Podcasts about ranska

Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Tällä historiallisella päivämäärällä Ranska otti metrin käyttöön pituusyksikkönä sekä maailman terveysjärjestö WHO perustettiin.

✨ Kuntavaalit-podcast: vaalit@puhemedia.fi Studiossa sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Jakso on kuvattu 25.2.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Rintamatilanne (3:12) Sodankäyntikyky (7:23) Globalismi (9:41) "Puskurivyöhyke" (11:31) Euroopan strategia (13:40) Politiikka (17:35) "Voittaminen" (24:14) Rauhanneuvottelut (28:24) Kasvojen menettäminen (30:21) Ydinaseet (31:33) Ranska (33:33) Zelenskyi (38:35) Trumpin viestintä (40:42) Tulitauko (42:29) Tulevaisuus (45:53) Suuret johtajat (47:34) Narratiivit (51:48) Kiina (53:57) Suomi (56:27) Kolmas maailmansota

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 147. jaksossa vieraanani on Ranskassa viihtyvä Anne Dahl, joka on julkaissut esikoisromaaninsa Sinussa asuu tuulet (Momentum, 2024). Miten Tinder ja korona-aika liittyivät siihen, että Ranska tuli Annen elämään? Miten Anne jakaa aikansa Suomen ja Ranskan välillä? Millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miksi Anne halusi kirjoittaa romaanin? Miten hän sai esikoisromaaninsa julkaistua? Mikä on kirjan sanoma? Miten Anne löysi oman äänensä kirjoittaa? Millaisia neuvoja Anne antaa niille, jotka haaveilevat oman kirjansa julkaisemisesta? Anne lukee myös otteen esikoisromaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kuuntelijoiden toiveita on kuunneltu taas pitkästä aikaa! Tällä kertaa Sotaa ja historiaa podi sukeltaa Yhdysvaltojen vapaussodan pyörteisiin, jossa kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti, 13 siirtokuntaa onnistui punnertamaan itsensä itsenäiseksi maailman mahtavimman kuningaskunnan ikeestä. Tässä jaksossa tarkastelemme myös, miten vanhan mantereen monarkiat, kuten Ranska, Espanja ja Hessen, laittoivat hopeoidut lusikkansa uuden mantereen vallankumouksen soppaan. Lopuksi myös selvitämme miten tämä konflikti resonoi maailmanlaajuisesti. HUOM! Jakson lopussa äänitysohjelmisto päätti lopettaa yhteistyön, joten lause katkeaa omituisessa kohtaa. Pahoittelemme.Podcastia voi tukea rahallisesti osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

"Äärioikeisto on vallan porteilla." Näin totesi Ranskan kirkkain jalkapallotähti Kylian Mbappé EM-kisojen alussa ja pyysi ranskalaisnuoria äänestämään. Urheilijan avoin poliittinen kannanotto sai Jennyn pohtimaan, miten suuria jännitteitä Ranskassa on. Ranskassa on edessä pikavaalit, koska presidentti hajotti parlamentin saatuaan äärioikeistolta selkäänsä EU-vaaleissa. Etenkin Pariisissa tunnelma on järkyttynyt, kertoo Ranskassa asuva toimittaja Annastiina Heikkilä. Pääkaupungissa äärioikeistolaista Kansallista liittoumaa äänestettiin muuta maata vähemmän. Annastiinan mukaan äärioikeistolla on nyt parempi mahdollisuus viedä voitto kuin koskaan Ranskan historiassa. Ranskan vaalitavan vuoksi ennustaminen on kuitenkin hankalaa. Miten Ranskan käy, jos maan presidentti ja parlamentti vetävät maata eri suuntiin? Kyseessä on yksi EU:n jättiläisistä, ja siksi myös suomalaisille on väliä sillä, mitä Ranska päättää. Todennäköistä on, että Ranskassa on edessä pysähtyneisyyden ja sekaannuksen tila. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ranska äänestää pian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, jotka presidentti Emmanuel Macron julisti äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman eurovaalivoiton jälkeen. Vankistaako äärioikeisto asemaansa? Ajautuuko Ranska kaaokseen? Jatkuuko tuki Ukrainalle? Ranskan vaaleja arvioivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Ranskan politiikkaan keskittynyt väitöskirjatutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Ranskassa EU-vaalien tulos poiki heti perään uudet parlamenttivaalit. Mitä Ranskan poliittisella kentällä nyt tapahtuu? Studiossa poliittisen historian prof. Louis Clerc, Turun yliopisto ja ohjelmajohtaja Juha Jokela, UPI. Miten portugalilaiset äänestivät EU-vaaleissa? Lissabonista raportoi Erja Tuomaala. Tilanne Puolan ja Ukrainan rajalla on jännittynyt. Puolasta raportoi Justas Stasevskij. Ylen kone kertoo Kelan tukien jakautumisen postinumeroalueittain. Kela-konetta esittelee taloustoimittaja Heidi Sullström. Miksi tukien alueellisesta eriytymisestä on hyvä tietää? Vieraina tutkimusprof. Pasi Moisio, THL ja kaupunkimaantieteen prof. Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto. Juontaja Seija Vaaherkumpu ja toimittaja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Kenraalimajuri evp. ja kansanedustaja Pekka Toveri arvioi Euroopan puolustuksellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Mm. Suomi, Ruotsi, Baltia, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Kreikka ja Turkki panostavat eri kyvykkyyksiin. Suomen puolustusvoimat on väestöpohjaan suhteutettuna Euroopan parhaita, ellei paras. Yleinen asevelvollisuus on vahvuus vanhenevissa kansantalouksissa. Venäjän toiminta Kalingradissa ja Itämerellä on turvallisuusuhka. Miten erikoistilanteiden erikoismies Pekka Toveri valmistaisi Euroopan parlamenttia Venäjän turvallisuusuhkaan? #neuvottelija Sisäpiirissä Pekka Toveri analysoi kahden Bradley-vaunun toimintaa venäläistä T-90 taistelupanssarivaunua vastaan. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä sekä niihin liittyvistä arvokysymyksistä. Lähtölaukauksen antaa idän ja lännen välinen köydenveto. Kiinalaisten jättiyritysten Sheinin, Temun ja TikTokin asema lännessä on vahva, mutta onko se jo liiankin vahva?Shein ja Temu markkinointia pikamuodille moititaan liian aggressiiviseksi, ja Temu onkin noussut myös Suomessa suosituimmaksi verkkokaupaksi. Ranska haluaa kieltää Sheini ja Temun halpamuodin myyntiä ja kieltää jopa sen markkinoinnin. Esille nousevat nuorten kulutusasenteet, TikTokin vaikutusvalta ajatuksiimme, yritysten toiminnan eettisyys sekä lännen ja Kiinan välinen kauppasota. Seuraavaksi syvennytään Estonia-laivan uppoamiseen liittyviin salaliittoteorioihin Yle Areenassa olevan Estonia ja myytit -dokumentin kautta. Miksi ruotsalaiset ovat niin innokkaasti tonkineet Estonian “salaisuutta”, ja miksi aluksen uppoaminen vuonan 1994 oli niin traumaattinen etenkin Viron kansalle. Myös mediaa ja sen roolia tarkastellaan kriittisesti. Kolmanneksi muistellaan hiljattain poisnukkuneita kulttuurivaikuttajia, kuten Pentti Saaritsaa ja Kaj Chydeniusta sekä Kaisa Korhosta. Mikä on 1960-luvun vasemmistolaisen kulttuuriradikalismin perintö, ja missä ovat porvarilliset haastajat? Lopuksi esiin nousee Lenin-museon lakkauttaminen ja sen korvaaminen idänsuhteiden museolla Nootilla Tampereella. Miksi museo muuttuu vasta nyt, ja onko Lenininpuistollekaan enää sijaa Helsingissä? Lähetyksen päättää Jussi Turhalan nostama kysymys urheilijoiden yhteiskunnallisista kannanotoista. Keskustelun kohteena on etenkin Teemu Selänteen herättämä häly, ulostulojen arvioinnin puolueellisuus sekä urheilijoiden oikeus olla puolueettomia. Keskustelemassa ovat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, sarjakuviin erikoistunut tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Mitä ongelmia holokaustin kiistämisen kriminalisointiin liittyy? Ketkä harjoittavat Suomessa antisemitismiä ja millä keinoin antisemitismiä voidaan vähentää? Eroaako holokausti muista kansanmurhista ja tulisiko muidenkin kansanmurhien kiistämisen kriminalisoimista harkita? Studiossa Suomi-Israel yhdistysten liiton puheenjotaja ja Holokaustin uhrien muisto ry:n varapuheenjohtaja Risto Huvila sekä kirjailija ja toimittaja Jussi K. Niemelä. Jakso on kuvattu 12.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhdenvertaisuustiedonanto (6:39) Antisemitismi (8:40) Määrittelemisen ongelma (11:45) Muslimit ja antisemitismi (15:06) Kriminalisointi (19:34) Juurisyyt (22:14) Kouluopetus (26:57) Kansanmurhat (39:02) Sananvapaus (46:53) Suomen tilanne (54:42) Ranska (56:41) Maahanmuuton rajoittaminen (1:03:33) Monikulttuurisuus (1:07:10) Hallituksen keinot

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta. Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä. Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan. Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa. Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään. Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuinka lintuinflusenssa vaikuttaa eläintuotantoon? Haastateltavina asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta sekä tutkimusjohtaja Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta. Kuinka lintuinfluenssa vaikuttaa vesilintujen metsästykseen? Haastateltavana luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta. Ranska on evakuoinut eurooppalaisia Nigeristä vallankaappauksen jaloista. Ranskasta raportoi toimittaja Jari Mäkinen. Eurooppa kaipaa osaajia, miten heitä hankittaisiin? Osaavista työntekijöistä keskustelemassa johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä pääekonomisti Youssef Zad Suomen startup-yhteisöstä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. Korjaus: Toisin kuin lähetykssä sanottiin, Ranska tuo uraanistaan 15 % Nigeristä.

Mitä tiedetään Venäjän puhdistuksista? Kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen raportoi.  Millaisia vaikutuksia Venäjän sisäisellä tilanteella on Ukrainan sotaan? Haastateltavana Sotatieteiden dosentti, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö  Aleksanteri-instituuttista sekä sotaa seuraava asiantuntija John Helin. Eurooppa haluaa mukaan avaruustutkimuksen etujoukkoihin. Toimittaja Jari Mäkinen raportoi Floridasta.  Ministeri Junnila erosi hallituksesta aivan alkutaipaleella. Onko hallituksen sisäiset erimielisyydet nyt siloiteltu? Politiikasta keskustelemassa politiikantoimittaja emeritys Unto Hämäläinen, politiikan tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta sekä yhteiskuntatoimituksen esihenkilö Hanna Vesala Ilta-sanomista.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Lähetystä ovat valmistelleen Roosa Kajander, Rasmus Montonen ja Ville Kilpeläinen. Tuottajana Marija Skara.  Tarkennuksena maanantain lähetykseen 3.7. Keskustelussa poliittisen ilmapiirin muutoksesta sanoimme lähetyksessä, että Suomi olisi vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan Euroopan rasistisin maa. Kyseisessä "Being black in the EU" -selvityksessä on vertailtu 12 EU:n jäsenvaltiota eli Itävalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Selvityksessä on keskitetty noin 6000 afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajan ja maahanmuuttajien jälkeläisen vastauksiin. Selvityksen kysymykseen koetun rasistisen häirinnän yleisyydestä maittain edeltäneiden viiden vuoden aikana vastasi Suomessa myöntävästi peräti 63 prosenttia vastanneista. Tämä oli kyseisessä vastauksessa vertailumaiden korkein osuus. Selvityksen perusteella ei siis voida sanoa, että Suomi olisi EU:n tai Euroopan rasistisin maa.

