Podcasts about asiantuntijat

Asettaako terveydenhuollon kela-korvaus kansalaisia eriarvoiseen asemaan? Haastattelussa pofessori Kristiina Patja ja johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen THL:stä. Patja ja Tynkkynen kertovat, että yksityisistä terveyspalveluista maksettaviin kela-korvauksiin liittyy monia ongelmia. Yksityisen rooli pitäisi heidän mielestään olla selvästi vain julkista sektoria tukeva. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Taloudellinen tilanne voi muuttua nuorena nopeastikin ja aiheuttaa häpeää ja vertailua. Asiantuntijat neuvovat puhumaan rahasta suoraan ystävyyssuhteissa. Kirjoittaja: Salla Rajala, Helsingin Sanomien toimitus Lukija: Evita Lestinen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Helmikuussa julkaistiin kiusaamisesta ja ratkaisuista kertova kirja Vahingossa huitaisin, läpällä heitin – Vastuut, oikeudet ja ratkaisut koulukiusaamistilanteessa. Kirjoittajat luokanopettaja Merja Rastas ja Tuki ja neuvontakeskus Valopilkussa hankevastaavana toimiva Tina Holmberg-Kalenius kertoivat keskiviikkona Radio Voimalla kirjan toimivan apuna kaikille heille, jotka työskentelevät tavalla tai toisella kiusaamisasioiden kanssa. Miksi kiusaamistilanteita ei osata ratkaista? - Iso osa on varmasti sitä, että aikuisella ei ole aikaa ja he kokevat, että aikaa pitää laittaa kaikkeen muuhun. Kiusaamistilanteet vain jäävät sinne. Itsekin olen joutunut jättämään avustajan tekemään luokan kanssa muita hommia, kun minä puutun kiusaamiseen, pohti Rastas. Hän arvelei, että moni opettaja ei tee samalla tavalla. - He keskittyvät luokkaan ja jättävät kiusaamisen sinne taustalle, vaikka siihen pitäisi puuttua heti. Tilanteet vaativat Rastaan mukaan paljon myös jälkityötä ja erilaisia palavereita. - No ovat isoja asioita puuttua. Monella saattaa olla myös huoli siitä, että he eivät tiedä, mitä oikeasti tehdä. He voivat pelätä saavansa aikaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä. Holmberg-Kalenius ohjeistaa tekemään aina rikosilmoituksen, jos kyseessä on fyysinen väkivalta. - Varsinkin jos kiusaamista on ollut jo jonkun aikaa ja se muuttuu koko ajan fyysisemmäksi. Kun kyse on siitä, että on oikeasti fyysistä väkivaltaa, jossa satutetaan tai rikotaan ja varastetaan tavaroita, on kyseessä rikos. Ne asiat, jotka ovat rikoksia aikuisten keskuudessa, mikseivät ne olisi sitä lasten keskuudessa, Holmberg-Kalenius painottaa. Moniammatillisessa kirjoittajaryhmässä oli mukana myös Nina Kaituri. Kuuntele koko haastattelu.

Asiantuntijat väittävät, että tässä saattaisi olla Takapölkyn paras jakso. Kuuntele ja muodosta oma mielipiteesi. Uutisotsikoissa juttua mm. pyöreistä merkkipäivistä, sillä Beyond Good & Evil täytti 20 vuotta, ja tuorein Killer Instinct 10 vuotta. Jakson pääaiheena Capcomin kehittämä Super Nintendo peli Mega Man X vuodelta 1993. Vieraana PBC:ssäkin vaikuttava Norsukampa. ((01:00:20)) Uutisotsikot yms. ((01:50:22)) Jakson pääaihe

Miten kromosomit vaikuttavat sukupuoleen? Miksi sukupuoli on nykyaikana tulenarka aihe ja mikä merkitys sukupuolen määrittelyllä on naisten urheilulle ja naisten pukuhuoneille? Ajaako Pride vähemmistöjen etua ja miksi suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat varauksella alaikäisille suunnattuihin transhoitoihin? Mitä sukupuolidysforia on ja miten sukupuolidysforia eroaa muista kehodysforioista? Miksi nuorilla naisilla esiintyvä sukupuolidysforia on kasvanut viime aikoina räjähdysmäisesti? Missä määrin yksilön tulee voida päättää omasta lääketieteellisestä hoidostaan ja tulisiko yksilön saada omilla rahoillaan mitä tahansa haluamaansa hoitoa? Studiossa lääketieteen tohtori ja kirurgi Heidi Wikström. Jakso on kuvattu 2.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kromosomit (3:26) "Sukupuoli" (7:38) Biologia (10:36) Urheilu (15:59) Naisten oikeudet (21:21) Arkielämä (26:17) Terminologia (28:48) Sukupuoli-identiteetti (31:10) Kulttuuri (34:15) Biologinen sukupuoli (36:56) Mies ja nainen (39:48) Juridinen sukupuoli (43:40) Turvalliset tilat (44:57) Sosiaalinen vuorovaikutus (53:46) Pride (56:52) Palko (59:22) Transhoidot alaikäisille (1:06:50) Sukupuolidysforia (1:11:31) Kehodysforia (1:19:00) Verovarojen priorisointi (1:20:55) Medikalisaatio (1:24:44) Oikeus hoitoon (1:28:38) Asiantuntijat (1:30:38) Yksilönvapaus (1:33:12) Holhousyhteiskunta (1:39:19) Lobotomia (1:43:45) Hysteria (1:49:09) Murrosikä (1:50:12) Tyytyväisyys hoitoon

Syksyn uutuudet ovat jo esillä kirjakaupoissa. Mitä valita tästä runsaudensarvesta? Ovatko yhteiskunnalliset ja poliittiset romaanit syrjäyttämässä eskapismiin ja romantiikkaan keskittyneet teokset? Onko syksy dekkareiden ja erotiikan aikaa? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Ylen kulttuuritoimittaja Miia Gustafsson, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield ja Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Anna Tulusto. Syksyn kirjavinkit alla Miia Gustafsson: Miki Liukkonen: Vierastila Iida Turpeinen: Elolliset Maria Peura: Esikoinen Ville Blåefield: Ulla Donner: Luonnollinen näytelmä Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Portinvartijat – Kamppailu tiedon vapaudesta Hannu Harju: Kajava Anna Tulusto: Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa Sara Al Husaini: Huono tyttö Selja Ahava ja Emma Puikkonen : Rakennenautintoja Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Päijät-Hämeen Hyvinvointialue järjesti eilen torstaina asiakas- ja osallisuuslautakunnan kanssa asiantuntijoiden keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin haavoittuvassa tilanteessa olevia aikuisia ja nuoria. Keskustelussa mukana olivat myös sosiaalialan osaamiskeskus Verson erityisasiantuntija Tuula Carroll ja Osallisuuden versoja -hankkeen projektisuunnittelija Emmi Fjällström, jotka vierailivat perjantaina Radio Voimalla kertomassa alueemme tilanteesta. - Puhuimme meidän tavattoman pirstoutuneesta järjestelmästämme. Meillä on vähän joka lähtöön oma asiantuntijansa. Lisäksi alueellamme on 350 sote-alan järjestöä, Carroll pohti ja jatkoi. - Jos edes viranomaiset eivät välttämättä saa pidettyä pakkaa kasassa, niin miten ihmeessä kriisitilanteessa oleva ihminen tietäisi, mitä apua ylipäätään on tarjolla. Miten löytää kriisin keskellä keinot, miten avun piiriin pääsisi. Asiantuntijat tiedostivat keskustelussa myös esimerkiksi sen, että sote-alan työntekijät saattavat joskus pelätä asiakkaita. - Mutta vielä enemmän asiakkaat saattavat pelätä työntekijöitä. Esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuden oireet ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat lisääntyneet, Carrol muistutti. Tilanne voi aiheuttaa sen, että vaikka nuori aikuinen kuinka pinnistelisi, hän ei pääse avun piiriin, kun ei kerta kaikkiaan uskalla mennä siitä ovesta sisään. - Ei tiedetä, onko se oikea ovi, oikea kerros ja mitä siellä tehdään. Tilanteessa voi erityisasiantuntijan mukaan käydä niin, että jos nuori kerää lopulta rohkeutensa ja saa aikaiseksi mennä palveluun fyysisesti, hän saattaa kuulla lannistavat sanat. - "No, nyt sinulla jäi kaksi aikaa käyttämättä, tämä palvelu on sulkeutunut. Menepäs takaisin sinne lääkärin puheille, että saat uuden." Apu ei myöskään asiantuntijoiden mukaan aina toimi. - Sotejärjestelmässä oli tunnistettu nuori aikuinen, jolla oli vuoden aikana 300 kontaktia eri sote-viranomaisten kanssa. Heitä oli kaikkiaan 97 eri viranomaista, eikä asia tullut ilmeisesti vielä silläkään hoidettua. Asiantuntijat pohtivat myös esimerkiksi sitä, pitäisikö tässä tilanteessa palata muutama pykälä taakse päin. - Siihen aikaan, kun jokaiseen asiaan ei ollut omaa asiantuntijaansa, vaan ihminen kohdattiin vähän kokonaisvaltaisemmin. Kuuntele koko haastattelu.

