Podcasts about ranska

NATO 5 SAK 0 prosenttia | Lindberg Valkonen | #neuvottelija 340. Kansanedustat Jarmo "Charles" Lindberg ja Ville Valkonen keskustelevat NATO:n suunnitelmista nostaa puolustusmenojen osuuden 5% bruttokansantuotteesta. SAK ehdottaa varallisuusveroa, joka on tehoton ja vaarallinen vero.(00:00) Jarmo Lindberg ja Ville Valkonen eduskunnasta(03:00) NATO:n 5 % tavoite – mistä se koostuu ja miksi se on perusteltavissa(06:00) Venäjä turvallisuusuhkana – Yhdysvaltojen roolin muutos ja Euroopan herääminen(09:00) USA:n panostukset Eurooppaan Trumpin ja Bidenin kausilla(12:00) Ukraina testikenttänä – droonisota ja strateginen oppiminen(15:00) Kiina päävastustajana – strateginen työnjako ja Etelä-Kiinan meren jännitteet(18:00) Musk: Droonit voittavat F-35:n Lindberg: pötypuhetta(21:00) Droonien käyttö Ukrainassa – eivät korvaa miehitettyjä koneita(24:00) Suomen hajautettu puolustusstrategia ja kallioiden sisään suojatut hävittäjät(27:00) Monimutkainen sodankuva – Ottawan jalkaväkimiinat ja kybersota(30:00) Hankintojen tehokkuus ja puolustusinflaatio – Stinger-esimerkki(33:00) Varusmiespalvelus ja reservi osana 5 % BKT-laskentaa?(36:00) Reservin tarkka määritelmä – ei miljoonaa sotilasta vaan 280,000 reservi(39:00) EU:n Safe-mekanismi ja Rearm Europe – budjettivallankäyttö puolustuksessa(42:00) Saksa EU:n avainpuolustaja – Ranska ja Puola tukiroolissa(45:00) Varallisuusveron tehottomuus – miljardien tarpeet vs sadat miljoonat(48:00) Suomen verotus liian kireää – kasvun este verotuksen kohdentumisessa(51:00) Norjan ja Britannian veronkiritykset eivät toimi, Ruotsin veroliberalismi toimii(54:00) Samin talousoptimismi 2025 – korkojen lasku ja kysyntäpotentiaali(57:00) Ukrainan sodan tulevaisuus – ei vielä tulitauon merkkejä(60:00) Yhdysvaltain aseavun epävarmuus – Venäjän talouden romahdus mahdollinen?(63:00) Sami puolustaa Kalevankatua rynkky kädessäSisäpiirissä keskustellaan Suomen reservistä ja sen ulkopuolisesta kyvyykkydestä

Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Tällä historiallisella päivämäärällä Ranska otti metrin käyttöön pituusyksikkönä sekä maailman terveysjärjestö WHO perustettiin.

✨ Kuntavaalit-podcast: vaalit@puhemedia.fi Studiossa sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Jakso on kuvattu 25.2.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Rintamatilanne (3:12) Sodankäyntikyky (7:23) Globalismi (9:41) "Puskurivyöhyke" (11:31) Euroopan strategia (13:40) Politiikka (17:35) "Voittaminen" (24:14) Rauhanneuvottelut (28:24) Kasvojen menettäminen (30:21) Ydinaseet (31:33) Ranska (33:33) Zelenskyi (38:35) Trumpin viestintä (40:42) Tulitauko (42:29) Tulevaisuus (45:53) Suuret johtajat (47:34) Narratiivit (51:48) Kiina (53:57) Suomi (56:27) Kolmas maailmansota

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 147. jaksossa vieraanani on Ranskassa viihtyvä Anne Dahl, joka on julkaissut esikoisromaaninsa Sinussa asuu tuulet (Momentum, 2024). Miten Tinder ja korona-aika liittyivät siihen, että Ranska tuli Annen elämään? Miten Anne jakaa aikansa Suomen ja Ranskan välillä? Millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miksi Anne halusi kirjoittaa romaanin? Miten hän sai esikoisromaaninsa julkaistua? Mikä on kirjan sanoma? Miten Anne löysi oman äänensä kirjoittaa? Millaisia neuvoja Anne antaa niille, jotka haaveilevat oman kirjansa julkaisemisesta? Anne lukee myös otteen esikoisromaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kuuntelijoiden toiveita on kuunneltu taas pitkästä aikaa! Tällä kertaa Sotaa ja historiaa podi sukeltaa Yhdysvaltojen vapaussodan pyörteisiin, jossa kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti, 13 siirtokuntaa onnistui punnertamaan itsensä itsenäiseksi maailman mahtavimman kuningaskunnan ikeestä. Tässä jaksossa tarkastelemme myös, miten vanhan mantereen monarkiat, kuten Ranska, Espanja ja Hessen, laittoivat hopeoidut lusikkansa uuden mantereen vallankumouksen soppaan. Lopuksi myös selvitämme miten tämä konflikti resonoi maailmanlaajuisesti. HUOM! Jakson lopussa äänitysohjelmisto päätti lopettaa yhteistyön, joten lause katkeaa omituisessa kohtaa. Pahoittelemme.Podcastia voi tukea rahallisesti osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

