikutusta HRV:n nousuun. Silti se on jäänyt osaksi arkeani koska hyödyt tuntuvat silti muutoin, kiitos vinkeistä. Sain selville, että minulla on yksinkertaisesti niin herkkä hermosto että kroppa vaatii paljon palautumista ja palautumisen huomioimista kaikessa. Tätä olen nyt tässä opetellut ja joutunut keventämään treenaamistakin ikävä kyllä aika paljon. Perusarki kuormittaa jo itsessään niin paljon, että treeni ei voi hapottaa liikaa. Paljon vielä opittavana siitä, mistä kaikista palikoista omaa palautumistani rakennan. Vinkkejä teiltä toki tähän kuulen lisää. Kysymykseni liittyy uusimpaan jaksoonne. jossa puhuitte siitä ettei pilateksesta tai joogasta saa maksimaalista voimaa keskivartaloon. Itsellä keskivartaloon pitäisi juuri saada puhumaanne voimaa ja toiminnalista vahvuutta, jotta alaselkä ei kuormittuisi enempää ja saisi lantion, alaselän, pakarat ja koko setin tasapainoon. Millaisilla treeneillä/liikkeillä lähtisitte tekemään? Haasteena vielä heitän, että koronan vuoksi (ja koska tykkään treenata omalla pihalla) olen siirtynyt pois crossfit salilta ja treenaan kotosalla apuvälineinä kahvakuula, käsipainot, renkaat ja leuanvetotanko. Kiitos teille ja aurinkoista kesää!" "Kalorit lepo- ja treenipäivänä - luonnollinen kalorivaihtelu (evolutiivisesta näkökulmasta). Eli iskeekö instant katabolia jos ei joka päivä saavuta sitä tiettyä kalsumäärää, ja olisko joskus parempi vetää överit ja toisinaan vajarit. Jos siis ajattelee että esi-ihminen ei, joka päivä saanut luuytimiä syödäkseen."

Mitä pyörii TPS:n kapteenin Lauri Korpikosken päässä palkkaleikkausten jälkeen? Millaisilla askelmerkeillä tulevaisuuteen edetään ja miltä ensi kauden joukkue näyttää? Mikä on kapteenin viesti yhteisölle? Miten Ari Moisanen ottaa TPS:n maalivahdit haltuunsa? Onko tarjolla sielunhoitoa? Mitä kaikkea TPS-maalivahdeilta vaaditaan jatkossa? Entä mikä tuore maalivahtihankinta Andrei Karejev on oikein miehiään? Kuuntele niin tiedät mitä TPS:n kulissien takana tapahtuu!

Voiko elämä olla hallinnassa koronasta huolimatta? Sitä pohdimme tässä jaksossa. Poikkeusaika on sysännyt ihmiset aivan uudenlaiseen arkeen, mutta sen keskelläkin ihmisellä on yhä syvä tarve järjestykselle ja rutiineille. Ennakoimattomuus kuormittaa mieltä ja syö voimavaroja. Mitä elementtejä elämänjärjestys pitää sisällään? Millaisilla keinoilla uudenlaista arkea voi rakentaa itselleen ja perheelleen? Miten luoda ja tukea perheenjäsenten erilaisia rutiineja? Tämä on kolmiosaisen järjestys-teemaisen minisarjan toinen jakso. Jakso löytyy Spotifysta, Soundcloudista ja Apple podcastista. Klikkaa meidät näissäkin seurantaan, niin löydät meidät jatkossa helposti ja saat aina tiedon uusista jaksoista. Voit jättää myös arvostelun, joka edesauttaa, että muutkin löytävät podcastimme. Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekevät kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja kirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagrammista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade

Aikuisena ystävyyssuhteiden ylläpitäminen saattaa tuntua haastavalta. Elämän kiireet vievät, eikä aikaa yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Millaisilla mittareilla ystävyyttä nykyään mitataan ja onko se muuttunut somen myötä pinnallisemmaksi? Ja voiko aikuisena luoda pysyviä ystävyyssuhteita? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Emilia sekä työnkokemuksen asiantuntijat ja Ruuhkavuosiopas: Rakenna hyvä arki ja kukoista töissä -kirjan kirjoittajat Linda Rautanen ja Laura Hannola keskustelevat ruuhkavuosien mahdollisuuksista.Miten kukoistaa ruuhkavuosina niin töissä kun kotona?Miten tunnistaa omat arvot ja valjastaa ne myös arkeen? Miksi sisäisen motivaation tärkeys korostuu ruuhkavuosina? Millaisilla harjoituksilla voimme muuttaa omaa sisäistä puhetta ja lisätä kiitollisuutta arkeen? Miksi ruuhkavuodet ovat nimenomaan mahdollisuus - ei uhka? Näistä ja paljosta muusta aitoa ja rehellistä keskustelua! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Valta Venäjällä tiivistyy energiasektoriin. Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen. Visegrad-maat ja Itävalta yhteisvoimin painostamaan EU:ta? Yliopistonlehtori Katalin Miklóssy, Helsingin yliopisto. Millaisilla korteilla pelataan Suomen seuraava presidenttipeli? Mustreadin strategi, ekonomisti Heikki Pursiainen, Uuden Suomen uutispäällikko, ensi kuun alusta päätoimittajana aloittava Jenni Tamminen ja Ilta-Sanomien uutistuottaja Hanna Vesala. Helene Schjerfbeckin myytti elokuvaksi - kuvaaja, Aalto-yliopiston professori Rauno Ronkainen ja ohjaaja Antti J. Jokinen. Toimittaja Katariina Lahtonen. Blogi Sean Ricks. Älä ikinä häpeä terapiaasi – en minäkään. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittaja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Miksi Helsingin kadut tuntuvat olevan aina remontissa, ja kaupungin projektit vaikuttavat etenevän tuskallisen hitaasti? Pitääkö digitaalisten muutosten olla jättimäisiä kokonaisuuksia, vai voivatko muutokset olla pieniä ja ketteriä? Millaisilla pienillä askelilla kaupunkilaisten elämän saa paremmaksi jo nyt? Jakson vieraana on Henkka Hyppönen, joka puhuu siitä, miten prosessit saadaan nopeammiksi ja tehokkaammiksi. Jakson muutossankari on Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen, joka kertoo, miksi perusterveydenhuollon pitää muuttua.  Anna podcastista palautetta osoitteeseen maailmantoimivinpodcast@hel.fi

Etätyötä tehdään yhä enemmän ohjelmistoprojekteissa. On kyse sitten omista työntekijöistä, konsulteista tai omaan tiimiin liitetyistä nearshoring-kumppanin kehittäjistä, etätyö lisääntyy koko ajan. Yhä useammin kyse ei ole pelkästään satunnaisesta etätekemisestä, vaan osa tiimistä tai peräti koko tiimi saattaa työskennellä jatkuvasti etänä. Episodissa Paavo Pauklinin haastateltavana on kokenut UX designer ja käytettävyystestaaja Roope Koski, joka on asunut ja palvellut suomalaisia asiakkaita etänä jo 12 vuoden ajan. Oletko miettinyt millaiselta etätyö tuntuu konsultin tai työntekijän näkökulmasta? Mitä työnantajan tai asiakkaan tulisi huomioida, jotta etätyöskentely olisi mahdollisimman menestyksekästä? Mitä hyötyjä etätyöllä saavutetaan? Entä mitä haittaa etätyöstä on? Kenelle se sopii? Onko etätyötä tekevä työntekijä tai konsultti tuottavampi, vai pitäisikö sittenkin vaatia fyysistä läsnäoloa? Milloin palaverit on syytä järjestää kasvokkain, entä milloin ja millaisilla työtavoilla arki saadaan rullaamaan verkon yli? Onko 100% etätyö toteutumaton unelma vai realismia? Millaisilla välineillä ja tavoilla tiimissä kommunikoidaan tehokkaimmin kun osa tiimistä työskentelee etänä? Millaisia virheitä yleensä tehdään kun etätyöntekijälle annetaan tehtäviä tiimin tai johdon toimesta? Ja lopuksi kaikille etätyöstä haaveileville: Millaiselta Roopen ura etäkonsulttina oikein vaikuttaa? Miten hän hankkii asiakkaita? Miten työskentelee? Ja sopisiko samanlainen elämäntyyli sinulle? --------------------- Jos tarvitset kokenutta UX designeria ja käytettävyystestaajaa projektiisi, tavoitat Roopen: roope@usabilitytest.fi --------------------- Mietitkö ohjelmistokehityksen ulkoistusta tai kumppanin valintaa? Varaa kanssani ilmainen puolen tunnin konsultaatiopuhelu: VARAA ILMAINEN KONSULTAATIOAIKA https://app.hubspot.com/meetings/paavo-pauklin30 Lataa ilmainen opas ulkoistuskumppanin valintaan: https://content.netcorp.fi/opas