Kaikki kahden viikon soolomatkasta Etelä-Ranskaan! Ollaan vihdoin saatu Kia takaisin koti-Suomeen ja kuullaan nyt reissun kohokohdat, yllättävimmät käänteet ja tietenkin kaikki ihanimmat kokkailut. Millaista oli reissata yksin? Miltä Kian ”arki” näytti ja mitkä olivat suurimmat oivallukset kotiintuomisiksi? Mistä löytyi parhaat markkinat ja millainen on täydellinen boulangerie? Mikä Ranskan ravintoloissa yllätti? Kuullaan otteita Kian päiväkirjasta ja jutellaan itsestä hemmottelusta, turhien häpeilyjen poistamisesta ja siitä miten olla enemmän autenttinen itselleen ja muille. Fillistellään alussa myös Petran ihanaa Köpiksen reissua ja jaetaan TOP5 bella-kuratoitua raflavinkkiä kaupunkiin.

Runeberg, Johan Ludvig (1804 – 1877) Mitä uutta hänestä kirjoitan, saanko uuden näkökulman avaramman? Hän syntyi Pietarsaaressa, opiskeli eripuolilla Suomessa. Hän Suomesta ihannekuvan loi, sen kansaa ja luontoa jumaloi. Lähes kaikki suomalaiset suurmiehet olivat ruotsinkielisiä, niin myös Runeberg. Hän pikkuserkkunsa nai, kahdeksan lasta sai, joista kuusi poikaa jäi eloon. Runeberg kirjoitti runoja, toimi professorina ja lehtorina. Hän Maamme laulun kirjoitti ja itsetuntoamme vahvisti. Pitkänä ja komeana, hän herätti huomiota. Tiedetään hänen useastikin rakastuneen, ja ainakin yhden suhteen pitempäänkin jatkuneen. Runeberg ensimmäisenä suurmiehenä mainitaan, ja kyllähän häntä paljosta kiittää saa. Hän kansan itsetuntoa vahvisti, ja lehtorina kansaa valisti. Hänet myös maisterina mainitaan, papiksikin valmistui aikanaan. Opettajana oli ankaravanhan ajan opettaja. Hänen mukaansa nimettyjä katuja ja aukioita on eripuolella, kaukaisin niistä jopa ruotsissa. Hänen runojaan on käännetty usealle kielelle, toi näin iloa myös ulkomaisten mielelle. Saksa, Tanska, Ranska ja Englanti mainitaan, italiaksikin jotain runoa lukea saa. Hän monta virttä valmisti ja korjasi, harrastuksenaan metsästi. Metsällä hän myös aivoinfarktin sai, ja loppuikänsä ihmisiä ikkunasta katsella sai. Hän kuoli Porvoossa, hautajaisissa oli tungosta: Helsingistä tuli kolme junanvaunullista väkeä, koko valtiopäivät kiipesi hautauspaikan mäkeä. Runeberg korkeimmalle kummulle haudattiin, hautajaisreitti pikkukuusilla ja kuusenoksilla koristeltiin. Ulla-Maija Mantere

Kuuden kuvan akvarellisti Senja Vellonen on maalannut useiden näyttelyidensä työt taiteilijaresidensseissä, mm. Pariisissa Cité Internationale des Arts -taiteilijatalon ateljeessa sekä Rooman Villa Lantessa. Työnteko taiteilijaresidenssissä alkaa heti kaupunkiin asettumisen jälkeen. Ranska on Senja Velloselle arkisempi ja läheisempi, kun taas Italia on hänestä kiehtova ja arvoituksellinen. Ohjelman toimittaa Rita Trötschkes.

Ranskalainen keittiö on tullut tutuksi huippukokeille jo opiskeluaikoina. Mitkä ovat ranskalaisen keittiön kulmakivet ja mitä juuri nyt kannattaa valmistaa omaan pöytään? Yksi veijareista muistelee tekeytyneensä kerran Michelin-arvostelijaksi, arvaatko kuka on kyseessä?

Kaunokirjallisuus auttaa kohtaamaan elämän suttuisuuden ja monimutkaisuuden.

"Mitäs me sanoimme." Jos itäisen Euroopan maat puhuisivat yhteen ääneen, ne sanoisivat todennäköisesti juuri näin. Ennen kuin presidentti Vladimir Putin aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, monet läntisen Euroopan maat uskoivat Venäjän vielä muuttuvan tai ainakin pysyvän yhteistyöllä aisoissa. Toisin kävi, aivan kuten Puola ja Baltian maat olivat varoittaneet. Nyt jopa pääministeri Sanna Marin katuu, ettei Baltian maiden ääntä kuunneltu paremmin. Euroopassa etsitään uutta tapaa olla Venäjän kanssa, eikä se ole helppoa. Ranskan presidentin mukaan Eurooppa on jakautumassa, eikä Ranska halua kuulua "sodanlietsojiin". Tällä Macron tulkittiin viitanneen Puolaan ja Baltiaan. Mutta mihin joukkoon Suomi kuuluu? Itään, joka pelaa kovilla? Vai länteen, jonka mielestä Venäjän kanssa pitää vielä joskus tulla toimeen? Tässä jaksossa Jenny haluaa viedä Suomen terapiaan, ja avuksi tulee entinen viisumivirkailija Suomen Pietarin-pääkonsulaatista. Sittemmin Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajaksi edennyt Suvi Turtiainen pohtii, miksi Suomen on niin vaikea pitää Venäjää uhkana. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Vive la cuisine francaise! Tässä jaksossa palataan kokkaustaidon alkujuurille ja sukelletaan sinne, mistä niin moni tekniikka, keittiötermi ja klassikkoannos on saanut alkunsa, eli Ranskaan. Mitkä ovat viisi ranskalaista äitikastiketta? Miksi misaaminen on tärkeää? Miten hienonnetaan yrtit oikein? Mitkä ovat ranskalaisen keittiön tärkeimmät raaka-aineet ja parhaat klassikkoannokset? Miten ruskistaminen tehdään oikeaoppisesti? Mistä löytyy Suomen paras croissant? Perustekniikoiden, Ranska-vinkkien ja lempireseptien kertauksen lomassa Petra jakaa oman kosintamuistonsa ja Kia paljastaa jälkkärin, jossa ei ole koskaan onnistunut täydellisesti. Varoitus ranskanopettajille: Jakso sisältää kymmeniä ranskalaisia keittiötermejä ja niiden väärin lausumisia.

Millaisessa vaiheesa on sota Ukrainassa? Haastateltavana sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.  Uhkaavatko kyberiskut Suomen turvallisuutta? Kyberhyökkäyksistä ja kyberturvallisuudesta ovat keskustelumassa erityisasiantuntija Juha Tretjakov Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä kyberturvallisuuspalvelujen johtaja Benjamin Särkkä Loihde Trustista. Ranska kärsii kuivuudesta. Jari Mäkinen raportoi Loiren laaksosta. Yhdysvalloissa käynnistyy välivaalikampanjointi? Mikä merkitys on presidentti Joe Bidenin kannatuksella välivaaleihin? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.  Mikä on kansainvälisten toimijoiden merkitys sodankäynnissä? Haastateltavavan kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Seppo Kivimäki, Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara. 

Nuoret naiset eivät ole tyytyväisiä elämään. Suomen kouluissa aloittaa syksyllä paljon ukrainalaisia oppilaita. Ranska ja Italia ovat hyväksyneet Suomen Natoon. Suomessa on ollut kesällä paljon kansainvälisiä sotaharjoituksia. Moni sai tänään veronpalautusta. Huomisen sää on epävakaata.

Tässä jaksossa matkustetaan Ranskan Annecyyn, kauniiseen alppikaupunkiin jossa tapahtui selittämätön joukkomurha syyskuussa 2012. Al-Hillien perhe ja Sylvain Mollier saivat surmansa edelleen selvittämättömässä veriteossa. Jaksossa käydään läpi tiedossa olevat tapahtumat ja muutamia teorioita murhien ympärillä. Kuka oli teon kohde ja ennenkaikkea, kuka oli sen takana?  Nextoryn 45 päivän ilmainen kokeilujakso uusille asiakkaille: www.nextory.fi/pilvi Podin instagram: murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals Lähteet:  https://www.theguardian.com/world/2012/oct/12/french-alps-shooting-photographs-taken https://www.mirror.co.uk/news/uk-news/french-alps-shooting-bears-eerie-1307564 https://en.wikipedia.org/wiki/Annecy_shootings https://www.nationalworld.com/news/crime/alps-killings-2012-lake-annecy-shootings-documentary-murder-in-the-alps-tv-3524958 https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a6f303b1-9e1d-4ae9-872d-b2e597a3005b https://www.youtube.com/watch?v=lfOdQu7VMk8 https://news.sky.com/story/french-businessman-is-alleged-leader-of-hit-squad-investigated-over-shooting-of-british-family-in-the-alps-12343050 https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000552674.html https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001055641.html https://www.mirror.co.uk/news/world-news/french-alps-murders-suicide-foreign-5751133 https://www.thelocal.fr/20220217/french-police-close-to-solving-murder-of-british-family-in-alps/ https://www.dailymail.co.uk/news/article-3244198/Sister-man-died-day-Al-Hilli-family-murdered-French-Alps-says-pair-stayed-contact-nine-year-marriage.html https://www.dailymail.co.uk/news/article-2684400/Al-Hilli-Alps-muirder-Police-investigating-deaths-British-family-shot-French-Alps-reveal-wife-secret-ex-husband-died-America-day.html https://www.gq.com/story/alps-murder-chevaline

Ranskassa käytiin eilen parlamenttivaalit, joissa presidentti Emmanuel Macronin puolue menetti enemistön parlamentissa. Vasemmiston ja vihreiden koalitio nousi selvästi Jean-Luc Melenchonin johdolla. Äärioikeustolainen Marine Le Penin puolue kymmenkertaisti kannatuksena. Keskustelemassa Ranskan politiikkaan erikoistuneet tutkijat Iro Särkkä Helsingin yliopistosta ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen. Särkkä näkee, että nämä vaalit käytiin demokratian kriisitunnelmissa. Hän on huolissaan siitä, että vain alle puolet kansasta äänesti ja ihmiset menevät kaduille protestoimaan. Parkkinen pohtii, onko perinteisten puolueiden aika ohi Ranskassa. Näiden vaalien tärkeä ilmiö on Parkkisen mukaan polarisaatio. Ranska jakautuu ja kaikki puolueet poikkeavat toisitaan selvästi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vieraana managing partner Tuire Mickelsson T&B Capitalista. Euronext Pariisissa on noin 800 yhtiötä, joiden joukossa kuuluisat luksusvalmistajat LVMH, Hermès ja Kering. Luksus tekee Pariisin pörssistä poikkeuksellisen, mutta sijoittajan ei kannata ohittaa ranskalaisia teknologiayhtiöitä, Tuire Mickelsson korostaa. CAC 40 on Euronext Pariisin pääosakeindeksi, mutta myös SBF 120 -indeksi on todella mielenkiintoinen, hän kertoo. Pörssillä on Ranskassa satojen vuosien perinteet, mutta Mickelssonin mukaan ranskalaiset ovat huonoja sijoittamaan osakkeisiin. Niiden sijaan he suosivat kiinteistöjä. Ranska perii kauppahinnasta 0,30 prosentin transaktioveron, kun sijoittaja ostaa suuren, markkina-arvoltaan vähintään miljardin euron arvoisen yhtiön osakkeita. Lisäksi paikallinen verottaja perii suomalaisten saamista osinkotuloista 25 prosenttia lähdeveroa 15 prosentin sijaan, ja ylimääräisen osuuden hakeminen takaisin vaatii runsaasti vaivannäköä. Toimittajana Mikko Jylhä.