Miten vuoden 2023 hallitusneuvottelut ovat edenneet ja millaista politiikkaa on odotettavissa alkavalla vaalikaudella? Studiossa investointipankkiiri ja neuvotteluasiantuntija Sami Miettinen sekä Iltaleden politiikan toimittaja Elli Harju. Jakso on nauhoitettu 2.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Median rooli neuvotteluissa (4:56) Hallitusohjelma (7:52) Edelliset hallitukset (10:03) Oikeistohallituksen yhtenäisyys (16:56) Neuvotteluiden voimasuhteet (19:30) Sinipuna (23:52) Vähemmistöhallitus (26:58) Keskusta (32:35) RKP (35:06) Asiantuntijat neuvotteluissa (38:36) Riikka Purra (41:07) Politiikka ensi kaudella (48:02) Ilmastopolitiikka

Tämän viikon podcastissa keskustellaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin yllättävästä Suomi-visiistä, Petteri Orpon hallitusneuvotteluista yllättäen syliin tippuneesta ilmastroproffien taistosta, ja HS:n jutusta Suomen oikeudenkäynneissä käytettävien asiantuntijoiden pätevyydestä.

Talouspuhetta-ohjelmasarjan tämän vuoden viidennessä jaksossa otetaan selvää muun muassa siitä, mitä kuuluu sijoitusmarkkinoille ja talouteen nyt keväällä 2023? Mitä asiat ovat ajankohtaisia ja nousevat nyt keskusteluissa esiin? Vieraina OP Pohjois-Savon sijoituspäällikkö Riitta Malkki ja senior varainhoitaja Antti Leinonen. Hanna Hahl haastattelee

Kevät on jo pitkällä, mutta paljon kiinnostavia kirjoja on vasta ilmestymässä. Mistä kirjoista puhutaan, mitä kannattaa lukea ja mikä kirja olisi mukava lukea juuri pääsiäisenä? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Kirsi Book Club -blogin Kirsi Ranin ja Takakansi -podcastin vetäjä Marko Suomi sekä Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Anna Tulusto. Vieraiden valintoja kevään kirjoista: Anu Kaaja: Rusetti Ia Genberg: Yksityiskohdat Oksana Vasjakina: Haava Sanna Karlström: Pehmeät kudokset Tuomas Aitonurmi: Ruumiin ylittävä ääni Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa Ramsey Campbell: Vanhat sarvet Alex Schulman: Kiirehdi rakkain Lucinda Riley & Harry Whittaker: Atlas Satu Rämö: Rósa & Björk Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Asiantuntijatöissä ja muissa konttoritöissä on tapahtunut murros, jonka seurauksista raskain on keskittymiskyvyn katoaminen. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Merja Saarinen.Tämä podcast julkaistiin 28.2.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lisäksi podcastissa: -> Naton Stoltenberg Helsingissä-> Vastaamo-epäilty vangitaanLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Hämeen TE-toimiston asiantuntija Elina Ala-Sankola kertoi Radio Voimalla maanantaina, että Päijät-Hämeessä on tällä hetkellä 6200 yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, joista TE-toimiston puolella on vähän yli 3000 ja kuntakokeilun puolella vajaa 3000. - Monilla aloilla on työvoimapulaa ja iästä viis. Kun on ammattitaitoa, asennetta ja halukkuutta tehdä, niin töihin pääsee. Totta kai on haastavampaa, kun on ikää jo ja voi olla työllistymisen esteitä, sanoo Ala-Sankola ja huomauttaa perään, että tiistaina Fellmanniassa järjestettävä DuuniWork 50+ -rekrytointitapahtuma on mainio tilaisuus työnantajan ja työnhakijan kohtaamiselle. Lahden kaupungin yrityskoordinaattori Johanna Korhonen on myös mukana järjestämässä tiistain tapahtumaa. Hän näkee, että yli 50-vuotiaiden työllistymisessä on eroja toimialoittain. - Toiselle alalle on helppo työllistyä, mutta toiselle voi olla haastavampaa. Työelämään tarvitaan asiantuntijuutta ja senioreita. Toisille aloille enemmän. Ala-Sankola kertoo, että monelle pitkään samassa työpaikassa olleelle ja sitten työttömäksi jäävälle, voi tulla yllätyksenä se, millaista työnhaku tänä päivänä on. - Työelämä on muuttunut hyvin paljon. Monelle tulee yllätyksenä erilaiset asiat, esimerkiksi digiloikka, mikä nyt on tehty. Jos olet tehnyt pitkään vaikkapa manuaalisorvausta ja nyt pitäisi CNC-hommia ruveta opettelemaan, niin siinä on tiettyjä vaikeuksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että asenne ratkaisee. Jos haluat tehdä töitä ja näyttää kyntesi, niin se kyllä onnistuu. Korhonen korostaa sitä, että oma arvo pitää tuoda esille työnantajille. - Se on äärimmäisen tärkeää osata myydä osaamistaan, kokemustaan ja vahvuuksiaan. Millainen sitten on hyvä työhakemus? - Se on rakennettu juuri kyseiseen työtehtävään ja siinä on huomioitu juuri ne asiat, mitä siinä tehtävässä tarvitaan, eikä ole yleispätevä, vastaa Korhonen. - Hakemuksesta huokuu se, että olen kiinnostunut juuri tästä työpaikasta ja se, että on ottanut selvää työnantajasta ja työpaikasta. Myöskin se, että mitä annettavaa minulla olisi siihen työpaikkaan, jatkaa Ala-Sankola. Entä millainen tulisi cv:n eli ansioluettelon olla? - Helposti luettava, mutta ei monisivuinen. Vaikka osaamista ja kokemusta olisikin, niin se olisi mahdollisimman ytimekkäästi rakennettu. Tänä päivänä cv:hen kannattaa myös huomioida, mitä paikkaa hakee ja mitä kaikkia osaamisia siihen kannattaa laittaa, neuvoo Korhonen. - Apua cv:n ja hakemuksen tekemiseen saa kuntakokeilusta tai TE-toimistosta. Varttuneen, kokeneen hakijan ei kannata ihan ensimmäisiä mansikkapaikkoja sinne laittaa. Nuorelle ne ovat tärkeitä ja myös harrastukset. Ala-Sankola muistuttaa myös, että määräaikaisessa työssä olevan kannattaa hakea jo ajoissa uutta työpaikka. - Jos tiedät, että sinulla on määräaikainen työ päättymässä, niin rupea hakemaan jo silloin töitä. Asiantuntija neuvoo myös ottamaan herkästi määräaikaisen työpaikan vastaan. - Työssä olevan on aina helpompi hakea työpaikkaa. DuuniWork 50+ -rekrytointitapahtuma Fellmanniassa tiistaina 24.1.2023 klo 15-17. Osoite: Kirkkokatu 27, Lahti Kuuntele koko haastattelu:

Jakso 39: Dialogi // vieraana asiantuntijat Anne Kansanaho ja Katriina Lehti by Ajatusääniä-podcast

MarkkinointiKollektiivi kustantaa alan ammattilaismedia MarkkinointiUutisia. Millaista on tehdä mediaa alan ammattilaisille, ja pystymmekö me markkinoijat syömään omaa lääkettämme? Osataanko alalla tehdä tiedotteita, entä ymmärretäänkö journalismin ja sisältömarkkinoinnin erot? Millaisin juttuvinkein MarkkinointiUutisten toimitusta kannattaa lähestyä? Tässä jaksossa kuulet MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansosen ja uutistoimittaja Toni Rajamäen vastauksia ylläoleviin kysymyksiin, sekä neuvot paremman PR:n tekemiseen. Saat myös konkreettisia vinkkejä esimerkiksi siihen, miten voit parantaa omien tiedotteidesi läpimenon mahdollisuuksia. Iina ja Toni kertovat, millaista toimittajan arki on, ja millaisten lasien läpi MarkkinointiUutiset markkinointia ja työelämää katsovat.

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen Saksan-matkan tulos. Arvioimassa taloustoimittaja Anna Karismo, Berliini. Tulevan talven energiansäästökeinot puhuttavat jo nyt. Pekka Salomaa, johtaja, energiamarkkinat, Energiateollisuus ja asiantuntija Päivi Suur-Uski, Motiva. Mitä itärajalla tapahtuu, kun Venäjä luopuu korona-ajan matkustusrajoituksista? Toimittaja Kalle Schönberg, Nuijamaan raja-asema. Venäjän rajoitusten poistuminen ja elinkeinoelämän odotukset. Mika Peltonen, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan kauppakamari. Koronarokotukset. Kysymme rokotusasiantuntijoilta, mitä Suomessa tehdään lisärokottamisen kanssa. Vastaamassa Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy, lääketieteellinen johtaja ja Hanna Nohynek, THL, ylilääkäri. Juontajana Aki Laine, toimittajina Angela Nurmi, Seppo Kivimäki ja Tarja Oinonen. Tuottaja Marija Skara.

New variants of COVID-19 coupled with low flu immunity after pandemic lockdowns have health workers bracing for a tough winter. Over nine-million Australians have heeded calls to get vaccinated against influenza. - Covid-viruksen uudet muunnokset yhdessä alhaisen influenssa-vastustuskyvyn kanssa johtaa terveydenhuollon työntekijät valmistautumaan vaikean talven varalta. Yli 9 miljoonaa australialaista on jo noudattanut influenssarokotuksen suositusta.

Osakemarkkinat ovat olleet alkuvuoden laskussa kiihtyvän inflaation ja Ukrainan sodan seurauksena. Laskevat kurssit ovat saaneet monet sijoittajat pohtimaan seuraavia askeleitaan. Kolme sijoitusasiantuntijaa kertoo, miten piensijoittajan kannattaa toimia pörssilaskussa.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/laskusuhdanteet-ovat-parhaita-ostopaikkoja See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

The Australian federal government is pushing to phase out Covid-19 restrictions, such as requirements for close contact cases to quarantine.  But in the background, health experts are warning while many Australians are seemingly less worried about coronavirus, cases are rising and they are pushing for booster vaccination rates to be higher.  - Australian liittovaltion hallitus ajaa COVID-19 rajoitusten poistamista; taustalla terveydenhuollon asiantuntijat kuitenkin varottavat että vaikka australialaisten huoli koronaviruksesta on hiipumassa, tartuntojen määrä on kasvussa mistä syystä tehosterorkotusten määrää olisi lisättävä.

Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä tehtäviä uusille hyvinvointialueilla on annettu, mistä ne saavat rahansa ja tehtävänsä, mikä päätösvalta valtuutetuilla on sekä miten eri puolueet eroavat painotuksiltaan. Tutkijat myös avaavat myös sitä, miten tutkittu tieto ohjaisia kehittämään alueita, jotta ne toimisivat kustannustehokkaasti tuottaen samalla laadukkaita palveluja.

OlympiaCastin vieraana on tällä viikolla Terhi Lehtoviita, joka johtaa asiantuntijatiimiä Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksessa. Hän on myös psyykkinen valmentaja, joka luotsaa urheilijoita, valmentajia ja asiantuntijoita kohti Pekingin olympialaisia. Kainuulaistunut espoolainen nauttii työstään lumilajien parissa. Entinen muodostelmaluistelija syttyi psyykkiseen valmennukseen oman huippu-urheilu-uransa myötä ryhtyessään valmentamaan. Innostus vei alan opintojen pariin ja loppujen lopuksi Lehtoviita päätyi opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kautta Kanadaan Edmontoniin ja sen jälkeen vielä kansainväliseen urheilupsykologian maisteriohjelmaan Lundin yliopistoon Ruotsiin. Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksessa Lehtoviita johtaa asiantuntijatoimintaa ja rakentaa hyvää tiimiä valmennuksen tueksi. - Kun kanssapelureiden kanssa riittävästi keskustelee ja jakaa asioita, niin sitä kautta asiantuntijat saavat hyviä työskentelymahdollisuuksia. Ja totta kai heitä pitää kuulla ja tukea, ja auttaa heitä loistamaan. Sitä kauttahan se hyvä tiimi toimii ja toivottavasti sitten valmennus rokkaa niiden asiantuntijoiden tuella, Lehtoviita kertoo. Urheilijalle asiantuntijatoiminta tarkoittaa asioiden sujuvuutta ja kauteen valmistautumista suunnitelmien mukaan asetettujen tavoitteiden ja toimintasuunnitelman suunnassa – myös olympiavuonna. - Asiantuntijat ovat mukana niin kuin ovat olleet aikaisemmillakin kausilla eli se on sitä jatkumoa, laadukasta korkean vaatimustason arkea. Pyritään koko ajan kehittymään. Asiantuntijatoiminta on valmennuksen tukitoimi ja tähtää tuloksen tekemiseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiantuntija on urheilijoiden ja valmentajien tukena arjessa samassa toimintaympäristössä ja se työ tähtää siihen, että urheilijoiden harjoitteluvalmius, suorituskyky ja terveys vahvistuisi ja kehittyisi. - Kun Pekingin olympialaisiin on aikaa alle puoli vuotta, asiantuntijatoiminnassakin halutaan tehdä vain se, mikä juuri nyt oleellista. Ajattelen itse, että less is more eli täytyy nähdä, mitkä ovat ydinasioita valmentajan ja urheilijan välillä, ja mitä vahvistetaan ja mitä asioita vaan siedetään. Tässä vaiheessa varmistetaan sitä huippusuorituskykyä ja terveyttä kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta kuitenkin tilanneälyä ja kontekstiälykkyyttä käyttäen. Pekingin olympialaisista Lehtoviita odottaa urheilun juhlaa ja onnistumisia, mutta myös yllätyksiä ja epävarmuutta. - Huippu-urheilu on jatkuvaa vuoristorataa. Se tekee tästä aika makeeta. Ihan kaikkeen ei voida valmistautua ja silti voidaan olla rauhassa ja meillä on tieto siitä, että ratkaisut löydetään ja ollaan valmiita niihinkin aallokoihin ja myrskyihin mitä siellä ehkä päästään elämään. Sitä kautta uskon, että meillä on aika iskukykyinen ja hieno joukkue Pekingissä.