"Äärioikeisto on vallan porteilla." Näin totesi Ranskan kirkkain jalkapallotähti Kylian Mbappé EM-kisojen alussa ja pyysi ranskalaisnuoria äänestämään. Urheilijan avoin poliittinen kannanotto sai Jennyn pohtimaan, miten suuria jännitteitä Ranskassa on. Ranskassa on edessä pikavaalit, koska presidentti hajotti parlamentin saatuaan äärioikeistolta selkäänsä EU-vaaleissa. Etenkin Pariisissa tunnelma on järkyttynyt, kertoo Ranskassa asuva toimittaja Annastiina Heikkilä. Pääkaupungissa äärioikeistolaista Kansallista liittoumaa äänestettiin muuta maata vähemmän. Annastiinan mukaan äärioikeistolla on nyt parempi mahdollisuus viedä voitto kuin koskaan Ranskan historiassa. Ranskan vaalitavan vuoksi ennustaminen on kuitenkin hankalaa. Miten Ranskan käy, jos maan presidentti ja parlamentti vetävät maata eri suuntiin? Kyseessä on yksi EU:n jättiläisistä, ja siksi myös suomalaisille on väliä sillä, mitä Ranska päättää. Todennäköistä on, että Ranskassa on edessä pysähtyneisyyden ja sekaannuksen tila. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ranska äänestää pian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, jotka presidentti Emmanuel Macron julisti äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman eurovaalivoiton jälkeen. Vankistaako äärioikeisto asemaansa? Ajautuuko Ranska kaaokseen? Jatkuuko tuki Ukrainalle? Ranskan vaaleja arvioivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Ranskan politiikkaan keskittynyt väitöskirjatutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Ranskassa EU-vaalien tulos poiki heti perään uudet parlamenttivaalit. Mitä Ranskan poliittisella kentällä nyt tapahtuu? Studiossa poliittisen historian prof. Louis Clerc, Turun yliopisto ja ohjelmajohtaja Juha Jokela, UPI. Miten portugalilaiset äänestivät EU-vaaleissa? Lissabonista raportoi Erja Tuomaala. Tilanne Puolan ja Ukrainan rajalla on jännittynyt. Puolasta raportoi Justas Stasevskij. Ylen kone kertoo Kelan tukien jakautumisen postinumeroalueittain. Kela-konetta esittelee taloustoimittaja Heidi Sullström. Miksi tukien alueellisesta eriytymisestä on hyvä tietää? Vieraina tutkimusprof. Pasi Moisio, THL ja kaupunkimaantieteen prof. Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto. Juontaja Seija Vaaherkumpu ja toimittaja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Kenraalimajuri evp. ja kansanedustaja Pekka Toveri arvioi Euroopan puolustuksellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Mm. Suomi, Ruotsi, Baltia, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Kreikka ja Turkki panostavat eri kyvykkyyksiin. Suomen puolustusvoimat on väestöpohjaan suhteutettuna Euroopan parhaita, ellei paras. Yleinen asevelvollisuus on vahvuus vanhenevissa kansantalouksissa. Venäjän toiminta Kalingradissa ja Itämerellä on turvallisuusuhka. Miten erikoistilanteiden erikoismies Pekka Toveri valmistaisi Euroopan parlamenttia Venäjän turvallisuusuhkaan? #neuvottelija Sisäpiirissä Pekka Toveri analysoi kahden Bradley-vaunun toimintaa venäläistä T-90 taistelupanssarivaunua vastaan. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä sekä niihin liittyvistä arvokysymyksistä. Lähtölaukauksen antaa idän ja lännen välinen köydenveto. Kiinalaisten jättiyritysten Sheinin, Temun ja TikTokin asema lännessä on vahva, mutta onko se jo liiankin vahva?Shein ja Temu markkinointia pikamuodille moititaan liian aggressiiviseksi, ja Temu onkin noussut myös Suomessa suosituimmaksi verkkokaupaksi. Ranska haluaa kieltää Sheini ja Temun halpamuodin myyntiä ja kieltää jopa sen markkinoinnin. Esille nousevat nuorten kulutusasenteet, TikTokin vaikutusvalta ajatuksiimme, yritysten toiminnan eettisyys sekä lännen ja Kiinan välinen kauppasota. Seuraavaksi syvennytään Estonia-laivan uppoamiseen liittyviin salaliittoteorioihin Yle Areenassa olevan Estonia ja myytit -dokumentin kautta. Miksi ruotsalaiset ovat niin innokkaasti tonkineet Estonian “salaisuutta”, ja miksi aluksen uppoaminen vuonan 1994 oli niin traumaattinen etenkin Viron kansalle. Myös mediaa ja sen roolia tarkastellaan kriittisesti. Kolmanneksi muistellaan hiljattain poisnukkuneita kulttuurivaikuttajia, kuten Pentti Saaritsaa ja Kaj Chydeniusta sekä Kaisa Korhosta. Mikä on 1960-luvun vasemmistolaisen kulttuuriradikalismin perintö, ja missä ovat porvarilliset haastajat? Lopuksi esiin nousee Lenin-museon lakkauttaminen ja sen korvaaminen idänsuhteiden museolla Nootilla Tampereella. Miksi museo muuttuu vasta nyt, ja onko Lenininpuistollekaan enää sijaa Helsingissä? Lähetyksen päättää Jussi Turhalan nostama kysymys urheilijoiden yhteiskunnallisista kannanotoista. Keskustelun kohteena on etenkin Teemu Selänteen herättämä häly, ulostulojen arvioinnin puolueellisuus sekä urheilijoiden oikeus olla puolueettomia. Keskustelemassa ovat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, sarjakuviin erikoistunut tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Mitä ongelmia holokaustin kiistämisen kriminalisointiin liittyy? Ketkä harjoittavat Suomessa antisemitismiä ja millä keinoin antisemitismiä voidaan vähentää? Eroaako holokausti muista kansanmurhista ja tulisiko muidenkin kansanmurhien kiistämisen kriminalisoimista harkita? Studiossa Suomi-Israel yhdistysten liiton puheenjotaja ja Holokaustin uhrien muisto ry:n varapuheenjohtaja Risto Huvila sekä kirjailija ja toimittaja Jussi K. Niemelä. Jakso on kuvattu 12.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhdenvertaisuustiedonanto (6:39) Antisemitismi (8:40) Määrittelemisen ongelma (11:45) Muslimit ja antisemitismi (15:06) Kriminalisointi (19:34) Juurisyyt (22:14) Kouluopetus (26:57) Kansanmurhat (39:02) Sananvapaus (46:53) Suomen tilanne (54:42) Ranska (56:41) Maahanmuuton rajoittaminen (1:03:33) Monikulttuurisuus (1:07:10) Hallituksen keinot