Presidentti Emmanuel Macronin kaudella Ranska on tehnyt paluuta Euroopan johtavaksi maaksi. Macronin visioissa uudistettiin Ranskaa ja rakennettiin voimakkaampaa EU:ta. Onko keltaliivien ja koronaviruksen järkyttämästä Marconin Ranskasta Euroopan mahtimaaksi? Kykeneekö Macronin Ranska seisomaan Ukrainan ja Euroopan tukena Putinin sodan edessä? Vieraana on Macronin Ranskasta kirjan kirjoittanut MTV3:n pitkäaikainen toimittaja, entinen Pariisin ja Brysselin kirjeenvaihtaja, kirjailija Helena Petäistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Päällepäin täydellinen, kuusihenkinen ja syvästi uskonnollinen perhe häviää yllättäen Ranskan Nantesissa. Tapaus vaikuttaa aluksi selvältä, mutta onko sen taustalla sittenkin jotain suurempaa? Podin instagram: @murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals Lähteet:  https://unresolved.me/the-dupont-de-ligonns-affair https://www.radiotimes.com/tv/documentaries/true-crime/xavier-dupont-de-ligonnes-unsolved-mysteries/amp/ https://www.strangeoutdoors.com/strange-indoors/xavier-dupont-de-ligonnes?format=amp https://www.marieclaire.com/culture/a33216440/dupont-de-ligonnes-family/ https://www.grunge.com/224521/the-untold-truth-of-the-dupont-de-ligonnes-murders/ https://allthatsinteresting.com/xavier-dupont-de-ligonnes https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dupont_de_Ligonnès_murders_and_disappearance 

Sodan keskellä EU on yhtenäisempi kuin koskaan. Miltä unionin nykytila näyttää sen suurimpien maiden näkökulmasta? Vieraina jaksossa Juhana Aunesluoma ja Suvi Turtiainen. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Leonard Wilhelmus.

Jos Saksan asema EU:ssa heikkenee sen energiansaannin ongelmien myötä ja jos Ranska sitten pystyy ottamaan johtavamman roolin, niin mitä siitä voisi seuraa? Mahdollisesti enemmän valtaa EU:lle ja enemmän yhteisvastuita vai jotain muutakinko? Ja mitä se voi tarkoittaa, jos maat ja EU:kin haluavat nyt, että on syytä alkaa harjoittaa aiempaa voimakkaampaa teollisuuspolitiikkaa? Ottaako politiikka ehkä markkinoista aiempaa voimakkaamman niskalenkin vai tarkoittaako se kuitenkin käytännössä ihan muuta? Ja jos Suomi liittyy Natoon, voiko siitä seurata, että Suomella on varaa harjoittaa vähemmän nöyrää politiikkaa EU:ssa, kun EU:n merkitys Suomen turvallisuuden takaajana ei ole niin merkittävä kuin jos me emme kuulu Natoon? Mm. näistä asioista haastateltavana on Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Ukrainasta raportoi Jenny Matikainen. Venäjän hyökkäyssodan viikonlopun käänteitä arvioimassa tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Ranska on valinnut presidenttinsä. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Miten Ranskan vaalitulos voi muuttaa maata ja koko Eurooppaa? Vieraina ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.  Sulavat lumet ennakoivat tulvahuippua lähipäiville. Puhelimessa tutkija Harri Myllyniemi Suomen Ympäristökeskuksesta.   Juontaja Hanna Juuti, toimittajat Marjo Näkki ja Veera Sinervo. Tuottaja Marija Skara.

Ranska on äänestänyt presidentinvaaleissa. Turvattomuus on kasvanut palvelualalla. Kirjepostia jaetaan entistä harvemmin. Lumipeite hupenee. Säätiedot.

Kuuden kissan emäntä ja tiukka naisasianainen vai Vladimir Putinin kaveri? Se, miten äärioikeistolainen presidenttiehdokas Marine Le Pen nähdään, saattaa ratkaista Ranskan presidentinvaalit. Vastakkain ovat toista kertaa istuva presidentti Emmanuel Macron ja kolmatta kertaa tehtävää tavoitteleva Marine Le Pen. Ehdokkaat edustavat ääripäitä. Toisessa päässä on suurten kaupunkien eliitti, toisessa pikkupaikkakuntien pienituloiset ranskalaiset. Pariisissa asuva Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä saa selittää, onko Ranska jakautumassa kahtia – vai jopa kolmeen osaan. Ensimmäisellä kierroksella komean äänisaaliin nappasi myös äärivasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon. Nouseeko hänen kannattajistaan "uusi keltaliiviliike"? Jennyä kiinnostaa, millainen olisi Marine Le Penin johtama Ranska. Voisiko Le Pen sotkea Suomen Nato-haaveet, jos hän voittaa vaalit? Annastiinan mukaan tuskin, mutta hänen johdossaan Ranskasta saattaa tulla arvaamaton kumppani. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ranskan presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon menevät istuva presidentti, keskustaliberaali Emmanuel Macron ja äärioikeistolainen Marine Le Pen. Haastateltavina Ranskaan ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen ja Ranskan pitkäaikainen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö. "Ranskaa ei voi koskaan johtaa henkilö jonka sukunimi on Le Pen", Parkkinen sanoo. Le Penin sukuun liittyy stigma, jota Marine Le Pen on pyrkinyt häivyttämään kaikin keinoin. Petäistö arvioi, että Le Penillä on juuri tämän kasvojen pesun takia mahdollisuudet voittaa vaalit. Macron on pystynyt Ukrainan sodan aikana näyttämään hyvää ulkopoliittista johtajuutta, mutta moni näkee Macronin elitistisenä eikä hän ole pystynyt ratkaisemaan eriarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Ratkaisevaksi voi muodostua miten jakautuu vasemmistolaisen Jean-Luc Melenchon merkittävä äänipotti. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Viisi vuotta sitten Emmanuel Macron lupasi muuttaa kaiken ja villitsi Ranskan. Nyt hän pyrkii jatkokaudelle käytännössä ilman vaalikampanjaa.

Euroopan maissa on herätty viime vuosina sovittelemaan siirtomaahistorian vääryyksiä. Saksa on myöntänyt, että se syyllistyi kansanmurhaan yli sata vuotta sitten nykyisessä Namibiassa. Ranska on pyrkinyt tekemään tiliä muun muassa Algerian sotaan liittyvistä julmuuksista. Ohjelmassa kysytään, miten entiset siirtomaavallat ovat onnistuneet yrityksissään paikata menneisyyden rikoksia Afrikassa. Onko kyse symbolisista teoista vai perusteellisemmasta muutoksesta tavassa, jolla siirtomaahistoriaa Euroopassa tarkastellaan? Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Annastiina Heikkilä. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vuosi on vaihtunut tavanomaista rauhallisemmin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että eripura on pahempi uhka kuin pandemia. Suomalaisten huoli työttömyydestä on vähentynyt. Lakkoja lakot metsäfirma UPM:n tehtailla. Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Sää.

Suuret jäsenmaat näyttävät ajavan muutoksia EU:ssa. EU-puheenjohtajana aloittava Ranska järjestää EU:n taloushuippukokouksen, jonka yhteydessä pureskellaan mahdollisia talousuudistuksia. Ranskan ja Italian tekemässä sopimuksessa halutaan tiivistää yhteistyötä. Saksan uuden hallituksen ohjelmassa puhutaan EU-liittovaltiosta. Pysyykö Suomi kehityksessä mukana? Onko Suomi ajautumassa talouspoliittisesti ulkokehälle? Vieraina ovat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sekä johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mihin perustuu se, että Ranska on usein niin aloitteellinen EU:ssa? Miksi Ranska aikoinaan ei halunnut Britanniaa EU:n jäseneksi, vaikka Britannia oli kuitenkin aiemmin tukenut Ranskaa taistellen Saksaa vastaan? Miksi Ranska suhtautuu Venäjään usein aika myönteisesti verrattuna muihin EU-maihin? Ja miksi pakolaisuus on nykyään niin iso keskustelunaihe Ranskassa? Haastateltavana on eläkkeellä oleva suurlähettiläs Risto Veltheim, ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Suomen eläkejärjestelmä on rankattu maailman 7. parhaaksi. Tätä on syytä juhlia! Demarit Kimmo Kiljusen johdolla ovatkin jo polkaisseet bileet käyntiin ehdottamalla korotuksia nykyisiin eläkkeisiin. Onko meillä tähän varaa, vai onko homma sittenkin lähdössä hanskasta? "Hanska" eli Handelsbanken ainakin näyttää saaneen tarpeekseen – yhtiö nimittäin ilmoitti alkuviikolla aikeistaan vetäytyä Suomesta ja Tanskasta. Löytyykö Handelsbankenin Suomen toiminnoille ostaja, ja jos niin mistä? Jaksossa käsittelyssä myös kuulijapalaute edellisestä "Aika metsittää Suomen pellot?"-jaksosta. Jos kotimainen ruoantuotanto ajetaan alas, miten kansa ruokitaan kriisitilanteissa? Ja eikö jaksossa esitetyllä logiikalla koko Suomi pitäisi oikeastaan ajaa alas, koska asuminenkin on niin kallista täällä pohjoisessa? Entä mitä jos pelloille istutetaankin hamppua puiden sijaan? Kuuntele #rahapodi 260, niin tiedät mitä Miikka ja Martin miettivät mm. näistä aiheista sekä #Veikkauskratia-gaten viimeisimmistä käänteistä. 0:00 Käsittelyssä palaute "Aika metsittää Suomen pellot?" -jaksosta 9:10 Tuoteinformaatiota ekonomeille 13:38 Handelsbanken 19:48 Eläkkeet ylös? 38:55 #Veikkauskratia, osa NN^100 1:03:35 Ranska, Saksa ja Hollanti ovat tehneet #rahapodi-läksynsä Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.

Kuninkaan puhe –podcastissa Jari Litmanen pohtii Riku Auvisen kanssa, millaisia mietteitä herättää Teemu Pukin pyyhältäminen ykköseksi kaikkien aikojen maalintekotilastossa. Onko Kuningas katkera vai hyvillään, vai voiko eri aikakausia tai pelaajarooleja edes vertailla? Olympiastadionin järjestelyt eivät Ukraina-pelissä kaikilta osin sujuneet kuin tanssi, mutta Litmanen ei halua tuomita järjestäjiä suoralta kädeltä, ja uskoo, että Ranska-ottelussa asiat toimivat jo paljon sujuvammin. Lopuksi herkutellaan ja käännellään lohkon viimeisten otteluiden merkityksiä. Melkoisen monta ”jos” -sanaa puheessa vielä on, mutta sehän tässä koko hommassa on hienointa! Spekulointi tulevalla ja mitä hienoa voikaan tapahtua! Jakson aikajärjestys: Jarin mietteet Teemu Pukin ennätyksestä (0:55) Suomi-Ukraina (11:40) Olympiastadionin järjestelyt (14:50) Suomi-Kazakstan (17:55) Huuhkajien tulevat MM-karsintaottelut (25:25)

Ranska suivaantui kun mittava sukellusvenekauppa meni siltä sivu suun. Sen sijaan Yhdysvallat aikoo toimittaa Australialle ydinkäyttäiset sukellusveneet. Yhdysvallat keskittyy nyt Kaakkois-Aasiaan ja Kiinan patoamiseen. Jäikö Eurooppa jo rannalle? Politiikkaradion studiossa Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Toimittajana Marjo Näkki.

