Podcasts about sosiaalisen

Siksi, että pelkäämme loukkaavamme, tulevamme väärinymmärretyiksi – tai torjutuiksi. Mutta juuri epäsuoruus ruokkii väärinkäsityksiä, kasvattaa jännitteitä ja etäännyttää meitä toisistamme. Kun jätämme sanomatta, annamme tilaa oletuksille. Ja oletukset harvoin osuvat oikeaan. Suoruus ei tarkoita tylyyttä – se tarkoittaa rehellisyyttä, yhteyden ottamista ja vastuuta omista sanoista. Siinä on usein epämukavuutta, mutta myös vapaus ja selkeys, joka kantaa pitkälle (00:00) Intro ja pohjustus (03:00) Opitut mallit ja konfliktit (09:00) Lapsuuden vaikutus ja suojelu (15:21) Väärinymmärrysten pelko ja kommunikaatio (22:06) Rehellinen viestintä (31:09) Sosiaalisen paineen vaikutus (40:42) Outro

Sosiaalisen median jättiläiset näyttävät taipuvan yhä enemmän poliitikkojen pelinappuloiksi. Trumpin ja somealustojen välinen vääntö on vaikuttanut siihen, mitä sisältöä meille näytetään – ja tämä kehitys on näkyvissä myös täällä, vaikka emme ole häntä äänestäneet. Miten yksittäiset johtajat ja algoritmit heiluttavat sosiaalisen median kulmakiviä, pohtii YK-nuorisodelegaatti Adina Nivukoski. Kirjoittaja: Adina Nivukoski Lukija: Evita Lestinen Lue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/nakokulma-trump-somejatit-ja-valta-kuka-ohjaa-keta

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomea kohtasi suru-uutinen, kun tieto marsalkka Mannerheimin menehtymisestä kantautui Suomeen. Sosiaalisen median alusta Facebook on niin ikään perustettu tällä päivämäärällä, muistatko, minä vuonna?

Euroopassa on oltu huolestuneita Kiinan TikTok-vaikuttamisesta, mutta tuleeko uhka nyt lännestä? Maailman rikkain mies Elon Musk on hyödyntänyt omistamansa X-palvelun käyttäjiä ja sekaantuu nyt Euroopan vaaleihin. Mihin johtaa presidentti Donald Trumpin ja somemiljardöörien rahan ja politiikan liitto? Facebookilla ja Twitterillä oli suuri rooli, kun kansa kapinoi epädemokraattista hallintoa vastaan arabimaissa. Voiko tilanne kääntyä päälaelleen? Aiheesta puhuvat demokratia-asiantuntija Veera Heinonen Sitrasta ja akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Hilkka Olkinuora palaa aiheessaan viime vikkoiseen Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon. Minkälainen identiteettikysymys on saada kutsu juhliin? Onko Linnan juhlien arvostus ikäkausikysymys? Mitä linnan kutsuihin pääseminen, joutuminen, niihin tuleminen ja sieltä poisjääminen kertoo? Taru Tujunen puhuu sosiaalisen median käytön ikärajoista. Australiassa päätettiin kieltää some alle 16-vuotiailta. Norjassa pohditaan samaa, eikä ajatus ole Suomessakaan vieras. Somen haitoista lapsille ja nuorille on kiistattomia näyttöjä. Mutta samalla mm. useat tutkijat ovat vastustaneet somen ikärajojen nostoa. Sosiaalisen median haitat perustuvat nimenomaan sen liiketoimintamalliin, johon on ikäänkuin sisäänajettu sen synnyttävän riippuvuutta. Miksi yhteiskunta ratkaisee ongelmaa rajaamalla yksinomaan yksilön oikeuksia? Miksi valtiot epäröivät säännellä someyhtiöitä yhtä tiukasti kuin muitakin riippuvuutta aiheuttavia ja erityisesti lapsia vahingoittavia toimialoja (tupakka, alkoholi, uhkapelit)? Ruben Stiller ihmettelee, onko vasemmistoaktivismissa tietynlaisia muoti-ilmiöitä ja kaksoisstandardeja? Rubenin mielestä näyttää, että israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti herättää vasemmistoaktivisteisssa voimakkaita tunteita, mutta arabimaissa tapahtuvat väkivaltaisuudet eivät ole herättäneet yhtä voimakkaita tunteita. Ruben kysyy raatilaisilta, onko vasemmistoaktivismissa kaksoisstandardeja esim. suhteessa Lähi-Itään? Jos on, mistä ne mahtavat johtua?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Taru Tujunen nostaa keskusteluun juuri päättyneet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näyttää vähän siltä, että jälleen kerran eurooppalaiset tulivat yllätetyiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Sosiaalisen median päivityksissä on ihmetelty järkyttyneinä, miten näin pääsi käymään, että Donald Trump valittiin presidentiksi. Taru haluaa tietää, olivatko raatilaiset yllättyneitä tuloksesta. Mikä yllätti eniten? Miksi meidän on niin vaikea ymmärtää yhdysvaltalaisia äänestäjiä? Maija Vilkkumaa palaa muistoissa 90-luvulle, jolloin hän kiersi tyttöbändin kanssa Suomea. Silloin ei ollut niin "hähmäistä" naisvihamielistä ilmapiiriä kuin on nyt. - Olemme menneet yllättävän nopeasti asenteissa taaksepäin. Trump käytti varsinkin vaalitaistelun loppuvaiheessa sukupuolten sota argumenttia. Hän innosti alle kolmekymppisiä nuoria miehiä äänestämään, heitä jotka eivät yleensä äänestä. Internetissä miesaktivistit vaativat; naiset keittiöön, yhteiskunnan pitää olla sellainen, että naisella ei ole siellä mitään valtaa, vaan he hoitavat kotia. Näen tämän hillittömänä sukupuolten välisenä sodanjulistuksena. Mitä mieltä olette, onko tässä sotatila, jota amerikkalaiset naiset eivät ole huomanneet? Mika Pantzar tunnustaa, että hänen aiheensa on hyvin henkilökohtainen ja liittyy taloustieteilijöiden rooliin suomalaisessa keskustelussa. Mika oli lukenut Kauppalehdestä entisen pääministerimme Esko Ahon kommentin. Aho toteaa, että Mika Malirannan Pinnan alta -kirja on tuonut keskusteluun piirteitä, joita voi luonnehtia ”vaaralliseksi”. Pantzarin mukaan tuottavuustutkija Malirannalla on kirjassaan optimistinen käsitys siitä, että meillä syntyy paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat pian suuria yrityksiä. Tällä tavalla tulevat korjattua tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ongelmamme. Esko Aho totesi Kauppalehden artikkelissa, että kirja on tuonut keskusteluun vaarallisia piirteitä. Mika Pantzar kysyy, pitäisikö kokeneiden tutkijoiden olla hiljaa, jos heidän huolellisesti tehdyt tutkimukset ovat konsensuksen kannalta vaarallisia.

Nostalgiapalat palaa eetteriin pienen tauon jälkeen ja polkaistaan Nostalgiapalojen viides tuotantokausi käyntiin jaksolla numero 45. Tässä jaksossa pureudumme Hirviteatterin hirvirytkeeseen. Jyväskylän Happee on tutkitusti tunnetuin suomalainen salibandyjoukkueen brändi. Tuo ei ole tuurilla ansaittua, vaan sen eteen tehtiin enemmän ja vähemmän suunnitellusti työtä erityisesti 2010-luvun alkupuoliskolla. Noita aikoja ovat muistelemassa punaisissa housuissaan Hirvirytkeen tirehtööreinä vuosina 2011-2015 toimineet Lasse Riitesuo ja Jani Orava. Herrat paljastavat millä markkinointijipoilla herrat nostivat Hirviteatterin ihan uudelle tasolle. Tirehtöörit paljastavat avoimesti toimintansa logiikan ja markkinointijipot. Ja intoutuvat tirehtöörit antamaan myös rahan arvoisia vinkkejä, kuinka seurat voisivat kasvattaa kaupallista arvoaan ja seurabrändiään. Lopussa intoudutaan vielä ruotimaan salibandyn kaupallista potentiaalia tulevaisuudessa ja lajitoimijoiden itsetuntoa. Studioisäntänä tuttuun tapaan museoukko Jari Kinnunen. 00:00:00 – 00:23:40 Maailman seuratuin salibandyseura - Makuuhuoneen kautta yhteen - Jypinkylä - Huijaamalla seuran taustoille - Kilpaillaan Jypiä vastaan - Sosiaalisen median markkinointipakettien myynti - Falunin ohi somessa - ”Aletaan maailman seuratuimmaksi” - Fake it till you make it - Maailman paras kotiyleisö - Yleisön osallistaminen - Seppo puliukkona 00:23:41 – 00:51:37 Vinkkejä seuran brändiarvon kasvattamiseksi - Missä onnistuttiin? - ”Loppuunmyyty” - Lajikuplan ulkopuolisen markkinoinnin merkitys - Rentoutta ja uskallusta - Kansainvälinen kulma ja potentiaali - Ulkomaalaistaustaiset mukaan toimintaan - Rohkeus - ole isompi kuin olet - Uusi Hirviareena 2.0 - Mestaruusjuhlat 2014

Keskustelimme Suomen ultrajuoksun legendan Seppo Leinosen kanssa Helsingin Paloheinässä 2024 Masokistin Unelma 100 km / Mini 42,2 km / SM 100 km kisojen tuoksinassa seuraavista aiheista:​Sepon ensimmäiset ultrakisat Suomessa 1982 (Suomi-Juoksu 100 Hartolassa, Kesäyön unelma Oulussa, Sveitsin 6h Hyvinkäällä)​Spartathlon 246 km 15x Finisher ja muut ultrat maailmalla​Juoksukenkien kehitys​Suomen halki juoksu 1992 Nuorgam-Helsinki 1396 km alle 14 vrk​Juoksuharrastus: pienestä innostuksesta yhä suurempiin saavutuksiin ja kokemuksiin​Juoksu armeijassa ja YK-joukoissa​Sosiaalisen median vaikutus​Ulkomaan kisojen osallistumismaksut ja arvonnat​Huoli roskaantumisesta​Ystävyyssuhteet ja yhteisöllisyys ultrajuoksussaKuuntele TRAILPODDER jakso 112 Spotify, Apple ja muilla podcast alustoilla.