Aivotyöläiset kaipaavat pelisääntöjä ja yhteisöllisyyttä – Lahtelaishanke kehittää aivotyöläisten työhyvinvointia Yli puolet työntekijöistä tekee aivotyötä eli sellaista työtä, jossa istutaan koneen ääressä ja aivot tekevät varsinaisen työn. LAB-ammattikorkeakoulun Asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämishanke, ATK-hanke jalkautui kymmeneen päijäthämäläiseen yritykseen ja organisaatioon kehittämään asiantuntijoiden työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työhyvinvointia lähdettiin kehittämään työntekijöiden keskuudesta nousseiden kehityskohteiden kautta. Pääkehityskohteet etsittiin työpajojen avulla. Asiantuntijat saivat myös henkilökohtaiset mittaustulokset omasta palautumisestaan ja istumisen määrästään. – Koronan myötä etätyö lisääntyi ja huomasi selvästi, että työyhteisöissä kaivattiin yhteisiä pelisääntöjä palaverikäytäntöihin sekä yhteisöllisyyttä, projektiasiantuntija Kirsi Kiiskinen kertoo Radio Voiman haastattelussa. Kehittämiskohteiseksi nousivat myös istumisen vähentäminen ja työn tauottaminen. –Monelle tuli mittausten myötä vähän yllätyksenä kuinka paljon päivän aikana tulekaan istuttua. Hankkeessa työpaikoilla luotiin uutta toimintakulttuuria: palavereiden kestoksi merkattiin tunti, mutta sovittiinkin pituudeksi vain 50 minuuttia, jotta päivään syntyi luonteva tauko. Kiiskisen mukaan palavereja muokattiin myös kävelypalavereiksi, jos näytön ääressä istuminen ei ollut pakollista. Projektipäällikkö Johanna Irjala kertoo, että hankkeen tuloksista on julkaistu opas asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Opas on suunnattu sekä työntekijöille että johtajille. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa olivat mukana hanketta vetäneen LAB-ammattikorkeakoulun lisäksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiö. Kuuntele podcastista, miten työhyvinvoinnista saa suuremman osan toimiston arkea kuin merkinnän kesäkuun kalenteriin ”tyhy-päivä”! Haastattelu on tehty 11. syyskuuta 2021. Toimittaja: Eeva Ristkari

Ehkä jopa kymmenettuhannet suomalaiset ovat kärsineet erilaisista oireista vielä kuukausien päästä koronavirustartunnastaan. Myös oireeton korona saattaa aiheuttaa hankalaa jälkioireilua. Asiantuntijat yrittävät selvittää, mikä pitkittynyt korona on ja miten sitä pitäisi hoitaa.

Asiantuntijat paljastivat avioparit, ja Mertsi ja Essi pääsivät hivelemään tyytyväisinä mielikuvituspartojaan. Kirjepapereita rapisteltiin, tv-realityn neljättä seinää kolkuteltiin ja perhosia pidettiin poissa mahalaukusta huonolla menestyksellä. Mutta miten indonesialainen ravintola Tyyliniekka liittyy tähän kaikkeen?

Luo tili: https://bit.ly/kryptopodi | Saa -50% välityskuluista 1kk ajan koodilla "KRYPTOPODI" Tässä jaksossa vieraana Bitcoin asiantuntijat ja kirjailijat Toni Heiskanen ja Janne Piiroinen. Lataa heidän Avain vapauteen -kirja täältä: www.avainvapauteen.fi Sisältö: 0:00 Intro 01:15 Tonin tarina 02:47 Jannen tarina 05:00 Mikä on Avain vapauteen kirja? Mitä siitä saa? 06:28 Miten selität Bitcoinin yhdellä lauseella? 08:55 Sokrateksen viisaus 10:00 Yksi syy miksi Bitcoin on parempi kuin muut rahajärjestelmät 12:36 Miten rahan printtaaminen ruokkiii bitcoinin arvonnousua vai ruokkiiko? 15:10 Onko Bitcoin valuutta vai digitaalinen “property”? 18:50 Bitcoinin ympäristövaikutukset?

Ulkomailta saa nyt matkustaa Suomeen vapaammin. Asiantuntijat kannattavat koronapassia. Porin taidemuseossa oli tulipalo. Lontoossa on ollut tulvia. Sateet tulevat Suomeen keskiviikkona.

Asiantuntijat ovat huolestuneet Suomen koronatilanteesta. Ruotsin hallitus on eronnut. Suomi saa ensimmäisen somalialaistaustaisen kansanedustajan. Helsinki Pride on alkanut. Kaunis kesäsää jatkuu.

