Podcasts about englannin

Brittifutispodcastin erikoisjaksossa Pauli Loukolan alasarjareportaasi Burysta. 9. korkeimman sarjaportaan seuran ratkaisuottelussa 8,719 katsojaa. Bury FC pyyhkiytyi hetkellisesti Englannin jalkapallokartalta, kun se meni konkurssiin vuonna 2019. Kannattajat synnyttivät jalkapalloseuran uudestaan Bury AFC nimellä. Se fuusioitui Bury FC:ksi vuonna 2023 ja seura sai historiansa takaisin. Kuluva kausi oli sen toinen alueellisella 9. korkeimmalla sarjaportaalla.*Intersport ei ole brittiläisen JD Sportsin omistuksessa, kuten jaksossa väitettiin.Jakso nauhoitettu la 19.4.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle 

Kielet luovat maailmaa ja maailma kieliä.  Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcast jaksossa juttelemme Anssi Bwalyan kanssa siitä, miten kieli ja mieli toimivat yhdessä. Miten kieli muodostaa todellisuuttamme ja miten todellisuutemme muovaa kieltämme.  Kieli on syvällinen heijastus ihmisen olemuksesta ja kokemuksesta. Toiselle kielellinen ilmaisu on tärkeämpää kuin toiselle. Kieli on kuitenkin ehkä se tekijä, joka selkeiten erottaa ihmisen muista eläimistä.  Kun havaitsemme kielen käyttöä muissa eläimissä, tämä kiehtoo meitä suuresti, ehkä koska koemme sillon jonkinlaisen yhteyden.  Lisää jakson aiheita:  - Mitä on sisäinen puhe, miksi sellainen on ja kuinka se toimii?  - Kulttuurit, joissa on enemmän tai vähemmän värisanoja: näkevätkö tällaiset ihmiset maailman eri tavalla?  - Englannin valta-asema tutkimuksessa ja kirjallisuudessa:  Mitä menetämme, kun puheen ja kielen tutkimus tapahtuu usein vain englannin kautta?  - Monikielisyyden psykologia.  - Hahmottaako toinen maailmaa kielellisemmin kuin toinen? Entä miten visuaalisemmat ihmiset toimivat?  - Kielellisen kategorisoinnin psykologia.  Anssi Bwalya on vapaa toimittaja ja psykologian väitöskirjaopiskelija Edinburghin yliopistossa.  Hänen bloginsa löydät osoitteesta virhemarginaali.fi. Käykää kurkkaamassa! Suosittelen.  Anssin kuvan ottaja: Liisa Kallio.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Neuvotteluklubi Pääoma | Sammallahti Lindgren Roininen | #neuvottelija 316. Neuvotteluklubi keskustee pääoman määritelmästä, villapaitaekonomisteista, julkisesta taloudesta sekä Suomen talouden rakenteellisista haasteista. Investointipankkitoiminta, yrittäjyys, verouudistukset ja Saksan 500 miljardin paketin perustuslaillisuus ja velkajarrut pääsevät neuvotteluklubin syyniin.00:00 - Petri Roininen, Jussi Lindgren, Tere Sammallahti ja Sami Miettinen ovat Neuvotteluklubi01:38 - Pääoman määritelmä ja villapaitaekonomistit04:35 - Investointivelka ja vääristyneet talouskäsitykset06:05 - Asumistulo ja sen vaikutukset talouden mittareihin08:31 - Englannin ja Ranskan kanaalitunneli: elinkaarikustannukset ja hyödyt10:00 - Helsingin keskustan elinvoima ja autoyhteydet11:36 - Kuntaomisteisten yhtiöiden yksityistäminen ja pääoman kierto14:17 - Omistajuuden ja yrittäjyyden rooli taloudessa15:47 - Solidiumin tuotot ja poliitikkojen hallinnoima omaisuus17:17 - Tilastokeskus ja eriarvoisuuden kasvu: mitä luvut oikeasti kertovat?18:56 - Suomen ja muiden Pohjoismaiden varallisuuserojen kehitys19:55 - Perintövero vs. kansainväliset käytännöt21:29 - Miljoonavarallisuus ja sen todellinen käyttömahdollisuus23:06 - Mediaanivarallisuuden lasku ja suomalaisten taloudellinen tilanne24:37 - Eläkejärjestelmän haasteet ja yrittäjien verotus26:16 - Yrityskaupat Suomessa: miksi kotimaiset ostajat puuttuvat?27:21 - YEL-maksujen epäoikeudenmukaisuus ja vaikutukset yrittäjiin28:52 - Verotus ja julkiset menot: mistä pitäisi leikata?30:26 - Yhteisöveron ja perintöveron uudistustarpeet31:58 - Villapaitaekonomistien vaikutus poliittiseen päätöksentekoon33:33 - Sitra ja sen rooli pääoman hallinnassa36:05 - Eläkerahastot ja niiden hajauttaminen yksilöille37:43 - Ruotsin osittain rahastoitu eläkemalli vaihtoehtona Suomelle39:22 - Eläkemaksujen raskaus nuorelle sukupolvelle41:05 - Työurien pidentäminen ja sen taloudelliset vaikutukset42:37 - Julkisen sektorin tehokkuus ja mahdolliset säästökohteet44:12 - Inflaatio, korkopolitiikka ja keskuspankkien rooli46:05 - Sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen Suomessa47:30 - Saksan velkajarru ja 500 miljardin velkapaketin perustuslaillisuus50:07 - Miten Suomi voisi houkutella lisää pääomia ja investointeja?52:30 - Yrittäjyyden kannustimet ja riskienhallinta56:30 - Neuvottelija Sisäpiirissä lisää villapaitaekonomisteistaKatso Sisäpiiri jossa lisää keskustelua villapaitaekonomistien ajattelusta!Tue Samia ja katso lisäsisällöt https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Raastotuolissa istuu Max Moberg, joka innoitti polku- ja ultrajuoksun yhteisöä kotimaassamme ja kansainvälisesti juostessaan tammikuussa 2025 sijalle kuusi Winter Spine Race kilpailussa. Kyseessä on yksi maailman vaativimmista ultrajuoksuista, jossa juostaan 431 km matka Englannin maaseudun läpi ja halki Skotlannin ylänköjen.

TrailPodder podijaksossa 124 vieraaksemme saapuu jälleen Suomen kärkiultrajuoksija Max Moberg, joka haastoi itsensä Britannian brutaaleimpaan ultrakisaan, Montane Winter Spine Race. Tämä 268 mailin (431 km) pituinen polkujuoksukilpailu kulkee koko Pennine Way -reitin halki Englannin selkärangan Manchesterista Skotlantiin tammikuun talvisissa olosuhteissa. Max ei ainoastaan selviytynyt reitin haasteista, vaan teki huikean suorituksen, saavuttaen maalin nopeimmassa suomalaisajassa kautta aikojen: 89 tuntia, 52 minuuttia ja 48 sekuntia. Tämä toi hänelle viidennen sijan miesten sarjassa ja kokonaiskilpailun kuudennen sijan. Jaksossa sukelletaan syvälle tämän eeppisen kilpailun haasteisiin: jäiset polut, äärimmäinen väsymys, navigoinnin vaikeudet ja miten Max onnistui säilyttämään fokuksen ja taistelutahdon matkan aikana. Kuuntele Spotify tai Apple podcast-alustoilla, kun Max kertoo kokemuksistaan, mielen ja kehon rajoitusten ylittämisestä sekä siitä, mitä tämä kilpailu opetti hänelle. Tämä on jakso, jota et halua missata, jos ultramatkat, talvikilpailut tai ihmisen äärimmäinen kestävyys kiehtovat sinua.

Turun yliopiston tekoälytutkimus löytää poliitikkojen eduskuntapuheista iloa ja onnistumisen tunteita Digitaalisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija Otto Tarkka on ollut mukana eduskuntapuheita tutkivassa tekoälyprojektissa. Turun yliopiston tutkimuksessa tunneanalyysityökalun avulla selvisi, että ilo, onnistuminen ja muut positiiviset tunteet olivat poliitikkojen puheessa yleisiä. Toki kansanedustajien keskustelussa kuuluivat myös pettymykset. Otto Tarkka on projektitutkijana TurkuNLP-työryhmässä, jossa kielenkäyttöä tutkitaan digitaalisessa ympäristössä, esimerkiksi Instagramissa. Osa työstä on teknisempää kielimallien kehitystä. Tutkija puhuu mieluummin kielimalleista kuin tekoälystä, jota hän luonnehtii markkinointitermiksi. Tarkka toteaa, että ChatGPT ja muut tekoälymallit ovat lopulta vain kuin ennustavia tekstinsyöttölaitteita, joskin hyvin kehittyneitä. Kielimalli oppii ennakoimaan lauseen seuraavan sanan, kun tutkijat ovat ensin ladanneet malliin miljardien sanojen tekstimassan. Sen ansiosta tekoäly tunnistaa merkitykseltään samankaltaiset, tietyissä kohdissa usein esiintyvät sanat. Tekoäly voi vapauttaa tutkijaa rutiinitöistä, mutta tekee myös yllättäviä tulkintoja ja outoja virheitä. Englannin kielen opinnoilla yliopistouransa aloittanut Otto Tarkka korostaa laajan kielitaidon merkitystä. Hänen omaan kielivalikoimaansa kuuluu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ensimmäisenä kielenä äidin kautta opittu hollanti, mutta myös vähän saksaa ja maistiaisena latina. Podcastin pikaosiossa palkittu partiojohtaja ja vasemmistoliiton ensi kevään kuntavaaliehdokas paljastaa, kumpi vie enemmän aikaa, partio vai politiikka. Kirjasuosituksena Tarkka tarjoaa Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin -teoksen, joka oli jopa houkutella hänet aloittamaan yliopisto-opinnot klassillisilla kielillä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tällä päivämäärällä on kirjattu toinen maailmansota päättyneeksi. Ykkösten täyteinen päivämäärä on päivä, jolloin ylistetään sinkkuutta. Englannin kirkko hyväksyi naispappeuden hieman jälkijunassa.

Katsojia, lukijoita, käyttäjiä, viihtyjiä: yleisön näkökulmia televisio- ja elokuvatekstityksiin. Television, elokuvien ja monenlaisten videosisältöjen tekstityskäännökset ovat osa suomalaista arkipäivää ja yksi luetuimmista tekstilajeistamme. Miten niitä luetaan, ja miten katsojat pystyvät uppoutumaan tekstitetyn ohjelman katseluun? Englannin kielen professori Tiina Tuominen kertoo luennollaan, miten käännös voi vaikuttaa katselukokemukseen ja miksi on tärkeää kuunnella vastaanottajien näkemyksiä käännöksistä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/tiina-tuominen

Tämänkertaisessa jaksossa analysoidaan Suomen ja Englannin välinen kohtaaminen.Maajoukkuepodcastin isäntänä toimii Kimmo Kantola ja tässä jaksossa vierailee Pauli Loukola.Jakso nauhoitettu 14.10

Kreikka -ottelun pettymyksen jälkeen katseet on käännetty tiistaiseen Englannin kohtaamiseen. Brittifutiksen ekspertti Pauli Loukola taustoittaa Suomen tulevan vastustajan taustoja sekä nykytilaa.Maajoukkuepodcastin isäntänä toimii Kimmo Kantola.* Kreikka-Suomi (1:09)* Englanti-Suomi -ennakko (22:05)Jakso nauhoitettu su 8.9.

