Ykkösaamun kolumni

Liikuntatunti jokaisen aikuisen arkipäivään olisi erinomainen idea, sanoo kirjailija Roope Lipasti.

Keskiviikon kolumnisti on luokanopettaja Sari Kontra. Hän sanoo, että kaikki voivat paremin kun koulun aikuisilla on enemmän aikaa.

Kun elämän ideaalit on vedetty kaakkoon, keskinkertaisuus on alettu nähdä niin suurena häpeänä, ettei edes ihminen itse saa nimittää itseään keskiverroksi, väittää Asta Leppä.

Maisema muuttuu maankäyttömme ja tarpeittemme vuoksi, ja se saa herättää tunteita, kirjoittaa maanviljelijä Juuso Joona kolumnissaan.

Päättyvä vuosi muistuttaa, että tulevaisuuden muuttaminen on nykyisyyden muuttamista, sanoo kirjailija Antti Rönkä kolumnissaan.

Botox on huomaamatta hiipinyt osaksi sitä, miten me ilmaisemme ja tulkitsemme tunteita, sanoo AntonVanha-Majamaa blogissaan.

Huomasin seuraavani koronavauvabuumia lähietäisyydeltä, kun tuttavapiirissäni alkoi lisääntyminen, sanoo vapaa toimittaja Laura Hallamaa kolumnissaan.

Itsekeskeisyys muuttuu hyveeksi, kun luemme romaania. Itsekkyys paitsi auttaa eläytymään kirjaan ja muistamaan sen, opettaa elämästä saman kuin räppäri MC Nikke T, sanoo kirjailija Joonas Konstig kolumnissaan.

Vaarana on, että äänestysprosentti laskee entisestään ja yksittäinen ääni saa kohtuuttoman paljon painoarvoa, sanoo Emilia Uljas kolumnissaan.

Tavara ja kuluttaminen täyttävät elämämme vaikka vähemmän voisi olla enemmän, sanoo maanviljelijä Juuso Joona kolumnissaan.

On itsestään selvää, että palokunnan on toimittava ripeästi. Mutta pelastusala on tainnut jämähtää minuutteihin, kirjoittaa Ylen oikeustoimittaja Happonen.

Hyväntekeväisyys kuuluu jouluun. Minun lempparikeräykseni on Hyvä joulumieli, mutta auttaa voi myös laskemalla rimaa, sanoo Auli Viitala kolumnissaan.

Kirkon perusjäsenet eivät tunne laajasti kaikkia kirkkopolitiikan kiemuroita. Kirkon sisällä on syviä ristiriitoja vanhoillisten ja avarakatseisten välillä, sanoo Heikki Hiilamo kolumnissaan.

Alueuudistus roiskii hyvinvoinnin tähtisadetta hallintohimmeliin mutta jättää terveydenhuollon tärkeimmän ongelman vaille ratkaisua, sanoo Jari Ehrnrooth kolumnissaan.

Vuosi sitten joka kymmenes aikuinen aikoi kieltäytyä koronarokotuksesta. Nyt tiedämme, että huuhaatiedon levittäjät ovat onnistuneet pitämään rokotuskielteiset tiukassa otteessaan, sanoo tiedetoimittaja ja terveysviestinnän tutkija Ulla Järvi kolumnissaan.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä metsien hiilivarastolla on iso rooli, mutta miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsään, sen lajistoon ja erityisesti kuuseen, pohtii meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.

Tuore hävittäjäpäätös oli vahva merkki Suomen sitoutumisesta Yhdysvaltojen johtamaan länsiliittoumaan, sanoo Rysky Riiheläinen kolumnissaan.

Somevaikuttajat kauppaavat muutaman viikon mittaisia verkkovalmennuksia ja lupaavat niiden olevan loistava startti hyvinvoivaan elämään. Usein vaikuttaa kuitenkin siltä, että valmennuksissa lähinnä kilpaillaan siitä, kuka laihtuu nopeimmin, sanoo vapaa toimittaja Johanna Malinen kolumnissaan.

Katselen kaiholla ystävieni juhlakuvia Kiinasta, ja pienen hetken kaipaan päättäjien tiukkoja otteita, sanoo Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen blogissaan.

