Podcasts about digitalisaation

8.11 Alue- ja kuntavaalitentin jatkot: SDP, Kesk, RKP. Kuinka puheenjohtajien tentti sujui? Mitä aiheet nousivat keskeisiksi ja mitkä kysymykset olivat vaikeita? Puolueiden puheenjohtajien esiintymistä ja vastauksia arvioimassa Tampereen yliopiston apurahatutkija Aino Tiihonen ja Turun yliopiston politiikan tutkija Jenni Karimäki. Haastattelijana Anna Lehmusvesi. 8.31 Digitalisaation hyödyt ja haitat. Palveluiden digitalisoiminen on vahvasti esillä poliitikkojen puheissa, mutta mitä hyötyjä sillä oikeasti on saavutettu ja voidaan saavuttaa esimerkiksi sote-palveluissa rahan säästämisen lisäksi? Jatkuvasti tulee esille erilaisia tietoturvamurtoja ja muita ongelmia järjestelmien kanssa. Mitä se tekee luottamukselle ihmislle kriittisten palveluiden osalta? 8.43 Illan puheenjohtajien tenttiä ovat ennakoimassa puolueiden varapuheenjohtajat Leena Meri (ps.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Panu Peitsaro (liik.). Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Roosa Kajander. Tuottajana Justus Laitinen.

Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta muuttuvatko musiikintekemisen perusteet? Kuivattaako tekoäly musiikki-ihmisten tulovirrat lopullisesti? Ovatko biisintekijät suoratoistopalveluiden armoilla? Onko taidemusiikki kolonialisoinut kansanmusiikin tekijänoikeudet? Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta onko tekijyys muuttunut? Digitalisaation keskellä musiikintekemisen perusasiat ovat näennäisesti ennallaan: Edelleen sävelletään, sovitetaan, tuotetaan, kustannetaan ja esitetään, mutta näiden väliset rajat saattavat muuttua ajan myötä ja genrestä toiseen. Käsityksemme luovuudesta vaikuttaa "asianmukaisen ja oikeasuhtaisen" korvauksen määrittelyyn hyvinkin konkreettisesti, kun esimerkiksi hra/rva Tradin tekijyyteen suhtaudutaan eri genreissä eri tavoin. Ja mitä tapahtuu kun tekoäly tulee jakamaan pottia? Kulttuuriykkösessä musiikintekijä Eero Grundström nostaa esiin tekijänoikeusjärjestelmän arvoja ja haasteita, ja asiasta ovat keskustelemassa musiikin tekijänoikeuksien parissa pitkän uran tehnyt Jari Muikku sekä Teoston ohjelmistotoimikunnan puheenjohtaja, muusikko Tommi Lindell. Lähetyksen juontaa Kare Eskola.

Digitalisaation on helpottanut ja nopeuttanut monien palveluiden saantia, ja meistä moni asioi jo tottuneesti verkossa esimerkiksi opintotukea tai lapsilisiä hakiessaan. Asiat mutkistuvat kuitenkin helposti silloin, tarvitaan monenlaista apua ja useilta eri tahoilta. Kuinka paljon palveluntuottajalla on velvollisuus tulla asiakkaita vastaan, paljonko palveluita voi digitalisoida ja missä kaikessa pitää olla vaihtoehtoinen tapa asioida?Podcastissa keskustelevat sosiaali- ja terveysministeriön tietohallintopäällikkö Markku Heinäsenaho, Helsingin yliopiston yliopistotutkija Laura Kemppainen sekä Kelan johtaja Nina Nissilä.  Kommenttipuheenvuorossa ääneen saadaan A-klinikkasäätiön verkkopalvelupäällikkö Pirkko Hakkarainen. Keskustelua johdattelee Sosiaalivakuutus.fi:n erikoistoimittaja Johanna Hytönen. 