Huippu-urheilun osaamisvaatimukset kasvavat, urheilu ammattimaistuu ja ammattilaistuu. Valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan tarvittavaa osaamista valmentautumiseen. Valmentajan ei tarvitse osata tai pystyä tekemään kaikkea yksin. Asiantuntijatoiminta on kiinteä osa urheilijan valmentautumista edistäen urheilijan harjoitteluvalmiutta, suorituskykyä ja terveyttä. OlympiaCastissa pureudutaan aiheeseen fysiikkavalmennuksen ja psyykkisen valmennuksen näkökulmista. Pitkän linjan fysiikkavalmentaja Mika Saari ja psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk avaavat asiantuntijatoiminnan tehtävää ja tarkoitusta sekä valottavat osallistuvan asiantuntijuuden käsitettä. - Asiantuntijatoiminta on valmentajan tukemista ja sillä tähdätään siihen, että urheilijan suorituskyky kehittyy ja hän pysyy terveenä ja että harjoitusharjoitusvalmius on joka päivä mahdollisimman hyvä. Nämä ovat peruslähtökohdat. Vaatii paljon keskustelua, että asiantuntijoiden kesken syntyy moniammatillista vuorovaikutusta. Yhteinen keskustelu siitä mikä se tarve on, on ensimmäinen lähtökohta, kertoo Saari. - Osallistuva asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että asiantuntijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja tekevät työtä systemaattisesti. Ja kun toimitaan arjen ympäristössä lähellä urheilijoita ja valmentajia, niin toiminnalla on parempi vaikuttavuus toimintatapoihin, täydentää Päkk. Asiantuntijatyölle yhtenäinen linjaus Asiantuntijaryhmien yhteistyöllä on juuri valmistunut asiantuntijatoiminnan kuvaus, jonka tarkoitus on yhtenäistää malleja eri toimintaympäristöissä ja tuoda uusin tieto kaikkien saataville asiantuntijaverkostojen kautta. - Valtakunnallinen kuvaus linjaa toimintamalleja ympäri Suomen, jotta urheilijoilla ja valmentajilla olisi samanlaisia lähtökohtia saada omaan työhönsä tukea. Suomi on laaja maa ja urheilutoimijat vähän hajallaan ja olisi hyvä, ettei käytössä olisi aivan erilaisia toimintamalleja paikasta riippuen. Uskon, että jo oman verkoston sisäinen keskustelu luo meille yhteistä toimintamallia, Saari toteaa. - Isossa kuvassa asiantuntijatoiminnan tehtävä on parantaa huippu-urheilumenestystä. Tarkoitus on myös tuoda parasta ja viimeisintä tietoa lähelle valmentajia ja urheilijoita, jotta kaikki tarvittava olisi olemassa siihen, että voitaisiin menestyä isoissa kisoissa. Ei tämä ole ikinä varmaan täydellinen, eikä valmis, mutta tästä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin, lisää Päkk. - Kun meillä on yhtenäisempi linja, niin silloin pystymme myös arvioimaan vaikuttavuutta. Jos tehdään ihan satunnaisesti jotain, niin on vaikeaa alkaa analysoimaan, mikä johtaa mihin ja mikä tuottaa tulosta ja mikä ei. Tärkeää on saada yhteinen linjaus, jota sitten muutetaan tarpeen mukaan, täydentää Saari. Arvokisoissa ei enää kokeilla uutta – työ tehdään arjessa Asiantuntijatoiminnan vaikuttavuus syntyy arjessa tehtävästä määrätietoisesta työstä, mitään nopeita muutoksia sillä ei saada aikaan. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että arvokisoissa ei enää pysty vaikuttamaan asioihin – ainakaan suotuisasti. - Kisatilanteessa ei voi ainakaan fysiikkavalmennuksen näkökulmasta enää muuta kuin mokata. Ei siellä enää haeta suorituskykyä lisääviä keinoja, toteaa Saari. - Kyllä lähtökohtana pitäisi olla se, että urheilija lähtee kisoihin niin valmiina kuin mahdollista. Psyykkisen valmennuksen tehtävä kisoissa on tietysti vähän erilainen, voidaan esimerkiksi käydä yhdessä läpi erilaisia valmistautumisrutiineja. Myös kisatilanteiden purku ja läpikäynti on tärkeää psyykkisen valmennuksen tuella. Ideaalitilanne kuitenkin on se, että kisoihin lähdetään tekemään niitä asioita, mitä ollaan harjoiteltu, tuttuja asioita. Ei lähdetä kokeilemaan mitään uutta, täydentää Päkk.    

Singaporen karanteenista kuullaan päivitystä ja norjalaiset "asiantuntijat" lyttäävät Suomen viisukappaleen, Aamuklubin suureksi inhoksi! Emilia haastaa Ilkan radiokilpailu Sukupuolten taistelussa.

"Burnout-kulttuuri" on suositumpaa kuin koskaan – ehkä sinunkin työpaikallasi? Konttrorityöntekijät ovat nyt vuoden hätäpäissään järjestäneet omat työnsä miten parhaiten taitavat. Yksi mikä hyvin todennäköisesti on monelta unohtunut on palautuminen.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Veera Luoma-aho.Tämä podcast julkaistiin 26.4.2021.Lue lisää aiheesta:

Koronapandemia muutti monta asiaa, mutta kenties ei mitään enempää kuin konttorilla olemisen. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Veera Luoma-aho.Tämä podcast julkaistiin 30.3.2021.Lue lisää aiheesta:

Vihdoin uuden kauden on käsillä ja onkin aika ennakoida kaikkea siihen liittyvää! "Asiantuntijat" uppoituivat aiheeseen ja puhuttavaa riitti sen verran, että teidän rakkaiden kuulijoiden elämää helpottamaan jaettiin ennakko kahteen jaksoon, National League & American League. Dodgers ja Padres vaikuttaa lännessä mutta kumpi sen taistelun lopulta voittaa? Onko NL Central koko liigan keskinkertaisin divisioona? Yhden divisioonan kohdalla äijät ei ole yhdenkään joukkueen lopullisen sijoituksen kanssa samaa mieltä. Molemmat vastaavat jokaisen joukkueen kohdalla kysymykseen: Miksi seurata? Tomi & Ville lyövät myös päänsä pölkylle ja tekevät omat arviot divisioonasijoituksista ja meneekö arvioiden mukainen voittomäärä joukkueilla yli vai alle. Nämä kaikki ja tuttuun tapaan paljon muuta tarjolla, hyppää mukaan! Musiikki: Le Gang- I was nothing Skandinavianz- Stockholm Twitter: @BasenballTerapia Instagram: @baseballterapia

Vihdoin uuden kauden alku on käsillä ja onkin aika ennakoida kaikkea siihen liittyvää! "Asiantuntijat" uppoutuvat aiheeseen ja puhuttavaa riitti sen verran, että teidän rakkaiden kuulijoiden elämää helpottamaan jaettiin ennakko kahteen jaksoon, National League ja American League. Löytyykö Yankeesille haastajaa? Vaikuttaako skandaali Astrosin tekemiseen? Onko nyt vihdoin Angelsin ja Mike Troutin vuosi? Onko äijät mistään samaa mieltä? Molemmat vastaavat jokaisen joukkueen kohdalla kysymykseen: Miksi seurata? Tomi & Ville lyövät myös päänsä pölkylle ja tekevät omat arviot divisioonasijoituksista ja meneekö arvioiden mukainen voittomäärä joukkueilla yli vai alle. Nämä kaikki ja tuttuun tapaan paljon muuta tarjolla, hyppää mukaan! Musiikki: Le Gang- I was nothing Skandinavianz- Stockholm Twitter: @BaseballTerapia Instagram: @baseballterapia

"Seuraavaksi asiantuntijan kommentit." Mitä on asiantuntijuus? Miksi luotamme ja kuuntelemme tietyn aseman omaavia asiantuntijoiksi kutsuttuja sokeasti ilman kritiikkiä? Asiantuntijat, joiden lausunnoissa ja kommenteissa on selkeitä asiavirheitä, antavat aihetta epäillä heidän rehellisyyttään ja todellisia vaikuttimiaan. Ansaitsevatko nämä mediassa usein esiintyvät asiantuntijat todella asemansa? Studiossa Linda Anniina. Katso Youtubessa: https://www.youtube.com/channel/UClgEgj5PJB-BoJlezw60Ejw Seuraa Instagramissa: instagram.com/lindaanniina ///// Credits for the music: You're still the one (Cover) Shania Twain by Runtlalala is licensed under a Creative Commons License.

Sisäministeri Maria Ohisalo on kommentoinut nuorten väkivaltarikoksia. Suomessa on 244 uutta koronatartuntaa. Asiantuntijat ovat etsineet syitä Suomen hyvään koronatilanteeseen. Nenäpäivänä kerättiin rahaa yli 3,3 miljoonaa euroa.

Jaakko Närvän ja Jussi Sohlbergin toimittama Arvoituksia avaruudesta – Näkökulmia ufouskomuksiin -kirja ilmestyi hiljattain. Sen käsittelytapa on kulttuuritieteellinen.