Raha on aina suuri puheenaihe ja joka paikassa kehoitetaan säästämään. Mistä Nora ja Viivi saavat rahaa tai millaisia tuhlureita nää likat onkaan? Onko molemmilla luottotiedot ja hommat hallussa? Omistaako jompikumpi yli 2000euron laukun? Selviytyjissä koettiin tunnemyrskyjä ja luottamuksen pirstaloimista. Millaiset jälkifiilikset Kasperin pudottaminen jätti? Mimmit kertovat miltä tuntui kun yhtäkkiä olikin kahden liitossa neljää muuta vastaan...tai näin he ajattelivat. Millaisilla fiiliksillä lähdetään jatkamaan peliä, se selviää tässä jaksossa.

"Fuck you suo, kuka nyt on jähmettynyt!" Millaisilla varusteilla talviretkeily kannattaa aloittaa, mitkä ovat meidän luottokamoja ja miksi jokaisen pitäisi pelata pilkkipeliä? Kyllä, pilkkipeliä! Tune in!

Ruotsi ja Tanska ovat menestyneet loistavasti elokuva- ja tv-sarjamarkkinoilla. Ruotsalaiseet ja tanskalaiset elokuvat ja näyttelijät ovat voittaneet lukuisia oscareita ja nordic noir -genre tunnetaan kaikkialla. Millaisilla elokuvilla ja tv-tuotannoilla Suomi voisi menestyä ulkomailla? Onko menestys kiinni vain rahasta? Miltä näyttää suomalaisen filmitaiteen nykytila ja tulevaisuus? Roman Schatzin vieraina ovat elokuvatuottaja Marko Röhr ja elokuvakriitikko Kalle Kinnunen.

Rebel Radio 22 - Millaisilla painoilla kannattaa treenata? by Rebel Lifters

Päätä särki ja astmaakin sairastettiin keskiajan Englannissa. Mutta kuinka sairauksista, ruumiinosista ja hoitovälineistä kirjoitettiin keskiajan lääketieteellisissä teksteissä? Vieraanamme on aiheeseen perehtynyt tutkija Juhani Norri. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. **** Olemme tottuneet siihen, että englanti on maailmankieli, joka alituisesti vaanii muita kieliä. Näin ei tietenkään ole aina ollut. Esimerkiksi varhaisella keskiajalla englannin ylivalta ei edes Isossa-Britanniassa ollut taattu. Sen jälkeen, kun Vilhelm Valloittaja oli vuonna 1066 – eli 950 vuotta sitten – johtanut normannit Englantiin, niin sanottu anglo-normannilainen kieli eli eräs pohjoisranskan murre oli levinnyt maahan tehokkaasti. Muun muassa lääketieteellistä kirjallisuutta ei varhaisella keskiajalla löytynyt englanniksi, vain anglo-normanniksi ja etenkin latinaksi. Tilanne alkoi korjaantua vasta keskiajan puolivälin jälkeen. Miten englannin kieli alkoi taipua lääketieteen kieleksi? Tähän kysymykseen tuo valoa Tampereen yliopiston englannin kielen lehtori, tohtori Juhani Norrin tämän vuoden loppukeväällä viimeistelemä jättiläismäinen sanakirja Dictionary of Medical Vocabulary in English, 1375–1550. Kyseessä on melko jättiläismäinen sanakirja. Se on kaksiosainen, sivuja sanakirjassa on yhteensä 1 294 ja hakusanoja 12 608. Ja Norri on jo rajannut aihetta ja keskittynyt keräämään vanhoista dokumenteista lähinnä ruumiinosien, tautien, instrumenttien ja lääkkeiden nimiä. Selailijalle sanakirja on jännittävä seikkailu. Hakusanan death eli kuolema kohdalta löytyy niin merkitys kuolema ja great death (iso kuolema) eli rutto kuin little death (pieni kuolema) eli pyörtyminen! Millaisia tauteja keskiajan Englannissa podettiin? Millaisilla lääkkeillä noita tauteja parannettiin? Keillä oli tieto parantaa tauteja? Millainen urakka Juhani Norrilla oli sanakirjan tekemisessä? Miten keskiajan englanniksi olisi puhuttu tämän syksyn influenssa-aallosta? Kysytään Juhani Norrilta. **** Kuva vesikauhuisen miehen päästä keskiaikaisessa lääketieteellisessä kirjoituksessa: Cambridgen yliopisto, Emmanuel Collegen käsikirjoitus n:ro 69.