Englannissa on osoitettu mieltä ja rettelöity lapsiin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Perinteiset mediat ovat toistelleet papukaijan lailla pääministeri Starmerin viestiä kaduilla marssivista natseista. Heikelä ja Koskelo tasapainoilevat poliittisten puolitotuuksien välillä 23 minuuttia.

Tällä kertaa arvostelussa Daisy Ridleyn tähdittämä Disney elokuva Young Woman and The Sea. Elokuva saa ensi-iltansa meillä Disney+ nyt perjantaina 19.7.  Elokuva perustuu tositapahtumiin ja kertoo Trudy Ederlen tarinan. Ederle, joka oli ensimmäisiä naisia jotka kilpailivat Olympialaisissa uinti lajeissa, sekä oli ensimmäinen nainen, joka ui Englannin kanaalin yli (vähän ärsyttää että tämä paljastetaan jo synopsiksessa).  Kuten monesti olen sanonut pidän valtavasti elämänkerrallisista elokuvista ja urheilu leffoista ja tämä yhdistää ne molemmat.  Oletko nähnyt jo tämän? Mitä mieltä? Tai oletko edes kuullut tästä? Mikä on Daisy Ridleyn paras rooli? 

Netflixin hittisarja Bridgerton on 1800-luvun Englantiin sijoittuva leikkisä ja rohkea epookki, jossa valtaa monella tasolla käyttää kuningatar Charlotte, alkujaan saksalainen prinsessa, josta tuli Yrjö III:n puolisona Englannin ja Irlannin kuningatar. Bridgerton-sarjassa hän on tummaihoinen, mitä hän ei perintötietojen mukaan ollut. Yhdysvaltalaisen Julia Quinnin vuosituhannen alun kahdeksanosaiseen romaanisarjaan perustuva Bridgerton eli ole ainoa tuotanto, jossa historiaa muokataan moninaisuuden nimissä. Osa yleisöstä tervehtii tulkintoja riemulla, osa suhtautuu niihin penseästi. Historian uusista tulkinnoista ovat keskustelemassa näyttelijä ja aktivisti Laura Eklund Nhaga, taiteilijafilosofi Maija Kalikwela Baijukya, historiantutkija Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kesä on viimein rantautunut kummallekin puolen Englannin kanaalia ja Mumamu-tiimi pohtii suunnitelmiaan; Tiedossa on ainakin matkoja ja muutto. Entä mitä Julialle jäi mieleen viimejakson vierailustaan Lontooseen? Podcast jää tämän jakson myötä kesätauolle. Kiitos kuuntelijoille ja kivaa kesää, kuullaan taas syksyllä! Yhteyksissä pysyt seuraamalla meitä Instagrammissa nimimerkillä @mumamupod. Siellä voit lähettää meille viestejä, antaa palautetta tai esittää jaksotoiveita.

Julia ja Mirka kertovat joululomastaan Suomessa ja Englannin maaseudulla, vertailevat uudenvuodenlupauksiaan ja Julia purkaa muuttoturhautumistaan.

Meillä on ilo saada vieraaksi Rahamaniaan kokenut asuntosijoittaja Niina Huhtala, joka on menestynyt asuntosijoittamisessa myös Englannin Liverpoolissa.

Palestiinalainen Adania Shibli oli määrä palkita maailman suurimpien, Frankfurtissa paraikaa käynnissä olevien kirjamessujen yhteydessä, mutta palkintoseremoniaa on Hamasin ja Israelin välisen sodan takia lykätty myöhemmäksi. Palkinnon perusteena oleva Shiblin tositapahtumaan perustuva romaani Tafsil thanawi (2017) kertoo israelilaisten sotilaiden vuonna 1949 raiskaamasta ja murhaamasta beduiiniteinitytöstä. Palkinnonjaon siirtäminen on nostanut äläkän kirjallisuusväen keskuudessa. Englannin kentiltä Saudi-Arabian liigaan siirtyneelle, aiemmin LGBT+-vähemmistöjen oikeuksien puolustajana profiloituneelle Jordan Hendersonille buuattiin jalkapallo-ottelussa Lontoon Wembleyllä. Reaktion taustalla kytevät sekä harmi suurella rahalla pelaajia haalivasta Saudi-liigasta ja sen harjoittamasta ”urheilupesusta”. Sekä Saudi-Arabia että Qatar haalivat joukkueisiinsa ja maidensa mainoskasvoiksi länsimaisia uransa ehtoopuolella olevia urheilijoita kovalla rahalla ja polkevat samalla ihmisoikeuksia avoimesti. Suomeen on tulossa kansalaisuuskoe. Millaisia asioita jokaisen suomalaisen pitäisi suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista tietää? Niko Hallikaisen puolitoistatuntinen esitysrunoteos Petrolio on palkitun kirjailijan yhdeksäs sooloteos, joka innoitti Annu Kemppaista. Mutta mikä luetaan runoudeksi? Lidl ilmoitti lopettavansa kasvisten lentorahdin kokonaan, S-ryhmä ja Kesko kertovat lopettaneensa sen lähes kokonaan. Käveltiinkö tässä asiakkaiden yli? Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä ovat tänään keskustelemassa (Helsingin kaupunkitietopalveluiden päällikkö,) ekonomisti Heikki Pursiainen, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö - tervetuloa remmiin pitkän tauon jälkeen - ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

35-vuotiaan Claudia Lawrencen katoaminen vuonna 2009 on yksi Englannin tunnetuimmista katoamistapauksista. Poliisit ovat jo kauan sitten tulleet tutkimuksissaan siihen lopputulokseen, että Claudia joutui henkirikoksen uhriksi. He uskovat, että ratkaisu Claudian katoamismysteeriin löytyy hänen lähipiiristään, sillä kaikki Claudian tuttavat eivät ole olleet yhteistyöhaluisia poliisien kanssa. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET:https://www.youtube.com/watch?v=Wl4q4RQGe78&ab_channel=NelsonGibbshttps://www.theguardian.com/uk-news/2015/apr/22/claudia-lawrence-three-men-arrested-on-suspicion-of-missing-chefshttps://www.theguardian.com/uk-news/2016/mar/08/cps-not-charge-four-men-claudia-lawrencehttps://www.theguardian.com/uk-news/2014/mar/19/claudia-lawrence-new-fingerprints-found-missing-yorkhttps://www.theguardian.com/uk-news/2021/aug/24/police-search-quarry-york-claudia-lawrence-remainshttps://www.theguardian.com/uk-news/2021/aug/24/claudia-lawrence-timeline-of-her-disappearancehttps://www.theguardian.com/uk-news/2015/mar/19/cctv-footage-police-claudia-lawrence-missing-chefhttps://www.theguardian.com/uk/2009/oct/18/claudia-lawrence-chef-missing-lovershttps://www.theguardian.com/uk-news/2014/mar/20/claudia-lawrence-police-seek-two-men-vehicles-missing-chefhttps://www.theguardian.com/uk/2009/jun/03/claudia-lawrence-mystery-relationshipshttps://www.theguardian.com/uk/2009/sep/18/claudia-lawrence-missing-chef-cyprushttps://www.theguardian.com/uk-news/2019/mar/18/ten-years-on-claudia-lawrence-search-frustrated-by-information-withheld-policehttps://www.theguardian.com/uk/2009/apr/24/missing-chef-claudia-lawrence-inquiryhttps://www.theguardian.com/uk-news/2017/jan/17/claudia-lawrence-york-investigation-scaled-down-after-police-reviewhttps://www.theguardian.com/uk/2009/apr/29/claudia-lawrence-chef-missinghttps://www.bbc.co.uk/news/resources/idt-sh/what_happened_to_claudiahttps://www.bbc.com/news/uk-england-york-north-yorkshire-65000038https://www.bbc.com/news/uk-england-york-north-yorkshire-58326788https://www.bbc.com/news/uk-england-york-north-yorkshire-60784802https://www.bbc.com/news/uk-england-york-north-yorkshire-23402183https://www.bbc.com/news/uk-england-york-north-yorkshire-26632241http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/north_yorkshire/8590067.stmhttp://news.bbc.co.uk/1/hi/england/north_yorkshire/8276210.stmhttps://www.yorkpress.co.uk/news/4754004.claudia-lawrence-police-say-another-witness-approached-by-melrosegate-van-driver/https://www.independent.co.uk/news/uk/claudia-lawrence-york-york-university-north-yorkshire-north-yorkshire-police-b2038734.htmlhttps://medium.com/@Krystyna.Sierbien/whenever-particularly-sozzled-claudia-lawrence-liked-to-play-the-same-elton-john-track-your-song-6cfce6f0834dhttps://www.examinerlive.co.uk/news/uk-world-news/eight-claudia-lawrence-suspects-what-21398813

Mitä ovat suomalaisten startup-yritysten suurimmat kasvun esteet? Mitä pullonkauloja työperäiseen maahanmuuttoon ja huippuosaajien rekrytointiin liittyy? Miten pullonkaulat korjataan ilman, että samalla lisätään maahanmuuton haitallisia lieveilmiöitä? Studiossa Startup-yhteisön toimitusjohtaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sekä perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila. Jakso on nauhoitettu 4.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Startup-yhteisö (4:33) Hallitusohjelma (7:14) 3kk oleskelulupa (12:27) Yhden luukun järjestelmä (14:26) Maahanmuuton kategoriat (19:28) Tulorajat (26:37) Palkkauksen kustannus (31:55) Lieveilmiöt (33:13) Englannin kieli (41:51) Korkeakoulut (45:49) Koodarit

Tänään vaihdetaan kuulumisia Englannin päästä kun Senni jakaa tämän hetkiset kokemuksensa! Keskustelua herättää kulttuurishokit ja erikoisuudet, joita ei ole ehkä kohdattu aikaisemmin. Mitkä asiat kummastuttavat ja ihastuttavat?

Julia ja Mirka vertailevat Alankomaiden ja Englannin saunakulttuureja ja jakavat kokemuksiaan saunomisesta ulkomailla. Mutta mita kummaa tapahtuu 'suomalaisessa saunassa' Hollannissa?