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta. Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä. Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan. Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa. Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään. Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuinka lintuinflusenssa vaikuttaa eläintuotantoon? Haastateltavina asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta sekä tutkimusjohtaja Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta. Kuinka lintuinfluenssa vaikuttaa vesilintujen metsästykseen? Haastateltavana luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta. Ranska on evakuoinut eurooppalaisia Nigeristä vallankaappauksen jaloista. Ranskasta raportoi toimittaja Jari Mäkinen. Eurooppa kaipaa osaajia, miten heitä hankittaisiin? Osaavista työntekijöistä keskustelemassa johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä pääekonomisti Youssef Zad Suomen startup-yhteisöstä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. Korjaus: Toisin kuin lähetykssä sanottiin, Ranska tuo uraanistaan 15 % Nigeristä.

Mitä tiedetään Venäjän puhdistuksista? Kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen raportoi.  Millaisia vaikutuksia Venäjän sisäisellä tilanteella on Ukrainan sotaan? Haastateltavana Sotatieteiden dosentti, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö  Aleksanteri-instituuttista sekä sotaa seuraava asiantuntija John Helin. Eurooppa haluaa mukaan avaruustutkimuksen etujoukkoihin. Toimittaja Jari Mäkinen raportoi Floridasta.  Ministeri Junnila erosi hallituksesta aivan alkutaipaleella. Onko hallituksen sisäiset erimielisyydet nyt siloiteltu? Politiikasta keskustelemassa politiikantoimittaja emeritys Unto Hämäläinen, politiikan tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta sekä yhteiskuntatoimituksen esihenkilö Hanna Vesala Ilta-sanomista.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Lähetystä ovat valmistelleen Roosa Kajander, Rasmus Montonen ja Ville Kilpeläinen. Tuottajana Marija Skara.  Tarkennuksena maanantain lähetykseen 3.7. Keskustelussa poliittisen ilmapiirin muutoksesta sanoimme lähetyksessä, että Suomi olisi vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan Euroopan rasistisin maa. Kyseisessä "Being black in the EU" -selvityksessä on vertailtu 12 EU:n jäsenvaltiota eli Itävalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Selvityksessä on keskitetty noin 6000 afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajan ja maahanmuuttajien jälkeläisen vastauksiin. Selvityksen kysymykseen koetun rasistisen häirinnän yleisyydestä maittain edeltäneiden viiden vuoden aikana vastasi Suomessa myöntävästi peräti 63 prosenttia vastanneista. Tämä oli kyseisessä vastauksessa vertailumaiden korkein osuus. Selvityksen perusteella ei siis voida sanoa, että Suomi olisi EU:n tai Euroopan rasistisin maa.