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Marko Junkkari ja Emil Elo keskustelevat kiinalaisyhtiö Evergranden huojunnasta, terästeollisuusyhtiö SSAB:n omistajaohjaushässäkästä Suomessa sekä Ranskan, Australian, Yhdysvaltojen ja Britannian välisestä selkkauksesta. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi tai alma.onali@hs.fi Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Analyysissä 7.9 pelattu MM-karsintaottelu Ranska-Suomi.Studiossa Kimmo Kantola sekä Kisapodcastin vakiovieras Joel Perovuo.Jakso nauhoitettu ke 8.9.

Tässä jaksossa Coach Palotie ja Shawn Huff kelaavat läpi Olympiaturnauksen välieräottelut ja ennakoivat tulevaa finaalia. Sen lisäksi loppuun nopea analyysi pronssiottelusta ja sen merkityksestä sekä Lauri Markkasen tilanteesta. Markkanen haluaa lähteä Chicagosta! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Valjuraadin EM-höpinät jatkuvat. Juhannuksen alla Jaakko ja Mr. Byyri Nicolas kokoontuivat studioon spekuloimaan tulevia neljännesvälieriä. Ensimmäisen pudotuspelikierroksen parit ovat: Tanska–Wales, Italia–Itävalta, Hollanti–Tšekki, Belgia–Portugali, Kroatia–Espanja, Ranska–Sveitsi, Englanti–Saksa sekä Ruotsi–Ukraina. Mistä asetelmista jatkopeleihin lähdetään? Ketkä menevät jatkoon? Tervetuloa Bandwagoniin!

Byyrin EM-ennakointi viivästyi teknisten ongelmien takia. Pahoittelut siitä, mutta nyt homma onneksi jatkuu. Puitavana ovat lohkot E ja F. Studiossa ovat tuttuun tapaan Nicolas sekä Roope ja Jaakko Valjuraadista. E-lohko korkattiin jo eilen, kun Slovakia yllätti vajaalla lopun pelanneen Puolan ja Ruotsin bussi tylsytti lähes tuhat kertaa syöttäneen Espanjan. Kuolemanlohkoksi tituleerattu F-lohko alkaa tänään tiistaina. Avauspelissä toisistaan mittaa ottavat heittopussiksi uumoiltu Unkari ja hallitseva Euroopan mestari Portugali. Illalla sapelejaan kalistevat Ranska ja Saksa. Ennakkojen päätösjakso ilmestyy tuota pikaa. Se on omistettu dramaattisessa avauspelissään upeaan 1–0-voittoon yltäneille Huuhkajille. Tervetuloa bandwagoniin!

Presidentti Niinistö ehdotti, että suurvallat kokoontuisivat jälleen suomalaisten isännöimään huippukokoukseen, jotta jännitteet lientyisivät. Mitä Suomi voisi pyytää, kun kerran suurvallat ovat koolla? Viipuri takaisin? Vai Petsamo, Koillisväylä kun ovat pian kovaa valuuttaa? 
 Mitä pitäisi tehdä, jottei Suomelle käy kuten finanssikriisin jälkeen? Suomi on ainoa teollisuusmaa, joka ei viimeksi päässyt mukaan talouskasvuun. Viimeksi talouskasvu tukahduttamassa oli ylimitoitettu harmaan talouden vastainen kampanja, jossa väitettiin Suomessa olevan jopa 15 miljardin arvoinen verohuijaustalous. Nyt on sama todellisuudesta irtautunut hullutus päällä. Miten monta kuititonta pizzaa pitäisi Suomessa myydä, että väitetty puolitoista kertaa Kone Oy:n kokoinen huijaus kertyisi? Ranska ostaa 50 miljardilla vuodessa tankkeja ja muita pyssyjä varustautuen uuteen maailmansotaan, mutta Suomessa vedetään pasha- ja mämmiöverit. Miksi suomalainen lammas maistui kultaisella 1970-luvulla villalle?

Edustuksellinen demokratia sai alkunsa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kritiikistä eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan yli 300 vuotta sitten. Edesmennyt antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow jäljittivät kritiikin alkujuuria ja asettivat kyseenalaiseksi olettamukset, joiden perusteella kertomus ihmisen kulttuurievoluutiosta on laadittu.

Tämän viikon Uutisraportti podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat VM:n provosoivasta raportista, jonka mukaan Suomi ei kohta ole enää Pohjoismaa, Saarikon äitiyskeskustelusta, ranskalaisten nyrpistelystä jenkkien post-kolonialismille. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Pienen karanteenikirjakerhon uusi vuosi alkaa keskustelulla toimittaja, kirjailija Annastiina Heikkilän kanssa. Matkustamme Ranskaan etsimään keltaliiviliikkeen mielenosoitusten syitä pintauutisointia syvemmältä ja pohdimme sitä, millaisia seurauksia liike jätti maan poliittiseen ja julkiseen keskusteluun - vai jättikö mitään. Mietimme myös mm. Emmanuel Macronin persoonaa ja asemaa uusliberaalin maailman kultapoikana, näennäisiä eliitinvastaisia uusia eliittejä, ranskalaisen vasemmiston nykytilaa ja sitä, miten pääkaupungin ulkopuolinen Ranska saisi äänensä kuuluviin. Puhumme siitäkin, miksi suomalaisessa mediassa ja keskustelussa ollaan niin huonosti perillä muiden eurooppalaisten maiden yhteiskunnan virtauksista ja mitä sille voisi tehdä. Vuonna 2021 PKK keskittyy fiktion rinnalla yhä enemmän ajankohtaiseen tietokirjallisuuteen, ja käy taidepuheen lisäksi yhteiskunnallisen keskustelun, politiikan ja filosofian kimppuun. Noblesse oblige! Pysy mukana keskustelussa. Annastiina Heikkilän kuva Miikka Pirinen, S&S

Lockdowns have been extended in the UK and Germany; France promises to improve its vaccination program; and a traditional ceremony finds a way through the pandemic in Spain. - Britanniassa ja Saksassa ulkonaliikkumiskieltoja jatketaan, Ranska lupaa kohentaa hyvin hitaasti etenevää rokotusohjelmaansa ja Espanjassa perinteinen Kolmen Kuninkaan paraati jouduttiin peruuttamaan, kuitenkin vapaaehtoiset kävivät itämään tietäjiksi pukeutuneina jakamassa jouluiloa, ruokaa ja lahjoja paikkakunnan köyhimmillä alueilla.

Vuoden viimeinen Karanteenikirjakerho sai vieraakseen Juha Hurmeen. Keskustelu rönsyilee kuten hänen Suomi-kirjansa, lähtökohtanaan suomalainen kulttuurielämä 1800-luvulta alkaen yleisesti ja Kalevala erityisesti, tehden loikkia edestakaisin nykyajan ja menneen välillä. Pohdimme, miten omaksuttu historiallinen tutkimustieto ja lähteisiin perehtyminen muuttuu kirjallisuudeksi ja miten työ teatterissa vaikuttaa Hurmeen tekstintekemiseen. Puhumme siitä, miten "kaikki liittyy kaikkeen", ja kuinka juuri edestakaisin assosiaatioloikkia tekevä teksti voi auttaa meitä hahmottamaan maailmaa, tapahtumaketjuja, ja sitä, miten tähän on tultu. Ja miten tekijän löytämisen riemu välittyy lukijalle ilona. Tästä keskustelusta tuli yksi oman kummallisen vuoteni huippuhetkistä. Toivottavasti se ilo välittyy kuulijallekin! Kiitos kaikille vuoden 2020 vieraille ja kuulijoille! PKK hiljenee loppuvuodeksi, mutta loppiaisen tienoilla saat seuraksesi Vappu Kaarenojan, Aurora Rämön ja Tytöt, ja pääset selvittämään, minne menee Italia (ja Anton Monti) ja miksi Ranska raivoaa (Annastiina Heikkilän seurassa). Tammikuun loppupuolella alkaa Kirjakerhon kevät, ja heti tulee posthumanismia, ihmisiä ja muita eläimiä sekä Anna Järvinen!! Rauhallista joulua! Jakson tarjoaa Teos. Osta Juha Hurmeen Suomi täältä: https://verkkokauppa.teos.fi/epages/Teos.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Teos/Products/9789523630857 Juha Hurmeen kuva Stefan Bremer.

Miksi juuri Ranska kärsii jihadistisesta terrorismista? Mitä Suomi voi oppia Ranskalta? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana Ylen Ranskan toimittaja, kirjailija Annastiina Heikkilä ja jihadismitutkija Juha Saarinen.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat epäviralliseksi Euroopan johtajaksi hakeutuneen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ongelmista muslimimaiden kiihkoilijoiden kanssa, samoin kuin hänen yllättäen alkaneesta ristiretkestään amerikkalaista mediaa ja sen "monikulturismia" vastaan; sekä koronatilanteesta, jota pääministeri Sanna Marin on käynyt kommentoimassa Euroopassa ja Financial Timesissa; ja vielä kuntavaaleista, joiden lähtöasetelmat sähköistyivät kun Jussi Halla-aho ilmoitti hakevansa Jan Vapaavuoren seuraajaksi. Löytyykö Helsingistä vihreä kilpakumppani, sitä mietitään nyt kuumeisesti. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Miksi Ranskan EU politiikka on ollut niin vakaata? Ja niin minkälaiset ovat Ranskan ja Saksan suhteet? On sanottu, että yksi tärkeä syy EU:n olemassaoloon on ollut estää Ranskaa ja Saksaa sotimasta keskenään. Nykyään ne kuitenkin yhdessä käyttävät isoa valtaa EU:ssa. Miksi Ranska ei halunnut aikoinaan ottaa Britanniaa EU:n jäseneksi ja miten rennosti se nyt suhtautuu Britannian EU-eroon? Ja minkälainen on nyt Ranskan sisäpoliittinen tilanne ja kuinka poliittiseen keskusteluun on vaikuttanut se, että puolueiden johtajat ovat niin isossa roolissa puolueissaan ja iso osa poliittista keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi keltaliivit vaikuttavat poliittisesti paljon perinteisten puolueiden ulkopuolella? Haastateltavana on poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteellla #brysselinkone.