Suomea tieteen kielenä pitää kehittää kaikilla aloilla – Humanisti vastaa -podcastissa sukelletaan tieteen ja politiikan lisäksi Turun kielimaisemaan Humanisti vastaa -podcastin kolmannessa jaksossa suomen kielen yliopistonlehtori, FT, dosentti Paula Sjöblom haastaa tutkijakollegoitaan kehittämään tieteen suomenkielistä sanastoa. Englannin asema tieteen kielenä vahvistuu, mutta Paula Sjöblomin mielestä englanninkielisistä lähteistä sisältöä ei pidä aina siirtää suorina sitaattilainoina suomeen. Tärkeämpää olisi luoda kaikilla aloilla uutta tieteellistä suomenkielistä sanastoa, kuten tehtiin 1800-luvulla. Poliittisessa kielimaisemassa Sjöblom erottaa politiikan ja poliitikkojen kielen. Hän huomauttaa, että poliitikkojen kieli on usein viestintäasiantuntijoiden hiomaa tai laatimaa. Poliittiseen debattiin Sjöblom kaipaa väittelykumppania arvostavaa asennetta ja pitää vaalien välillä käytävää keskustelua arvokkaampana kuin kiivailua politiikkatenteissä äänestyksen kynnyksellä. Paula Sjöblom arvostaa elävää yleiskieltä, joka avautuu aivan kaikille. Hän ihmettelee julkisten organisaatioiden intoa muuttaa nimensä englanniksi tai ei miksikään kieleksi, vaikka julkishallinnon pitää kiinnittää erityinen huomio ymmärrettävyyteen. Turun yliopiston yliopistonlehtori puhuu myös suomen kieltä huoltavan Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen puolesta. Sjöblom arvostaa Kotusta erinomaisena organisaationa, jolla on kykyä ohjeistaa ja valvoa hyvää yleiskieltä. Pikavalintatehtävässä kielentutkija joutuu ottamaan kantaa, kumpi kelpaisi, jos vuoden nimeksi taannoin valittu Tikkurilan kirkko pitäisi korvata kansalaisten ehdotuksilla: Sagra de Tikkurila vai Jeesuksen tetra. Humanisti vastaa -äänijulkaisussa kiertotalouden kieleen perehtynyt Sjöblom korostaa sanavalintojen merkitystä asenteiden kannalta: onko arvokkaan luonnon vastakohtana keinotekoinen aina arvoton? Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

TRAILPODDER Podcast 77 - Juha Jussi Lehtonen: Spine Race Top 8 Juha Lehtonen aloitti vuoden 2023 upeasti juoksemalla kahdeksanneksi 431 km Spine Race -talvikisassa Manchesterista Skotlantiin. Jussi saavutti maalin kahdeksantena (miesten 7.) ajalla 103:49 tuntia. Kisa kestää koko viikon, joten Jussin vähän yli neljän päivän veto on kova suoritus. Jussi lähti matkaan Ville Maksimaisen kanssa, joka joutui keskeyttämään. Kisan voitti englannin Damian Hall 84:36 tunnissa vegaaniruokavaliolla. Jasmin Paris teki 2019 hurjan 83:12h reittiennätyksen, johon miehet eivät ole pystyneet. Spine Race on vuodesta 2012 11 kertaa järjestetty polku-ultra tammikuun pimeissä ja brutaaleissa talvikeleissä. Se juostaan 268 mailin (431 km) ja 13300 nousumetrin Pennine Way -vaellusreitillä nousten Edalesta ylös Kirk Yetholmiin Skotlantiin pitkin Englannin selkärankaa. Kisassa on viisi isoa kontrollipistettä: Hebden 74 km, Hawes 172 km, Middleton 226 km, Alston 289 km ja Bellingham 353 km. Lisäksi on lukuisia pienempiä huoltopisteitä. Teimme Jussin kanssa palauttavan iltalenkin Helsingin keskuspuistossa. Kävimme Spine Racen lisäksi läpi Jussin 25 vuotta kestäneen Kalevan kierros ja seikkailu-urheilu taustan, NUTS300 2021 ja Swiss Peaks 360 2022, sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Kuuntele Trailpodder podcast Spotify, Apple ja muilla podcast alustoilla!

Täytämme tammikuun alun tyhjyyttä uudella somella, ysärin supermallien muistelulla, talousrikosdokkareilla, aikkarikuningattarilla, syväluotaavalla analyysilla sekä Englannin että Ruotsin hoveista, kirjavinkeillä ja räjähtävillä ohjelmakonsepteilla...Eri vuosi, sama meno, kuulkaas!

Fiilistelyyn omistetussa podijaksossa kuullaan valtavasti vinkkejä joulutunnelman luomiseen ja kuullaan ihania tarinoita ja rakkaimpia perinteitä. Mikin äärelle pääsee Kian lisäksi etäyhteyden kautta flunssainen Petra sekä joukko ihania ystäviämme. Tarinoinnin aloittaa Teppo-bello, joka muistelee omia joulumuistojaan sekä kertoo hauskat tarinat cowboy- ja Ikea-joulupukeista. Sara Parikka kertoo omasta perhejoulustaan ja vinkkaa joululeffan, jonka äärellä koko perhe nauraa. Viola Minerva unelmoi Holiday-joulusta Englannin maaseudulla ja Ina Niiniketo kertoo idean perinteisen joulukinkun tilalle. Tara Junker jakaa joulucocktail-idiksen ja ruoan, josta kukaan ei taatusti ole kuullut ennen. Hanna Sumarilta kuullaan paljon kivoja vinkkejä niin stressittömään jouluun kun lahjoihin ja ruokiin. Eeva Kolulta saadaan taas viisauksia ja mieletön Veera Bianca jakaa ruokarauha-manifestin. Jakso sisältää mainoksen Kauniisti Kotimaiselle.

Kalevala teki nuoreen J.R.R. Tolkieniin pysyvän vaikutuksen. Hän ammensi Kalevalasta aineksia fantasiakirjojensa hahmoihin, tapahtumiin ja kieleen. Pasi Heikura kysyy kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Jyrki Korpualta, löytyykö myös Lönnrotin Kalevalan takaa jokin myyttinen esikuva. Ohjelmassa selviää myös, mistä tulee langattoman yhteyden nimi: Wi-Fi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Miksi läntiset tiedustelupalvelut olivat kylmän sodan aikana kiinnostuneita Suomesta? Vaikuttiko tiedustelupalveluiden toiminta Suomen ulkopolitiikan suuntaan? Kuinka brittiläinen tiedustelu-upseeri Rex Bosley ystävystyi Urho Kekkosen kanssa ja miksi Kekkonen ylläpiti suhteita tiedustelu-upseereihin? Mikä merkitys alkoholilla ja saunomisella on ollut tiedustelutoiminnassa ja ulkopolitiikassa? Studiossa vieraana tutkija, toimittaja ja kirjailija Mikko Virta. Jakso on nauhoitettu 1.11.2022. (0:00) Intro (1:12) Lontoon arkistot (6:59) Urho Kekkonen (8:59) Meemi-Kekkonen (10:40) Salainen poliisi (12:52) Tiedustelu (17:22) Salainen kanava (19:23) Suhteet länteen (22:29) Yöpakkaskriisi (27:15) Wilho Tikander (29:16) Hirvijahti (31:11) Alkoholi (37:42) Länsimielisyys (40:04) Kekkosen valtaannousu (42:41) Henkilösuhteet (45:13) Rex Bosley (47:13) Suojelupoliisi (50:35) Englannin opettaja (58:20) Operaatio Thread (1:08:18) Operaatio Elder (1:10:06) Propaganda (1:12:41) Helsingin nuorisofestivaalit (1:18:30) Noottikriisi (1:23:18) Lähteet (1:32:12) Sohvan alla piilossa (1:36:54) Palaute kirjasta Vieras Mikko Virta: @mavirta

Myöhäiskeskiaikaisessa Englannissa puhalsivat muutosten tuulet, kun ruusujen sota sai päätöksensä vuonna 1485 ja alkoi Tudorin suvun valtakausi. Uuden hallitsijan hännyksillä saapui kuitenkin jotain muutakin. Uusi sairaus erosi selvästi muista ajan tartuntataudeista, ja se aiheutti pelkoa ja pakokauhua rajuudellaan ja armottomuudellaan. Englannin hikitauti on yksi moderninkin lääketieteen mysteereistä, jonka alkuperää ja aiheuttajaa on yritetty selvittää tuloksetta. Mistä se ilmestyi, mihin se katosi – ja miksi? Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/1MFI_EkcA5dOZlkbLLo8RglUa7C_TWxYJ/edit?usp=share_link&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Tällä kertaa arvostelussa Amazon Prime Videon Catherine Called Birdy leffa. Kiitos Amazonin näin tämän nyt perjantaina ensi-iltaan tukevan elokuvan ennakkoon. Leffasta en ennestään tiennyt mitään, muuta kuin että pääosassa on Game of Thonesissa monia ihastuttanut nuori Bella Ramsey. Elokuva sijoittuu Englannin keskiaikaan ja nuori 14- vuotias Catherine, lempinimeltään Birdy on aikuisuuden kynnyksellä ja isä koittaa saada hänet hyviin naimisiin. Birdy vaan on erimieltä ja koittaa estää nämä naimakaupat keinolla millä hyvänsä. Kyseessä on lämminhenkinen nuoriso elokuva, jossa on tuttuja asioita tämän tyyppisistä elokuvista, mutta twisti on se että tapahtumat sijoittuvat keskiaikaan. Ja se tuo mukanaan sen aikakauden eri haasteet. Leffa on täynnä tuttuja britti näyttelijöitä Bella Ramseyn lisäksi mm. Billie Piper (Doctor Who), Andrew Scott (Sherlock), Paul Kaye (Game of Thrones), Dean-Charles Chapman (Game of Thrones), David Bradley (Game of Thrones ja Potter leffat). Ja elokuvan on ohjannut Lena Dunham, joka myös on tehnyt käsikirjoituksen, Karen Cushmanin kirjaan pohjautuen. Kiinnostaako tällainen elokuva? Jos olet jo nähnyt, mitä mieltä?

Englannin kieli tunkee suomen tilalle monessa paikassa, ja erityisesti nuorison puhekielessä esiintyy usein sanoja englannin kielestä. Aristoteleen kantapäässä vertaillaan nuorison nykykieltä amerikansuomeen. Ohjelman vieraina ovat kielentutkija, professori emerita Maisa Martin sekä kielentutkija ja yliopiston lehtori Heini Lehtonen. Kuulostaako moderni suomalainen nuorten puhekieli fingelskalta? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Jeanne d'Arc oli 1400-luvun alussa elänyt luku- ja kirjoitustaidoton maalaistyttö, joka koki saaneensa Jumalalta ohjeen pelastaa ranskalaiset Englannin sotavoimilta. Erinäisten käänteiden jälkeen hänestä tuli Ranskan joukkojen symbolinen johtaja. Menestyksestä huolimatta – ja epäilemättä juuri siksi – hänet poltettiin kerettiläisenä roviolla. Myöhemmin kirkko palautti hänen maineensa ja lopulta julisti hänet pyhimykseksi. Turun Tehdasteatterissa esitetään toukokuussa Louna-Tuuli Luukan ohjamaa ja dramatisoimaa esitystä Jeanne d'Arc Living – Parasta elämäntyyliä!!!!  Podcastin neljännessätoista jaksossa Luukka kertoo näkemyksiään pyhyyden näyttämöllistämisestä ja likaisesta dramaturgiasta. 