Kaikki kahden viikon soolomatkasta Etelä-Ranskaan! Ollaan vihdoin saatu Kia takaisin koti-Suomeen ja kuullaan nyt reissun kohokohdat, yllättävimmät käänteet ja tietenkin kaikki ihanimmat kokkailut. Millaista oli reissata yksin? Miltä Kian ”arki” näytti ja mitkä olivat suurimmat oivallukset kotiintuomisiksi? Mistä löytyi parhaat markkinat ja millainen on täydellinen boulangerie? Mikä Ranskan ravintoloissa yllätti? Kuullaan otteita Kian päiväkirjasta ja jutellaan itsestä hemmottelusta, turhien häpeilyjen poistamisesta ja siitä miten olla enemmän autenttinen itselleen ja muille. Fillistellään alussa myös Petran ihanaa Köpiksen reissua ja jaetaan TOP5 bella-kuratoitua raflavinkkiä kaupunkiin.

Runeberg, Johan Ludvig (1804 – 1877) Mitä uutta hänestä kirjoitan, saanko uuden näkökulman avaramman? Hän syntyi Pietarsaaressa, opiskeli eripuolilla Suomessa. Hän Suomesta ihannekuvan loi, sen kansaa ja luontoa jumaloi. Lähes kaikki suomalaiset suurmiehet olivat ruotsinkielisiä, niin myös Runeberg. Hän pikkuserkkunsa nai, kahdeksan lasta sai, joista kuusi poikaa jäi eloon. Runeberg kirjoitti runoja, toimi professorina ja lehtorina. Hän Maamme laulun kirjoitti ja itsetuntoamme vahvisti. Pitkänä ja komeana, hän herätti huomiota. Tiedetään hänen useastikin rakastuneen, ja ainakin yhden suhteen pitempäänkin jatkuneen. Runeberg ensimmäisenä suurmiehenä mainitaan, ja kyllähän häntä paljosta kiittää saa. Hän kansan itsetuntoa vahvisti, ja lehtorina kansaa valisti. Hänet myös maisterina mainitaan, papiksikin valmistui aikanaan. Opettajana oli ankaravanhan ajan opettaja. Hänen mukaansa nimettyjä katuja ja aukioita on eripuolella, kaukaisin niistä jopa ruotsissa. Hänen runojaan on käännetty usealle kielelle, toi näin iloa myös ulkomaisten mielelle. Saksa, Tanska, Ranska ja Englanti mainitaan, italiaksikin jotain runoa lukea saa. Hän monta virttä valmisti ja korjasi, harrastuksenaan metsästi. Metsällä hän myös aivoinfarktin sai, ja loppuikänsä ihmisiä ikkunasta katsella sai. Hän kuoli Porvoossa, hautajaisissa oli tungosta: Helsingistä tuli kolme junanvaunullista väkeä, koko valtiopäivät kiipesi hautauspaikan mäkeä. Runeberg korkeimmalle kummulle haudattiin, hautajaisreitti pikkukuusilla ja kuusenoksilla koristeltiin. Ulla-Maija Mantere

Kuuden kuvan akvarellisti Senja Vellonen on maalannut useiden näyttelyidensä työt taiteilijaresidensseissä, mm. Pariisissa Cité Internationale des Arts -taiteilijatalon ateljeessa sekä Rooman Villa Lantessa. Työnteko taiteilijaresidenssissä alkaa heti kaupunkiin asettumisen jälkeen. Ranska on Senja Velloselle arkisempi ja läheisempi, kun taas Italia on hänestä kiehtova ja arvoituksellinen. Ohjelman toimittaa Rita Trötschkes.

Ranskalainen keittiö on tullut tutuksi huippukokeille jo opiskeluaikoina. Mitkä ovat ranskalaisen keittiön kulmakivet ja mitä juuri nyt kannattaa valmistaa omaan pöytään? Yksi veijareista muistelee tekeytyneensä kerran Michelin-arvostelijaksi, arvaatko kuka on kyseessä?

Kaunokirjallisuus auttaa kohtaamaan elämän suttuisuuden ja monimutkaisuuden.

"Mitäs me sanoimme." Jos itäisen Euroopan maat puhuisivat yhteen ääneen, ne sanoisivat todennäköisesti juuri näin. Ennen kuin presidentti Vladimir Putin aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, monet läntisen Euroopan maat uskoivat Venäjän vielä muuttuvan tai ainakin pysyvän yhteistyöllä aisoissa. Toisin kävi, aivan kuten Puola ja Baltian maat olivat varoittaneet. Nyt jopa pääministeri Sanna Marin katuu, ettei Baltian maiden ääntä kuunneltu paremmin. Euroopassa etsitään uutta tapaa olla Venäjän kanssa, eikä se ole helppoa. Ranskan presidentin mukaan Eurooppa on jakautumassa, eikä Ranska halua kuulua "sodanlietsojiin". Tällä Macron tulkittiin viitanneen Puolaan ja Baltiaan. Mutta mihin joukkoon Suomi kuuluu? Itään, joka pelaa kovilla? Vai länteen, jonka mielestä Venäjän kanssa pitää vielä joskus tulla toimeen? Tässä jaksossa Jenny haluaa viedä Suomen terapiaan, ja avuksi tulee entinen viisumivirkailija Suomen Pietarin-pääkonsulaatista. Sittemmin Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajaksi edennyt Suvi Turtiainen pohtii, miksi Suomen on niin vaikea pitää Venäjää uhkana. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Vive la cuisine francaise! Tässä jaksossa palataan kokkaustaidon alkujuurille ja sukelletaan sinne, mistä niin moni tekniikka, keittiötermi ja klassikkoannos on saanut alkunsa, eli Ranskaan. Mitkä ovat viisi ranskalaista äitikastiketta? Miksi misaaminen on tärkeää? Miten hienonnetaan yrtit oikein? Mitkä ovat ranskalaisen keittiön tärkeimmät raaka-aineet ja parhaat klassikkoannokset? Miten ruskistaminen tehdään oikeaoppisesti? Mistä löytyy Suomen paras croissant? Perustekniikoiden, Ranska-vinkkien ja lempireseptien kertauksen lomassa Petra jakaa oman kosintamuistonsa ja Kia paljastaa jälkkärin, jossa ei ole koskaan onnistunut täydellisesti. Varoitus ranskanopettajille: Jakso sisältää kymmeniä ranskalaisia keittiötermejä ja niiden väärin lausumisia.