Podcast-studiossa vieraana Nordean IT-kehityksen parissa työskentelevä Otso Z. Laxenius! Otso jakaa kokemuksiaan pankkimaailman digitalisaatiosta ja kertoo hetkistä oman urapolkunsa varrelta. Miten digitalisaatio näkyy käytännössä ja miksi suomalaiset ovat edelläkävijöitä verkkopankkiasioissa? Entä miten digitalisaatiosta käy ilmi, että Suomi on järjen ja käytännön maa?

Sampo Pasanen luotsaa Reaktoria, joka on digitalisaation edelläkävijä ja jonka innovatiivisia projekteja on palkittu maailmaa muuttavina ideoina. Tässä jaksossa keskustelemme tietysti digitalisaatiosta. Mitkä ovat datatalouden hyödyt ja riskit? Miksi meidän tulisi puhua tukiälystä eikä tekoälystä? Mitkä sovellukset helpottavat Sampon arkielämää? Kuulemme myös, mitä matalan hierarkian organisaatio tarkoittaa käytännössä, mitkä ovat itseohjautuvuuden haasteet ja miten organisaatio toimii ilman esihenkilöitä.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Laurila. Seuran toiminnan edistäminen on nähtävissä tärkeänä seuraa kehittävänä toimintana. Laurila haluaakin kannustaa seuroja yhä innovatiivisempiin ratkaisuihin – niin toiminnan monipuolistamisessa kuin digitalisaation edistämisessä. Olympiakomitean strategiassa on määritelty kaksi päävalintaa, jotka ovat huippu-urheilu ja seuratoiminta. Kun Laurilalta kysytään, mitä tämä strateginen päävalinta tarkoittaa seuratoiminnan näkökulmasta, nostaa hän esiin erityisesti tavoitteen seurojen jäsenmäärien kasvattamisesta. – Tavoitteenamme on saada lisää jäseniä seuroihin sekä vahvistaa seurojen johtamista ja laatua. Kokonaisuudessaan haluamme kasvattaa niin seuratoimijoiden, ammattiurheilijoiden kuin vapaaehtoisten määrää seuroissa. Lisäksi haluamme olla vahvasti mukana tukemassa lasten ja nuorten kasvua urheilijaksi ja kohti liikunnallista elämäntapaa, Laurila avaa. Laurila näkee tärkeänä, että seurojen toiminnassa huomioitaisiin mahdollisimman moninaisia joukkoja. – Seuratoimintaa tulisi miettiä läpi elämänkulun. Tämä tarkoittaa lasten ja nuorten toiminnan huomioimista, mutta myös aikuisten ja ikäihmisten liikuntaa. On hyvä miettiä niitä väyliä ja keinoja, joiden kautta saamme tavoitettua uusia toiminnasta kiinnostuneita, Laurila toteaa. Digitalisaatio osana seuratoiminnan kehittämistä Seurojen kehittämisen kannalta Laurilan mukaan on tärkeää pohtia keinoja, jotka tavoittavat ja motivoivat uusia sukupolvia. – Haluan kannustaa seuroja rohkeasti ottamaan tämän "digiloikan", sillä digitalisaatio on teema, joka ei ole minnekään häviämässä. Digitalisaation avulla onnistumme entistä paremmin tavoittamaan myös uudet sukupolvet, Laurila kannustaa. Seuratoiminnan kehittämisen edistämiseksi luotu Tähtiseura-laatuohjelma tukee ja ohjaa seurojen kehittämistoimenpiteitä. Laatuohjelman verkkopalvelu on digitaalinen palvelu, joka tukee seurojen kehittämisen polkua. – Tähtiseura-ohjelma on Suomen Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen luoma laatuohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota seuroille väylä kehittää toimintaansa. Ohjelman verkkopalvelu tarjoaa loistavia työkaluja ja tukea seuroille heidän kehittämisen polulleen, Laurila kertoo. – Haluan kuitenkin muistuttaa, että elämme todennäköisesti aikamme kovinta pandemiaa. Vaikka toiminnan kehittäminen ja edistäminen on tärkeää, on juuri nyt tärkeintä selvitä tästä poikkeusajasta. Ollaan inhimillisiä ja maltillisia. Tuetaan toisiamme ja pidetään toisistamme huolta, Laurila jatkaa.  