J. V. Snellman Johan Viljam Snellman vanhasta satasesta muistetaan, mutta ensimmäistä rahaa ei muisteta ollenkaan. Jo kolmas Snellmanin kuvalla varustettu raha on satanen, ja Snellman oli ensimmäinen, jonka kuva rahaan painettiin, ja näin uusi tapa aloitettiin. Snellman laajasti matkusteli, jäi kotitannuille useampikin veli, mutta hänet lähetettiin Ouluun opiskelemaan, ja myöhemmin papin opintoja jatkamaan. Ei tullut pappia hänestä, hän haaveili kansan sivistämisestä. Oli filosofia sydäntä lähellä, väitettiin Snellmanin olevan aikaansa edellä. Ehkä niin, hän turvautui mm Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Englannin ajatuksiin, Niitä muokkasi ja sovelsi Suomen oloihin, sorto- ja nälkävuosiin poloihin. Monta kirjaa kirjoitti ruotsiksi, lehtiin kirjoitti suomeksi. Menetti äitinsä ihan lapsena, mutta pitkälle pääsi ihan sisulla. Itsepäiseksi häntä sanotaan, ei suostunut toisia kumartelemaan. Keski-iässä nuoren naisen nai, puolitusinaa lasta sai. Toimi professorina, eripuoilla Suomea. Hänet myös aateloitiin ja taas historian kätköihin vuodeksi haudattiin. Ulla-Maija Mantere

Mirka ja Julia vertailevat Lontoon ja Amsterdamin yöelämää ja pohtivat miten oma juomakulttuuri on muuttunut ulkomailla. Puhutaan myös hollantilaisesta karaokesta ja Englannin kesäfestareista. © Sound effects by dobroide via freesound.org. CC BY 3.0 License: https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/legalcode 20190301.moo.wav: https://freesound.org/s/462770/ and 20160529_forest.with.cuckoo.05.wav https://freesound.org/s/346925/

Millainen oppimiskohde englannin kieli on oppijalle? Mitkä seikat haastavat maailmankielen oppijaa? Miten englantia voidaan puhuja sujuvasti? Englannin kielen professori kertoo luennollaan, millaiset asiat ovat tärkeitä englannin kielen oppimisessa 2020-luvulla. Maailmassa puhutaan englantia enemmän vieraana kuin ensikielenä, mikä tekee siitä kiinnostavan kielen oppimistutkijoille. Myös Suomessa englannin kielellä on vahva asema, ja suomalaisilla on vahva englannin kielen taito. Englantia kuulee joka puolella, jolloin sille altistutaan runsaasti myös luokkahuoneiden ulkopuolella. Hyvä kielitaito tarkoittaa, että kielenkäyttäjä osaa ilmaista erilaisia asioita eri tilanteissa vieraalla kielellä. Hyvän kielitaidon kriteereinä voi pitää myös sanavaraston laajuutta tai tuotetun kielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Erityisesti sujuvuuteen on viime vuosina kiinnitetty huomiota. Luennolla kerrotaan, kuinka vieraan kielen sujuvuutta voi lähestyä tutkimuskohteena. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/pekka_lintunen

Pöydälle jätetty vihkisormus, Englannin kanaalia ylittävä huvijahti ja loppumaton määrä valheita. Tappaja on ovela, mutta hänen tekemänsä murha ei ole täydellinen. Instagram: instagram.com/murhakertomuksia Musiikki: Gioele Fazzeri "Warriors from another time", https://pixabay.com/fi/music/paaotsikko-warriors-from-another-time-free-epic-soundtrack-2562/ Lähteet: When missing turns to Murder: Carole Packman. 2019. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=Ggh_0XVAUvs The Minds of Madness-podcast, jakso 126 ”Disappearing act” Twisted Travel and True Crime-podcast. Jakso: Something Fishy isGoing on Here. Carole Packman. https://www.mic.com/articles/165395/carole-packman-disappearance-the-chilling-true-story-of-netflix-s-the-investigator https://www.irishmirror.ie/tv/man-whose-evil-liar-grandfather-22666664 https://www.hampshirelive.news/news/hampshire-news/carole-packman-murder-grandson-pleads-4455660 https://www.thesun.co.uk/news/12620147/killer-wife-body-granted-parole/ https://www.europeworldnews.com/murder-and-fraud-what-happened-to-carole-packman/ https://mirror.co.uk.trem.media/news/uk-news/killer-father-who-appeared-itv-10787408 https://www.swordandscale.com/a-murderers-silence/ https://player.fm/series/series-2140135/episode-126-disappearing-act https://www.bournemouthecho.co.uk/news/8215707.dorset-woman-tells-of-25-year-agony-of-mothers-disappearance/ https://www.mirror.co.uk/news/uk-news/daughter-begs-sick-killer-dad-21960778

Julia ja Mirka ruotivat Englannin ja Alankomaiden terveydenhuoltojärjestelmiä sekä apteekkien tarjontaa ja kertovat millaista on sairastaa ulkomailla. Instagram: @Mumamupod

Enfucen perustaja ja toimistujohtaja Monika Liikamaa ja Finnish Fintech Ecocosystemin toimitusjohtaja Kirsi Larkiala keskustelevat maksamisen nykytilanteesta ja sen tulevaisuudesta erityisesti pohjoismaissa. Jaksossa käydään läpi pohjoismaisten pankkien strategioita ja valintoja kuten P27, MasterCard/Visa Apple/Google Pay yhteistyö, yksityiset maksukortit sekä Mobile Pay+Swish-pikamaksut. Jaksossa käydään läpi pohjoismaisten pankkien strategioita ja valintoja kuten P27, MasterCard/Visa Apple/Google Pay yhteistyö, yksityiset maksukortit sekä Mobile Pay+Swish-pikamaksut. Enfucen julkiseen pilveen perustuva Issuer-painotteinen yhteistyömalli vertaantuu huomattavasti korkeamman kulutason Marqeta-Square malliin. Issuer-Scheme-Acquirer ketjun toisessa päässä löytyy esim. Stripe. Voivatko kokonaisvaltaiset finanssipalveut, super app:it, kuten mm. WeChat ja Revolut, kehittyä tasolla, jossa Englannin keskuspankin entisen johtajan Andrew Kingin monen sijoitusluokan transaktiolompakot toteutuvat? Mikä on keskuspankkirahan rooli kun Central Bank Digital Currency (CBDC) korvaa käteisen? 00:00:00-00:00:55 Monika Liikamaa ja Kirsi Larkiala hehkuttaavat Enfucea, kuvaavat P27, Mobile Payn ja Swishin kehitystä, St1:n korttimaksujärjestelmää sekä finanssivalvonnan rakentavaa asennetta 00:00:56-01:01:35 Monika Liikamaa, Kirsi Larkiala ja Sami Miettinen keskustelevat maksamisen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta #yritykset #maksaminen #maksupalvelut #PSD #neuvottelija #neuvottelijat #sijoittajat #yrityskaupat #SaaS #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

CAPPUZINEN JOULUSPESIAALI Disneyllä on Samu Sirkan joulutervehdys, Kirkolla on Kauneimmat joululaulut - ja Cappuzinella on Roosa Jalosen haastattelu! Cappuzinen jouluisa spesiaali aloittaa nyt ihan viimeistään ja kunnolla jaksosarjan, missä haastatellaan ulkomailla uraa luovia suomalaisia kahviosaajia! Roosa Jalonen on Lontoossa kahviuransa tehnyt paahtaja ja tuotantopäällikkö, jonka työpaikkoihin lukeutuvat jo lähes legendaariset Kiss The Hippo ja Workshop, sekä hänen nykyinen ammatillinen kotinsa, The Gentlemen Baristas. Roosa on muuten myös Suomen Cup Tasters -mestari vuosimallia 2018, sekä Q Arabica Grader! Tässä Cappuzinen haastattelussa puhutaan muun muassa Suomen ja Englannin kahvikulttuurien eroista, Roosan ammatillisesta matkasta Sis. Delin baristasta lontoolaisten paahtimoiden paahdinten äärelle, sekä hänen kokemuksistaan naisena miesvaltaisella alalla. Tämä haastattelu on niin sanotusti "long overdue". Olemme yrittäneet saada tätä keskustelua toteutettua Roosan Suomen reissuilla nyt ainakin parin vuoden ajan. Iso kiitos Roosalle kun järjestit meille aikaa kalenteriisi! Cappuzine on podcast kahvista ja kahvikulttuurista. Juontajina toimivat erikoiskahvin erikoiset ammattilaiset Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen.

Vuoden 2021 viimeisessä jaksossa Maisa kertoo viikonloppureissustaan Liverpooliin sekä keskustelemme meitä ihmetyttävistä asioista ja tavoista Englannissa. Miksi täällä rakastetaan kokolattiamattoja? Entä mikä on syy kahteen erilliseen vesihanaan? Ja miksi ihmeessä liikenne on vasemmanpuoleinen? Jakson alussa myös kerrataan uudet koronarajoitukset, jotka taas kerran puhututtavat Lontoossa. Meidän arkea pääsee seuraamaan myös Instagramissa @HeiLontooPodcast. Music: ZapSlat.com

Tekoäly Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on määrällisesti eniten tekoälyä hyödyntäviä yrityksiä Pohjoismaissa. Miten se näkyy arjessamme? Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Ulkomaanlehdet Tanskasta. Aiheena mm. jengiväkivalta. Toimittaja Karoliina Kantola, Kööpenhamina. Matematiikan osaamisen romahtaminen. Arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen, Karvi, opettaja Piia Haapsaari, Oulu ja opettaja ja opetuskulttuurin kehittäjä Pekka Peura. Englannin kanaalin yli pyrkijät. Britannian ja Ranskan välejä koettelee tuhansien siirtolaisten pyrkimys päästä laittomasti Britanniaan. EU:n sisäministerit pohtivat tilannetta. Keskustelussa Sorbonnen yliopiston vieraileva tutkija Laura Parkkinen, Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström ja toimittaja Pasi Myöhänen, Lontoo.  Kolumni. Lauri Kontro: Pakkoruotsi takaisin! Uusinta. Tekoäly Suomessa. Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Radio Cityn Aamussa suuri saunajuomakeskustelu! Samuel vie oluen saunaan, Jere noudattaa tamperelaista etikettiä. Hjallis on hyvä matkaopas Englannin reissuille ja Tapanilassa etsitään ihmisen mentävää arkkupakastinta. Joulu on erojen aikaa, Juti takoo rahaa aitiolla ja vinkkejä tuulilasihuuruun. Mukana myös uuden festivaalin julkaisu ja festarikokemuksia!