Millaisessa vaiheesa on sota Ukrainassa? Haastateltavana sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.  Uhkaavatko kyberiskut Suomen turvallisuutta? Kyberhyökkäyksistä ja kyberturvallisuudesta ovat keskustelumassa erityisasiantuntija Juha Tretjakov Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä kyberturvallisuuspalvelujen johtaja Benjamin Särkkä Loihde Trustista. Ranska kärsii kuivuudesta. Jari Mäkinen raportoi Loiren laaksosta. Yhdysvalloissa käynnistyy välivaalikampanjointi? Mikä merkitys on presidentti Joe Bidenin kannatuksella välivaaleihin? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.  Mikä on kansainvälisten toimijoiden merkitys sodankäynnissä? Haastateltavavan kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Seppo Kivimäki, Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara. 

Nuoret naiset eivät ole tyytyväisiä elämään. Suomen kouluissa aloittaa syksyllä paljon ukrainalaisia oppilaita. Ranska ja Italia ovat hyväksyneet Suomen Natoon. Suomessa on ollut kesällä paljon kansainvälisiä sotaharjoituksia. Moni sai tänään veronpalautusta. Huomisen sää on epävakaata.

Tässä jaksossa matkustetaan Ranskan Annecyyn, kauniiseen alppikaupunkiin jossa tapahtui selittämätön joukkomurha syyskuussa 2012. Al-Hillien perhe ja Sylvain Mollier saivat surmansa edelleen selvittämättömässä veriteossa. Jaksossa käydään läpi tiedossa olevat tapahtumat ja muutamia teorioita murhien ympärillä. Kuka oli teon kohde ja ennenkaikkea, kuka oli sen takana?  Nextoryn 45 päivän ilmainen kokeilujakso uusille asiakkaille: www.nextory.fi/pilvi Podin instagram: murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals Lähteet:  https://www.theguardian.com/world/2012/oct/12/french-alps-shooting-photographs-taken https://www.mirror.co.uk/news/uk-news/french-alps-shooting-bears-eerie-1307564 https://en.wikipedia.org/wiki/Annecy_shootings https://www.nationalworld.com/news/crime/alps-killings-2012-lake-annecy-shootings-documentary-murder-in-the-alps-tv-3524958 https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a6f303b1-9e1d-4ae9-872d-b2e597a3005b https://www.youtube.com/watch?v=lfOdQu7VMk8 https://news.sky.com/story/french-businessman-is-alleged-leader-of-hit-squad-investigated-over-shooting-of-british-family-in-the-alps-12343050 https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000552674.html https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001055641.html https://www.mirror.co.uk/news/world-news/french-alps-murders-suicide-foreign-5751133 https://www.thelocal.fr/20220217/french-police-close-to-solving-murder-of-british-family-in-alps/ https://www.dailymail.co.uk/news/article-3244198/Sister-man-died-day-Al-Hilli-family-murdered-French-Alps-says-pair-stayed-contact-nine-year-marriage.html https://www.dailymail.co.uk/news/article-2684400/Al-Hilli-Alps-muirder-Police-investigating-deaths-British-family-shot-French-Alps-reveal-wife-secret-ex-husband-died-America-day.html https://www.gq.com/story/alps-murder-chevaline