Venäjän hallintoa pitkään julkisuudessa arvostellut Aleksei Navalnyu on koomassa. Asiantuntijat arvioivat, että mahdollinen myrkytys on kytköksissä sen kanssa, että Navalnyi on kannattanut avoimesti Valko-Venäjän mielenosoittajia. Haastateltavina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova. Lassila pitää selvänä, että Navalnyin myrkytyksen takana on jokin valtiollinen toimija, joko korruptiivisista lähtökohdista tai suoraan poliittisella ohjauksella. Hän muistuttaa, että poliittisten vastustajien poissaaminen on Venäjällä ennenkin hoidettu samaan tapaan ja salaliittoteorioiden siivittämänä. "Tämä on vanha laulu ja monta kertaa kuultu", Kopylova toteaa, mutta pitää nykyistä toimintaa vasemmalla kädellä tehtynä. Venäjän hallinnon haastajilla on ollut vaikeaa ennenkin: Mihail Hodorkovski on maanpaossa, Boris Nemtsov ammuttiin viisi vuotta sitten ja useita myrkytystapauksia. Miksi Putinin kokiksi tituleerattu liikemies Jevgeni Prigoshin uhosi viime viikolla tuhoavansa koomassa makaavan Navalnyin? Lassila kertoo miten vaikutusvaltaiset rikolliset toimijat ovat kytköksissä valtioon hallintoon. Kopylova pitää Prigoshinia epäsuosittuna hahmona, joka hautoo omia kostofantasioitaan julkisesti. Mitä Suomen ja Euroopan pitäisi tilanteessa tehdä? Kopylova ja Lassila ovat yhtä mieltä siitä, että EU voisi ottaa uusia ja tiukempiakin toimia käyttöön Venäjän suhteen. Kopulovan mielestä olisi tärkeää osoittaa Venäjälle, että kaikki ei ole ostettavissa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Olohuonepsykologit ovat vauhdissa taas! Kuulijamme lähettivät Jannelle ja Valtterille parisuhteisiin liittyviä kysymyksiä @olohuonepodcast Instagram tilillä ja tällä viikolla vastaillaan niihin. Voiko lasten tekemisen kanssa tehdä kompromisseja parisuhteessa? Miten Janne ja Valtteri näkevät oman ajan tärkeyden omassa suhteessaan? Miten parisuhteen ensimmäinen pieru ja riitely liittyvät toisiinsa? Pitääkö ihastukselle kertoa tunteistaan ja voiko tilanne olla sellainen, että tunteista ei kannata kertoa? Onko parisuhteen suola henkinen yhteys vai fyysinen läheisyys? Näihin ja moneen muuhun suureen kysymykseen vastataan tämän viikon jaksossa! Selvitetään myös, miten toimia hankalan anopin kanssa ja miten saada kumppani siivoamaan jälkensä.

Experts are calling for urgent action on climate change and the use of Indigenous expertise to prevent catastrophic bushfires. - Australian ensimmäinen valtakunnallinen maastopalo- ja ilmastohuippukokous suosittelee mm alkuperäiskansan osaamisen hyödyntämistä estettäessä katatrofaalisia maastopaloja.

Asiantuntijatyö muuttuu itseohjautuvampaan suuntaan monilla työpaikoilla. Mihin enää tarvitaan johtajia? Millaisia uusia johtamiskeinoja johtajien pitää oppia? Aiheesta keskustelemassa johtamisen tutkija, tohtori Pia Lappalainen Aalto-yliopistosta ja henkilöstön kehittämisen johtaja Anna Laine OP Ryhmästä.

Kaukaan Päädystä löytyvät aina parhaat asiantuntijat! Mihin SaiPa on menossa? Kuka SaiPan laivaa ohjaa? Saadaanko näihin kysymyksiin vastaukset vai lisää kysymyksiä?Kaukaan Päädyssä suoraa puhetta SaiPasta tarjoavat jääkiekkoselostaja Marko Koskinen sekä urheilutoimittaja Mikko Pehkonen.

Retirees who rely on interest from their savings are among the biggest losers from last week's Reserve Bank interest rate cut - as term deposit and savings rates are slashed. Experts are urging caution if moving into higher risk, higher return investments. But changes to CentreLink rules on July 1st may offer opportunities to recoup funds. - Viime viikkoinen keskuspankin ilmoitus korkokannan laskusta vaikuttaa erityisesti eläkelaisiin, joiden toimeentulo on säästojen ja pankkitalletusten varassa. Asiantuntijat kehottavatkin eläkeläisiä varovaisuuten, jos säästöjä investoidaan uudellen korkeampituottoisiin sijoituksiin.Centerlinkin maksuihin ensimmäinen heinäkuuta tulevat muutokset saattavat tasoittaa joidenkin eläkeläisten budjettia.

Juhannusjaksossa ovat mukana MTK:n kasvinviljelyasiamiehet, Antti Lavonen ja Mika Virtanen ja keskustelua käydään varhaisvihanneksista. Jaksossa puhutaan muun muassa siitä, miksi kotimainen peruna ei alkukesästä ole kelvannut kauppoihin ja miten kuluttaja voi vaikuttaa tarjontaan. Mikä tekee kotimaisesta tuotteesta ylivertaisesti parhaan ja miksi sitä kannattaa suosia kilpailijoihin verrattuna?Juhannusjaksossa ovat mukana MTK:n kasvinviljelyasiamiehet, Antti Lavonen ja Mika Virtanen. Keskustelua käydään muun muassa siitä, miksi kotimainen peruna ei alkukesästä ole kelvannut kauppoihin ja miten kuluttaja voi vaikuttaa tarjontaan. Mikä tekee kotimaisesta tuotteesta ylivertaisesti parhaan ja miksi sitä kannattaa suosia kilpailijoihin verrattuna? Satokauden odotukset ovat hyvät, sillä sää on ollut maltillista ja kausi on alkanut muutaman viikon keskivertovuotta aikaisemmin. Tällä hetkellä pellolta pöytään saadaan jo nippuporkkanoita, nippusipulia, varhaisperunoita ja kukkakaalia. Tulossa on vielä varhaiskaalia, erikoissalaatteja ja muita kotimaisia herkkuja. Sadonkorjuu on Suomessa lähtenyt hieman eri aikaan liikkeelle, mikä tarkoittaa, että tuotteita tulee porrastetusti kauppoihin ja vältymme ylitarjonnalta. Asiantuntijat kertovat myös parhaat ruokavinkkinsä juhannusta varten ja miten kasviksia hyödynnetään kesäkeittiössä. Varhaisperunoista saa mm. erinomaista perunasalaattia.