Miten mielen ja kehon saisi kulkemaan käsikkäin - tai kuten nykyään sanotaan synkkaamaan. Niska jumissa, päätä särkee, selkää juilii. Mitä jos syy löytyykin murehtimisesta ja käsittelemättömistä asioista? Autossa kuski ajaa, apukuski ohjeistaa, mutta kuski on se joka vie. Kumpi meillä vie kumpaa - keho mieltä vai mieli kehoa? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat terveysliikuntaa ja itämaisia liikuntakulttuureja tutkinut filosofi Timo Klemola sekä näyttelijän ammatissaan aktiivisesti mielen ja kehon yhteistyötä harjoittava Sanna Stellan. Kumman hyvinvointi on tärkeämpää mielen vai kehon - jos pitäisi valita rapakunnon tai mielen tylsyyden välillä? Kehomieli on termi, josta Timo Klemola haluaa puhua mieluummin. Kehomieli on myös yksi hänen tutkimuksensa keskeinen aihe. - Puhumme lähtökohtaisesti kehosta ja mielestä, ruumiista ja sielusta. Jo tällainen puhetapa on harhaanjohtava, se antaa järjestyksen, että ne ovat erillisiä. Lähtökohtana voisimme pitää sitä, että keho ja mieli eivät ole erillisiä vaan yhtä. Miltä tuntuu kun mieli ja keho ovat tasapainossa? Kun mieli ja keho ovat balanssissa olen silloin energinen ja ajatuskin kulkee hyvin, kertoo Sanna Stellan. - Olen flow -tilassa. Hengitän tasapainoisesti, mitään kremppoja ei tunnu. Se on mielen ja kehon joustavuutta. Timo Klemola kertoo tekevänsä harjoituksia, joissa etsitään mielen ja kehon harmoniaa. Hengitysharjoitukset myös auttavat tasapainon löytämiseen. Millaisilla sanoilla kuvailemme kehon tuntemuksia? Timo Klemola kertoo, että meillä on paljon käsitteitä kuvaamaan ajattelun toimintaa, mutta kehon tuntemuksien aistiminen on kehittymätöntä ja siihen on vaikea myös löytää ilmauksia. - Perusongelma on se, että jo kieli tekee mielen ja kehon kahtiajaon. Kun sanon sanan mieli, olen jo jakanut itseni kahtia. Emme pysty puhumaan kehon ja mielen yhteydestä, kun meillä ei ole siihen käsitteitäkään. Kun puhun kehosta ja ruumiista, mieli katoaa heti. Kaikki kotona -lähetyksen tiistaina 20.10.2015 toimitti Paula Jokimies.

Idänkauppa on aina ollut yksi Suomen suurista mahdollisuuksista mutta myöskin haasteista. Venäjään Ukrainan kriisin takia kohdistetut talouspakotteet ovat supistaneet erityisesti elintarvikevientiä kuin myöskin vähentäneet venäläisturistien käymistä Suomessa. Tapani Ruokasen vieraaksi keskiviikkona kolmelta saapuu idänkaupan kokenut tuntija, entinen Nokian vientikaupan johtaja Stefan Widomski. Millaisilla toimilla kauppa saataisiin kannattamaan ja mikä on Venäjän rooli kauppakumppanina?