Ranskassa käytiin eilen parlamenttivaalit, joissa presidentti Emmanuel Macronin puolue menetti enemistön parlamentissa. Vasemmiston ja vihreiden koalitio nousi selvästi Jean-Luc Melenchonin johdolla. Äärioikeustolainen Marine Le Penin puolue kymmenkertaisti kannatuksena. Keskustelemassa Ranskan politiikkaan erikoistuneet tutkijat Iro Särkkä Helsingin yliopistosta ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen. Särkkä näkee, että nämä vaalit käytiin demokratian kriisitunnelmissa. Hän on huolissaan siitä, että vain alle puolet kansasta äänesti ja ihmiset menevät kaduille protestoimaan. Parkkinen pohtii, onko perinteisten puolueiden aika ohi Ranskassa. Näiden vaalien tärkeä ilmiö on Parkkisen mukaan polarisaatio. Ranska jakautuu ja kaikki puolueet poikkeavat toisitaan selvästi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vieraana managing partner Tuire Mickelsson T&B Capitalista. Euronext Pariisissa on noin 800 yhtiötä, joiden joukossa kuuluisat luksusvalmistajat LVMH, Hermès ja Kering. Luksus tekee Pariisin pörssistä poikkeuksellisen, mutta sijoittajan ei kannata ohittaa ranskalaisia teknologiayhtiöitä, Tuire Mickelsson korostaa. CAC 40 on Euronext Pariisin pääosakeindeksi, mutta myös SBF 120 -indeksi on todella mielenkiintoinen, hän kertoo. Pörssillä on Ranskassa satojen vuosien perinteet, mutta Mickelssonin mukaan ranskalaiset ovat huonoja sijoittamaan osakkeisiin. Niiden sijaan he suosivat kiinteistöjä. Ranska perii kauppahinnasta 0,30 prosentin transaktioveron, kun sijoittaja ostaa suuren, markkina-arvoltaan vähintään miljardin euron arvoisen yhtiön osakkeita. Lisäksi paikallinen verottaja perii suomalaisten saamista osinkotuloista 25 prosenttia lähdeveroa 15 prosentin sijaan, ja ylimääräisen osuuden hakeminen takaisin vaatii runsaasti vaivannäköä. Toimittajana Mikko Jylhä.

Presidentti Emmanuel Macronin kaudella Ranska on tehnyt paluuta Euroopan johtavaksi maaksi. Macronin visioissa uudistettiin Ranskaa ja rakennettiin voimakkaampaa EU:ta. Onko keltaliivien ja koronaviruksen järkyttämästä Marconin Ranskasta Euroopan mahtimaaksi? Kykeneekö Macronin Ranska seisomaan Ukrainan ja Euroopan tukena Putinin sodan edessä? Vieraana on Macronin Ranskasta kirjan kirjoittanut MTV3:n pitkäaikainen toimittaja, entinen Pariisin ja Brysselin kirjeenvaihtaja, kirjailija Helena Petäistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Päällepäin täydellinen, kuusihenkinen ja syvästi uskonnollinen perhe häviää yllättäen Ranskan Nantesissa. Tapaus vaikuttaa aluksi selvältä, mutta onko sen taustalla sittenkin jotain suurempaa? Podin instagram: @murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals Lähteet:  https://unresolved.me/the-dupont-de-ligonns-affair https://www.radiotimes.com/tv/documentaries/true-crime/xavier-dupont-de-ligonnes-unsolved-mysteries/amp/ https://www.strangeoutdoors.com/strange-indoors/xavier-dupont-de-ligonnes?format=amp https://www.marieclaire.com/culture/a33216440/dupont-de-ligonnes-family/ https://www.grunge.com/224521/the-untold-truth-of-the-dupont-de-ligonnes-murders/ https://allthatsinteresting.com/xavier-dupont-de-ligonnes https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dupont_de_Ligonnès_murders_and_disappearance 

Sodan keskellä EU on yhtenäisempi kuin koskaan. Miltä unionin nykytila näyttää sen suurimpien maiden näkökulmasta? Vieraina jaksossa Juhana Aunesluoma ja Suvi Turtiainen. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Leonard Wilhelmus.

Jos Saksan asema EU:ssa heikkenee sen energiansaannin ongelmien myötä ja jos Ranska sitten pystyy ottamaan johtavamman roolin, niin mitä siitä voisi seuraa? Mahdollisesti enemmän valtaa EU:lle ja enemmän yhteisvastuita vai jotain muutakinko? Ja mitä se voi tarkoittaa, jos maat ja EU:kin haluavat nyt, että on syytä alkaa harjoittaa aiempaa voimakkaampaa teollisuuspolitiikkaa? Ottaako politiikka ehkä markkinoista aiempaa voimakkaamman niskalenkin vai tarkoittaako se kuitenkin käytännössä ihan muuta? Ja jos Suomi liittyy Natoon, voiko siitä seurata, että Suomella on varaa harjoittaa vähemmän nöyrää politiikkaa EU:ssa, kun EU:n merkitys Suomen turvallisuuden takaajana ei ole niin merkittävä kuin jos me emme kuulu Natoon? Mm. näistä asioista haastateltavana on Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Ukrainasta raportoi Jenny Matikainen. Venäjän hyökkäyssodan viikonlopun käänteitä arvioimassa tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Ranska on valinnut presidenttinsä. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Miten Ranskan vaalitulos voi muuttaa maata ja koko Eurooppaa? Vieraina ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.  Sulavat lumet ennakoivat tulvahuippua lähipäiville. Puhelimessa tutkija Harri Myllyniemi Suomen Ympäristökeskuksesta.   Juontaja Hanna Juuti, toimittajat Marjo Näkki ja Veera Sinervo. Tuottaja Marija Skara.