Puhumme woke-keskustelusta, jota on Yhdysvaltojen ja Englannin lisäksi alettu käydä myös Suomessa. Miksi toisten vastuuttaminen syrjivistä kommenteista on joidenkin mielestä turhaa kyttäämistä? Vieraamme, Jäbät ja tunteet -podcastin Nosh A Lody kertoo, millaisia miehen malleja hänellä on ollut. Miten kongolainen perhe on vaikuttanut siihen, millainen poika, isä, kumppani ja ystävä hänestä on kasvanut? Mietimme myös, miten nykykauhussa pääsevät ääneen naisten ja mustien kokemat kärsimykset ilman että niillä herkutellaan. Ja lopuksi suuri ja mahtava feministi kertoo, mitä transoikeuksiin liittyvässä keskustelussa usein ymmärretään väärin.

Oliver Cromwellin valtakausi vuosina 1649-1658 oli lyhyt, mutta vakuuttava. Oliver Cromwell loi Englannista tasavallan vuonna 1649 vain yhdellä hyvin tähdätyllä ja vähäeleisellä iskulla, kun kuningas Kaarle I menetti päänsä mestauslavalla. Mutta kuinka kävi Englannin tasavallalle? Ei kovinkaan hyvin. Cromwellin valtakaudella ote kansasta vain tiukkeni, ja kansalaisvapauksia rajoitettiin entisestään. Kansa ja parlamentti saivat nopeasti tarpeekseen tasavaltakokeilusta, kun tarjolla oli pelkkää paastoa ja rukoilua. Cromwell ehti kuitenkin painaa nimensä historiankirjoihin pysyvästi. Hänen toimeenpanemansa raa'at joukkomurhat loivat pohjaa Ulsterin tulevalle kehitykselle, eli Englannin ja Irlannin väliselle katastrofille. Cromwellin armeija teki Irlannin maaperästä markkinatavaraa ja myi sitä etukäteen "jaardihintaan" englantilaisille sotilastarvikesijoittajille, jotka pakkolunastivat panoksiaan vastaavat maa-alueet voitetun valloitussodan loputtua. Menetelmä havaittiin niin onnistuneeksi, että Englannin parlamentti antoi vuonna 1652 lain, jonka mukaan kapinaan syyllistyneet menettivät maansa, joko osittain tai kokonaan. Tämän laki oli avaus tulevalle siirtomaapolitiikalle ympäri maailmaa. Säädetyn lain oheen kirjattiin etnisten puhdistusten salliminen. Oliver Cromwellin englantilainen tasavalta oli yhden miehen show, toteaa toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

// LOKKIÄÄNIÄ SYNKIMPÄÄN HETKEEN //Vuodenkierron pimein hetki lähestyy, ja niinpä Viikonloppusotureiden Senjutsu-analyyseissä vuorossa on Adrian Smithin sävellys Darkest Hour, jonka sanoituksissa Bruce Dickinson vie kuulijan toiseen maailmansotaan ja kahteen Englannin kanaalin rannoilla käytyyn taisteluun: Dunkerquen evakuointiin ja Normandian maihinnousuun. Osansa Brucen ihailusta saa sota-ajan pääministerinä toiminut Winston Churchill (1874–1965), jonka päätöksestä toisen maailmansodan suunta saattoi muuttua ratkaisevasti – ainakin jos briteiltä kysytään. Brittihevin Patin ja Matin, Adrianin ja Daven kitarasoolot saavat kaksikon siinä määrin hekuman tilaan, että tarvitaan jo melkein lääkäriä.Jaksossa kuunnellaan myös jokunen viikko sitten lupaillut näytteet Seventh Son of a Seventh Son -levystä ilman kosketinsoittimia! Se kirvoittaa vertailua Senjutsuun ja kyseisen albumin tapaan hyödyntää kiippareita osana Iron Maidenin soundia. Lopuksi päivitetään vielä biisibingon tilanne – ainakin melkein. Tervetuloa jälleen tunniksi Iron Maidenin loputtoman kiehtovaan maailmaan!Palautetta voi lähettää Facebookissa tai Instagramissa sekä sähköpostin välityksellä viikonloppusoturit@gmail.comMuistakaa jättää arvio podcastista käyttämässänne suoratoistopalvelussa!

Tamminiemen pesänjakajista julkaistiin dokumenttielokuva, kirjahankkeen päämies Aarno Laitinen nukkui pois. Miksi kirja oli niin merkityksellinen? Mikä oli Laitisen ammatillinen merkitys? Ulkoparlamentaarinen vaikuttaminen oli muotia myös Kallen nuoruudessa. Silloin Kallen opintotuki-mielenosoituskyltissä luki: Tonni käteen, känni toteen! Kuinka eläkerahat eivät riitä, vaikka eläkeläisten määrä laskee? Englannin siirtomaaisännät ovat pulassa. Kuka nyt ajaisi rekkaa? Kuka rakentaisi talot?

Minkälaisia yhteisöjä ulkosuomalaiset muodostavat maailmalla? Miltä tuntuu olla suomalainen vieraan kulttuurin keskellä? Julia ja Mirka vertailevat mitä tapahtuu omalle kansalliselle dentiteetille muuton jälkeen ja kertovat Englannin ja Alankomaiden Suomikuvioista. Entä kumpi hamstraa muumimukeja ja kumpi on jumissa suomikuplassa? Instagram: @Mumamupod © Sound effects by dobroide via freesound.org. CC BY 3.0 License: https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/legalcode 20190301.moo.wav: https://freesound.org/s/462770/ and 20160529_forest.with.cuckoo.05.wav https://freesound.org/s/346925/

Monsters Of Rock -festivaalit olivat 80-luvulla raskaan rokin tärkein ilmiö. Se oli festivaali, jonka pääesiintyjän paikkaa tavoiteltiin, mutta siinä ei aina välttämättä onnistuttu. Myöhemmin Englannin ulkopuolellekin levinnyt festivaali kasvoi 80-luvun loppupuolelle tultaessa jopa liiankin suureksi ja siitä maksettiin myös hintaa.


 Tässä Kasarin Lapset -podcastin kaksiosaisen Monsters Of Rock -spessun ensimmäisessä osassa käydään läpi 80-luvun kattaukset. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg.
 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa.

 * * * www.lehmusroastery.com * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Nikkelbäkkeli" Kudjoi.

EM-kisat ovat edenneen siihen pisteeseen, että jäljellä on enää kahdeksan joukkuetta, ei ehkä parasta, mutta kahdeksan kuitenkin. Valjuraadin EM-jaksossa tulevia puolivälieriä oli Roopen ja Jaakon kanssa analysoimassa tutusti Byyrin Nicolas Prieto. Sveitsi shokeerasi jalkapalloilevaa maailmaa pudottamalla Ranskan. Voisiko maa yltää toiseen urotekoon maalipaikkoja liukuhihnalta rakentavaa ja pallossa viihtyvää Espanjaa vastaan? Perjantai-illan toisessa puolivälierässä toisistaan mittaa ottavat, eittämättä puolivälierien ennakkoon herkullisimmassa ottelussa, Italia ja Belgia. Lauantaina sitkeä Tšekki haastaa mainiota futista kisoissa pelanneen Tanskan. Puolivälierät huipentaa iltapeli Ukrainan ja maalinsa puhtaana pitäneen Englannin välillä. Tervetuloa bandwagoniin!

Respawn.fi Podcast jatkuu neljännen kauden ja 31. osan voimin. Tällä kertaa Respawnin Podcast saa tuulahduksia EU:sta eronneesta saarivaltiosta, kun Respawn.fi:n Englannin kirjeenvaihtaja Susanna Saarela tulee linjoille kertomaan maan elokuva- ja sarjamenoista. Lisäksi jaksossa saadaan kuulla, miltä tuleva Marvel-leffa Black Widow vaikuttaa ja kuka oli maailman kamalin sarjamurhaaja. Respawn.fi Podcastin isännöivät tuttuun tapaan Kristian Eloluoto, Juha-Matti Lepänhaara sekä Juhani Kakko.

Leikkaako ruotsissa, saksassa ja englannissa lanttu silloin, kun ihmisen hoksottimet toimivat? Tätä pohditaan Aristoteleen kantapään erikoisjaksossa. Ruotsinkielisten lanttujen asiantuntijana toimii kääntäjä Janina Orlov, Englannin lantunleikkaajana on lavarunoilija Laura Eklund Nhaga ja Saksan lanttunleikkaustilanteesta vastaa Tampereen yliopistossa saksaa opettanut Dieter Hermann Schmitz. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Kaipaatko vinkkejä UK:ssa lomailuun? Hei Lontoo on kuullut toiveesi! Tämän viikon jaksossa Maisa ja Aurora jakavat sekä päiväretkikohteita että pidemmältä löytyvän lomakohteen ja jakavat kaiken tietämyksensä niihin liittyen. Maisa kertoo vinkkinsä Oxfordiin ja Aurora taas kertoo millaista on matkustaa Englannin mantereen eteläisempään paikkaan eli ihanaan Cornwalliin, jossa voi jopa surffata! Myös huippusuositusta Brightonista jaetaan jaksossa lukuisia vinkkejä. Löydät meität myös Instagramista nimellä @HeiLontooPodcast. Sound effects zapsplat.com

Parhaat versiot -podcastin 17. jakso. Tällä kertaa God save the Queen - raikaa taustalla, kun matkustamme Englantiin. Onko kuningatar Elisabeth II tehnyt kasvojenkohotuksen? Entä mitä hoitoja Kate Middleton ja Camilla mahtavat suosia? Yhdestä hovista toiseen, eli kuninkaallisesta perheestä Lontoon Chelsean seurapiirien nuorten ihmissuhdedraamaan. Made in Chelsea -sarjaa on esitetty jo yli 240 jaksoa, ja Katri on tietenkin katsonut niistä jokaisen. Jaksossa murretaan taas myös ihonhoitomyytti. Muista seurata meitä Instagramissa @parhaatversiot niin saat aina jaksoon liittyviä visuaalisia ärsykkeitä ja lisätietoa, sekä voit antaa palautetta, esittää toiveita ja jakaa hyviä viboja. Podcastin hosteina toimivat Katri ja Elina - toinen helsinkiläinen ja toinen varsinaissuomalainen - jotka saavat julkkisjuttuihin lisämaustetta vahvalla spekuloinnilla.