Olemme puolikielisiä, jos emme osaa suomea tai ruotsia kelvollisesti. Meillä ei ole varaa siihen, että kotimaisten kielten osaaminen rapistuu, sanoo Lauri Kontro kolumnissaan.

Aluevaalit eivät herätä äänestäjissä suurta intohimoa. Väinö Linnan ohjeiden avulla äänestys kuitenkin hoituu vaivattomasti, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

Kiltti nykynuori mieluummin romahtaa työtaakkansa alle kuin opettelee sanomaan ettei ehdi tai jaksa kaikkea, sanoo vapaa toimittaja Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Turvallisuuspalvelutaustainen Putin kasvattaa maansa joukkoja ulkoiseen ja sisäiseen uhkaan vedoten. Jo joka 57. venäläinen tekee töitä valtion turvallisuusorganisaatioille, sanoo Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen blogissaan.

Koronapassi tulee saada pikaisesti voimaan kaikkialla Suomessa riippumatta rajoituksista. Juridista jupinaa tarvittavan lainsäädännön vaikeudesta on nyt kuultu ihan tarpeeksi, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

1800-luvun valokuvissa miehet pitivät toisiaan kädestä ja istuivat toistensa sylissä. Vuosien myötä miesten välisestä kosketuksesta tuli kuitenkin tabu, jonka murtaminen vaatii työtä, sanoo Anton Vanha-Majamaa blogissaan.

Nuoret marmattavat kovista paineista, eläkeläiset tulonjaosta ja keski-ikäiset siitä, ettei heitä kuulla tarpeeksi. Sukupolvien välinen kuilu irvistää ikävästi, sanoo yrittäjä ja poliittisen historian väitöskirjatutkija Toni Viljanmaa kolumnissaan.

Miksi henkisestä väkivallasta puhutaan niin vähän,ja miksi sitä kokenutta ihmistä yhä vähätellään? Onko vain turpaansaanti kelvollinen syy traumatisoitua, kysyy tietokirjailija, vapaa toimittaja Asta Leppä kolumnissaan.

Jotkut ovat kysyneet, miksi näitä #metoo-tapauksia pitää käsitellä julkisesti. Mikään ei muutu, jos ongelmat hyssytellään hiljaiseksi omissa porukoissa, sanoo Heikki Valkama blogissaan.

Kaikesta ekopuheesta huolimatta suomalaisten kulutuspäästöt ovat viime vuosina kasvaneet. Minulla meni pitkään tajuta, että esine ei katoa maailmasta, vaikka se katoaisi vinttikomerostani, sanoo toimittaja ja tietokirjailija Julia Thurén kolumnissaan.

Kun seuraa unelmien sijaan kutsumusta, elämä on onnellisempaa ja työn tulokset parempia, sanoo kirjailija Antti Rönkä kolumnissaan.

Sillä on väliä, ketä ihailee ja mihin omia tekemisiään peilaa. Hiljattain kuollut runoilija Sirkka Turkka tarjosi parhaan uraneuvon, mitä kuvitella saattaa, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Siinä ei ole mitään ihmeellistä, jos akateemisen koulutuksen saanut suomalainen on tehnyt luokkahypyn. Meitä on monta, kirjoittaa vapaa toimittaja Laura Hallamaa kolumnissaan.

Entä jos tulevaisuuden työtaistelut käydään asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisessä rintamassa, kysyy Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman blogissaan.

Teknologia ja data heijastaa muun yhteiskunnan valtarakenteita. Teknologiassa ihminen on oletusarvoisesti normaalipainoinen, valkoinen heteromies, sanoo Emmi Nuorgam kolumnissaan.

Sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä ehkä kankeimmin arkiseen kielenkäyttöön taipuva on lähiesihenkilö. Esimies-nimike edustaa vanhaa maailmaa, mutta eikö voitaisi puhua vain lähijohtajasta? kysyy tiedetoimittaja Ulla Järvi kolumnissaan.

Perustuslakimme edellyttää presidentin ja hallituksen sujuvaa yhteistyötä. Entä jos näin ei olisikaan? Sellainen tilanne voi olla edessä seuraavien vaalien jälkeen, jos yhteistä näkemystä ei ole esimerkiksi Euroopan unionista, sanoo Janne "Rysky" Riiheläinen kolumnissaan.

