Podcasts about britannian eu

Noin 300 000 Suomen kansalaista asuu ulkomailla. 2010-luvulla pois muuttaneita oli enemmän kuin palanneita, mutta koronan ja Britannian EU-eron myötä tilanne kääntyi ainakin hetkeksi. Keitä ovat nämä ulkosuomalaiset? Miten Suomen ulkopuolella asuvat suomalaiset hoitavat yhteyksiään kotimaahan, millaisia palveluita heille on tarjolla ja kuinka helppoa on palata takaisin Suomeen? Roman Schatzin vieraina ovat Suomi-Seuran asiantuntija Jenny Orphanou ja Fiskars Groupin viestintäjohtaja Kati Kaskeala.

Miksi Ranskan EU politiikka on ollut niin vakaata? Ja niin minkälaiset ovat Ranskan ja Saksan suhteet? On sanottu, että yksi tärkeä syy EU:n olemassaoloon on ollut estää Ranskaa ja Saksaa sotimasta keskenään. Nykyään ne kuitenkin yhdessä käyttävät isoa valtaa EU:ssa. Miksi Ranska ei halunnut aikoinaan ottaa Britanniaa EU:n jäseneksi ja miten rennosti se nyt suhtautuu Britannian EU-eroon? Ja minkälainen on nyt Ranskan sisäpoliittinen tilanne ja kuinka poliittiseen keskusteluun on vaikuttanut se, että puolueiden johtajat ovat niin isossa roolissa puolueissaan ja iso osa poliittista keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi keltaliivit vaikuttavat poliittisesti paljon perinteisten puolueiden ulkopuolella? Haastateltavana on poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteellla #brysselinkone.

Britannian EU-erosta ei tahdo tule valmista. Sama vaivasi Englannin reformaatiota. Henrik VIII on yksi historian kiinnostavimpia kuninkaita, eikä vähiten hänen värikkään avioelämänsä ansiosta. Eero ja Heikki kertovat mikä merkitys Englannin reformaatiossa oli pelottavalla hikitaudilla, rämpivät läpi Henrik VIII:n värikkään henkilöhistorian ja pohtivat luterilaisuuden ja anglikaanisuuden eroja.

"Läntisissä kapitalistisissa yhteiskunnissa epävarmuus on suurempi ongelma kuin epätasa-arvo", sanoo Kentin yliopiston politiikan professori Albena Azmanova. Elämme prekariaattikapitalismissa, jossa määrättävä tunnetila on pelko. Tätä yksinomaan elintasosta huolehtivat poliitikot eivät Azmanovan mukaan näytä käsittävän. Äänestäjien turvattomuus selittää Britannian EU-eron brexitin ja Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi, pohtii Azmanova. Uuden Moniääninen Eurooppa -ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen. Tuotanto, editointi ja lukija Jorma Mattila

Britannian EU-ero on totisinta totta. Viimeisen sinetin erolle antoi Euroopan parlamentin äänestys selvin lukemin: 621 europarlamentaarikkoa äänesti eron toteutumisen puolesta, 49 vastaan. Iso-Britannia eroaa EU:sta perjantaina 31. tammikuuta 2020 kello 12 yöllä Brysselin aikaa. Minkälaiseen maailmaan astutaan Iso-Britannian EU-eron myötä? Brexit-päivän seurauksia analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Britannian EU-ero on nostanut Pohjois-Irlannin tilanteen uudelleen esille. Levottomuuksista kertova kirja Say Nothing näyttää, miten vaikea väkivallan traumoja on purkaa, pohtii Kati Kelola kolumnissaan.

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson päätti jäädyttää brittiparlamentin toiminnan viideksi viikoksi juuri Britannian EU-eron kynnyksellä. Samaan aikaan julkisuuteen vuotaa brittihallituksen suunnitelma kovaan eroon valmistautumiseksi. Mitä on tapahtumassa? Yrittääkö tuore pääministeri Boris Johnson kaikin keinoin raivata parlamentin pois kovan brexitin tieltä? Onko kyseessä hallituksen yritys ottaa vaaleilla valitulta parlamentilta valta pois? Onko parlamentin toiminnan keskeyttäminen viideksi viikoksi laillinen toimenpide, vai valtiosääntöoikeudellisella harmaalla vyöhykkeellä? Onko brexitin aiheuttama parlamentaarinen kriisi saanut Britannian poliittisen järjestelmän natisemaan lopullisesti liitoksistaan? Ajankohtaista brexit-tilannetta analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jyrkät vastakkainasettelut repivät länsimaita kappaleiksi. Kaupungit ja maaseutu, sekä korkeasti koulutettu eliitti ja matalammin koulutettu väki etääntyvät yhä kauemmaksi toisistaan. Yhdysvalloissa tilanteesta kärsivät ihmiset toivovat ratkaisuja Donald Trumpilta, Euroopassa protestit nousevat muun muassa Britannian EU-eron ja maahanmuuttovastaisten puolueiden kautta. Asiantuntijat kuvailevat mielellään eriarvoistumisen ongelmia, mutta ovat usein arkoja tarjoilemaan vastauksia. Brittiekonomisti Paul Collier on toista maata, hän vaatii ratkaisuksi "kovaa keskitietä" populismin sekä uudelleenlämmitettyjen jyrkkien oikeisto- ja vasemmistoideologioiden sijaan. Pohjois-englantilaisessa Sheffieldin tehdaskaupungissa varttunut Collier lupaa realistisia ratkaisuja, rikkoutuneen kapitalistisen järjestelmän korjaamiseksi. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen. Lukija: Jorma Mattila Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila Kuvassa: Ekonomisti ja politiikan tutkija Paul Collier Kuva: Pasi Myöhänen

Miten erilaiset tulkinnat Manner-Euroopan maiden ja Britannian historioista ovat vaikuttaneet sekä EU-keskusteluun Britanniassa että Brexit-äänestyksen tulokseen. Millaista EU-keskustelu Britanniasta on ollut ja millainen on ollut Britannian EU-taival. Haastateltavana on yliopistonlehtori Mika Suonpää Turun yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

Britannian EU-eroon on enää puoli vuotta aikaa, eikä erosopimuksesta ole tietoakaan. Pääministeri Mayllä on vaikeuksia vakuuttaa edes omaa hallitustaan ideoistaan. Viime hetkille menee, mutta ajaudutaanko pahimpaan vaihtoehtoon, eli eroon ilman erosopimusta ja mitä se tarkoittaisi? Keskustelemassa Jan von Gerich ja Sanna Kurronen.

Miten Norjan ja islannin asemat suhteessa EU:hun määräytyvät, kun ne ovat ETA-maita, eivätkä EU:n jäsenmaita. Paljonko ne joutuvat maksamaan vuosittain EU:lle rahaa ja miten ne rahat käytetään. Entä miksi ne eivät ole liittyneet EU:hun eivätkä nytkään ole siihen liittymässä ja miten ne suhtautuvat Britannian EU-eroon. Haastateltavana on lähetystöneuvos Katja Luopajärvi ulkoministeriöstä ja toimittajana Maija Elonheimo

Britannian EU-eroa käsittelevän kaksiosaisen artikkelin toinen osa käsittelee eroeuron seurauksia. Juttua varten on haastateltu Manchesterin yliopiston väitöskirjatutkijaa antropologi John Fosteria, jonka tutkimus käsittelee työnteon arvoa ja työttömyyttä Britanniassa. The post Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2 appeared first on AntroBlogi.