Ranska, islamistit ja islamilainen maailma. Macron haluaa pysäyttää islamistit ja ottaa Ranskan muslimit valtion ohjaukseen. Ulkomaantoimittaja Annastiina Heikkilä, Yle ja tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti. Ulkomaanlehtikatsaus Italiasta, toimittajana Jenna Vehviläinen, Rooma. Talouden poikkeustila koko Euroopassa. Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman ja Suomen pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja. Etätyöelämän haitat alkavat tulla esiin: apatia uhkaa. Keskustelemassa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen ja tutkimusjohtaja Annarita Koli, Accountor. Kolumni. Anna-Sofia Nieminen: Ilmastoteoista ei pitäisi puhua pelkästään numeroin, vaan myös arvokysymyksinä. Uusinta. Ranska, islamistit ja islamilainen maailma. Macron haluaa pysäyttää islamistit ja ottaa Ranskan muslimit valtion ohjaukseen. Ulkomaantoimittaja Annastiina Heikkilä, Yle ja tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka, Jukka Vanninen ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 56. jaksossa keskustelen dos. Antti Kujalan kanssa hänen kirjastaan Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (2019, Atena) joka sai Lauri Jäntin tunnustuspalkinnon. Tässä jaksossa keskitytään Ranskan siirtomaahistoriaan. Miksi Ranska alkoi valloittaa siirtomaita 1600-luvulla? Mitä alueita Ranska on vuosisatojen saatossa hallinnut? Miten ranskalainen hallintotapa Afrikassa erosi brittiläisestä? Miten siirtomaavalta päättyi Algeriassa ja muualla Ranskan afrikkalaisessa imperiumissa? Mikä oli siirtomaiden merkitys Ranskalle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kommentoi | Twitter | Instagram–––- Idän lumo: Sielun peili ei ole suu06:16 – Hampaankolossa: Amazon ja Kaiten Books- Kaiten Books ennakkosensuroi Uzamaidia varmuuden vuoksi- Uzamaid10:00 – Hampaankolossa: Uzaki-chan Wants to Hang Out- Valitusta Uzaki-chanin nimihenkilön hahmodesignista- Jaksot 16 ja 18, jossa puhuimme sarjaan liittyneestä aiemmasta seksismikohusta- Kuusi päätä korkea vartalo, ei kahdeksan päätä korkea15:22 – Hampaankolossa: Australia ja No Game, No Life- ANN: Australia Bans Import, Sales of 3 'No Game, No Life' Novels- Kirjojen yksi, kaksi ja yhdeksän sopimattomia nakuilukuvia voi katsoa lukunäytteistä- Poliitikot submittasivat sarjan ikärajatarkistukseen itse saadakseen sen kielletyksi21:15 – Kodanshan ulkomaanoikeusosaston haastattelu- Kodanshan promohaastattelu, jossa ulkomaillelisensointiosaston Tatsuya Morimoto ja Erika Kato puhuvat globaaleista mangamarkkinoista- Mangamarkkinoiden koko on Japanissa 440 miljardia jeniä, ulkomailla 100 miljardia jeniä- Viimeisen 7 vuoden aikana markkinat ovat USA:ssa seitsenkertaistuneet, Euroopassa 2,6-kertaistuneet ja Kiinassa kaksinkertaistuneet- Ulkomaanmarkkinoista USA on 25 %, Ranska 22 %, Etelä-Korea 15 %, Saksa 15 % ja Kiina 6 %- Kasvuun on vaikuttanut erityisesti animestriimipalveluiden arkipäiväistyminen, mikä antaa näkyvyyttä animesovituksia saaville mangoille- Japanissa mangan kasvupotentiaali on saavutettu koska väkiluku pienenee, mutta globaalissa mittakaavassa maapallon väkiluku kasvaa- Titaanien sota -pokkarihinnan vertailua eri maissa (kuva)- Mangapiraattisaiteilla suosituimpien sarjojen listalla on yhä vähemmän mangaa (kuva)- ANN: Crunchyroll Adds Junji Ito's Cat Diary: Yon & Mu Manga- Petterin pääkirjoitus Anime-lehden numerossa 4/2014 (kuva)45:54 – Act-agen käsikirjoittaja pidätettiin ja sarja lopetettiin- Act-age- ANN: NHK: act-age Story Writer Tatsuya Matsuki Arrested on Suspicion of Committing Indecent Act with Minor- ANN: Shueisha Cancels Publication of act-age Manga- Lukua 123 ei koskaan julkaistu Manga Plussassa (kuva)- Shueishan virallinen lausunto sarjan lopettamisesta Manga Plussassa (kuva)- Piirtäjä on tyhjentänyt Twitter-profiilikuvauksensa- Kylläpäs oli helppoa Shueishalle lopettaa sarja jossa toinen tekijöistä oli nuori nainen (kuva)- Myöhempi selvennys: vähemmän suositussa sarjassa on vähemmän rahaa kiinni- Onko Shonen Jumpin yrityskulttuuri seksistinen?- Jakso 16, jossa puhuimme siitä miten Shonen Jumpilla ei ole naisia töissä- Shounenmangan seksistinen huumori osana ongelmaa- Monille lukijoille on tullut paha mieli, kun lempisarja onkin paljastunut “pedofiilin tekemäksi”- Nobuhiro Watsukin tapaus vuonna 2007- Mitsutoshi Shimabukuron tapaus vuonna 2002- Takeshi Obatan tapaus vuonna 2006- Idän lumo: Huumeet ammatillisena itsemurhana01:07:52 – One-Punch Man: Yleisesti- One-Punch Man- ONEn alkuperäinen manga ilmestyy ONEn nettisivuilla- Yuusuke Muratan uusintaversio ilmestyy Shueishan Tonari no Young Jump -nettilehdessä- Sarjan nimi on viittaus lastensarja Anpanmaniin01:13:47 – One-Punch Man: Huumori ja piirrosjäljen osuus siinä- Genosin traaginen taustatarina (kuva)- Upea piirrosjälki (kuva)- Eyeshield 21- Kameranpyöritysefektit kerjäävät muuttamista gif-animaatioiksi- Japanilaisjulkaisun kansiläpät muodostavat 90 asteen dioraaman- Joulukalenterijakso, jossa puhuimme sarjan visuaalisuudesta01:22:27 – One-Punch Man: Juoni ja juonen puute01:30:41 – One-Punch Man: Animesovitus- Sarjan animesovitus Netflixissä- Kirjoittamamme Ristivertailu-artikkeli animen ykköskaudesta Anime-lehdessä 1/2016 (kuva)01:33:40 – One-Punch Man: Hahmoista ja empatiasta01:41:32 – One-Punch Man: Yhteenveto- Petterin kirjoitus sarjasta Anime-lehdessä 4/2013 (kuva)- Petterin kirjoitus sarjasta Anime-lehdessä 7/2015 (kuva)- Tuplahyppy-podcastin jakso 82, jossa mainitaan One-Punch Man yhtenä esimerkkinä sarjasta, joka sopii myös animeen ja mangaan vähemmän tutustuneille01:44:58 – Lukujonossa: Hina Change- Hina Change- Jakso 13, jossa puhuimme sarjasta viimeksi- Hina Change Manga Plussassa- Blue Flag, josta puhuimme jaksossa 25- Petterin arvostelu Shishunki Bitter Changesta Anime-lehdessä 7/2016 (PDF)01:57:08 – Lukujonossa: Check, Please!- Check, Please!- Nettisarjakuvassa voi käyttää myös gif-animaatioita- Tyylillisiä kokeiluja: Jackin taustatarina02:10:18 – Lopetus

Juuri suomeksi alkanut One-Punch Man tasapainottelee siistin supersankaritoiminnan ja vitsikkään genreparodian välillä. Puhumme myös japanilaiskustantaja Kodanshan haastattelusta, jossa kerrotaan näkemyksiä mangan globaaleista markkinoista, sekä siitä miten Jump-manga Act-age lopetettiin, kun sen käsikirjoittaja pidätettiin seksuaalisen ahdistelun takia. Lukujonossa palaamme pahan mielen kehonvaihtosarjan Hina Change pariin ja tutustumme amerikkalaiseen nettisarjakuvaan Check, Please! ––– Kommentoi | Twitter | Instagram ––– - Idän lumo: Sielun peili ei ole suu 06:16 – HAMPAANKOLOSSA: AMAZON JA KAITEN BOOKS - Kaiten Books ennakkosensuroi Uzamaidia varmuuden vuoksi - Uzamaid 10:00 – HAMPAANKOLOSSA: UZAKI-CHAN WANTS TO HANG OUT - Valitusta Uzaki-chanin nimihenkilön hahmodesignista - Jaksot 16 ja 18, jossa puhuimme sarjaan liittyneestä aiemmasta seksismikohusta - Kuusi päätä korkea vartalo, ei kahdeksan päätä korkea 15:22 – HAMPAANKOLOSSA: AUSTRALIA JA NO GAME, NO LIFE - ANN: Australia Bans Import, Sales of 3 'No Game, No Life' Novels - Kirjojen yksi, kaksi ja yhdeksän sopimattomia nakuilukuvia voi katsoa lukunäytteistä - Poliitikot submittasivat sarjan ikärajatarkistukseen itse saadakseen sen kielletyksi 21:15 – KODANSHAN ULKOMAANOIKEUSOSASTON HAASTATTELU - Kodanshan promohaastattelu, jossa ulkomaillelisensointiosaston Tatsuya Morimoto ja Erika Kato puhuvat globaaleista mangamarkkinoista - Mangamarkkinoiden koko on Japanissa 440 miljardia jeniä, ulkomailla 100 miljardia jeniä - Viimeisen 7 vuoden aikana markkinat ovat USA:ssa seitsenkertaistuneet, Euroopassa 2,6-kertaistuneet ja Kiinassa kaksinkertaistuneet - Ulkomaanmarkkinoista USA on 25 %, Ranska 22 %, Etelä-Korea 15 %, Saksa 15 % ja Kiina 6 % - Kasvuun on vaikuttanut erityisesti animestriimipalveluiden arkipäiväistyminen, mikä antaa näkyvyyttä animesovituksia saaville mangoille - Japanissa mangan kasvupotentiaali on saavutettu koska väkiluku pienenee, mutta globaalissa mittakaavassa maapallon väkiluku kasvaa - Titaanien sota -pokkarihinnan vertailua eri maissa (kuva) - Mangapiraattisaiteilla suosituimpien sarjojen listalla on yhä vähemmän mangaa (kuva) - ANN: Crunchyroll Adds Junji Ito's Cat Diary: Yon & Mu Manga - Petterin pääkirjoitus Anime-lehden numerossa 4/2014 (kuva) 45:54 – ACT-AGEN KÄSIKIRJOITTAJA PIDÄTETTIIN JA SARJA LOPETETTIIN - Act-age - ANN: NHK: act-age Story Writer Tatsuya Matsuki Arrested on Suspicion of Committing Indecent Act with Minor - ANN: Shueisha Cancels Publication of act-age Manga - Lukua 123 ei koskaan julkaistu Manga Plussassa (kuva) - Shueishan virallinen lausunto sarjan lopettamisesta Manga Plussassa (kuva) - Piirtäjä on tyhjentänyt Twitter-profiilikuvauksensa - Kylläpäs oli helppoa Shueishalle lopettaa sarja jossa toinen tekijöistä oli nuori nainen (kuva) - Myöhempi selvennys: vähemmän suositussa sarjassa on vähemmän rahaa kiinni - Onko Shonen Jumpin yrityskulttuuri seksistinen? - Jakso 16, jossa puhuimme siitä miten Shonen Jumpilla ei ole naisia töissä - Shounenmangan seksistinen huumori osana ongelmaa - Monille lukijoille on tullut paha mieli, kun lempisarja onkin paljastunut “pedofiilin tekemäksi” - Nobuhiro Watsukin tapaus vuonna 2007 - Mitsutoshi Shimabukuron tapaus vuonna 2002 - Takeshi Obatan tapaus vuonna 2006 - Idän lumo: Huumeet ammatillisena itsemurhana 01:07:52 – ONE-PUNCH MAN: YLEISESTI - One-Punch Man - ONEn alkuperäinen manga ilmestyy ONEn nettisivuilla - Yuusuke Muratan uusintaversio ilmestyy Shueishan Tonari no Young Jump -nettilehdessä - Sarjan nimi on viittaus lastensarja Anpanmaniin 01:13:47 – ONE-PUNCH MAN: HUUMORI JA PIIRROSJÄLJEN OSUUS SIINÄ - Genosin traaginen taustatarina (kuva) - Upea piirrosjälki (kuva) - Eyeshield 21 - Kameranpyöritysefektit kerjäävät muuttamista gif-animaatioiksi - Japanilaisjulkaisun kansiläpät muodostavat 90 asteen dioraaman - Joulukalenterijakso, jossa puhuimme sarjan visuaalisuudesta 01:22:27 – ONE-PUNCH MAN: JUONI JA JUONEN PUUTE 01:30:41 – ONE-PUNCH MAN: ANIMESOVITUS - Sarjan animesovitus Netflixissä - Kirjoittamamme Ristivertailu-artikkeli animen ykköskaudesta Anime-lehdessä 1/2016 (kuva) 01:33:40 – ONE-PUNCH MAN: HAHMOISTA JA EMPATIASTA 01:41:32 – ONE-PUNCH MAN: YHTEENVETO - Petterin kirjoitus sarjasta Anime-lehdessä 4/2013 (kuva) - Petterin kirjoitus sarjasta Anime-lehdessä 7/2015 (kuva) - Tuplahyppy-podcastin jakso 82, jossa mainitaan One-Punch Man yhtenä esimerkkinä sarjasta, joka sopii myös animeen ja mangaan vähemmän tutustuneille 01:44:58 – LUKUJONOSSA: HINA CHANGE - Hina Change - Jakso 13, jossa puhuimme sarjasta viimeksi - Hina Change Manga Plussassa - Blue Flag, josta puhuimme jaksossa 25 - Petterin arvostelu Shishunki Bitter Changesta Anime-lehdessä 7/2016 (PDF) 01:57:08 – LUKUJONOSSA: CHECK, PLEASE! - Check, Please! - Nettisarjakuvassa voi käyttää myös gif-animaatioita - Tyylillisiä kokeiluja: Jackin taustatarina 02:10:18 – LOPETUS