Sami Miettinen haastattelee #Neuvottelijat-kanavalla juristikaksikkoa Jaakko Lindgreniä (Dottirin perustajaosakas) sekä Antti Toposta (Sulapacin päälakimies) kirjasta Digitalisaatio : Murroksen koko kuva. Kirjan kirjoittamishetkellä he ja kaksi muuta kirjoittajaa, Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen arvioivat oikein maailmanlaajuisen laman olevan digitaalisen kehityksen yksi mahdollinen saranakohta. Covid-19-virus tai koronavirus on kuitenkin ollut ennennäkemättömän voimakas katalyytti käytännössä koko maailman digitalisaatiokehitykselle. Jaksossa käydään läpi juridiikan nopeaa sopeutumista, mm. yhtiökokoukset ovat pakon edessä virtuaalisia, vaikka lain kirjain ei toteutuisikaan kaikkien mielestä. Pakko on tehokas sopeuttaja. Samalla Jaakko ja Antti arvioivat jakamistalouden, alustatalouden, globalisaation ja dataohjautuvan maailman kehitystä. Lopulta päädytään miettimään myös valtion roolia mahdollistajana ja rautaisena kansalaisten valvojana. Sami lähettää myös kutsun Pörssiklubin virtuaalisen kirjakerhon puolesta. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Digitalisaatio on tuonut helpotusta moniin arkisiin toimiin: pankkiasiointi, viranomaispalvelut, ajanvaraukset, tilaukset ja ostokset tapahtuvat pitkälti verkossa. Digitalisaation hyödyt ovat täysin hyödyksi vain jos samalla huolehditaan tietoturvasta. Tärkein linkki kyberturvallisuudessa on ihminen itse. Erityisen tärkeää on huolehtia järjestelmien ja laitteiden tietoturvapäivityksistä ja salasanojen päivittämisestä säännöllisesti. Podcastissa kyberturvallisuusvinkkejä jakaa Turun ammattikorkeakoulun tietoliikenne ja tietoturva -tutkimusryhmän vetäjä, tutkimusvastaava ja yliopettaja Jarkko Paavola. Hostina Martti Komulainen.

Digitalisaation nopeasti kiitävään junaan eivät kaikki ehdi tai halua mukaan. Puhutaan digitalisaation harmaista alueista ja digipakolaisista. Tutkija Anna-Maija Pyykönen selvittää sähköisen asioinnin ja digitalisaation erityispirteitä sosiaalityön näkökulmasta.

Digitalisaation tuulet puhaltavat Radio Sodomassa, ja Kalevi Tuonisen korvaa ohjelmoitu automaattinen kuuluttaja Proserpina. Musta aurinko nousee Aamupala kurkussa -ohjelmassa Jonna Hiltunen-Mareistoniemi-Kemppi-Ylärinteen johdolla. Risto-täti palaa ohjaamaan Lasten laivan syvälle paapuuriin. Sisältövaroitukset: kuolema, väkivallan kuvaus, huumeet, masennus, seksuaaliset teot. Radio Sodoma sisältää voimakasta kielenkäyttöä. Radio Sodoma on Antti Holman kuvitteellinen radiokanava helvetissä. Kaikki hahmot on kirjoittanut ja näyttelee Antti Holma.

Digitalisaation edelläkävijät sote-sektorilta by Sofigate

Digitalisaation myötä tietohallintojohtajan rooli yrityksissä on muuttunut. Mitä ominaisuuksia tarvitsee nykypäivän CIO? Mikä merkitys saumattomalla yhteistyöllä on asiakasarvon näkökulmasta? Aiheesta keskustelemassa juontajamme Kimmo Pentikäinen ja Elisan yritysasiakasliiketoimintajohtaja Anna-Mari Ylihurula. Kuuntele Elisan podcast!