Sosiaalisen median käyttö, ruutuaika ja keskittymiskyky ovat olleet monen mielessä kuluneiden 10 vuoden aikana. Tässä jaksossa sukellamme näiden syövereihin pohtimaan mitä plussia ja miinuksia ne tuovat tullessaan. Käymme läpi mm. mitä ovat ADHD, ADT, ADD?  Mistä johtuu, että nämä ovat yleistyneet - diagnostiikka, elinympäristö, vai jokin muu? Voiko näitä jotenkin itse aiheuttaa vai ovatko ne perimän mukana tulevia, tms? Juuri tuli ulos Jonathan Haidtin Ahdistunut sukupolvi -kirja, mitä sen löydökset meille kertovat?  Mitkä ovat vieraan ajatukset somepaastoista tai ruutuaikarajoituksista? Onko keskittymiskyky "lihas", jota voi treenata paremmaksi? Miten rakennetaan keskittymiskyvyn kannalta optimaalinen työ/opiskelupäivä?  Miksi keskittymiskyky on huono kun on masentunut / uupunut? Mitä on hermoston ylivire ja alivire ja mistä ne johtuvat? Näitä ja muita aiheen teemoja kanssani pohtii neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi Kaisu Paulanto. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Kaisu Paulanto - IG: https://www.instagram.com/roskajuoksijan_paivakirja/ - X: https://twitter.com/kaisupaulanto - https://psykologilehti.fi/olemmeko-altistaneet-lapsemme-hurjalle-ihmiskokeelle/ - mielenterveystalo.fi

Tässä jaksossa puhumme naisten hormonaalisesta terveydestä yleisellä tasolla.Jos sinulla herää huoli omasta terveydestäsi, ota yhteys omaan lääkäriin. Eräänä aamuna Liisa Saukkonen ei päässyt ylös sängystä. Hän teki kaiken oikein; söi terveellisesti, liikkui ja nukkui. Siltikään kaikki ei ollut ihan niin kuin olisi pitänyt olla. Syyllinen oloon löytyi hormoneista! Ja niistä puhumme tänään. Tiedätkö sinä, kuinka voit ottaa kaiken hyödyn irti kehosi eri vaiheista? Mitä paremmin ymmärrämme kehomme toimintaa, sitä paremmin voimme oikeasti hyödyntää mm. energiapiikkejä tekemiseen ja luovuuteen. Hormonaalinen syklimme, jota leimaavat hormonien, kuten estrogeenin ja progesteronin, muutokset, muokkaa syvästi sitä, miten toimimme henkisesti ja fyysisesti. Samoin kuin luonto muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa, muuttuu kehomme ja toimintamme kuukautiskierron eri vaiheissa.   Liisa Saukkonen on yrittäjä ja valmentaja sekä erityisesti naisen hormonikierron asiantuntija. Hän auttaa naisia elämään enemmän juuri itsensä näköistä elämää. Ja tähän ei kuulu jatkuva puskeminen vaan oman kehon toimintojen optimoiminen ja kuunteleminen.   Vuodenajat ovat tärkeitä luonnonkiertokululle, niin myös kuukautiskierrolle. Jaksossa Liisa puhuu hormonisyklistä talvi, kevät, kesä ja syksy- vaiheina. Näiden avulla tiedät mitä kannattaa milloinkin tehdä.    Kuinka sitten voidaan ottaa kaikki hyöty irti hormonikierron jokaisesta vaiheesta?    Kuukautisten vaihe eli talvi  Himmaa ja suunnittele sekä ota iisisti. Hyödynnä tätä vaihetta itsesi ja kehosi huoltoon, mikä luo pohjan edessä olevalle energiasyklille. Kuuntele podeja, lue kirjaa ja kerrytä henkistä pääomaa taloudesta, rahasta ja sijoittamisesta-vielä ei ole aika toiminnalle.   Follikulaarinen vaihe eli kevät Estrogeenin noustessa keskittymisesi terävöityy. Selvitä monimutkaiset tehtävät, tee vaativa suunnittelutyö ja panosta juuri keskittymistä vaativiin tehtäviin. Sosiaalisen energian kasvaessa olet viestinnän velho. Hyödynnä tätä vaihetta loistaaksesi neuvotteluissa, vahvistaaksesi asiantuntijuuttasi ja tuodaksesi äänesi esiin. Sovi työhaastattelut ja palkkaneuvottelut näihin päiviin ja voit yllättyä lopputuloksesta!    Ovulaation vaihe eli kesä Kun estrogeeni on huipussaan, myös sosiaalinen karismasi on huipussaan. Verkostoidu, tee yhteistyötä ja osallistu sosiaalisiin tilanteisiin, jotka voivat avata mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kun uhkut itseluottamusta, käytä tämä vaihe viisaasti ja ota laskelmoituja riskejä. Tee ensimmäiset osakepoiminnat, osta rahastoja tai rohkaistu asuntosijoittamaan, jos sille on edellytykset kunnossa. Tarvitsemme taloudellisten, hallittujen riskien ottoon vähän buustia.     Luteaalinen vaihe eli syksy Kohonneen progesteronin avulla syvenny projektien läpivientiin, suunnitelmien toteutukseen ja luomiseen! Ota myös kaikki irti luovuudesta. Luteaalivaiheessa monet meistä kääntyvät sisäänpäin- ja tämähän toimii kuin luovuuden generaattorina. Ohjaa tämä energia yrittäjäunelmiesi ja liiketoimintastrategioidesi kehittämiseen. Parhaat ideat saattavat ilmestyä, kun sitä vähiten odotat.   Seuraa meitä Instagramissa!   Liisaa pääset seuraamaan @coachliisa tilillä.   @romsronja @erjarossi @syo.nuku.saasta      

Toista jo viedään! Jaksossa vieraana somepersoona ja toimittaja Leevi Kiesiläinen Jatkoajalta. Hänen kanssaan keskustelemme millainen on rooli toimittajalla on ja miten sosiaalinen media on vaikuttanut jääkiekkouutisointiin. Kiesiläinen jakaa myös kokemuksiaan toimittajan työstä niin Liigassa kuin arvokisoissa! 00:40 Tervetuloa Leevi Kiesiläinen 02:22 Median rooli kaukalon ulkopuolella 09:44 Joukkueen tai pelaajan maine 12:08 Sosiaalisen median vaikutus 19:42 Kiesiläinen arvokisoissa 24:30 Näkymätön sankari

Ekoteologia-aika! Alan guru, Pauliina Kainulainen (TT), vierailee uudestaan Harhaoppia-podcastissa keskustelemassa mm. seuraavista aiheista: - Mihin tarvitaan ei-rationaalisia riittejä? - Pauliinan kokemukset Aimara-intiaanien hengellisyyttä ja kristinuskoa yhdistävistä riiteistä - Jeesus shamaanina - Onko valistuksen jälkeisen ihmisen mahdollista osallistua riitteihin mutkattomasti? - Neitsyt Maria ja Äiti Maa - Mitä ajatella siitä, että Pyhästä Hengestä ei näytä olevan mahdollista puhua ilman viittausta luontoon ja elementtisymboliikkaan? - Riitit uskonnon huonoimpien puolien tiivistyksenä - Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, eläinten oikeuksien ja elottoman luonnon hyvinvoinnin yhteenkietoutuminen Toorassa - Miksi puut ovat niin tärkeä osa eri viisausperinteiden kuvastoa? - Eläinten tehotuotanto vs. muinaisen Israelin uhrit - Jos viiniköynnöksellä ei ole erillistä runkoa ja oksia, mitä Jeesus tarkoitti kutsuessaan itseään viiniköynnökseksi ja meitä oksiksi? Linkit - Tilaa Pauliina Kainulaisen teos Metsämaja - Pauliinan edellinen Harhaoppia-jakso 20. Kristinusko luonnonuskontona Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Miten sosiaalinen media, kuten TikTok ja Instagram vaikuttavat vaaleissa? Haastateltavana poliittisen viestinnän tutkija, Seinäjoen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Elisa Kannasto. "Ihmiset saavat ison osan tietoa, ja perustavat jo osan äänestyspäätöksiäänkin someen", Kannasto kertoo. Sosiaalisen median nousu on ilmeistä. Esimerkiksi TikTokissa on jo yli miljoona suomalaista käyttäjää. Tutkimusten mukaan TikTokia käyttävien nuorten suosikkipuolue on perussuomalaiset. Miksi juuri perussuomalaiset ovat onnistuneet TikTokissa? Kiinalaisen TikTokin tietoturvariskeistä on varoiteltu. Kannaston mielestä kansanedustajien ja ministerien ei pitäisi käyttää eduskunnan työpuhelimilla TikTokia, koska tietoturvariski on ilmeinen. Kuinka paljon some-suosio tuo ääniä vaaleissa? Voiko suosio sosiaalisessa mediassa ratkaista tiukat vaalit? Kannaston mielestä pitää erottaa suosio ja poliittinen suosio. Suuret seuraajamäärät somessa eivät välttämättä tuo vaalivoittoa. Some-seuraajia voi myös ostaa rahalla, joten seuraajien määrä ei kerro paljon siitä, miten suosittu joku käyttäjä on. Kannasto kuitenkin korostaa, että Suomessa on paljon liikkuvia äänestäjiä ja moni tekee äänestyspäätöksensä juuri ennen vaaleja. "Yksittäisillä viesteillä ja hyvällä kampanjalla voi olla tosi iso merkitys sille miten meillä käy". Puolueet ovat käyttäneet kymmeniä tuhansia euroa kampanjoihin sosiaalisen median palveluissa Toimittajana on Linda Pelkonen.