EU-johtajien etähuippukokouksessa yritetään muodostaa Euroopan yhteistä jälleenrakennusstrategiaa koronakriisistä nousemiseksi. Ranska ehdottanut EU-budjetista erillistä jälleenrakennusrahastoa. Saksa näyttää olevan valmis tukemaan väliaikaisia EU-bondeja, joissa jäsenmaiden velkavastuu on rajattu. Osa jäsenmaista haluaa ohjata jälleenrakennuksen tuet nykyisen budjetin kautta. Erityisesti Italia on vaatinut unionilta solidaarisuutta. Repeääkö EU-johtajien videohuppukokous avoimeksi riidaksi Etelä-Euroopan ja Pohjois-Euroopan välillä? Vai syntyykö Euroopan yhteinen koronastrategia? Ajaako koronakriisi EU-maat takaamaan toistensa velat? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Alviina Alametsä (greens/efa), Eero Heinäluoma (s&d) ja Silvia Modig (gue/ngl). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 46. jaksossa kerron, kuinka tutkijavierailu Lyonissa päättyi koronakaranteeniin, pari viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Millaista oli elämä Ranskassa koronaviruksen aikana? Miten Macronin määräykset 12.3.2020 muuttivat tilanteen? Millaista oli järjestää paluu Suomeen, ennen kuin Ranska sulkeutuu? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Vieraana Jussi Sippola. Kun Espanja sulki hotellinsa, kun Ranska siirtyi koko maata koskevaan karanteeniin, Kiina lähetti ensin konsultointiapua ja sen jälkeen Ranskaan hengityssuojaimia ja käsineitä. Koronavirusepidemian keskipiste on nyt siirtynyt Kiinasta Eurooppaan. Saksan THL:n virologin mukaan meillä ollaan tekemässä kuitenkin kamalia virheitä, koska väestöä ei testata ja kuvitellaan covid-19:n olevan vaarallinen vain vanhuksille. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien julkaisema päivittäispodcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia HS:n sovelluksella (hs.fi/päivä) Spotifyssä (https://open.spotify.com/show/0HLYsOelXm4wfdNc2GxduR?si=PdKVVcv0QHCbQ-Vmj0QYCA) Suplassa (https://www.supla.fi/ohjelmat/hs-paiva-korona-podcast).

Miten nationalismi ilmenee EU:ssa eri maissa. Entä minkälaista on Ranskan nationalismi ja EU-politiikka, miten se poikkeaa muiden maiden nationalismeista ja EU-politiikoista. Ja miten Ranskan poliittiset näkemykset vaikuttavat koko EU:n politiikan suuntaan? Haastateltavana on valtio-opin professori Niilo Kauppi Jyväskylän yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

36. jaksossa vieraanani on Ranskan Instituutin kulttuurivastaava Michaël Toledano. Hän on ollut mukana järjestämässä Helsingin Kirjamessuja, joissa Ranska on teemamaana. Ketä ranskalaisia nykykirjailijoita kannattaa lukea? Millaisia Ranskaan liittyviä kulttuurivinkkejä Michaël antaa suomalaisille? Puhetta myös kielistä: miten Michaël on oppinut suomen kielen?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Nato-maa Turkin hyökkäys Syyriaan repii Nato-maiden rivejä. Ranska ja Italia ovat syyttäneet Natossa pääsihteeri Jens Stoltenbergiä Turkki-myönteisistä kommenteista. Pääsihteeri on korostanut Naton yhtenäisyyttä ja Turkin tärkeyttä Natossa. Luxemburgin ulkoministeri sen sijaan varoittaa, että Nato-maat saattavat joutua puolustamaan Turkkia, jos Syyria tai sen liittolaiset iskevät Turkkia vastaan. Voiko Naton viides artikla todella pakottaa muut Nato-maat mukaan Syyrian konfliktiin vai onko moinen tulkinta tuulesta temmattu? Joutuvatko Nato-maat puolustamaan Turkkia? Entä hajottaako Turkin hyökkäys Syyriaan Isisin ja terrorisminvastaisen rintaman? Keskustelemassa ovat NATO:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Tom Packalen (ps.), Mika Kari (sd.) ja Mikko Savola (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

34. jaksossa vieraani on näyttelijä Sari Havas, joka kertoo kirjastaan Riviera-terveisin Sari Havas (toimittanut Merja Asikainen, 2019). Sari hankki asunnon Etelä-Ranskasta jo yli 10 vuotta sitten. Millaisia ranskan kielen vinkkejä Sari antaa arkisiin kohtaamisiin Ranskassa? Millaista on elämä Etelä-Ranskassa? Mitä kannattaa huomioida, jos haluaa hankkia oman asunnon Rivieralta? Entä mitä Ranska on opettanut Sarille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Toinen maailmansota käynnistyi Saksan hyökätessä Puolaan vuonna 80 vuotta sitten. Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939. Professorit Pekka Visuri ja Eino Murtorinne käsittelevät uudessa kirjassaan Stalinin ja Hitlerin kaupankäyntiä Suomesta osana suurvaltojen taisteluita. Hirmumyrsky Dorian liikkuu Amerikan itärannikolla. Millainen kohtalo on Al-Holin leirillä elävillä suomalaislapsilla? Haastattelussa toimittaja Antti Kuronen ja erikoistutkija Ferninad Garoff Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Viime vuosina on kuollut suuri joukko kulttuurin tähtiä. Heidän myötään kokonainen aikakausi on jäämässä taakse, sanoo Aleksis Salusjärvi kolumnissaan. Elämäntilanteen muutos näkyy kulutustottumuksissa. Tietoinen kulutustottumusten muutos on kuitenkin vaikeaa. Tämä selviää Ylen ruokakoneesta, jossa suomalaisten kulutustottumuksia on tarkasteltu kaupan toimittamien tietojen perusteella. Muutoksista kertoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutmimuskeskuksen tutkijatohtori Essi Pöyry. Ykkösaamun juontaa Marjo Näkki. Toimittajina Atte Uusinoka, Marko Tammi ja Jukka Vanninen. Tuottaja Katariina Lahtonen.

Kyllä välillä hävettää olla suomalainen. Topi koki kovia karkkihyllyllä. Brasilia vastaan Ranska -matsia on hauska seurata.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  29. jaksossa vieraanani on Ranska rakkaudella -kirjan (2019) tekijä Liisa Väisänen. Taidefilosofin ja matka-asiantuntijan uutuusteos esittelee kymmenen Ranskan aluetta ja sisältää aimo annoksen historiaa, taidetta ja anekdootteja matkoilla tapahtuneista sattumuksista. Haastattelussa Liisa kertoo, miten Pariisin opiskelemaan muuttanut ummikko aikoinaan oppi ranskan kielen. Puhutaan myös taiteesta ja myyttisistä tarinoista: miksi ihmiset yhä etsivät Graalin maljaa eteläranskalaisesta pikkukylästä? Lisäksi Liisa antaa matkavinkkejä kesän Ranskan matkoille. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Johannes Rantanen kertoo festivaalin Ranska-teemasta. Mika Lintu soitti.

Eurooppa-päivänä äänitetyssä jaksossa puhutaan Euroopasta. Kuka on EU, missä on Eurooppa ja mitä tekemistä sillä on meidän kanssa? Onko EU ja Eurooppa muuta kuin vapaampaa matkustamista ja yhteistä rahaa? Olisivatko Saksa ja Ranska jatkuvassa sodassa ilman EU:ta? Hanna ja Niko kertovat myös, miksi he äänestävät eurovaaleissa. Raahe 370 -osiossa mietitään vanhan puu-Raahen hyödynnettyjä ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Osio sisältää ilmaista mainontaa. Varoitus: Jakso sisältää kauhean väärän mielipiteen tavallisen ihmisen äänioikeudesta. 0:25 Hyvää Eurooppa-päivää! 5:18 EU:n (epä)konkreettisuus 11:18 Onko tavallisella ihmisellä liikaa valtaa? 23:23 Äänestämme tavan vuoksi 27:32 Raahelaistumisvinkki #2: Vanaha Raahe Musiikit: www.zapsplat.com

Tämä episodi äänitetään poikkeuksellisesti vain Ranskasta käsin! Puimme läpi koko Eurooppaa vavahduttanutta Notre Damen tulipaloa ja ranskalaisten arkkitehtiopiskelijoiden mielipiteitä tulevasta arkkitehtuurikilpailusta. Onko rakennusperimämme oikeasti vain materiaa? Lue lisää: Unescon maailmanperintökohteet Ranskassa. Everything-everywhere.com. [https://everything-everywhere.com/unesco-world-heritage-sites-france/] Haettu 23.4.2019. Ranskalaisten reaktioita kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun. Creapills.com [https://creapills.com/propositions-reconstruction-notre-dame-20190421] Haettu 23.4.2019. Nuwer. 2013. This Japanese Shrine Has Been Torn Down And Rebuilt Every 20 Years for the Past Millennium. Smithsonian.com. https://www.smithsonianmag.com/smart-news/this-japanese-shrine-has-been-torn-down-and-rebuilt-every-20-years-for-the-past-millennium-575558/ Haettu 24.5.2019. Notredamen 2-vuotinen 3D-mallinnus theverge.com [https://www.theverge.com/2014/10/31/7132587/assassins-creed-unity-paris] Haettu 23.4.2019. Museoviraston asiantuntija: Notre Damen jälleenrakennuksesta valtava urakka yle.fi [https://yle.fi/uutiset/3-10742593 ] Haettu 23.4.2019. #arkkitehtuuri #ranska #notredame #arkkari #podcast