Tällä viikolla #Pelipaikoilla-podcastissa vierailevat esports-asiantuntijat. Toisessa osassa keskustelemme Suomen suurimman esports-tapahtuman eli Arctic Invitationalin järjestäjä Ville Nikolan (@gg_ville) kanssa esports taphtumien järjestämisestä. Terävien kysymysten ja asiantuntevien sekä napakoiden vastausten täyteinen puolituntinen! Musiikit: Intro: "100 Paper Washingtons" by unreal_dm 2011 - Licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike License (3.0) creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/legalcode Musiikkia on muokattu Link: ccmixter.org/files/unreal_dm/31534 Outro: Pass The Days Away by Scott Jacobs 2016 2011 - Licensed under Creative Commons Attribution Share-Alike (4.0) creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/legalcode Musiikkia on muokattu Link: bit.ly/2RtvulD

Tällä viikolla #Pelipaikoilla-podcastissa vierailevat esports-asiantuntijat. Ensimmäisessä osassa faktoja skenen todellisesta luonteesta jakelevat myös WoW:n maailman #1:nä nähty Game Loungen Head of Esports Teemu Maarela (@Aspartaam1) ja skenessä vaikuttava Sammy Petrell (@spadvemmy) . Musiikit: Intro: "100 Paper Washingtons" by unreal_dm 2011 - Licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike License (3.0) creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/legalcode Musiikkia on muokattu Link: ccmixter.org/files/unreal_dm/31534 Outro: Pass The Days Away by Scott Jacobs 2016 2011 - Licensed under Creative Commons Attribution Share-Alike (4.0) creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/legalcode Musiikkia on muokattu Link: bit.ly/2RtvulD

Maailma on asiantuntijoiden hallussa ja se on ongelma. Miksi? Koska asiantuntijat pyrkivät välttämään riskejä, mutta tulevat steriloinnillaan itse asiassa synnyttäneeksi vielä isompia riskejä. Asiantuntijat ovat vaarassa jäädä älykkyytensä ansaan. Varsinkin jos alalla on paljon sääntelyä siitä, kuka on kelvollinen tekemään työn, viisaus loistaa usein poissaolollaan. Meillä on tapana tukeutua kaverin tietämättömyyteen. Ymmärrän riskit, mutta haluan silti puhua asiantuntijavallan kyseenalaistamisen puolesta. Ystävä. Jotenkin meidän pitäisi onnistua säilyttämään amatöörin rakkaus tekemisessämme.

Jyrkät vastakkainasettelut repivät länsimaita kappaleiksi. Kaupungit ja maaseutu, sekä korkeasti koulutettu eliitti ja matalammin koulutettu väki etääntyvät yhä kauemmaksi toisistaan. Yhdysvalloissa tilanteesta kärsivät ihmiset toivovat ratkaisuja Donald Trumpilta, Euroopassa protestit nousevat muun muassa Britannian EU-eron ja maahanmuuttovastaisten puolueiden kautta. Asiantuntijat kuvailevat mielellään eriarvoistumisen ongelmia, mutta ovat usein arkoja tarjoilemaan vastauksia. Brittiekonomisti Paul Collier on toista maata, hän vaatii ratkaisuksi "kovaa keskitietä" populismin sekä uudelleenlämmitettyjen jyrkkien oikeisto- ja vasemmistoideologioiden sijaan. Pohjois-englantilaisessa Sheffieldin tehdaskaupungissa varttunut Collier lupaa realistisia ratkaisuja, rikkoutuneen kapitalistisen järjestelmän korjaamiseksi. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen. Lukija: Jorma Mattila Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila Kuvassa: Ekonomisti ja politiikan tutkija Paul Collier Kuva: Pasi Myöhänen

#Loistatyössäsi -podcastin ensimmäisessä jaksossa kuulemme, miten asiantuntijat saadaan myymään. Fondian Growth Booster Tanja Piha on vieraanamme kertomassa, miten hän on onnistunut tässä yhdessä Fondian juristien kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Parvekeurakan aikana taloyhtiön putkiremontti ehti valmistua ja hallituksen puheenjohtajan tytär käydä lukion Asiantuntijat neuvovat, miten taloyht .. Lisää >> http://ift.tt/2DNGTCa

Kannabiksen käytön lisääntyessä asiantuntijat ovat erityisen huolissaan nuorista, sillä asenteet kannabista kohtaan ovat tulleet myönteisimmiksi. Kannabiksen lisäksi kuulemme kirkon tunnustuskirjoista reformaation ilmentäjinä ja navettateknologiasta.