Poimimme kaksi kevään uutuusjännäriä lukupinoihimme. Minkälaisia lukukokemuksia oilvat Ann Cleevesin Synkin ilta ja Ragnar Jonassonin Pimeys? Tervetuloa mukaan uutuusdekkarien matkaan!

Scotland has been in a union with England since 1707 - but there are increasing calls by Scottish people for their country to leave the United Kingdom. - Skotlanti on ollut liitossa Englannin kanssa vuodesta 1707 alkaen, nyt kuitenkin skotlantilaiset lisääntyvissä määrin vaativat eroa Britanniasta.

Viisi Valioliigaseuraa on vielä mukana europeleissä. Englannin maajoukkue taas avaa karsintaurakkansa tällä viikolla. Puimme jaksossa numero 45 näitä kahta aihetta. On turha kysyä ovat englantilaisseurat alisuorittaneet eurokentillä. Kyllä ovat. Ainakin jos resursseja katsotaan. Muuttuuko trendi tänä vuonna, kun Mestarien liigan puolivälierissä on vielä kolme Valioliigaporukkaa ja Eurooppa-liigassa kaksi? Vai petytäänkö saarilla jälleen? Jakson toisena aiheena pähkäilimme Englannin maajoukkuetta. Syvyyttä on vaikka millä mitalla, mutta onko huippulaatua? Onko Englannista vieläkään voittamaan tulevien vuosien arvokisoja? Tervetuloa Bandwagoniin!

Peaky Blinders on gangsterisarja, joka seuraa Shelbyn perheen valtaannousua Birminghamin savuisilta kujilta Englannin merkittäväksi rikollisklaaniksi. Sarjasta on valmistunut 5 kautta ja sen löytää mm. Netflixistä. Peaky Blinders on erittäin suosittu, mutta miksi? Siitä keskustelevat, analysoivat ja kinastelevat Batroomissa Sami Kangasperko ja Ossi Rajala.

Viikon lähetyksessä uppoudutaan jalkapallo-otteluista kerättävään dataan sekä ennen kaikkea maaliodottaman käsitteeseen. Maaliodottaman merkityksiä avaa datatieteilijä ja matematiikan tohtori Jaakko Toivonen. Millaista dataa nykyjalkapallosta kerätään ja miten kerättyä tietoa eri pelitilanteista hyödynnetään? Mikä tarkalleen on yhä useammin futiskeskustelussa esiin nouseva xG eli maaliodottama? Onko kyse vain datanörttien nippelitiedosta vai peliä oleellisella tavalla avaavasta analyysimittarista, jota seurat, valmentajat ja pelaajat voivat toiminnassaan hyödyntää? Voiko jalkapallon purkaa numeroiksi, ja mitä maaliodottama kertoo vaikkapa Messin tai Ronaldon välisistä eroista? Väittelyissä Vuoden yleisurheilijan valinta sekä halailua Valko-Venäjällä ja Englannin jalkapallokentillä.

Britannian EU-erosta ei tahdo tule valmista. Sama vaivasi Englannin reformaatiota. Henrik VIII on yksi historian kiinnostavimpia kuninkaita, eikä vähiten hänen värikkään avioelämänsä ansiosta. Eero ja Heikki kertovat mikä merkitys Englannin reformaatiossa oli pelottavalla hikitaudilla, rämpivät läpi Henrik VIII:n värikkään henkilöhistorian ja pohtivat luterilaisuuden ja anglikaanisuuden eroja.

Englannin kanaalin Ranskan rannikolla sijaitsevassa Calais'n kaupungissa hajottavat ranskalaiset poliisit väkivalloin pakolaisten telttakyliä ja karkottavat niiden asukkaat muuttamaan muualle. Britanniaan pyrkivien pakolaisten määrä Calais'ssa on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Samaan aikaan heidän ravitsemus-, terveys- sekä hygieniaolosuhteensa ovat kurjistuneet pahasti. Jopa puhtaasta vedestä on pulaa. Moniääninen Eurooppa-sarjan uuden ohjelman on tuottanut ja Calaisissa toimittanut Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto

Unelmien Teatteri -podcastin 15. jakso on monella tapaa erilainen. Poikkeuksellisesti jakson juontaa Jere Virtanen soolona, ja vieraskin otettiin langoille hyvin perinteisellä tavalla eli puhelimitse (ei sentään lankapuhelimella). Tämä jakso vie kuulijan tutustumaan fanilippujen maailmaan. Siis niiden, joita nähdään roikkuvan stadioneilla. Niiden, joita fanit raahaavat mukanaan ympäri maailmaa. Oletko koskaan miettinyt mistä ne kaikista legendaarisimmat tulevat? Haastateltava Barmy Flagsin perustaja Charles Barlow on kenties se koko maailman arvostetuin fanilippujen valmistaja. Käsityönä valmistettavat pienet ja suuret liput päätyvät eritoten Manchester Unitedin fanien käsiin eri puolille maailmaa. Miksi lähes jokainen lippu on uniikki? Miksi ammattimaisen lipuntekijän tulee ymmärtää jalkapallon politiikkaa? Mikä on maailman pohjoisin kolkka, josta Charles on saanut lipputilauksen? Kuuntele uusin jakso ja uppoudu fanilippujen maailmaan! Charles ei urallaan juuri haastatteluita ole antanut, joten nautitaan tästä etuoikeutetusta asemasta saada mies kertomaan tarinoitaan! Englannin ajoittain heikkojen puhelinverkkojen takia haastateltavan äänenlaatu on normaalia heikompi - pahoittelumme siitä. And to our English speaking listeners: the interview with Charles Barlow is in English (of course). From 2min 45sec on you can enjoy Charlie's stories without need to understand a word of Finnish!  

Bangladeshissa ja Intiassa on ollut raju hirmumyrsky. Koronatilanne vaikeuttaa maatilojen ja puutarhatilojen toimintaa. Englannin kielen suosio kouluissa kasvaa. Tänään vietetään kansainvälistä saavutettavuuspäivää.

Jari Litmanen muistelee oman peliuransa hienoimpia ja karuimpia brittistadioneita. Miksi Anfieldin UCL-illat olivat niin lämpimiä, ja Maine Roadin suihkutilat niin kylmiä? Lisäksi jakossa käydään läpi Litmasen aika Liverpoolissa. Millaista oli pelata nuoruuden suosikkiseurassa ja maanmies Sami Hyypiän kanssa? Entä miksi peliaika Liverpoolissa jäi vähäiseksi, ja miksi Litmanen koki penkityksensä valmennuksen politikoinniksi?

Pienen karanteenikirjakerhon toisessa jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Anu Kaajan kanssa tämän romaanista Katie-Kate. Keskustelu sukeltelee Katie-Katen aiheissa (prinsessat, porno, kohukaunottaret, julkkisteollisuus, Englannin kuningashovi) ja niiden risteymissä, villisti kuin romaani itse. Podemme ja puramme sisäistettyä naisvihaamme, ennakkoluulojamme ja prinsessaunelmiamme. Tervetuloa mukaan!

Bubonic Plague - or The Black Death - is thought to have wiped out about half the population of England during the first pandemic in the 14th century. The disease - caused by a bacteria not a virus - continued to devastate Europe over the next 300 years. - Paiseruton, eli mustasurman arvioidaan tappaneen noin puolet Englannin väestöstä ensimmäisen pandemian ilmaantuessa 1300-luvulla. Tämä, bakteerien eikä virusten aiheuttama tauti teki tuhojaan Euroopassa seuraavan kolmen vuosisadan ajan.

Paljon toivottu erikoisjakso Englannin kuninkaallishuoneen viimeaikaisista skandaaleista. OMG Meghan & Harryn downshiftaaminen sekä Prinssi Andrewn totaalinen fuck up. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Englannin valioliigassa päästään normaaliin rytmiin Euro-karsintojen jälkeen. Spurisn tuoreeltaan palkkaama Mourinho voi petrata asetelmiaan sysihuonon Westhamin kustannuksella. City saa vieraakseen syys-bluesia kärsivän Chelsean. Näistä ja Mestarien liigan kohteista tuoreessa VinkkiCast -äänitteessä. Mielekästä kuuntelua!

Kaks Manse opiskelijaa lähti vaihtoon Manu Manchesteriin, vertaillaan kulttuuri -, koulu - ja bissen hinta eroja. Kaikille niille ketkä on kiinnostuneita opiskelusta / asumisesta Englannin viidenneksi suurimmassa kaupungissa.

Kisastudion vakioraatilaiset Sitran johtaja Mari Pantsar, esseisti ja äidinkielen lehtori Silvia Hosseini ja ekonomisti ja Mustread.fi:n osakas Heikki Pursiainen keskustelevat englannin kielen asemasta Suomessa, suomalaisen yhdyskuntakehityksen trendistä rakentaa kauppakeskuksia, naudanlihakiellosta Helsingin yliopiston opiskelijaruokailussa, sekä yhteiskuntaluokkien välisistä eroista kulttuurissa ja arvoissa. Juontajana on Pekka Toikka.

Englannin kielen yksinomainen käyttö kansainvälisissä suhteissa luo vaarallisen maailmankuvan, jossa ihmiset jakaantuvat "omiin" ja vieraisiin, pohtii professori Janne Saarikivi kolumnissaan.

(See further below for an English introduction.) Podcastin tämänkertainen jakso on äänite taloustieteen emeritaprofessori Sheila Dow'n haastattelusta. Poliittinen talous -podcastin Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi haastattelivat 14. kesäkuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Stirlingin yliopiston taloustieteen professoria Dow'ta, joka on kirjoittanut laajalti muun muassa taloustieteen metodologiasta ja oppihistoriasta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Englannin keskuspankissa ja Ison-Britannian hallituksen rahapoliittisena neuvonantajana. Yhdessa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa järjestetyssä, englanninkielisessä haastattelussa keskustellaan muun muassa taloustieteen poliittisesta merkityksestä ja taloustieteen koulukunnista. Kuten muissa yhteiskuntatieteissä, myös taloustieteessä on erilaisia koulukuntia. Nämä koulukunnat saattavat olla teoreettisilta ja filosofisilta lähtökohdiltaan erilaisia. Keskustelu koulukuntaeroista typistyy kuitenkin usein siihen, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset tuomitaan harhaoppisiksi ja epätieteellisiksi. Mistä tämä johtuu, ja miksi myös taloustiede tarvitsee nykyistä enemmän pluralismia? https://sorsafoundation.fi/fi/ Kuva: Jussi Ahokas -------------------------------------------------------- This episode of the podcast is a recording of our live interview with Professor Sheila Dow. Dow is an Emeritus Professor of economics at the University of Stirling, UK. She has published vastly on, for example, the methodology of economics and the history of economic thought. Moreover, she has worked for the Bank of England and as a monetary policy advisor for the UK government. The interview covers such issues as the political power of economics and the differences between different schools of thought in economics. Like other social sciences, economics comes with different schools of thought. However, it is commonplace to run into the argument that non-mainstream approaches are somewhat irrelevant and even unscientific. Why is this the case, and why do we need pluralism in economics as well? The interview took place in Helsinki on June 14. The session was organized jointly with the think-tank Kalevi Sorsa Foundation. https://sorsafoundation.fi/en/ Picture by: Jussi Ahokas

Osa 11/12. Oliko Kerstenin näytelmän taustalla älykäs, pedantti ja luova SS:n vastavakoilun päällikkö Walter Schellenberg? Arto Koskinen tutkii Felix Kerstenin suhdetta entisen vuokraemäntänsä tyttäreen, Elisabeth Lübeniin, jota Kersten usein kutsui sisarekseen. Kuullaan Boris Salomonia ja tutkitaan Walter Schellenbergin suhteita Ruotsin ja Englannin kuningasperheisiin.