Siilinjärveltä kotoisin oleva ja nykyään Kuopiossa asuva Annakaisa on tuottanut jo useamman vuoden ajan videosisältöjä YouTubeen, omalle Annakaisa Grauz- nimiselle kanavalleen. 21 vuotias Annakaisa on jo kokenut sisällöntuottaja, mutta miten kaikki sai aikoinaan alkunsa ja millainen matka se on ollut? Entä kuinka Annakaisan kanava on kerännyt osakseen useita tuhansia seuraajia/tilaajia, jotka Annakaisa kokee erittäin ystävällisenä yhteisönä? Entä kuinka YouTube-sisällöt ovat muuttuneet vuosien aikana ja miten syntyvät ne parhaimmat sekä vaikuttavimmat YouTube-sisällöt Annakaisan omalle kanavalle? Näistä ja muista aiheista saimme keskustella Savon lauantaissa tällä kertaa, kun Annakaisa saapui lauantaivieraaksi studioon. Haastattelijana: Sami Turunen

Sosiaalisen median maailma on hyvin suuri ja sillä on paljon valtaa. Some on läpäissyt yksityiselämämme, mutta se on myös politiikan työväline, ja elintärkeä kanava monelle yhdistykselle ja yritykselle. Mutta sosiaalinen media on vielä nuori ja sekava. Se kasvaa kontrolloimattomasti, ja kärsii monista lastentaudeista. Emmekä me vielä tiedä, millä alustoilla ja millä teknologialla me muutaman vuoden kuluttua kommunikoimme. Mihin suuntaan sosiaalinen media kehittyy? Kuinka se muokkaa ajatteluamme ja maailmankuvaamme? Vieraina sometohtori Suvi Uski ja somevaikuttaja Tomas Grekov.

Tässä jaksossa vieraana sosiaalisen myynnin mestari Oona Kankkunen.  Opit jaksosta:  Ymmärrät, mitä on sosiaalinen myynti ja miten sosiaalista myyntiä tehdään Tiedät, miten poistaa kitkaa asiakkaasi ostopolulta ja miten parantaa arvon tuotantoa myyntiprosessissasi Oivallat, miten kirkastaa oma sosiaalisen myynnin strategia ja mistä aloittaa oman asiantuntijabrändin rakentaminen Jos et vielä tunne Oona Kankkusta, niin lyhyesti hän on: Network & Growth perustaja ja toimari Modernin myynnin ja markkinoinnin Kasvuvalmentaja ja puhuja Yrittäjien Kasvumentori, LinkedIn kouluttaja ja asiantuntijabrändäyksen valmentaja Virallinen #myynninlähettiläs MMA:lla ja suosituimpia vaikuttajia modernissa b2b- myynnissä Suomen tunnetuimpia sosiaalisen myynnin puolesta puhuja ja myynnin sekä markkinoinnin yhteispelin draivaajia Tuleva social selling tietokirjailija ja kolumnisti MarkkinointiUutisilla LinkedIn After Work Helsingin perustaja ja tapahtumatuottaja - “connector” Oona Kankkunen Linkedinissa: https://www.linkedin.com/in/oonakankkunen/ -- Haluatko lisää vinkkejä yritystoimintaasi? ⁠Lataa maksuttomat 50 vinkkiä kohti kasvua sähköpostiisi. ⁠ -- Tilaa kanava Youtubessa: ⁠Johannes Laine - YouTube⁠ Löydät minut myös Instagrammista: ⁠https://www.instagram.com/johanneslaine/⁠ Kohti Unelmia podcast: ⁠https://www.instagram.com/kohtiunelmiapodcast/⁠ Jaa ajatukset instagrammissa stooreissa ja tägää @‌johanneslaine & @‌kohtiunelmiapodcast -- Kohti Unelmia podcastin tarkoitus on inspiroida sua kulkemaan rohkeammin unelmiasi todeksi ja nousemaan yrittäjänä seuraavalle tasolle! Kiitos kun kuuntelet

Elämmekö keskellä läskifobista laihdutuskulttuuria, joka saa uskomaan lihomisen olevan pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua? Ja koska jokainen meistä on potentiaalinen läski, elämä täytyy omistaa lihavuuden välttelylle – siis kunnon ihmisenä elämiselle. Ja vaikka miten väitetään kyseessä olevan terveyshuoli, käynnistyy laihduttaminen yleensä sosiaalisista syistä. Hoikka nähdään yhteiskunnassa pystyvänä, viisaana, kauniina ja haluttavana onnistuneen ihmisen prototyyppinä. Lihavan mielletään puolestaan olevan laiska, tyhmä, saamaton ja vailla itsekuria. Lihavan odotetaan myös aktiivisesti osoittavan sanoin ja teoin pyrkimystä ”normaalipainoiseen” olotilaan. Eihän kenenkään kuulu olla lihava, tätähän pitää osata hävetä! Lihavuuden stigma on jopa niin pelättävä, että tutkimusten mukaan ihmiset menettäisivät mieluummin raajansa kuin lihoisivat. Sosiaalisen median palvelu TikTokissa laihduttaneet ihmiset puolestaan kertovat mieluummin juovansa ämpärillisen valkaisuainetta kuin palaavansa lihavaan kehoonsa. Jo lapset oppivat, että suurempia kehoja kutsutaan läskeiksi, ja kohtaavatpa lihavat myös suoraa syrjintää esimerkiksi työmarkkinoilla. Yritä siinä sitten ylläpitää kehopositiivisuutta keskellä yhteiskuntaa, joka jatkuvasti ja jopa vihamielisesti osoittaa kehon olevan vääränlainen. Keskustelemassa ovat “Ratkaisuja läskeille” -teoksen (S&S 2022) julkaissut kirjailija Raisa Omaheimo ja lihavuustutkija, dos. Hannele Harjunen “Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä” -tutkimushankkeesta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Miksi suomalaiset autotapahtumat näyttää erilaiselta kuin ulkolaiset? Miksi rallienglanti olisi hyvä juttu? Miten Joe Rogan liittyy tähän kaikkeen millään tavalla? Kuuntele uusi #LIIKENNEPODIISI -jakso ja tiedät taas enemmän.Äänessä Arto "Leiska" Leinonen ja Markus MarteliusJakson linkkivinkit:https://www.instagram.com/markusmartelius/https://www.tiktok.com/@markusmarteliushttps://www.youtube.com/channel/UCAvkydMr62SxTPQoq4-UrXAYhteistyössä:FPDA - Suomen laadukkainta driftingiä - https://fpda.infoPodcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastSeuraa meitä Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fi Leiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafi/Leiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiPodcastin graafinen ilme - Wiisas Crew  - https://wiisas.fi/Support the show

Laura Kolbe kirjoittaa teoksessaan Keho - Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen, naisen ikääntymisestä ja kehon muutoksista iän myötä. Muutokset vaativat sopeutumista ja rehellisyyttä itseä kohtaan. ”Historioitsijana minua kiinnostaa kehosuhteessani ilmenevä jatkuvuus, sen suomalaisuus, eurooppalaisuus ja paikallisuus”, Kolbe sanoo. Millä tavalla Suomessa suhtaudutaan ikääntyvään naiseen? ”Koetan katsoa kehoani ja mieltäni historiantutkijan viileydellä, ja asettamalla oman elämäni osaksi laajempia voimavirtoja”, Euroopan historian professori Laura Kolbe sanoo teoksestaan. ”Minua on jo varhain kiinnostanut etenkin häpeän tunne, koska aistin sitä ympärilläni ja yhteiskunnassa – häpeää omasta historiasta, luokkataustasta, perheestä ja juurista, häpeää omasta kehosta”, Kolbe kirjoittaa. Miten päästä häpeästä eroon? Kaksi somevaikuttajaa teki modernin teoksen Naiseuden tie, jossa pohditaan kehoa, uraa ja omia rajoja. Sosiaalisen median vaikuttaja ja malli Sofia Ruutu analysoi naisen elämään liittyviä teemoja. Mikä on yllättänyt äitiydessä ja mitä rakkaus on opettanut hänelle? Ohjelman vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja toimittaja ja kirjailija Anna Horppu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Sosiaalisen median alustoilla ovat levinneet kulovalkeana niin perättömät vaalivilppiväitteet kuin koronarokotedisinformaatio. Tutkimusnäyttöä on, että yhtiöiden algoritmit jopa suosivat vastakkainasettelua. Voivatko some-jätit jo horjuttaa yhteiskuntarauhaa? Ohjelmassa kysytään sosiaalisen median toimintalogiikkaa selvittäviltä datajournalisteilta, miten somejättien valta näkyy ja mitä sille voisi tehdä. Lisäksi kuullaan miten Baltiassa koronarokotedisinformaatio on vaikuttanut rokotuskattavuuteen. Ohjelman toimittavat Satu Helin, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kauden viimeisessä jaksossa vieraana sosiaalisen median yrittäjä ja sisällöntuottaja Linda Ekroth! Jakson aikana jutellaan kodin merkityksestä, remontoinnista sekä Lindan muutosta Barcelonaan! Mistä Linda inspiroituu? Miten hän kuvailee tyyliään? Mikä tekee kodista kodin? Miten hän uskalsi lähteä itse remontoimaan ja rakentamaan? Suuri kiitos kaikille toisen kauden vieraille ja meidän ihanille kuuntelijoille!