Ranskaa puhutaan tietenkin ennen kaikkea Ranskassa, mutta myös Belgiassa, Sveitsissä, Kanadassa ja monessa Afrikan maassa. Ranska on myös muunmuassa diplomatian, muodin ja keittotaidon kieli. Emeritusprofessori Juhani Härmä kertoo, miten ja milloin gallien ja frankkien puhumat kielet sekoittuivat latinaan ja syntyi ranskan kieli. Kuva: EPA-EFE/Ian Langsdon

Torstaina ulos taas uusi Oogabuuga Koripallo Pod! Jaksoon numero 3 - taas mukavasti eri aiheita ja ihmisiä.. -Pitkänä haastatteluna tällä kertaa, ex-Susiladies pelaaja Evita Iiskola! Joka viime EM-karsintojen aikana päätti että koripallon pelaaminen sai ainakin toistaiseksi jäädä. Juteltiin Evin urasta, miksi koripallon pelaaminen loppui, mitä elämään nyt kuuluu, tulevaisuuden suunnitelmia ja kaikkea muuta kivaa. -Otin myös nopeat fiiliksen Sasu Salinilta ja Jamar Wilsonilta siitä mitä Susijengin leiri viikolla on tehty ja millä mielin pojat lähtevät Ranska otteluun. -Mitä tekee 'Team Attache'?? Naisten maajoukkueessa, Euroliigassa ja Naisten Korisliigassa pelannut (ja pelaava) Meral Bedretin oli jo EM-kotikisoissa Ranskan joukkueen attache, mitä kaikkea se tarkoittaa ja miten Meral päätyi tuota hommaa tekemään ja mitä mieleenpainuvia kokemuksia hänelle on jäänyt - ja mitä vinkkejä niille jotka ehkä miettivät vastaavaa homma. -Sitten katsotaan hieman kulissien taakse, Susijengin tapahtumakoordinaattori (pitkä sana) Ossi Ågren juttelee hieman mitä kaikkea tapahtuu Metro Arenalle että halli/kenttä saadaan valmiiksi Susijengin peli tapahtumiin. Ja mitä koti EM-kisoissa työskenteleminen merkiti Ossille. Se kaikki mitä fanit ei välttämättä aina näe... tosi mielenkiintoista kuunneltavaa. Joten ei pelkkää pelaaja höpinää tällä kertaa.. kaikkea erilaista koripallon parista.. Nyt laukut kasaan ja nähdään illalla Metro Arenalla!! Let's go Susijengi!!

- Suuri Susijengi-jakso - Suomi MM-kisoihin vai B-sarjaan? - Miten Susijengin pelityyli, Susipolku ja tarina saivat alkunsa? - Miten muodostui Susi-brändi ja ketkä ovat ilmiön takana - Miten käy tämän viikon Ranska- ja Venäjä-peleissä, millaiset kokoonpanot vastustajilla, entä Suomella? - Korisliiga: Karhun valmentajanvaihdos, Katajan muutokset, Rannikon maagisuus. - Lakers ja Nuggets: Lännen kilpa kovenee –Mitä tekee prinssi? - Voittiko ikävän kohtelun kokenut Isaiah Thomas lopulta, kävikö muille huonommin? - Kevyet NBA:n All Stars -huumat - Viikon matsina Euroliigan Real Madrid vs. Bayern München - Pystispekulaatiossa NBA:n MVP

Mikä suunnaksi Englannissa, jossa puoluejärjestelmä on kuilun reunalla? Saksa ja Ranska hierovat neniä, mutta onko luvassa vain hyvää tunnelmaa vailla tuloksia? Eurotohtori-podcast päivystää taas Euroopan vuoteen äärellä. “Saksan ja Ranskan näkemyksen Euroopan isoista kysymyksistä olisi jatkossakin oltava jokseenkin samanlainen, se on Euroopan hyvän kehityksen välttämätön edellytys”, toteaa Vesa Vihriälä Eurotohtori-podcastin kuudennessa jaksossa. Vesa Vihriälä seuraa...

Mikä suunnaksi Englannissa, jossa puoluejärjestelmä on kuilun reunalla? Saksa ja Ranska hierovat neniä, mutta onko luvassa vain hyvää tunnelmaa vailla tuloksia? Eurotohtori-podcast päivystää taas Euroopan vuoteen äärellä. “Saksan ja Ranskan näkemyksen Euroopan isoista kysymyksistä olisi jatkossakin oltava jokseenkin samanlainen, se on Euroopan hyvän kehityksen välttämätön edellytys”, toteaa Vesa Vihriälä Eurotohtori-podcastin kuudennessa jaksossa. Vesa Vihriälä seuraa...

Eri puolilla Ranskaa puhkesi vuoden 2018 lopussa väkivaltaisiksikin äityneitä mielenosoituksia. Keltaliivien liike syyttää presidentti Emmanuel Macronia eliitin etujen ajamisesta ja tavallisen kansan unohtamisesta. Miten vakavasta kriisistä Rankassa on kyse? Ja miten se vaikuttaa muuhun Eurooppaan? Ohjelman toimittavat Annastiina Heikkilä ja Sari Taussi. Kuva: Etienne Laurent/EFE

Jaana Ukkola muutti malliksi Pariisin ja perusti Suomeen palattuaan mallitoimiston. Model Boomin legendaarinen pomo kertoo Janin ja Maryamin haastattelussa huikean tarinaansa. Läpi käydään siinä sivussa suomalaisuus, Ranska ja koko muotiteollisuuden tila. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Johanna Gullichsen on tekstiilien suunnittelija, valmistaja ja kauppias. Hänet valittiin kuluvana vuonna vuoden tekstiilitaiteilijaksi ja hän on hiljattain avannut Helsingin erottajalla uuden, entistä suuremman liikkeen. Suomen lisäksi hänen tuotantoaan myydään nykyisin yli kymmenessä maassa. Tärkeimmät vientimaat ovat Japani, jonne viedään 80% viennistä, ja Ranska, jossa hänellä oli pitkään oma liikekin. Tässä podcastissa puhumme Johannan ammatillisesta matkasta, toiminnan kansainvälistymisestä sekä suunnittelun ja valmistamisen etiikasta.

Vessan käsisuihku täytti 50 vuotta ja puhumme keksinnön mahtavuudesta. Pohdimme tietynlaisen varastamisen moraalia. Kerromme miksi Seven Nation Army on noussut niin suureksi biisiksi. Jos luet tätä, olet mahtava ihminen! eimetiedeta@gmail.com

Turhat pulinat sikseen! Jalkapallon MM-finaali on aivan käsillä, ja Byyrin Penkinlämmittäjät ottaa sen ennakoitavaksi. Ranska vakuuttaa peli peliltä enemmän, mutta vieläkö Kroatialta löytyy yksi yllätystemppu? Musiikki: The League – Soundtrack Of Our Summer

Eteläranskalaisen oliivitarhurin, Cédric Herroun elämä muuttui vuonna 2015, kun Ranska palautti rajatarkastukset Italian rajalle.Uusi tilanne ajoi useat Italiaan tulleet siirtolaiset laittomiksi maahantulijoiksi. Kahden maan rajalla työskentelevän maanviljelijän pihamaalla yöpyi pelkästään viime kesän aikana 1500 laitonta maahantulijaa.Herrou jakaa useita päiviäkin vaeltaneille matkalaisille ruokaa ja auttaa heitä paperitöissä, kuten turvapaikan hakemisessa Ranskasta. Ranskan oikeuslaitos ei ole katsonut Herroun toimintaa suopeasti. Maanviljelijä itse sen sijaan kutsuu laittomaksi tuomittua auttamistyötään ihmiselämän kunnioittamiseksi. Ohjelman on toimittanut Helena Liikanen-Renger. Moniääninen Eurooppa ohjelmasarjan tuottajana toimii Jorma Mattila

Í þættinum er fjallað um byltinguna í Íran 1978-1979, þegar írönsk alþýða reis upp gegn keisaranum Mohammed Reza Pahlavi, og íhaldssamir íslamskir klerkar komust að lokum til valda.

Kansallinen symboli voi saada myös henkilön hahmon, kuten äiti-Venäjä ja Svea-mamma. Näistä äitihahmoista poiketen Suomella on Suomi-neito. Pitäisikö sata vuotta täyttävän itsenäisen valtion henkilöitymän vähitellen aikuistua ja saada äidillisiä piirteitä? Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora on oikea henkilö kertomaan miten Suomi-neito syntyi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Museovirasto --------------- Hyvää sadannetta itsenäisyyspäivää, hyvät suomalaiset! Vai mitenkä tämä laskutoimitus nyt menee? Katsotaanpa Matti Klingen mainiosta kansallisia symboleitamme ja niiden syntyä käsittelevästä kirjasta Suomen sinivalkoiset värit. Sieltä löytyy luku Merkkipäivät ja suurmiehet, jossa aluksi muistutetaan, että tällaisen joulukuun kuudes –tyyppisen itsenäisyyspäivän esikuva on Ranskan vallankumouksen heinäkuun neljästoista ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen heinäkuun neljäs. Tätä ennen kansallisia juhlia oli tapana viettää kuninkaan syntymä- ja kruunajaispäivinä, jotka liittivät valtion ja kansakunnan tiiviisti kuninkuuteen. Vuonna 1917 itsenäisyysjulistus 6.12. ei saanut suomalaisia juhlatuulelle. Enemmän iloittiin tammikuun 4. päivänä, kun Venäjä, Ranska ja Ruotsi tunnustivat maamme itsenäisyyden. Varsinaista juhlapäivää suunniteltiin pidettäväksi toukokuun 16. päivä, jolloin sisällissodan valkoisen puolen kenraali ratsasti voittajana Helsinkiin. Joulukuun 6. sai virallisen aseman vasta 1919, jolloin Valtioneuvosto päätti, että se on Suomen itsenäisyyspäivä. Ulkoista juhlimista hillitsi kuitenkin pitkään joulukuun alun talvinen sää. Klingen mukaan jopa itsenäisyyspäivän liputtaminen yleistyi hyvin hitaasti. Joulukuun juhlapäivällä oli aluksi myös ståhlbergilaisen sovintopolitiikan maine, joten sekä valkoisella Suomella ettäsisällisodan hävinneellä puolella oli vaikeuksia ottaa sitä omakseen. Talvi- ja jatkosotia muistellaan usein itsenäisyyspäivinä ja talvisodan kansallisen eheyttävän hengen innoittamana itsenäisyyspäivään alettiin liittää yhä enemmän juhlallisuutta liputuksineen, soihtukulkueineen ja Presidentin linnan vastaanottoineen. Eli etenkin itsenäisyyspäivämme vietolle nuo sodat olivat merkittäviä. Kansallispäivä on kansallisvaltiolle tärkeä symboli ja tärkeä on myös valtion henkilöitymä, eli meillä Suomi-neito. Tiedättehän sen kansallismaisemassa poseeraavan kansallispukuisen nuoren naisen, josta muistutetaan säätiedotuksissakin, kun sanotaan: ”Käsivarressa sataa lunta”. Syntyikö Suomi-neito karttakuvan pohjalta? Kuka Suomi-neidon keksi? Minne Suomi-neito on kadonnut? Kysytään Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Teporalta. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi

Useissa Euroopan maissa keskustellaan juuri nyt siitä, pitäisikö perusrokotukset tehdä pakollisiksi, vai onko Suomen mallin mukainen vapaaehtoisuus parempi. Ranska ja Italia ovatkin jo päättäneet laajentaa pakollisten rokotusten kirjoa reippaasti. Samaan aikaan rokotusvastaisuus on näissä maissa nousussa. Myös Suomessa rokotukset herättävät kiivasta keskustelua. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Pietarsaaressa ja Pariisissa. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen Kuva: AOP / David Gee

Tässä jaksossa tapaamme kirjailija Kira Poutasen, jonka kanssa juttelemme paitsi Ranskan presidentinvaaleista, myös kirjoittamisesta, Pariisista ja jopa meditaatiosta.