Tuplakääk on ajankohtaisohjelma ja podcast, jossa keskustellaan tärkeistä aiheista eli Hollywoodin ja suuren maailman julkkisjuoruista. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Urheiluvedonlyöntiin keskityyvän Hetkinen TV:n (alun perin suorana lähetyn) Jouluspesiaalin kunnianhimoinen tavoite oli tehdä vuodenvaihteen nopea välitilinpäätös useammalle suositulle palloilusarjalle. Mutta koska Hetkinen ei olisi Hetkinen ilman reipasta rönsyilyä, ehtivät Jussi Heikelä ja Jorma Vuoksenmaa ravata tällä kertaa lävitse vain KHL:n, Liigan sekä Englannin jalkapallosarjat. Tosin niidenkään käsittelyyn ei riittänyt tunti, vaan jälleen mentiin ylitöiden puolelle!

Englannin prinsessa Margaret ja kapteeni Peter Townsend olivat aidosti rakastuneita, mutta he eivät koskaan saaneet toisiaan. Prinsessan ja tallimestarin avioliittoa vastustivat sekä kirkko että parlamentti.

Viikon startin tarjoilee NRJ:n Aamu! Jere pääsi vierailemaan pikkasen isommissa saleissa viikonloppuna, kun mies matkusti Cannesiin NRJ Music Awardseihin! Luksusta huolimatta jotain uupui huippuhotellistakin. Mielessä lisäksi oudot tarjouspäivät, maalle muutto ja lentokentän vessajonon kiilaus. Minuuttikisan rangaistuksessa Jere pääsi tunnustamaan rakkautta ja arvostusta Juliannaa kohtaan!

OlympiaCastin vieraana on alkavan maajoukkuejääkiekkokauden kunniaksi Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen – ainoa suomalainen, joka on päävalmentajana saavuttanut jääkiekon maailmanmestaruuden.  Kun Jukka Jalonen jätti Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan pestin keväällä 2013, hänellä oli palava halu palata seurajoukkuetyön pariin. Reilut viisi vuotta myöhemmin hän on kuitenkin aloittamassa toista pestiään Leijonien päävalmentajana. Ensimmäisenä ohjelmassa on perinteinen Helsingin Euro Hockey Tour -turnaus 8.-11. marraskuuta.  - Iso tekijä oli se, että Suomessa on tällä hetkellä erittäin paljon nuoria nousevia ja jo nousseita kykyjä. Meillä on ihan oikeasti kevään MM-kisoissa sauma pärjätä. Se on yksi tekijä, mikä minua kiehtoi. Kun pääsin alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa tekemään vuoden verran töitä näiden kaverien kanssa, se antoi viimeisen ruiskeen tähän, Jalonen avaa syitä paluuseensa.  55-vuotias riihimäkeläinen avaa OlympiaCastin tuoreimmassa jaksossa tietään Suomen arvostetuimpien valmentajien joukkoon. Italian ja Englannin kautta sattumalta Hämeenlinnaan – Jalosen matka ei ole ollut tavallisimmasta päästä.  Tässä jaksossa saadaan vastaus myös kysymykseen, mitä miettii valmentaja, kun hän saa ensin potkut joukkueestaan ja häntä pyydetään samaan joukkueeseen vielä saman kauden aikana. Tästäkin on Jukka Jalosella kokemusta.

Pohjoiset maat alkoivat jo 1600-luvulta lähtien suuntautua Atlantin kautta Amerikkaan, Afrikkaan ja muille kaukaisille alueille. Tämä varhainen globalisaatio syntyi siirtolaisuuden, kaupankäynnin ja myös tieteellisten tutkimusmatkojen kautta. Sen vaikutus oli merkittävä. Kaupan ja siirtolaisuuden mukana tuli uutta tietoa, uusia kulutustottumuksia ja myös uusia aatteita. Hollanti tuli 1600-luvulla mukaan siirtomaiden valloitukseen aiempien merimahtien, Portugalin ja Englannin rinnalle. Tämä innoitti myös Pohjoismaita, Ruotsia ja Tanskaa mukaan merentakaiseen kaupankäyntiin. Myös Ruotsi yritti luo itsestään siirtomaavaltaa. Se perusti Delawareen siirtokunnan ja nykyisen Ghanan rannikolle orjakaupan tukikohdan. Filosofian tohtori Lauri Tähtinen on tutkinut globalisaation aatehistoriaa ja Pohjoismaiden varhaisten suhteiden syntymistä kaukomaihin. Hän on Kalle Haatasen vieraana.

Byyrin Penkinlämmittäjät tekee katsauksen Espanjan ja Englannin pääsarjojen alkukauden ilmiöihin aina Valladolidin perunapellosta Valioliigan keskityspelin trendeihin. Maurizio Sarri saapui Chelseaan yllättävänkin hyvällä ryminällä, mistä se kertoo? Penkinlämmittäjiä puhuttaa myös Donald Trumpin ja Gianni Infantinon imelä kohtaaminen. Musiikki: The League – Soundtrack Of Our Summer

Venäjällä karnevaalitunnelma jatkaa kihisemistään ja dramatiikka ottaa harppauksia kohti kliimaksia. Byyrin Penkinlämmittäjät ottivat erityisen tarkan suurennuslasin alle Englannin uuden modernin ajan, Ruotsin sumuverhon takaa paljastuvan älykkään kompleksin, sekä Brasilian ja Belgian. Vieraana toimittaja Tommi Helminen. Musiikki: The League – Sountrack Of Our Summer

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://bit.ly/2IvQP9I RSS: https://bit.ly/2G804vL Podcastin 27. jakson vieraana suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen vs. professori, kielitieteilijä, kolumnisti ja esseisti Janne Saarikivi. Jakso taltioitiin 5.3.2018. Käsiteltyjä teemoja • Kielen ja kulttuurin suhde • Kielten oppiminen • Kielten kehitys, säilyminen ja uhanalaisuus • Eri kielillä ajattelu • Kirjoitusjärjestelmät • Eläimet ja kieli • Kielikylvyt • Yksilön priorisointi • Itsensä toteuttaminen eri kulttuureissa • Vapauden ja rakkauden määritelmät • Kulutus ja vähentäminen • Kertész, Frankl ja keskitysleirit • Uhraaminen • Taloudellista tasa-arvoa tuottavat rituaalit • Kulttuuridiversiteetti • Kielten vähenemisen tyhmentävä vaikutus • Kielten erot todellisuuden kokemisessa • Englannin hallitsevuus • Vaatimattomuus • Degrowth • Luostarielämän järkevyys • Tiedeviestintä • Nationalismi ja isänmaallisuus kansainvälisinä trendeinä • Ylpeys ja ansaitut asiat • Sodan kaaos • Yksilö ja esi-isien saavutukset • Myytit • Yhden tarinan vaarat • Talouden ja ekologian uskontojen välinen taistelu • Talouden metaforat • Palkkaerot • Köyhyys • Kaksinaismoralismi • Ruoantuotannon realiteetit • Vainajien syöminen • Ilmahautaus • Turhan tiedon seura • Hyvän tekeminen • Tieteen vaikutukset ja lähtöoletukset • Tutkimusrahoitus • Kristinusko ja luterilaisuus • Uskonnollisuus • Sosiaalidemokratian ja kirkon rooli • Irrationaalisten asioiden totuusarvo • Uskontokritiikki • Universaali kulttuuri • Suvaitsevaisuuden inhottavuus, välttämättömyys ja velvoittavuus Linkkejä keskustelun tiimoilta • Vapauden käsite venäjässä https://bit.ly/2IVAMS2 • Imre Kertészin kirja "Kohtalottomuus" https://bit.ly/2LdxFDb • Viktor Franklin kirja "Ihmisyyden rajalla" https://bit.ly/2hC4ZK7 • Robert Anton Wilsonin kirja "Prometheus Rising" https://bit.ly/2CdDDCH • Kielet ja paikkaan sidottu ekologinen informaatio https://bit.ly/2ITcoQL • Pursiainen ja hulluus https://bit.ly/2wUvWzs • Uuden vuoden kirjoitus Imagessa https://bit.ly/2rPIzaf • Jani Kaaro ja myytit https://yle.fi/uutiset/3-10098714 • Robert Nelsonin kirja taloudesta ja ekologiasta "The New Holy Wars" https://bit.ly/2IvLa3z • Miika Vanhapiha podcastissa https://bit.ly/2Kh60Rr • Vapaudessa ja vankeudessa eläneen ihmisen tappamisesta https://bit.ly/2kbRe2D • Vainajien syömisestä AntroBlogissa: https://bit.ly/2ICNAJL • Turhan tiedon seura https://bit.ly/2IYHCGa • Gravitaatioaallot https://bit.ly/2KEQ4rs • Saarikiven ja Ehnqvistin kirja "Ainoa mikä jää" https://bit.ly/2IV6uif • Saarikiven kirja "Suomen kieli ja mieli" https://bit.ly/2KExdN4 • Slate Star Codex ja universaali kulttuuri https://bit.ly/2rW7RCV • Suvaitsevaisuuden inhottavuus https://bit.ly/2x20q2S Muut Saarikivi-linkit • Tutkimuksia https://bit.ly/2wWj1NL ja https://bit.ly/2IPQLRB • Kolumneja Hesarissa https://bit.ly/2kcxT18 • Kolumneja Journalistissa https://bit.ly/2kbiLkE • Kulttuurihumanismi https://bit.ly/2GxCXWK • Hei kuule Suomi https://bit.ly/2wYBDfW • 375 humanistia https://bit.ly/1jFHWJh • Uudenvuodenpuhe 2015 https://bit.ly/2wWOLSS • Muisto ja mielikuvitus https://bit.ly/2IzAooJ • Facebook https://bit.ly/2GysU3v --- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • FB: https://bit.ly/2EjhIGK • Twitter: https://bit.ly/2IsE4Iw • IG: https://bit.ly/2H9XO4b • Soundcloud: https://bit.ly/2qa5koz • Kieku: https://bit.ly/2FGAfm1 • Studio: https://artlab.fi