Data on maailman arvokkain raaka-aine. Sen sanominen kuulostaa edelleen mullistavalta, vaikka kyseessä on pikemminkin klisee. Ilmaisia nettipalveluja tarjoavat yritykset ovat modernin taloutemme todelliset titaanit, joiden liiketoiminta ja kilpailuedun hankinta perustuu kisaan paremmasta käyttäjän ymmärtämisestä ja tehokkaammasta koukuttamisesta. Tätä varten yritykset kuten Google, Meta ja Bytedance ovat rakentaneet verkoston algoritmeja ja toimintoja, jotka toimivat häkellyttävät hyvin yllä kuvattuihin tarkoituksiin. Niiden lieveilmiöitä on puitu aina kahvipöytäkeskusteluissa Yhdysvaltain Kongressiin. Pekka Kallioniemi on Tampereen yliopiston tutkija, joka erikoistuu näihin aineisiin. Eli tässä jaksossa kuullaan sitä vanhaa kunnon tutkittua tietoa. Tervetuloa kuuntelemaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Viime jaksossa puhuttiin Sosiaalisen myynnin kuningattaren, valmentajan, myyjän, yrittäjän ja Bonfire Agencyn uusien liiketoimintojen & ajatusjohtajuuden -ohjelmien johtajan Laura Pääkkösen kanssa sosiaalisesta myynnistä. Pääsimme tuolloin kiinni perusasioihin eli mitä se sosiaalinen myynti oikein tarkoittaa ja miten sen kanssa kannattaa aloittaa. Tänään pureudumme tarkemmin myyntiprosessiin, brändäykseen ja sisältömarkkinointiin. Poimi Lauran vinkit talteen! Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi & jälkityöt: Juhani Valkama

Sosiaalisen median ulkonäkökeskeisyys luo nuorille paineita, joista on vaikeaa päästä irti. Ulkonäköpaineiden kokeminen on kierre, stressitilan kaltainen olotila, joka pahimmillaan aiheuttaa erilaisia lieveilmiöitä. Aurora Kuusisto, Venla Kiiskinen, Mari Molkoselkä ja Eveliina Lahtinen keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa ihmisten kokemista ulkonäköpaineista, kauneusihanteista ja niiden keinotekoisuudesta. Miksi ylipäätään asiat erotellaan feminiinisiksi tai maskuliinisiksi, kun ihmisten sukupuolta ei voida määritellä vain kahdella tavalla? Jos vain jokainen saisi olla oma itsensä rauhassa, elämä olisi kaikille helpompaa.

Pata jumissa-podcastin ensimmäisessä jaksossa käydään läpi eri sosiaalisten medioiden päivityksiä, joista allekirjoittaneella menee pata jumiin eli vähän nostattaa sykettä. Jaksohan sisältää vain monologin omista kokemuksista mihin moni varmaan voi samaistua... Jos jakso herättää mielenkiinnon, niin pistä seuraten spotifyssa ja saat tiedon uusista jaksoista ensimmäisten joukossa. Palautetta voi antaa ig-tilille patajumissapodi tai sähköpostiin patajumissapodi@gmail.com. T: Suokka Ps. tunnari: Royalty Free Music - Seven Voices (spotify) Pss. nauhoitettu sohvalla yhdellä istumalla (nii nii) ja laatu on mitä on.

Miss Lahti 2020 -kilpailun ensimmäinen perintöprinsessa Daniela Kälviläinen vieraili Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa kertomassa erilaisesta missivuodestaan. Koronavuosi vähensi edustustilaisuuksia, mutta samalla tilalle tuli entistä enemmän sosiaalisessa mediassa tehtäviä töitä. Daniela on mukana auttamassa uuden Miss Lahti (2021) organisaatiossa, missä hän jakaa osaamistaan ja toisaalta vertaistukeaan uusille missikokelaille. Sometöiden lisäksi Daniela toivoo auttavansa uusia tyttöjä esiintymisessä ja toisaalta antavansa esimerkkiä. Sosiaalisen media on nykyään yksi iso paikka edustamiselle, yhteistyölle mutta myös uudelle Miss Lahdelle näyttää taitojaan - hyvässä ja pahassa. Kuuntele koko haastattelu! Miss Lahti Instagramissa

Alkavana viikonloppuna järjestetään 20. kerran Suomen Naturistipäivät, jonne ihmiset menevät organisoidusti ja yhteisellä päätöksellä pelaamaan krokettia, grillaamaan ja tanssimaan ilman rihman kiertämää. Alkukesästä Tampereella kohahdettiin, kun yleiseen saunaan ilmestyi joukko naisia ilman uima-asun yläosaa. Sosiaalisen median palveluissa kriittisten kehonosien vilahtaminen tuo herkästi käyttöoikeuteen katkoksen. Suomalaisten pitäisi pelkästään saunakulttuurimme kanssa olla melko sinut kehollisuutemme ja alastomuuden suhteen? Mutta missä kulkevat rajat, kun puhutaan oikeudesta keholliseen itseilmaisuun? Miten maailma jakautuu avomielisiin ja puritaaneihin? Keskustelemassa aiheesta ovat Suomen Naturistiliiton hallituksen puheenjohtaja Juha Jonsson, Väestöliiton kehotunnekasvattaja Henriikka Kangaskoski sekä blogisti ja feministiaktivisti Säde Vallarén. Ville Talola juontaa. Kuva: Pixabay/AlexSky

7.34 Viro älähti Suomen rajojen koronamääräyksistä. Miten Suomi vastaa. Suomen Viron-suurlähettiläs Timo Kantola, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja, keskustan Mikko Savola ja  Suomalais-virolaisen kauppakamarin puheenjohtaja, Sari Sopanen. 7.50 Ahvenanmaan itsehallinto täyttää vuoden kuluttua 100-vuotta, juhlallisuudet alkavat jo nyt. Puhelimessa juhlien projektijohtaja  Tiina Björklund.  8.11 Sosiaalisen median viestintä haukkaa yhä suuremman osan poliitikon ajasta. Keskustelemassa  professori Anu Koivunen Tampereen yliopistosta ja kansanedustajat Saara-Sofia Sirén kokoomuksesta ja Anna Kontula vasemmistoliitosta. 8.34 Itäisessä Australiassa kamppaillaan miljoonia hiiriä vastaan. Ne valtaavat kodit ja tuhoavat viljasadon. Haastattelussa Suomen Canberran-suurlähetystön päällikkö Satu Mattila-Budich ja Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Otso Huitu.  8.47 Naapuruusriidat vaativat rauhanvälittäjän taitoja, sanoo kolumnistimme konfliktin ratkaisun ammattilainen, sovittelija Miriam Attias. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Katariina Lahtonen ja Mikko Haapanen, tuottajana Marja Ala-Kokko.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.6.2021 Sananlaskut 30: 7-9, Matt. 16: 24-27  Johdanto: Koulujen päättäjäisten suuri siirtymä Eilen vietin Suurta Siirtymäpäivää. Omat lapseni jättivät molemmat omat koulunsa, nuorempi kuutosluokkalainen alakoulun ja vanhempi ysiluokkalainen yläkoulun. Kummilapsemme taas vietti lakkiaisia lukion jälkeen.   Vanhan koulun jättäminen taakse ja uuteen siirtyminen on lapsille ja nuorille iso askel. Sitä se on myös vanhemmille. Mieleen nousee yhtä aikaa haikeutta ja iloa. Tippa linssissä kuuntelin lasten upeiden opettajien puheita. On koskettavaa todistaa nuorten kasvua.  Paljon hyvää on takana, ja paljon on edessä.   Millä eväillä uuteen elämään lähdetään? Siitä puhuvat tämän pyhän tekstit. Niissä minua puhuttelivat kaksi erilaista suuntaa, jotka molemmat vievät kohti elämää. Nämä suunnat ovat kohtuullisuus ja antaumus.   I Kohtuus kaikessa Aloitan kohtuudesta. Siitä sanotaan Sananlaskujen kirjassa näin: ”Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.”Vanha sanonta kuuluu: ”Kohtuus kaikessa”. Se on hyvä elämänohje. Se on erityisen tärkeä nykyaikana, jossa eri väestönosien väliset jännitteet kasvavat. Maailmanlaajuinen kilpailu ajaa ihmisiä toisiaan vastaan. Se synnyttää voittajia ja häviäjiä. Sosiaalisen median ristiriitoja ruokkivat algoritmit lisäävät vettä myllyyn.  Siksi tarvitsemme Sananlaskujen sanomaa kohtuudesta: ”Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.” Sananlaskuissa etsitään kultaista keskitietä, tasapainoa. Maailmassa toki tarvitaan itsensä likoon laittavia yrittäjiä. Silti Jumala ei ole tarkoittanut maailma sellaiseksi, jossa yksi prosentti omistaa yhtä paljon kuin 99 prosenttia. Maailmaa ei pidä rakentaa niin, että vain rikkain eliitti pystyy elämään hyvää ja turvallista elämää. Liian suuret tuloerot hämärtävät kokemuksen yhteisestä ihmisyydestä.     Samaa Sananlaskujen henkistä jatkumoa on tasapuolisuus, erilaisten näkökulmien punnitseminen oikeudenmukaisesti. Ja samaa henkistä perintöä ovat maltti ja harkinta. Sananlaskujen viisaus ohjaa meitä pois pikatuomioista sosiaalisen median seinämillä, baareissa ja kadunkulmissa. Erityisesti tänä nopeana aikana tarvitsemme harkintaa ja malttia.     Kohtuullisuuden hyvettä tarvitsemme myös suhteessamme luomakuntaan. Kirkon ilmasto-ohjelman nimi on ”Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus.” Talousjärjestelmämme ja kulttuurimme ruokkivat meissä jatkuvaa janoa saada lisää. Sananlaskujen vanha viisaus johtaa meitä kohti uutta ajattelua. Tärkeintä ei olekaan saada eniten vaan saada kohtuullisesti.   ”Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.” Sananlaskujen viisaus ohjaa meitä kysymään, mitä oikeasti tarvitsemme. Hyvä elämä ja menestys täytyy ymmärtää jonain muuna kuin jatkuvana materian, elämysten tai vaurauden kasvuna.   Meidän on löydettävä uudelleen hyvän elämän juuret Jumalan läsnäolosta, kulttuurista, toisistamme ja luomakunnan yksinkertaisesta ilosta. Vähemmän on enemmän, kun syvennymme nykyhetkeen emmekä vaadi koko ajan lisää. Jeesus sanoo: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?” Meidän tehtävämme on löytää uudelleen sielumme sen sijaan että yrittäisimme ostaa kaiken.     II Antamalla elämäni löydän elämäni Kohtuullisuuden jälkeen käännän katseeni kohti antaumusta. Jeesus sanoo: ”Se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” Jeesuksen sanat tulevat kohti. Ne kutsuvat minua antaumukseen. Kristittynä eläminen ei tarkoita sivusta seuraamista, vaan esiin astumista.  ”Joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” Kristuksen seuraamisessa ei ole kyse varman päälle pelaamisesta. Jeesuksen seuraaminen on heittäytymistä kuiluun luottaen, että joku ottaa kiinni. Jeesus kutsuu minut olemiseen, jossa oma egoni ei ole kaiken keskipiste. Keskipiste, kaiken ydin on Kristus, rakkaus josta kaikki elämä kumpuaa. Kristittynä eläminen on jatkuvaa kulkemista ja kääntymistä kohti ydintä.   ”Joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.”  Antamalla itseni löydän itseni. Kun jätän oman itseni ja elämäni Kristukselle, elämääni virtaa kepeytttä. Persoonani ja tunteeni, saavutukseni ja pettymykseni, ihmissuhteeni ja yksinäisyyteni suhteellistuvat. Voin elää niitä todeksi suhteessa Kristukseen. Kun en itse ole kaiken mitta, elämääni virtaa kepeyttä, valoa ja lämpöä.   Tämä ei tarkoita, että elämästä tulisi helppoa. Elämä ei ole tarkoitettu helpoksi. Se on tarkoitettu elettäväksi, elettäväksi Kristuksen kanssa. Kristuksen seuraaminen riisuu meistä pois epäaitoa olemista ja vie meitä kohti totuutta ja aitoutta. Se myös sattuu, usein vereslihalle asti.   Samalla Jeesuksen seuraaminen vie meidät kohti aitoa lähimmäisyyttä, jossa emme laskelmoi vaan välitämme. Kristuksen seuraaminen antaa meille tuntevan sydämen ja avoimet kädet. Hän kutsuu meidät välittämään toisistamme. Kristus kutsuu meitä lähimmäisyyteen niin lähimpien ihmisten kanssa kuin harrastuksissa, kaduilla ja politiikassa. Jeesus vie meidät välinpitämättömyydestä välittämiseen.   Lopuksi: Jeesuksen seuraaminen vie meidät kohti kohtuullista elämäntapaa ja täyttä antaumusta. Emme löydä elämän tarkoitusta vaatimalla itsellemme aina vain enemmän ja enemmän. Löydämme tarkoituksen antamalla itsemme Jumalan ja elämän käyttöön. Näillä eväillä siis kohti elämää! 