Yhteiskunta digitalisoituu, ja kyberturvallisuudesta tulee yhä tärkeämpää. Infrastruktuurin osa-alueet ovat haavoittuvaisia, ja siksi verkon turvallisuuteen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Jaksossa keskustelemme, miten kyberturvallisuus vaikuttaa kuluttajiin ja organisaatioihin. Mitä saumaton turvallisuus tarkoittaa arjen kuluttajille, kuinka viestintäverkkoja turvataan ja miksi kriittiset infrastruktuurit pakottavat meidät ajattelemaan turvallisuutta uudella tavalla? Jakson vieras Kimmo Halunen on VTT:n kyberturvallisuuden erikoistutkija sekä soveltavan kryptografian dosentti, joka tutkii sovellettua kryptografiaa sekä käyttäjien tunnistautumista.

Elämmekö totuuden jälkeistä aikaa vai ovatko huhut faktojen kuolemasta liioiteltuja? Kulttuuriykkösessä keskustellaan totuuden ja faktojen merkityksestä nykymaailmassa, jonka elämänmenoa leimaavat valeuutiset, tietohyökkäykset, informaatiovaikuttaminen ja sosiaalisen median harrasteryhmät. Vieraina ovat aiheitta tutkineet politiikantutkijat Antto Vihma ja Johanna Vuorelma. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Virtuaalisissa laboratoriotakeissaan työskentelevät OP Labsin Kristian Luoma ja Tomorrow Labsin Sami Honkonen keskustelevat Marjaana Toimisen kanssa lohkoketjuteknologiasta, isojen organisaatioiden notkeuttamisesta ja digitalisaation pimeistä puolista.

Digitalisaation myötä tuotteiden palvelullistaminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Pelkkä tuote ei enää riitä, vaan tärkeää on kokonaisuus – mitä asiakas saa tuotteen ohella ja sen lisäksi? Palvelullistaminen lisää lopulta tuotteen ja sen ympärillä olevan palvelukokonaisuuden kokonaisarvoa. IT-työn tulevaisuus -podcast-sarjan viidennessä jaksossa on vieraana ALSO Finlandin toimitusjohtaja Hans-Mikael Helenius. Podcastin isäntänä toimii Proservian Daniel Hietala. Podcastissa pureudutaan siihen, mitä palvelullistaminen todella tarkoittaa ja miten se näkyy IT-alalla? ---------- Jos IT-osaamisen hankinta haastaa, käy lataamassa oppaamme aiheesta. Koodarille hommia -oppaamme antaa tuoreita näkökulmia IT-osaamisen hankintaan osaajapulan puristuksessa. Opas löytyy osoitteesta http://bit.ly/koodarillehommia.

Ohjelmistoliiketoiminnan alalla puhaltaa muutosten tuulet, kun alati digitalisoituva maailma nostaa esiin muun muassa kysymyksen siitä, missä menee tulevaisuudessa raja yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan oikeuksien välillä. Digitalisaatio herättää monenlaisia tunteita ja sen tuomat uudistukset muuttavat liiketoiminnan erityispiirteitä nopealla syklillä. Ohjelmistoyrittäjät ry toimii alan kehittäjänä ja edustajana ja pyrkii tiedottamaan tehokkaasti alalla tapahtuvista muutoksista ja trendeistä toimimalla ohjelmisto-osaamisen suunnannäyttäjänä. Tulevan vuoden tärkeimmät teemat ohjelmistoliiketoiminnan alalla liittyvät muun muassa uuteen tietosuoja-asetukseen, verkkotiedustelulakiin sekä business-näkökulmasta hankintalakiin. Miten uudistuva lainsäädäntö vaikuttaa yksilönsuojaan? Mitä on tulevaisuuden innovaatiohankinta? Mitä muuta digitalisaation tuomista toimialauudistuksista tulee ymmärtää? Sarjan yhdeksännessä jaksossa näihin kysymyksiin vastaa Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha, isäntänä Drazen Dodik. Lue lisää: www.ohjelmistoyrittajat.fi & http://softanvoima.fi/