Ranska on äänestänyt presidentinvaaleissa. Turvattomuus on kasvanut palvelualalla. Kirjepostia jaetaan entistä harvemmin. Lumipeite hupenee. Säätiedot.

Kuuden kissan emäntä ja tiukka naisasianainen vai Vladimir Putinin kaveri? Se, miten äärioikeistolainen presidenttiehdokas Marine Le Pen nähdään, saattaa ratkaista Ranskan presidentinvaalit. Vastakkain ovat toista kertaa istuva presidentti Emmanuel Macron ja kolmatta kertaa tehtävää tavoitteleva Marine Le Pen. Ehdokkaat edustavat ääripäitä. Toisessa päässä on suurten kaupunkien eliitti, toisessa pikkupaikkakuntien pienituloiset ranskalaiset. Pariisissa asuva Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä saa selittää, onko Ranska jakautumassa kahtia – vai jopa kolmeen osaan. Ensimmäisellä kierroksella komean äänisaaliin nappasi myös äärivasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon. Nouseeko hänen kannattajistaan "uusi keltaliiviliike"? Jennyä kiinnostaa, millainen olisi Marine Le Penin johtama Ranska. Voisiko Le Pen sotkea Suomen Nato-haaveet, jos hän voittaa vaalit? Annastiinan mukaan tuskin, mutta hänen johdossaan Ranskasta saattaa tulla arvaamaton kumppani. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ranskan presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon menevät istuva presidentti, keskustaliberaali Emmanuel Macron ja äärioikeistolainen Marine Le Pen. Haastateltavina Ranskaan ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen ja Ranskan pitkäaikainen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö. "Ranskaa ei voi koskaan johtaa henkilö jonka sukunimi on Le Pen", Parkkinen sanoo. Le Penin sukuun liittyy stigma, jota Marine Le Pen on pyrkinyt häivyttämään kaikin keinoin. Petäistö arvioi, että Le Penillä on juuri tämän kasvojen pesun takia mahdollisuudet voittaa vaalit. Macron on pystynyt Ukrainan sodan aikana näyttämään hyvää ulkopoliittista johtajuutta, mutta moni näkee Macronin elitistisenä eikä hän ole pystynyt ratkaisemaan eriarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Ratkaisevaksi voi muodostua miten jakautuu vasemmistolaisen Jean-Luc Melenchon merkittävä äänipotti. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Viisi vuotta sitten Emmanuel Macron lupasi muuttaa kaiken ja villitsi Ranskan. Nyt hän pyrkii jatkokaudelle käytännössä ilman vaalikampanjaa.

Euroopan maissa on herätty viime vuosina sovittelemaan siirtomaahistorian vääryyksiä. Saksa on myöntänyt, että se syyllistyi kansanmurhaan yli sata vuotta sitten nykyisessä Namibiassa. Ranska on pyrkinyt tekemään tiliä muun muassa Algerian sotaan liittyvistä julmuuksista. Ohjelmassa kysytään, miten entiset siirtomaavallat ovat onnistuneet yrityksissään paikata menneisyyden rikoksia Afrikassa. Onko kyse symbolisista teoista vai perusteellisemmasta muutoksesta tavassa, jolla siirtomaahistoriaa Euroopassa tarkastellaan? Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Annastiina Heikkilä. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vuosi on vaihtunut tavanomaista rauhallisemmin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että eripura on pahempi uhka kuin pandemia. Suomalaisten huoli työttömyydestä on vähentynyt. Lakkoja lakot metsäfirma UPM:n tehtailla. Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Sää.