Tässä tykki ja hyödyllinen 45 minuuttia neuvottelemisen sosiaalisista puolista. Kuuntele ja opi neuvottelemisen jaloa taitoa. Pääsin juttelemaan Neuvottelija-podikanavan Sami Miettisen kanssa aiheesta. Miten omat ja toisten tunteet on hyvä huomioida neuvottelutilanteessa? Miten toisen osapuolen persoonallisuuden ymmärtäminen voi edistää neuvottelua haluamaasi suuntaan? Mihin persoonallisuuden ominaisuuksiin hyvän neuvottelijan taidot liittyvät? Kuinka paljon neuvottelutaitoja voi opetella ja kuinka paljon on ns. synnynäistä? Miten voi tulla paremmaksi ja adaptiivisemmaksi viestijäksi neuvottelupöydässä? Mikä on statuksen merkitys neuvottelussa ja mistä sitä saa lisää? Miten manipulointi ja neuvottelu eroaa toisistaan? Sami on podcastaaja, investointipankkiiri, ammattineuvottelija ja kirjailija, joka on kirjoittanut mm. teoksen Uusi neuvotteluvalta (WSOY) yhdessä Juhana Torkin kanssa. Neuvottelija-podcast: https://www.youtube.com/user/samimiettinen/videos Tsekkaa somet: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Sosiaalisen median piti yhdistää meidät, mutta se ruokkii kansanmurhia ja romuttaa demokratian, sanoo Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittaja Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Helsingin nuorisopalveluiden romaninuorisotyön vastaava Jasmin Palm on nykyisin tuttu kasvo somekanavien livestriimauksista. Poikkeusaikana kehitettiin uusia tapoja nuorten ja heidän perheidensä kohtaamiseen. Sosiaalisen median kautta järjestettävät kerhot ja tapahtumat ovat tavoittaneet satoja romaneja ympäri Suomea. Pääkaupunkiseudun romaninuorten parissa tehtävä työ on saavuttanut luottamuksen. Työntekijöillä on halu pysyä työtavoissaan ajan hermolla, jotta nuoret perheineen tulisivat varmimmin kohdatuiksi. Jasmin Palm kertoo lisää työstään nuorten parissa. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Tämä jakso käsittelee Mari Pohja-Mykrän väitöskirjaa Vahinkoeläinsodista psykologiseen omistajuuteen - petokonfliktin historiallinen tausta ja nykypäivän hallinta. Tutkimuksessa käydään läpi konfliktin historian avaamisen jälkeen nykytilannetta ja valotetaan sitä minkälaisia seurauksia sosiaalisen kestävyyden laiminlyömisellä on petokonfliktin ratkaisuja etsiessä. Tutkimuksessa määritellään myös viisivaiheinen polku ulos konfliktista. Olen tarkastellut teemaa omien havaintojen ja usein metsästäjäkeskusteluiden kautta ja tullut siihen tulokseen, että Pohja-Mykrä tavoitti tutkimuksessaan jotain mitä susikeskustelusta on täysin puuttunut. Tiivistelmä väitöskirjasta löytyy täältä: https://docs.google.com/presentation/d/13PRFEppLvdmrVUHsgBDez6oEZEv6gM8H_ctnSw3Mvfg/edit#slide=id.p Ja koko väitöskirja täältä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229455 --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Sosiaalisen median vaikuttajat ovat innovatiivisia yrittäjiä ja alansa pioneereja, mutta silti heidän työtään vähätellään, sanoo vapaa toimittaja Johanna Malinen kolumnissaan.

Reetta on alle kolmekymppinen kahden lapsen äiti ja yhden naisen vaimo. Hän kääntyi teini-ikäisenä muslimiksi ja meni nuorena naimisiin. Lopulta pari erosi, ja Reetasta tuli etä-äiti hänen muutettuaan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Opintojen parista löytyi ihminen, johon Reetta kiintyi syvästi. Tunteita alkoi nousta pintaan, mutta Reetta ajatteli, että eihän näin voi käydä muslimille. Hän kuitenkin seurasi sydäntään, vaikka menetti sen myötä myös ystäviä. Aluksi hän juoksi pesulle seksin jälkeen koska tunsi olonsa likaiseksi, mutta nykyään hän jää hyvillä mielin vaimonsa kainaloon. Sosiaalisen median avulla hän on myös löytänyt vertaisiaan eikä enää näe ristiriitaa uskontonsa ja identiteettinsä välillä. Reetta ajattelee, että ei itse muuttunut, vaan löysi vihdoin itsensä, ja sen myötä myös ihan uudenlaisen nautinnon tason.

Hyvää joulua ja upeaa uutta vuotta 2021! Tee toimivat uuden vuoden lupaukset ja käy kuuntelemassa jakso #29, jossa puhutaan siitä, kuinka tehdä lupaus, joka onnistuu. Saavutus podcast palaa parempana kuin koskaan, uusien jaksojen parissa tammikuussa 2021! Mikäli pidät podcastin tarjoamasta sisällöstä – tue kanavaa tykkäämällä, kommentoimalla ja antamalla arvostelu Saavutus podcastille kuuntelamallasi alustalla. Tämä auttaa enemmän kuin uskot! Saavutus Podcast tarjoaa vinkkejä ja inspiroivia tarinoita, joiden avulla pystyt saavuttamaan asettamasi tavoitteet. Suunta on valittava itse, mutta sitä kohti ei tarvitse kulkea yksin. Ole oman elämäsi tarinankertoja! Jaksojen tiedot: aarohuttunen.com/blog-podcast Sivusto: aarohuttunen.com Resurssit: aarohuttunen.com/edut Instagram: @SaavutusPodcast & @AaroHuttunen YouTube: @AaroHuttunen "Valitse tarinasi suunta."

Jakson tarjoaa: Ava-akatemia & Puhdistamo Ava-akatemia on rohkeasti tulevaisuuteen katsova valmennustalo ja ammatillinen oppilaitos. Ava-akatemia on suuntaa näyttävä kumppani ja valmentaja muuttuvilla työelämän markkinoilla. Rakenna heidän kanssaan oma tiesi menestykseen! Heidän erityisosaamistaan ovat räätälöidyt valmennukset ja ammatilliset tutkinnot. Ava-akatemiassa opiskelee eri alojen osaajia, joita yhdistää halu kehittää liiketoimintaosaamistaan sekä johtamis-, esimies- ja myyntitaitojaan. Jaksossa mainittu tutkinto: akatemia.fi/tutkinnot/lahiesimiestyon-ammattitutkinto Tutustu Ava-akatemiaan: akatemia.fi Jakson tarjoaa myös Saavutus Podcastin pitkäaikainen tukija: Puhdistamo Puhdistamo on Suomen ensimmäinen Superfood brändi ja sen toiminta perustuu täysin huippulaatuun – yhdenkään tuotteen laadusta ei tingitä. Koodi: AARO15 Saat 15% alennuksen tilauksesta! puhdistamo.fi Saavutus Podcast tarjoaa vinkkejä ja inspiroivia tarinoita, joiden avulla pystyt saavuttamaan asettamasi tavoitteet. Suunta on valittava itse, mutta sitä kohti ei tarvitse kulkea yksin. Ole oman elämäsi tarinankertoja! Jaksojen tiedot: aarohuttunen.com/blog-podcast Sivusto: aarohuttunen.com Resurssit: aarohuttunen.com/edut Instagram: @SaavutusPodcast & @AaroHuttunen YouTube: @AaroHuttunen "Valitse tarinasi suunta."