Vaikka elintasomme laskisi, se ei tarkoita, etteivätkö ihmiset olisi onnellisia, sanoo Riku Siivonen kolumnissaan.

Poliisille ilmoitettujen verkkorikosten määrä kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi pankkipetoksilla on viety tänä vuonna suomalaisilta jo lähes 10 miljoonaa, sanoo Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen blogissaan.

Omasta suuntautumisesta tai identiteetistä kertominen ei ole kaikille kevyt asia, sanoo kirjailija Raisa Omaheimo kolumnissaan.

Talous ketjuuntuu. Työ sirpaloituu. Yhteiskunta on myöhässä luodessaan miljoonan luukun maailmaan yhden luukun palveluja, pohtii vapaa toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttinen kolumnissaan.

Valtaviksi paisuneet eläkerahastot kuuluvat niille nykyisille palkansaajille, joiden maksamat eläkemaksut on kerätty suuria ikäluokkia varten, kirjoittaa professori Heikki Hiilamo kolumnissaan.

Kaikille kansanedustajille lähetettiin kutsu tapaamaan köyhiä ihmisiä. Paikalle tulivat vain ne harvat, jotka ovat jo valmiiksi perehtyneimpiä asiaan. Pelottaako kohtaaminen? kysyy nuori eläkeläinen Auli Viitala kolumnissaan.

Sumentaako uusi vertailukausi ilmastonmuutoksen näkyvyyttä, kun lämpimämmistä ja sateisemmista säistä tulee yhä tavallisempia, pohtii meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan

Miksi ei sanota suoraan, että työttömät työnhakijat ovat osaamatonta rupusakkia, kirjoittaa Pekka Seppänen kolumnissaan.

Varttuneet ovat vaurain ikäluokka, mutta miksi heille räätälöityjä rahareikiä ja tarjontaa on niin vähän, vaikka varallisuutta on? Eikö raha kelpaa, kysyy Kari Enqvist kolumnissaan.

Suomalaisen maatalouden suunta kohti 2030-lukua määritetään seuraavan vuoden aikana. Nyt olisi viime hetket keskustella siitä, mihin maatalouspolitiikka vie ruuantuotantoamme, kirjoittaa maanviljelijä Juuso Joona kolumnissaan.

Elämme liioittelun ja tunnepurkausten maailmassa, jonka varjopuoli on, että sanat alkavat kokea inflaatiota, kun alati pitäisi olla jotain vielä vähän enemmän, hiukan äärimmäisempää, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

Ilmastojournalismissa on sovittamaton ristiriita. Miksi toimittaja saa lentää paikan päälle kauhistelemaan, mutta taviksia syyllistetään matkustamisesta, pohtii Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen blogissaan.

Saamelaisilta viedään oikeutus puhua omista asioistaan nakertamalla saamelaisten uskottavuutta. Kansaa, joka saadaan vaikuttamaan epäoikeudenmukaiselta, riitaisalta ja puolueelliselta saamelaisasioissa, ei tarvitse kuunnella eikä ottaa todesta, sanoo Emmi Nuorgam kolumnissaan.

Maailman lämpeneminen pyritään pysäyttämään puoleentoista asteeseen, mutta raja uhkaa ylittyä jo seuraavalla vuosikymmenellä. Glasgow'n ilmastokokous on viimeinen hetki muuttaa suuntaa, sanoo meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.

Suomen metsät eivät riitä koko maailman ilmasto-ongelman ratkaisemiseen, mutta metsistämme on pidettävä huolta. Kun metsää käytetään talousmetsänä, on puita istutettava yhä enemmän myös taajamiin, sanoo vapaa toimittaja Lauri Kontro kolumnissaan. Korjaus 28.10. Kolumnissa sanotaan, että Suomessa on Euroopan eniten suojeltuja metsiä ja kansallispuistoja. Kyseessä ovat tiukimman suojelukategorian mukaiset metsät, joissa mitään toimenpiteitä ei sallita. Mikäli mukaan otetaan myös muut raportissa esitellyt suojeluluokat, Suomi on sijalla kuusi.