MM-kisahuuma nousee kovaa vauhtia, ja iso osa maista on jo julkistanut joko alustavia tai lopullisia kisajoukkueitaan. Tämän viikon Byyrin Penkinlämmittäjissä puidaan muun muassa Brasilian, Argentiinan ja Englannin pelaajistoja. Mihin katosi Brasilian ”joga bonito”? Riittääkö Argentiinan puolustusosasto MM-kultaan vai onko edessä katastrofi? Musiikki: The League – Soundtrack Of Our Summer

Newcastle United koki kovia Stamford Bridgellä. Lisää >> http://ift.tt/2DRDkxU

Paikalla Suvi Tuominen, Hannu Majamäki, Jarno Alastalo, Juha Kiviniemi, Marcus Lundqvist Ajankohtaista Jarnon terveiset Aasiasta Hannun terveiset Englannin kirkkojen someseminaarista Juhan terveiset Berliinin #BePart -seminaarista Suvin terveiset Nuoret estradille -seminaarista Peliviikko oli, Kaapo Kososelle vuoden pelikasvattaja -palkinto! SpaceX suunnittelee sateliittiverkostoa, joka tarjoaisi internetyhteyden kaikille maailman ihmisille. Facebookin filterikuplan ansiosta Trump on tuleva presidentti? Teema Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivat Haaste Jelly Belly Bean boozled -peli

Radiotiedustelun menestys oli keskeinen tekijä isänmaan kohtalon hetkillä talvisodassa 1939 - 1940. Sankariksi nousee Reino Hallamaa, jonka rooli suomalaisen radiotiedusteluorganisaation synnyttämisessä oli keskeinen. Ennen talvisotaa Hallamaa komennettiin pitkälle ulkomaanmatkalle perehtymään radiotiedustelun eri puoliin ja valmistelemaan joitakin radiotiedustelun laitehankintoja ja siinä hän onnistuikin erittäin hyvin. Talvisodan syttyessä Suomen radiotiedustelu oli hyvässä tikissä ja sillä oli tietojenvaihdon seurauksena hyvät tiedot Neuvostoliiton käyttämistä salakoodeista. Parhaimmillaan neuvostokoodit oli Suomessa avattu jo ennen kuin ne olivat Neuvostoliitossa saapuneet tarkoitetulle vastaanottajalle. Vielä jatkosodan syttyessä 25.6.1941 radiotiedustelun tuloksena ulkoministeriöön voitiin ilmoittaa jo ennakkoon, että punalaivaston sukellusveneille oli aamuyöllä lähetetty sanoma: Sota Suomea vastaan alkanut. Myöhemmin eräästä sanomasta jopa ilmeni, että neuvostoliittolaiset epäilivät joukossaan olevan vakoilijan, koska sukellusveneitä vastaan hyökättiin aina, kun ne lähtivät Paldiskin rannikkoväylän kautta Itämerelle. Jatkosodan pitkittyessä tietojenvaihto kuitenkin vaikeutui, kun eri maiden intressit alkoivat mennä ristiin. Maamme radiotiedustelu oli ollut kiinteässä yhteistyössä mm. Englannin, Ruotsin, Saksan, Japanin ja Unkarin tiedusteluelinten kanssa. Lisäksi läntisten suurvaltojen rintamille tekninen kehitys oli tuonut paljon muutakin radiotekniikkaan perustuvaa välineistöä, ennen kaikkea tutkat ja navigaatiolaitteet eri muodoissaan. Tutkasta meillä ei ennen saksalaistutkiin tutustumista toisen maailmansodan loppuvaiheissa ollut minkäänlaista tietoa, joten siihen viittaavia signaaleja ei osattu etsiä. Jatkosodan loppuvaiheessa neuvostojoukot käyttivät myös paljon radiopuhelimia, joiden kuunteluun Suomessa alettiin kouluttautua liian myöhään. Erehdysekspertissä avataan Suomen radiotiedustelun onnistumiset ja epäonnistumiset toisessa maailmansodassa. Raimo Tyykiluodon vieraana on professori Ohto Manninen, joka on kirjoittanut yhdessä insinöörieversti Lauri Lehtosen ja majuri Timo Lienen kanssa kirjan Sanomasieppaajia ja koodinmurtajia - Suomen radiotiedustelu sodassa.

Lautapelaajan uutuushylly -podcastin neljännessä jaksossa on vieraana Marko Tainio, jota tutkijanura on vienyt Puolaan ja Englantiin. Matkan varrelta pitkäaikainen Lautapeliseuran aktiivijäsen on kerännyt huomioita paikallisesta pelikulttuurista. Setvimme siis Puolan, Englannin ja Suomen lautapelikulttuurin eroja. Mukana myös ensimmäistä kertaa Tuomo Pekkanen ja Lautapelioppaan uutiset! Tunnusmusiikki: Kevin McLeod: Fretless (remix). incompetech.com, CC BY-SA.

Vähän vanhemmat radionkuuntelijat muistanevat vielä ajan, jolloin telkkarissa oli ohjelma nimeltään “Ihmeellinen luonto”. Se ja toinen suuri suosikkini oli Jacques Cousteaun “Merten salaisuudet”. Niitä tapitettiin mustavalkotöllöstä ja haaveiltiin pääsystä joskus niihin ihmeellisiin luontokohteisiin. Elämäni muuttui värilliseksi 80-luvulla ja aikuisemmalla iällä on jopa ollut mahdollisuus tutustua ihmeelliseen luontoon omaa takapihaa kauempanakin. Galapagos-saaret on nähty ja tarunhohtoinen Ngorongoron luonnonpuistokraateri. Nälkäni luontomatkailun suhteen ei ole näistä kokemuksista laantunut, päinvastoin. Ja vaikka 52-tuumainen FullHD-televisio tuo joka lauantai “Avaran luonnon” kautta luonnon ihmeet olohuoneeseen saakka, on se silti ihan eri asia seurata omin silmin lippupyrstökolibrin ruokailua etelä-amerikkalaisessa pilvisademetsässä. Tai saimaannorpan könyämistä rantakivelle Linnansaaren kansallispuistossa ihan kotimaan luontoparatiisissa. Jos voittaisin lotossa tai jos saisin sponsorin luontomatkoilleni, niin millainen valinnan vaikeus siitä tulisikaan. Maapallolle mahtuu tuhansia ja taas tuhansia mielenkiintoisia luontokohteita, eikä niitä yhden ihmiselämän aikana ehtisi millään läpikäymään - ei vaikka olisi itse sir David Attenborough. Mutta minne sitä lähtisi, jos olisi ns. rajaton budjetti ja aikaa loppuelämän verran. Noh, listataanpa. Afrikan safarilla olen jo pariin otteeseen ollut. Mutten vielä sellaisella “kunnon safarilla”, jossa näkisi kaiken ja vielä vähän päälle. Kaikki isot kissapedot haluaisin nähdä ehdottomasti. Seurata kaikessa rauhassa gepardien loikoilua savannilla, nähdä leopardin metsästämässä, tiikerin ylimaallisen raukean askelluksen haluaisin päästä todistamaan, mutta sitten pitäisikin jo siirtyä Aasian puolelle vaikkapa Intiaan. Nepalissa kävelin kerran metsikön läpi, jossa kuulemma asustaa tiikereitä. Näin minulle jälkikäteen kerrottiin. Ehkä tiikeri on siis nähnyt minut - bongannut Blomiksen, mutten minä vielä tiikeriä. Entäs sitten sademetsät? Sademetsät ovat äärimmäisen kiehtovia. Niissä elää sellainen kirjo luontokappaleita, että vaikka kuinka rajaisi, kaikkea ei pysty näkemään eikä kokemaan. Listallani on ehdottomasti Costa Rican sademetsät, Borneo orankeineen on sademetsien aatelia ja haluaisin palata Ecuadorin pilvisademetsiin uudelleen pidemmäksi aikaa seuraamaan vikkeliä kolibreja ja alueen muita hämmästyttävän värikkäitä lintuja. Eksoottiset safarit ja trooppiset sademetsät ovat ihan oma juttunsa, mutta niin on myös pohjoisen luonto. Luontomatkailuhaavelistallani on oma paikkansa Huippuvuorilla, jonne matkustaisin jääkarhujen perässä. Seuraavaksi suuntaisin Islantiin. Grönlannissa pitäisi käydä samalla kun kiertää vähän mualimaa. Haluaisin myös vierailla Etelämantereella tervehtimässä pingviinejä ja mursuja. Jos tämän jälkeen lottovoittoa olisi vielä jäljellä tai sponsorin pinna kestäisi, siirtäisin itseni ja kamerani seuraavaksi Amazonille. Sanomattakin on selvää ettei siitä reissusta tulisi lyhyt. Ja jos vielä tämänkään jälkeen taloushallintoni ei suosittelisi luontomatkailuuni leikkauksia, jatkaisin eteenpäin. Siperia. Kiina. Englannin nummet. Punainen meri, Suuri valliriutta. Koko Australia. Uusi Seelanti. Rarotonga. Madagaskar. Zanzibar, no se jo koettu. Utö vielä kokematta. Samoin Valassaaret. Nyt on aika täyttää haaveilevan luontomatkailijan apuraha-anomus. Lottokuponki. Ja jäädä odottelemaan orastavaa kevättä. Sillä vaikka voittaisin lotossa tai saisin sponsorin, en mistään hinnasta jättäisi keväistä luontoretkeä Haukivedelle väliin. Kuutin katse, teeren keväinen pulputus ja veneenkylkeen helisevä jää. Se on mun luonto.

Millaista on hyvä saattohoito? Useat E-vitamiinin muodot suojaavat muistihäiriöiltä. Englannin ylivalta jyrää kieliopinnoissa. Papin vaitiolovelvollisuutta muutettava lapsen edun mukaiseksi. Parempi päivä: Hyvä ravinto hellii mieltä.

Kalmarin läänin orkesteri Camerata Nordica Oskarshamnista valmistautuu festivaalikesään. Kesän huippukohta on elokuussa, jolloin Camerata Nordica valloittaa Englannin festivaaliyleisön toistamiseen. Edellisestä kerrasta on kulunut jo kohtalaisen pitkä tovi. Festivaaleilla esitetään Camerata Nordican toimesta englantilaissäveltäjä Benjamin Brittenin tuotantoa. Camerata Nordican peruskokoonpanoa lisätään eripuolilta maailmaa tulevilla muusikoilla. Cameratassa alttoviulua soittaja Ulla Raukola tietää miten yhteispeli sujuu. Pekka Huotari haastattelee.