Tässä jaksossa tapaat luovan viestinnän ammattilaisen ja joogaopettaja Aurora Airaskorven, joka muistuttaa meitä siitä, että olemme riittävän hyviä. Me riitämme juuri tällaisina kuin olemme. Keskustelen Auroran kanssa niin uupumuksesta kuin rajojen vetämisestä, itselle ein sanomisesta ja asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Aurora on kirjoittanut kirjan Riittävän hyvä - selviytymisopas työelämään, jossa hän jakaa omia kokemuksiaan, mutta miettii laajemmin myös sitä, miksi niin moni meistä kokee riittämättömyyden tunnetta etenkin työelämässä. Aurora alkoi pohtia asiaa toden teolla oman loppuunpalamisensa jälkeen. Riittävän hyvä -kirjan ydinsanoma on, että meidän jokaisen on opittava asettamaan rajoja omalle työnteollemme ja hyväksymään riittävän hyvät lopputulokset. Jakson runko 01:37 Johdanto jaksoon 02:34 Kuka on Aurora Airaskorpi ja mitä hän tekee? 04:45 Uuden ajan ilmiöt, ihmisläheisyys ja mystiikka vetävät puoleensa 08:44 Rajoja ja ajanhallintaa 10:41 Riittävän hyvä: tehty on parempi kuin täydellinen 15:11 Mistä riittämättömyys tulee elämäämme? 24:18 Rajojen vetämisen lyhyt oppimäärä 28:43 Kroonista vai tilapäistä kiirettä? 31:38 Fokusoi, priorisoi ja rajaa arkeasi (konkreettinen vinkki) 35:25 Priorisoi tärkeellisyyden ja kiireellisyyden mukaan (konkreettinen vinkki) 37:27 Miten suitsia flow-tilaansa? 42:53 Sosiaalisen median aiheuttama riittämättömyyden tunne 49:32 Miten päästä eroon riittämättömyyden tunteesta? (konkreettinen vinkki) 51:24 Mitä kirjaa Aurora lukee parhaillaan? 53:10 Mistä Auroran löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Empatia, uupumus, suorittaminen ja tehokkuus. Työelämästä -podcastin toisen kauden viimeinen jakso käsittelee edellä mainittuja aiheita. Mietin pitkään, että saanko kirjoitettua tästä yksittäistä postausta joka kattaisi koko viisitoistaminuuttisen. Lopulta totesin, että se on täysin mahdoton tehtävä ainakin 1250 merkkiin puristettavaksi. Näinpä ollen listaan tähän asioita mitä jaksossa käsitellään. Kerron jaksossa myös omasta ajankäytöstäni, mistä saan tasaiseen tahtiin kysymyksiä. Yleensä ne liittyvät aikataulujeni ja tekemisieni organisoimiseen koska olen monessa mukana. Varsinkin kun kerron, että herään arkisin ilman kelloa, vedän rauhassa kuntopiirin, koiralenkin ja aamukahvin ennen päivän askareita. Out-of-office on lähtökohtaisesti 8-10 välillä ja perjantai-iltapäivät ovat pyhitetty jääkiekolle. Lopulta kyse on vaan priorisoinnista, järjestelmällisyydestä ja tehokkuudesta. Vaikka itselläkin on useita työkuvia, rooleja ja tehtäviä niin sen kaiken ei pidä olla musertavaa. Priorisoin tehtäviä seuraavan 2-4 päivän osalta. Mihin pitää pureutua, mitä pitää saada valmiiksi ja (tärkeimpänä) mitä ei tässä kohtaa tehdä. Silloin ne kaikki lukuisat tehtävät eivät myöskään paina kiireen tuntuna hartioilla samanarvoisina. Tämän mukaan määrittelen sitten kalenterin ja paikallaolon eri rooleissa. Tällä tavalla minulla on myös tarvittavasti vapaa-aikaa, sekä aikaa yleisesti myös ex-tempore asioille

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa on monen yrityksen elinehto. Onko some-markkinointi helppoa, ilmaista ja kohdennettua vai resursseja vaativaa ja silkkaa onnenkauppaa? Tämän podcastin kuunneltuasi tiedät myös sen, mitä somessa ei kannata koskaan tehdä. Vieraina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutin dosentti Timo Koivumäki sekä sosiaalisen median kouluttaja, tietokirjailija Harto Pönkä.

Sosiaalisen median vaikuttajien kanssa toteutettavat kaupalliset yhteistyöt ovat taas nousseet pienen suvannon jälkeen otsikoihin. Mutta tällä kertaa polttopisteessä eivät ole sitä työtä pääammatikseen tekevät vaikuttajat, vaan joukko politiikassa toimivia henkilöitä, joilla on merkittävä määrä seuraajia sosiaalisen median kanavissa ja jotka ovat solmineet kaupallisia yhteistöitä näiden kanavien osalta yritysten kanssa. Aiheesta keskustelemassa Ellun Kanojen asiantuntijat Tanja Ylikangas, Olli-Pekka Koljonen ja Reetta Nurmo.

Kirjoittanut ja lukenut Anna Storå. Sosiaalisen median palvelut ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa geopoliittisiksi valtapelureiksi – ja nyt me vaadimme niiltä parempaa sosiaalista vastuuta. Linkki alkuperäiseen blogiin: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/analyysi-tasta-syysta-teinien-tanssivideot-panivat-kiinan-ja-usan-suhteet-sekaisin/

Sosiaalinen media on valtava mahdollisuus, mutta mikä siellä on kaikkein tärkeintä?  Mitä kannattaa ottaa huomioon kun haluat saada jotain aikaan somessa?  Pari tärkeää pointtia on ehdottomasti: 1. Mieti ketä yrität tavoittaa tekemisellä? 2. Julkaise asioita jotka toimii.  Näistä lisää jakson parissa.  --  Kohti Unelmia podcastin tarkoitus on inspiroida sua tekemään asioita joita oikeasti haluat tehdä. Toteuta omat unelmasi.. Jaa ajatuksesi jaksoon liittyen #kohtiunelmia ja tägää @johanneslaine niin päästään jatkamaan keskustelua. Tai jos haluat jakaa omat unelmasi, niin sekin toimii oikein loistavasti samoilla merkinnöillä. 

Poikien kärvistellessä krapulassa Rikun vieraaksi on saapunut SoMe/aktivismiskeneistä tuttu Emilia Hämäläinen. Sosiaalisen median lisäksi kriittisen linssin alle joutuvat liberaalit ja sukupolvet. Seuraa Emiliaa Twitterissä https://twitter.com/emihaem

Tilanteet kehittyy ja Cappuzine kehittyy sen mukana! Sosiaalisen etäisyyden oton aikakausi pakotti tutustumaan etä-äänityksen mahdollisuuksiin ja kyllähän siitä tuli ihan hyvää jälkeä. Suomen THE kahvipodcastin neljäskymmenes jakso äänitettiin molempien juontajien kotisohvilta/-tuoleilta videoyhteyden avulla. Tässä jaksossa Samuli & Jarno keskustelevat muun muassa etäelämän vaikutuksesta omaan kahvin kulutukseensa, kahvipapujen kotimyynnistä, sekä mahdollisuuksista laajentaa Cappuzinen toimintaa IG-liven puolelle. Huhtikuun alun instagram-storyssa toteutettu visailu teki toimitukseen niin suuren vaikutuksen, että osallistavaa sisältöä halutaan tuottaa vastaisuudessakin! Podcastin juontajina toimivat moneen kertaan palkitut erikoiskahvialan ammattilaiset Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Cappuzinen äänenlaadusta vastaa nyt ja toivottavasti aina Tuomas Paavola.

Kirjoittaneet ja lukeneet Reetta Nurmo ja Anna Storå. Keskustelu sosiaalisesta mediasta polarisoituu helposti, ja negatiiviset puolet nousevat positiivisia herkemmin esiin. Sosiaalinen media ei ole lunastanut vielä täyttä potentiaaliaan, ja nyt uskomme, että suunta on kohti verkostoitumisen positiivisia ja ihmisen omaa vastuuta korostavia puolia. Digitaalisen viestinnän johtavat asiantuntijat Reetta Nurmo ja Anna Storå ovat luoneet näkemyksen siitä, minkälaiset trendit vaikuttavat sosiaaliseen mediaan 2020-luvulla. Linkki alkuperäiseen blogiin: https://ellunkanat.fi/artikkeli/sosiaalisen-median-uusi-aika-alkaa-listasimme-sometrendit-2020/

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on nostanut sosiaalisen median vaikuttajat kansalaisviestinnän keskiöön. Vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijat Tanja Ylikangas ja Ida Haapanen sekä somevaikuttaja Roni Back keskustelevat vaikuttajien roolista yhteiskunnallisissa keskusteluissa nyt ja tulevaisuudessa. Linkki Ronin videoon: https://www.youtube.com/watch?v=Fed5Y4S5X0Y Podcast on äänitetty 20.3.2020.