Ranska äänestää sunnuntaina poikkeuksellisen tasaväkisissä presidentinvaaleissa. Kenellä ehdokkaista on parhaat mahdollisuudet toiselle kierrokselle? Millainen myllerrys Ranskassa on odotettavissa vaalien jälkeen? Johanna Numminen juontaa. Kuva: Christophe Petir Tesson/EPA

Mitä mieltä Timo Laaninen on perussuomalaisten puheenjohtajakandidaattien tarinoista ja Anu Kuistiala poliittisen viestinnän muutoksesta? Entä miksi Sauli Niinistön ilmoitusta presidenttikisaan odotellaan edelleen? Ranska on seuraava pala Euroopan dominoteoriassa. Politiikkaluotain on Tekirin palvelu, joka luotaa politiikan ja yhteiskunnan tapahtumia. Politiikkaluotain podcast pui tulevia kuukausia aina kuun lopussa. http://tekir.fi/palvelut/politiikkaluotain/

Kun ilmasto on sopiva diktaattoreita tulee niin kuin tatteja sateella. Näin kävi myös Keski-Afrikan tasavallalle. Jean-Bedel Bokassa, Berengon hirviöksikin kutsuttu, on yksi kaikkien aikojen brutaaleimmista hirmuhallitsijoista, jolle muiden maanosien on vaikea tarjota häiriintyneisyyden jalolla saralla vastusta. Bokassa toimi presidenttinä 1966 - 1979. Hän murhautti yhden hallituksensa ministereistä ja tarjoili hänet päivällisenä muille ministereille. Reseptin hän paljasti vasta aterian jälkeen. Bokassa liittyi 1939 Ranskan armeijaan, koska tuohon aikaan Keski-Afrikan tasavalta oli Ranskan siirtomaa, jota se oli aina vuoteen 1960 asti. Kuten kolmannen maailman sotilaspomoilla oli tapana, Bokassa kaappasi 1966 Ranskan tukemana vallan kommunistiseen Kiinaan suuntautuneelta serkultaan David Dackolta. Tarkoituksena oli varmistaa, että valta siirtyi henkilöille, joka säilyttää Ranskan taloudelliset ja strategiset edut Keski-Afrikan tasavallassa eli pääsyn käsiksi uraani- ja timanttivarantoihin. Valtaan päästyään menestys nousi yksinkertaiseksi mainitulle ja syvästi Napoleonia ihailleelle Bokassalle hetki hetkeltä enemmän päähän. Vuonna 1972 hän nimitti itsensä sotamarsalkaksi ja elinikäiseksi presidentiksi, mutta tämä oli vasta alkua. Seuraavien vuosien kuluessa Bokassa liiskasi demokratian viimeisetkin rippeet kantansa alle, ja korvasi kansanvallan irvokkaalla nepotismilla eli sukulaisten suosimisella. Vuoden 1976 joulukuussa Bokassa toteutti Napoleon-fantasiansa. Hän julisti perustetuksi Keski-Afrikan keisarikunnan ja kruunautti vuotta myöhemmin itsensä keisariksi nimellä Bokassa 1. Juhlassa oli mm. 100 limusiinia ja 130 jalosukuista hevosta, 65 000 pulloa shamppanjaa, jota tarjoili ranskasta lennätetty tarjoilijoiden armeija. 120 henkinen orkesteri piti huolta musiikista. Pariisilainen jalokiviseppä valmisti Bokassalle kruunun, joka oli kuorrutettu timanteilla. Bokassa itse istui kahteen leopardiviittaan sonnustautuneen valtavalla täyttä kultaa olevalla valtaistuimella. Laskun kuittasi humanitaarisena apuna Ranska. Monet valtiot pitivät Bokassaa hulluna ja vierastivat tätä kuin ruttoa, mutta juhlavieraiden joukossa oli kuitenkin esimerkiksi Italian ja Länsi-Saksan suurlähettiläät. He eivät tienneet, että Bokassa oli valikoinut paikallisesta vankilasta kaksitoista teurastettavaa vankia, jotka tarjoiltiin vieraille paahtopaistina. Mitä pidemmälle Bokassan valtakausi eteni, sitä hurjemmaksi kävi meininki. Keisari tappoi ns. kilokaupalla kansalaisiaan. 1975 Jean-Bedel Bokassa julkisti uuden säädöksen, jonka mukaan kaikkien Keski-Afrikan tasavallan koulutyttöjen tuli käyttää sinistä univormua, joita valmisti tehdas, jonka omisti yksi Bokassan 17 vaimosta. Harvoilla vanhemmilla oli kuitenkaan varaa ostaa univormu. Niinpä eräänä päivänä noin sadan säädöstä vastustanee koululaislapsen joukko kivitti Bokassan limusiinia. Presidentti pidätytti koululaiset ja lapset vietiin Banguin vankilaan, jossa nämä nuijittiin kuoliaaksi. Bokassa osallistui verilöylyyn ja joidenkin raporttien mukaan söi osan uhreista. Tämä oli ratkaiseva tapaus, joka johti Bokassan kaatumiseen. Ranska asetti lopulta mielipuolisesta ihmissyöjäkeisarista eroon pääsyn timanttikaivoksista hyötymisen edelle. Ranska palautti erikoisjoukkojen salamaoperaatiolla Bokassan edeltäjän David Dackon valtaan vuonna 1979. Tästä ei kuitenkaan meno Keski-Afrikan tasavallassa paljoa parantuntu. Jean-Bedel Bokassan tarinan kertoo Afrikassa usein vieraillut ja siitä paljon kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Romanian Communism Online Photo Collection

Maahanmuuttokysymys on iso teema kun Ranskassa käydään keskustelua parin kuukauden päästä pidettävien presidentinvaalien ympärillä. Mutta miten iso teema se on ja miksi EU:n asiat eivät ainakaan juuri nyt tunnu isosti kiinnostavan ranskalaisia ja ranskalaista mediaa. Minkälaisia poliittisia mielipiteitä eri presidenttiehdokkailla on Ranskassa, jossa presidentin valta on iso. Ja minkälainen EU:n jäsenmaa on Ranska. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Laura Parkkinen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Viime syksynä käytettiin ensimmäistä kertaa EU:n avunantolauseketta, kun Ranska pyysi siihen vedoten apua muilta EU-mailta. Mitä nyt siis tiedetään EU:n avunantolausekkeen toiminnasta käytännöstä. Entä minkälaisia ovat EU:n ja Nato:n tämänhetkiset suhteet. Ja miten merkittävä on mahdollinen Britannian ero EU:sta. Minkälainen rauhanprojekti EU on itse asiassa ollut Ja miltä vaikuttaa tämänhetkinen EU:n turvallisuuspolitiikka ja tilanne monien kriisien ympäröimänä käytännön merkityksestä Näistä teemoista keskustelee erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat professori Tarmo Kunnas ja toimittaja Jean-Pierre Frigo. Jo Charles de Gaulle sanoi että on vaikea hallita maata, jossa on 260 erilaista juustoa. Vaikka Pariisin terrorismin vastaisella marssilla korostettiin Ranskan yhtenäisyyttä, on maassa paljon ristiriitoja ja paradokseja. Professori Tarmo Kunnas muistuttaa että Ranskan perinne on autoritaarinen vaikka maan tunnuksena on vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Pieni eliitti päättää maan asioista ja tuo lähes koko tuo eliitti tulee samasta korkeakoulusta ENA:sta eli École nationale d'administrationista. Ranska on myös aina ollut hierarkioiden ja kovan kurin maa. Toimittaja Jean-Pierre Frigo korostaa, että Ranska on voimakkaasti jakaantunut maa. Eliitti ajattelee hyvin eri tavalla kuin kansa. Professori Tarmo Kunnaksen mukaan myös tämän vuoden terrori-iskuila on pitkät historialliset juuret. Siirtomaa-ajasta lähtien ranskalaista ideologiaa on hallinnut valkoisen miehen kaikkivoipaisuus ja ylemmyys ja se on ollut siirtomaiden asukkaista sietämätöntä. Se on yksi syy myös muslimisiirtolaisten tyytymättömyyteen. Algerian sodasta alkanut molemminpuolinen epäluulo kantaranskalaisten ja algerialaistaustaisten ihmisten välillä ei ole vieläkään hälvennyt.

Tämän viikon puheenaiheena on 2000-luvun alkupuolen elokuvalliset timantit Antichrist ja Blueberry. Loppupuolella Ville puhuu uudessa ohjelmaosiossaan supersankari elokuvista, ja Peten netflix nurkasta löytyy tällä kertaa Kevin Smith:n Red State (2011). Skypellä tehdyn podcastin mukana korvanannaa tarjoilee myös Einari, VKPodcast toivottaa ihania hetkiä tämänkin tuotteen parissa.

Terve taas kaikille kuuntelijoille. SuomiCast on ajankohtainen podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista uutisista ja mielenkiintoisimmista asioista. Aihenamme ovat mehukkaimmat uutisotsikot ja artikkelit. Keskustelijoina jälleen Kristian Mether ja Arttu Arajoki. SuomiCastin osiot tässä jaksossa: Kuulumiset= Tässä osiossa kerromme kuulumisiamme, Crysis 2 pelin arvostelua juuri ennen kuin kolmonen kerkeää täyteen myyntiin yms. Aiheet= Tässä osiossa keskustelemme laajemmin uudesta Paavista, kerromme myös ikävästä hamsteri-kohusta, joka aiheutti analysointia alkoholin vaikutuksista. Aiheena on myöa ABC Studiosin omituinen tapa lopettaa sarjat ennen aikojaan, lisäksi keskustelemme "Mahtavan OZin" ensinäytöksessä saamasta lippukassasta. Saksan raju tulipalo oli myös keskustelun kohteena monien lapsiuhrien vuoksi. Kasviksen kaksijakoiset haitta- ja hyötyvaikutukset ovat myös vahvasti esillä. Lehtikatsaus= Bussikuskin omituiset töppäilyt kummastuttivat myös Helsingissä, tämän jälkeen keskusteltiin Kimin Räikkösen mestaruuspaineista. Yle myös kertoi, että haluaa esittää koripallon EM-kisat kanavallaan. Keskustelemme myös Mila Kunisista ja hänen roolistaan "Mahtavassa OZissa".

Euromaat ovat päässeet sovintoon Euroopan kriisirahastosta. Turkki ja Ranska ovat pahoissa riidoissa. Suomalaisilla lapsiperheillä menee melko hyvin. Voimakas aurinkomyrsky osuu maahan.

Euromaat ovat päässeet sovintoon Euroopan kriisirahastosta. Presidenttiehdokas Pekka Haaviston vaalikampanja on saanut rahalahjoituksia. Turkki ja Ranska ovat pahoissa riidoissa. Voimakas aurinkomyrsky on osunut maahan.