Asiantuntijat suhtautuvat taimikauppaan suurella varauksella. Tiedetään, että siihen sisältyy suuria riskejä, sillä koristepuiden ja metsäpuiden mukana voi tulla maahan vaarallisia ja tuntemattomia tuholaisia. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ovat esittäneet jopa kansainvälisen taimikaupan lopettamista. Heidän mielestään tuontiin liittyy erikoisen suuria riskejä, mutta vähäisessä määrin etuja. Suomen kansantalouden kannalta metsätalous on elintärkeää ja siksikin tuholaisten torjuntaan on tarpeen kiinnittää suurta huomiota, sanoo metsäpatologian professori Jarkko Hantula, joka seuravassa on Metsäradion reportterin Olli Ihamäen haastateltavana. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kesälomaa tulee odotettua. Kauhulla. Onko mitään tehtävissä, että lomasta saisi siedettävän? Kesäloma pelottaa vuosi vuodelta enemmän. Siksi en ole pariin vuoteen kesälomaillut. Mutta nyt on todellinen hätä, koska loma lähestyy! Ahdistus on uusi masennus. Siihen eivät siis tepsi vanhat masennuslääkkeet. Nyt on rakennettava identiteetti uusiksi. Tai sitten pitää tehdä lomasta työn kaltainen temppurata. Ymmärrän niitä kansakuntia, jotka lomailevat viikon. Se tuntuu sopivalta ajalta. Siinä ei vielä irtaannu rutiineista. Pikkasen vain nostetaan jalkaa kaasulta ja hengitetään itsetarkoituksellisen syvään. Jäädään nurmikolle retkottamaan epäortodoksiseen asentoon, ihan koiranpaskan viereen, ja tuijotellaan cumuluspilviä niin pitkään että horisontti alkaa notkua. Se riittää. Olenko ainut ihminen, joka ei osaa lomailla? Ainut, jolla aivot vipeltävät merkityksiä seuloen ja energia etsii alati paikkaa mihin lahjoittaa antimensa. Voi tietenkin olla niinkin, että tämä vitsaus on tehdastyyppistä työtä tekevän luovan alan ihmisen ongelma. Aina on lähetys tai esitys tai molemmat. Aina pääsee tekemään sitä mitä rakastaa. Joutuu tekemään - ja huomaa nauttivansa liikaa. Tuntee itsensä rakastetuksi, vaikka se on hyvinkin valhetta. Kerjää kaikkea ja rakentaa itsensä joka päivä uudestaan, kuin legopalikoista. Paitsi lomalla. Silloin ei ole rakentavia elementtejä. Ei aikataulua milloin pitää olla tikissä, parhaimmillaan. H-hetkeä – Herkkuhetkeä. Pitää vain olla. Ja se on tietyn tyyppiselle hyvin vaikeaa. Melkein mahdotonta. Rakentavista elementeistä puheen ollen. Olen miettinyt puolitosissani, että jos viettäisi kesäloman rakentamalla jotain. Siinä se kohoaisi, se mitä rakentaa, ja ehkä mielialakin. Sinä ehdotat tietenkin legoja, niin kuin suurin osa ystävistäni ja sukulaisistani varmasti myös, mutta ei se ole huono ehdotus. Lapsenakin tuli aina jotenkin myyttisen ehyt olo kun sai jonkun legorakennuksen valmiiksi. Keski-ikäisenä voisi tietenkin rakentaa muutakin. Ostaisi homeisen rintamamiestalon ja aloittaisi taistelun. Taistelun oman mielenrauhan ja reviirin puolesta. Valmista ei varmuudella tulisi koskaan, mutta ruhjeita sitäkin enemmän. Antaisi sorkkaraudan puhua. Mitä synkeämpi ulvahdus ja narahdus, sen sumeammin jatkaisi. Suvun naiset kävisivät vartin käyskentelemässä rossipohjassa ja sanoisivat ”ai kauhee” ja ”jospa me tästä”, kunnes antaisivat lomailijalle Työrauhan. Maalaisi itsensä ja osan talosta ja testaisi miltä se mahtaa tuntua. Toinenkin vaihtoehto voisi olla. Lomassa ahdistaa eniten se päämäärättömyys ja aikatauluttomuus. Jos mennään mökille, niin katotaan sitten ollaanko kaksi päivää vai oltasko kolme eli neljä. Mitä elämää se semmonen on? Syödään silloin kun on nälkä ja noin. Just. Peruutanko järveen vai en? Ihan sama, nyt on loma. Kehikko. Sen voisi lomalle rakentaa ja sitä on sitten noudatettava. Asiantuntijat (ketähän nekin) sanovat, että älä tee lomalle tarkkoja aikatauluja. Mutta jos ihmiset ovat sittenkin erilaisia ja joku tarvitsee. Tekisi viileästi (onneksi Suomen kesä on viileä) minuuttiaikataulun koko kesälomalle. Herätys 7.05. Jos mennään Savonlinnaan jostain tuntemattomasta syystä, lähtöaika 8.40. Kohteessa saa lukea vielä päivän sanomalehteä klo 13.30-14.45. Siitä välittömästi tasarytmistä kaupunkikävelyä 55 minuuttia, jonka aikana kaksi viiden minuutin pysähdystä sallittu. Ei ostoksia. Ja sitä rataa. Tietäisi mihin energiaa säästää ja suunnata. Se toisi jo tasapainoa ja mieltä. Tiedän tuttuja, jotka kilpaurheilevat lomalla toistensa kanssa kolme kertaa päivässä. Ilman joustoja ja selityksiä. He vaikuttavat olevan balanssissa, heissä on outoa raukeutta ja mureutta. Kyse on taas energian suunnasta ja onnistumisen tunteista. Myös vireystason säätelystä. Nämä meinaa lomalla unohtua, nämä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Rahalliset leikkaukset me kestämme. Mutta kun aletaan leikata unesta, pinnasta ja ajattelusta, vaikeudet alkavat. Kun jostain tulee oikein lyhyttä, siitä ei saa myötäotetta. Korkeasaaren karhut heräsivät talviuniltaan. Yli kuukauden etuajassa. Asiantuntijat eivät tiedä syytä. Minä tiedän. On kuulemma totuttava siihen, että kaikesta leikataan. Karhujen talviunista leikattiin yli kuukausi. Se on kohtuuton kertaleikkaus. Uni on aineetonta hyvää, perustavanlaatuinen saavutettu etu. Ihmisen pitäisi tietää, miten elämä alkaa muistuttamaan alamäkiluistelua, kun unet jäävät liian lyhyeksi. Karhu ei ole niin tyhmä, että haluaisi näillä keleillä olla hereillä. Karhut heräsivät, kun kuuntelivat aikansa (betonin läpi) valittavia ihmisiä. Ei ne sanoja ymmärrä, mutta ikävä intonaatio ja aggressiivinen jankkaaminen se herättää kerrostaloissakin, vaikka seinän läpi ei saa sanoista selvää. Kun leikataan, se on pahinta jos ei tiedä kuka leikkasi. Unet on hyvä esimerkki. Ihminenkin, joka säpsähtää hereille jäteauton raivokkaista kolinoista, on pitkään neuvoton. Vielä synkässä tokkurassa aamukahvipöydässä se miettii, minkähän näköinen nikander autoa piiskasi ja mikä hänen lohduton elämäntilanteensa mahtoi olla. Joku leikkasi meidän talvestamme kaksi kuukautta. Joku vaan. Ja tässäkään ei ole kysymys rahasta. Kun muutetaan maisema, vaihdetaan pakkasen raittius khakin väriseen sakkaan ja kun koko ajan on tunne kuin joku kusisi korvaan, silloin on tehty paljon. Kukaan ei tule kysymään vaihtaisitko lomarahasi, jos saisit vaihdossa lapsuutesi talvet, ikuisen onnen ja viattoman huolettomuuden vielä kerran takaisin. Miksei ne jo leikkaa rahasta? Kun taskulaskin jumittaa, kaikki muut leikkaukset korostuvat. Ihmiskunnan kehitys näyttää taantuvan, ja vauhdilla. Missä vaiheessa meiltä leikattiin pitkäjänteinen oleminen? Jos menen syömään lounasta, meinaan tukehtua nuudeliin, kun yritän olla tehokas. Kun katson ikkunasta, en näe mitään. Silmämunat muuttuvat bingopalloiksi. Jos onnistuisi vahingossa rauhoittamaan itsensä, saattaisi katse tarkentua ihmiseen. Alkaisi pian miettiä yhteiskunnallisia. Lukeminenkin on vuosi vuodelta vaikeampaa. Meiltä on leikattu kykyä istua ja pysyä rivillä. Jos on niin sanotun älykön kirja, taistelu on todellista. Jänne venyy ja päästää jopa ääntä. Meidän ajatteluamme on myös leikattu. Mitä monimutkaisempi ajateltava, sitä varmemmin ajatus katkeaa. Esimerkkinä Euroopan pakolaiskriisi. Järkevän näköinen ihminen alkaa suoltaa mielipidettään ääneen ja jo kohta pöytäkaverit istuvat posket loipottavasta myötähäpeästä punaisina ja puhaltavat turtana latteensa. Missä kohtaa logiikka katkesi? Ajatus lähti niin kivasti liikkeelle. Vanhempien pinnaa on leikattu koko ajan lyhyemmäksi, jonkun toimesta. Odotan vaarina lukevani nyt pikkulapsena elävien romaaneja, jotka ovat nimeltään: Kasvoin hermoherkkien helvetissä ja Sähkövanhempien jaloissa läpi Taivalkosken ja Thaimaan. Ja kuitenkin meidän jokaisen elämämme on leikkaamaton versio. On tylsää, kaunista, turhaa ja ainutlaatuista. Katselen heränneitä Korkeasaaren karhuja. Kuulemma niiden pihkatappi on irronnut. Miten viisas on luonto. Miten sotku voidaan välttää. Kun karhu nukkuu, kauniisti ja raukeasti, sen perään muodostuu pihkatappi. Kuraattori muistuttaa meitä ihmisotuksia, että pihkatappi on karhun tapa estää jätöksiä sotkemasta sen turkkia – siis ulkoista olemusta. Jos evoluutio kulkee, kuten unessani katsastin, ihmisellekin tulee pihkatappi. Silloin vasta luonto laittaa meidät kuriin. Keskustelupalstat siistiytyvät. Viisas vaikeneminen näyttäytyy toisen kunnioituksena. Kun kaikki ei tule saman tien ulos, energiaa imeytyy itsetutkiskeluun. Maallikkosaarnaaja Maasola

Asiantuntijat vastaavat mieltä kutkuttaviin kysymyksiin satojen vuosien takaisesta elämänmenosta. Keskiajan luonnosta, kasveista, eläimistä ja maisemasta keskustelevat kasvitieteen dosentti Terttu Lempiäinen, dosentti Auli Bläuer, ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo, arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen sekä dosentti Markus Hiekkanen. Toimittajana Jouni Koutonen.