Kirjoittanut ja lukenut Anna Storå. ”Ensimmäisen sosiaalisen median pirskahtelevan nousuhumalan ja sittemmin valeuutisten ja vaikuttamisyritysten räkäkännin kautta on nyt päädytty pahemmanlaatuiseen teknologiakrapulaan.” Krapulan paraneminen vaatii luottamusta. Sosiaalisen median johtava asiantuntijamme Anna Storå kertoo, miten se 2020-luvun ympäristössä rakennetaan. Alkuperäinen blogi: https://ellunkanat.fi/artikkeli/sosiaalisen-median-nousuhumala-on-ohi-seuraavaksi-on-rakennettava-luottamus/

Sosiaalisen median sovelluksella Twitterillä on merkittävä yhteiskunnallinen asema, siitäkin huolimatta, että vain puoli miljoonaa suomalaista on avannut itselleen Twitter-tilin ja vain 50 000 twiittaa viikoittain. Mikä on sosiaalisen median merkitys demokratialle? Tuoko Twitter meitä lähemmäs toisiamme vai kiihdyttääkö se vain vastakkainasettelua? Muuttaako some valtarakenteita vai ovatko vanhat valtarakenteet siirtyneet someen sellaisenaan? Keskustelemassa ovat sosiaalipsykologi ja mediatutkija Janne Matikainen, viestinnän tutkija Katja Mäkkylä Kelasta sekä varsin ahkera twiittaaja filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen. Ohjelman lopussa rabbi Simon Livson kertoo juutalaisten Hanukka-juhlasta. Lähetystyön etiikkaa puolestaan kommentoi ev.lut kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2018. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

KalloCastin jakson numero 33 vieraana on Jussi "Mummo" Ojala. Nykyisin Salibandyliiton viestintäpäällikkönä toimiva Ojala oli aikoinaan perustamassa Pääkallo-lehteä ja toimi pitkään lehden päätoimittajana. Jaksossa keskustellaan erityisesti lajin mediakentästä isossa kuvassa ja pitkällä aikavälillä. Isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen. Voit kuunnella sen myös Spotifysta, Acastista ja Itunesista. 1. erä 00.00-22.49 Ajankohtaiset aiheet - Naisten tuore MM-joukkue - Huomioita viikonlopun otteluista - Ruotsalaispelaajan kivekset kovilla - Filmaus salibandyssa - Veteläinen ja Karvonen 2. erä 22:50-58.09 Ojalan oppivuodet - Pääkallon perustaminen, printtilehti ja muut varhaiset mediaviritelmät - Salibandymedioista vuosien varrella - Sosiaalisen median vaikutus salibandyyn 3. erä 58:10-1:26:13 Liiton mies - Päätyminen Salibandyliiton palvelukseen - Salibandyliiton toiminnasta ylipäänsä - onko kritiikki oikeutettua? - Ovatko liiton toimijat tarpeeksi esillä esimerkiksi somessa - Liiton ja liigan tulevat uudistukset - Tulospalvelu - Puhetta brändityöryhmästä Jatkoaika 1:26:14-1:03:48 - Viikon posi ja nega - Viikon ottelunostot

Patreon https://www.patreon.com/ahdistuneet Facebook https://www.facebook.com/ahdistuneetihmisrauniot/ Instagram https://www.instagram.com/ahdistuneetihmisrauniot/ YouTube https://www.youtube.com/channel/UCEbyMjYtUK98ivdcd4RRAoQ

SOME-podcastin vieraana tällä kertaa pitkän linjan artisti ja taiteilija Ami Aspelund. Jaksossa keskustelemme siitä, miten Ami on aloittanut Facebookin käytön ja mitä haasteita ja oivalluksia hänellä on ollut tähän mennessä. Ami kertoo myös, mitä hänellä on meneillään tällä hetkellä; musiikkia ja musikaaleja.

Jonas Meling Jani Aaltosen vieraana puhumassa miten rakennusyhtiö käyttää markkinointiteknologiaa kasvun tulemiseen. Podcastissa puhumme HubSpotista, integraatioista, erilaisten teknologioiden käytöstä, myynnin ja markkinoinnin yhteistyöstä, mobiillista markkinoinnista, B2B:stä ja B2C:stä, yrityksen kansainvälistymisestä, Googlen ja Sosiaalisen median roolista, mainonnasta ja oppimisesta. Sales Communications www.salescommunications.fi Fira www.fira.fi HubSpot ystäväryhmä Facebookissa - Liity mukaan! https://www.facebook.com/groups/hubspot.ystavaryhma/

Sosiaalinen media on nykyajassa monelle ammattilaiselle mainio työkalu tavoittaa kohdeyleisöä, levittää omaa ilosanomaa ympäri maailman sekä saada oma liiketoiminta tai harrastusprojekti uudelle tasolle. Mutta miten vuonna 2019 on mahdollista nousta esiin kaiken kohinan keskeltä? Mitä kanavia kannattaa käyttää, mitä niihin pitäisi laittaa, miten usein ja mistä siihen löytää aikaa? Aiheesta studiossa keskustelemassa sosiaalisen median erikoisyliasiantuntija Sani Leino.

Paljonko somella tienaa? Patrician tarina, ajatuksia sekä mielipiteitä sosiaalisesta mediasta. Ask fm, Instagram. Jatkoa jakson 7 Instagram keskusteluun. James Charles = Tuure Boelius. Sosiaalisen median hyvät ja huonot puolet ja paljon muuta… VIEARAAT: @patriciagaderi @seldayldzay INSTAGRAM: @visaalenius @rober.tk @viikki_hills @antonvirta

Kutsukaa paikalle tohtori Schmidt! Vai sittenkin Iikkevar Kyngvarson? No joka tapauksessa, tämän viikon jakso osoittaa vakiopanelistien todellisen urheilulääketieteellisen tietämyksen. Dopingin lisäksi aiheina ovat sähköautojen puute sekä mietelauseet. Eija-Maarit Sodankylän Sattasesta joutuu kovan lobbauksen kohteeksi. Jyrin takinkääntötemppu. Sipilän hevosenlannalla toimiva Tesla. Sosiaalisen median valuuttakurssit. Susi Lapualla. Henkalla tulee sirpit ja vasarat housuun.Jaksossa myös ihan mieletön määrä syvällisiä ja inspiroivia quoteja, joten tatuointikynät ja seinätarrat valmiiksi!Jakso nauhoitettu huhtikuussa 2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Puheenjohtaja Antti Rinne ja presidentti Tarja Halonen keskustelevat SDP:n Tulevaisuuslinjasta. Mistä näissä vaaleissa on puhuttu? Mikä merkitys on YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteilla? Miten eriarvoisuuteen ja epätasa-arvon kasvuun voidaan puuttua? Miten työllisyys- ja ilmastotavoitteet sopivat yhteen? Millaista koulutuspolitiikkaa pitäisi tehdä?

Nyt vuorossa hieman erilaista jaksoa sillä tällä kertaa meidän podcastiin istui nuori mies, jolta kunnianhimoa ei puutu - Sami Suhonen. Nuoresta iästä huolimattaan hän on jo yrittäjä, tekee julkkisten kanssa yhteistyötä josta oikeasti maksetaan ja rakentaa uraansa kovaan tahtiin. Jos itse mietin mitä tein 20-vuotiaana niin ei voi muuta kuin hattua nostaa Samille. Instagram ja Facebook -guruna hänet myös tunnetaan sillä seuraajia hänen IG tilillään on satoja tuhansia - tässä jaksossa keskustellaan millainen tausta Samilla on, miten hän päätyi Turkuun ja mitä Sami toivoo tulevaisuudelta! Nauttikaa!

Noora Shinglerin toimittamassa Mahdollisuuksia-podcast sarjan extrassa käsitellään vastuullista elämäntapaa ja miten käyttää somea vastuullisesti.  Monen parisuhde, unirytmi ja sosiaalinen elämä kärsii jatkuvasta puhelimessa roikkumisesta. Missä menee aktiivisen some-toimijan ja addiktin raja? Entäpä jos oma työ on sosiaalisen median parissa — mikä on työaikaa ja mikä vapaa-aikaa? Nooran vieraana tubettaja Kalenterikarju eli Mikko Toiviainen sekä Inka Silvennoinen Peluurista.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa Annu Kemppainen, Anna Moilanen ja Mirva Saukkola ruotivat viikon ajankohtaisaiheita. Tällä kertaa he ainakin repivät Linnan kierrätysvaatteet ja sosiaalisen median. Jakke Holvas juontaa.

Sosiaalisen median sovelluksella Twitterillä on merkittävä yhteiskunnallinen asema, siitäkin huolimatta, että vain puoli miljoonaa suomalaista on avannut itselleen Twitter-tilin ja vain 50 000 twiittaa viikoittain. Mikä on sosiaalisen median merkitys demokratialle? Tuoko Twitter meitä lähemmäs toisiamme vai kiihdyttääkö se vain vastakkainasettelua? Muuttaako some valtarakenteita vai ovatko vanhat valtarakenteet siirtyneet someen sellaisenaan? Keskustelemassa ovat sosiaalipsykologi ja mediatutkija Janne Matikainen, viestinnän tutkija Katja Mäkkylä Kelasta sekä varsin ahkera twiittaaja filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Uhmaamon neljännessä jaksossa aiheena on: Tykkääjistä asiakkaiksi. Sosiaalisen median kenttä on kattava ja aina laajeneva. Tässä Uhmaamon jaksossa annamme konkreettisia vinkkejä siihen, mistä sinä löydät asiakkaasi sekä missä kanavissa juuri sinun kannattaisi olla. Jos kaipaat vinkkejä sosiaalisen median viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen sinun ehdottomasti kannattaa kuunnella tämä! Tässä jaksossa Uhman ammattilaiset käyvät uhmakasta keskustelua mm. sosiaalisen median läsnäolosta, viestinnän suunnittelusta sekä automaatiosta.

Elämmekö totuuden jälkeistä aikaa vai ovatko huhut faktojen kuolemasta liioiteltuja? Kulttuuriykkösessä keskustellaan totuuden ja faktojen merkityksestä nykymaailmassa, jonka elämänmenoa leimaavat valeuutiset, tietohyökkäykset, informaatiovaikuttaminen ja sosiaalisen median harrasteryhmät. Vieraina ovat aiheitta tutkineet politiikantutkijat Antto Vihma ja Johanna Vuorelma. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Miten vihapuhetta voidaan vähentää? Pitäisikö koventaa rangaistuksia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan vai luottaa valistuksen parantavaan voimaan? Vai löytyykö syyllinen Facebookin algoritmista? Ruben Stillerin vieraina ovat STT:n päätoimittaja Minna Holopainen, tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ja kirjailija Jarkko Tontti

Sosiaalisen median vaikutusvallan kasvaessa tykkääjien, seuraajien ja kommenttien metsästäminen tuntuu olevan monella täysipäiväinen työ. Numeroiden metsästyksessä unohdetaan kuitenkin hyvin usein yksi tärkeä tekijä.