Suuret jäsenmaat näyttävät ajavan muutoksia EU:ssa. EU-puheenjohtajana aloittava Ranska järjestää EU:n taloushuippukokouksen, jonka yhteydessä pureskellaan mahdollisia talousuudistuksia. Ranskan ja Italian tekemässä sopimuksessa halutaan tiivistää yhteistyötä. Saksan uuden hallituksen ohjelmassa puhutaan EU-liittovaltiosta. Pysyykö Suomi kehityksessä mukana? Onko Suomi ajautumassa talouspoliittisesti ulkokehälle? Vieraina ovat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sekä johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mihin perustuu se, että Ranska on usein niin aloitteellinen EU:ssa? Miksi Ranska aikoinaan ei halunnut Britanniaa EU:n jäseneksi, vaikka Britannia oli kuitenkin aiemmin tukenut Ranskaa taistellen Saksaa vastaan? Miksi Ranska suhtautuu Venäjään usein aika myönteisesti verrattuna muihin EU-maihin? Ja miksi pakolaisuus on nykyään niin iso keskustelunaihe Ranskassa? Haastateltavana on eläkkeellä oleva suurlähettiläs Risto Veltheim, ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Suomen eläkejärjestelmä on rankattu maailman 7. parhaaksi. Tätä on syytä juhlia! Demarit Kimmo Kiljusen johdolla ovatkin jo polkaisseet bileet käyntiin ehdottamalla korotuksia nykyisiin eläkkeisiin. Onko meillä tähän varaa, vai onko homma sittenkin lähdössä hanskasta? "Hanska" eli Handelsbanken ainakin näyttää saaneen tarpeekseen – yhtiö nimittäin ilmoitti alkuviikolla aikeistaan vetäytyä Suomesta ja Tanskasta. Löytyykö Handelsbankenin Suomen toiminnoille ostaja, ja jos niin mistä? Jaksossa käsittelyssä myös kuulijapalaute edellisestä "Aika metsittää Suomen pellot?"-jaksosta. Jos kotimainen ruoantuotanto ajetaan alas, miten kansa ruokitaan kriisitilanteissa? Ja eikö jaksossa esitetyllä logiikalla koko Suomi pitäisi oikeastaan ajaa alas, koska asuminenkin on niin kallista täällä pohjoisessa? Entä mitä jos pelloille istutetaankin hamppua puiden sijaan? Kuuntele #rahapodi 260, niin tiedät mitä Miikka ja Martin miettivät mm. näistä aiheista sekä #Veikkauskratia-gaten viimeisimmistä käänteistä. 0:00 Käsittelyssä palaute "Aika metsittää Suomen pellot?" -jaksosta 9:10 Tuoteinformaatiota ekonomeille 13:38 Handelsbanken 19:48 Eläkkeet ylös? 38:55 #Veikkauskratia, osa NN^100 1:03:35 Ranska, Saksa ja Hollanti ovat tehneet #rahapodi-läksynsä Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.

Kuninkaan puhe –podcastissa Jari Litmanen pohtii Riku Auvisen kanssa, millaisia mietteitä herättää Teemu Pukin pyyhältäminen ykköseksi kaikkien aikojen maalintekotilastossa. Onko Kuningas katkera vai hyvillään, vai voiko eri aikakausia tai pelaajarooleja edes vertailla? Olympiastadionin järjestelyt eivät Ukraina-pelissä kaikilta osin sujuneet kuin tanssi, mutta Litmanen ei halua tuomita järjestäjiä suoralta kädeltä, ja uskoo, että Ranska-ottelussa asiat toimivat jo paljon sujuvammin. Lopuksi herkutellaan ja käännellään lohkon viimeisten otteluiden merkityksiä. Melkoisen monta ”jos” -sanaa puheessa vielä on, mutta sehän tässä koko hommassa on hienointa! Spekulointi tulevalla ja mitä hienoa voikaan tapahtua! Jakson aikajärjestys: Jarin mietteet Teemu Pukin ennätyksestä (0:55) Suomi-Ukraina (11:40) Olympiastadionin järjestelyt (14:50) Suomi-Kazakstan (17:55) Huuhkajien tulevat MM-karsintaottelut (25:25)

Ranska suivaantui kun mittava sukellusvenekauppa meni siltä sivu suun. Sen sijaan Yhdysvallat aikoo toimittaa Australialle ydinkäyttäiset sukellusveneet. Yhdysvallat keskittyy nyt Kaakkois-Aasiaan ja Kiinan patoamiseen. Jäikö Eurooppa jo rannalle? Politiikkaradion studiossa Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Toimittajana Marjo Näkki.

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Marko Junkkari ja Emil Elo keskustelevat kiinalaisyhtiö Evergranden huojunnasta, terästeollisuusyhtiö SSAB:n omistajaohjaushässäkästä Suomessa sekä Ranskan, Australian, Yhdysvaltojen ja Britannian välisestä selkkauksesta. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi tai alma.onali@hs.fi Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Analyysissä 7.9 pelattu MM-karsintaottelu Ranska-Suomi.Studiossa Kimmo Kantola sekä Kisapodcastin vakiovieras Joel Perovuo.Jakso nauhoitettu ke 8.9.

Tässä jaksossa Coach Palotie ja Shawn Huff kelaavat läpi Olympiaturnauksen välieräottelut ja ennakoivat tulevaa finaalia. Sen lisäksi loppuun nopea analyysi pronssiottelusta ja sen merkityksestä sekä Lauri Markkasen tilanteesta. Markkanen haluaa lähteä Chicagosta! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Valjuraadin EM-höpinät jatkuvat. Juhannuksen alla Jaakko ja Mr. Byyri Nicolas kokoontuivat studioon spekuloimaan tulevia neljännesvälieriä. Ensimmäisen pudotuspelikierroksen parit ovat: Tanska–Wales, Italia–Itävalta, Hollanti–Tšekki, Belgia–Portugali, Kroatia–Espanja, Ranska–Sveitsi, Englanti–Saksa sekä Ruotsi–Ukraina. Mistä asetelmista jatkopeleihin lähdetään? Ketkä menevät jatkoon? Tervetuloa Bandwagoniin!

Í þættinum er fjallað um byltinguna í Íran 1978-1979, þegar írönsk alþýða reis upp gegn keisaranum Mohammed Reza Pahlavi, og íhaldssamir íslamskir klerkar komust að lokum til valda.