Vieraana Kirsi Pihlaja, joka on nuorisotyön suunnittelija Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Keskustelun aiheena on koulumaailma. Millaista työtä koukukiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään? Millaisilla resursseilla oppilashuolto tämän päivän koulumaailmassa toimii? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pienemmillä luokkakoilla, harrastusmahdollisuuksien kehittämisellä ja tukioppilastoiminnalla? Lasten ja nuorten asiat jäävät politiikassa helposti muiden asioiden jalkoihin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Tämä edellyttää lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita tukevia päätöksiä. Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti. Eduskunnan päätökset vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteisiin. Eduskunnan päätöksistä riippuu esimerkiksi minkälainen varhaiskasvatus ja koulu meillä on, mikä on lapsilisän määrä tai minkälaiset ovat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisää on leikattu ja indeksikorotukset jäädytetty. Koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa on seurattava ja varmistettva kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon saatavuus ja voimavarat. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä on vahvistettava. Oppilaat on otettava vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista on torjuttava. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus on turvattava kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Koulun kerhotoiminta on turvattava kaikissa peruskouluissa. Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus on turvattava. On myös edistettävä maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuettava vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä.

Mitä Paavo Arhinmäki ajattelee päättymässä olevasta eduskuntakaudesta? Kenen kanssa työskentely Kataisen hallituksessa oli vaikeinta? Entä kuinka hän näkee tällä kaudella eduskuntatyöhön mukaan tulleet kansalaisaloitteet? Eduskuntakauden alussa Vasemmistoliitto lähti ristiriitaisissa tunnelmissa mukaan kuuden puolueen hallitukseen. Osa puolueväestä näki, että mukana hallituksessa on enemmän saavutettavaa kuin menetettävää, osa näki päinvastoin. Hallituskauden puolivälin jälkeen Vasemmistoliitto lähti hallituksesta lapsilisiin, opintotukiin, työttömyyspäivärahoihin ja eläkkeisiin kohdistuvien leikkausten takia. Mitä Arhinmäki ajattelee siitä, että eduskuntakauden loppusuoralla Kokoomus kaatoi valtavan joukon suurhankkeita, kuten sote-ratkaisun, metropolihallinnon ja pisararadan? Eduskunta on myös viime töikseen päättämässä opintotuen rajaamisesta vain ensimmäiseen tutkintoon, jota Vasemmistoliitto vastustaa. Julkisuuskuva eduskuntakauden loppupuolella on hallituksen työskentelyä ja koko päätöksentekoa kohtaan varsin negatiivinen, jäikö käteen mitään positiivista? Keskustellaan myös siitä, mitä Vasemmistoliitto sanoo ajankohtaisiin teemoihin, kuten Nato-keskustelun ja Kreikan vaalien jälkeisen Euroopan talouskeskustelun. Millaisia talouspolitiikan suunnanmuutoksia vasemmiston mielestä tarvittaisiin? Millaista veromallia Vasemmistoliitto esittää eduskuntavaaleissa? Miksi tarvitaan elvyttävää talouspolitiikkaa leikkauspolitiikan sijaan? Millaisilla vaalikärjillä ja missä tunnelmissa Arhinmäki lähtee vaalikentille tavoittelemaan Vasemmistoliitolle vaalivoittoa?

Akin aamussa jatketaan tutulla linjalla ja tutustutaan eduskuntavaaliehdokkaisiin. SDP:n ehdokas, Suomen kurdiliiton puheenjohtaja, diplomi-insinööri Welat Nehri saapuu vieraaksi toiselle tunnille. Edellisellä viikolla nousi mediamylläkkä europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon kommentoitua maahanmuuttajataustaisten eduskuntavaaliehdokkaitten roolia kevään vaaleissa. Miten Welat Nehri asian näkee? Millaisilla teemoilla hän itse on liikkeellä?