Sosiaalisen median vaikuttaja Mmiisas on joutunut muuttamaan, koska fanit hakkasivat toistuvasti hänen kotinsa ikkunoita ja ovea. Millaista elämä on, kun oman kotitalon julkisivun vilahtaminen nettivideossa johtaa yksityisyyden menettämiseen ja miten ihmiset saisi kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista? Kuuntele kesän kuumin show.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://youtu.be/GQHSDMai_BQ RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 24. jakson vieraana tietoturva-asiantuntija ja tutkija Juha Nurmi, joka on myös kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Electronic Frontier Finland ry:n eli Effin hallituksen jäsen. Jakso taltioitiin 12.2.2018. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Tietoturva • Anonymiteetti • Nettirikollisuus • Nettikeskustelu • Sananvapaus • Huumemarkkinat • Nettihuumekauppa • Huumeiden katukauppa • Myyjän maineen vaikutus nettihuumekaupassa • Kieltolaki • Haittojen vähentäminen • Käyttörangaistukset • Huumeet ja kansanterveys • Syrjäytyminen • Päihdekulttuuri • Lääkestimulantit ja lapset • Tor-verkko • Korruptio • Sensuuri • Suomettuminen • Tietosuoja • Douppikauppa • Bitcoin, kryptovaluutta ja lohkoketjut • Teknologia ihmisen käyttäjänä • Sosiaalisen median ongelmat • Internetin kuormittavuus • Keskittymiskyky • Impulssikontrolli • Älylaitteettomuus • Data saasteena • Yksityisyys • Yksityisyyden merkitys identiteetin rakentumisessa • Uutisista maksaminen • Luottamus • Avoin lähdekoodi • Konsensus • Hierarkiat • Asiantuntijuus ja sen kyseenalaistaminen • Chestertonin aita • Ideologinen Turingin testi • Läpinäkyvyys • Virtuaalivaluuttojen tulevaisuus • Viestinnän salaaminen • Tiedustelulaki • Valvonta Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Juhan artikkeli suomalaisesta nettihuumekaupasta https://bit.ly/2HASB83 • Juhan tutkimus nettihuumekaupasta ja myyjien maineesta https://bit.ly/2K3dkzR • Tutkimus nettihuumekaupan tuotteiden puhtaudesta https://bit.ly/1O4G3NO • Ylen artikkeli, Juhan haastattelu nettihuumekaupan tiimoilta https://bit.ly/2HgXu2X • Artikkeli Torin kolmesta kerroksesta https://bit.ly/2qN1oJG • Juhan luento anonymiteetin paljastumisesta Tor-verkossa https://bit.ly/2vuhjSX • Imagen artikkeli nettihuumekauppiaasta https://bit.ly/2qIOHzE • Henryn keskustelu huumepoliisin kanssa https://bit.ly/2J7upri • Talousrikollisuus ja rangaistusten kovuus https://bit.ly/2vAmyQO • Prisman ruokadokumentti https://bit.ly/2HFfrLV • Keskittymiskyvyn katkomisen vähentäminen suunnitteluratkaisuin https://bit.ly/1w45KF4 • Nassim Nicholas Talebin teksti vähemmistöjen vaikutuksista enemmistöön https://bit.ly/2pJlq7d • Viznut podcastissa https://bit.ly/2qN5VM9 • Viznutin teksti ohjelmistosuunnitelusta https://bit.ly/2F1vSwQ • Chestertonin aita https://bit.ly/1IUWdHi • Ideologinen Turingin testi https://bit.ly/2Hh8BZC • Janne M. Korhonen podcastissa https://bit.ly/2FPXWFy • Korhosen teksti lohkoketjuhypestä https://bit.ly/2HPATvy • Marcus Aureliuksen päiväkirja https://bit.ly/2qLAhPY • Senecan Kirjeet Luciukselle https://bit.ly/2HGQtf0 • Emersonin kirja Self-Reliance https://bit.ly/2qLkot2 • Ryan Holidayn kirja The Obstacle is the Way https://bit.ly/2tRT8rn • Juhan Tor-hakukone Ahmia https://ahmia.fi/ • Electronic Frontier Finland https://effi.org/ • Juhan nettisivu https://dignify.fi/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

"Toki robottivauvasta huolehtiminen oli aika sitovaa, mutta kokemuksena hieno ja ikimuistoinen", juontaja Mikko Honkanen kommentoi sitoutumistaan vauvanhoitoon yösyöttöineen ja vaipanvaihtoineen. Kuuntele, miten Delipapin Muumi Baby -vaippojen tunnettuutta nostettiin kolmekymppisessä mieskohderyhmässä tutun juontajan ja oivaltavien sisältöratkaisujen avulla Radio Cityn taajuudella ja somessa. Yhteistyö palkittiin RadioAwards-kilpailun voittajana Vuoden luova ratkaisu -kategoriassa.

Iltalehden uudeksi uutispäätoimittajaksi siirtyvä Perttu Kauppinen ei vielä halua linjata, millä keinoilla lehti nousee takaisin verkkoyleisön suos .. Lisää >> http://ift.tt/2BEGJuN

Paikalla Hannu Majamäki, Jarno Alastalo, Juha Kiviniemi, Marcus Lundqvist Ajankohtaiset #metoo Ruutuaika vähentää nuorten tekemiä rikoksia Kirkko alkaa tekemään työtä Jodelissa.  Sosiaalisen median ammattillaistiimiltä saattaa kulua 45 päivää yhden twiitin kirjoittamiseen.  Oppilas saattaa joutua luovuttamaan selaushistoriansa ja sosiaalisen median tietonsa koululle tai tulla erotetuksi koulusta.  Nuorten syrjäytymistä seuraava reaaliaikainen sivusto avataan.  Lentomatkustaja poistettiin lennolta väkisin, koska algoritmit.  Teema Pimeä netti App Marcus: Egg Timer+ Juha: Wordbase Jarno: Stranger Things. Android / iOS

Tällä kerralla Tuplaturinoissa iskettiin juttua peloista ja etenkin niiden vaikutuksesta sosiaalisen median tekemisiimme – ja tekemättä jättämisiin. Entä jos siellä mokaa? - Pelko on rakennettu meihin sisään: evoluutio on suosinut varovaisuutta - Kaikkein pahinta on olla huomion keskipisteenä - Todella ison mokan tekeminen vaatii yleensä poikkeuksellisen tilanteen - Jos siemailet, älä someta - Oikeanlainen reagointi negatiiviseen palautteeseen kääntää tilanteen voitoksesi - Huomiota ei ole helppo saada - Some kuuluu elinpiiriimme. Siellä täytyy pärjätä aivan kuten aikoinaan ihmisen oli pakko sopeutua elämään villieläinten ja muun luonnon seassa

Jani Aaltosen vieraana Jens Sundell Smarp.com :ista Puhetta ja keskustelua siitä miten yritykset voivat motivoida henkilökuntaa vaikuttamaan sosiaalisessa mediassa. Teema Employee advocacy. Käymme läpi mm. - Mitä on työntekijälähettiläisyys / Employee advocacy / Brand-lähettiläisyys (rakkaalla lapsella on monta nimeä) - Miksi yritysten pitäisi olla kiinnostuneita henkilökunnan sosiaalisesta mediasta ja miten siitä saadaan tehoja irti - miten mahdollistetaan ihmisten sitoutuminen someen - mitä työntekijät hyötyvät yrityksen asioiden jakamisesta somessa

Sosiaalisen aikakauden johtaminen on uudenlaista, toisenlaista kuin ennen. Viisi teesiä uudenlaiseen johtamiseen: 1. Kunnioitus on ansaittava 2. Rehellisyyttä arvostetaan 3. Luottamista rakennetaan 4. Uskollisuutta tarvitaan 5. Erilaisuus on se vipu. Muista se Johtaja.

Nauhoite Sales Communicationssin webinaarista 28.5.2015: Muutos myynnissä ja markkinoinnissa Suurin osa myynti- ja markkinointitiimeistä pyrkii ymmärtämään digitalisoimista, digitaalisen myyntisuppilon rakentamista ja sitä, mitä se tarkoittaa työntekijöiden toiminnan kannalta. Uusia asioita pitäisi oppia nopeammin. Organisaation asiantuntijat täytyisi saada someen ja mukaan digitaaliseen presenssiin. Sosiaalisen median kautta nousee uusia ilmiöitä ja ihmiset viettävät enemmän ja enemmän aikaa muualla kuin maksetun mainonnan äärellä. Johtajien huolenaiheena on, miten ihmiset saadaan oppimaan uusia taitoja ja toimintatapoja ja miten koko toiminta pitäisi organisoida, että ihmiset edelleen viihtyisivät ja antaisivat parhaan itsestään työlle ja uusien asioiden oppimiselle. Samalla karvaaksi todellisuudeksi muodostuu tilanne, jossa nykyiset toimintamallit ja osaaminen on vanhentunut. Pitäisi tehdä muutos, jossa kaikki tekemisemme joutuu uudelleen arvioitavaksi. Webinaarissa kuulet: - miten muutosta tulee johtaa - miten ihmiset toimivat muutoksen keskellä - mikä auttaa ihmisiä sitoutumaan, säilyttämään toimintakykynsä ja oppimaan uutta - miten sinun esimiehenä ja johtajana tulisi johtaa, jotta ihmiset kulkevat siihen suuntaan, mihin sinä haluat heidän kulkevan - Käymme läpi neljä keskeistä muutosjohtamisen myyttiä, joihin suurin osa johtajista tietoisesti tai tiedostamatta sortuu, mutta jotka eivät kuitenkaan käytännössä toimi.

Lentoyhtiö Finnair saa tänään uuden hallituksen. Yhdysvallat epäilee, että Syyrian rauhansuunnitelma ei toteudu. Euroopassa juodaan enemmän alkoholia kuin muualla maailmassa. Sosiaalisen median merkitys sanomalehdille ja Yleisradiolle on kasvanut.