Kun katsoo maailman menoa, bioäly on huonossa hapessa ja kohta kaikki on yhden kortin varassa eli tekoälyn, vaikka kukaan ei tiedä miten se lopulta toimii. Tästä huolimatta Tieto on jo nimittänyt datakeskeiset liiketoiminnot -yksikkönsä johtoryhmään yhdeksi täysivaltaiseksi jäseneksi tekoälyn. Alicia T. -nimisellä keskustelevalla tekoälyllä on myös äänioikeus. Näin digitalisaatio ottaa jo merkittäviä askeleita korvatakseen myös vaativimpia ammatteja. Tietokirjailija Ari Ojapelto on kirjoittanut kirjan Kasvun loppu, jossa kyyti on kylmää niin digitalisaatiolle kuin automaatiollekin. Ojapellon mukaan olemme nyt tilanteessa, jossa digitalisaation ja automaation aikaan saama tuottavuus on nopeampaa kuin markkinoiden kasvu ja epäsuhta tulee jatkossa kasvamaan entisestään. Tällä yhtälöllä ei uutta työtä ja työpaikkoja maailmaan enää synny vaan käy päinvastoin. Nykyinen meno tukee työpaikkojen syntymistä samalla tavalla kuin köysi hirtettyä. Digitalisaation ja automaation luoman tuottavuuden kasvun hyöty valuu osinkoina omistajille ja pääomat alkavat kasaantua yhä harvempien käsiin. Esimerkiksi Suomessa yritykset maksoivat viimevuonna osinkoja 11 miljardia, joka on ennätys Suomen historiassa. Yli puolet näistä osingoista menee kuitenkin ulkomaalaisille rikkaille eli ne eivät ohjaudu kulutuskysynnäksi ja ostovoimaksi Suomeen. Samaan aikaan automaation vähentäessä työvoimaa valtion verotulot pienenevät. Erilaiset palvelusovellukset eli Appsit ovat puolestaan parhaillaan korvaamassa palveluammatteja. Vaikka kävisi kymmenen Esa Saarisen ja Jari Sarasvuon positiiviskurssia niin pelkällä asenteella tilanne ei enää muutu. Ohjelmassa osansa saavat myös banksterit. Nämä investorit , jotka ovat paketoineet ja myyneet ilmaa johdannaisina, joiden arvo pankkien taseissa on jo kymmenen kertaa isompi, kuin koko maailman bruttokansantuote. Meno alkaa muistuttaa jälleen sitä, että on vain tanssittava niin kauan kun musiikki soi. Kuka maksaa laskun? Tässä ohjelmassa ei olla vasemmalla eikä oikealla vaan edellä. Parasta kuitenkin olisi jos ohjelmassa oltaisiin väärässä. Erehdysekspertin toimittaa Raimo Tyykiluoto. Yle Puheen Erehdysekspertti jää nyt joulutauolle. Vuodenvaihteen jälkeen Erehdysekspertissä kuullaan sarja 12 Diktaattoria, kuinka populismin avulla saatu valta turmeli ja ehdoton valta teki sen ehdottoman varmasti. Hyvää itsenäisyyspäivää, joulunaika ja alkavaa vuotta 2017 jokaiselle!

Digitalisaation ansiosta tieto liikkuu sähköisesti hetkessä minne päin maailmaa tahansa. Samalla äly lisääntyy myös fyysisten tavaroiden kuljetuksessa. Logistiset järjestelmät automatisoituvat ja kuljetukset hoituvat itseohjautuvien ratkaisujen avulla niin maalla, merellä kuin ilmassa. Neljännessä jaksossa selvitetään, miten tulevaisuudessa tavarat ja asiat liikkuvat Suomessa ja maailmalla.